ennakoinni asiantuntija, DIKeijo Rajakallio (ent. Mäkelä)Kamppiaistie 3 as 5                                              ...
Muutoksen ydin tuotantoverkostoissa   Katsottuna taaksepäin 20 vuotta merkittävin muutos on ollut verkostoituminen elituot...
mennessä. Suuri haaste on toki informaatiomassojen hallinta. Tietoteknologian voittokulkujatkuu taustalla, mutta aidosta t...
Suuret ikäluokat ovat silloin vaikeimmin hoidettavassa iässä. Yli 100-vuotiaitakin onnykyiseen verrattuna sekä henkilömäär...
Palveluklustereissa tämä tarkoittaa esimerkiksi halpalentojen hyödyntämistä, sekäasiakkaiden, kuten potilaiden että työnte...
Kysymys on kilpailukyvystä tuommeko vai teemmekö itse, mikä koskee kaikkiatuotannonaloja monisäikeisesti. Joudutaan jo enn...
kokoontumiset ovat jo nyt massatapahtumia. Tilaisuudet työllistävät etenkinvapaaehtoistyöntekijöitä.   Vapaa-ajan lisäänty...
työyhteisöillä halutaan peittää työn tuloksettomuus, mitä etätyössä ei voi olla. Etätyössänarsistit ja työpaikkakiusaajat ...
Tulevaisuudessa opiskelijoita ei valita koulutuslaitoksiin ja koulutusohjelmiin, vaantyöelämään kytkeytyneisiin kansainväl...
tilanteenhallintaa ja nopeutta kuten nytkin. Myös toteuttajien on ymmärrettävälogistiikkajohtamisen idea kuten myös toimin...
Harmaat virkamiehet ovat todella nerokkaita keksimään näennäisesti tarpeellista työtä,olipa kysymys maanmittauksesta tai t...
arvot, ihmiskunnan historian mittaiset ihanteet ovat pinnalla taas vuonna 2030. Nytkeskustelun kärjeksi riittää homoliitto...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Keijorajakalliokilpailu (tukkk), futura 1, 2010,kr

687

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
687
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Keijorajakalliokilpailu (tukkk), futura 1, 2010,kr"

  1. 1. ennakoinni asiantuntija, DIKeijo Rajakallio (ent. Mäkelä)Kamppiaistie 3 as 5 26.2.201000660 Helsinki044-2537205keijo.rajakallio@windowslive.com Teksti Futuraan 1/2010Suomalainen työelämä 2030Vuosi 2030 on kohta käsillä, asiat etenevät ajallaan. Noin 30-vuotta sitten ehdotinArto Heinosen kanssa Helsingin Sanomissa korkeakoulujen eli nykyistenyliopistojen valintakokeista luopumista. Tätä kirjoitettaessa asiasta sentään jokeskustellaan. Ehdotimme myös, että kullakin korkeakouluopiskelijalla tulisi ollakerrallaan vain yksi korkeakoulupaikka, minkä toteuttamiseen kului aikaa noin 20vuotta. Seuraavassa artikkelissa esitetään näkemys, että vuonna 2030 opiskelijatvalitaan kansainvälisiin nettiyhteisöihin.. Nämä esimerkit kuvaavat aikajänteenpituutta innovatiivisessa ennakoinnissa. Seuraava teksti perustuu syksyllä 2009Kirjamessuilla palkittuun kirjoitukseen, Suomalainen työelämä 2030.Kirjoituskilpailun järjesti Tulevaisuudentutkimuskeskus.Muutos vuoteen 2030 eli 20 vuodessa ei ole suuri. Rakenteet muuttuvat tai ovatmuutettavissa sittenkin hitaasti, pinnan alla jotain tapahtuu. Pääosa vuoden 2030työvoimasta on jo nyt työmarkkinoilla. Heidän arvojen uudistaminen ja uudenlainen roolituson hidas ellei mahdoton prosessi. EU:n kehittymättömät maat ovat myös työelämänmuutoksen hidaste. Tarkastelussa vuosi 2030 on otettu viitteelliseksi ajankohdaksi tunnistamattatäsmällisemmin milloin työn murros käytännössä ajoittuu. Ennakoinnissa pulmallista ei oleniinkään sen tunnistaminen, mitä on tulossa vaan vastaus kysymykseen, milloin jokinmegatrendi realisoituu. Kaikkiaan esitetyt uudet näkökulmat ja painotukset toteutuvatpikemminkin vuoden 2030 jälkeen kuin siihen mennessä. Uudistumisen ajankohtaanviittaa myös se, että suurten ikäluokkien osuus väestöstä alkaa tuolloin nopeastipienentyä. Väestö tosin ikääntyy vielä 2050 vuonnakin.. Työvoima modernisoituu uusienikäluokkien virratessa työmarkkinoille hitaasti, koska pääosa haaskaantuu välttämättömänperinteisen työvoiman poistuman korvaamiseen.
