Your SlideShare is downloading. ×
Tutu hesa 24 04 2012 k rajakallio
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Tutu hesa 24 04 2012 k rajakallio

578
views

Published on


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
578
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. ennakoinnin asiantuntijaKeijo Rajakallliokeijo.rajakallio@windowslive.com055-3537205esitelmä TUTU-Hesan tilaisuudessa 24.4.2012Työ, koulutus ja nuoret - vapaata keskustelua teemoista1 Työttömyys alle 5 %:n neljän vuoden ohjelmalla - Myös kuntien otettava vastuu työllisyydestä, kunta ei saa roolittua vain tiettyjenperuspalvelujen (terveys, sosiaali, opetus,klulttuuri, turva) hoitajaksi, vaan ykkösarvonaylipäätään tulee olla kuntalaisten hyvinvointi.- Ellei työtä muualta löydy, on luotava säännelty kolmassektori.- Tekemäröntä työtä on rajattomasti. - Maalaisjärkisanoo, että 2,4 miljoonaa työllistä saa jotain enemmän aikaan ja tulee halvemmaksi kuin2,15 miljoonaa työllistä ja 0,25 miljoonaa työtöntä.- Jossain eli tässä tulee vastaan se raja, jossa markkinataloudelle on asetettava suitsia,näinhä Kiina ja Venäjäkin tekevät.- Vai haluttaanko tässäkin olla parin vuoden päästä ”hyvää” euroopplaista 15%:ntyöttömyysasteen tasoa? 2 Nuorisotyöttömyys alle 1 %:n- Muodollisesti työttömät mutta asiallisesti työkyvyttömät on ohjattavat ao. palvelujen piiriin,syrjäytynyttä ei pidä nimittää työttömäksi. Yhtäältä opiskelijoissa on tosiasiallisestityöttömiä (kohtuullisen helppo selvittää kuka on suorittanut opintopisteitä ja kuka ei). - Työ voi olla osa-aikaistakin tai esimerkiksi 6 + 6 työtä, viikon pätkissä tai kuukausienpätkissä. 6+6 kokeiluja on Suomessa ollut, mutta jostain syystä työnjakamista ei oleaidosti hyväksytty. - Työstä jäätävä käteen selvästi enemmän kuin sosiaalituesta, motivointi. - Työhön voi liittyä myös koulutuspaikka, oppisopimus on toimiva malli - Tämän ja 1-kohdan tavoitteen toteuttaminen turvaisivat Suomelle korkealuottoluokituksen (AAA) 3 Työttömyys-käsite jalostettava todellisuutta vastaavaksi- Työhallinnon ja Tilastokeskuksen välillä jon ärjetön ristiriita käsitteen sisällöstä.- Työhallinto on tuotteistanut työttömyyden niin pitkälle, että harva työtön tunnistaaomakseen. - Opintotukea on kehitettävä siten, että salaopiskelu työttömyystuen varassa eihoukuttele.4 Mistä eläkeiän nostossa on kyse, siis kenen miljardeista?On kyse työeläkerahastojen pelastamisesta, niiden onnettomista sijoituksista esimerkiksiNokian tapaisiin roskaosakkeisiin, ja pelataanko aikaa eläkerahastojen hyväksi?Kauhuskenaario on, että eläkkeet jäävät osittain maksamatta, mihin en halua uskoa. Mikäon eläkerahojen miljardipelissä totta?- Olisi helppo laskea kellä perustiedot a) paljonko eläkemenot tulevina vuosina ovat ja b)paljonko eläkerahstoissa irroitettavaa rahaa. Tällaista laskelmaa en ole nähnyt, kaipaantähän(kin) läpinäkyvyyttä. Kun kysymys on eläkeläisten ansaitsemista rahoista,
