Pekka tiainen2442012esitys

760 views
729 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
760
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Pekka tiainen2442012esitys

  1. 1. 1Pekka Tiainen: Historia tuo perspektiiviä talous- ja työllisyyslukuihin. Tausta esitelmä 5.8.201124.4.2012 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6Missä työpaikat vuonna 2030 ja miten niitä hallitaanAlustukset futurologi Keijo Rajakallio ja tutkija Jukka-Pekka Heikkilä Vaasan yliopistosta,kommentoijana neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen, TEM. Kysymyksiä: Miten nuorettyöllistyvät? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
  2. 2. 2
  3. 3. 3
  4. 4. 4
  5. 5. 5
  6. 6. 6
  7. 7. 7
  8. 8. 8Vuonna 1957 säädettiin määräaikaisesti voimassa ollut työllisyyslaki, joka olivoimassa 1.1.1957-31.12.1959 ja sitten vielä 30.6.1960 asti. 1.7.1960 astui voimaanpysyvästi voimassa oleva työllisyyslaki.Vuoden 1957 työllisyyslaissa oli velvoittavuutta järjestää työtä. Lain 1 §:n mukaanvaltion on yleisin talouspoliittisin toimenpitein edistettävä työvoiman sijoittumistatyömarkkinoille pitäen tavoitteena työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainonsaavuttamista.Jos kausiluontoisista, rakenteellisista tai suhdanteista johtuvista tahi muista syistäkuitenkin esiintyy tai uhkaa syntyä työttömyyttä, valtion ja kuntien tulee ryhtyäerityisiin työllisyyden turvaamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Näihintoimenpiteisiin luetaan myös työllisyyden ylläpitämiseksi tarkoitettujen valtionlainojen myöntäminen. … 2 § Jollei 1 §:ssä mainituilla toimenpiteillä pystytä työllisyyttä turvaamaan, onpyrittävä järjestämään erityisiä työttömyyttä ehkäiseviä työllisyystöitä.4 § Kunnan velvollisuus sijoittaa työttömyyskortissa olevia työntekijöitä senjärjestämiin työttömyystöihin määräytyy kunnalle vahvistetuntyöhönsijoittamisvelvollisuuden perus- ja jatko-osuuden perusteella.6 § Työllisyyden turvaamiseksi järjestettyihin kunnan töihin työttömyyskortistostaosoitetut työntekijät otetaan huomioon kunnan työhönsijoitusosuutena siinätapauksessa … 2) että näissä töissä noudatetaan samoja palkkausperusteita kuinvastaavanlaisissa kunnan muissa töissä, jollei työehtosopimuksissa näiden töidenosalta ole toisin sovittu, tai mikäli palkkataso ei ole näin määriteltävissä, vastaavientöiden palkkausperusteita paikkakunnalla.
  9. 9. 9Työllisyyslaki (275/87) Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1987 17 § Nuoren työ- tai harjoittelupaikka. Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolletyövoimaviranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kuluessa hänenilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi voineetosoittaa työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kunnan, jossa nuorellaon kotipaikka, järjestettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka kuudenkuukauden ajaksi. 18 § Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen. Jos ...henkilö on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti 12 kuukautta tai viimeisten kahdenvuoden aikana työttömänä 12 kuukautta eikä häntä ole tänä aikana työllistetty ..., ontyövoimaviranomaisten pyrittävä ohjaamaan työnhakija koulutukseen taityöllistämään hänet ... taikka sijoittamaan hänet erityisin työllistämistoimin valtion,kunnan, kuntainliiton, yksityisen tai yhteisön palvelukseen ... . Tässä tarkoitetunhenkilön työllistämään sitoutuvalle yritykselle maksettavasta työllistämistuestasäädetään ... tarkemmin asetuksella. Laki tuli voimaan 1.1.1988. Lailla kumottiin 23.12.1971 annettu työllisyyslaki(946/71) Laki periaatetasolla hyväksyttiin vuonna 1986. Lain tavoite oli katkaistapitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys ja turvata henkilöidentyömarkkinakelpoisuus ja välttää syrjäytyminen. Lain perusteluissa keskeinen olivatnettokustannuslaskelmat, joissa otettiin huomioon lisääntyvät verotulot jatyöttömyyskustannussäästöt käytettyjen määrärahojen vastapainona.Vaikuttavuusarvioinnin rajaaminen