  2. 2. Muutoksen ydin tuotantoverkostoissa Katsottuna taaksepäin 20 vuotta merkittävin muutos on ollut verkostoituminen elituotannon klusterirakenteiden muodostuminen. Valitettavasti tätä ei ole juuri lainkaanymmärretty, ei edes logistiikan merkitystä. Esimerkiksi uudet työpaikat on tunnistettavissavain tuotantoverkostojen analyysien kautta. Virallinen ennakointi, kuten hallituksenennakoinnin politiikkaohjelma, ei tunnista edes ilmiön olemassaoloa saati luonnetta.Ammattiliitot tuskailevat pätkätöiden kanssa ymmärtämättä tai haluamatta ymmärtäämuutoksen väistämättömyyttä. Vuonna 2030 verkostoitumisprosessi on edennyt niin pitkälle, että huomio kiinnittyyverkostojen tehokkuuteen ja verkostoitumisen kustannuksiin. Verkostoitumiseen sisältyy jonyt runsaasti kalliita turhia palavereita ja väärinkäsityksiä viestinnässä. Verkostotperustuvat luottamukseen, mikä usein pettää. Kehitetään uusia verkostoitumismalleja, jotka perustuvat verkkoyhteisöihin. Kysymys onuusista kulttuureista ja alakulttuureista, ei vain yhteistyöstä tai alihankinnasta.Merkityksellistä on, että asiakkaat ja kulutus luetaan osaksi tuotantoverkostoa eli klusteria. Kanavien (sähköposti, blogit, pikaviestit, Facebook, verkkolehdet) määrä lisääntyyedelleen, jolloin kaikkien kanavien seuraamiseen ei työntekijän aika riitä. Internet saattaanykymuodossa hajota ja järjestäytyä uudelleen verkkoyhteisöiksi. Paluu kohtikansallisuuden ja protektionismin korostumista on saattanut jo alkaa, Pohjoismaidenyhteistyön herääminen on heikko signaali tähän suuntaan. Uudistuneella internetillä onjoka tapauksessa merkittävä rooli käytännössä kaikissa vuoden 2030 ammateissa jatyötehtävissä. Tietoteknologiasta tulee sulautettua, huomaamattomampaa ja arkista. Näin käviaikoinaan lankapuhelimelle. Tekstiviestikin keksittiin ja sittemmin vähin äänin unohdettiin,kun lennätin yli sata vuotta sitten otettiin käyttöön. Kyseessä on nyt koko työvoimaakoskettava suuri ja helpolta näyttävä mutta käytännössä vaikeakommunikaatiovalmiuksien ja johtamisen oppimishaaste, teknologian kadotessa näkyvistäpinnan alle. Meneillään oleva tietoteknologinen kehitysaalto laantuu vuoteen 2030
  3. 3. mennessä. Suuri haaste on toki informaatiomassojen hallinta. Tietoteknologian voittokulkujatkuu taustalla, mutta aidosta tietoyhteiskunnasta ei ole vielä 2030 juurikaan havaintoja. Kulttuuri säilyy mediapainotteisena. Sisällöissä palataan askel taaksepäinmenneeseen. Hyvien kertomusten arvostus kasvaa, lukemattomien älämölökilpailujenmäärä tv-tarjonnassa vähenee. Tämäkään ei takaa, että otettaisiin lyhyttäkään askeltakohti tietoyhteiskuntaa, missä kehityksessä kirjoitustaidon ja sittemmin kirjapainotaidonsekä viimeisimpänä kansakoulun perustaminen ovat olleet tietoyhteiskuntakehityksenmerkittävimmät innovaatio. Uuden tietoteknologian mahdollisuuksia ei ole kyettyrealisoimaan. Myös ideologioita ja ideologisia johtajia kaivataan. Uudet tai uusvanhat ideologiatmurtautuvat läpi. Järjetöntä kulutusta vähemmän ihannoivan islamin rooli kasvaa. Myösluontoperäiset ideologiat ja huhuille perustuvat valeideologiat nousevat esiin. Maapallonväestöräjähdys on 2030 pikemminkin keskiössä kuin sen seuraamus, ilmastonmuutos. Bio-, nano- ja geeniteknologia tuovat uutta, esimerkiksi syöpä voitetaan yhäuseammin, terveyden reaaliaikainen seuranta lisääntyy ja keskimääräinen elinikä pitenee. Fossiilisten polttoaineiden käyttö minimoidaan, jolloin