  • 2. läpinäkyvyyttä kaivataan myös työelävakuutusyhtiöiden sijoitustilanteeseen, kuin paljonniistä on roskasijoituksia. - Eläkeiän nostaminen, siihen kyteytyvän työttömyyden hoitaminen on järjetön ja kallisratkaisu, raadollinen arvovalinta josta kärsisivä myös monet 63-65-vuotiaat - Vrt. nuorisotyöttömyyden hoitaminen, mitä järkeä on kannustaa nuoria elinikäiseentyöttömyyteen, eiköhän tämäkin työttömyys maksa jollekin (KELA, soisiaalitoimi) pitkässäjuoksussa. - Suuria ikäluokkia (s. 1945-50) eläkeiän nosto ei ehdi koskea, eli joka tapauksessaheidän eläkkeensä tulevat maksuun ja summat joku tietää (?) - Eläkeiän nosto näyttäytyy luultavasti tahattomasti siten, että suuret ikäluokat haluavatkostaa jotain nuoremmille ikäluokille. - Eläkeiännosto keksittiin EU:ssa ja nimenomaan niitä maita varten, joissa toinen puoli(pääosa naisia) eivät yritäkään käydä töissä. Toisin sanottun eläkeiän nostomantraa eikeksitty Rukan hangilla vaan Brysselissä.5. Miten paljon reserviä työelämän ulkopuolella, mitä maksaa?- Virallisesti on 250 000 työtöntä, mutta on monia, jotka eivät edes pääse työttömäksi.−Myös monet eläkeläiset haluaisivat tehdä työtä eivätkä loikoilla tarpeettomina jayksinäisinä kotona. Toki työn pitäisi olla mielekästä, työaikaan voi soveltaa 6+6-malleja.- Huoltosuhteen sijaan pitäisi käyttää mittarina elatussuhdetta: TYÖELÄMÄN ULKOPUOLISET/ TYÖLLISET 6. Miten paljon reserviä työelämän sisäpuolella (työpaikkakiusatut, masentuneet,pähteilijät), mitä maksaa? - Työn tuottavuuden lisääminen tarkoittaa pääsääntöisesti YT-neuvotteluja, miksituottavuusohjelmissa ei nosteta näitä otsikon isoja kissoja pöydälle? Kyse on sadoistatuhansista työntekijöistä, jotka eivät tee juurikaan tuottavaa työtä, sen sijaan aiheuttavatmittavat kustannukset työnantajille (työterveydenhuollon mehiläiset tekevä helpon ja isontilin)- Jos nämä ongelmat puolitettaisiin, työurat pitenisivät automaattisesti parilla vuodella.Terveet ihmiset (nuoret, keski-ikäiset, eläköitymiässä olevat, vanhemmatkin) aivanvarmasti haluavat tehdä työtä, jos työ koetaan mielekkääksi eikä ainakaan kiusata.- Kaikkia ei varmaankaan voida pelastaa, mutta ehkä 30 prosettia (?). Ainakintyöpaikkakiusaaminen pitää lopettaa erityisellä ohjelmalla parissa vuodessa lähellenollatoleranssia, ohjelma maksaa itse itsensä moninkertaisesti takaisin.- Kansanedustajien sekä ay-väen ja työnantajien piittaamattomuus näiden kolmenmegaongelman suhteen on käsittämätöntä. Tässä mitataan aidosti kansakunnan todellistasivitystasoa. 7. Tuotantoverkostot, avainklusterit analysoitava, mitä Suomessa kannattaatulevaisuudessa tehdä - Reaalitalouden kissaa (mitä tuoteteaan, missä ovat asiakkaat ja mitkä markkinat, mitkäovat tuotantoketjut, mitkä ovat innovaatiot, mikä työvoima ja osaaminen, missä ovatkilpailukyvyttömyyden pulmat, jne) ei haluta nostaa pöydälle. - Ilmeisesti osalla ovat ideologiset syyt eli asioita ei tietoisesti avata, koska kaikki nähdäänainoastaan talouden ja vapaiden markkinoiden näkökulmasta. Toiset taas ovat tyytyväisiäkentän ja asioiden pitämiseen sumeana, koska tämä tarjoaa tilasuuden pelureille. Sitten onrunsaasti tahatontakin osaamattomuutta ja ymmärtämättömyttä, kun ns. kaikki on sekaisinniin näissä tilanteissa voi tyhmempikin näyttäytyä yksittäisissä asioissa fiksuna, ja hokeajotain eläkeiännosto-mantraa.