siihen, sijoitutaanko toimien jälkeen suhteellisenpian avoimille työmarkkinoille, johtaa toimien positiivisten vaikutusten aliarviointiin.Olennaista on, että työttömyyteen palaavien määrää saadaan alennetuksi ja onvältetään pysyvä pitkäaikaistyöttömyys. Samalla vapautuu varoja kohdistettavaksitoimiin uusiutuvan pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn. Toimia jatkettaessasaatiinkin pitkäaikaistyöttömyys käytännössä poistettua kokonaan, määrä olialimmillaan alle 3 000 henkilöä. Toimien tehokkuutta parantaa, kunpitkäaikaistyöttömyyteen kohdistettujen toimien lisäksi katkaistaan työttömyyttä joaiemmin ja tehdään ratkaisuja työttömyyden syntymisen ehkäisemiseksi. EU:n vuoden 1987 Amsterdamin sopimuksessa EU:n perussopimukseenotettiin työllisyysosa ja vakiinnutettiin EU:n tasoinen työllisyysprosessi. Aiemmintyöllisyysasiat olivat EU-sopimuksissa hajanaisin maininnoin. Parannukset johtivatLuxemburgin työllisyyshuippukokoukseen ja työllisyysasioiden liittämiseen osaksiEU:n Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa vuodelta 2000. Finanssikriisin jäljiltätavoitteista jäätiin vuonna 2010 ja vuoteen 2020 ovat uusitut tavoitteet.
  10. 10. 10Täystyöllisyystavoitteen kannalta 2010-luvun alkuvuosina1 72 %:n työllisyysaste ja työllisten lisääminen 100 000:lla2 työttömyyden painaminen alle 5 %:iin ovat nykyisessä epävarmassataloustilanteessa vaativia välitavoitteita. Onnistumisen välttämättömiä edellytyksiäovat3 nuorten työttömyyden rajaaminen 3 kuukauteen ja4 yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden rajaaminen enintään vuoteen.Onnistuminen välttämätön edellytys on työn järjestäminen yhteiskunnan toimesta jatyövoimatukien merkittävästi nykyisestään lisätty käyttö nuorten japitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja työttömyyden pitkittymisen katkaisemiseensen rinnalla että tehdään tarvittavat toimet koulutuksen, verotuksen,sosiaalipolitiikan, tulo- ja työmarkkinaratkaisujen sekä talous- ja elinkeinopolitiikankysymyksissä. Työvoimatukien käytössä kuten muissakin toimissa on tarpeen ottaahuomioon hyödyt kustannusten vastapainoksi ja pidempiaikaiset hyödyt. Hyvintoteutettuina töiden järjestäminen ja työvoimatuet pohjustavat työllisyyden ja sitenveropohjan parantamista ja työttömyyden kustannusten vähentämistä ja valtionvelan pienentämistä. Työllistävien menojen leikkaaminen tavalla, joka aiheuttaa jaylläpitää pitkäaikaista työttömyyttä, heikentää valtion taloutta ja murentaayhteiskunnan sisäistä eheyttä. Työelämän uudistukset ovat luonnollinen osatoimivaa ratkaisua.Välitavoitteissa onnistuminen on tärkeä askeli kohti täystyöllisyyttä. Numeroin semerkitsee, että 15-64-vuotiaiden työllisyysaste saadaan nostettua 75 %:iin ja siitäedelleen korkeammaksi, työttömyys alennettua 2-3 %:iin ja yhtäjaksoinenpitkäaikaistyöttömyys rajattua enintään kuuteen kuukauteen. Se merkitseetyöllisyyden lisäystä 150 000 - 200 000:lla nykyisestään pitäen sisälläänvälitavoitteen mukaisen 100 000:n lisäyksen. Tavoitteissa onnistuminen merkitseesamalla, että työllisyys ja työvoiman määrä lisääntyvät työikäisen väestönvähentymisestä huolimatta ja tuottavuus samaan aikaan paranee. Kasvun rakenneon ratkaisevaa sen kannalta, että täystyöllisyys voi toteutua päästä ympäristönkannalta kestävällä tavalla.
  11. 11. 11Hyvässä talouskehityksessä on erityisen tärkeää nuorten japitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen, koska se on mahdollista ja koska korkeastanuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden tasosta tulee hyvän kehtyksen este jahoitamattomuudesta jää vakavia seurausvahinkoja työttömille ja yhteiskunnalle.Huonossa talouskehityksessä on erityisen erityisen tärkeää nuorten japitkäaikaistyöttömyyden hoitaminen, koska se on tapa välttää heikon kehityksenvakavimmat seuraukset.Huolenpito työllisyydestä ja kansalaisten perusturvasta eheyttää yhteiskuntaasisäisesti. Se muodostuu yhteiskunnan voimavaraksi, koska sellaisenyhteiskunnan hyväksi halutaan toimia, joka suojelee ja turvaa kansalaisensa.

×