tuotanto sijoittuumaantieteellisesti uudella tavalla ja tuotantotavat muuttuvat oleellisesti. Esimerkiksienergiaintensiivinen metallinvalmistus voi keskittyä halvan aurinkoenergian Afrikkaan.Tämä kuvaa hyvin ennakoinnin luonnetta eli kysymys on loogisesta päättelystä jarationaalisista ratkaisuista. Nyt ennakoinnissa vastuunotto väistetään ja omatennakointiongelmat ulkoistetaan jos jonkinlaisilla ennakointiprosesseilla, loputtomalladatankeruulla, yrityskyselyillä ja seurustelufoorumeilla.Väestö ja perustarpeet kestävä lähtökohtaTänä vuonna (2010) syntyneet ovat 20-vuotiaita vuonna 2030. Koulutusputket nopeutuvatnykyisestä usealla vuodella, joten korkeakoulututkinnon suorittaneet tulevat työmarkkinaan20-25-vuotiaina. Suurin hoivatyövoiman tarve ajoittuu 2020-luvun lopulle. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaanykyisestä lähes miljoonasta lähes 1,5 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Yli 80-vuotiaiden määrä lisääntyy runsaasta 200 000:sta yli 400 000:een. Vuosina 1945–1950syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt 60–65-vuotiaita ja 80–85-vuotiaita vuonna 2030.
  4. 4. Suuret ikäluokat ovat silloin vaikeimmin hoidettavassa iässä. Yli 100-vuotiaitakin onnykyiseen verrattuna sekä henkilömäärinä että suhteellisesti enemmän. Eläkeikäisissä on runsaasti työhaluisia. Ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuudenkasvu on samantapainen toisen maailmansodan käyneissä maissa. Tuotteet, palvelut,markkinat ja brändit taipuvat kohtalaisen varakkuuden omaavan seniorikunnan mukaan.Yhteiskuntaa voi nimittää vuonna 2030 senioriyhteiskunnaksi. Tietoyhteiskunta ei oleedelleenkään mielekäs näkökulma. Väestön perustarpeet ovat kestävä lähtökohta tulevalle työelämälle. Tässä eitarkastella mahdollisten totaalisten riskien kuten luonnonmullistusten taiydinvoimaonnettomuuksien realisoitumista. Samoin ei arvailla verkkosodan ja –terrorismintoteutumista. Kehittyneissä yhteiskunnissa mahdollisten fyysisten sotien painopiste oniskuissa vedenjakeluun tai tieto-, energia- ja logistiikkaverkkojen kaatamiseen. Vaikeasti ennakoitava muutos liittyy arvoihin. Voidaan puhua noin 20 vuodenelinkaarista. Tämän verran kesti sosialistis-humanistinen ajattelu 60-luvulta lähtien. Nytyltiöyksilöllinen arvomaailma on elänyt noin 20 vuotta. Seuraavassa aallossa kysymys onhumaaneista joskin keskenään kilpailevista verkostoyhteisöistä. Osana tätä prosessia onmahdollista perinteisten uskontojen nousu. Uskonto on samalla ymmärrettävä laajasti. Nytvaltauskonnon sisältö on kasvava aineellinen kulutuskulttuuri, mikä megatrendi väestö- jaympäristösyistä palautuu perustarpeisiin.Globaali tausta Globaaleissa muutoksissa, ilmastonmuutos mukaan luettuna, 20 vuotta on lyhyt aika.Aasian nousun jälkeen on ennakoitavissa kehitystä Afrikassa, jossa on sekä halpaatyövoimaa että aurinkoenergiaa. Globaali muutos etenee ilman suurta dramatiikkaa. Suomessa valmistetaan korkeaaosaamista vaativaa pienten sarjojen kalliita vientituotteita samoin kuin nyt hissejä jakonttinostureita. Läpimurtoja saavutetaan myös elintarvikkeissa, esimerkiksi vesi voi ollahuipputuote. Korkean osaamisen kuten terveyspalvelujen viennissä ontyölliyyspotentiaalia. Palveluvienti on jäänyt teollisuuden viennin jalkoihin. Kaikki klusterit eli tuotantoverkostot tulee käydä läpi sekä kilpailukyvyn että vienninnäkökulmasta. Logistiikka on useissa klustereissa ratkaisevassa roolissa.
