Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja

B rändää skosssiit r e a YLKA YOE UUSISAARI TUIJA AALTO • MAR ve

Huom! Tätä kirjaa on edelleen saatavana painettuna — tiedustele kirjakauppiaaltasi  Löydy –Brändää itsesi verkossa

Löydy – Brändää itsesi verkossaTuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari

SisällysLÖYDY. BRÄNDÄÄ ITSESI VERKOSSA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Aluksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Tekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Kiitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Globaali yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Työn muutos yksilön tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14AMMATILLISEN VERKKOELÄMÄN EDELLYTYKSET . . . . . . . 17Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Verkkoelämän 360 astetta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Julkinen ammatillinen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa . 35 Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? . . . . . . . . . . 41Sosiaalisen median strategiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Työkulttuuri ratkaisee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Puitteet, työkalut ja kompetenssit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48Muuttuva ammatti-identiteetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Kohti verkottunutta journalismia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Verkottunut luonnontieteilijä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55MITEN TULLA LÖYDETYKSI? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytää . . . . . . . . . . . . 61 Sivullesi johtavat linkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Hakukoneet annostelevat näkyvyyttä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa . . . . . . . . . 68Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa . . . . . . . . . . . 70 Tunnisteet luokittelun apuna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71Pitkä häntä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76Nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä? . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Näkyvyys ei takaa uskottavuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79LÖYTYMINEN VERKOSSA – LÄSNÄOLOA JA TOIMINTAA . . 80Henkilöbrändin muodostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80Olemus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Profiilikuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Esittäytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Oma verkkotunnus eli domain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86Kanavavalinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Twitter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Facebook . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Sivu vs. profiili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 LinkedIn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90Läsnäolo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 Verkkosivusto, blogi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 Pikaviestimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 Kuinka avoin kannattaa olla? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95Toiminta – prosesseja, teoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminen . . . . . . . . . . . . 97 Viestintä keskustelupalstoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Tiedon hankinta ja suodattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 RSS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Hakuvahdit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 Sosiaaliset kirjanmerkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104

7 Talkoistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksi . . . . . . . . . . . . . . 111 Tapahtumiin osallistuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 Liverapo – kimppamuistiinpanot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 Vaalikampanjointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina . . . . . . . . . . . . . 116 Työnhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117Henkilöbrändin rakentamisprojekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 Henkilöbrändi = startup-yritys? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120Kolme esimerkkiä ammatillisista sosiaalisen median strategioista. . . 121 Tapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassa . . . 121 Tapaus 2. Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä . . . . . . . . . . . . . . 122 Tapaus 3. Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteen . . . . . . 123LOPUKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127Liite 1: Turvallisuuden muistilista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130Liite 4: Ajanhallinnan QII-malli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132LÄHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135

9Löydy. Brändää itsesi verkossa.AluksiMiten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaakominun rakentaa ammatillinen henkilöbrändi? Miten netissä kannattaatoimia työroolissa? Miten työnantajani laatima sosiaalisen median stra-tegia muuttaa työtäni? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tar-joaa journalistille, entä tutkijalle? Löydy – Brändää itsesi verkossa kertoo konkreettisesti ja kattavasti,mitä jokaisen tietotyötä tekevän on syytä tietää työ- ja vapaa-ajan verk-koelämän yhteensovittamisesta. Löydy – Brändää itsesi verkossa on Tuijan ja Yoen toinen yhteinentietokirja. Vuonna 2009 ilmestynyt Nettielämää – sosiaalisen medianmaailmat sopii hyvin luettavaksi rinnakkain tämän teoksen kanssa. Tekijät tutustuivat toisiinsa verkossa vuonna 2006 ja päätyivät toimit-tamaan yhdessä median uusista ulottuvuuksista kertovaa Sula Pinta -net-tiradio-ohjelmaa, jota on ilmestynyt kolmen vuoden aikana yli 50 jaksoa.TekijätTuija Aalto on digitaalisen median ja verkkoviestinnän asiantuntija, jol-la on 15 vuoden kokemus sähköisen median tuotekehityksestä. Häntuntee media-alan muutoksen ja on kokenut puhuja sekä kotimaassaettä kansainvälisesti.

10 Yoe on suomalainen, Japanissa vuosia asunut neurotieteilijä, joka päätyössään keskittyy aivosolujen välisen sähköisen viestinnän tutkimi- seen. Sen ohella 12-vuotiaasta asti tietokoneita ohjelmoinut ja merkit- tävän osan sosiaalisesta elämästään verkossa viettävä Yoe ajaa tiedon ja kommunikaation avoimuuden asiaa tiedepiireissä. Tekijät tavoittaa parhaiten blogeistaan: http://www.tuhatsanaa.net ja http://yoe.iki.fi. Tämän kirjan verkkosivusto on osoitteessa http://www.loydy.fi. Kirjasta voi tykätä Facebookissa http://www.facebook.com/loydykirja ja sitä voi seurata Twitterissä @loydykirja. Kiitokset Tämän kirjan valmistumiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet Kari A. Hintikka, Riitta Nieminen-Sundell, Suvi Korhonen, Salla Laakso- nen ja Heli Sirkiä lukemalla käsikirjoituksen ja antamalla arvokkaita kommentteja. Kiitokset hyvistä keskusteluista verkossa, monenlaisesta avusta ja ajattelun sytykkeistä blogeissa, Qaikussa ja Twitterissä ansait- sevat yllämainittujen lisäksi Janne Saarikko, Jussi-Pekka Erkkola, Anne Senilä-Turunen, Petja Jäppinen, Anne Rongas, Harto Pönkä, Irmeli Pietilä, Esko Lius, Tarmo Toikkanen, Hanna Takala, Eero Rautasilta, Pauliina Mäkelä, Mari Koistinen, Janne Ruohisto, Christina Forsgård ja monet monet muut keskusteluihin osallistuneet. Tuija haluaa lisäksi erikseen kiittää työtovereitaan Pirkka Aunolaa, Arttu Silvastia, Seija Aunilaa, Sari Veikkolaista, Kari Haakanaa ja Met- ropolian Juhana Kokkosta, joiden kanssa viime vuosien Ylen verkko- viestintäkoulutuksia on toteutettu, sekä ystäväänsä Ulla Lukkaria monista hyvistä luovien alojen kehitykseen liittyvistä keskusteluista. Yoe kiittää työtovereitaan aivotutkimustyöhön suoranaisesti liitty- mättömän nettielämän suvaitsemisesta (thank you guys, Klaus, Ben & al!) sekä erityisesti Tommi Lättiä ja Jan Lewenstamia ammatilliseen verkostoitumiseen liittyvistä keskusteluista.

11JohdantoMuistatko miltä tuntuu, kun joku sinulle tärkeä ihminen kysyy mielipi-dettäsi asiasta, joka on sinulle läheinen ja josta tiedät paljon? Jaat tietosija arviosi aiheesta mielelläsi. Työpaikalla tunnet itsesi arvostetuksi, kunsinut pyydetään mukaan suunnittelemaan kehityshanketta, jossa pääsetvaikuttamaan alasi kehitykseen. Tuntuu hyvältä, kun joku sinulle tärkeätaho on päättämässä jostakin sinulle merkityksellisestä asiasta ja kysyykantaasi etukäteen. Entä kuinka usein olet turhautunut siihen, että sinua ei ole pyydettymukaan projektiin, joka liittyy omimpana pitämääsi osaamisalueeseen?Miten ärsyttävää on kuulla jossakin päätetyn sinulle merkittävästä ai-heesta ilman, että olet edes tiennyt päätöksen valmistelusta? Ehkä tun-tuu siltä kuin kukaan ei tietäisi olemassaolostasi. Kenet hyvänsä voi kuitenkin löytää verkosta hakemalla. On omaetusi, että parhaiten löytyvä, itseesi liittyvä sisältö on itse julkaisemaasi,merkityksellistä ja ajantasaista materiaalia, joka heijastaa nykyisiä kiin-nostuksen kohteitasi ja osaamistasi. On hyvä, että löydyt silloin kun sinua etsitään. Vielä parempi ja mo-nia mahdollisuuksia avaava tilanne on se, että löydyt silloinkin, kunjuuri sinua ei etsitä. Vaatii hyvää nettimainetta löytyä silloin, kun jokuhakee tietoa sinulle tärkeästä asiasta. Hyvän maineen voi ansaita toimi-malla verkostoissa, esimerkiksi jakamalla hyödyllistä ja hauskaa sisältöä.Osuvasti otsikoidut ja asiasanoitetut mediasisällöt, kiinnostavat valoku-vat, videot tai äänitykset kiinnittävät nettipersoonasi sinua kiinnosta-viin aihepiireihin.

12 Kun sinulla on laaja ja omaa osaamistasi täydentävä verkosto, sellaiset palkitsevat tilanteet, jossa joku muistaa sinut oikeaan aikaan ja oikeaan asiaan liittyen, tulevat tavallisemmiksi. Voit yhä useammin luottaa siihen, että verkostossasi olevat ihmiset kertovat sinulle osuessaan keskusteluun, joka saattaisi kiinnostaa sinuakin. Laajasti verkostoituneena olet tehokkaampi ja tuotteliaampi. Saat aikaan enemmän ja autat samalla myös muita. Jotkut ennen hankalilta tuntuneet asiat sujuvat joutuisaan, kun ongelmia ratkotaan verkoston avulla. Sinulla on työtä jouduttavia rutiineja, jotka tuottavat lisäarvoa muillekin. Samalla kun selaat päivittäistä uutisotsikkolistaasi ja panet talteen myöhempää käyttöä varten kirjanmerkkejä, vinkkaat verkostol- lesi kiinnostavista artikkeleista. Vastavuoroisesti verkostosi jäsenet jakavat sinulle löydöksiään. On monia tapoja käyttää sosiaalista mediaa löytymiseen. Tämä kirja on tarkoitettu reittioppaaksi tutustuttamaan lukija eri tyyppisiin toimintamalleihin, joista voi poimia jotakin omaan päivärutiiniinsa. Esittelemme kokeilemisen arvoisia palveluita ja neuvomme myös niiden tarjoamia löytymistä edistäviä käyttötapoja. Kannustamme lukijaa kehittämään työverkkopersoonan lisäksi henkilökohtaista verkkoper- soonaansa, jota ei ole sidottu työnantajan brändiin. Syntyy positiivinen kierre, sillä vahva netin henkilöbrändi puolestaan voimistaa työidenti- teettiä. Emme neuvo, miten tullaan julkkikseksi. Laaja yleisjulkisuus ei ole useinkaan vaikuttavan ja tehokkaan verkkopersoonan tärkein tavoite. Oman verkoston silkkaa laajuutta tärkeämpää on sen koostumus. Tärkeintä on, että juuri oikeat ihmiset löytävät sinut tarvittaessa. Työ- rauhan ja keskittymisen kannalta olisi parempikin, että vältyt tavoitteidesi kannalta turhilta yhteydenotoilta. Kädessäsi oleva teos on opas vaikuttavaan verkkoläsnäoloon. Vai- kuttavan toiminnan tulokset voivat olla määrällisiä ja mitattavia: han- kitaan näkyvyyttä, mainintoja ja linkityksiä, tai laadullisia: solmitaan luottamussuhteita, ollaan avuksi ja saadaan apua. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan verkkoon kannattaa lähteä avoimin mielin ja antaa onnellisille sattumille sijaa. Verkostoitumispalvelujen mielekkyys avautuu vasta, kun kontakteja on riittävästi. Alkuvaikeuksien yli auttaa myös kavereiden voima. Mikä- li mahdollista, aloita maihinnoususi sosiaaliseen mediaan tutussa poru-

13kassa. Kaverien tarjoamaa tukea voit alkaa ”maksaa takaisin” tuomallakeskusteluun omaa erityisosaamistasi. Sitä mukaa kun opit käyttämäänpalvelua, voit alkaa opastaa muita uusia käyttäjiä – alkuvaiheessa omat-kin kompastelut ovat vielä tuoreena mielessä. Henkilöbrändäys verkossa vaatii aikaa. Jos sinulla on jo nimeä omal-la allasi ja verkostoja valmiina, pääset hyvään alkuun, kun perustat verk-koidentiteetin sopivilla kanavilla ja kutsut tosielämän kontaktit myösverkkokontakteiksesi. Kaikille osapuolille arvokkaan verkoston raken-taminen vie hyvinkin vuoden, kaksi, ja sen jälkeenkin verkosto vaatiijatkuvaa vaalimista. Verkottunutta yhteisöllisyyttä on vaikea ymmärtää ilman, että osal-listuu siihen itse. Asiat saattavat tuntua vaikeilta, mutta kuten kaikis-sa merkittävissä haasteissa, uskaltaminen ja omien rajojen rikkominenkannattaa.Globaali yhteistyöClay Shirky kysyy kirjassaan Cognitive Surplus (2010), mitä maailmanihmiset saisivatkaan aikaan, jos käyttäisivät murto-osankin vapaa-ajas-taan yleishyödyllisiin hankkeisiin. Digitaalinen ja verkottunut toimin-taympäristö on mahdollistanut tämän ”ylimääräisen” luovuuden ja älyk-kyyden valjastamisen yhteiseksi hyväksi. Hakkerit ja heidän ajamansaavoimuuden, yhteistyön ja vapaan tiedonsiirron periaatteet ovat esi-merkki tämän ilmiön voimasta. Hakkerietiikaksi kutsuttu tapa suhtau-tua työhön, rahaan ja ajankäyttöön näkyy muillakin elämänalueilla kuinsen alkulähteillä, tietokoneiden ohjelmoimisessa (Himanen 2001). Yhä suuremman ihmisjoukon yhteistyö verkossa synnyttää merkit-tävää kulttuuripääomaa. Digitaalisen kulttuurin edistämisessä talkootverkossa ovat jo arkipäivää: Gutenberg-projekti digitoi kirjallisuutta,Librivox tuottaa vapaita äänikirjoja. Vapaa tietosanakirja Wikipedia TEHTÄVÄ • Oletko selvillä oman alasi merkittävimmistä nettitalkoohankkeista?

14 kattaa tätä kirjoittaessa suomeksikin jo yli 240 000 artikkelia. Karttatie- to karttuu OpenStreetMapissa ja Panoramiossa lisätään kuvia kartalle. LeMillissä jaetaan oppimateriaaleja. Laajakaistainen internet on jo lähes joka kodissa, mutta Suomen internet-aika on alkanut jo 90-luvun puolivälissä: kesäkuussa 1994 inter- netistä kohistiin iltapäivälehdissä ja televisiouutisissa ja sen nähtiin tuo- van tulevaisuudessa kaikki kansalaiset tasavertaisesti tiedon valtateille. Jo tuolloin katsottiin netinkäytön kuuluvan pian joka kansalaisen yleis- sivistykseen (Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009). Vaik- ka asiasta on puhuttu viitisentoista vuotta, suomalaisten tietoyhteis- kuntataidoissa on yhä kehittämistä. Työn muutos yksilön tasolla Yhä suurempi osa suomalaisten tekemästä työstä on ”tietotyötä”: ajattelua, luovaa työtä ja tietokykyjen käyttöä. Henkinen työ ei alistu holhoa- miselle ja yksityiskohtaiselle määräämiselle. Työ on myös yhä useammin projektimaista ja tilapäistä. Yleiset työehtosopimukset muuttuvat yksilöllisiksi työehtosopimuksiksi, joissa sovitaan työn tekemisen ajas- ta ja paikasta ja tuottojen jakamisesta. Prekarisaatio, toimeentulon ja elämäntilanteen epävarmuus, muuttaa ratkaisevasti arvoja, työnteon ehtoja, työntekijöiden turvallisuutta ja mielenmaisemaa. (Hautamäki 2008.) Työntekijät ovat työmarkkinoilla toistensa kilpailijoita, jolloin erottautuminen ja oman osaamisen esille tuominen nousee tärkeiksi taidoiksi. Toisaalta verkostomaisessa toimintaympäristössä tarvitaan kykyä hakeutua joustavasti yhteistyöhön. Nopeutuva tuotekehitys edel- lyttää, että projekteihin saadaan nopeasti juuri oikeanlaisia osaajia. Verkottunut ja digitaalinen viestintäympäristö on kymmenessä vuodessa avannut yksilön maineen luomiseen tai henkilöbrändin luomiseen aivan uusia mahdollisuuksia. Emme väitä, että kuka tahansa voisi ponnistaa verkosta valtajulkisuuteen ilman tiedotusvälineiden apua, mutta verkkonäkyvyydestä on paljon apua, kun haluaa tulla juuri oikei- den kohderyhmien löytämäksi. Osaajana ja asiantuntijana löytyminen ja henkilöbrändäys ei täh- tää kiiltokuvamaisen virtuaalisen superihmisen luomiseen. Sen sijaan

15kerromme tässä kirjassa, miten ajattelultaan ja osaamiseltaan jatkuvas-ti kehittyvä ihminen voi toimia verkossa. Jaamme lukijoille sen, mitäolemme oppineet verkossa tapahtuvasta työstä kertomisesta, osaamisenjakamisesta, keskeneräisten ajatusprosessien julkaisemisesta ja yhteis-työn tekemisestä. Henkilöbrändi sanana on kielenkäytössämme uusi, samaa aikakaut-ta kuin luova luokka ja huomiotalous. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, silläihmiset ovat aina nostaneet joitakin joukostaan esikuviksi. On monia tapoja selvittää, kuka kukin on – alkaen saman nimisestätietokirjasta. Kuka kukin on -kirja on alaotsikoltaan Huomattavien kan-salaisten hakemisto. Ensimmäinen Who is Who julkaistiin Englannissa1849. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä valta ja asema eivätenää vain periytyneet, vaan merkittäviin virkoihin päästiin myös omillaansioilla. Myös valtiovalta ja media määrittävät, kuka on kuka. Presidentin it-senäisyyspäivän vastaanoton vuotuinen kutsuvieraslista on tarkoin var-jeltu salaisuus, ei Linnan juhliin kutsuttujen nimilistaa julkisteta enneneikä jälkeen tapahtuman. Kutsu Linnan juhliin on merkki ansioitumi-sesta kansalaisena. Tiedotusvälineet laativat nimilistoja, koska sellaiset kiinnostavatyleisöjä. TV1 äänestytti suomalaisilla sata suurinta suomalaista vuon-na 2004. Silloin suomalaiset äänestivät kaikkien aikojen suurimmak-si suomalaiseksi Carl Gustav Mannerheimin. Tietoviikko-julkaisu onuseana vuonna koonnut listan sadasta tietotekniikka-alan vaikuttavim-masta henkilöstä. Helsingin Sanomat on koonnut HS-raatiin viisaitaeri aloilta ottamaan kantaa ajankohtaisiin ja ajattomiin kysymyksiin.Sähköinen media tuottaa henkilöbrändejä, TV-kasvoja, niin ohjelmientekijöistä kuin niissä esiintyvistäkin. Miten minusta tuli minä -sarjantoimittaja Marko Gustafsson toimiwtti sarjan henkilökuvista samanni-misen kirjan vuonna 2009.

16 POHDI Millaisia mainelistoja omalla alallasi laaditaan? Millaisia tunnustuk- sia jaetaan? ESIMERKKEJÄ MAINELISTOISTA • TV1:n Suurin Suomalainen (kertaluontoinen lista vuonna 2004) • Vuoden parhaat yritysjohtajat (Kauppalehti Optio) ja Tietoviikon 100 tivi-vaikuttajaa • Naistoimittajat ry valitsee Vuoden Kellokkaaksi henkilön, joka on merkittävällä tavalla kiinnittänyt huomiota ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen • Ulkomainen esimerkki pitkäikäisestä ansioituneiden henkilöiden nimeämisestä: Times-lehden Person of The Year (vuosina 1927– 1999 Man of The Year)

17Ammatillisen verkkoelämän edellytyksetJotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh-dan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesikanssa. Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinullaon siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt ver-kossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, onverkkoidentiteettisi. Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejäriippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elä-mänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityyuteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoiden-titeettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseu-donyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastus-asiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti onusein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä. Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätun-nus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari2009 s. 114).

18 Maine, luotettavuus, Löydettävyys asiantuntijuus Henkilöbrändi Toiminta verkossa: Verkkoelämä Olemus, läsnäolo, bloggaaminen, kommentointi, tavoitettavuus, keskustelu, tiedonhankinta, kanavavalinnat Verkkoidentiteetit kampanjointi, suosittelut Sähköpostiosoitteet käyttäjätunnukset Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tar- peelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan. Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaa-ajan sekoittumista, ja sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota tässä kirjassa käsitellään laajasti. Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään. Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pi- tämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtai- nen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse

19 NIKSI • Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, kaverit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mahdollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mi- käli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa kommunikointiin.olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomopyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin. On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kol-men tasoista verkkoelämää: Työrooli Ammatillinen rooli Henkilökohtainen vapaa-ajan verkkopersoonaKolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010Aalto & Uusisaari. CC-BYTäysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa orga-nisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jo-kaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaayksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verk-koelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.

20 Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet-ajalla syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä, mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista hen- kilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan vapaa-ajan verkkoelämää. Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvinaisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digitaalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja peril- lä alansa kehityksestä. Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnais- ta verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden it- senäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta. Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaa-ajan ja työkeskeiset roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä. Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat. Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkostojen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valt- tisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mah- dollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit. Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa: • Oman työn tuki • Oman työn vaikuttavuuden lisääminen • Oppiminen • Vaikutuspiirin laajentaminen. Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista sosiaalisen median strategioista.

21• Läsnäolo ja toiminta • Työblogi ym. työnantajan tarjoamassa • Linkedin, Twitter ympäristössä • Läsnäolo ja toiminta• Inranet, extranet oman alan verkostoissa• Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen Julkinen ammatillinen ammatillinen Yksityinen Julkinen henkilökohtainen henkilökohtainen• Talous• Terveys • Läsnäolo ja toiminta• Asiointi verkon yhteisöissä• Ostokset • Kulttuurituotanto• Yksityinen mediavälitteinen • Yhteiskunnallinen viestintä vaikuttaminenVerkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto &Uusisaari. CC-BYVerkkoelämän 360 astettaOrganisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vä-hitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitel-la liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä.Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloaei tunnu hyvältä eikä työnjohto-oikeuden rajoista netissä ole selvyyttä.Työhön liittyvän ja vapaa-ajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottami-nen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta. Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaa-violla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja am-matillisesta toiminnasta vapaa-aikaan. Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.

22 Yksityinen henkilökohtainen • Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä Asioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa, että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuuluvat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälittei- nen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki- ja veroasiat tai ostokset verkkokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat. Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdollisek- si julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withings-kehonkoos- tumusmittari-vaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internet- järjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröitynei- den perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä tai julkaista muualla verkossa. Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen, mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidet- tävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa

23ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasipäivittäiset lukemat. Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisenleiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoidajulkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti. • Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Intranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen ammatillinenEi-julkinen työhön liittyvä verkkoelämäEi-julkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu orga-nisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vä-hintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset.Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedon-hallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seu-raajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tu-loaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu ontätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajat-tavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku. Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteis-työ on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksimuita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hal-lintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö-

24 hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä. Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia yhtiön sisällä julkisia dokumentteja. Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että nä- kyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoi- tuksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkult- tuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköposti- listan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilan- teen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä. Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakenta- mista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopiva työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällai- sen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intranetiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mukaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille. Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön. (Otala & Pöysti 2008. ) Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mie- lessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.

25 • Työblogi ym. • LinkedIn, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa Julkinen ammatillinenJulkinen ammatillinen verkkoelämäAmmatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään jokotyönantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillise-na itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistäkahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävänasian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hiemanmonipuolisemmin ja tarkemmin.Työroolissa verkkoonVerkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokastapääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdolli-suus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liitty-västä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla. Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan ta-voitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompisinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnä-olon ja -toiminnan mahdollisuuksien tuntemista. Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tie-don suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteetja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimie-hesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro-

26 Virkamiehenä verkossa Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRC-Gal- leriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeil- leet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä. Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaali- sen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimintatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin organisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä. Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia. jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja keksineet. Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jatkuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskustellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahat- tomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljet- tukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssa- laisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.

27 Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk-sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosikoulutus- ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle kes-kustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin. Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoi-dentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita var-ten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työn-antajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja. Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen,merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toimintaverkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsimitenkään. Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpitämä tarkistuslista: • Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin nojata? • Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta? • Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi työnantajasi brändin alla? • Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi? • Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja aikaa verkkoläsnäololle? • Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi? (Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä) • Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja realistisesti?Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntualiian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihinomaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee? POHDI • Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?

28 Ammatillista henkilöbrändiä luomaan? Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am- mattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajallasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatillisen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uutisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla. Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla oman alasi auktoriteetti, kuten AY-aktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visio- nääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi suoraan kulloistakin työnantajaasi. Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja: • Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi, verkostoitua. • Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset tavoitteet). • Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan, työpanostaan. • Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien työnantajien huomaamaksi. • Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää tarkoitusta varten. Epäröimisen syitä: • Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä • Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta • Työnantajan negatiivinen suhtautuminen • Tunne yleisön puutteesta • Huoli negatiivisesta palautteesta • Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta • Ajan puute.

29Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli-sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä: • Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua alastasi yleensä? • Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä? • Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi huippuosaajana?Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleenjuuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edusta-jina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luodaomaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittä-jänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaa-tion kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettuatai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksimääräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuriei kuitenkaan ole näin rajoittava. Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä ollajo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tule-van uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkarei-den silmissä.Asiantuntijan oma ääni verkossaAsiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esillejuuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii. Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudes-ta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esi-merkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioidenyksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättäyksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöidensilmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkey-teen ja säilyttää silti syvyys? Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittajatarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten int-ressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on,sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.

30 Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin, mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi (”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toimittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lää- ketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus, johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsi- koidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää, että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Par- kinsonin taudilta!”). Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalaisten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hy- väksyttävä. Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi tekeminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantun- tijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja kes- keneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laaduk- kaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa. Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkostoissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.

