Onko vastuullisella kuluttajalla välineitä vaikuttaa? Jouko Kuisma 9.4.2008

Kenen vastuulla kestävä kulutus? Valmistavat yritykset + kauppa - läpinäkyvää tietoa tuotteista ja niiden valmistuksesta Kansainväliset yhteisöt - kansainväliset tuotannon/kaupan ”pelisäännöt” EU-komissio ja kansalliset viranomaiset - kestävän kulutuksen valistusohjelmat, laskentamallit yms. Kuluttaja-, ympäristö- yms. järjestöt - vaikuttaminen, tiedon levittäminen Aktiiviset ”eliittikuluttajat” - oma käyttäytyminen, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, poliittiset vaikutuskanavat

Valmistavat yritykset + kauppa - läpinäkyvää tietoa tuotteista ja niiden valmistuksesta

Kansainväliset yhteisöt - kansainväliset tuotannon/kaupan ”pelisäännöt”

EU-komissio ja kansalliset viranomaiset - kestävän kulutuksen valistusohjelmat, laskentamallit yms.

Kuluttaja-, ympäristö- yms. järjestöt - vaikuttaminen, tiedon levittäminen

Aktiiviset ”eliittikuluttajat” - oma käyttäytyminen, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, poliittiset vaikutuskanavat

Millaista tietoa pitäisi olla tarjolla? GRI on luonut yritystason tunnuslukuja, sinänsä OK Kuluttajat (= eliitti?) tarvitsevat myös tuotekohtaista tietoa Tiedon on oltava oikeaa ja puolueetonta (Tuotewiki?) Standardien ja sertifioinnin merkitys kasvaa (laatu, ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus) Sertifioinnin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään luotettaviin, tunnettuihin symboleihin Pakkauksissa annettavan tiedon määrä on rajallinen Myyjän päähän mahtuvan tiedon määrä on rajallinen Internetissä riittää kyllä tilaa (vaan voiko tähän tietoon aina luottaa?)

GRI on luonut yritystason tunnuslukuja, sinänsä OK

Kuluttajat (= eliitti?) tarvitsevat myös tuotekohtaista tietoa

Tiedon on oltava oikeaa ja puolueetonta (Tuotewiki?)

Standardien ja sertifioinnin merkitys kasvaa (laatu, ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus)

Sertifioinnin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään luotettaviin, tunnettuihin symboleihin

Pakkauksissa annettavan tiedon määrä on rajallinen

Myyjän päähän mahtuvan tiedon määrä on rajallinen

Internetissä riittää kyllä tilaa (vaan voiko tähän tietoon aina luottaa?)

Keskityttävä olennaiseen Energian käyttö Raaka-aineen käyttö/uusiokäyttö Kasvihuonekaasupäästöt Veden käyttö/päästöt veteen Syntyvä jäte ja miten se hoidetaan Työntekijöiden aseman lainmukaisuus Tuoteturvallisuuden varmistaminen

Energian käyttö

Raaka-aineen käyttö/uusiokäyttö

Kasvihuonekaasupäästöt

Veden käyttö/päästöt veteen

Syntyvä jäte ja miten se hoidetaan

Työntekijöiden aseman lainmukaisuus

Tuoteturvallisuuden varmistaminen

… ja jokapäiväiseen elämään suhteutettuna Asuminen - rakennusten ekotehokkuus, käytetyn sähkö- ja lämpöenergian määrä ja tuotantotapa, veden kulutus, jätteet… Liikkuminen - työmatkat, vapaa-ajan matkat, ostosten teko… Syöminen - ruoan tuotannossa, jakelussa, myynnissä, säilytyksessä, valmistuksessa syntyvät ympäristövaikutukset, myös sosiaalisia kysymyksiä, eläintensuojelua jne. Pukeutuminen - tuotannon valmistusolosuhteet, työntekijöiden kansainvälisten oikeuksien toteutuminen PSBI=Personal Sustainability Bookkeeping Initiative?