  5. 5. Palveluklustereissa tämä tarkoittaa esimerkiksi halpalentojen hyödyntämistä, sekäasiakkaiden, kuten potilaiden että työntekijöiden liikuttamisessa. Vuoteen 2030 mennessä ehditään kokea meneillään olevan taantuman jälkeinennousukausi, jota taas seuraa taantuma. 1930-luvun laman toistuminen on mahdollista,mikä voi realisoitua jo nyt. Taantumalla on myös hyvä puoli, koska tarjoutuu tilaisuusmuuttaa rakenteita ja siirtää painopisteitä järkevämmiksi. Nousukauden ongelma näyttääolevan hype eli uutta tuotantoa luodaan perustuen mielikuviin vailla aitoja tarpeita. Peluritnousevat sankareiksi.Työpaikat painottuvat palveluihinElinkeinorakenteen peruselementit säilyvät seuraavat 20 vuotta: 1) luonnonvara-alat, 2)teollisuus ja rakentaminen sekä 3) palvelut. Rakennemuutokset ovat ilmeisiä. Kaivostoiminta lisääntyy, koska raaka-aineita kaivetaan yhä köyhemmistä lähteistä javanhoista kaatopaikoista. Venäjän pohjoisten luonnonvarojen käyttöönotto työllistää myössuomalaisia. Viljelyn energiakäyttö lisääntyy. Metsitystä voidaan lisätä myös kaupungeissa. Nytistutetuista metsistä on lähinnä maisemallista hyötyä 20 vuodessa. Toki puut sitovathiilidioksidia. Suomen ja Keski-Euroopan teollisuudesta katoaa kokokoonpanon mekaaninenmassatuotanto, joka on helposti siirrettävissä halpatyön maihin. Tuototantoprosessejavoidaan johtaa paikkariippumattomasti, vaikka Suomesta. Haasteena on globaalistihajautetun tuotannon etäjohtaminen. Kilpailu johtajapaikoista on kova niin korealaisten, saksalaisten, amerikkalaisten kuinpohjoismaalaistenkin kesken. Johtajavalinta on vähän samantapainen asetelma kuin onnyt Formula 1 kuljettajien kohdalla. Ehkä johtajien pitää tuoda mukaan muuta lisäarvoakuin oma osaamisensa, esimerkiksi omistajuus ja asiakkaat. Rakentamista ei voi kokonaan siirtää pois Suomesta. Jonain päivänä kuitenkin laivatuo valmistaloja Suomeen. Helpoiten tuotavissa ovat asuntolaivat.
  6. 6. Kysymys on kilpailukyvystä tuommeko vai teemmekö itse, mikä koskee kaikkiatuotannonaloja monisäikeisesti. Joudutaan jo ennen vuotta 2030 tilanteeseen, jolloinpalkat alkavat laskea. Siirrytään kasvun logiikasta alasajon logiikkaan. Alasajon tilanteessa työn mielekkyys ja miellyttävyys ovat työn valinnan ja teonkeskiössä. Ilmiönä tämä ei ole uusi. Meillä tehdään jo nyt runsaasti vapaaehtoistyötä,laman aikana moni jää työttömäksi tai lomautetuksi. Alasajon logiikka voi olla suurinmuutos, mitä työnteossa tapahtuu. Ei palkan pieneneminen sinällään ole iso asia, vaanseuraamukset, kuten vaatimukset työn sisältöön ja työaikoihin. Onko mahdollista siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon ja työn jakamiseen? Joskus työviikko oli 7-päiväinen, pitkään 6-päiväinen ja on nyt totuttu 5-päiväiseen. Palvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) palvelut, joissa läsnäolo on välttämätöntäja 2) paikkariippumattomiin nettipalveluihin. Jako on teennäinen, koska nämä kulkevat käsikädessä. Sähköiset palvelut ovat tulevaisuudessa puheohjattuja. Sähköiset palvelut ovat oppivia, esimerkiksi nettikauppa tietää muutaman ostoskerranjälkeen melko tarkkaan, mitä asiakas on seuraavalla kerralla ostamassa. Nykymuotoisistabulkkikaupoista moni häviää, kun kauppa siirtyy nettiin ja automatisoituu. Erikoiskauppojenmerkitys korostuu. Koskettaminen ja kokeileminen kiinnostaa, mutta kuka haluaakosketella maitotölkkejä. Vuonna 2030 harva näkee enää