31 HUOMAA • Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot- to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vä- hitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiin- toa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti, jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on otollisin aika ottaa kantaa. • Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista, eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajattelua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.Avoin innovaatio syntyy verkostoissaValtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisiavirtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoavaltamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin paris-sa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) Hesaavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tun-nistamalla heikkoja signaaleja. Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tu-levaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi sa-mansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovatorganisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotkasaattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitätai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä parem-min se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemminse pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä,sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaationomaa osaamista juuri oikeilla alueilla. Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoonmyös eri alojen harrastajat.

32 Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neu- vonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteis- työhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ul- kopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua. Hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria Gaping Void -strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod kehottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilantees- sa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaa-ajalle jää aikaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa. ”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hä- nen oma juttunsa. MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksik- kyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava tai- teilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vai- mentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päi- vätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin ennen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.

33 Julkinen henkilökohtainen • Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminenVapaa-ajan julkinen verkkoelämäKun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaa-ajan kiin-nostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkko-yhteisöille. Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuk-sen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkai-suissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä,näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä. Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvättunnisteet (tags). Käsityö-, muoti- ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voitilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuo-situsten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi. Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoo-naa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spoti-fyssä tai julkaista Facebook-sivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopi-viin musiikkivideoihin. Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muutmobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksis-ta, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään

34 monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista reaaliajassa yhteisöprofiilissa. NYT TIEDÄT • Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.) Japanilais-amerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkostoitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyö- taitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnistumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen elämän kuulumisia. Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pelit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3 julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa. Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuperModel- verkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannattaa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista. Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää nettimaineen kannalta yleisemminkin.

35 NIKSI • Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus- arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näy- tetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne. Saat ”piilota” -toiminnon näkyviin viemällä hiiren ei-toivotun so- vellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit) olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa asetuksia” -linkistä.Henkilöbrändi – maine tavoitteellisenverkkoviestinnän kontekstissaTässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoit-teellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissäolemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henki-löbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioistahenkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloinhäneen voi ottaa yhteyttä. Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mah-dollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä olekytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin. Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana ontodellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tä-män lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikke-leita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kir-joja. Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toimintaverkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosi-vun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URL-osoitteen viljely tuoblogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän link-kejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakuko-neet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.

36 Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luottamusta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen ”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voidaan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis läh- temään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta he- rättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanja- maisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee. Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämi- en jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä, miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri vii- teryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki- • Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehitty- misen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat. Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on Myers-Briggs Type Indicator -persoonallisuustestaus. Amerik- kalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä ver- sioita. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä MBTI-testaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimerkiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joiden avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuus- tyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP. Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTI-mukaelmia, joita voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enem- pää vakavissaan. Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joha- rin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonalli- suuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa. Linkki: http://kevan.org/johari

37sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele-vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa ollahuomattu ja arvostettu. Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymäl-lä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymälläsieltä poissa.Vaikuttavan henkilöbrändin perusta:motivaatio, asenne ja osaaminenMotivaatio ja asenneJos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin”ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu orga-nisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtääuutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voitutkia vapaammin. Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessakuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä,ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimitsosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kans-sa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulutyötehtäviisi, tee se omalla ajallasi. Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyäosoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muu-kin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mi-käli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun eiyritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä,että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista aras-tellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mieli-piteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päinvastoin osata olla iloinen! Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinentyön sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostois-taan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä. Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet koke-vat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa

38 huomaat vain jatkuvasti auttavasi muita saamatta itse mitään, voi olla syytä laajentaa verkostoja. Toisaalta et voi myöskään poiketa verkossa vain pyytämässä apua milloin mihinkin projektiin. Vaikuttava verkkopersoona käyttää aikaansa myös kanssaihmistensä hankkeiden edistämiseen odottamatta suoria vastapalveluksia. Verkossa on tyypillistä luottaa siihen, että hyvä kiertää. Kun on itse saanut apua, on moraalisesti velvoitettu auttamaan vastaavasti muita. Vapaaehtoisen auttamisen ja kehitystyön vastapainoksi on muistettava, että organisoituneessa toiminnassakin on puolensa. Avoimen lähdekoodin toimintamallia käytetään esimerkkinä siitä, miten vapaasti organisoituva ja itseohjautuva joukko tuottaa huikeita menestystari- noita, kuten Linux-käyttöjärjestelmän. Ohjelmointiprojektien vapaus saattaa kuitenkin johtaa myös toiminnan heikkenemiseen. Kehitystyö voi haarautua, kun ongelmanratkaisutapauksessa erimieliset tahot läh- tevät yhteisestä projektista eri suuntiin. Mahdollisesti molemmat jopa kuihtuvat myöhemmin olemattomiin. Organisoidussa toiminnassa on todennäköisempää päätyä ainakin jonkinlaiseen lopputulokseen, vaikkei se aivan täysin tyydyttäisikään kaikkia tahoja. Osaaminen Verkostoituminen edellyttää luonnollisesti sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja. On osattava ottaa muut ihmiset huomioon. On osattava kuvata ja määritellä ongelmia ja ratkaisuja sekä viestiä kirjallisesti tilanteeseen ja kanavaan sopivassa tyylilajissa. On osattava ”demota”, tehdä abstrak- teista käsitteistä ymmärrettäviä ja konkreettisia esityksiä. On osattava jakaa asiantuntijuuttaan. Tieto- ja viestintätekniikan hallinnasta on tullut merkittävä, lähes kaikilla toimialoilla vaadittava perustaito. Sosiaalisen median kansalaistaidot voidaan jakaa neljään alueeseen: 1) luova mediaosaaminen eli sisällön tuottaminen, 2) kriittinen mediaosaaminen eli sisällön vastaanottaminen ja tulkinta, 3) sosiaalinen mediaosaaminen eli vuorovaikutus, ja 4) teknis-käytännöllinen osaaminen eli tietoja viestintätekniikan käyttötaidot. (Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot; TIEKE 2009, ks. Liite 2.) Ei ole myöskään haitaksi tuntea henkilötietolakia, sananvapauslakia tai lakeja sähköisen viestinnän tietosuojasta, työelämän tietosuojasta ja tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksien luovutuslisenssi Creative Com-

39mons on hyvä tuntea, jos aikoo ottaa osaa digitaalisen kulttuurin edistä-miseen luomalla uusia kulttuurituotoksia. POHDI • Mitkä osa-alueet itselläsi ovat jo hallussa, mitä täytyy vielä kehittää?Lasten ja nuorten mediataitoja kehitetään koulun mediakasvatuksessa– toivoa sopii, että useammankin eri aineen oppitunneilla. Jo työelä-mään sijoittuneiden mediakasvatus lankeaa elinikäisen oppimisen ken-tälle. Työnantajat eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko aikuisväes-tön laajamittaisesta tietoteknisestä koulutuksesta. Oma-aloitteisuus onsiis valttia, ja kaikkia tarvittavia taitoja voi itse kehittää. Tämä kirja pyr-kii antamaan laajan kuvan niistä mahdollisuuksista, joita uudet verkko-viestintätaidot tuovat työhön ja vapaa-aikaan. Ellet ole tullut ajatelleeksi ammatillisen verkkoidentiteetin perusta-mista, et ehkä osaa tunnistaa, onko hallussasi hyödyntämätöntä verkko-viestintäosaamista. Tässä muutama teemaan liittyvä kysymys: • Pyydetäänkö sinua usein selittämään jokin asia tai opettamaan ja näyttämään, miten jotain tehdään? • Tuleeko sinulle usein lehtijuttua lukiessasi mieleen, että asia oli epäselvästi ilmaistu ja että osaisit selittää asian paremmin? • Oletko omasta aloitteestasi töissä tai harrastustoiminnassa kirjoittanut muistiin toimintaohjeita tai pannut jakoon laatimiasi epävirallisia työkalujen tai sovellusten käyttöohjeita?Jos vastaat myönteisesti kaikkiin kolmeen, sinulla on todennäköisestiedellytyksiä laajentaa vaikutuspiiriäsi työyhteisöstäsi nettiin.

40 TEHTÄVÄ • Tunnistatko urbaanin legendan eli niin sanotun kaupunkitarinan, jos törmäät sellaiseen tositarinana? Mikäli epäilet kertomuksen todenperäisyyttä, tarkista esimerkiksi Snopes.com -verkkopalve- lusta, onko tarina kirjattu sinne. Uusi viestintäympäristö avaa uusia tilaisuuksia. Esimerkiksi markkinointia ajatellen verkko on täynnä mahdollisuuksia – parhaisiin tuloksiin pääsee, kun on nopea ja nokkela. Tietoturvataidot ovat olennainen osa nykyajan kansalaistaitoja. Vaikka luotatkin läheisiisi, on tärkeää, että pidät salasanasi vain omana tietonasi (ks. Turvallisuuden muistilista, liite 1). Sen lisäksi ylimääräi- set varotoimet ovat joskus paikallaan: jos suunnittelet eroa kumppanis- tasi, vaihda postilaatikoittesi ja verkkopalvelujesi salasanat ennen kuin ilmoitat eroaikeesta. Vaikket olisikaan antanut salasanaasi, se voi olla vaikkapa yhteisesti käytössä olevan tietokoneen selaimen muistissa. Joskus kuulee sanottavan, että sosiaalinen media sopii erityisesti ulospäin suuntautuneille persoonallisuustyypeille. On kuitenkin täy- sin mahdollista viettää täysipainoista ammatillista verkkoelämää ilman, että tuo omaa yksityiselämäänsä tai persoonaansa voimakkaasti esiin. Esimerkiksi minkään luvussa neljä kuvatun esimerkkitapauksen netti- rooli ei erityisesti vaadi kertomaan itsestään ja omista asioistaan. • Suomalaissyntyinen, USAssa asuva ja työskentelevä Katja Presnal on osoittanut kykyä kääntää yllättävät tilanteet edukseen. Esimer- kiksi kun Tom Cruisen kotona kuvatussa Oprah-Show’ssa näytettiin vilaukselta Presnalin verkkokaupasta hankitut lasten leppäkerttu- kengät, tämä pani sanan kiertämään verkostoissaan, jotta Suri Crui- sen tyyliä ihailevat tietäisivät, mistä jalkineita saa. (Presnal 2008.)

41 Kuunteleminen ja toisten huomioiminen sen sijaan ovat välttämät-tömiä sosiaalisia taitoja. Olet oikeilla jäljillä silloin, kun toiset ihmisetkokevat tulleensa kuulluksi ja arvostetuiksi oltuaan tekemisissä kanssasi.Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan?Viime vuosina on syntynyt lukuisia toimijoita ja yhteisöjä, jotka sovel-tavat uusia tapoja toimia verkossa ammatin tai harrastuksen merkeissä(Tutkimusparvi, Hub Tampere ja Helsinki, Friendtrepreneurs-verkostoym.). Osallistumistalouden käsite on syntynyt ja on nähtävissä heikkojasignaaleja siitä, että kollektiivista sosiaalista toimintaa hyödyntävät or-ganisaatiot menestyvät muita paremmin (Hintikka 2008). Euroopan komissio on kesällä 2010 julkistamassaan Digitaalistra-tegiassa tuonut esille digitaalisen osallisuuden ja tietoja viestintätek-nologian merkityksen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiselle.Organisaatioviestinnän muutoksien keskeisiksi piirteiksi nostetaan liik-kuvuuden ja sosiaalisuuden kasvu sekä yritys- ja yhteisöviestinnän muut-tuminen tiukan hierarkkisesta vapaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.Myös ajan ja paikan merkitys vuorovaikutuksessa muuttuu (Hintikka &Rongas 2010, Ruuskanen-Himma & Harkke 2010 ja Ahola & Palkamo2009.)Sosiaalisen median strategiatSosiaalinen media on muuttanut organisaatioiden taloudellista, teknis-tä, yhteiskunnallista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Se on lisännytpainetta muuttaa strategioita ajanmukaisemmiksi niin, että niissä huo-mioitaisiin uusi työ- ja viestintäkulttuuri. Verkon uusi viestintäkulttuuri on muuttamassa rajusti musiikki-teollisuuden liiketoimintamallia. Pelit, elokuvat ja kirjankustantami-nen ovat myös suuressa murroksessa. Media-ala kohtasi muutokset en-simmäisenä, kun mediasisältöjen tuotanto ja jakelu alkoi digitalisoitua.Verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut ai-emmin pelkästään yleisön asemassa olleiden tahojen muuttumisen te-kijöiksi ja jakelijoiksi. Ammattimaisesti tuotettu kaupallinen media

42 kohtaa vapaa-ajallaan sisältöjä tuottavien massojen haasteen, sillä into- himoiset harrastajat luovat jopa parempaa sisältöä kuin ammattilaiset. Uusi verkottunut toimintaympäristö ja sen mukanaan tuomat uuden viestintäkulttuurin mahdollisuudet vetävät myös puoleensa. Sosiaalisen median käyttötarkoituksia organisaatioissa voivat olla: • Asiakassuhdeviestintä • Tuotetuki, neuvontapalvelujen tarjoaminen • Tuotekehitys, toiminta kehittäjäasiakkaiden kanssa • Viestintä ja markkinointi • Maineenhallinta • Asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys • Liikenteen ohjaaminen tiettyyn web-osoitteeseen • Yhteistyö ja yhteisösuhteet • Rekrytointi, työnantajamielikuvan rakentaminen. Yleisradio laati vuonna 2009 tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena mediatalona sosiaalisen median strategian. (Tuija oli uusien palvelujen kehityspäällikkönä sitä kirjoittamassa.) Näin tekemällä se toteutti toi- mintaperiaatteitaan: Yle on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. Yle haluaa myös olla suomalaisille merkitykselli- sin sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Ylen sosiaalisen median strategia kannustaa työntekijöitä mene- mään verkkoon. Se linjaa tavoitteeksi, että yleläiset verkottuvat sosiaalisen median areenoilla luontevasti osana työtään. Ohjelmantekijöillä on uskallusta ja innostusta kehittää verkon kaksisuuntaisuutta hyödyn- täviä sisältöjä, ja he osaavat käyttää sosiaalisen median tarjoamia tari- nankerronnallisia ja journalistisia ilmaisumahdollisuuksia. Ohjelman- tekijät osallistuvat omia sisältöjään käsitteleviin keskusteluihin silloin, kun siitä on hyötyä tai kun se parantaa asiakassuhdetta. Ohjelmatyön tekemisen prosesseja avataan – yleisölle ei näytetä ainoastaan työn lop- putulosta, vaan se kutsutaan seuraamaan työprosessia ja osallistumaaan siihen. Valmiin ohjelman palaute sidotaan osaksi ohjelman läsnäoloa verkossa.

43 Yleisradion ensimmäinen päätoiminen verkkojuontaja pestattiinvuonna 2007 Yle Extra -kanavalle. Roolista käytettiin leikkisästi nimi-tystä ”läsnäolio”. Sittemmin Suomessa on perinteisten verkkotoimitta-jien lisäksi palkattu ihmisiä esimerkiksi yhteisötuottajan ja sosiaalisenmedian tuottajan tehtäviin. Nuorten ja populaarimusiikin YleX-kana-valle pestattiin syksyllä 2008 alkaen yhteisömanageri, jonka tehtävä-nä on antaa virikkeitä, aloittaa ja johdatella keskusteluita sekä vastatabrändin läsnäolosta sosiaalisessa mediassa. Siinä missä radiojuonta-ja viihdyttää kuulijaa eetterissä, yhteisömanageri seurustelee yleisönkanssa verkossa. Isot kansainväliset uutisorganisaatiot ovat julkistaneet omia sosiaa-lisen median toimintaohjeitaan osana työntekijöidensä eettisiä ohjeita.Seuraavassa otteita BBC:n työntekijöiden henkilökohtaista verkkoläs-näolosta koskevasta ohjeistuksesta vapaasti suomennettuna. ”Kun joku selkeästi ilmaisee yhteytensä BBC:hen ja tuo esiin työ-tään, hänen odotetaan käyttäytyvän asianmukaisesti ja johdonmukai-sesti BBC:n toimituksellisia arvoja ja käytäntöjä noudattaen.” ”Periaatteet: BBC:n puolueeton maine ja objektiivisuus ovat elin-tärkeitä. Yleisön täytyy voida luottaa BBC:n ohjelmiin ja palveluihinsekä siihen, että toiminta verkossa ei vaaranna BBC:n ohjelmantekijöi-den ja muun henkilökunnan puolueettomuutta. Näin ollen työntekijäteivät saa näyttää siltä, että tavoittelisivat kaupallisia tai henkilökohtai-sia etuja.” BBC:n henkilökunnan ei tule osallistua mihinkään sellaiseentoimintaan verkossa, joka voisi vaarantaa BBC:n mainetta. BBC:n hen-kilökunnan edustajan tulee toimia läpinäkyvästi muuttaessaan verkontietolähteiden sisältöä. Työntekijän ei tule käyttää verkkoa hyökätäk-seen kollegoita vastaan eikä julkaista verkossa vähätteleviä tai loukkaa-via kommentteja. Toimituksellinen henkilökunta tai aihepiiriä lähelläoleva muu BBC:n työntekijä ei voi julkisesti tukea poliittista puoluettatai asiaa vaikka ei toisikaan työsuhdettaan esille. Kaikki työhön liittyvätverkkoaktiviteetit pitää hyväksyttää linjaesimiehellä. Reutersin ohjeistus työntekijöilleen löytyy yhtiön Handbook of Jour-nalism -osiosta otsikolla Reporting from the Internet. Siinä todetaan,että yksittäisellä toimittajalla on henkilökohtainen brändi, joka on yhtälailla tärkeä kuin Reutersin brändi. Verkossa nämä kietoutuvat erotta-mattomasti toisiinsa, mikä työntekijän kehotetaan pitämään mielessään: ”Sosiaalisen median esiinnousu ei muuta suhdettasi työnantajaasi –

44 älä käytä sosiaalista mediaa Thomson Reutersin saattamiseksi huonoon valoon. Yhtiömme tuotemerkit ovat tärkeitä, niin on myös sinun hen- kilökohtainen brändisi. Ajattele huolellisesti, miten toimintasi kuvaa sinua itseäsi ja työnantajasi edustajia ammattilaisina. Yksityisen ja ammatillisen ero on melko lailla hävinnyt verkossa ja sinun on oletettava, että ammatillinen ja henkilökohtainen sosiaalisen median aktiivisuutesi nähdään yhtenä ja samana riippumatta siitä, kuinka kovasti yrität niitä erottaa. Sinuun tulee myös olla tietoinen siitä, että vaikka käytät hyö- dyksesi yksityisyysasetuksia, mikä tahansa sosiaalisen median palvelussa julkaisemasi saattaa tulla julkisuuteen”. Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkaisi henkilöstöl- leen tarkoitetun sosiaalisen median ohjeistuksen keväällä 2010. Tiivis ohje rohkaisee SAK:n työntekijöitä esiintymään verkossa myös työhön liittyvissä kysymyksissä. ”SAK:n edustajana muista aina kertoa kuka olet ja mistä tulet. Jos haluat korjata verkkokeskusteluissa esitettyjä tietoja, tee se omalla nimelläsi”, ohjeessa neuvotaan. Siinä todetaan, että ”[s]osiaalinen media on luonteeltaan henkilökohtainen. Jokainen kantaa vastuun sanomisistaan itse. Käytännössä kannattaa ottaa kuitenkin huomioon, että SAK:n työntekijöiden kirjoittelu saatetaan tulkita SAK:n viralliseksi kannaksi.” SAK:n ehdotus on liittää työasioita kä- sitteleviin blogeihin vastuunrajaus: ”Sivustolla esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta SAK:n kantaa.” Sosiaali- seen mediaan osallistumisesta ja omasta verkkoidentiteetistään päättää jokainen työntekijä itse. SAK:n linjauksessa osallistuminen on suota- vaa, mutta ei pakollista. Luterilainen kirkko kouluttaa tuhansia työntekijöitään toimimaan verkkoympäristössä vuoden 2009 alussa käynnistyneen Hengellinen elämä verkossa -hankkeen puitteissa. Kirkon työntekijät osallistuvat nettikeskusteluihin siellä, missä ihmiset liikkuvat – nettifoorumeilla ja chattitiloissa. Organisaation strategiaa tukeva sosiaalisen median käyttöönotto edellyttää tavoitteiden asettamista ja tulosten mittaamista. Sosiaalinen media on kuitenkin niin uusi toimintaympäristö, että organisaatioissa ei ole ehtinyt kertyä kokemusta siitä, millaiset tavoitteet ovat realisti- sia, miten paljon verkkoviestintään on varattava aikaa ja miten työnte- kijöitä kannattaa ohjeistaa. On vaikea laatia tarkkoja määrittelyjä siitä, millainen toiminta sen tavoitteiden kannalta on mielekästä ja pitäisikö

45jotain suorastaan kieltää. Kun faktoja päätöksenteon pohjaksi on vie-lä vähän, organisaation arvot ja työkulttuuri ratkaisevat sosiaalisen me-dian käyttötavat.Työkulttuuri ratkaiseeUudet työelämään mukaan tulevat sukupolvet ovat tottuneeet käyttä-mään verkkoviestinnän työkaluja opiskelun yhteydessä ja vapaa-ajalla.Heillä on hyvät valmiudet jatkaa tätä työssään, mikäli työnantaja tar-joaa siihen mahdollisuudet. Seuraavat pari vuosikymmentä työelämässä on sekä vanhan viestin-täkulttuurin edustajia, joista suurimmalla osalle julkinen toiminta ei oleollut mahdollista, että uuden kulttuurin toimijoita, joille on täysin ta-vallista harjoittaa yksityistä viestintää omana itsenään julkisilla fooru-meilla. Nettielämää –sosiaalisen median maailmat -kirjassa kuvasimmetällaista viestintäkulttuurien hankausta tilanteissa, joissa yksityiseksitarkoitettu viestintä levisi kaikkien osapuolten harmiksi laajempaan jul-kisuuteen (s. 100, Uutishaukat yhteisöjen kimpussa). Vanhemman vies-tintäkulttuurin edustajissa ”oman elämän julkinen levittely” synnyttääpahennusta. Oudoksunta on ymmärrettävää, koska 2000-luvulle saakkasana ”julkisuus” tarkoitti massajulkisuutta ja liittyi suoraan kuuluisuu-teen, vaikka tarkalleen ottaen ”julkinen” tarkoittaa vain sitä, että mate-riaali on kenen hyvänsä löydettävissä. Usein varoitellaan, että nuoriso toimii holtittomasti julkaistessaanhenkilökohtaiseen elämään, ihmissuhteisiin ja ajanvietteeseen liitty-vää sisältöä verkossa ja saa vielä katua tätä töitä hakiessaan (ks. Työn-haku, luku neljä). Monivivahteinen, ammatillisen profiilin ja verrattainavoimen yksityiselämän yhdistävä verkkoidentiteetti voi kuitenkin ollatulevaisuuden työelämässä voimavara. On jopa mahdollista, että ylen-palttinen verhoaminen ja yksityisasioiden piilottelu saattaa herättääepäilyksiä (Mannermaa 2008). Tämän haasteen kääntäminen hyödyksivaatii kuitenkin uusien käytöstapojen omaksumista ja verkkotoiminnannäkyvyyden ymmärtämistä. Työyhteisön jäsenten halukkuus omaksua uusia verkkoviestintä-taitoja vaihtelee. Osa on innolla ensimmäisten joukossa omaksumassauutta, toiset jarruttavat koska nykyistenkin tietokonesovellusten käyt-tö tuntuu kuormittavalta. Jos aika ei tahdo riittää entisienkään tavoit-teiden saavuttamiseen, uusilla viestintätyökaluilla leikkiminen ja niiden

46 hyötyjen etsiminen ei innosta. Työn epävarmuus, kiire ja paineet ovat olleet johtava teema viime vuosikymmenellä työelämän huonontumisesta käydyssä keskustelussa. Nämä teemat eivät suoranaisesti ole sidoksissa uuteen viestintätekno- logiaan, mutta vaikuttavat toki pohjavireenä – jos työntekijä on hyvin uupunut eikä pysty kokemaan työn ja oppimisen iloa, on aivan turha tarjota hänelle uusia vuorovaikutuksen välineitä. Työelämässä pitkään olleet ovat nähneet telefaksin ja ATK:n tule- misen työpaikoille. He ovat käyneet kurssit (paina tästä, muista lait- taa nolla eteen), ja neuvotelleet laajenevasta osaamisesta itselleen pal- kankorotuksen. Tämä oli kohtuullista, sillä uudet viestintävälinetaidot karttuivat pääasiassa työnantajan hyväksi: harva lähetteli vapaa-ajallaan fakseja eikä kukaan tehnyt reikäkorttiajoja kotonaan. Nykykäytäntö, jossa uusien työkalujen omaksuminen katsotaan osaksi normaalia työnkuvaa, voi vaikuttaa työnantajan mahdollisuu- delta saada haltuunsa enemmän työntekijän henkistä kapasiteettia ja sosiaalista pääomaa kuin työsopimuksen puitteissa olisi kohtuullista. Uudet verkkoviestintätaidot kartuttavat kuitenkin työntekijän omaa osaamista, jota tämä voi omalla ajallaan käyttää itse valitsemiinsa tar- koituksiin: oman työmarkkina-arvonsa nostamiseen, rentoutumiseen tai vaikkapa valitsemansa jalon aatteen edistämiseen. Sosiaalisen median nousu on havahduttanut monet työntekijän edustajat vaatimaan pelisäännöt sille, mitä työnantaja voi toisaalta vaatia ja mitä toisaalta kieltää. Sosiaalisen median ohjeistuksia on alettu luonnostella. Työntekijän ammatillinen esiintyminen, läsnäolo ja toiminta verkossa kannattaa suhteuttaa muuhun julkiseen esiintymiseen. Sosiaali- nen media ei itsessään synnytä epätoivottavaa käyttäytymistä, se vain tekee siitä julkisempaa. Organisaation edustaja voi saada aikaan vahinkoa puhuessaan ohi suunsa myös lentokoneessa tai edustaessaan messu- matkalla. Kyse on yleisistä viestintätaidoista. Kuinka paljon työntantajan tahto saa sitten vaikuttaa siihen, mitä työntekijä tekee verkossa omalla nimellään? Yksiselitteistä vastausta ei ole. On ymmärrettävää, että organisaatiot pyrkivät säilyttämään yleisön luottamuksen ja tahrattoman maineen. Organisaation nauttima arvos- tus ja luottamus vaikuttavat suoraan sen menestymiseen. Nähtäväksi jää, millaiseksi viestintäkulttuuri ajan myötä muuttuu – voihan ajatella

47myös niin, että avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ja erilaisten sidonnai-suuksien julki tuomisesta tulee vaatimus. Sosiaalinen media tekee ih-misten toimintaa näkyväksi, ja tätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voisihyvin pitää voimavarana. Jos toimittajalla tai virkamiehellä on voimak-kaita mielipiteitä ja hän on poliittisesti aktiivinen, onko oikein salataasia kieltämällä häntä tekemästä sitä näkyväksi verkossa? Olennaistahanon vain, että kyseinen työntekijä toimii työssään moitteettomasti. Toisaalta julkinen epäilys asiantuntijan puolueellisuudesta tuottaayleensä enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ja tällaisessa työroolissa toi-mivan on oltava erityisen huolellinen varjellessaan nettimainettaan.Joka tapauksessa organisaatiokulttuurin sisäistäminen on menestyk-sekkään ammatillisen verkkoläsnäolon perusta. Jos olet uusin tulokassuuressa yrityksessä, sinun kannattaa hetken aikaa tarkkailla muidentapoja toimia ennen kuin alat rakentaa itsellesi kovin radikaalia verk-koidentiteettiä. MIELIPIDE Älä anna lööppien tai työnantajan pelotella itseäsi pysymään poissa verkosta. Oma suvereniteettisi, vapautesi tehdä itseäsi kiinnostavia asioita vapaa-ajallasi on korvaamaton.

