Jouko Kuisma

Onko vastuullisella kuluttajalla välineitä vaikuttaa? Jouko Kuisma 9.4.2008

Kenen vastuulla kestävä kulutus?
Valmistavat yritykset + kauppa - läpinäkyvää tietoa tuotteista ja niiden valmistuksesta
Kansainväliset yhteisöt - kansainväliset tuotannon/kaupan ”pelisäännöt”
EU-komissio ja kansalliset viranomaiset - kestävän kulutuksen valistusohjelmat, laskentamallit yms.
Kuluttaja-, ympäristö- yms. järjestöt - vaikuttaminen, tiedon levittäminen
Aktiiviset ”eliittikuluttajat” - oma käyttäytyminen, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, poliittiset vaikutuskanavat

Millaista tietoa pitäisi olla tarjolla?
GRI on luonut yritystason tunnuslukuja, sinänsä OK
Kuluttajat (= eliitti?) tarvitsevat myös tuotekohtaista tietoa
Tiedon on oltava oikeaa ja puolueetonta (Tuotewiki?)
Standardien ja sertifioinnin merkitys kasvaa (laatu, ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus)
Sertifioinnin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään luotettaviin, tunnettuihin symboleihin
Pakkauksissa annettavan tiedon määrä on rajallinen
Myyjän päähän mahtuvan tiedon määrä on rajallinen
Internetissä riittää kyllä tilaa (vaan voiko tähän tietoon aina luottaa?)

Keskityttävä olennaiseen
Energian käyttö
Raaka-aineen käyttö/uusiokäyttö
Kasvihuonekaasupäästöt
Veden käyttö/päästöt veteen
Syntyvä jäte ja miten se hoidetaan
Työntekijöiden aseman lainmukaisuus
Tuoteturvallisuuden varmistaminen

… ja jokapäiväiseen elämään suhteutettuna
Asuminen - rakennusten ekotehokkuus, käytetyn sähkö- ja lämpöenergian määrä ja tuotantotapa, veden kulutus, jätteet…
Liikkuminen - työmatkat, vapaa-ajan matkat, ostosten teko…
Syöminen - ruoan tuotannossa, jakelussa, myynnissä, säilytyksessä, valmistuksessa syntyvät ympäristövaikutukset, myös sosiaalisia kysymyksiä, eläintensuojelua jne.
Pukeutuminen - tuotannon valmistusolosuhteet, työntekijöiden kansainvälisten oikeuksien toteutuminen
PSBI=Personal Sustainability Bookkeeping Initiative?

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (1)
” Lentotomaatti” ei innostane, eikä niitä edes tuoda (saakos kukkia sitten lennättää, vai boikotoitaisiinko vaikka Kenian ruusuja ja Kolumbian neilikoita?)
Täysperävaunullinen tomaattirekka (45 tn) tuottaa Espanjasta ajettuna CO 2 -päästöjä n. 56 g/kg, Hollannista n. 26 g/kg
Puolasta vastaava toimitus rahtilaivalla Gdanskista tuottaa ehkä 10 g/kg
Närpiöstä ilman perävaunua Vantaalle n. 10 g/kg
Keskon jakelu siitä eteenpäin 30 g/kg
Lähituottajan oma suoratoimitus 35-45 g/kg

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (2)
Entä kotimaisen kasvihuonetomaatin energiankäyttö?
Entä Hollannin lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet?
Entä Etelä-Espanjan työolosuhteet?
Puolan maatalouden ympäristövaikutukset?
Entä rahtilaivaliikenteen vaikutukset Itämeren rehevöitymiseen?
Entäpä jos jostain saisi laadukasta GMO-tomaattia kilpailukykyiseen hintaan?
Ratkaisu: taidanpa tehdä raastetta kotimaisista porkkanoista!

Entäpä kaupassa asiointini ilmastonmuutosvaikutukset?
Ostamani tomaattikilon kuljettaminen käyttämääni kauppaan on siis aiheuttanut ehkä 50 g CO 2 -päästöjä
Käydessäni lähikaupassa kävellen asiointini ei aiheuta päästöjä eikä kustannuksia
Käydessäni lähimmän suuren ostarin kaupassa autolla (yht. 10 km) CO 2 -päästöni ovat 1,7 kg ja bensakuluni noin 1,20 €
Jos Topi Sukari saa Ideaparkkinsa pystyyn Vihtiin, siellä käyminen Töölöstä tuottaisi CO 2 :ta 14 kg ja kuluja lähes 9 €
Keskisen kyläkaupassa autolla asioiva tuottaa keskimäärin (340 km edestakaisin) CO 2 :ta 54 kg ja maksaa matkastaan reilut 31 €
Oliko tuon tomaatin kuljettamisella sittenkään niin väliä?!

Muuta liikkumista
Ennen asunnot Espoo/Kivenlahti + Dragsfjärd: ajoa vuodessa 55 000 km = 9 350 kg CO 2 ja 5 500 €
Nyt asunnot Helsinki/Töölö ja Askola, ajoa vuodessa 30 000 km = 5 100 kg CO 2 ja 3 000 €
Vähennys 4 250 kg CO 2 ja 2 500 €
Eli autoilussa yhden ajokilometrin vähentäminen säästää 0,10 € ja sen myötä yhden CO 2 -kilon vähentäminen säästää meille nyt muuhun käyttöön rahaa 0,59 €
Lapin matka autolla 2 500 km = 375 kg CO 2
Euroopan lomamatka lentäen 2 x 400 = 800 kg CO 2
Aasian lomamatka 2 x 2 000 = 4 000 kg CO 2

Asumista
Kerrostalossa suorat vaikutusmahdollisuudet vähissä - oma (Norppa-)sähkönkulutus pientä, 1 800 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön sähkönkulutuksesta 1 300 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön lämmönkulutuksesta 21 600 kWh vuodessa - vesimaksu riippumaton vedenkulutuksesta (187 l/vrk per hlö) - osuutemme yhtiön jätehuollosta 120 € vuodessa
Maalla omakotitalossa enemmän mahdollisuuksia? - sähkönkulutus 30 000 kWh – realistista vähentää 3–4 000 kWh, kulut nyt 2 800 €, rahassa saisi säästöä n. 300 €? - käytämme Norppa-sähköä, päästöjen vähentäminen? - vedenkulutus 40 m 3 (45 €) vuodessa = 110 l/vrk - jäteastian tyhjennys kerran kuukaudessa, vuodessa 85 €

Jouko Kuisma

by Tuuli Kaskinen on Apr 21, 2008

Accessibility

Categories

Tags

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 1

Statistics

Jouko Kuisma — Presentation Transcript