rahaa kuin valokuvissa. Tämä ei työn tekemiseenvaikuta. Pankkikonttorit häviävät. Toimitaan virtuaalisesti. Rahan häviäminen näkyvistähelpottaa uusien rahoitustuotteiden luomista. Mikä tahansa yritys voi toimia pankkina,kunhan keksii oman tuotteen. Huijausten riski kasvaa. Pankki- ja pelitoiminnan välillä ei olesuurta eroa. Mitään merkittävää ei tapahdu niin kauan kuin pankki- ja pelitoiminta ovattiukasti säänneltyjä. Vakuutustoiminta kasvaa rajusti ja asemoituu jonnekin pankkien japelien väliin. Vuonna 2030 virtuaalisia rahoitusasiantuntijoita on paljon ja he toimivaterilaisissa organisaatioissa. Todennäköisesti Suomeen jää vain pari perinteistäkansainvälisen ketjun pankkia. Korkeakulttuuri jatkaa elämäänsä entiseen tapaan. Ooppera tai sinfoniaorkesteri eimuuksi muutu. Korkeakulttuuri on näkyvä ja kansalaisille tärkeä, mutta määrällisestityöllistäjänä se ei ole merkittävä. Suuret ikäluokat pelastavat käynneillään teatterit. Mitäenemmän kulttuuria tai tavanomaista työtä siirtyy nettiin, sitä enemmän tarvitaankohtaamisia. Kokoontumisen syitä on lukemattomia. Rock-konsertit tai uskonlahkojen
  7. 7. kokoontumiset ovat jo nyt massatapahtumia. Tilaisuudet työllistävät etenkinvapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaa-ajan lisääntyminen on megatrendi. Suurin lisäys tulee eläkeikäisten määränkasvun myötä. Olipa kyseessä tanssi tai golf, jälleen nousee esiin läsnäolon jakohtaamisen tarve. Sekä välineiden valmistus että itse palvelujen järjestäminen ovatkasvavia liiketoiminta-alueita. Näitä toimintoja ei voi siirtää nettiin. Vapaa-ajassa ovatfyysisen toiminnan ja työn nopeimmin kasvavat alueet vanhusten hoivan ohella. Tietoturvayrityksillä on edessä loistava tulevaisuus. Nettirikollisuus ja terrorismilisääntyvät. Osa maanpuolustuksesta sidotaan pelkästään netin turvallisuudenvarmistamiseen. Ehkä syntyy uusi ”aselaji”, ei pelkästään edelleen laajeneva liiketoiminta-alue. Tietoturvallisuus on iso asia. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä virkamiesten määrä vähenee oleellisesti.Tähän liittyy nykyinen kuntien yhdistyminen. Kuntapalvelujen ulkoistaminen ei työntarvetta vähennä. Virkamiehiä työllistää nyt runsaasti hankintojen näennäinenkilpailuttaminen, mikä järkevöityy vuoteen 2030 mennessä. Myös keskus- ja aluehallinnonkaksin- ja kolminkertaisesta poliittisperustaisesta miehityksestä luovutaan. EU:lla on elinaikaa hyvinkin vielä 20 vuotta, vaikka euron elinkaari voi olla lyhyempi.Työ on virtuaalista. Suomi on ollut EU:n jäsen kohta 15 vuotta, ja vieläkin opetellaanalkeellisia viranomaiskäytäntöjä. Reskontramerkonomit johtavat käytännössä miljoonienEU-projekteja. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellut käytännöt on opittu. Visioksi asettuu uusi EU-virkamies. Pankit voivat hoitaa rahoituksen, mikä nyt tehdäänbyrokraattisesti ministeriöissä ja aluehallinnossa. Uusi EU-virkamies arvioi ensimmäiseksidirektiivin vaikutukset ja tulkinnan kirjon sekä aktiivisuuden tai passiivisuudensoveltamisessa. Virkamiehen työ on luovaa työtä, ei keskinkertaisten juristien yksioikoistadirektiivien sisälukua. Tosin 20 vuodessa laaditaan monta monituista direktiiviä. EU onedelleenkin suuri direktiivi- ja projektitehdas. Tämän takia EU-virkamiehiä tarvitaanrunsaasti.TyöympäristötTyöympäristöjä ovat 1) paikkasidonnaiset kuten sairaalat, 2) paikkariippumattomat sekä 3)osittain paikkasidonnaiset työpaikat. Etätyötä vastustetaan, koska perinteisillä