48 Puitteet, työkalut ja kompetenssit Työyhteisöviestinnässä on siirrytty tiedon siirtämisestä vastuulliseen vuoropuheluun. Viestinnästä on tullut kaikille tärkeä ja kehitystä ja arviointia vaativa työyhteisötaito ( Juholin 2009). Viestinnän, markki- noinnin ja henkilöstöjohtamisen toiminnot lähestyvät toisiaan organisaatioissa. Organisaatioissa perustellaan sosiaalisen median palvelujen käytön kieltämistä esimerkiksi ajankäytöllisillä tai tietoliikennekaistan riittä- miseen liittyvillä syillä (Korhonen 2010). Jos jossain organisaatiossa päätetään kieltää sosiaalisen median käyt- tö työkoneilla työaikana, on syytä hyväksyä päätös ja rajata nettielämä omalle ajalle ja omiin välineisiin. Facebookin uutisvirran vilkaisee ruo- katunnilla näppärästi omalla kännykälläkin. Mikäli organisaatio päättää ryhtyä kannustamaan työntekijöi- tä verkkoon, se voi luoda suotuisat olosuhteet verkkoviestinnälle tarjoamalla työntekijöilleen työvälineitä ja koulutusta. Viestintätaitoja kaikille • Median kanssa toimimiseen tottuneet osaavat jo varoa sitä, että nauhuri tai kamera on päällä salaa, eivätkä puhu sivu suunsa. Jour- nalisti voi käyttää tiedonhankintamenetelmänä sitä, että on sul- kevinaan nauhurin tai kameran pyrkiessään saamaan haastateltava rentoutumaan ja sanomaan jotain värikkäämpää kuin haastatte- lua varten harjoiteltu lausunto. Nyt samaa varovaisuutta on nou- datettava aina ja kaikkialla. Kaikkialla läsnä oleva tietoteknologia – huomaamattomat digitaalikamerat ja langattomat tiedonsiir- toväylät mahdollistavat sen, että kardinaalimoka leviää hetkessä verkkoon. Tämän ovat saaneet tuta ne, jotka ovat päästäneet sammakon suustaan ja joutuneet seuraamaan, kuinka tallenne leviävää verkossa pitelemättömästi.

49 Toiminta ja läsnäolo verkossa vaatii asianmukaiset työvälineet ja oh-jelmistot. On varmistettava pääsy niihin verkon ympäristöihin, joitaammatilliseen verkostoitumiseen on tarkoitus käyttää. Esimerkiksi in-ternetpuheluohjelmisto Skypen käyttö on paikoin estetty. Palomuuritsaattavat joissain tapauksissa vaikeuttaa tavallisempienkin nettisivuihinperustuvien palveluiden käyttöä. Yleistyvä omien työvälineiden – ku-ten kannettavien tietokoneiden – käyttö synnyttää keskustelua työpaik-kojen tietoturvasta. Työntekijöiltään verkkoläsnäoloa edellyttävän työnantajan on tar-jottava verkkoviestintätaitokoulutusta. Koulutuksen tärkeimmät alueetovat sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot, verkkoteknologiat ja yk-sittäiset palvelut sekä turvallinen netin käyttö. Aikaiset omaksujat ovat jo omatoimisesti hankkineet nämä taidot jaodottavat vain työkulttuurin muutosta – esimiehen ja kollegoiden tu-kea ja hyväksyntää toiminnalleen verkossa.Muuttuva ammatti-identiteettiMielikuvat ammateista muodostuvat median, toisilta kuultujen tarinoi-den sekä omien kokemusten kautta. Tämän kirjan kirjoittajista Yoe tiesijo nelivuotiaana ryhtyvänsä tieteentekijäksi. Tuija päätti yläasteella ryh-tyä toimittajaksi. Ammatti-identiteetti tarkoittaa käsitystä omasta itsestä oman am-mattikuntansa edustajana ja osana alansa ammattilaisten suurempaajoukkoa. Omaan ammattikuntaan samastutaan heti siitä alkaen, kunpäätös koulutusalan valinnasta on tehty. Opintosuunnitelmissa onkintavoitteena tarjota paitsi ammatin käytännön tiedot ja taidot, myöseväät ammatti-identiteetin muodostamiseen. Eräät ammatit ovat niin sanottuja professioita, joille on tunnus-omaista rajattu alalle pääsy ja tarkat, usein kirjoitetut eettiset normit.Professioina tunnistetaan esimerkiksi lääkärin ja lakimiehen ammatit.Profession muita piirteitä ovat ammattiin perustuva tiedon monopoli,yhteinen tieteellinen tietopohja, julkisen palvelun eetos ja itsesääntely-järjestelmä. Eri ammattikuntien professionalisoituminen on ollut viime vuosi-kymmenien trendi. Nyt ammattikuntien ja osaajien välinen solidaari-

50 suus on koetuksella, kun uudet välineet sallivat moniosaajien tehdä itse useita työtehtäviä aikaisemmin vaaditun tiukan erikoistumisen sijasta. Kopioita dokumenteista ottivat ennen vain kopiokoneisiin perehty- neet monistajat. Uusilla kevyemmillä ja työtä jouduttavilla työkaluilla selvitään ly- hyemmässä ajassa useammista tehtävistä. Painotaloista on kadonneet latojat, radiosta äänitarkkailijat, lehtitoimittajat kuvaavat itse juttu- jaan samoin kuin televisiotoimittajat raporttejaan ja dokumenttejaan. Perinteiset keinot määrittää ammatti-identiteetti ovat samalla tavalla murroksessa kuin työkin. Myös amatöörien nousu verkkojulkisuuteen ammattilaisten rinnalle uhkaa vakiintuneita ammattikäytäntöjä monella alalla. POHDI • Kun seuraavan kerran kuulet jonkun huudahtavan ”Miten epäam- mattimaista!”, pohdi, millaiseen käsitykseen ammatillisuudesta arvio perustuu. Uuden tekemisen tavan leimaaminen epäammatti- maiseksi voi tyrmätä työtä uudistavan kokeilun heti alkuunsa. Oman ammatti-identiteetin on oltava muodostunut, ennen kuin voi perustaa ammatillista verkkopersoonaa. Myös roolimallit auttavat. Mikäli omasta ammattikunnasta ei ole tarjolla yhtään esikuvaa, jonka toimia seurata, on nuoren, alalle vasta tulleen hyvin vaikea ryhtyä luomaan verkkoidentiteettiä. Vaikka usein väitetään, että nuoret ovat sujuvia verkkoviestijöitä, ei pidä aliarvioida tarvetta tulla hyväksytyksi vanhempien kollegoiden joukossa. Ammattikunnan verkkoviestinnän vastainen kulttuuri voi hyvin tukahduttaa työn kehittämiseen liittyvät ideat, joita nuorella alalle vasta tulleella saattaisi olla. Luultavasti käy niin, että verkkoviestinnän rutiinit arkeensa omaksunut ammattilainen pitää yhteyttä omiin verkostoihinsa samalla tavalla kuin opiskeluaikoi- naan ja tekee pesäeron alansa vanhakantaisempiin edustajiin.

51Kohti verkottunutta journalismiaVerkkoon on journalistikunnassa suhtauduttu perinteisesti epäilyksellä.Myös internetin kehityksen tuorein vaihe, sosiaalinen media, on nähtysekä ammattikunnan sisäisissä keskusteluissa että yleisölle suunnatuissajutuissa uhkana niin yksityisyydelle, ajankäytölle kuin yleissivistykselle-kin. Vaikka mainittuja uhkia ei olekaan syytä sivuuttaa, myös mahdol-lisuuksiin on herättävä. Muuten on vaarana, että journalistit eristävätitsensä siitä arkitodellisuudesta, jota heidän yleisönsä elävät. (Esimerk-kinä tällaisesta monen suomalaisen arkikokemuksen vastaisesta asen-teellisuudesta toimii Talouselämä-lehden 20.8.2010 kansijuttu ”Face-book-huuma menee kohta ohi”.) Kaksi usein kuultua väittämää sosiaalisen verkon luonteesta suhtees-sa yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluvat: internet on ”vessan seinä”– kuka vaan voi sinne kirjoittaa mitä vaan” ja ”siellähän on vain niitäsamanmielisiä seurustelemassa keskenään”. Molemmat väittämät ovattietenkin tosia. Kuka tahansa voi verkossa ilmaista itseään, osasipa muotoilla sanot-tavansa sivistyneesti tai ei, ja se on sananvapauden kannalta hyvä asia.Se myös takaa hyvin toimitetuille ja laadukkaille journalistisille tuot-teille markkinaraon – kaikki eivät jaksa ja ehdi seuloa hyviä ajatuksiaitse esiin. Samanmielisen seuran valikoiminen on varsin inhimillistä ja ym-märrettävää käyttäytymistä verkossa. Kun haluaa viihtyä ja tehdä yh-teistyötä, on luontevaa toimia niiden kanssa, joiden kanssa on yhtei-nen viitekehys, yhteinen maailmankuva ja yhteiset, kirjoittamattomattai kirjoitetut, säännöt. Erimielisten kanssa tekemisiin hakeutuminen edellyttää jotakin mo-tivaatiota: esimerkiksi poliittista, kaupallista tai hengellistä missiota. Yhteiskunnan ja demokratian toteutumisen kannalta on myös erin-omaisen hyvä, että on olemassa henkilöitä, joille maksetaan yhteyksienluomisesta ja ajatusten kuljettamisesta erilaisten verkostojen välillä il-man yllämainittuja agendoja. On väitetty, että maailmassa, jossa kaikki tuottavat sisältöä, ei tarvitaenää ammattijournalisteja. Kyllä tarvitaan. Heitä tarvitaan kenties vä-hemmän tuottamaan silkkaa tietoa, jota alkaa olla saatavilla myös alku-peräisistä lähteistä tiedon tuottajilta, kuten viranomaisilta ja yrityksiltä.Ymmärrykseen johtavien prosessien fasilitoiminen – kuten keskustelu-

52 jen herättäminen ja erilaisten osapuolien tuominen mukaan yhteisiin keskusteluihin yli verkostojen rajojen – on yhteiskunnan koossa pitä- miseen liittyvä haaste, jossa verkottuneella journalistilla on merkittävä rooli. Läsnäolo ja toiminta verkossa edellyttävät journalistilta esiintymistä verkon yhteisöissä omalla nimellä ja mielellään myös kuvalla. Tällainen itsensä esiin tuominen ei miellytä niitä journalisteja, joiden käsitys am- mattimaisesta laadusta on tuoda esiin asioita ja haastateltavia ja häivyt- tää oma roolinsa taustalle. Journalisteissa voi nähdä polarisoitumista tähtitoimittajiin, joilla on vahva henkilöbrändi ja jotka tekevät oman näköisiään juttuja omassa välineessään ja esiintyvät mahdollisesti myös jo verkossa – ja rivitoimit- tajiin, jotka pitävät työnsä korkeimpana laatukriteerinä sitä, että saman- laisen jutun olisi saatavilla olevista aineksista kirjoittanut kuka tahansa toinenkin toimittaja. Jyrki Jyrkiäinen toteaa tutkimusraportissaan Journalistit muuttuvassa mediassa (2008), että toimittajien ammatilliset arvot on nähty suhteellisen pysyvinä ja niitä kuvastavat Journalistin ohjeet, joiden noudatta- mista Julkisen sanan neuvosto valvoo. Toimittajan ammatti-identiteetti on kuitenkin ollut muutoksessa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Muu- toksen syynä on siirtyminen digitaaliseen tuotantotapaan sekä internetin mukanaan tuomat uudet toimintatavat. (Kaupallistuminen näkyy ”klikkausjournalismina” – toimituksessa seurataan reaaliajassa, mitkä otsikot saavat eniten klikkauksia. Moniosaamisen vaatimus synnyttää kiireen kokemusta ja ohentaa erikoistunutta välineosaamista. Toimitta- jat kokevat julkisen palvelun eetoksen heikentyvän kohderyhmäajatte- lusta – kun sisältöjä ei tehdäkään enää kaikkien etua ajatellen.) Radiotoimittajista on tullut myös verkkotoimittajia ja TV-kasvoja. Kuvaajat leikkaavat, ja ”yhden miehen bändi” tekee tarvittaessa vaikka kokonaisen suoran lähetyksen kentältä (Remes 2010). Viime vuo- sikymmeninä perinteisen toimittajaroolin rinnalle on tullut uusia am- mattinimikkeitä, kuten juontaja, mediatoimittaja ja verkkotoimittaja. Journalisteista tullut osa mediatuotetta – he ovat nyt juontajapersoo- nia, talk show -emäntiä ja -isäntiä, kolumnisteja ja bloggaajia Uusimpina työrooleina toimituksissa on nyt sosiaalisen median tuottajia ja yhteisömanagereita, joiden tehtävänä on luoda suhteita ylei- söihin verkossa. Jokainen toimittaja voi kuitenkin lisätä oman työnsä

53vaikuttavuutta ottamalla sosiaalisen median areenat osaksi media-ar-keaan. Yhteistyöstä yleisöjen kanssa on iloa niin juttuideoiden kehit-telyssä, jalostamisessa, haastateltavien löytämisessä kuin jatkojuttujenideoinnissakin. Palautekin on rakentavampaa niiltä, jotka ovat olleetjollakin tavalla mukana jutun syntyprosessissa ja tietävät jutun tekemi-seen liittyneistä reunaehdoista ummikkolukijaa, -katsojaa tai -kuun-telijaa enemmän. Paineita ammattikuntaa kohtaan luo yleisön roolinmuuttuminen sisällön kuluttajista myös tuottajiksi.Internet on tuonut journalistiseen työhön uusia mahdollisuuksia löytäätietoa ja tavoittaa ihmisiä. Uudet vuorovaikutteiset ympäristöt, kutensanomalehtien keskustelupalstat, ovat tarjonneet yleisöille keinon jat-kaa keskustelua artikkelin aiheista keskenään tai joskus jopa toimituk-sen edustajan tai haastateltavan kanssa.”Kriisissä” olevan journalismin voi pelastaa verkottunut journalismi(Beckett 2008). Kun toimittajat ovat verkossa tekemisissä yleisöjensäkanssa ja ottavat nämä mukaan työprosessiinsa, lopputuloksesta tuleemonipuolisempi ja yleisösuhde lujittuu. Siirtyminen kohti verkottu-nutta journalismia vaatii medialukutaidon kehittämistä ja verkostovies-tintätaitoja. Verkottuneessa journalismissa yleisö voi alkaa osallistua jo ennenkuin juttu on julkaistu tarjoamalla faktoja, kysymyksiä ja ehdotuksia.Ammattilaiset ja amatöörit kokoavat tarinan yhteistyössä. Lopputulok-sen ohella prosessi on tärkeä. Journalistit luottavat heitä auttaneisiin ih-misiin ja linkittävät aiheesta muualla tehtyihin juttuihin, lähdeaineis- NYT TIEDÄT • Arvostettu Pulitzer-palkinto myönnettiin vuonna 2010 ensim- mäistä kertaa verkkolehdessä ilmestyneelle jutulle. Sheri Finkin hurrikaani Katriinan tuhoista kertova The Deadly Choices at Me- morial voitti vuoden 2010 tutkivan journalismin Pulitzer -palkin- non.

54 Esimerkki verkottuneen journalismin mahdollisuuksista: Verkossa toimiva journalisti voi järjestää yleisölle avoimen keskuste- luohjelman hyvin lyhyellä varoitusajalla. Aamulla 14.9.2009 Tuija luki Qaikusta tutkija Tero Heiskasen avaamasta keskustelusta, että miestä poltteli jokin iso oivallus. Tällä oli syytä uskoa, että maailma tulisi siirtymään vertaisrahaan ja että siirtymää seuraisi talouden romahdus ja iso yhteiskunnan sekaannus (”The Currency Revolution, WSJ” 9.9.2009). Heiskanen oli tavoitettavissa haastatteluun. Keskusteluun liittyi Skypen ja Qaikun välityksellä kourallinen muitakin asiasta kiinnos- tuneita, ja se välitettiin suorana internetradio Striimi.net:iin. Tapah- tuman päätyttyä Tuija julkaisi keskustelun podcastina. Suoraan lähetykseen osallistuneet olivat elämystä rikkaampia oltuaan mukana kiinnostavassa keskustelussa, vaikka juttu ei herät- tänytkään laajempaa huomiota; talous ei romahtanut ja vertaisrahan nousu valtavirtaan on vielä näkemättä. Podcast-jakso ja blogikirjoitus painuivat hiljalleen verkon uumeniin kuten niin monet jutut ennen sitä ja sen jälkeen. Kenties vertaistalouden nouseminen uudelleen puheenaiheeksi joskus myöhemmin kiinnittää jälleen huomiota toihin ja lähteiden mahdollisiin blogeihin. BBC:n maailmanpalvelun johtaja Peter Horrocks linjasi helmikuussa 2010, että yhteisön uutistoimittajien on käytettävä sosiaalisen median sisältöjä lähteenä uutishankinnassa ja opeteltava käyttämään Facebookin, Twitterin ja syötteenlukijoiden kaltaisia työkaluja (Bunz 2010).

55 Heiskasen haastatteluun – se on hakukoneiden löydettävissä alku- peräisessä julkaisupaikassaan. Tuijaa tapaus palveli siten, että hän pääsi testaamaan verkottuneen journalismin mahdollisuuksia. Yleisön mukaan ottaminen jo haastattelutilanteeseen toimii esimerkkinä journalistisen prosessin avaamisesta. Innovaatiojournalismin seura Finjo palkitsi tämän uuden median kerronnan kehittämiskokeilun Innovatiivisen journalismin Nop- pakivi-palkinnolla keväällä 2010. Kyky tunnistaa kiinnostava keskustelunaihe on perinteinen jour- nalistitaito, mutta jotta nettitapahtumiin voitaisiin reagoida nopeasti ja vaikuttavasti, vaaditaan taitoa jäsennellä netin sisältöä tehokkaasti, järjestää nettikeskusteluita sekä luonnollisesti kykyä toimia tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen kanssa. Kun kuuma aihe yhtäkkiä osuu silmiin, on myöhäistä alkaa opetella. Kartuta siis osaamistasi ja rakenna verkostojasi pikku hiljaa, niin olet valmis kun taitoja tarvitaan.Verkottunut luonnontieteilijäTiede on kommunikaatiota; hienoinkaan tutkimustulos ei ole tiedet-tä ennen kuin se on esitelty tutkijayhteisölle, siitä on keskusteltu, se onkritisoitu ja läpikotaisin vertaisarvioitu. Tuntuisi siis luonnolliselta, ettätiedemaailma omaksuisi ensimmäisten joukossa sosiaalisen median työ-kalut osaksi toimintatapojaan. Voisi olettaa, että tutkijat innostuisivatvirtuaalikokouksien suomista mahdollisuuksista ja ajansäästöstä, puhu-mattakaan netin tarjoamista kollaboraatiotyökaluista artikkeleiden kir-joituksessa. Verkostoituminen on äärimmäisen tärkeässä asemassa, kunhaetaan tiedemaailman virkoja: yliopistojen professuureja ja laborato-rionjohtajan paikkoja.

56 Totuus on kuitenkin varsin päinvastainen: vaikka tiedemaailma otti sähköpostin käyttöönsä kommunikaatiota nopeuttamaan, ovat lukemattomat ”Facebook for Scientists” -tyyppiset sosiaalisen verkon työkalut syntyneet ja kuolleet pois huomiota herättämättä. Valtaosa luonnontieteilijöistä viittaa kintaalla wikeille ja twittereille, ja verkostoituminen tapahtuu käytännössä ainoastaan kasvokkain konferensseissa. Tiedebloggaaminenkin on valtaosin tiedejournalistien ja tohto- riopiskelijoiden harteilla. Mistä tämä johtuu? Tieteentekijät pärjäävät yleensä varsin hyvin tietokoneiden ja teknologian kanssa, joten syynä ei voi olla sosiaalisen median käytön vaikeus. Kun luonnontieteellisten alojen tutkijoilta kysytään, mikseivät he käytä työssään sosiaalista mediaa, yleisin vastaus on ”ei ole aikaa”. Sa- moin kuin muillakin korkean profiilin aloilla työnteko vie yleensä kaiken mahdollisen hereilläoloajan, jolloin bloggaaminen jää priori- teettilistalla kauas apurahahakemusten, data-analyysin, artikkelin kirjoittamisen ja kirjallisuuden seuraamisen taakse. Sosiaalisen median työkalut voisivat kuitenkin hyvin käytettynä säästää aikaa. Oman alan julkaisujen seuraaminen on valtava ja jatkuva urakka, jota voi helpottaa käyttämällä sopivia suodattimia. Yoe lukee alansa pääjulkaisut suoraan RSS-syötteinä, mutta laajempialaiset julkaisut (Nature, Science, Cell, PNAS...) vasta Yahoo pipes-käsittelyn jäl- keen. Tämän lisäksi mielenkiintoisia artikkeleita löytyy Google Buzz-, Twitter- ja Facebook-kontaktien esiin nostamien linkkien perusteella. RSS-syötteinä tärkeiden artikkeleiden löytämien uusien julkaisujen virrasta on helpompaa kuin perinteisistä, sähköpostimuotoisista sisäl- lysluetteloista; esimerkiksi Googlen syötteenlukijan Google Readerin avulla on mahdollista tägätä kiinnostavia artikkeleita ja lähettää niitä välittömästi eteenpäin verkostossaan. Valtaosa netin tiedekommunikaatiosta on yksisuuntaista: artikkeli huomataan, kun verkosto on merkinnyt sen kiinnostavaksi mutta artikkelin sisällöstä nousee äärimmäisen harvoin minkäänlaista keskustelua sen kirjoittajien kanssa. Vaikka tutkija seuraisikin Twitterissä tai Buzzissa useita oman alansa tieteentekijöitä, kaksisuuntaista keskustelua syntyy harvoin. Sama koskee kommunikaatiota erilaisten tietokantojen sisällöstä: vaikka tutkija huomaisikin henkilön X tuottavan usein laadukasta materiaalia, johtaa se ani harvoin varsinaiseen yhteydenottoon.