Asuminen - rakennusten ekotehokkuus, käytetyn sähkö- ja lämpöenergian määrä ja tuotantotapa, veden kulutus, jätteet…

Liikkuminen - työmatkat, vapaa-ajan matkat, ostosten teko…

Syöminen - ruoan tuotannossa, jakelussa, myynnissä, säilytyksessä, valmistuksessa syntyvät ympäristövaikutukset, myös sosiaalisia kysymyksiä, eläintensuojelua jne.

Pukeutuminen - tuotannon valmistusolosuhteet, työntekijöiden kansainvälisten oikeuksien toteutuminen

PSBI=Personal Sustainability Bookkeeping Initiative?

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (1) ” Lentotomaatti” ei innostane, eikä niitä edes tuoda (saakos kukkia sitten lennättää, vai boikotoitaisiinko vaikka Kenian ruusuja ja Kolumbian neilikoita?) Täysperävaunullinen tomaattirekka (45 tn) tuottaa Espanjasta ajettuna CO 2 -päästöjä n. 56 g/kg, Hollannista n. 26 g/kg Puolasta vastaava toimitus rahtilaivalla Gdanskista tuottaa ehkä 10 g/kg Närpiöstä ilman perävaunua Vantaalle n. 10 g/kg Keskon jakelu siitä eteenpäin 30 g/kg Lähituottajan oma suoratoimitus 35-45 g/kg

” Lentotomaatti” ei innostane, eikä niitä edes tuoda (saakos kukkia sitten lennättää, vai boikotoitaisiinko vaikka Kenian ruusuja ja Kolumbian neilikoita?)

Täysperävaunullinen tomaattirekka (45 tn) tuottaa Espanjasta ajettuna CO 2 -päästöjä n. 56 g/kg, Hollannista n. 26 g/kg

Puolasta vastaava toimitus rahtilaivalla Gdanskista tuottaa ehkä 10 g/kg

Närpiöstä ilman perävaunua Vantaalle n. 10 g/kg

Keskon jakelu siitä eteenpäin 30 g/kg

Lähituottajan oma suoratoimitus 35-45 g/kg

Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (2) Entä kotimaisen kasvihuonetomaatin energiankäyttö? Entä Hollannin lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet? Entä Etelä-Espanjan työolosuhteet? Puolan maatalouden ympäristövaikutukset? Entä rahtilaivaliikenteen vaikutukset Itämeren rehevöitymiseen? Entäpä jos jostain saisi laadukasta GMO-tomaattia kilpailukykyiseen hintaan? Ratkaisu: taidanpa tehdä raastetta kotimaisista porkkanoista!

Entä kotimaisen kasvihuonetomaatin energiankäyttö?

Entä Hollannin lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet?

Entä Etelä-Espanjan työolosuhteet?

Puolan maatalouden ympäristövaikutukset?

Entä rahtilaivaliikenteen vaikutukset Itämeren rehevöitymiseen?

Entäpä jos jostain saisi laadukasta GMO-tomaattia kilpailukykyiseen hintaan?

Ratkaisu: taidanpa tehdä raastetta kotimaisista porkkanoista!

Entäpä kaupassa asiointini ilmastonmuutosvaikutukset? Ostamani tomaattikilon kuljettaminen käyttämääni kauppaan on siis aiheuttanut ehkä 50 g CO 2 -päästöjä Käydessäni lähikaupassa kävellen asiointini ei aiheuta päästöjä eikä kustannuksia Käydessäni lähimmän suuren ostarin kaupassa autolla (yht. 10 km) CO 2 -päästöni ovat 1,7 kg ja bensakuluni noin 1,20 € Jos Topi Sukari saa Ideaparkkinsa pystyyn Vihtiin, siellä käyminen Töölöstä tuottaisi CO 2 :ta 14 kg ja kuluja lähes 9 € Keskisen kyläkaupassa autolla asioiva tuottaa keskimäärin (340 km edestakaisin) CO 2 :ta 54 kg ja maksaa matkastaan reilut 31 € Oliko tuon tomaatin kuljettamisella sittenkään niin väliä?!