  8. 8. työyhteisöillä halutaan peittää työn tuloksettomuus, mitä etätyössä ei voi olla. Etätyössänarsistit ja työpaikkakiusaajat eivät juhli. Paikkariippumattoman työn läpimurtoa odotetaan. Läpimurto tulee mahdolliseksi, kunsuuret ikäluokat eläköityvät. Tällöin nuoremmat ikäluokat roolittavat työelämää uudelleen.Teknisesti etätyö on ollut mahdollista 20 vuotta, mutta toteutuminen on ollut hidasta. Hyviäesimerkkejä löytyy muutama kuten matkamyynti tai verotus. Murrostekijöiden syytsaattavat löytyä ympäristöstä. Nyt lähes kaikki ryntäävät aamulla työpaikoilleen javastaavasti poistuvat iltapäivällä samaan aikaan. Kun liikenne jaetaan tasaisemmin ympärivuorokauden, selvitään nykyisellä infrastruktuurilla. Myöskään 2030 yksityistetynrautatieliikenteen lumiongelmat eivät juurikaan haittaa tuotannollista toimintaa. 24h-toiminnot lisääntyvät. Työn kohde tai palvelun asiakas voi olla milläaikavyöhykkeellä tahansa. Kääntäen, esimerkiksi paperikoneita tai dementikkoja voidaanvalvoa päivätyönä eri aikavyöhykkeiltä ympärivuorokautisesti. Paikkasidonnaisia työympäristöjä on jatkossakin runsaasti luonnonvara-aloilla,teollisuudessa, hoivatyössä ja koulutuksessa. Asiakkaan paikan mukaan määräytyvät työtkuten hoivatyöt lisääntyvät. Virtuaaliset työt ovat lähinnä hallintoon sekä nettikauppaan- ja palveluihin liittyviä. Osinpaikkariippuvia työympäristöjä juontuu perhesyistä, kuten pienten lasten koulunkäynninkiinnittymisestä tiettyyn paikkaan. Työympäristöt voidaan jakaa paikan mukaan neljään ryhmään: 1) kaupungit, 2)maaseutu, 3) ulkomaat ja 4) työpainotteiset oppimisyhteisöt. Nyt kaupunkien keskustoja tyhjennetään rakentamalla lähitienoille suuriakauppakeskuksia peltomarketteineen. Tämä trendi kääntyy. Työpaikat, erikoiskaupat jamyös asunnot löytynevät keskustoista. Maaseudulle syntyy kaupunkien liepeille eläviä kyliä, jotka ovat sosiaalisia jaturvallisia. Kylissä elää niin lapsiperheitä kuin vanhuksiakin. Työ on usein etätyötä, muttamyös paikallista palvelutyötä. Paikkariippumatonta työtä voi tehdä myös ulkomailla. Osa menee talveksi esimerkiksiRanskaan. Osa hakeutuu ulkomaisiin työyhteisöihin, vaikka työ tehdäänkin suomalaisilleyritykselle. Toisin sanottuna työntekijä kiertää ympäri maailmaa erilaisissa yhteisöissähakien elämyksiä ja innovaatioita.
  9. 9. Tulevaisuudessa opiskelijoita ei valita koulutuslaitoksiin ja koulutusohjelmiin, vaantyöelämään kytkeytyneisiin kansainvälisiin verkkoyhteisöihin. Tutkinnot suoritetaanverkkoyhteisöissä, joilla on käytettävissä koko koulujärjestelmän opetustarjonta ja –tuki.Tämä on uusi tapa opiskella ja tehdä työtä toisiinsa nivoutuen. Työnyöntekijöillä on sähköinen osaamis-ja pätevyyskortti, josta ilmenee työntekijäntosiasiallinen osaaminen. Työntekijät kerryttävät jatkuvasti pätevyyttään, joko syventäenerityisosaamistaan tai lisäten moniosaamistaan. Kullakin on oma brändi. Työntekijät eivätole harmaata massaa vaan joukko persoonallisuuksia. Kun kaikkien osaamisprofiilit, pätevyydet ja brändit ovat selvillä, työvoiman rekrytointion helppoa. Oikea osaaminen saadaan oikeaan paikkaan, mikä JOT -periaate onjohtoajatus koulutuksenkin kehittämisessä. Henkilö voi työskennellä useammassayrityksessä tai muussa organisaatiossa rinnakkain. Työntekijää ei sidota vain yhteenorganisaatioon, vaikka työntekijä sitoutuu työhön kunkin työantajan