57 Osittain tilanteesta voi syyttää tiedemaailman vanhanmallista hie-rarkkisuutta, sillä monesti katsotaan, että on sopimatonta ottaa tutki-jaan yhteyttä ilman että asia kiertää hänen esimiehensä kautta. Toisaaltatutkija, joka saa yllättävän työhön liittyvän viestin tuntemattomalta ta-holta, joutuu usein miettimään tarkasti mitä hänen on sallittua tai tur-vallista kertoa tutkimuksestaan. Tiede on tosiaan kommunikaatiota,mutta kommunikaatiota tarkasti määritellyissä tilanteissa (konferens-sit, vierailut); pintaraapaisua syvemmälle ulottuva keskustelu pyritäänusein virallistamaan yhteistyösopimuksella. Tutkimusdatan ja koejär-jestelyiden avoimeen jakamiseen pyritään, mutta standardien puuttu-essa usein ainoa tapa oppia jokin nimenomainen tapa suorittaa koe onvierailla laboratoriossa, jossa menetelmä on käytössä. Monilla elämän aloilla teknologinen kehitys on johtanut työrytminkiihtymiseen: uutiset, linkit ja artikkelit liikkuvat salamannopeasti, japuoli tuntia vanha uutisartikkeli on jo auttamattomasti vanhentunut.Aikaansa seuraava teknologiablogaaja joutuu istumaan yötä myötenseuraamassa planeetan toisen puolen tapahtumia voidakseen kommen-toida ensimmäisten joukossa, ja startup-kentällä ensimmäinen mehe-vän heikon signaalin havainnut ja sen hyödykseen käyttänyt tekijä saareilun etumatkan muihin nähden. Pararoksaalisesti näin ei kuitenkaanole tiedemaailmassa – luonnontiede on perustavanlaatuisesti hidastatoimintaa. Useimmiten on melko samantekevää, lukeeko tutkija kilpai-lijansa artikkelin sen tunnin aikana, jolloin se on julkaistu, vai viikkoamyöhemmin. Mahdollisten lisäkokeiden tekeminen kestää yleenä kuu-kausia, ellei vuosia, artikkeleiden valmistamiseen kuluu viikkoja (pu-humattakaan vertaisarvioinnista), ja harva tiedeartikkeli on niin selvääpässinlihaa, että sen sisällön edes voisi omaksua pikalukaisulla. Vaikkatietokoneiden laskentatehot kasvavat kasvamistaan, ajattelu ihmisaivol-la vaatii edelleen yhtä paljon aikaa kuin keskiajalla, eikä uuden teknolo-gisen koelaitteen hutiloitu ja kiireinen käyttöönottaminen johda kuinkehnoihin tuloksiin. Nopean trendiaallon harjalle nousemisen sijaantodellista arvostusta saa pitkäjänteinen, pohjamutia myöten asiat selvit-tävä työ, joka säilyy merkittävänä viikkojen sijasta vuosikymmeniä. Pienillä ja keskikokoisilla tutkimusryhmillä on yleensä muutama,ajan mittaan vaihtuva yhteistyökumppani. Vaikka tänä vuonna oltai-siinkin tiiviisti yhteyksissä laboratorion X kanssa, on hyvin mahdollis-ta, että ensi vuonna keskustellaan pääasiassa ryhmä Y:n kanssa, eivät-

58 kä X:n työt kiinnosta enää lainkaan. Yhteistyötä ylläpidetään yleensä sähköpostitse, ja kasvokkain tavataan vain muutaman kerran vuodessa konferensseissa, joissa myös luodaan uudet kontaktit. Tiheämmille ta- paamisille ei ole tarvetta, sillä usein siinä vuoden ainoassakin tapaami- sessa todetaan, että eipä nyt tänäkään vuonna ehditty vielä aloittaa sitä projektia. Toisin sanoen: yhteistyö ja verkostoituminen tiedekentällä on fokusoituneempaa kuin mihin tässä kirjassa esitellyt toimintatavat ohjaavat. On myös äärimmäisen harvinaista ryhtyä tiiviiseen yhteistyö- hön sattumalta verkossa tavatun henkilön kanssa, ilman kontaktia tä- män taustaorganisaatioon tai aikaisempiin yhteistyökumppaneihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sosiaalisella medialla ja sen tar- joamilla verkostoitumistyökaluilla olisi annettavaa tieteentekijöille. Ar- tikkelien tägääminen eli varustaminen tunnisteilla ja nosto Facebookiin tai Twitterin syötteeseen on yhä suositumpaa, ja tällaista verkottunutta ja avointa tieteellisen työn arvottamista on myös ehdotettu kilpailijak- si perinteiselle vertaisarvioinnille. Lisäksi tiedeorientoituneet verkos- topalvelut tarjoavat varsinkin nuoremmille tieteentekijöille hyödyllistä vertaistukea. Toisinaan Facebookissa tapahtuva huomautus yhteistyö- projektin tehtävien viivästymisestä saattaa tuottaa parempia – tai ainakin vähemmän harmistuneita – tuloksia kuin vakavan sähköpostin lä- hettäminen. TEHTÄVÄ Ota tavaksesi nostaa löytämiäsi mielenkiintoisia artikkeleita esille verkostosi nähtäväksi esimerkiksi linkkaamalla niihin Facebookissa. Lyhytkin kommentti linkin saatteena saattaa herättää mainion keskustelun!

59Viime vuosikymmenien aikana akateeminen työ on ollut kuitenkin hi-taassa muutoksen tilassa: vakituiset virat ovat muuttuneet määräaikai-siksi ja tulosvastuullisuuden saapuminen yliopistomaailmaan on alka-nut siirtää huomiota nopeampaan julkaisutahtiin. Tämä ei kuitenkaanyleensä tee hyvää tutkimuksen laadulle. Toinen myös perinteiseen, kokeelliseen luonnontieteeseen muutok-sia tuova tekijä liittyy uusiin tapoihin levittää ja käsitellä tietoa: raaka-muotoisen koedatan avoin jakaminen on hiljalleen leviämässä ja tie-donlouhinta erilaisia tietokantoja käyttäen yleistymässä. Pidämmekinmahdollisena, että nopean ja tehokkaan verkkoviestinnän merkitys jolähitulevaisuudessa kasvaa. Vuonna 2010 huomiota herätti kuuluisaan tietojenkäsittelytieteelli-seen ongelmaan P=NP esitetty ratkaisuehdotus, joka julkaistiin sellai-senaan verkossa. Alan tutkijoiden keskuudessa nousi valtaisa yhteistyönaalto työn tarkistamiseksi. Käyttämällä wikejä ja muita nettikommuni-kaation muotoja yhteisö päätyi nopeasti siihen, että ehdotuksessa onvakavia virheitä ja ongelma säilyy ratkaisemattomana. On odotettavissa,että vastaavat tieteen kuumat perunat alkavat jatkossa saada yhä enem-män nettitoimintaa ympärilleen, ja sitä kautta verkkonäkyvyyden mer-kitys leviää myös luonnontieteiden pariin. (Debatte over Pvs NP, newyork times.) POHDI Tarkista, onko tieteenalasi merkittävien julkaisijoiden joukossa sellaisia, jotka mahdollistavat artikkeleiden kommentoinnin, tägäämi- sen tai suosittelun. Mikäli näitä löytyy, harkitse seuraavan kerran niistä mielenkiintoisia artikkeleita lukiessasi, voisitko kenties osallistua keskusteluun. Eräitä tällaista toimintaa tukevia julkaisijoita ovat Public Library of Science (PLoS) ja BioMed Central (BMC), joiden lukuisat eri alojen lehdet tarjoavat monipuolisia sosiaalisen kanssa- käymisen mahdollisuuksia.

60 Miten tulla löydetyksi? Jotta osaisi löytyä, on hyvä olla selvillä siitä, miten ihmiset hakevat tietoa. Tiedon hakeminen eri tarpeisiin on niin arkista, ettei sitä usein pane merkillekään – puhelinnumero tai liikkeen aukioloaika tarkistetaan jostain, josta sen tiedetään löytyvän. Vaativampi tiedonhaku edellyttää monipuolisempaa lähteiden käyttöä, on tutustuttava hakuteoksiin, tie- teellisiin artikkeleihin ja viranomaisten tuottamiin asiakirjoihin. Tie- donhakua säätelee ”vähimmän vaivan laki”: kysytään joltakulta, jota on helppo lähestyä ja jolta on ennenkin saatu apua. Netissä tämä taho on yleensä hakukone, kuten Google, Bing tai Yahoo! Vähimmän vaivan laki Tiedonhaun yliopettaja Ari Haasio tunnistaa kirjassaan Johdon assistentin tiedonhankinnan opas (2009) vähimmän vaivan ilmiön. Hän huomioi sen mahdollisuudet työn jouduttajana: miksi ei kysyisi neuvoa sieltä, mistä sen helpoiten saa, jos asiat sitä kautta lähtevät rullaa- maan?

61 Niin sanottu vähimmän vaivan laki toimii niin tiedon hankkijoi-den kuin tiedon luovuttajienkin puolella. Tutkija-toimittaja Asko Hyn-ninen testasi Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijaryhmänkanssa julkisuusperiaatteen toteutumista yliopiston ja Tutkivan jour-nalismin yhdistyksen yhteisessä hankkeessa vuosituhannen vaihteessa.Toimittajille tehdyn kyselyn perusteella vain harvat koettelivat julki-suuden rajoja, vielä harvemmat systemaattisesti. ”Toimittajien aktiivisuuden suurin este on itse asiassa sama kuin vi-ranomaisillakin, ja se on asenne. Asenteesta taas on kiinni tiedonkinhankkiminen. Viranomaiset eivät luovuta asiakirjoja, koska näin ei oletehty ennenkään, ja kun toimittajat eivät ole niitä vaatineet.” ”Virkamiehet eivät hevillä mieti ja muuta omia kerran opittuja toi-mintaperiaatteitaan, mutta eivät niitä mieti ja muuta toimittajatkaan.Toimittajat eivät ole tiedon tuottajia vaan viranomaistiedon uskollisiavälittäjiä”, tiivisti Hynninen tutkimuksen tuloksia. Tieto löydetään verkosta navigoimalla tai hakukoneilla sekä asiayhte-yksien, ihmisten ja ohjelmoitujen algoritmien tuottamien suosittelujenavulla. Se on samalla myös löytymisen ja löytämisen ajallinen kehitys:aluksi käytössä olivat hakemistot, hakukoneet kehittyivät 2000-luvunalussa (Altavista oli hakukoneiden ykkönen vuosia) ja nyt sosiaalisenwebin aikakaudella kiinnostavimmat löytymisen mahdollisuudet ovatkytköksissä sosiaalisiin verkostoihin.Navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytääLinkkien seuraaminen on yhä merkittävä tapa käyttää internetiä.1990-luvun puolivälissä yleistynyt World Wide Web perustuu hyper-tekstiin – siihen, että dokumentit sisältävät linkkejä toisiinsa. Linkit ei-vät ole kadonneet mihinkään, vaan toimivat pohjarakenteena sille, mi-ten verkon navigointi ja suosittelu ovat edelleen kehittyneet.

62 Sivullesi johtavat linkit Minkä linkkien kautta kävijä osaa tulla sivullesi? Kuka linkittää blogiisi? Voit vihjata lähimmille yhteistyökumppaneillesi tai asiakkaillesi sivustostasi ja ehkä jopa pyytää heitä julkaisemaan linkkejä siihen. Listaa blogisi Blogilistalle ja harkitse myös hakeutumista joihinkin asiayhteyteen sopiviin hakemistoihin, jos arvelet kohdeyleisösi käyttävän sellaisia etsiessään asiantuntijoita. Listaudu myös LinkedIn-palveluun, josta lisää Kanavavalinnat-luvussa s. 90. Kun lähetät tietoja asiantuntijarekisteriin, huomioi käyttäjien tarpeet. Käytä asiasanoituksessa termejä, joita tiedon tarvitsija käyttäisi et- siessään ratkaisua ongelmaan, jossa osaat auttaa. Selvitä myös mahdollisuudet saada oman blogisi otsikkosyöte näky- ville oman alasi portaaleihin ja paikallisiin hakemistoihin. Esimerkkejä suomalaisista asiantuntijahakemistoista: • PKT-säätiönasiantuntijahakupalvelu http://www.asiantuntijahaku.fi • Julkishallinnon yhteisöhakemisto Julha http://www.julha.fi/ • Suomen tietokirjailijat ry:n asiantuntijarekisteri http://www.suomentietokirjailijat.fi/Asiantuntijat.asp? • Free-luettelo – vapaita toimittajia http://freeluettelo.fi/ • Maaseutuverkoston asiantuntijarekisteri http://www.maaseutu.fi/asiantuntijarekisteri/ NYT TIEDÄT Luonnontieteiden alalla Nature Network on paikka, jonne kannattaa tehdä profiili ja listata kiinnostuksen kohteitaan. Nature Network -profiili toimii hätätilanteessa kotisivuna, joka sijoittuu korkeaprofiilisen ”isännän” (Nature Publishing Group) ansiosta suhteellisen korkealle. TEHTÄVÄ Mikä on oman alasi merkittävin asiantuntijahakemisto verkossa?

63 MUISTA Löytyminen verkkoon julkaistun sisällön avulla on yhä tärkeämpi keino erottua oikeassa kontekstissa internetin tietotulvassa. Varmis- ta, että julkaisemassasi mediassa on asiaankuuluvat tunnisteet. • Tunnisteista lisää edempänäNavigointi oman sivuston sisälläVerkkopalvelun täytyy vastata käyttäjän tarpeisiin. Miksi joku tulee si-vustolle ja mitä sieltä hän etsii? Miten navigaatio ja sivun sisältö autta-vat kävijää löytämään hakemansa? Surffaava ihminen on kärsimätön:jos hakutuloslistan kärjessä olevan sivuston avauduttua selaimeen eivälittömästi ole selvää, mistä haluttu tieto löytyy, sivustolta luultavastipoistutaan saman tien. Kun olet kerran saanut kävijän houkuteltua sivullesi, koeta saada hä-net tutustumaan saman tien muuhunkin julkaisemaasi, häntä kiinnos-tavaan sisältöön. Blogimaisessa verkkojulkaisussa on tavoitteena/haasteellisinta tuo-da esiin parhaat tuotokset. Harkitse siksi tuotantoasi esittelevien koos-tesivujen tekemistä: ”parhaat kirjoitukseni aihepiiristä X”, ”kommen-toiduimmat kirjoitukseni” tai ”kirjoitukseni aihepiiristä x aikavälilläA–B”. Koostesivujen ideoimisen voit myös aloittaa näkökulmista ”näi-tä juttuja kirjoittamalla opin eniten uutta”, ”näihin kirjoituksiin tulleetkommentit saivat minut muuttamaan mieleni asiasta X” tai ”näillä kir-joituksilla halusin muuttaa maailmaa”. Mikä työssäsi, harrastuksessa-si tai muussa aktiviteetissasi on ollut antoisinta? Kirjoita siitä. Linkitäkoostesivuille näyttävästi joka sivulta. Monissa bloggauspalveluissa sivustolleen saa automaattisen luet-telon viimeisimmistä artikkeleista tai uusimmista kommenteista sekäkuhunkin artikkeliin asiasanojen perusteella liittyvistä muista artikke-leista. Näiden esilläpito kannattaa: näin vanhan materiaalin kautta si-vustosi löytänyt henkilö saa heti mahdollisuuden tutustua päivitettyynmateriaaliin.

64 Uusia toimeksiantoja vastaanottavan asiantuntijan www-sivulla olisi hyvä olla ainakin seuraavat asiat: • Taustatiedot: kuka, mikä olet • Yhteystiedot: miten sinut tavoittaa, yhteydenottomahdollisuus • Palvelut: mitä tarjoat • Referenssit: mitä olet tehnyt ja kenen kanssa, mistä kävijä voi varmistua osaamisestasi, esimerkiksi linkkejä, jos olet esiintynyt mediassa. • Linkit ammatillisiin yhteisöprofiileihisi, jotta kävijä voi helposti tarkistaa, onko teillä yhteisiä tuttuja. Hakukoneet annostelevat näkyvyyttä On helppo ajatella, että koska Google löytää verkosta kaiken mihin vain jonkinlainen suora linkki osoittaa, ei tarvitse tehdä juuri mitään ollakseen löydettävissä, ainakaan omalla nimellä etsittäessä. Todellisuu- dessa kuitenkin keskiverto netinkäyttäjä tai kiireisempi journalistikaan ehtii vain harvoin paneutua hakuun syvällisesti. Hakukoneiden käyt- tötaidoissa on myös huimasti eroja: vaikka osa nettikansasta taitaakin täsmällisten, tarvekohtaisten hakuehtojen laatimisen taidon, valtaosa huvi- ja satunnaiskäyttäjistä antaa Googlen pureskeltavaksi ensimmäi- sen mieleen juolahtavan hakusanan tai pari, pahimmassa tapauksessa väärin kirjoitettuna. Löytymisessä on myös aste-eroja: jos hakukone löytää sivuston mutta sijoittaa sen tuloslistassa kymmenenneksi, ei sitä käydä lukemassa, jos kolmen ensimmäisen joukosta löytyi jo aihetta käsitteleviä sivuja. Google-hakutuloslistan kärkipaikat tuntuvat olevan suurten yritysten ja yhteisöjen hallussa, ja voisi kuvitella, että niille ei tavallisilla ihmi- sillä ole asiaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Googlen tavoitteena on tarjota hakijalle häntä parhaiten palvelevat linkit listan kärkipäässä. Yksittäinen henkilö, asiantuntija tai pienyritys voi olla lähempänä hakijan todellista tarvetta kuin miljoonan kävijän kansainvälinen korpo- raatiosivusto. Haluaisit varmaan, että hakiessasi kattomaalauspalveluita Ruokolammelta löytäisit paikallisia yrittäjiä etkä suuren kattomaaliteh-

65taan sivuja. Samalla tavoin sinua kiinnostavista asioista artikkelia kir-joittava toimittaja saattaisi mielummin saada eteensä sinun yhteystieto-si kuin linkin Wikipedian artikkeliin. Google arvottaa nettisivuja kehittämänsä PageRank-mittaustavanavulla. Laskentakaava sisältää monia muuttujia, joiden avulla pyritääntuottamaan tiedon hakijalle juuri hänelle osuvimmat hakuosumat.Verkkosivut, joiden PageRank-arvo on korkeampi, esiintyvät useam-min Google-hakutulosten kärkipäässä. Googlen PageRank-arvo on eräänlainen verkkosivun painoarvo.Kohdatessaan uuden verkkosivun Googlen hakujärjestelmä laskee sillepainoarvon sen perusteella, miten moni ja miten ”painava” verkkosivulinkittää siihen. Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivujen paino-arvo on korkea, koska niihin ohjaavia, yksityisten henkilöiden julkaise-mia linkkejä syntyy päivittäin lukemattomia; toisaalta yksittäinen blo-gikirjoitus voi saada yllättävän paljon painoarvoa vain muutamankin”painavan” verkkosivuston linkitettyä siihen.Paras tapa saada sivut sijoittumaan hyvin hakutuloksissa on yksinkertai- TEHTÄVÄ Tarkista sivustosi painoarvo Googlen silmissä käyttämällä jotain lu- kuisista netistä ilmaisina löytyvistä Google PageRank -tarkistajista.nen: tarjoa tavoitellulle kohderyhmälle tarpeellista ja tärkeää sisältöä.Sen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota sivustosi ”koneluettavuuteen”ja varmistaa, että hakukoneet pystyvät yhdistämään sen haluamiisi ai-healueisiin. Tätä verkkosivuston muokkausta nimenomaan hakuko-nelöydettävyyden parantamiseksi kutsutaan hakukoneoptimoinniksi(Search Engine Optimization, SEO). Aiheesta on tarjolla yksityiskoh-

66 taisia oppaita, mutta esittelemme seuraavassa muutamia hakukoneopti- moinnin perusajatuksia. Otsikoi osuvasti. Pohdi, mitä tavoittelemasi yleisön edustajat etsivät verkosta ja millaisia hakusanoja he käyttävät kaivatessaan tarjoamasi kaltaista sisältöä, ja käytä kyseisiä termejä sivustollasi. Varmista, että sivulla on yksilöllinen ja kuvaava otsikko, joka näkyy selaimen yläreunas- sa (”Sivun nimi | Sivuston nimi”). Käyttäjä klikkaa todennäköisemmin sivua, jonka otsikko vastaa hakutermiä. Käytä siis sivujen otsikoina sa- noja, jotka vastaavat niiden sisältöä. Kuvausteksti kuntoon. Kirjoita sivun kuvausteksti (”description”) huolellisesti. Se on sivun otsikon jälkeen merkittävin syy klikata haku- tulosta. Kuvauksen on vastattava sivun otsikkoa ja sisältöä. Käytä jokaisella sivulla juuri sen sivun sisältöä kuvaavia avainsanoja (”keyword”) sen sijaan, että laittaisit koko sivuston avainsanat kaikille alasivuille. Jos linkin takaa avautuvalta sivulta ei välittömästi käy ilmi, missä haluttu tieto on, ihmiset surffaavat muualle, eivätkä hakukoneetkaan ymmär- rä sivustosi merkittävyyttä. Tärkeimmät tekstiin. Älä käytä grafiikkaa tai kuvia tärkeän sisällön tai linkkien ilmaisuun. Kauniskin linkkinappi jää hakukoneelta ymmär- tämättä, mikäli sen sisältämä tieto on pelkästään visuaalista. Käytä siis ALT-tekstiä kaikissa graafisissa elementeissä. Tämä tekee sivuista saavu- tettavammat esimerkiksi ruudunlukijaa käyttävälle selaajalle. Sivukartta ohjaa hakukonetta. Tee sivustollesi sivukartta (”sitemap”). Näin varmistat, että hakukone käy läpi kaikki sivut. Linkitä, myös ulos. Linkitä aiempiin, sivustosi sisällä oleviin juttuihisi, eri palveluissa sijaitsevaan tuottamaasi materiaaliin (toki maltilla) sekä juttuihin muualla verkossa. Vanhassa vara parempi. Verkkotunnuksesi ikä saattaa vaikuttaa sivustosi sijoittautumiseen hakutuloksissa – aivan äskettäin luotu verkkotunnus voi hävitä vuosikausia olemassa olleelle, koska sen luotettavuu- desta tai pysyvyydestä ei ole vielä tietoa. Tämänkin vuoksi kannattaa

67hankkia oma verkkotunnus ja perustaa sille sivusto, vaikkei käyttötar-koituksesta aivan selvää käsitystä vielä olisikaan.Nopea voittaa hitaan. Ainakin Google huomioi myös sivun latautu-misnopeuden määrittäessään sen painoarvoa. Kerroin ei ole ehkä suu-ri (pikemminkin pienenpieni), mutta kahdesta muuten yhtä painavas-ta sivusta Google tarjoaa hakutuloksissaan ensiksi nopeamman. Saattaasiis olla kannattavaa tarkistaa, etteivät verkkosivusi vaadi kärsimättö-miltä hakijoilta sekuntien mittaista odottelua. • Lisää hakukoneoptimointivinkkejä: Jääskeläinen, Janne 2010. Verkkopalvelun ostajan opas, Talentum.Älä yritä kiilata hakutulosten kärkeen kepulikonstein. Sivustosi löyty-misessäkään tarkoitus ei pyhitä keinoja. Verkossa liikkuu paljon ”palve-luntarjoajia”, jotka sopivaa maksua vastaan järjestävät valtavan määränautomatisoidusti sivustoosi linkittäviä valeblogikirjoituksia ja voivatnäin hetkellisesti nostaa sivustosi sijaintia hakutuloslistassa. Tämä toi-minta, jota kutsutaan mustahattu-optimoinniksi (Black Hat SEO), onerittäin paheksuttavaa, ja hakukoneiden ylläpitäjät rankaisevatkin täl-laiseen alentunutta sivustoa jopa poistamalla sen kokonaan hakutulos-palvelusta. Hyvän tavan mukaista ei myöskään ole sivuston meta-tietojen täyt-täminen mahdollisimman monilla täkysanoilla. Älä ole mustahattu!Valkohattu ymmärtää, että paras hakukoneoptimointi palvelee myösihmislukijaa tarjoamalla laadukasta, asiarikasta sisältöä hyvin jäsennel-tynä ja esitettynä. Hakukoneiden toimintaperiaatteet eivät tietenkään voi olla tärkeinsisällöntuotantoa ohjaava tekijä. Löytymistä helpottaa, että asianmu-kaisesti toteutetuissa julkaisujärjestelmissä (jollaisia esimerkiksi nyky-aikaiset avoimet blogialustat ovat) julkaisulomakkeen otsikko-kenttäänkirjoitettu otsikko on koodattu siten, että myös hakukoneet ymmärtä-vät sen otsikoksi.

68 MUISTA • Hakukoneiden tavat arvottaa sivustoja muuttuvat jatkuvasti. Ei siis kannata liikaa keskittyä miellyttämään hakukoneita. • Onhan jokaisella sivulla yhteystiedot? Jos yhteystietoja tai link- kiä ”yhteystiedot”-sivulle ei heti löydy, niitä ei jakseta syvemmin etsiä. • Muista myös mobiiliselaajat! Yhä suurempi osa tiedonhausta tehdään mobiililaitteilla, jotka eivät välttämättä kuitenkaan kykene esittämään sisältöä yhtä monipuolisesti tai graafisesti kuin tietokoneet. Saattaa jopa olla kannattavaa laatia sivustostasi eril- linen mobiiliversio. NYT TIEDÄT PageRankin yllättävä nousu voi tapahtua samaan aikaan ”slash- dottauksen” kanssa. ”Getting slashdotted” viittaa (usein vaikeuksia aiheuttavaan) tilanteeseen, jossa yksityishenkilön tai yrityksen verkkosivuilla julkaistu sisältö herättää massiivisen ryntäyksen linkite- tylle sivulle. Jos uusimpia kännyköitä käsittelevä blogikirjoituksesi todetaan hauskaksi, osuvaksi tai äärimmäisen tyhmäksi esimerkiksi slashdot.org-sivustolla, verkkopalvelimesi voi joutua tuhansien sa- manaikaisten lukijoiden mielenkiinnon kohteeksi. Jos palvelinta ei ole suunniteltu kestämään tällaista rynnistystä, se voi mennä nurin. Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa Kilpailu hakukonesijoitusten kärkisijoista on vaikea paikka esimerkiksi viranomaistiedon tarjoajille. Viranomaisilla ja asiantuntijoilla on tuorein tarkistettu tieto, mutta ei välttämättä nykyaikaista osaamista siiten, miten tiedon saisi löytymään. Tutkija Merja Drake huomioi, että kun vuonna 2009 esimerkiksi haki tietoa hakusanalla ”sikainfluenssa”, en- simmäinen hakutulos oli kaupallisen tahon tuottama sikainfluenssa.fi -sivusto, jossa ei ollut mukana viranomaistietoa. (Drake 2009.)