  • 3. - Liitteenä on topten-kaavio, mikä on eräs helppo tapa tehdä tuotantoverkostojenjaanalyysit. Ns. klusterianlyysejä on tehty Suomessa (klusteri = tuotantoverkosto) vähintäänuseita satoja viime vuosina. Niissä kerätään jumalattomattomasti historiatietoa eli lähinnätilastoja. Sitten loputtomasti setvitään tuotantoverkoston nykytilaa kyselyin ja seminaarein,mutta tulevaisuus ja ennakointi ei näytä ketään kiinnostavan, vähitenelinkeinoviranomaisia.- Epäilemättä StoraEnso ja vastaavat ovat nämä tulevaisuusanalyysit tehneet, mutta heillene ovat liikesalaisuuksia. Ei jonkun 3 mrd euron sellutehtaan rakentaminen Uruguaihinperustu pörssianalyytikojen kavartaalianalyyseihin. Miljardi-investointien takana aikajänneon varmasti pidempi kuin neljä kuukautta. Eikä paperitehdasta Suomessa myöskäänlakkauteta hetken mielijohteesta, vaikka työntekijöille, medialle ja meille muille asia tulee”yllätyksenä”, kuin salama kirkkaalta taivaalta.- Näissä yhteyksissä taloustietelijät puhuvat BKT:stä ja yrittäjät kilpailukyvystä. Joku voisilaskea BKT-luvun rinnalle sellaisenkin ideksin, joka kuvaisi tuotantoverkoston kykyätyöllistää, kun huomioon otetaan tuottavuuden kasvu ja tuotanto. Toimialojentyöllisyystilastot tämänsuuntaista yksikertaistaen kertovatkin. Kenenkään poliittisenpäättäjän en ole kuullut käyttävän työllisyysindeksiä, poliittisten päätösten taiinvestointukien jaon ja perustana. Kannattasi panostaa julkisia tukia toimialoihin, joillatyöllisyysindeksi on ennakoitu korkeaksi.8. Miten paljon investoidaan aitoihin perustarpeisiin, miten paljon hypeen? - Hypeä on kaikissa tuotteissa ja palveluissa, räikeimmin brändi- eli merkkituotteissa. - Matkapuhelinten ja muotivaatteiden hinnasta reilusti yli puolet on hypeä. - Julkisissa palveluissa ja hallinnossa hypeä on byrokratia; myös koulutuksessa eliesimerkiksi lukioiden rankkauksessa on runsaasti hypeä. - Hypessä myydään tunteita, näkyväksituloa, yhteenkuuluvuutta eli hypeä pitää olla,järkevästi ja kohtuullisesti. - Hypetuotteissa ja palveluissa riskit ovat isoja, elinkaaret lyhyitä, pikavoittoja jotkut saavatmutta kestävän työllisyyden perustaksi hype ei kelpaa kuin harvoin (Coca-Cola kyllä). - Jostain syystä hypeä ei millään saa läpinäkyväksi, yksinkertaisesti laskettaisiin mikä osaon tuotteen ja palvelun hinnasta hypeä. - Eniten kärsivät köyhien lapset, joilla ei ole varaa merkkituotteisin ja sen myötä ei oleasiaa tiettyihin harrastus- ja kaveripiireihin, hypellä tehdään uusia luokkajakoja. 9. Palveluvientiin rankka kehittämisohjelma- Myös peruspalveluja kuten terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja on voitava viedä, nytpehmoalojen vienti on lähinnä humanitääristä toimintaa kuten rauhanturvaamista jakatastrofiapu. Elämme palveluyhteiskunnassa, joten palveluvienti on luonnollinenkehittämisalue. Välimerenmaissa palveluvienti so. matkailu on ollut pitkään päätoimiala.- On luotava brändejä ja franchising-ketjuja. Ovatko suomalaiset peruspalvelut sittenkäänniin korkeatasoisia kuin annetaan ymmärtää? Kelpaisivatko terveydenhuoltopalvelut edesvenäläisille? Suomessa olisi kohtalainen määrä Venäjän kieltä osaavia valminaanhoitamaan naapurimaan markkinoita. Kaupan palveluviennisssä toki suuri ongelma onollut korruptio.- Liike-elämän palvelut ovat tilastojen mukaan kasvavin ja rahakkain palvelujen vientiala.