edellyttämällä tavalla.Kysymys on osaamisen logistiikasta, mikä on koulutuksen kehittämisen suurin haastetulevina vuosikymmeninä.TyötehtävätTyötehtävien tyypit säilyvät ennallaan: tarvitaan 1) johtajia, 2) asiantuntijoita, 3) toteuttajiasekä 4) avustavia työntekijöitä. Työ tehdään tiimeissä, myös etätyö. Moniosaajilla on isorooli. Johtajia on strategisen tason klusterijohtajia, erityisalojen asiantuntijajohtajia sekäoperatiivisen tason logistiikkajohtajia. Klusterijohtajan tulee hallita koko tuotantoverkostomonine osa-alueineen. Tukena hänellä on osa-alueiden asiantuntijat. Johtajat jakavatjohtajuutensa muiden johtajien kanssa. Yksinjohtaminen ei onnistu. Logistiikkajohtajien tulee hallita paitsi työvaiheiden ja resurssien logistiikka niin myöstuotantoprosessin osaamisen logistiikka. Oikean osaamisen on oltava oikeassa paikassaoikeaan aikaan. Tämäkin johtaminen vaatii holistista näkemystä. Logistiikkajohtaminenlaajasti ymmärrettynä, eli ei vain tavaralogistiikkana, on erityinen haasteammattikorkeakouluille. Asiantuntijat suunnittelevat, kehittävät, luovat itse innovaatioita sekä kopioivat javarastavat niitä kuten nytkin. Samoin toteuttajilta vaaditaan erityisosaamista,
  10. 10. tilanteenhallintaa ja nopeutta kuten nytkin. Myös toteuttajien on ymmärrettävälogistiikkajohtamisen idea kuten myös toiminnan ympäristövaikutukset. Avustavat työntekijät ovat moniosaajia, jotka tarvittaessa, kuten kriisitilanteissa,kykenevät vailla muodollista pätevyyttä paikkaamaan myös toteuttajia. Ammattikuntienväliset harmaat alueet tunnistetaan ja tunnustetaan. Erityinen piirre on valvontatyön lisääntyminen. Kysymys on ympäristön tilasta,liikenteestä tai vanhuksista. Valvontaa tehdään älykkäiden monitorien kautta, mutta useintyö edellyttää myös läsnäoloa, haistamista, maistamista ja koskettamista. Ympäristön tilanseuraaminen voi olla hyvinkin vaativa tehtävä. Valvontatehtäviin voidaan rekrytoidaeläkeiäkästäkin työvoimaa.Työn merkitys mielekkyydessäTyön merkitys tuskin muuttuu 20 vuodessa merkittävästi. Tiedämme nyt jo työelämäänsiirtyneiden työorientaation. Vastasyntyneiden tulevaa orientaatiota voimme vain arvailla.Toimeentulo säilyy keskeisenä perustana työlle. Myös sosiaalisen kanssakäymisennäkökulmasta työllä on suuri merkitys. Jokainen sukupolvi ja lähes jokainen yksilö haluaa omalla tavallaan jättää jälkensähistoriaan käytännön tekoina. Työ on tässä pääkeino. Ehkä sukupolvet haluavat jättääjälkensä myös maailmanhistoriaan kuten Egyptin pyramidien rakentajat. Nyt legendojaovat verkostopyramidien rakentajat, huijarit. Köyhemmille elämän tarkoitukseksi näyttääriittävän Siwan ruokakassi, keskiluokalle nelivetomaasturi. Osa jättäytyy työn ulkopuolelle ja etsii muita elämäntapoja tai syrjäytyy päihteidenkäytön takia. Vaihtoehtojen etsintä on ymmärrettävä kritiikiksi nykyiselle raadolliselletyöelämälle. Kun työn mielekkyys kasvaa, myös työn arvostus kasvaa.Kahdessakymmenessä vuodessa moraalikoodit eivät paljon ehdi muuttua, muttaesimerkiksi työpaikkakiusaaminen voidaan kitkeä pois samaan tapaan askel askeleeltakuten on eliminoitu tupakointia. Työ mielekkyyden lisäämisen haaste on iso. Julkisella sektorilla on paljon byrokratiaa,minkä vastine erityisesti tietoteknologiassa ja viestinnässä on hype. Työelämän akuuttiongelma on se, että työvoimaa on tarjolla noin 2,5 miljoonaa, kun tarpeellisia työpaikkojaon enintään 1,5 miljoonaa.