69 Tieto on sirpaleista ja virallisten ohjeiden löytäminen vaikeaa. Kunhakee netistä tietoa vaikkapa sikainfluenssasta, törmää monenkirjavaanjoukkoon linkkejä eri sivustoille. Harvemmin kuitenkaan virallisen tie-don pariin eli ministeriön, sairaanhoitopiirien tai terveyskeskusten si-vustoille. Ihmiset eivät käyttäydy niin loogisesti ja maltillisesti kuin viran-omaiset haluaisivat. Potilaat etsivät tietoa sairaudesta heti ensioireidenilmaannuttua eivätkä vasta diagnoosin saatuaan. Ilmeisesti kaikkea vi-ranomaisten tuottamaa tietoa ei aivan tarkoituksella julkaista netissä,etteivät ihmiset itse luulisi osaavansa diagnosoida vaivojaan. ”Ihan kaik-kea terveystietoa ei edes haluta julkisiin portaaleihin, sillä tarkoitus eiole, että potilas marssii lääkäriin hakemaan reseptiä itse laaditun wiki-pedia-diagnoosinsa kanssa”, kuvasi Drake viranomaisten asennetta Ylenmukaan. Olisikin hyvä, että viranomaiset käyttäisivät sosiaalista mediaa yh-teiskunnalle tärkeän tiedon levittämiseen ja jalkautuisivat ketterästi sin-ne, missä kansa viettää aikaansa eli keskustelupalstoille ja yhteisöpalve-luihin.Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamistaVerkkopalvelujen algoritmit ja omat verkostot suodattavat netin sisäl-töä jokaiselle yksilöllisesti. Verkottunut ja digitaalinen viestintäympä-ristö on muuttanut maailmankuvamme niin perustavanlaatuisesti, etteivanhaan ole paluuta, mutta kaiken inhimillisen toiminnan muuttumi-nen digitaalisiksi reaaliaikaisiksi tietovirroiksi myös vaatii meiltä pal-jon. Valtavasta määrästä tietoa on lähes mahdotonta löytää tarvitseman-sa pelkästään verkkoa selaamalla. Parhaiten oikean tiedon löytää käyttämällä erilaisia suosittelujärjes-telmiä, joiden avulla tiedonhakija saa eteensä juuri itselleen sopivaa ma-teriaalia. Tällaisia suositteluja tuottavat sekä ihmiset että tietojärjestel-miin ohjelmoidut algoritmit. Sisällön viitattavuus on suosittelun edellytys – se, että linkillä voi oh-jata kävijän täsmälleen haluttuun sisältöön. Sosiaalisen webin ytimessäon verkkoon julkaistu sisältö, jonka ympärille voi syntyä keskustelua javuorovaikutusta. Suomalaisen Jaiku-palvelun perustajan Jyri Engeströ-

70 min mukaan ihmisiä yhdistävät verkostoissa nimenomaan jaetut sosiaaliset objektit eli kommentointia ja keskustelua herättävät videot, kuvat ja kirjoitukset. TEHTÄVÄ Varmista, että blogisi artikkeleita voi helposti (= yhdellä klikkauksella) jakaa eteenpäin moniin palveluihin. Useissa blogialustoissa tämä ominaisuus on nykyään valmiina. Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa Erottuaksesi viestien tulvassa sinun on saatava verkostojesi ihmiset levit- tämään tietoa (linkkiä) toisilleen vapaaehtoisesti. Sisältöä jaetaan yleen- sä mielellään, jos jakaminen on hauskaa tai hyödyllistä. Suosittelu kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi. Omassa julkaisujärjestelmässä jokaiseen sivuun on liitettävä jakamistoimistoiminnallisuus, jolla sivun lukija voi helposti yhdellä klikkauksella jakaa linkin eteenpäin. Verkkosi- vustolle tai blogille kannattaa perustaa sivu Facebookiin ja tili Twitteriin ja ohjata uudet sisällöt päivityksinä niihin (esim. Twitterfeedin avulla). Näin kyseisten palvelujen käyttäjät voivat helposti seurata päivityksiä ja panna sanan kiertämään tykkäämällä tai retweettaamalla. Verkostoissa, joissa jaetaan tarinoita valinnoista ja arvoista, ilon aiheista ja pettymyksistä, syntyy vahvempia tunnesiteitä kuin pelkästään asiapohjaisissa verkostoissa. Kun välittää jostakusta, tulee ajatelleeksi tätä useammin, jolloin keskinäisestä avusta tulee luontevaa ja pakoton- ta. Saatesanoilla ”ajattelin, että tämä saattaisi kiinnostaa sinua” lähet- tämäsi linkki Facebookin seinällä tai Delicious-kirjanmerkkipalvelussa saattaa viedä aikaasi 15 sekuntia, mutta osoittautua vastaanottajalle varsin hyödylliseksi.

71 Verkkopalvelut tarjoavat jatkuvasti tietoa niiden jäsenten toimis-ta palvelun puitteissa. Saapuessasi verkkolehden sivulle näet Faceboo-kin tykkäyslaatikon, jossa tutut kasvot suosittelevat kiinnostavia artik-keleita. Tällaiset verkostojen tietokannoista kumpuavat automaattisetpersonoidut suositukset yleistyvät jatkuvasti, mutta ne eivät korvaa ih-misen aivoja. Kun sinulla on ystäviä ja tuttavia, jotka tietävät, millaisiaprojekteja sinulla on meneillään ja millaiset asiat sinua kiinnostavat, hesaattavat poimia sinulle tiedon talteen ohimennen. Tällaiset tarkoituk-sella sinulle valikoidut suositukset täydentävät omaa tiedonhakuasi jalaajentavat aivojasi parviälyksi. Vastavuoroisuus on tärkeää, joten ota ta-vaksi silloin tällöin välittää verkkotutuillesi löytämiäsi, näitä kiinnosta-via linkkejä. Tee se tavalla, joka on teille vaivattominta. Edellä kuvattu ammatillinen ohimennen auttaminen ihmisen käyt-täytymispiirteenä ei ole tullut aikaisemmin laajamittaisesti esiin, koskaolosuhteet eivät ole tarjonneet siihen keinoja. Nyt omista kiinnostuk-sen kohteistaan voi rupatella digitaalisissa ympäristöissä kuin cocktail-kutsuilla niin, että vain ne kuulevat, joita kiinnostaa. Jopa ennestääntuntemattomalle voi helposti heittää netissä linkin tai vinkin. Vuonna 1995 avattu Amazon.com on USA:n – ellei maailman –suurin verkkokauppa. Sillä on miljoonia sivuja tuotetietoa. Suurin osaverkkokauppaa joskus kokeilleista tietää Amazonin toimintaperiaat-teen: se suosittelee lisää samantapaista sisältöä kuin mihin asiakas onjo osoittanut kiinnostusta. Suositteluun on monia keinoja. Asiakkaalletarjotaan tuotteita sivuston selailu- ja ostohistorian perusteella sekä senmukaan, mitä muuta hän on tehnyt verkkokaupassa. Tuotteiden kiin-nostavuutta arvioidaan myös sen perusteella, millaisia tuotteita muutvastaavia ostoksia tehneet asiakkaat ovat tilanneet. Tällainen ostoshis-torian perusteella tapahtuva suosittelu on yleistä myös muissa verkko-kaupoissa.Tunnisteet luokittelun apunaVerkkopalveluissa, joiden ideana on järjestää suuri joukko tietoa käyttä-jälle parhaiten sopivalla tavalla, käytetään hyväksi tunnisteita (”tags”).Tunniste on avainsana tai luokitustieto, joka tarjoaa helpon tavan luo-kitella kohteita myöhempää tarvetta varten. Yhtä sisältöä kohti voi olla

72 useita tunnisteita, jotka liittävät sen moneen eri asiayhteyteen. Yksittäi- nen blogikirjoitus voisi olla merkitty tunnisteilla, jotka viittaavat käsi- teltyyn asiaan, asian käsittely-yhteyteen (esim. tietty tapahtuma) sekä omassa blogissa käytettyihin kategorioihin. Esimerkiksi Tuijan Palmenian sosiaalisen median luentosarjan tilaisuudessa tekemä Alf Rehnin haastattelu sai YouTubessa tunnisteet Alf Rehn, sosiaalinen media, verkkoviestintä, viestintä, yritys, johtaja, strategia, ja smss2011. Viimeinen merkkijono oli luentosarjan järjestämän ilmoittama tunniste, jolla keskustelua koottiin yhteen Twitterissä tapahtuman aikana. Tunnisteiden hyödyllisyydestä kertoo se, että niitä tarjotaan sisäl- lön luokitteluun nykyään lähes kaikissa merkittävissä verkkopalveluissa. Esimerkiksi nettikauppa Amazonissa asiakkaiden luomat tunnisteet auttavat löytämään tuotteita Amazonin sivustolta. Jos löytää valoku- vauskirjan ja varustaa sen tunnisteella ”valokuvauskirja”, voi klikkaamalla juuri luomaansa linkkiä löytää muita samoin luokiteltuja kohteita. Amazonin verkkokaupassa asiakkaiden luomat tunnisteet näkyvät muille oletusasetuksena, joten muiden tekemiä tunnisteita voi käyttää sivujen navigoimiseen. Myös Amazon hyötyy asiakkaiden tekemistä tunnisteista, sillä niiden perusteella se pystyy antamaan henkilökohtai- sesti osuvia suosituksia tuotteista ja näin lisäämään myyntiä. Googlen bloggausalusta Blogger.com:in profiilitietojen elementit, kuten lempielokuvat ja -laulajat, ovat kaikki löytämistäsi edistäviä tunnistetietoja. Klikkaamalla profiilissasi olevaa sanaa voit selata, ket- kä kaikki muut ovat käyttäneet samaa tunnistetta. Blockbuster-eloku- via listaamalla et vielä erotu joukosta (aika moni muukin pitää Shrek- elokuvista), mutta mitä harvinaisempi kiinnostuksen kohteesi on, sitä rajatumpi joukko on käyttänyt samaa tunnistetta. Samalla tavalla myös Facebookin käyttäjien profiileissa ilmoitetut kiinnostuksen kohteet (tykkäykset, likes) muodostavat linkkejä näiden aiheiden niin sanotuil- le yhteisösivuille. Tällaiset Facebookissa ja muissa yhteisöpalveluissa käytettävät ”henkilötunnisteet” ovat merkittävä löydettävyyttä lisäävä tekijä, sillä tunnisteet mahdollistavat esimerkiksi automaattisen asian- tuntijaluetteloinnin tietyn verkoston sisällä. Lisää esimerkkejä tunnisteiden käytöstä verkkopalveluissa voit tarkastella esimerkiksi Flickrissä, jossa käyttäjien lisäämät tunnisteet jä- sentävät valokuvien massan ja Last FM -nettiradiopalvelussa, jossa tun-

73nisteet auttavat käyttäjää löytämään uutta musiikkia. Deliciousiin javastaaviin palveluihin tallennetut kirjanmerkit tunnisteineen jäsentävätnetin tietoa yleensä. NYT TIEDÄT Kaveriuutiset ovat sosiaalisen webin peruspilari, jonka avulla toimija muodostaa tilannekuvan itseään ympäröivästä sosiaalisesta toiminnasta. Kun teet jotakin yhdessä kaveriuutisia hyödyntävässä verkos- topalvelussa kuten Facebookissa tai Google Buzzissa, toiminnasta välittyy tieto verkostoillesi valitsemissasi palveluissa. Tämä on mahdollista, koska palvelut ovat sopineet keskenään informaation siirtä- misestä määrämuodossa (Farmer & Glass, 2010).Pitkä häntäVerkko itseorganisoituu siten, että joistakin sivustoista tulee huippu-suosittuja. Chris Anderson esitti vuonna 2004 Wired-lehdessä teoriansa siitä,miten digitaaliset kauppapaikat mahdollistavat erittäin kapeita kohde-yleisöjä kiinnostavien tuotteiden kannattavan myymisen. Ennen inter-netin aiheuttamaa toimintaympäristön muutosta oli mahdollista pitäävalikoimassa kannattavasti vain rajallinen määrä tuotteita. Niin sano-tun Pareton jakauman (usein tunnettu 80/20-sääntönä) mukaisesti pie-ni osa tuotevalikoimasta tuo valtaosan tuotoista. Kun hyllytilan puuteei estä pitämästä myynnissä laajaa määrää nimikkeitä, on mahdollistatarjota asiakkaalle enemmän valinnan mahdollisuuksia kuin pelkät hit-tituotteet. Andersonin pitkän hännän teoria esittää, että tämä valikoi-man pitkä häntä voi olla jopa taloudellisesti tuottava. Analysoituaan digitaalisia kauppapaikkoja Anderson osoitti, ettämyös volyymiltään pienten tuotteiden myynti oli kannattavaa: joku jos-

74 Pitkä häntä Kaavion vasemmassa laidassa ovat hittituotteet, harvat nimitteet, joilla on suuri kysyntä. Oikealle venyy pitkä häntä: paljon nimikkeitä, pieni ky- syntä per nimike, mutta suuri kokonaismarkkina. kus ostaa harvinaisimmankin tuotteen, ja kun ostomekanismi joka tapauksessa on olemassa, myös se tulovirta kannattaa hyödyntää. Miten sitten järjestää miljoonien tuotteiden valikoima asiakkaalle jotenkin järkevästi? Antaa asiakkaiden järjestää se itse luomiaan tunnisteita käyttäen. Esimerkiksi verkkokauppa Amazon auttaa asiakkaita löytämään kirjoja edellä mainittuun tapaan, asiakkaiden muotoilemien tunnisteiden avulla. Kun sisältöä on loputtomiin, erityiset löytämisen mekanismit tulevat tarpeeseen. Ville Saarikoski kuvaa internetin verkostojen rakentu- mista matematiikan ja taloustieteen termein Tietoyhteiskunnan kehit- tämiskeskus Tiekelle tekemässään selvityksessä Pk-yritys 2.0 – miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa maailmassa (2007). Saarikoski toteaa selvityksessään, että pitkän hännän viitekehystä voi hyödyntää etsimällä mallin avulla keinoja, miten hännän päästä pääsisi siirtymään alkupään huippuun: esimerkiksi videosisältö kannattaa lait- taa Youtuben kaltaiselle sivulle, jolloin se tulee todennäköisemmin suo- situksi kuin jos se olisi irrallisella sivulla.

75Apple Store, sisällön jakamisen uusi ekosysteemiViime vuosiin saakka yksittäinen ohjelmoija ei juuri voinut unelmoi-da rikastumisesta omillaan. Applen sovelluskauppa App Store muut-ti tämän, ja muut mobiilivalmistajat seuraavat perässä ohjelmisto-kauppoineen. Nyt yksittäinen pelinkehittäjä voi jättää kehittämänsäsovelluksen Applen sovelluskauppaan myytäväksi ilman välikäsiä.Jakelusopimuksen mukaan Apple ottaa tuotoista 30 %, esitarkastaakauppaan hyväksyttävät sovellukset ja pidättää tämänkin jälkeen oi-keuden poistaa sopimattomaksi katsomansa sovellus myynnistä.Tietokonevalmistajan luoma sovelluskauppa tarjoaa valmiin ympä-ristön ja asiakaskunnan – iPod Touch-laitteiden, iPhone-puhelimienja huhtikuusta 2010 lähtien iPad-tablettien omistajat. Oikein hinnoi-teltu hyvä tuote voi nousta myyntilistojen kärkeen ja tuottaa tekijäl-leen pienen omaisuuden. Yksi suomalaisista App Store -menestyjistäon Elias Pietilä, jonka tekemä Wooden Labyrinth nousi suosituksisekä ilmaisena että maksullisena versiona. Menestyksensä siivittämä-nä Pietilä perusti kahden yhtiökumppaninsa kanssa ohjelmistoyhti-ön tekemään yrityksille sovelluksia App Storeen.”Nimeni on huomattu App Storesta ja sitä kautta on tullut yhteydenot-toja.” (Elias Pietilä Helsingin Sanomien Talous-sivun jutussa ”Yli mil-joonan latauksen pelimies”).Vain kärkisijoille pääsemällä voittaa tässäkin pelissä. ”Listan kym-menen kärki maailmassa tekee reilusti rahaa, mutta kaikille muilleon jaossa vain murusia”, suomalaisen peliyhtiö Rovion toimitusjoh-taja Mikael Hed sanoi Digitoday-verkkolehdelle helmikuussa 2010(Linnake 2010). Googlella on vastaavasti Android-puhelimien ja MicrosoftillaWindows Phone 7-käyttöjärjestelmän sovelluskauppa. Nokian pu-helimien vastaava kauppapaikka on Ovi Store.

76 NIKSI Sosiaalinen media on merkittävä verkkopalvelujen liikenteen lähde. Sisällön markkinoiminen sosiaalisen median avulla kuuluu verkko- läsnäolon rutiineihin. Kun olet julkaissut jotakin uutta ja kiinnostavaa omalla sivustollasi, ota tavaksi linkittää siihen niistä sosiaalisen median palveluista, joissa olet verkostoitunut (ks. Kanavavalinnat, luku neljä). Sosiaalisessa mediassa julkaistut kuvat, kalvoesitykset ja videot toimivat näin sisäänheittäjänä omalle verkkosivullesi. Julkaise kiinnostava sisältösi esimerkiksi Flickrissä, YouTubessa tai Slidesharessa ja sijoita siihen linkki, joka tuo sivustollesi juuri julkaisemaasi aiheeseen liittyvään sisältöön. Linkin yhteydessä tulee tarjota katsojalle syy klikata sitä, esimeriksi teksti ”lisää tietoa kuvan/ videon/kalvoesityksen aiheesta” tai ”tutustu tämän kuvan/videon/ kalvoesityksen tekijän muihin tuotantoihin”. Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla Yleistymässä oleva löytymisen ja löytämisen tapa perustuu paikka- ja sijaintitietoon. Operaattoreiden ja kännykkävalmistajien kanssa työskentelevät tuo- tekehittäjät ovat jo pitkään suunnitelleet paikkatietoisia mobiilipalveluja (Location Based Services, LBS), ja nyttemmin myös paikkatietoi- set sosiaalisen median median palvelut alkavat yleistyä (Location-based social networks, LBSNs). Myös älypuhelimien ja sosiaalisten verkostopalvelujen käytön tavallistuminen edistävät paikkatietoa hyödyntävien palveluiden leviämistä. Aika, paikka ja sosiaaliset verkostot voivat kytkeytyä yhteen monella tavalla. Toimija voi kytkeytyä maantieteelliseen paikkaan eri rooleissa, ja ihmiset voivat näiden jaettujen merkitysten kautta löytää uusia tuttavuuksia, uusia kontakteja tai toisensa uudelleen. Palvelun ideasta riippuu, viitataanko aika-akselilla menneeseen, ny- kyiseen vai tulevaan. Esimerkiksi Facebookin "Cities I’ve Visited" -sovellus vaatii vain hieman aikaa ja kärsivällisyyttä: palveluun on tarkoitus

77kaikki ne paikat, joissa on tullut vierailtua. Sen voi tehdä kuka tahan-sa kotisohvallaan läppäri sylissä istuen. Facebookin Places-toiminnonsamoin kuin itsenäisten Foursquare- tai Gowalla-palvelujen ideana onreaaliaikainen, mobiililaitteella suoritettu kirjautuminen (”check in”)maantieteellisiin kohteisiin, kuten kahviloihin tai museoihin. Kirjau-duttuaan näkee, keitä muita kyseisen palvelun käyttäjiä on juuri sillähetkellä fyysisesti samassa paikassa, ja heille tai tuleville vierailijoille voijättää virtuaalisia viestilappuja. Urheilusuorituksia tallentavat palvelut kuten Everytrail, Runkeeperja Nokia Sports Tracker piirtävät kuljetun reitin satelliittipaikannuksenavulla. Lenkkinsä voi tallentaa ja julkaista kavereille automaattisesti, jalisämaksusta jopa reaaliaikaisesti. Plancasting eli aikomusten julkaiseminen puolestaan perustuu sii-hen, että tulevaisuutta koskevat matkasuunnitelmat jaetaan sosiaalistenverkostojen kanssa. Tällaiset palvelut (esim. Dopplr ja TripIT) sopivatpaljon matkustavien liikematkailijoiden tarpeisiin. Lienee itsestään selvää, että paikkatietojen ja aikomusten julkaisemi-nen parantaa löydettävyyttä tarjoamalle kyseisen henkilön olinpaikansiitä kiinnostuneille hakijoille. Merkittävämpi etu kuitenkin on digitaa-listen jalanjälkien tuoma aktiivisuusvirta ja sitä kautta lisääntynyt läsnä-olon tunne. Lisäksi näitä työkaluja käyttäen voi vähällä vaivalla moni-puolistaa verkkomainettaan.Nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä?Siinä ei ole mitään uutta, että jokaisella ihmisellä on maine. Ennen in-ternetiä sen mittauttaminen oli vain todella kallista, ja siksi vain yritys-ten oli mahdollista teettää mainetutkimus. Nyt netin TOP-listojen, kavereiden ja seuraajien määrän julkisennäkymisen myötä ”nettimaine” on ainakin jossain määrin mitattavissa,vaikka kaikenkattavia, luotettavia ja neutraaleja kokonaisvaltaisen net-timaineen arviointityökaluja ei olekaan olemassa.

78 ”Olenhan tällaisten laskentojen pohjalta ollut mm. maailmantilaston 5611. vaikutusvaltaisin (influential) Twitteristi yli 12 miljoonan 2-as- teen seuraajan ulottuvuudella (Twinfluence) ja Suomessa aikoinaan jopa TOP10ssä seuraajien yms. suureiden sekamelskassa”, sanoi nimimerkki Haloefekti Qaiku-keskustelussa nettimaineen mittaamisesta kesällä. Termit aukeavat vain kyseisiin työkaluihin vihkiytyneille, eikä niillä vält- tämättä olekaan sen laajempaa merkitystä kuin palvelujen käyttäjien kes- kinäisten ranking-listojen ylläpitäminen. Tämän hetken merkittävin verkkomaineen mittari on se, kuinka näkyvä on Googlen silmissä. Tarkista, kuinka monta osumaa kaikkiaan Google löytää koko nimelläsi. Mitä ajantasaisempi tulos on, sitä parempi. Anta- vatko kärjen hakutulokset sinusta sellaisen kuvan kuin itse haluat? Entä kuinka moni Googlen kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta koskee sinua? Googlen hakutulosten kärkeen pääseminen on sitä vaikeam- paa, mitä maineikkaampia kokonimikaimoja sinulla on. • Työkaluja, joilla voi mitata suhteellista nettinäkyvyyttään: Google Grader, Twitter Klout, Tweetreach, Twinfluence, Social Mention. Kuriositeettina voit myös tarkistaa, mitä ihmisten löytämiseen erikois- tuneet hakukoneet ja tiedonkokoajapalvelut antavat hakutulokseksi ni- melläsi. Tyypillisesti ne tekevät hakuja USA:ssa julkisiin tietokantoi- hin. Muualla maailmassa asuvista ihmisistä ne antavat tietoja pääasiassa suosittujen verkostopalvelujen kuten LinkedInin tai Facebookin kautta. Toisin kuin tavalliset yleishakukoneet, ihmishakuja tekevät koneet hakevat yleensä tietoa niin sanotusta syvästä webistä (deep web). Syvällä webillä tarkoitetaan sellaisia netin tietokantoja, joihin ei johda suoria linkkejä ja joista hakutulokset on siksi hankittava kyselyillä. Ihmisha- kukoneet tarjoavat yleensä ilmaispalveluna perustiedot haun kohteista, mutta esimerkiksi tarkan puhelinnumeron tai autorekisteriotteen saa- minen edellyttää kirjautumista palvelun käyttäjäksi ja hakutuloksista maksamista. Maksua vastaan voi myös esimerkiksi saada ilmoituksen aina kun omaa nimeä on käytetty hauissa.

79 • Ihmisten hakuun erikoistuneita hakukoneita: Pipl, Naymz, Mylife ja Intelius.Näkyvyys ei takaa uskottavuuttaHyvä hakukonenäkyvyys ja löydettävyys ei tietenkään tarkoita samaakuin vaikutusvalta. Tietyllä hakutermillä voi uutterasti aihetta käsitte-lemällä päästä hakutulosten kärkisijoille, mutta se ei yksinään riitä. Voi-dakseen oikeasti vaikuttaa oman alansa kehitykseen on nautittava ver-taisten arvostusta, tehtävä omaa alaa kehittäviä asioita yhdessä muidenkanssa ja verkostoiduttava tapahtumissa.

80 Löytyminen verkossa – läsnäoloa ja toimintaa Henkilöbrändisi on kaiken digitaalisesti dokumentoidun ja verkossa haettavissa olevan näkyvyyden summa, joka on liitettävissä omaan per- soonaasi. Henkilöbrändäyksen perustana toimii oma verkkosivu, jolla on oma verkkotunnus (esim. marikoistinen.fi). Tämän lisäksi verkkoläsnäolo- aan kannattaa hajauttaa. Seuraavassa tarkastellaan joitain tämän kirjan julkaisuhetkellä yleisesti käytettyjä palveluja, joissa ollaan läsnä, verkostoidutaan ja tuote- taan kulttuuria. Henkilöbrändin muodostaminen Seuraavassa käymme yksityiskohtaisesti läpi verkkoidentiteettiä luovia seikkoja. Tarkistuslista: nämä verkkoidentiteetin elementit viestivät henkilöbrän- diäsi: • Olemus • Kanavavalinnat • Läsnäolo • Toiminta

81OlemusOlemuksestasi viestivät nimi, profiilikuva ja se, miten esittäydyt eri pal-veluissa.NimiLuottamuksen syntymisen kannalta on tärkeää, että työroolissaan sosi-aalisen median foorumeilla esiintyvä henkilö kertoo, mitä organisaatio-ta edustaa. Myös palvelujen käyttöehdot edellyttävät, että rekisteröity-misen yhteydessä vaadittavat tiedot annetaan oikeellisesti. Viestinnällisesti ammatilliseen verkkoesiintymiseen sopivat samatsäännöt ja ohjeet kuin muuhunkin julkisuuteen. Erota tarvittaessa työ- ja yksityisrooli verkossa. Anna rekisteröityes-säsi tiedot sen mukaisesti: käytä työprofiileihin työpaikkasi sähköposti-osoitetta ja yksityisiin profiileihin omaa henkilökohtaista sähköposti-osoitettasi. Valitse myös eri profiilikuvat. On muutamia asioita, joiden on oltava kunnossa, jotta verkko-ole-muksesi olisi ammattimainen, luottamusta herättävä ja sellainen, jotaon helppo siteerata. Jos henkilön verkkoprofiilissa ei ole nimeä, mahdollinen siteeraajatai linkittäjä joutuu miettimään, onko siihen jokin erityinen syy – etköhalua verkkotoimintojasi ja netti-identiteettiäsi yhdistettävän itseesi?Tätä joutuu pohtimaan esimerkiksi toimittaja, joka etsii haastateltaviaja mielipiteitä verkosta. On huomattavasti helpompi viitata sanomaasi,jos nimeäsi voi käyttää. Merkittävän kohderyhmän muodostavat myös verkostosi, jotkasaattavat tietää sinut nimeltä ennestään eri yhteyksistä tai muista sosi-aalisen median palveluista. Myös he joutuvat miettimään, rikkovatkojotain kohteliaisuussääntöjä jos mainitsevat oikean nimesi jossain sel-laisessa yhteydessä, jossa et sitä itse ilmoita. Verkon käyttökulttuuris-sa on jäämiä ajoilta, jolloin tiiviiden yhteisöjen käytöskoodiin kuuluitoisten käyttäjien anonyymiyden kunnioittaminen. Nykyisessä sosiaa-lisessa webissä ja monitahoisten identiteettien seassa tämänkaltainentapakulttuuri alkaa olla vähemmistönä, mutta jättämällä huolimatto-muuttasi nimesi pois aiheutat näille vanhan ajan kohteliaisuutta nou-dattaville turhaa päänvaivaa.