  • 4. 10. Syrjätyneet, kuinka moni voidaan aidosti pelastaa ja miten, kaikissaikäkerroksissa? - Syrjäytyä monin tavoin ja monesta syystä, tarvitaan yksilöllisiä täsmäpalveluja ja tukea. - Koulutuksesta syrjäytyminen tapahtuu pääosin railoissa (ks. kuvio ”Jäälauttateoria”)- Tukijärjestelmiä ja hoitotapoja on monia, onkohan tässä jotain pahasti vialla, onko kelläänkäsitystä millaiset hoidot ja tuki tehoavat? - Samoin ainakaan julkisuudessa ei ole esittetty kuinka moni syrjäytynyt selviääedes jotenkin normaaliin elämään, muutoin kuin lääkkeillä turruttamalla.11. Jäälauttateoria kuvaa koulutusvirtoja ja – väyliä. - Nykyisen koulutusjärjestelmän perusongelma on, että se koostuu erillään ajelehtivista”jäälautoista” eli erillisistä koulutusinstituutioista. - Jäälauttojen välissä on railo, johon kovin moni nuori putoaa, ja railoja on tosi monta (ks.oheinen kuvio), osa tilapäisesti mutta turhan moni pysyvästi. - Väyläpakettiin sisältyy myös peruskoulun aloittaminen viimeistään 6-vuotiaana. - Oppisopimuskoulutus tulee sisältyä kaikkiin koulutusmuotoihin huomattavassalaajuudessa, millä pyritään minoimaan koulutuksien ja työelämän väliset railot.Oppisopimuksesta on hyvät kokokemukset sekä ammatillisessa koulutuksessa ettäerikoislääkärikoulutuksessa. Epäilemättä työn ja koulutuksen railon ylittämiseen tuleekehittää muitakin sisäänheittotapoja. - Oppisopumus on järjestettävä myös niin päin, että ensin hakeudutaan työpaikkaan,jonka työantaja tarjoaa samalla koulutuspaikan. Oppisopimus tarjoaa kaikkiaanmahdollisuuden myös täsmäkoulutukseen. - Oppisopimukselle pitää keksiä yleispätevä brändinimi. - Verkko-opetusta pitäisi lisätä rajusti kaikissa koulutusmuodoissa, tämä tukisityössäkäyntiä ja harrastuksia. - Koulutuksien osittainen limittäisyys tarkoittaa myös sitä, että yhtäältä tietyssäkoulutusmuodossa opiskeleva voi suorittaa opintoja alemassa, ylemmässärinnakkaisessa tai muussa koulutuksessa kuten ulkomailla. - - Yhtäältä railojen minimointi tarkoittaa, että koulutusvalinnat pitää järjestääpääsääntöisesti jo edellisen koulutuksen aikana, kun nyt pyrkimiset ja valinnat tehdäänrailoissa. - Kaikkiaan jäälauttateorian (oppilaslogistiikan) edut olisivat: 1) Koulutuksista syrjäytyminen ja ylipäätään syrjäytyminen vähenisi radikaalisti 2) Työurat pitenisivä alkupäästä noin 2 vuodella 3) Säästöt koulutuksessa olisivat valtiolle ja kunnille yhteensä arviolta1 mrd euroa/vuosi;Samoin kotitalouksien säästöt välittömissä koulutusmenoissa olisivat satoja miljooniaeuroja vuodessa. -Säästöjä tulee a) peruskoulun aloittamisiän alentamisesta, b) lukion ja ammattikoulunyhdistämisestä ammattilukioksi tms., c) opetuksen siirtämisestä nettiin (tosinkehittämiskustannukset ovat huomattavat, kaikille peruskoulusta lähtien sähköinenaapinen, joka sisältää kussakin koulutusmuodossa kaikki oppiaineet ja vieläpäuseammalla kielellä eurooppalaisista kielistä kiinan ja afrikkalisten kieliin jne.),d) säästötopintotuessa yms. ja e) ylipäätään koulutusväylien tehostumisessa sekä f) osa koulutuskustannuksista siirtyy työpaikoille ja työntekoon.Muut vaikutukset:- Koulutuksen laatuun suurimat vaikutukset ovat työelämälähtöisyys ja täsmäkoulutus,toki laatu paranisi muutoinkin (kansainvälistyminen, matematiikan tai kielten oppimispelittableteissa, ym.).Koulutuksen tahti ei kiristyisi, joustavuus toki lisääntyisi.
