Kansallinen palveluarkkitehtuuri, Riku Jylhänkangas

354 views
204 views

Published on

Monitori 2014 – ”Seuraavat kymmenen vuotta” -seminaari, 5.3.2014

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
354
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
10
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kansallinen palveluarkkitehtuuri, Riku Jylhänkangas

  1. 1. Kansallinen palveluarkkitehtuuri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 5.3.2014
  2. 2. Miksi?  Suomen taloudellinen tilanne on synkkä  Osaaminen on Suomen vahvuus ja sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin  Uutta kasvua haettava erityisesti PK-sektorilta  Tarvitaan julkisen hallinnon keskitettyjä toimenpiteitä ja uudenlaista ajattelua sekä ketterämpää toimintatapaa  Suomi tietotekniikan soveltamisen ja tiedon hyödyntämisen kärkimaaksi  kansallinen tiikerinloikka!  esimerkki koko EU:lle (Suomi-Viro yhteistyö)!
  3. 3. Päätöksenteon tausta  Osa julkisen hallinnon (valtio ja kunnat) ICT:n hyödyntämisstrategian toteuttamista  ICT 2015 työryhmän ehdotusten polku 1, kriittinen  120 me kiinnitetty kokonaisuuden rakentamiseen kehyskaudelle 2014-17  Osa rakennepoliittista ohjelmaa (kohta 2.11)  Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti toteuttamisesta sisällöstä 19.11.2013  Pääministeri Katainen ja pääministeri Ansip allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan 10.12.2013 FI-EE yhteistyöstä  Toimeenpano valtiovarainministeriön johdolla
  4. 4. Palvelunäkymät Kansalaisen näkymät Yrityksen näkymät Palveluväylän hallinta Virkamiehen näkymät Perustieto- varannot Valtion yhteiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Yrityssektorin palvelut Mikä on kansallinen palveluarkkitehtuuri Palveluväylä Tunnistus- palvelut Kv- tunnistus (EU Stork) Rooli/ valtuus- hallinta Tietoturva, raportointi. lokipalvelu
  5. 5. Palvelunäkymät Kansalaisen näkymät Yrityksen näkymät Palveluväylän hallinta Virkamiehen näkymät Perustieto- varannot Valtion yhteiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Yrityssektorin palvelut Kansallinen palveluväylä Palveluväylä Tunnistus- palvelut Kv- tunnistus (EU Stork) Rooli/ valtuus- hallinta Tietoturva, raportointi. lokipalvelu
  6. 6. Kansallinen palveluväylä • Tieto välitetään yhdenmukaisella standardoidulla tavalla • Ei enää rakenneta tuhansia päällekkäisiä erillisratkaisuja tiedon välitykseen • Käytetään yhteistä mallia, jonka käyttöön myös velvoitetaan • Vaatimus mukaan kaikkiin tietojärjestelmähankintoihin • Avoimet rajapinnat ja avoin lähdekoodi keskeisissä osissa • Tieto tallennetaan yhteen kertaan ja haetaan tarvittaessa • Ei enää tallenneta tuhansia päällekkäisiä kopioita samoista tiedoista tuhansiin eri tietojärjestelmiin • Tieto haetaan tarvittaessa suoraan tietovarannoista • Yhteiskunnan perustietovarantojen tiedon tulee olla helposti ja tehokkaasti hyödynnettävissä, tietosuoja taaten • Mahdollistaa aiempaa paremmin täysin automaattisten, proaktiivisten palveluiden kehittämisen
  7. 7. Palvelunäkymät Kansalaisen näkymät Yrityksen näkymät Palveluväylän hallinta Virkamiehen näkymät Perustieto- varannot Valtion yhteiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Yrityssektorin palvelut Sähköinen tunnistaminen Palveluväylä Tunnistus- palvelut Kv- tunnistus (EU Stork) Rooli/ valtuus- hallinta Tietoturva, raportointi. lokipalvelu