82 Uuteen, monille esimerkiksi Jaikun, Qaikun ja Twitterin käyttäjille tuttuun verkkoviestintäkulttuuriin kuuluu, että toisten (tuntemattomien) juttuja ei mennä kommentoimaan epäystävällisesti tai ilkeästi. Moni verkkoon tottumaton kokee tämän päivän verkkoviestintä- kulttuurin vessan seiniin kirjoitteluksi tai torilla huuteluksi. Heille netti näyttäytyy lähinnä paikkana, jossa toisilleen tuntemattomat häijyt ihmiset piikittelevät toisiaan. Tämä kulttuuri marginalisoituu vähitellen, kun yhä suurempi osa verkkoviestinnästä käydään omilla nimillä ja arki- päivään kytkeytyvillä identiteeteillä. VIRTASEN ELIITTIKERROIN = 0 Tapio Nurmisen ja Jaakko Louhion toteuttama leikkimielinen No- men est omen -työkalu laskee sukunimesi eliittikertoimen. Se hakee sukunimeäsi julkisista tietokannoista ja antaa sitten lopputulokseksi eliittikertoimen muun muassa sen perusteella, onko sukunimi SKS:n Biografiakeskuksen tietokannassa tai kansanedustajana. Sovellus pääsi Mindtrek-seminaarin yhteydessä vuonna 2009 järjestetyssä Kansalaisosallistujan työkalut -kilvassa finalistien joukkoon. Profiilikuva Kuva kertoo yhdellä vilkaisulla suuren määrän asioita. Tässä vain muutamia näkökulmia erilaisiin tapoihin lukea kuvaa – johtopäätökset riip- puvat katsojasta. • Miljöö • Kuvan tekninen ja taiteellinen laatu (valo, syväterävyys, rajaus) • Kuvan genre: passikuva vai potretti, vakuuttava vai viettelevä.

83Profiilikuvalla on ehdottomasti suuri vaikutus ihmisestä hahmottuvaanmielikuvaan, ja kuvan tunnelman pitäisi tukea sitä mielikuvaa, jonkahaluaa itsestään antaa: asiantuntijan kuvan tulisi olla asiallinen. Kuvaaei kannata muuttaa kovin usein, ellei halua herättää hämmennystä ver-kostossaan. Lisäksi kuva saisi olla sama tai hyvin samankaltainen eri pal-veluissa. Näin tunnistettavuus helpottuu – onhan kuva kuitenkin osaihmisen brändiä. Tätä varten voi olla hyvä hankkia itsestään laadukas,hyvällä maulla otettu muotokuva. OkCupid-deittipalvelu tutki, millaiset profiilikuvat ovat vetovoi- maisimpia (Rudder 2010). Parhaiten toimivat järjestelmäkameralla otetut muotokuvat, joissa henkilö erottuu sumennetusta taustasta pehmeässä iltapäivän valossa. Toisessa selvityksessä sama deittipalvelu havaitsi, että jotta profiilikuva olisi vetovoimainen, naisen on katsottava suoraan kameraan, kun taas mies voi katsoa myös sivuun (Rudder 2010 b.).Ulkoinen olemus, vaatetus ja muu rekvisiitta on henkilöbrändäyksenalue, johon emme tässä kirjassa kajoa syvemmin, mutta on syytä todeta,että digitaalisten kameroiden ja viestintätilanteiden mediavälitteistymi-sen myötä kuvasi tallentuu yhä useammin biteiksi. Sinun tuskin kannat-taa panostaa profiilikuvan stailaukseen, jos olet ihmisten ilmoilla liikku-essasi aivan erinäköinen. • Viestintälaitteet ovat hyvin henkilökohtaisia ja niitä käyte- tään usein kertomaan käyttäjästään. Käyttämäsi mediatek- nologia luo identiteettiäsi mediakäyttäjänä. • Kännykän merkki, malli ja väri, soittoääni, taustakuva, kän- nykkäkoristeet, kännykkäpussi ja muut lisävarusteet • Kannettava tietokone; merkki, malli ja väri, tarrat, taustakuva ja näytönsäästäjä • Muut kannettavat laitteet kuten kamerat ja mediasoittimet; merkki, malli ja väri, kotelot ja muut lisävarusteet.

84 Digitaalista mediaa tallentavan laitteen metadata näkyy yhä useammin julkaistun sisällön yhteydessä ja paljastaa kiinnostuneille millä lait- teella vaikkapa kuva tai video on otettu. Esimerkiksi Flickr-mediapalve- lussa voi tehdä hakuja eri kameramerkkien perusteella. Siellä on myös tilasto, josta ilmenee millä laitteilla otettuja kuvia on julkaistu eniten. Laitetietoja tärkeämpää on tietenkin se, millaisia kuvia tai videoita julkaiset. Käyttämäsi laitteen ilmaiseva tunnistetieto voi silti olla sosiaalinen signaali tietyissä kohderyhmissä. NIKSI Kuvahaun merkitys löytymisessä kasvaa. Kannattaakin tarkistaa, mitä Googlen kuvahaku omalla nimelläsi ja muilla itsellesi tärkeillä hakusanoilla tuottaa. Ole tietoinen esimerkiksi siitä, millainen on perusilmeesi, kun olet sy- ventynyt ajatuksiisi. Alaspäin vetäytyneet suupielet ja kurtistuneet kul- mat näyttävät kurjalta, jos kamera poimii sinut lähikuvaan esimerkiksi videoidun seminaarin yleisön joukosta. Esittäytyminen Yhteisöprofiileissa on yleensä tila lyhyelle parin lauseen esittäytymis- tekstille (”Bio”, ”About me”). Valitse esittelysi kieli sen mukaan, miten kansainvälisesti toimit. Käytä ammattinimikettäsi mikäli haluat, että asiantuntemuksesi alueeseen liittyvässä artikkelissa siteerataan sinua oikein. Tähän kenttään sopii myös erilaisten alakulttuurien ja erityis- osaajien sisäinen slangi, jonka avulla voit kuvata taitojasi täsmällisesti hengenheimolaisillesi. Ei haittaa, vaikka maallikko ei ymmärtäisikään. Useimmissa sähköpostiohjelmissa on mahdollista muotoilla automaattinen allekirjoitus. Työsähköpostisi allekirjoitat tietenkin työ- roolissasi – tarkista, onko viestintäosastolla olemassa jokin linjaus al-

85lekirjoituksen käytöstä. Yksityisessä sähköpostissasi voit itse päättääallekirjoituksen sisällöstä ja muodosta. Kerro siinä verkkoidentiteettisiydinkohdat.Esimerkkejä sähköpostin allekirjoituksesta:Kari A. HintikkaConnect: http://fi.linkedin.com/in/kariahintikkaRead: http://netcrowds.wordpress.com/Tweet: Twitter:nethuntJaa: http://delicious.com/matrixx2.01Kommentoi: http://verkkovoimaa.wordpress.com/Osallistu: Qaiku:ubiqTausta: http://www.kah.fI/Anne Rongasrongas.anne@gmail.com040 5181 229http://sites.google.com/site/annerongasweb/http://www.linkedin.com/in/annerongasPauliina MäkeläverkkoasiantuntijaAVO-hanke, Otavan Opistomakelapauliina@gmail.comkänny 0400 958 405Twitter: http://twitter.com/PauliinaMakelaLinkedIn: http://fi.linkedin.com/in/pauliinamakelaFacebook: http://www.facebook.com/pauliina.makelaFacebook: http://www.facebook.com/pauliinamakelafanSometu: http://www.sometu.fi/profile/PauliinaMaekelae

86 Oma verkkotunnus eli domain Oman verkkotunnuksen ylläpitäminen vaatii hieman vaivaa, mutta se on pitkäaikainen investointi henkilöbrändiisi. Löydettävyyden kannalta on selkeintä, että verkkotunnuksessa on oma koko nimesi (esim. karihaakana.net). Myös pelkkiä etuja sukunimiä näkee käytettävän (esim. tarmo.fi, lius.fi). Verkkotunnuksia myyvät useat eri palveluntarjoajat. Kun olet hank- kinut haluamasi verkkotunnuksen, voit ohjata avoimella ilmaisella blo- gialustalla julkaisemasi blogin omaan osoitteeseesi blogialustan asetuksista. Seuraa sivustosi kävijämääriä. Google Analytics on ilmainen vierai- lijalaskuri. Tutustu myös palveluntarjoajasi kävijäseurantavalikoimaan. Google Analyticsin käyttäjänä voi listautua ilmaiseen Oindex.fi -palveluun, jos haluaa näyttää julkisessa kävijämittaustilastossa oman bloginsa sijoituksen muihin listautuneisiin verkkopalveluihin verrattuna. Kävijämäärien seuraaminen ei ole itsetarkoitus, mutta jos toimintasi on tavoitteellista, se auttaa arvioimaan onnistumista. Jos sivustollasi on käynyt viikossa alle 100 vierasta, voisit varmaankin tehdä jotakin näky- vyyden lisäämiseksi. • Hakukoneoptimointi on yhä tärkeämpää. Huolehdi perus- asiat kuntoon luvun kolme ohjein. Kanavavalinnat On olemassa joukko suosittuja massayleisöjen palveluita ja valtava valikoima erilaisia erikoistuneita yhteisöjä ja palveluita. Omiin läsnäolon ja toiminnan tarpeisiisi sopivimmat löydät kuulostelemalla muiden kokemuksia ja kokeilemalla itse. Kaikilla tuotteilla ja palveluilla on rajallinen elinkaarensa, ja tänä päivänä suosituimmat palvelut voivat hiipua lähes olemattomiin, kun uudemmat valtaavat alaa. Tarkoituksenmukaisin kanava riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Tämän luvun lopussa kuvaamme kolme eri tyyp- pistä ammatillista sosiaalisen median strategiaa erilaisine viestintäta- voitteineen ja niistä johdettuine kanavavalintoineen.

87 Löydettävyyden vuoksi kannattaa olla läsnä kulloinkin merkittävim-missä suuren yleisön palveluissa. Verkostojen rakentaminen on pitkä-jänteistä työtä. Älä jätä johonkin palveluun liittymistä viime tinkaan,vaan varaa aikaa kontaktien – kavereiden ja seuraajien – keräämiseen.Verkostoituneisuutesi vaikuttaa suoraan läsnäolosi näkyvyyteen ja toi-mintasi vaikuttavuuteen eri palveluissa. TEHTÄVÄ • Kun liityt uuteen verkostoon tai palveluun ja katsot sen hyödylli- seksi, sinun kannattaa nähdä vaivaa houkutellaksesi myös tuttavasi liittymään.TwitterMikroblogien suosio on synnyttänyt tarpeen kehittää uusi termi kuvaa-maan verkon reaaliajassa leviävää viestintää. Tätä kirjoitettaessa ilmausei ole vakiintunut, vaan ilmiötä kutsutaa tosiaikawebksi tai reaaliaikai-seksi webiksi (”real time web”). Twitter mahdollistaa lyhyiden tiedotusten ennennäkemättömän no-pean leviämisen, ja se on hyvä keino luoda kansainvälisiä verkostoja.Seuraa joitakin oman alasi kansainvälisiä toimijoita ja kommentoi hei-dän julkaisujaan silloin tällöin, niin olemassaolosi huomataan ja saatatitsekin saada heistä seuraajia ajan mittaan. Voit auttaa blogisi lukijoita löytämään itsesi Twitterissä mainitse-malla Twitter-tunnuksesi blogissasi. Saat blogiisi lisää läsnäolon tuntua,kun sijoitat sivulle tuoreimmat tiedotuksesi näyttävän Twitter-liitän-näisen (”widgetin”). Twitterin aktiivikäyttäjät kokoavat seurattavistaan teemoitettuja lis-toja. Jos sinut on listattu Twitterissä, verkostossasi on keskimääräistä ak-tiivisempia Twitterin käyttäjiä.

88 Facebook Facebook on tämän hetken tärkein sosiaalisen median verkostopalvelu. Maailmanlaajuisesti sitä käyttää yli puoli miljardia ihmistä, Suomessa- kin kaksi miljoonaa käyttäjää eli 40 % suomalaisista. Facebookin moni- puolinen käyttö kannattaa hallita hyvin. Facebook-tilin puuttuminen on henkilöbrändäysmielessä melkein- pä vahvempi ele kuin mukana oleminen, niin voimakas osa verkkovies- tinnän kenttää palvelu tällä hetkellä on. Sivu vs. profiili Facebook-toiminnan voi perustaa joko henkilökohtaisen profiilin (”profile”) tai ammatillisemman, julkisen sivun (”page”) varaan. Profii- lit ja niihin liittyvät ystäväverkostot on tarkoitettu ainoastaan yksityis- henkilöiden käyttöön. Yritykset ja yhteisöt voivat perustaa sivuja, joista voi tykätä, mutta jotka eivät voi kerätä kavereita. Ero on merkittävä, sillä siinä missä Facebook-profiilin toiminta on ystäväverkoston kesken avointa, ei Facebook-sivun omistaja pääse näkemään fanittajiensa hen- kilökohtaista materiaalia. Yksityinen henkilö voi sen sijaan perustaa Fa- cebook-sivun privaattiprofiilin rinnalle. MUISTA • Facebookin profiilit on tarkoitettu yksityishenkilöille. Käyttöeh- dot kieltävät useamman kuin yhden profiilin tekemisen. Jos oma verkkoelämäsi on lähinnä muun sosiaalisen elämän jatke, et ehkä tarvitse Facebookin lisäksi muita verkostoitumispalveluita ja oman julkisen sivun tekeminen lienee turhaa. Mutta jos haluat mak- simoida löydettävyytesi verkossa, julkinen sivu Facebookissa on lähes välttämätön. Ehkä tärkein syy perustaa Facebook-sivu on se, että sen avulla voi erottaa julkisemman roolin yksityisestä Facebook-profiilista. Se ratkaisee monien julkisuuden henkilöiden tai julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden Facebook-ongelman. Esimerkiksi toimittajat saattavat tuntea painetta hyväksyä kavereiksi ohjelmien katsojia, kuuntelijoita, haas-

89PERUSTAISINKO FACEBOOK-SIVUN?PlussatNäkyvyys: Facebookissa ovat ”kaikki”, joten yleisösi on todella suuri.Jaettavuus: Facebookissa on helppo jakaa kiinnostavia sisältöjäeteenpäin.Lisääntynyt liikenne: Facebookin sivu on merkittävä liikenteen tuo-ja omalle sivustollesi – olettaen, että sillä on tykkkääjiä ja että linkitätsiihen kiinnostavia sisältöjä. Muista mahdollisuus integroida sivullesyötteitä muista välineistä, voit liittää sinne esimerkiksi suoria kän-nykkävideolähetyksiä Qikistä tai Bambuserista.Löydettävyys: Kun nimelläsi tehdään hakuja, Facebook-sivullasi onhyvät mahdollisuudet yltää hakukoneiden tulosten kärkeen.MiinuksetAjankäyttö: Facebook-sivulle on julkaistava kontekstiin sopivaa, ta-voiteltuja lukijoita kiinnostavaa sisältöä.Huomion hajautuminen: Facebook-sivu on taas yksi uusi foorumi,jolla käytävää keskustelua on muistettava seurata.Ehdot, joihin et voi vaikuttaa: Facebook tekee bisnestä sinun tuot-tamallasi sisällöllä, itse et saa senttiäkään niiden mainoksien tuotos-ta, jota sivullasi näytetään.Julkisuus: Fanit näkevät toisensa, etkä voi tietää, miten he suhtautu-vat toisiinsa. Jotkut valikoivat nettiseuransa tarkkaan eivätkä haluaolla tiettyjen henkilöiden tai ryhmittymien kanssa missään tekemi-sissä. Sivustasi voivat tykätä myös sellaiset henkilöt, joita et itse toi-voisi lähellesi.Imagovahinkojen mahdollisuus: Facebook on kaupallinen, suljettualusta, mikä herättää joissakin ihmisissä myös kielteisiä tunteita.

90 FACEBOOK-PROFIILIN TÄRKEIMMÄT ASETUKSET: Yksityisyysasetusten tarkistus. Mitä näkyy kenellekin; esimerkiksi näkevätkö vain kaverisi, ketkä muut ovat kavereitasi, vai näytetäänkö kaverit jo julkisessa hakutuloksessasi? Entä paikat, joissa käyt? Kuka voi kirjoittaa seinällesi? Julkaisimen oletusasetus. Ei ”kaikki”, jos sinulla on myös yksi- tyistä elämää Facebookissa. Oletusasetuksena voi myös olla jokin rää- tälöity kaverilista. Kaverilistojen päivitys julkaisinta varten. Eriytä viestintä esimerkiksi yksityiset lähikaverit vs. laajemmat ammatilliset verkostot vs. ”pressilista”. Valikoi kaveripiirisi. Oman profiilin kaveriksi ei kannata hyväk- syä ketä tahansa, sivu on kenen tahansa tykättäväksi. Harkitse, onko tarvetta kertoa omassa profiilissasi, millä kriteerillä hyväksyt kaveri- pyyntöjä. tateltavia jne. Tekemällä oman julkisen sivun on löydettävissä, mutta voi kuitenkin säätää oman yksityisen profiilinsa yksityisyysasetukset juuri niin tiukalle kuin haluaa. LinkedIn LinkedIn on merkittävä asiantuntijahakemisto, jossa on suomalaisia ja kansainvälisiä työelämän eri alueiden tekijöitä. Sinne kannattaa tehdä profiili mieluummin hyvän sään aikana kuin odottaa hetkeä, jolloin olet jotakin apua vailla. Kannattaa aloittaa verkostoitumalla entisiin ja nykyisiin työ- ja opiskelukavereihin. Kuten Facebookissa, myös Linked- Inin avulla pysyt yhteyksissä kollegoihisi silloinkin, kun he vaihtavat työpaikkaa. Verkoston laajentuessa palvelun ominaisuudet avautuvat paremmin.

91KANAVAN / TYÖKALUN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA • Palvelun ominaisuuksien soveltuvuus suunniteltuun läs- näoloon ja toimintaan • Käyttöehdot: Ovatko palvelun käyttöehdot kohtuulliset? Tarkista esimerkiksi tekijänoikeuspykälät, yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käyttö markkinointiin ja tutki- mukseen. • Palveluun tallennettujen sisältöjen omistus ja elinkaari: Miten laajat käyttöoikeudet palvelu pidättää palvelussa julkaistuihin sisältöihin? Entä saako käyttäjä ladattua omat sisältönsä palvelusta talteen, jos se lopetetaan? • Käyttötarkoitus: Onko käyttöehdoissa rajattu palvelu ainoastaan yksityishenkilöille kuluttajakäyttöön? Jos on, niin ammatillisesta käytöstä on hyvä sopia erikseen palvelun ylläpidon kanssa. • Tietosuoja: Voitko hyväksyä sen, että tietoja siirretään EU:n ulkopuolelle? Kansainvälisissä palveluissa palveli- met saattavat sijaita hajautettuina ympäri maailmaa. • Käyttäjämäärät: Haluatko välittää viestisi mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä? Tällöin kannattaa valita laajapeittoinen kanava, jokin internetin massamedioista (Facebook, Twitter). Mikäli keskityt mieluummin viesti- mään pienemmän mutta valikoituneemman yleisön kanssa, voit keskittää ajankäyttösi erikoistuneemmille foorumeille. Varmista, että tiedät mitä palveluita muut alasi toimijat käyttävät. • Aiheesta myös Nettielämää -kirjan luvussa Verkon tiloja tutkimassa.

92 Suosittelut ovat yksi tapa vahvistaa verkostoja ja lisätä henkilöbrän- disi arvoa LinkedInissä. Aloita suosittelemisen harjoittelu kirjoittamalla itse suosittelu jollekin, jota voit estoitta kehua. Jos verkostosi ovat kansainvälisiä, tutustu myös Answers-palstaan – voit auttaa verkostoasi vastaamalla joihinkin omaa alaasi koskeviin kysymyksiin ja saada vastavuoroisesti myös itse apua. LinkedInin lisäksi verkossa on myös muita liike-elämän verkostoitumiseen tarkoitettuja palveluita. Esimerkiksi saksankielisellä alueella Xing on hyvin suosittu. Kanavan valinnassa painaa tietenkin se, missä oman alasi tärkeimmät kontaktit ovat läsnä ja toimivat. NIKSI • Voit syöttää eniten käyttämääsi profiiliin, esimerkiksi Facebook- profiiliisi, pienemmissä palveluissa tapahtuvan toiminnan jul- kaisuilmoitukset. Asetukset löytyvät verkkopalvelujen asetuksista hieman eri otsikolla eri palveluissa, etsi sellaisia asetuksia kuin ”Sharing”, ”Networks” tai ”3rd parties”. Läsnäolo Vaikuttava ja uskottava viestintä edellyttää läsnäoloa. Yksisuuntaisessa- kin viestintätilanteessa (näyttämöllä, videolla) esiintyjän vaikuttavuuden perustana on läsnäolon tunne. Kaksisuuntaisessa vuorovaikutus- tilanteessa läsnäolo on ilmeinen vaatimus. On kurjaa huomata puhuvansa jollekulle, joka onkin omissa ajatuksissaan eikä ollenkaan kuuntele. Entä miten läsnäolo ilmenee verkkoviestinnässä? Seuraavassa joitakin näkökulmia

93Verkkosivusto, blogiSäännöllisesti ja riittävän usein päivittyvä sisältö sekä tapahtumien seu-raaminen tuoreeltaan tuottavat blogeissa ja verkkosivustoilla läsnäolontuntua. Lukija pidetään ajan tasalla viittaamalla aikaisempiin kirjoi-tuksiin (blogilla on menneisyys) ja reagoimalla oman alan merkittä-viin käänteisiin. Uutisia ei tarvitse noteerata tapahtua heti, ellei blogintarkoitus ole olla asioista ensimmäisten joukossa kertova uutispalvelu.Voi olla vähemmän kuormittavaa ottaa harkitsevan analyytikon rooli jamiettiä kirjoitusten näkökulmia rauhassa. Kommentteihin ja kysymyk-siin kannattaa vastata pikaisesti. Pikku-uutisten käsittelyyn voi riittää niiden automaattinen listaa-minen syötteenä sosiaalisesta kirjanmerkkipalvelusta blogin sivupalkinpienoisohjelmaan (”widget”). Läsnäolon tarkastelua voi laajentaa myös blogin ulkopuolelle: onkokirjoittaja läsnä blogosfäärissä laajemmin, kommentoiko hän muidenblogeja, linkittääkö muiden blogeihin? Hyvämaineiset ja vahvasti verkossa läsnä olevat bloggaajat pitävättapanaan noteerata kirjoituksissaan muiden verkoston jäsenten aiem-min aihetta käsitelleet jutut linkein. Linkittämällä huomioiva bloggaajaosoittaa arvostavansa verkostoaan, ja lisäksi linkittäminen kielii hyvästäja ajantasaisesta alan tuntemuksesta. Läsnäolon viestiminen ei ole vain mukavaa ulkokultaisuutta: blogi,jonka kirjoittaja ei tunnu koskaan olevan ”paikalla”, saa varmasti vähem-män huomiota sekä ihmisiltä että hakukoneilta. Kuuntele, mitä muut puhuvat ammatillisesta osaamisalueestasi jaosallistu keskusteluihin silloin, kun uskot tuottavasi lisäarvoa. Kuun-teleminen verkossa tarkoittaa valppautta sen suhteen, mitä asioista pu-hutaan välittömän verkostosi ulkopuolella. Aseta hakusanailmoittimia,joiden avulla saat RSS-lukijaasi tai sähköpostiisi tiedon mahdollisestikiinnostavasta keskustelusta. • Aiheesta lisää: Tiedonhankinta ja suodatus.

94 NYT TIEDÄT • Jos sinua pingataan, käy kuittaamassa, että olet huomannut, ja jos voit, osallistu keskusteluun. • Ping tai pingaus on tapa kiinnittää yhteisön jäsenen huomiota siihen, että häntä puhutellaan. Tehdään yleensä merkitsemällä @-merkki käyttäjätunnuksen eteen. Pikaviestimet Uusissa välineissä, kuten Twitterissä, vuorovaikutus on ajoittain hyvinkin nopeasykkeistä, toisinaan taas viestejä vaihdetaan pitemmällä viiveel- lä. Näissä välineissä läsnäolon tuntu riippuu viestijöiden keskinäisistä käytännöistä. Tätä voi olla helpompi tarkastella vaikkapa omien teks- tiviestikäytäntöjen valossa. Millainen toleranssi sinulla ja tuttavillasi on viesteihin vastaamisen suhteen? Odotatko itse saavasi tekstiviestiin vastauksen heti? Vaihtelevatko odotuksesi viestin vastaanottajan mukaan? Läsnäolon tuntua tuottavat: • Sovellus on auki ja siinä on asianmukainen tilaviesti (tavoitettavissa / varattu / ei saa häiritä). • Mikäli olet tavoitettavissa, vastaat saapuneisiin viesteihin. Läsnäolon puutteesta kertovat: • Sovellus ei ole auki. ( Jos on verkkosivuillaan tai muussa yh- teydessä ilmoittanut pikaviestitunnuksensa, läsnäolon vai- kutelman ylläpitäminen edellyttää, että on päivittäin sen kautta tavoitettavissa.) • Sovellus auki mutta saapuneet viestit jäävät huomiotta. • Sovellus on auki mutta kommunikoidaan ”näkymättömä- nä” – esimerkiksi niin, että tilaviestit eivät välity keskuste- lukumppaneille. Reaaliaikaisessa kommunikaatiossa nopea palaute on tärkeää jotta keskustelijat pääsevät ”samalle taa- juudelle”.