  11. 11. Harmaat virkamiehet ovat todella nerokkaita keksimään näennäisesti tarpeellista työtä,olipa kysymys maanmittauksesta tai työnvälityksestä. Yksityisellä sektorilla kaupantoimiala on kasvanut tolkuttomasti ja tarpeettomasti, mikä onkin kiintoisan työvoimareservituleville hoiva-alojen työvoimatarpeille. Todennäköisesti kaupat tulevat vastamaan yhäenemmän myös hoivapalveluista, pienkauppojen valuessa pizzerioiden tapaanmaahanmuuttajien käsiin. Pizzeriat ovat myös erinomainen ja ainoa esimerkki, jossa on ratkaistu elintarvikkeidenverkkokaupan logistiikka. Vitosen pizza saadaan kuljetettua kotiovelle, mutta viidenkympinostoskassia ei. Verkkokaupan logistiikassa on valtava potentiaali myös taksiyrittäjille.Työn rooliTyö on yhteiskunnan olemassaolon ja kehittymisen perusta. Tämä koskee myös yksittäistätyöntekijää. Työn rooliin tulee lisää joustavuutta työntekijän näkökulmasta. Nyt massattyöskentelevät, ovat lomalla ja vapaalla samoihin aikoihin. Työ monimuotoistuu ja voipilkottua lähes miten pieniin jaksoihin tahansa. Teoreettisen päivätyön rinnalle haetaanaktiviteetteja sekä konkreettisesta kädentyöstä että muiden kohtaamisesta elipalvelutyöstä. Työkäsitys ei säily monoliittisena, 8 tunnin askareena. Nykyiseen työkulttuuriin liittyy monia pulmia: kilpailu, kiire, kateus, kiusaaminen,läpinäkyvä itsekkyys, itsetunnon vajaus, epätarkoituksenmukaisten ja epämielekkäidensosiaalisten riippuvuuksien luominen kuten narsismi. Johtamisen kriisi on syvä. Myöstäydellistä osaamattomuutta on paljon, työsuhde perustuu turhan usein pelkästäänsuhteisiin. Korruptio on pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Nämä ovat syvälläkulttuurissa. Suuri osa ongelmista kuten kateus tai narsismi ovat ns. ikuisuuskysymyksiä,jotka eivät 20 vuodessa poistu. Työkin on usein pelaamista, jonka säännöt ja rakenteettuketuvat sosiaalisiin vääristymiin kuten tekokiireeseen, hyväksikäyttöön ja suoranaiseenhuijaamiseen. Lähtökohtana työelämän muutoksessa ja kehittämisessä tulee olla usko hyvään,oikeudenmukaisuuteen, rehtiin yhteistyöhön, heikompien tukemiseen, innovaatioidenyhdessä luomiseen, luonnon kunnioittamiseen ja moneen muuhun. Toivottavasti nämä
  12. 12. arvot, ihmiskunnan historian mittaiset ihanteet ovat pinnalla taas vuonna 2030. Nytkeskustelun kärjeksi riittää homoliittojen siunailu ja siunaamattomuus valtiokirkon piirissä.LoppusanatTyön sisältö, tekotapa ja paikkakin muuttuvat. Muutos etenee pinnana alla. Muutoksia onkulloisenakin hetkenä vaikea tunnistaa. Elinkeino- ja ammattirakenteissa muutoksetnäyttäytyvät hitaina. Todennäköisesti elinkaaret pitenevät myös tietoteknologiassa, jossamuutoksen nopeus on nyt poikkeuksellisen suuri. Tietoteknologia myös imeytyy tuotteisiin,tuotantoprosesseihin sekä ihmisten arkeen melko huomaamattomaksi. Palataan elämän alkulähteille, perustarpeisiin. Läsnäololla ja toisen ihmisenkohtaamisella kuten myös fyysisellä tekemisellä on suuri merkitys. Oikeastaan mikään työei kokonaisuudessaan piiloudu verkkoihin tai virtuaalimaailmaan. Työn laadullinen muutos,mielekkyyden lisääminen on suuri haaste. Työelämän raadolliset pulmat tiedetään jakoetaan päivittäin, vaikka niistä puhuminen on kiellettyä, satiiri ja sarkasmi vain muutamanmediapellen etuoikeus. Parissa kymmenessä vuodessa moni asia ei ehdi muuttua. Puhuminen kaikenmuuttumisesta, ennakoimattomuudesta ja hektisyydestä osoittaa vain puhujansivistymättömyyttä. Kiire on näennäistä, pakenemista. Yhtäältä vuoteen 2030 on aikaa,yhtäältä vuosi 2030 on jo tässä ja nyt.

×