Ostamani tomaattikilon kuljettaminen käyttämääni kauppaan on siis aiheuttanut ehkä 50 g CO 2 -päästöjä

Käydessäni lähikaupassa kävellen asiointini ei aiheuta päästöjä eikä kustannuksia

Käydessäni lähimmän suuren ostarin kaupassa autolla (yht. 10 km) CO 2 -päästöni ovat 1,7 kg ja bensakuluni noin 1,20 €

Jos Topi Sukari saa Ideaparkkinsa pystyyn Vihtiin, siellä käyminen Töölöstä tuottaisi CO 2 :ta 14 kg ja kuluja lähes 9 €

Keskisen kyläkaupassa autolla asioiva tuottaa keskimäärin (340 km edestakaisin) CO 2 :ta 54 kg ja maksaa matkastaan reilut 31 €

Oliko tuon tomaatin kuljettamisella sittenkään niin väliä?!

Muuta liikkumista Ennen asunnot Espoo/Kivenlahti + Dragsfjärd: ajoa vuodessa 55 000 km = 9 350 kg CO 2 ja 5 500 € Nyt asunnot Helsinki/Töölö ja Askola, ajoa vuodessa 30 000 km = 5 100 kg CO 2 ja 3 000 € Vähennys 4 250 kg CO 2 ja 2 500 € Eli autoilussa yhden ajokilometrin vähentäminen säästää 0,10 € ja sen myötä yhden CO 2 -kilon vähentäminen säästää meille nyt muuhun käyttöön rahaa 0,59 € Lapin matka autolla 2 500 km = 375 kg CO 2 Euroopan lomamatka lentäen 2 x 400 = 800 kg CO 2 Aasian lomamatka 2 x 2 000 = 4 000 kg CO 2

Ennen asunnot Espoo/Kivenlahti + Dragsfjärd: ajoa vuodessa 55 000 km = 9 350 kg CO 2 ja 5 500 €

Nyt asunnot Helsinki/Töölö ja Askola, ajoa vuodessa 30 000 km = 5 100 kg CO 2 ja 3 000 €

Vähennys 4 250 kg CO 2 ja 2 500 €

Eli autoilussa yhden ajokilometrin vähentäminen säästää 0,10 € ja sen myötä yhden CO 2 -kilon vähentäminen säästää meille nyt muuhun käyttöön rahaa 0,59 €

Lapin matka autolla 2 500 km = 375 kg CO 2

Euroopan lomamatka lentäen 2 x 400 = 800 kg CO 2

Aasian lomamatka 2 x 2 000 = 4 000 kg CO 2

Asumista Kerrostalossa suorat vaikutusmahdollisuudet vähissä - oma (Norppa-)sähkönkulutus pientä, 1 800 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön sähkönkulutuksesta 1 300 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön lämmönkulutuksesta 21 600 kWh vuodessa - vesimaksu riippumaton vedenkulutuksesta (187 l/vrk per hlö) - osuutemme yhtiön jätehuollosta 120 € vuodessa Maalla omakotitalossa enemmän mahdollisuuksia? - sähkönkulutus 30 000 kWh – realistista vähentää 3–4 000 kWh, kulut nyt 2 800 €, rahassa saisi säästöä n. 300 €? - käytämme Norppa-sähköä, päästöjen vähentäminen? - vedenkulutus 40 m 3 (45 €) vuodessa = 110 l/vrk - jäteastian tyhjennys kerran kuukaudessa, vuodessa 85 €

Kerrostalossa suorat vaikutusmahdollisuudet vähissä - oma (Norppa-)sähkönkulutus pientä, 1 800 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön sähkönkulutuksesta 1 300 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön lämmönkulutuksesta 21 600 kWh vuodessa - vesimaksu riippumaton vedenkulutuksesta (187 l/vrk per hlö) - osuutemme yhtiön jätehuollosta 120 € vuodessa

Maalla omakotitalossa enemmän mahdollisuuksia? - sähkönkulutus 30 000 kWh – realistista vähentää 3–4 000 kWh, kulut nyt 2 800 €, rahassa saisi säästöä n. 300 €? - käytämme Norppa-sähköä, päästöjen vähentäminen? - vedenkulutus 40 m 3 (45 €) vuodessa = 110 l/vrk - jäteastian tyhjennys kerran kuukaudessa, vuodessa 85 €