95Reaaliaikaisen viestinnän välineet on hyvä totutella kytkemään poispäältä silloin, kun työ vaatii keskittymistä. • Lue lisää verkkoviestintäetiketistä Nettielämää-kirjan luvussa ”Uutta tapakulttuuria” s. 73–84.Kuinka avoin kannattaa olla?Siitä, millaisella tyylillä ja asenteella verkossa kannattaa toimia, ajatel-laan karkeasti ottaen kahdella eri tavalla. ”Sellaisena kuin olet” -koulu-kunta katsoo, että verkkopersoona ilmentää suoraan edustamaansa ih-mistä kaikkine piirteineen ilman karsimista tai kaunistelua. ”Tuo esiinparhaat puolesi” -koulukunta puolestaan kannustaa rajaamaan vähem-män mairittelevat asiat julkisen verkkopersoonan ulkopuolelle. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, moni esiintyy sosiaalisissa verkos-toissa omana arkisena itsenään. Teksasin yliopistossa tutkittiin Face-bookin ja saksalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittujen verkkoyh-teisöiden (StudiVZ, SchuelerVZ) käyttäjiä Yhdysvalloissa ja Saksassa.Olettamuksena oli, että sosiaalisissa verkostoissa itsestä esitettäisiin kau-nisteltu versio, jonkinlainen ihanneminä. Tutkijat haastattelivat palve-lujen käyttäjiä saadakseen selville, millainen näiden todellinen persoo-nallisuus on ja millainen toisaalta kunkin ihanneminä olisi. Tutkittujaominaisuuksia olivat avoimuus, ulospäinsuuntautuneisuus, miellyttä-vyys, tunnollisuus ja neuroottisuus. Haastattelujen jälkeen tutkijat luo-kittelivat tutkittaviensa käyttäytymistä näiden verkkoyhteisöissä. Yllät-täen verkkoyhteisöprofiilit muistuttivat tutkittavien todellista minää.Tutkijoiden johtopäätös oli, että tutkitut nuoret aikuiset käyttävät so-siaalista verkostopalvelua todelliseen kommunikoimiseen ystäviensä jatuttaviensa kanssa, eivät PR-toimintaan (Parker-Pope 2009). Netissä liikkumista aloittelevan voi olla helpompi uskaltautua so-siaalisen median virtaan, jos hän ei koe pakolliseksi avata siellä kokoelämäänsä. Oman persoonan peliin paneminen on kuitenkin luotta-muksen syntymisen edellytys. Liika pidättyväisyys viestii etäisyyttä, jaetäisyys ruokkii epäluottamusta. Tuijan tausta radiotoimittajana tekee hänelle helpoksi ajatella verk-

96 kopersoonan tuottamista samalla tavoin kuin radiopersoonan tyyliä, asennetta ja puhetapaa hiotaan. ”Personal, not private”, on radiojuonta- jia valmentavan Valerie Gellerin (http://www.gellermedia.com/) ohje, joka sopii hyvin verkkopersoonan tuottamiseen. On mahdollista olla hyvinkin persoonallinen ilman, että jakaa kiusallisia tai pitkästyttäviä yksityiskohtia elämästään. Verkkopersoonan ”tuottaminen” voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että määrittelee etukäteen, millaisiin asioihin ja aihepiireihin omassa verk- koprofiilissaan ottaa kantaa ja millaiset sivuuttaa. Jos kaipaat jonkinlais- ta rajausta päästäksesi alkuun, päätä, mitä teemoja noteeraat ja mihin sävyyn. Voithan aina laajentaa repertuaariasi, kun varmuutesi kasvaa. Tai voit ottaa juuri päinvastaisen otteen: kirjoittaa mistä milloinkin ja antaa ajan näyttää, löytyykö jokin erityisalue, jota sinun on erityisen mieluisa seurata. Tyylin valinnassa voi olla paikallaan kysyä myös luotettavan ystävän mielipidettä. Ellet halua kysyä keneltäkään, perusta anonyymi blogi tai bloggaa pseudonyymin varjossa niin kauan kuin vielä etsit omaa ääntä- si. Löytymisen kannalta olisi kuitenkin hyvä jossain vaiheessa tulla esiin omalla nimellä. Ihanteellisessa tapauksessa voit vähitellen laajentaa vai- kutuspiiriäsi ilman, että koet joutuvasi ympäristön paineiden ja odotus- ten vuoksi toimimaan vastoin omaa luonnettasi. Verkkopersoonaa rakennetaan systemaattisella, pitkäjänteisellä sisäl- löntuotannolla. Olipa foorumisi sitten Facebook-profiili tai -sivu, Lin- kedIn-verkoston tilapäivitykset tai oma blogi, ota puheeksi asioita, joista olet kiinnostunut, ja kerro kuvin ja sanoin kiinnostavista hankkeista, joissa olet ollut mukana. Osaamisesi ja kiinnostuksesi kohteiden esille tuominen selventää esimerkiksi rekrytoijalle, oletko hänen etsimänsä henkilö. Henkilöbrändäys ja löydettävyyden lisääminen verkossa ei pohjim- miltaan juurikaan eroa kunnianhimoisen ammattilaisen harjoittamasta maineenrakennustyöstä. Sen vaikutukset ovat kuitenkin perinteistä toimintaa laajemmalle leviäviä ja kauaskantoisempia: käytäväkeskustelut messuilla ja seminaareilla jäävät harvemmin dokumentoiduiksi myö- hempää käyttöä varten, mutta digitaaliset keskustelut blogeissa ja foorumeilla kertyvät verkkoidentiteetin pysyväksi osaksi. Siksi voimakkai- den mielipiteiden esiintuomista ja sosiaalisia irtiottoja kannattaa tehdä vain harkiten.

97 • Katso kirjoitetun kanssakäymisen nyansseista myös Nettielämää s. 68, Näkymätön läsnäolo näkyväksi.Toiminta – prosesseja, teoksiaLuemme toiminnaksi verkossa kaiken kulttuurin tuottamiseen ja yh-teiskunnan ymmärryksen lisäämiseen tähtäävän tavoitteellisen teke-misen. Itse prosessi voi olla lopputulos – esimerkiksi verkkokeskustelu,jossa yhteisö synnyttää uutta yhteistä ymmärrystä. Toiminta voi tähdä-tä myös teosmaisempaan lopputulokseen. Seuraavassa esimerkkejä toi-minnan mahdollisuuksista verkossa.Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminenBlogin pitäminen alkaa olla jo niin tavallista, että sen on ehditty julistaapoistuneen muodista ja väistyneen verkon ilmaisumuotona Facebook-käytön tai twitteröinnin tieltä (Cellan-Jones 2008). Mielestämme blo-gilla on kuitenkin vankka rooli vaikuttavan verkkopersoonan työkalu-pakissa. Blogi on luonteva tapa pitää oma verkkosivu (josta oli puhettaedellisessä luvussa) sisällöltään tuoreena. Blogi on monille hyvä tapa jäsentää omaa ajattelua ja dokumentoidaammatillista elämää. Onko sinulla kollegaa, jonka kanssa voisit kirjoit-taa yhdessä blogia alanne edistämiseksi? Jos olet kirjoittajana useammassa blogissa, muista ristiinlinkittää nehakukonenäkyvyyden lisäämiseksi. Tässäkin on toki rajansa – ylenpalt-tinen omiin blogeihin linkittäminen voi häiritä lukijoita. Säännöllinen sisällöntuotanto pitää sinut verkostosi mielessä. Äläpidä kirjoittamisen kynnystä liian korkealla. Aina ei myöskään tarvit-se olla äänessä oman blogin kautta; vieraile muiden blogeissa ja tuoerikoisosaamistasi esiin kommenttipalstoilla, toki vieraalle sopivallakohteliaalla äänenpainolla. Voit myöhemmin palata aiheeseen omassablogissasi ja linkittää aiempaan, keskustelun herättäneeseen blogiartik-keliin.

98 Toisten blogien kommentoiminen on paras tapa synnyttää keskustelua myös omaan blogiin. Kannattaa solmia verkkotuttavuuksia: tutut lukijat haluavat tuntemattomia, hakukoneen tuomia lukijoita todennä- köisemmin nähdä kommentoimisen vaivan. Linkitys on sosiaalisen median perusarvoyksikkö – jos linkität jonkun blogiin ja mainitset tämän positiivisessa valossa, saat melko toden- näköisesti kirjoittajasta omien tuotostesi seuraajan. Jos haluat mainetta bloggaajana, tähtää oman alasi parhaaksi. Kil- pailu nopeudesta verkon tiedonvälityksessä johtaa usein pinnalliseen uutisointiin. Ellet satu jonkin asian silminnäkijäksi tai keksi kansalais- journalistina skuuppia, olet tuskin ensimmäinen joka raportoi jostakin asiasta tai tapahtumasta. Jos asia on kuitenkin merkityksellinen oman ammatillisen alueesi kannalta ja aiot kirjoittaa siitä, käytä aikasi hyvin, tutki taustat paremmin kuin muut ja esittele tilanne asiallisesti ja sen- saatiohakuisia otsikoita välttäen. Ota tavoitteeksesi kasvaa kirjoittajak- si, jonka puoleen ihmiset kääntyvät halutessaan oikeasti tietää, mistä asiassa on kyse. Kerää blogiisi asiallista ja mielenkiintoista keskustelua. Bloggaa kes- kustelunavauksia, kutsu ihmisiä kommentoimaan. Keskusteluun osallistuneet satunnaisetkin surffaajat saattavat palata tarkistamaan, miten kommentointiin on vastattu. Pitkäjänteinen sisällöntuotanto edistää löydettävyyttä. Hakutulosten kärjessä pysyminen edellyttää jatkuvaa aiheen esillä pitämistä. Tyhjen- tävien ja kattavien artikkelien julkaiseminen toimii, jos niihin linkite- tään paljon, mutta nettikansan lähimuisti on hatara kuten ihmisaivo- jenkin: muutama, tiiviiseen tahtiin julkaistu loistokas blogikirjoitus voi hetkellisesti tuoda kävijöitä, mutta pysyvästi mieleen jäädään vain pit- källisen ja tasapainoisen tuotteliaisuuden kautta. Älä lannistu, jos muu- NIKSI • Kiinnity keskusteluihin: Varmista, että saat tiedon keskusteluiden jatkumisesta. Blogeissa ja muissakin palveluissa on usein mahdollista saada sähköpostitse ilmoitus uusista aihetta käsitelleistä kommenteista.

99taman kuukauden ikäinen blogisi kerää vain pienen joukon uskollisialukijoita. TIETOKIRJAILIJA TUOTTAA TEKSTIÄ BLOGGAAMALLA • Tietokirjoittaja voi saada verkostoista merkittävää tukea työlleen. Esimerkiksi tietokirjailija Jari Parantainen on tuottanut tekstiä kirjoihinsa bloggaamalla (”Gurumarkkinointi-blogi tiensä pääs- sä.”). Bloggaaminen on Parantaiselle ensisijaisesti työskentelyme- todi, ”näppärä tapa pakottaa itsensä tuottamaan aineistoa, joka jalostui Pölli tästä & Pölli tästä 2 -kirjoiksi”. Lisäksi materiaalin kirjoittaminen on konsulttina toimivalle Parantaiselle tuotekehi- tystyötä, joka hyödyttää yrityksen markkinointia ja koulutustuot- teiden kehittämistä.Bloggaajan rutiineja: • Viritä kännykkääsi mobiilibloggaus, niin voit julkaista ajatuksia lennossa suoraan seminaarista, joutohetkinä ja matkoilta. • Ota tavaksi panna verkkoon talteen linkkejä myöhempää bloggaamista varten käyttämällä social bookmarking -työka- lua (esim. Delicious) – voit samalla seurata, ketkä muut ovat panneet talteen saman linkin. • Lähetä kanssabloggaajille merkille panemiasi linkkivinkkejä heitä kiinnostavilta alueilta.Blogien kommentoimisestaLukemiesi blogien kommentoiminen on blogipersoonasi muodostu-mista ajatellen vähintään yhtä tärkeää kuin se mitä omaan blogiisi kir-joitat. Bloggaajat eivät yleensä saa rahallista hyötyä harrastuksestaan.Paras kiitos ja palkkio bloggaajan työstä on rikastava vuorovaikutus lu-kijoiden kanssa.

100 Kannustavaa kommentoimista voi harjoitella improvisaatioteatteris- ta tutulla Joo, ja -metodilla. Improvisaatioteatterin onnistumisen ydin on siinä, että näyttelijät tarttuvat kiinni toistensa aloitteisiin ja kehittä- vät niitä edelleen. Torjuminen ja tyrmäys on juonen etenemiselle myrk- kyä. Samoin on blogikommentoinnin laita. On suuri ero siinä, aloitatko kommenttisi sanoilla ”Joo, mutta” vai ”Joo, ja”. TEHTÄVÄ • Käy kommentoimassa kolmea hiljattain lukemaasi blogikirjoitusta aloittamalla kommentti myönteisesti sanalla ”joo” ja jatkamalla jotakin bloggaajan esittämää ajatusta. Bloggaajan luontevasta vuorovaikutuksesta vertaistensa kesken seuraa yhtä lailla luonteva suhtautuminen kommentointiin. Lukijat, jotka kokevat olevansa blogissa puhuteltujen joukossa, ovat herkempiä osallistu- maan keskusteluun. Epätasa-arvoiseksi koettu suhde blogin kirjoittajan ja lukijoiden välillä voi johtaa niukkaan tai yksipuoliseen kommunikaa- tioon. Toimittajat ovat tottuneet työrytmiin, jossa julkaistaan juttu tai ohjelma ja siirrytään heti kohti seuraavaa aihetta. Journalistisen työpro- sessin avaaminen edellyttää monikerroksisempaa julkaisemista: blogissa voi kertoa etukäteen vireillä olevasta juttuaiheesta ja hankkia siihen tietoa blogin lukijoilta, minkä lisäksi keskustelua tulee jatkaa sitten, kun valmis juttu on saanut kommentteja. Kun toimittaja osoittaa kuuntele- vansa ja arvostavansa jutuistaan saamaansa palautetta, myös palauttei- den laatu kohenee. Luottamus kasvaa molemmin puolin. Tämän positiivisen kierteen aikaansaamiseksi toimittajan on järjes- tettävä työviikkonsa ajankäyttö uudelleen niin, että se mahdollistaa eri vaiheessa olevien juttuprosessien käsittelyn verkkoyleisöjen kanssa. Lisää verkottuneesta journalismista edempänä tässä luvussa.

101Viestintä keskustelupalstoillaKirjoita omalla nimelläsi keskustelufoorumeilla tai verkkoyhteisöissä(esim. Suomi24, HS Keskustelut, MuroBBs, Kaksplus, Vauva, Demijne.) kun koet, että voisit tuoda keskusteluun uutta näkökulmaa. Ra-kentava ja asiantunteva kommentointi omaan alaasi liittyvissä aiheissavoi olla eduksi nettimaineellesi. Kirjoita omalla nimelläsi myös jollekin alasi julkiselle tai suljetullekeskustelufoorumille. Osallistuminen oman alan keskusteluihin pitääsinut kollegoidesi mielessä. Toisten aloittamiin keskusteluihin osallis-tuminen rakentavassa hengessä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Ota tavaksi seurata verkostojesi keskusteluja myös sillä silmällä, ettäniistä saattaisi löytyä jotain tuttujasi kiinnostavaa. Lähetä linkki tai pin-gaa. • Lisää suosittelusta sosiaalisissa verkostoissa luvussa kolme.Keskusteleminen ja osallistuminen verkon foorumeilla on antoisaa.Mikä tahansa ajatuksenvaihto voi laajeta syvälliseksi uutta ymmärrystäluovaksi keskusteluksi. Monet verkossa aktiivisesti aikaansa viettävät sa-novatkin, että äkkisyvälliset keskustelut ovat verkkoelämän suola. Sosiaalisessa verkossa rupattelu on useimmille tapa pitää suhteitayllä, yleensä vailla varsinaista agendaa. Yksi älähtää jotakin, toinen vas-taa siihen ja kolmas heittää sivusta oman huomionsa. Joskus keskustelutkäyvät hulvattomiksi. Näinhän ihmiset ovat toimineet aina ennenkin,mutta digitaalinen ja verkottunut viestintäympäristö mahdollistaa täl-laisten keskustelujen päätymisen useampien silmäparien eteen. Verkos-sa julkaistulla kirjallisella vuorovaikutuksella on ”kaiku”; viestintätilan-teen voi nähdä myös myöhemmin kuin vain sen syntyhetkellä. Tämälaajentaa mahdollisten hyötyjien määrää entisestään. Kun toimii aktiivisena keskustelujen avaajana ja osallistujana, saa pa-remman käsityksen yhteisöstä ja tuntuman siihen, mitkä asiat sen jäse-niä kiinnostavat ja liikuttavat. Ammatillisessa roolissa keskustelufoorumilla liikkuminen vaatiiriippumattomuuden säilyttämistä. Tämä voi olla haastavaa: esimerkiksijournalisti joutuu tasapainoilemaan ollakseen riittävän lähellä aihettaanpäästäkseen sisäpiiritiedon ääreen joutumatta kuitenkaan yhteisön ää-nitorveksi.

102 HEIJASTAAKO VERKKOKESKUSTELUJEN ”HUONO LAATU” YHTEISKUNTAAMME? Julkisessa keskustelussa ollaan melko yksimielisiä siitä, että verkkokeskustelut ovat Suomessa luvattoman huonolaatuisia. Niissä ei vai- vauduta muodostamaan perusteltuja väittämiä tai ehjää kokonais- kuvaa keskustelun aiheesta, vaan vinoillaan ja kiroillaan, viljellään ironiaa, huumoria ja kyynisyyttä, moralisoidaan ja tehdään vastak- kainasetteluja ja kielioppivirheitä. Tutkija Heidi Hirsto puolustaa verkkokeskustelujen karkeaa pe- rusluonnetta. Aalto-yliopiston verkkosivuilla julkaistussa kirjoituk- sessaan ”The Quality of Online Discussion” (2010) Hirsto esittää, että se, etteivät verkkokeskustelut yritäkään rakentaa ehjää kokonais- kuvaa, onkin ehkä parasta niissä, koska ehjään kokonaiskuvaan pyrit- täessä päädytään yleensä vahvistamaan vallalla olevaa poliittista puhetapaa. Aalto-yliopistossa meneillään olevassa empiirisessä tutkimuksessa Merja Porttikivi ja Johanna Moisander hakevat vaihtoehtoista lähes- tymistapaa verkkokeskustelujen mahdollisuuksiin demokratian edis- tämisessä. He vertailevat erään tehtaan sulkemispäätöksestä lehdistä ja verkkokeskusteluista muodostuvaa kuvaa. Kiinnitä huomiota näihin asioihin, kun olet keskustelufoorumilla ammatillisessa roolissa: • Kunnioita yhteisöjen toimintatapoja. Sosiaalisen median yksi olennaisimmista piirteistä liittyy yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Verkkoetiketin tuntemus on onnistu- neen vuorovaikutuksen edellytys. • Älä määrää muita keskustelemaan juuri siitä asiasta, jota itse ajat tai jota organisaatiosi ajaa. Voit kuitenkin aina tuoda keskusteluun oman panoksesi tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivalla tavalla. • Keskustelun ohjailemisessa on enemmän liikkumavaraa, jos on itse sen avannut. Jos haluaa keskusteluttaa verkon käyt- täjiä tavoitteellisesti, on tavoite hyvä tuoda esiin heti alus-

103 sa. Tällöin aiheeseen kuulumattomia repliikkejä voi yrittää suitsia. (Katso ohjeet talkoistamiseen ja verkostohaastatte- luihin.)Tiedon hankinta ja suodattaminenVuonna 2010 ihmiskunta tuottaa kahdessa päivässä saman verran infor-maatiota kuin koko kivikauden ja vuoden 2003 välisenä aikana yhteen-sä. Massiivisen tietovirran seasta oleellisten asioiden löytäminen ”käsin”seulomalla on yhä mahdottomampaa; onneksi teknologia ja sosiaalinenmedia ovat tuoneet lukuisia tiedon löytämisen ja hallinnoimisen apu-välineitä.RSSNykyään useimmat tietolähteet (uutiset, tiedotteet, blogit jne.) ovatsaatavilla myös sähköisessä muodossa ja syötteinä. Tehokas verkkolukijaseuraa kymmeniä tai satoja verkkopalveluja RSS-syötteiden avulla. NIKSI • Kannattaa varmistaa, että myös omista palveluista on syötteet tarjolla. Sosiaalisen median verkostoissa tämä asia on yleensä hoidet- tu, mutta joissakin blogialustoissa ja muissa julkaisutyökaluissa ominaisuus täytyy erikseen kytkeä päälle.Verkkolähteiden valikoiva seuranta alkaa siitä, että tilaa kaikki tärkeätsyötteet yhteen paikkaan, josta ne ovat käytetystä laitteesta tai selaimes-ta riippumatta luettavissa missä ja milloin hyvänsä. Suosittuja RSS-luki-joita ovat Bloglines ja Google Reader. On olemassa työkaluja, joiden avulla tilaamistaan RSS-syötteistävoi karsia sellaiset, jotka eivät todennäköisesti kiinnosta. Eräs tällainensyötteiden räätälöintityökalu on Yahoo! Pipes, jolla ”raa’asta” RSS-vir-rasta voi poistaa saman uutisen kaksoiskappaleita, järjestää tietoa aihe-piireittäin tai liittää niitä asiasanojen perusteella toisiinsa.

104 Hakuvahdit Hakukoneisiin voi luoda hakuvahteja (Google alert, Yahoo! Alerts), jotka ilmoittavat käyttäjälle sähköpostitse tai RSS-syötteenä löytäes- sään verkosta uutta, annetut ehdot täyttävää materiaalia. Tiedonhakua voi tarkentaa seulomalla verkon keskusteluista mainintoja omalta erikoisalueeltaan. Sosiaalisen median seurantaan on tarjolla sekä ilmaisia työkaluja että kaupallisia tuotteita. Molemmissa tapauksissa suurin työ on osuvien hakusanojen listaamisessa. Se, mitä hakuun pitää tarttua, riippuu omista tavoitteista. Käytä samoja fraaseja ja ilmaisuja, joita käyttävät ne, joiden keskusteluja haluat seurata. Maal- likot käyttävät eri termejä kuin asioihin syvälle vihkiytyneet. Muista myös alan sisäinen slangi tai fanien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien käyttämä kieli. Saat hyvin erilaisia hakutuloksia riippuen siitä, tyydytkö hakemaan mainintoja makaronista ja pastasta vai otatko hakusanojen listallesi mukaan farfallet, gnocchit, tagliatellet ja vermicellit. Sama pätee myös omaan kielenkäyttöösi verkossa – ajattele aina kohde- ryhmääsi, kun valitset omasta alasta käyttämiäsi ilmaisuja. Aloita hakusanojen virittäminen omasta nimestäsi ja blogisi nimes- tä. Jos haluat olla hyvin selvillä siitä, mitä alaasi lähellä olevista asiantun- tijoista verkossa puhutaan, luo hakuvahti myös muutamien oman alasi kollegoiden nimillä. Onko alallasi joku kiistämätön guru? Seurantaan! Hakutulosten jatkuva läpikäynti voi tuntua työläältä, mutta se palki- taan ajantasaisella tilannekuvalla oman alan keskusteluista. Sosiaaliset kirjanmerkit Syötteiden tilaaminen valituista lähteistä sekä hakuvahdit ja mediaseu- ranta harkituilla asiasanoilla muodostavat tiedonhankinnan perustan. Kukaan ei kuitenkaan voi yksinään hallita kaikkia netin tietovirtoja; ahkerinkin RSS-tilaaja kykenee lukemaan vain murto-osan mahdollisesti kiinnostavista tietosyötteistä. Verkostoituminen onkin eräs par- haista tavoisa havaita omaa alaa käsittelevää tietoa netissä: ystävien ja tuttavien välinen vastavuoroinen aiheiden vahtiminen on kullanarvoi- nen tiedonlähde. Ihminen, joka tietää tavoitteesi ja tuntee halua auttaa, nappaa parastakin hakukonetta tehokkaammin eteen tulevista artikkeleista sinua kiinnostavat ja ohjaa ne syötteisiisi. Ystävä on myös hakukonetta luotettavampi ja harkitsee jokaisen linkin kohdalla sen arvoa eikä lähetä eteesi kaikkea etäisesti erityisalaasi liittyvää.

105 Perinteinen tapa jakaa sähköinen lähdeaineisto kaverin kanssa onollut lähettää linkki sähköpostilla. Se on toki yhä kelpo keino välittäälinkki tarkoitetulle vastaanottajalle, mutta verkkoviestinnässä sähkö-posti on yhä enemmän palaamassa juurilleen kirjemuotoisen kommuni-kaation välineeksi. Sen rinnalle on syntynyt lukuisia uusia keinoja, joillavoi avata omaa tiedonhankinnan prosessiaan laajemmalle piirille ja vah-vistaa samalla löytämisen ja löytymisen hyvää kierrettä. Jotkut käyttävät tarkoitukseen sosiaalisia kirjanmerkkejä (kutenDelicious), jotkut tallentavat löydöksensä linkkiblogiin tai jakavat niitäeteenpäin Facebookissa ja Twitterissä. Facebookin etu linkkien jakami-sessa on, että niistä on helppo jatkaa keskustelua, mutta haittapuolena onse, että Facebook-materiaali jää yleensä vain oman kaveripiirin nähtäväksi. Avoimesti seurattavia ja muokattavia sosiaalisia kirjanmerkkejä käyt-täessä tulee samalla kartuttaneeksi verkkoyhteisön yhteisiä tietovaran-toja.TalkoistaminenTalkoistaminen (”crowdsourcing”) on joukkojen älyn ja voiman käyttä-mistä jonkun tehtävän teettämiseen verkossa avoimella alustalla. Eng-lanninkielisen sanan alkuperä on sanojen ”väkijoukko” ja ”ulkoistami-nen” yhdistelmä. Joukkovoiman hyödyntäminen voi tuottaa laajan määrän sisältöä janäkemyksiä (tai muita tuotoksia riippuen siitä, mitä pyydetään). Ilmais-ta työtä ei ole talkooväkikään. Vapaaehtoisesti mukana olevat osallistujat saattavat vaatia projektinjohdolta enemmän koordinointia kuin nimenomaan kyseiseen tehtä-vään palkatut henkilöt. Talkoita on fasilitoitava eli on huolehdittava, että olosuhteet ovatkaikille suotuisisat. Talkoisiin osallistuvien motivaatiota on ruokittavanäyttämällä, miten yksittäiset osallistujat hyödyttävät kokonaisuutta. Talkoistamisen mittakaava vaihtelee suurproduktioista pieniin ar-kipäiväisiin kyselyihin. Savonlinnan Oopperajuhlien Opera by You-hanke. (Osoitteessa http://operabyyou.com/ voi seurata, miten kukatahansa voi osallistua oopperan luomiseen. Valmis teos saa maailman-ensi-iltansa heinäkuussa 2012 Savonlinnan Oopperajuhlilla.)