  8. 8. Sähköinen tunnistaminen • Palveluväylän mahdollisuuksien hyödyntäminen uusien palveluiden kehittämiseen edellyttää helppokäyttöiset, turvalliset ja edulliset ratkaisut sähköiseen tunnistamiseen • Uudessa mallissa valtio takaa kansalaisten sähköisen identiteetin (vrt. passi), jonka perustalle voidaan markkinaehtoisesti tarjota tunnistusvälineitä (esim. mobiili, USB-tikut, NFC jne.) • Taataan toimiva kilpailu markkinoilla siten, että kaikki osaavat yritykset pääsevät mukaan ja että parhaat uudet tunnistusratkaisut saadaan edullisesti käyttöön • Uusi malli vastaa myös uuden EU regulaation vaatimuksiin rajat ylittävästä tunnistamisesta julkisiin palveluihin • Ensiksi tulee tunnistaa sähköisesti asioiva henkilö, sen jälkeen hänen roolinsa: kansalainen, yrityksen edustaja, laillistettu ammattihenkilö, puolesta asioiva jne. Luodaan kansalliset ratkaisut näihin
  9. 9. Palvelunäkymät Kansalaisen näkymät Yrityksen näkymät Palveluväylän hallinta Virkamiehen näkymät Perustieto- varannot Valtion yhteiset palvelut Julkisen hallinnon kohdealue- ja toimialakohtaiset palvelut Kuntien yhteiset palvelut Yrityssektorin palvelut Palvelunäkymät Palveluväylä Tunnistus- palvelut Kv- tunnistus (EU Stork) Rooli/ valtuus- hallinta Tietoturva, raportointi. lokipalvelu
  10. 10. Palvelunäkymät • Kansalainen keskiöön oman tietonsa omistajaksi • Kansalaisen voitava päättää mitkä häntä koskevat tiedot välittyvät ja miten (esim. terveystiedot) • Kansalaisille luodaan mahdollisuus nähdä itseään koskevat julkisen hallinnon tiedot ja mahdollisuus nähdä mikä viranomainen tietoja on mahdollisesti käyttänyt (virkamiesten oikeusturva myös huomioiden) • Toimenpiteillä taataan tietosuoja, ”isoveli ei valvo” • Yrityksille rakennetaan palvelukanava helppoon sähköiseen viranomaisasiointiin • Viranomaisten keskinäiseen toimintaan luodaan uudet tarpeelliset sähköiset mallit
  11. 11. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri Tiedon tuottajat/tarjoajat Palvelun käyttäjä SOTE-tieto A Security Server SOTE-tieto N Security Server Väestötieto Security Server Ajoneuvo- tieto Security Server Tieto N Security Server SOTE- järjestelmä Security Server Tausta- järjestelmä Security Server Tausta- järjestelmä Security Server Opinto- järjestelmä Security Server SOTE-palvelu Palvelu nPalvelu 3Opetuspalvelu Viran- omainen Kansa- lainen Yritys/ yhteisö Palvelunäkymät Tunnistus- palvelut Rooli- ja valtuus- hallinta Tietoturva, raportointi, lokitus Palveluväy- län hallinta Palvelu- hakemisto Palveluväylä Sähköinen identiteetti
  12. 12. 10 v tavoitteet ja SOTE  10 vuoden sisällä 80 % julkisesta hallinnosta mukana kansallisessa palveluarkkitehtuurissa  SOTE-sektorin tietojärjestelmät toimivat yhteen palveluväylän kautta avoimilla rajapinnoilla  Palvelujen käyttäjät (ammattihenkilöt, kansalaiset, yritykset) tunnistetaan sähköisesti helposti yhteisillä kansallisilla ratkaisuilla  Uusien sähköisten palvelujen kehittäminen on helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa  Uuttaa liiketoimintaa on syntynyt paljon nykyisten toimijoiden lisäksi uusien yritysten (PK) toimesta  Suomi on maailman johtava maa tietotekniikan hyödyntämisessä
  13. 13. Kiitos! Kaikki uudet ajatukset, ideat ja ehdotukset ovat erittäin tervetulleita VM / JulkICT Riku Jylhänkangas etunimi.sukunimini@vm.fi p. 02955 30475

×