  • 5. - Vanhojen tanssit, yliopioppilastutkinto tai välivuodet eivät häviäisi.- Koulutusyhteisöt eivät häviäisi. Yhteisö on osa oppimista ja ehkä useimmat tarvitsevattuekseen koulutusyhteisöt (välttäisin tässä instituutio-sanaa). 12 Tulevaisuuden koulutusfilosfia – osaamisen logistiikkaNykyinen koulutus perustuu pitkälle teollisen yhteiskunnan kappaletavaratuotantoon,yksittäisine oppiaineineen ja stadardoituine opetustunteineen. Toki modernimpiakinopetuskäytäntöjä löytyy.Tulevaisuuden koulutusfilosofian perustuu osaamisen logistikkaan. Logistiikka onylipäätään verkostoyhteiskuntamme (mistään tietoyhteiskunnasta en suostu puhumaan)ykkösasioita. Lyhyesti kerrottuna osaamisen logistiikassa on kymys JOT (just on time) periaatteensoveltamisesta, mikä sisältää kaksi yksinkertaista peruslausetta:1. Oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.2. Suuret tappiot tulevat siistä, että oikea osaaminen on väärässä paikassa tiettyynaikaan.Mutta tästä sitten toisella kertaa, kun osaamisen logistiikka edes jotain kiinnostaa.Jäljempänä:−Tuotantoverkostomalli Topten, case metalli, focus osaamistarpeiden ennakoinnissa, KR−Koulutusväylien optimointi, Jäälauttateoria, KR
  • 6. Metallin tuotantoverkoston (klusterin kehittämis-ja osaamisstrategia, ennakoivan anlyysin osat) (analyysivaiheet ovat limittäisiä ja koko prosessi iteratiivisesti itseään korjaavia, kuvausperiaate TOPTEN-priorisointi) Klusterin kehittämisen idea ja Tuotteiden ja palvelujen kysyntä Tukipalvelut painopisteet sekä arvolähtökohdat A. Markkina-alueet, loopuasiakkaat 1. Tekniset suunnittelupalvelut 1. Aasian markkinoihin suuntautuminen Globaali markkina 2. Markkintoinpalvelut 2. Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ETA-maat 3. Energian jakelu 3. Energian hinnanousuun vastaaminen Muu Suomi 4. Tietoliikenne 4. Metallien hinnan nousuun varautuminen Paikalliennmarkkina 5. Viennin tukipalvelut 5. Metallin saatavuusriskeihin varautuminen B. Avaintuotteet 6. Logistiikka 6. Metallien kierrätyksen lisääminen 1. Maa-ja metsätalouskoneet 7. Matallin jalostus 7. Komposiittirakenteiden lisääminen 2. Laivojen osat 8. Metallin kierrätys 8. Nanoteknologian soveltaminen 3. Prosessilaitteet 9. Rahoituspalvelut 9. Varautuminen päähankkijoiden ulkoistamiseen 4. Sulautettu ICT, älytuotteet 10. Vakuutuspalvelut 10. Järjestelmätoimittajien synyttäminen 5. Energiajärjestelmät 11. Tuoteturvallisuusvalvonta 11. Osaavan työvoiman saatavuus 6. Vedenpuhdistusjärjestelmät 12. Muotoilupalvelut 12. Muut tekijät? 7. Alumiiniprofiilit 13. Liike-elämän palveliut 8. Teräsrakenteet Muutostekijät Tuotantotavan muutos Työvoima, osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit (kuvataan ikäkorteilla) - Aasian talouden kasvu - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät - Maapallon väestön kasvu -- alihankinta Suomessa - Hitsaajat - Väestön ikääntyminen -- globaali alihankinta - Asentajat - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos - Ulkoistaminen, hitsauspalveluyritykset - Sepät - Globaali energiapeli - Automaatio, ICT - Koneenkorjaajat - Kasvava raaka-ainepula - Muu teknologia, materiaalit - Kokonnapanijat - Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia, uusituvat energiamuodot - Konenkäyttäjät - Tuotannon liikkuvuus - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö - Kehitysinsinöörit - Tuottavuuden kokonaismuutos - Yrittäjät B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit Koulutukset - Brändien kehittäminen - Kotimaiset yritysten investoinnit - ammatillinen koulutus - Globaali verkostoituminen - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet - ammattikorkeakoulujen tutkinnot - Alihankinnan tehokkuus - Ulkomaiset investoinnit Suomeen - yliopistotutkinnot - Uusien teknologioitten soveltaminen - Suomalaisten investoinnit ulkomaille - työvoimakoulutus - Liiketoimintaosaamisen kehittäminen - T&K-, innovaatioinvestoinnit - henkilöstökoulutus - Infrastruktuuri-investoinnit - muu aikuiskoulutus Innovaatioalueet Kilpailukyky Johtopäätökset ja toimenpiteet 1 Uudet materiaalit - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 1 Perustutkinnon suorittaneiden määrä 2.Nanoteknologian soveltamine - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 2. OPS-kehittäminen 3. Bioteknologian soveltamine - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut - Liiketoimintaosaaminen 4. IC:n sulauttaminen - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus - 3D-suunnittelu 5. Liiketoimintakonseptit - Ekologisuus 3. Rekrytoinnin kehittäminen 6. Ohutlevyteknologia - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus - sisäänajokoulutukset 7. Energian säästö - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet - naisten osuuden lisääminen 8. Automaatio, älyn lisääminen - Mielikuvat, imago, brändit - ulkomainen työvoima 9. Metallin kierrätys - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4. T&K-toiminnan kehittäminen 10. Komposiittimateriaalit - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys - etenkin Tekes-rahoitus - muovi - Asiakasosaaminen - Seamkin t&k-toiminta - puu - Koulutus, huippuosaaminen 5. Uusien yritysten luominen - lasi - Valinnat, strategiat, politiikka - yrittäjäkoulutus 11 Vituaaliteknologiat,langattomuus - Luottamuspääoma 12 Mallinnus, 3D - Neuvottelu- ja sopimuksentekotaito 6 Muiden kehittäjien toimenpiteet 14. Pintakäsittely - Hinnoittelu - TE-keskus 15. Logistiikkaa, pakkaukset, nopeat kuljetukset - Palvelut, huolto ym. - Maakuntaliitto - Muut kouluttajat ja tutkimusyksikötUlkonen ohjaus Klusterin yritykset (vekosto) Klusterin oheistoimijat (vekosto)1. EU 1 Yritys 1 1 Logistiikkayritykset 2. Yritys 2 2. Julkiset toimijat2 Valtio - TE-keskukset ….3 Kunnat 3. Oppilaitokset … Seamk4 Kotimaiset sijoittajat 4 Tutkimusyksiköt5. Ulkomaiset sijoittajat KR 24.4.2012
  • 7. Koulutusväylät: jäälauttateoria KR 24 04 2012 Nykyinen malli(irralliset instituutiot) Railo 2 Lukio Railo 3 AMK Esiopetus Peruskoulu Railo 1 Railo 6 Railo 4 Railo 4a ja b Yliopisto Railo 3 Ammattikoulu Railo 5 Muut Railo 7a Railo 7b ja 7c Railo 7d ja 7e Työelämä Työpaikat - toimialat - tuotantoverkot - ammatit Uusi malli (limittäiset verkostot) Esiopetus Ammatti- Ammattilukio korkeakoulu - lukion ja amattikoulun Peruskoulu yhdistyminen Yliopisto Työelämä - oppisopimukset - verkko-opiskelu