106 Ihmiset kysyvät toisiltaan niin apuja käytännön ongelmiin kuin tukea tutkimustyöhön ja ajatteluunkin. Verkkoyhteisö Qaikussa tällaiselle toiminnalle on perustettu oma kanavansakin, ”Qaikusourcing”. Sen jäseniksi on liittynyt satakunta suomalaista, jotka ovat erityisen sitoutuneita vastavuoroiseen joukko- älyttämiseen. Verkostohaastattelu on eräs talkoistamisen muoto. Verkostohaastat- telussa kysyjä, journalisti tai muu tietoa keräävä, esittää kysymyksensä avoimesti kenen tahansa vastattavaksi. Huhtikuussa 2010 Tietoviikko-lehden toimittaja Jouni Junkkaala pyysi Qaiku-yhteisön apua jutuntekoon. Junkkaala oli tekemässä Tie- toviikkoon juttua iPadin, Kindlen ja muiden sähköisten lukulaitteiden tilanteesta Suomessa ja kyseli verkkoyhteisöltä, mitä aiheesta pitäisi kirjoittaa ja mikä olisi sopiva suomenkielinen nimi e-lukulaitteelle. Lisäksi hän pyysi verkostoltaan tietoja siitä, mitä e-lukulaitteita Suomesta tällä hetkellä saa, onko näillä jo mahdollisesti kyseisiä laitteita tai aikovatko hankkia, ja mitä niillä haluaisivat lukea. Keskusteluun osallistui kahden viikon aikana parikymmentä yhtei- sön jäsentä. Jo aiemmin keväällä Junkkaala kokeili avointa journalismia teettämällä verkkoyhteisöllä reilun aukeaman laajuisen lehtijutun. ( Junkkaala 2010 b). Lienee vielä liian aikaista arvioida yksittäisten ko- keilujen laajempaa merkitystä journalismin tulevaisuudelle. Muutamat journalismin uudistajat kuitenkin uskovat verkottuneeseen journalis- miin. Muista ainakin nämä, kun talkoistat: Varaudu koordinointikustannuksiin ja varmista, että projektilla on vastuuhenkilö, joka vastaa kysymyksiin. Ideoihin ja ehdotuksiin on otettava kantaa, jotta kommentoijat tuntevat tulleensa kuulluksi. Jaa työ oikean kokoisiin osatehtäviin ja anna ”mallisuoritukset”. Ihmi- sille on osattava kertoa hyvin tarkkaan, millaista työpanosta heiltä odotetaan. Jos tehtävänanto on epäselvä ja ihmiset käsittävät sen väärin, he käyttävät aikaansa turhaan, kun lopputulos ei kelpaakaan mukaan projektiin.

107Motivoi oikein. Eri ihmisillä ja eri yhteisöissä toimivat erilaiset kannus-timet. Myös vakavimmat esteet ovat erilaiset.Älä ole ahne. Lopputuotoksen tai sen osien kaikkien tekijänoikeuksiensiirtyminen palvelun teettäjälle sulkee monet avoimen lisensoinnin ni-meen vannovat tai tuottojen jakamisesta kiinnostuneet tekijät pois hetialkuunsa.Varmista välitön palaute osallistumisesta. Kun osallistuja jättää tuo-toksensa projektiisi, sen sijoittumisen laajempaan kokonaisuuteen onvoitava nähdä.Yhteinen tietopohja auttaa parempaan lopputulokseen. Hyödynnäolemassa olevaa yhteisöä ja sen toimintamalleja hajallaan olevien ja toi-silleen tuntemattomien ihmisten kokoon haalimisen sijasta. • Aiheesta myös luvussa kaksi, Kohti verkottunutta journalismia • Osallistujan näkökulma aiheeseen ks. Nettielämää s. 105, Sinut halutaan talkoisiin. VERKOSTOHAASTATTELUN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: • Kysyjän motivaatio ja verkkomaine • Kysymysten muotoilu • Kysymyksiin vastaamisen vaivattomuus vs. merkittävyys • Kyselyn aloittamisen ajoitus (onko kohderyhmä tavoitettavissa) • Kysymysten sijainti (missä palvelussa ja missä palstalla) • Kysymysten markkinointi – linkittäminen omille verkostoille ja keskustelijoiden kutsuminen (pingaus) • Oma osallistuminen ketjun aikana.

108 Kuinka paljon verkostohaastattelua kannattaa ohjata tai johdatella? Oman oletuksen tai mielipiteen esille tuomiseen ketjun alussa suhtau- dutaan kahdella eri tavalla. Joidenkin mielestä on tärkeää olla vaikut- tamatta keskustelun suuntaan liikaa ainakaan alussa, ettei yrittäisi edes osittain vastata omaan kysymykseen eikä perustella juuri mitään omia lähtökohtiaan ennen kuin myöhemmissä kommenteissa. Toisaalta jotkut ajattelevat, että omia ajatuksia jakamalla voi vakuuttaa muut siitä, että on tosissaan kiinnostunut aiheesta. Verkko on täynnä keskustelupalstoja, ryhmäblogeja ja wikejä, jotka joku on hetken mielijohteesta perustanut ja ajatellut, että tänne saavat nyt kaikki tulla yhdessä tekemään. Sitten petytään, kun kovin moni ei tule. Tyypillisesti lähipiirissä olevat ihmiset liittyvät talkoisiin velvol- lisuudentunteesta, mutta eivät hekään kovin kauan pysy mukana, jos homma ei lähde lentoon. Voit myös itse vaikuttaa siihen, kuinka vakavasti otettavalta hankkeesi näyttää. Varmista, että asiayhteydestä käy ilmi, miksi itse olet hankkeesta innostunut ja seisot sen takana. Millaisiin arvoihin ja maail- mankuvaan hankkeesi perustuu? Oletko omalla ajankäytölläsi ja työllä- si osoittanut olevasi tosissasi? Aloita tuottamalla itse sisältöä sivustolle, jonne haluat muut mukaan talkoisiin. NIKSI • Clay Shirky neuvoo kirjassaan Here Comes Everybody (2008) miet- timään kolmea asiaa, ennen kuin yrittää saada ihmisiä mukaansa: Lupausta, työkalua ja sopimusta. ”Lupaus” vetoaa johonkin ihmisen arvostamaan asiaan: Millä tavalla maailma on parempi paikka, jos hanke toteutuu? Mikä ongelma saa ratkaisun? ”Työkalun”, jota tarjoat, on oltava kohtuullisen miellyttävä käyttää. Vaikeakäyttöi- seen palveluun ei palata ensi kokeilun jälkeen. ”Sopimus” osallistumisesta kertoo, millaista palkintoa osallistumisesta voi odottaa. Oppiiko siinä uutta, onko se hauskaa, saako siitä uusia ystäviä ja arvonantoa?

109Isokin hanke alkaa pienestä: esimerkiksi Wikipedian voi katsoa alka-neen siitä, kun sen toinen perustaja filosofi Larry Sanger julkaisi avoi-men pyynnön kirjoittaa palveluun pienen artikkelin: Wikipedia is up! Larry Sanger lsanger@nupedia.com Wed, 17 Jan 2001 15:16:25 -0800 http://www.wikipedia.com/ Humor me. Go there and add a little article. It will take all of five or ten minutes. --Larry EI ISOKAAN AINA ONNISTU: • Maailman suurin verkkokauppa Amazon julkaisi vuonna 2007 Amapedian, wikipalvelun, jonka oli tarkoitus antaa asiakkaiden yhdessä luoda kattava tuotearviointikatalogi. Kesään 2010 men- nessä siitä ei ollut tullut suunnitellun kaltaista asiakkaiden yhdessä luomaa tuotearviohakemistoa, ja tätä kirjoitettaessa palvelu näyt- tää olevan suljettu. Asiakkaiden omissa nimissään luomat tuotear- viot kuitenkin kukoistavat verkkokaupan sivuilla. Ilmeisesti tuote- tietowikin kirjoittaminen yhteisöllisenä tiedontuotantona ei ollut asiakkaille palkitsevaa, sen sijaan mahdollisuus brändätä itseään tuotteiden arvostelijana näyttäisi kiinnostavan.

110 Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi Eräs tapa kartuttaa yhteistä kulttuuriperintöä ja samalla saada kokemusta ja näkyvyyttä verkossa on osallistua verkon vapaaehtoisprojekteihin. Niistä ehkä tunnetuimpia ovat Gutenberg- ja Librivox-projektit. Gutenberg-projektissa tekijänoikeuksista vapautuneita kirjoja muun- netaan digitaaliseen muotoon. Hankkeeseen voi osallistua vaikkapa e-kirjoja oikolukemalla, hankkimalla paperisia kirjoja skannattavaksi tai polt- tamalla DVD:lle aineistoja lähetettäväksi sellaisille käyttäjille, joilla ei ole internet-yhteyttä. Gutenberg-projektia voi tukea myös lahjoittamalla rahaa tai mainostamalla sitä verkkosivullaan. Librivox-projektissa puolestaan luetaan talkoilla tekijänoikeusvapaita teoksia ilmaisiksi äänikirjoiksi. Osallistua voi lukemalla kirjojen yksittäisiä lukuja tai kokonaisia kirjoja tai toimimalla muussa avustavassa roolissa, esimerkiksi käsittelemällä lukijoiden lähettämiä äänitiedostoja valmiiksi äänikirjapaketeiksi. Wikipedian täydentämiseen voi kuka hyvänsä osallistua joko aloittamalla uusia artikkeleita hyvin hallitsemistaan aiheista tai täydentä- mällä muiden kirjoittamia artikkeleita. Kuten aina liittyessäsi uuteen verkkoyhteisöön, muista tutustua Wikipedian toimituskulttuuriin ennen kuin alat tehdä suuria muutoksia. Vapaaehtoista tiedonkoostoa: • Kartuta vapaata karttatietoa: OpenStreetMap • Kerää planeettamme näkymät kuviksi: Google Panoramio + Google Earth • Tuota oppimateriaalia: LeMill. Blogeja ja yhteisöjä seuraamalla kuulee myös uusista hankkeista, joihin voi ilmoittautua mukaan. Porkkanamafian kautta yksittäiset ku- luttajat voivat yhdistää voimansa kannustaakseen yrittäjiä ekologisesti kestävämpään toimintaan. Porkkanamafia tarjoaa yrityksille porkka- naksi joukkotempauksen, jossa suuri määrä ihmisiä sitoutuu tulemaan yrityksen asiakkaaksi tiettynä ajankohtana, mikäli yritys puolestaan sitoutuu käyttämään tempauksen tuottaman ylimääräisen kassavirran johonkin ilmastonmuutosta torjuvaan tekoon, esimerkiksi investoi- maan energiatehokkaampiin kylmälaitteisiin. Lisäksi porkkanana on tempauksen synnyttämä medianäkyvyys ja myönteinen yrityskuva.

111Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksiNykyään hyvin yleinen, liiketalouden konsulttien aikanaan käyttöönottama tapa on kerätä tietoa PowerPoint-esityksiin ja pitää esitelmäryhmän edessä sen avulla. Nyttemmin monet esitelmien pitäjät ovatryhtyneet laajentamaan esitystensä potentiaalista yleisöä julkaisemallane verkossa esimerkiksi Slideshare-palvelussa. Pelkän jakopalvelun jatkeeksi Slidesharesta on myös kehkeytymäs-sä omanlainen asiantuntijaverkostonsa. Monipuolisten sosiaalisten toi-minnallisuuksiensa vuoksi esityksesi voi nousta pelkän kuvainformaationyläpuolelle ja sosiaalisen kanssakäymisen ja keskustelun kohteeksi. Palve-lussa on valmiit toiminnot, joiden avulla esityksiin voi lisätä tunnisteitasekä suositella ja jakaa niitä. Esityksiä voi merkitä suosikiksi (”favorite”) jakommentoida, ja esityksen julkaisijaa voi alkaa seurata (”follow”). Seurattavat ja seuraajat näkyvät jokaisen käyttäjän profiilissa. Seu-raamisella on myös vaikutuksia toiminnallisuuksiin: seuraaja saa tiedonseurattavan uusista julkaisuista, siitä mitä esityksiä nämä merkitsevätsuosikeikseen, mitä kommentoivat ja keitä uusia käyttäjiä nämä ovat al-kaneet seurata.Slidesharea voi käyttää sisällön julkaisupankkina, ja esitystiedoston voijulkaista upotuskoodilla (”embed”) muualla verkossa. Esityksen voiupottaa esimerkiksi yrityksen sivulle tai tekijän omaan blogiin. Omia esityksiä ei kuitenkaan tarvitse heti alkaa julkaista, vaan pal-veluun voi tutustua kommentoimalla ja fanittamalla muiden oman alanasiantuntijoiden tuotoksia. Jos kytkee Slideshare-profiilin Facebookiin tai Twitteriin, aktiivi-suus ja fanittaminen näkyvät myös niille verkoston jäsenille, jotka eivätSlidesharea käytä. Tätä kautta tuot verkostosi tietoisuuteen löytämiäsihyödyllisiä esityksiä, mikä osaltaan nostaa arvoasi alan asiantuntijana. Verkossa on myös lukuisia muita Slidesharen kaltaisia esitysten te-kemisen ja jakamiseen tarkoitettuja ympäristöjä. Ks. Liite: Joitakinverkko(viestintä)työkaluja.

112 TEHTÄVÄ Kynnys julkaista ensimmäinen esitys voi tuntua korkealta, mutta ko- keile rohkeasti: harjoittelun vuoksi voit laatia vaikka alasi ajankoh- taisista kehityskuluista esityksen, vaikka et olisikaan menossa puhu- maan lähiaikoina. POHDI Harkitse mahdollisuutta liittää digitaalisiin, verkossa julkaisemiisi tuotoksiisi Creative Commonsin CC-BY -tekijänoikeuksien luovutuslisenssi. Lisenssin avulla annat muille luvan käyttää, muokata ja jakaa tuotostasi, kunhan nimesi mainitaan alkuperäisversion tekijänä. HUOMAA Tämän kirjan kuviot sivuilla 18, 19, 21, on lisensoitu CC-BY-lisens- sillä. Voit siis jatkojalostaa niitä ja julkaista uudelleen – myös kaupal- lisessa yhteydessä – kunhan mainitset tekijä- ja lisenssitiedot kuvan yhteydessä esitetyllä tavalla. Tapahtumiin osallistuminen Verkostosi järjestämiin tapahtumiin osallistuminen on loistava tapa ta- vata verkkotuttuja kasvokkain. Kun suunnittelet osallistuvasi johonkin alasi tärkeään tapahtumaan, muista mainita aikeestasi hyvissä ajoin käyttämällä tapahtumansuunnittelupalvelua tai vaikkapa Facebookin tapahtumasivua. Näin verkostosi tietää, että olet aikeissa saapua paikalle ja he voivat mahdollisesti liittyä seuraan. Selvitä etukäteen, mitä hashtagia (#) tapahtumasta käytetään Twit- terissä. Jos keskustelu on jo käynnissä, osallistu siihen. Osallistu myös taustapulinaan tapahtuman aikana, aloita rohkeasti keskusteluketjuja, kysy yleisön mielipidettä. Jos keskustelua ei ole, syynä ei luultavasti ole kiinnostuksen vaan pikemminkin aloitekyvyn puute.

113 Pidä mukana käyntikortteja, josta ilmenevät tärkeimmät nettiprofii-lisi. Jotkut käyttävät tapahtumajärjestäjän tarjoaman esittäytymiskortinlisäksi rintanappia, jossa lukee esimerkiksi heidän Twitter-tunnuksensa. Ota mukaan vara-akku ja verkkolaturi. Jos haluat liveblogata tai li-verapota, mene ajoissa paikalle, jotta voit valita istumapaikan sähköpis-tokkeen läheltä. On sääli tuhlata tauot kyhjöttämällä pistorasian vieres-sä akkuja ladaten, kun voisi kerrankin jutella kasvokkain nettituttujenkanssa tai solmia uusia tuttavuuksia. NIKSI Kantamalla konfrensseissa mukanaan pientä jakorasiaa saa lukemattomia uusia ystäviä. Käytettävissä olevat pistorasiat ovat usein har- vassa. TIEDONMURU On jo suunnitteilla sellaisia mobiilipalveluja, joiden avulla vastaan kävelevän henkilön voi tunnistaa. Tunnistamiseen vaaditaan kameralla varustettu kännykkä. Esimerkiksi ruotsalaisen suunnitteilla olevan Recognizr-palvelun idea perustuu siihen, että henkilö rekis- teröityy palveluun ja antaa kasvokuvansa sekä luvan tehdä itseensä liittyviä hakuja kuvan perusteella. Profiiliin liitetään halutut yhtei- sötunnukset, esimerkiksi Facebookin tunnukset. Tilaisuudessa, jossa on tarvetta tunnistaa ihmisiä, voisi henkilöä osoittaa kännykkänsä kameralla, ja jos tämä on tehnyt Recognizr-profiilin, tämä voisi tulla tunnistetuksi.Liverapo – kimppamuistiinpanotMikroblogien voittokulku on tuonut verkkoviestinnän edelläkävijöi-den sanastoon uuden termin ”liverapo”. Liverapo tarkoittaa lyhyiden,reaaliaikaisten mikroblogimerkintöjen sarjaa. Esimerkiksi seminaarinaikana yhteistyössä kirjoitetuista muistiinpanoista saa usein irti enem-

114 män kuin yksin laadituista, olipa seminaaria sitten seuraamassa paikan päällä tai nettilähetyksen ääressä. Jos olet uusi käyttäjä, tee itsellesi hyvissä ajoin tunnus valitsemaasi palveluun ja aloita verkoston kokoaminen. Kerää verkostoosi ihmisiä, joiden arvelet olevan tapahtumassa paikalla tai muuten aiheesta kiin- nostuneita. Kannattaa myös tutkia jo tuntemiensa käyttäjien kontakteja ja poimia niistä seurattavikseen uusia tuttavuuksia. Kun haluat kommentoida jotakin, mitä kaveri on juuri kirjoittanut, aloita viestisi @-merkillä ja kaverisi tunnuksella. Tuijaa voit siis puhu- tella esimerkiksi Twitterissä kirjoittamalla viestikenttään @tuija ja sen perään mitä haluat sanoa. Puhuteltu näkee viestisi omassa Replies-nä- kymässään. Samalla kun teet muistiinpanoja, voit lisätä omia kommenttejasi ja linkkejä muualle nettiin. Vaalikampanjointi Sosiaalinen media on nykyään olennainen osa kampanjointia erilaisissa vaaleissa. Helsingin piispaksi 2010 valittu Irja Askola kirjoitti blogis- saan, että kirkon vahvasti tukema toimintaohjelma Hengellinen elämä verkossa ”alkoi elää tämän vaalin tiimoilla”: ”Tukijat perustivat kanna- tusta ja kannattajien keskusteluja varten Facebook-ryhmän, joka toimi aktiivisesti yli puoli vuotta ja jossa on jo yli 1000 jäsentä. Hierarkkisesti järjestetty vaalipanelointi sai rinnalleen kansalaisfoorumin, jossa kukin oli osallistuja ja asiantuntija, omalla ajallaan ja omalla mandaatillaan ja keskenään tasa-arvoisesti.” Seurakuntavaalit.fi -sivu tarjosi kesällä 2010 ehdokkaille seuraavia vink- kejä verkkonäkyvyyden edistämiseksi: • Kampanjasivu – kasvosi verkossa • Facebook – koti sosiaalisessa mediassa • Verkkokeskustelut – anna äänesi kuulua hyvissä ajoin • Videot – tuo kampanjaan mukaan nonverbaalia viestintää ja elävyyttä • Blogi – luo persoonallinen kuva teemoistasi.

115Vuoden 2011 eduskuntavaalit ovat kirvoittaneet pohtimaan ehdokkai-den mahdollisuuksia nettinäkyvyyteen. Epätasa-arvo valtapuolueidenja pienten budjettien ehdokkaiden välillä on nostanut esiin verkkonä-kyvyyden tarjoamat mahdollisuudet taata ehdokkaille yhtäläinen tapakommunikoida äänestäjien kanssa. Oikeusministeriö teetti selvityksensiitä, miten valtiovalta voisi tukea eduskuntavaaliehdokkaiden maksu-tonta näkyvyyttä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ministeriö peräänkuulutti keinoja, joilla etenkin pienellä budjetillatoimivat ja ennestään tuntemattomat ehdokkaat voivat päästä äänestä-jien tietoisuuteen. Selvityksen tekijän Johanna Korhosen mielestä olisidemokratian kannalta luottamusta herättävä ajatus, jos vaaleissa voisi-vat menestyä myös pienillä tai kohtuullisilla budjeteilla toimivat ehdok-kaat, jotka eivät ole ennestään kovin tunnettuja. Korhonen ehdotti Ehdokkaat esiin -raportissaan (2010) muun mu-assa, että ehdokkaille pitäisi antaa sosiaalisen median koulutusta. ”Ver-kon ja yhteisöpalveluiden käyttäminen kampanjaviestinnässä on mo-nille äänestäjille ja ehdokkaille itsestäänselvyys, mutta joka vaaleissa onmyös paljon ehdokkaita, jotka tarvitsevat sosiaalisen median haltuun-ottoon opastusta ja tukea.” Korhosen selvityksessä oli toimeksiannon mukaisen suositusten lis-tan lisäksi pohdiskelua siitä, arvostammeko ehdokkaaksi asettumistayhteiskunnallisena tekona. ”Kansalaisten kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon on voitava ym-märtää aina positiiviseksi asiaksi. Journalistista työtä tekevien on mää-riteltävä itselleen ja lukijoilleen, että ”kriittinen asenne vallanpitäjiin” ja”vallan vahtikoirana toimiminen” tarkoittaa aivan muuta kuin sitä, ettäluottamushenkilöitä ja ehdokkaita kohdellaan jo lähtökohtaisesti epäi-lyttävinä, jopa halveksuttavina henkilöinä”, Korhonen kirjoittaa.

116 Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina Voiko Facebook-ryhmän tai sivun perustaminen olla vaikuttavaa toimintaa? Ainakin mediahuomion keräämiseen ne tuntuvat kelpaavan. Media raportoi ilmiöistä, ja Facebookin ryhmistä ja sittemmin sivuista on tullut takavuosien nettiaddressien näkyvä seuraaja. Helsingin yliopiston verkkoviestinnän professori Pekka Aula ar vioi, että sosiaalisen median suurin merkitys yritysten maineenhallinnalle olisi siinä, miten asiat päätyvät valtamediaan saatuaan nostetta sosiaalisesta mediasta. (Luento 15.9.2010 Palmenian Sosiaalisen median se- minaarissa.) Vaikuttaisi siltä, että suomalainen Facebookin käyttäjä innostuu mukaan, jos tarina vain on puhutteleva. Idean esittäjän ei tarvitse olla ni- mekäs – tarpeeksi suuruudenhullu idea ja/tai hyvä tarkoitus voi riittää. ”Viraalisti”, käyttäjältä käyttäjälle leviävän tempauksen ominaisuuksia ovat epätavallisuus ja yllätyksellisyys. Taviksen toiminta saa aikaan erilaisen ”minäkin voin auttaa ja tällä on merkitystä” -tunteen kuin va- kiintuneiden organisaatioiden ”viran puolesta” -toiminta. FACEBOOK-AKTIVISMI VS. OIKEA TOIMINTA Lukemattomien ”Auttakaa / vastustamme / vaadimme” -ryhmien synty Facebookissa on herättänyt myös vastareaktioita (Parker-Pope 2010). Monet kokevat, että aatteelliseen Facebook-ryhmään liitty- minen on helppo tapa uskotella itselleen osallistuvansa asioiden pa- rantamiseen, vaikka vain murto-osalla tukiryhmistä on minkäänlais- ta vaikutusta itse aiheeseen. Kun seuraavan kerran itsesi osaksi tärkeäksi kokemaasi asiaa aja- vaa Facebook-ryhmää, mieti, voisitko itse asiassa tehdä asialle enem- mänkin. Ehkä voisit blogata aiheesta tai avata ja fasilitoida keskustelua siitä joko suoraan Facebookissa tai muilla areenoilla? Voisitko liittyä mukaan toimintaan tai lähteä kadulle keräämään rahaa?

117Sosiaalinen media voi olla merkittävä väline järjestöjen näkyvyydenlisäämisessä, kampanjoimisessa ja kenties yhä enemmän myös varain-keruussa. USA:ssa voittoa tavoittelemattomille organisaatioille onolemassa varta vasten kehitetty työkalu StayClassy.org, jonka avullaasianmukaisen verotustunnuksen hallitseva yhteisö voi käden kääntees-sä perustaa varainkeruuverkoston. Suomessa rahankeruu on luvanva-raista. Suomessa on kesällä 2010 avattu koekäyttöön avustussivusto Sha-rewood.org, jossa jäsenet tienaavat lahjoituksia valitsemilleen avustus-kohteille vastaanottamalla yritysten mainosviestejä. Palvelun tiedottei-den mukaan Sharewood on suunnattu ihmisille, jotka haluavat parantaamaailmaa, mutteivät elämäntilanteensa vuoksi ehdi ryhtyä järjestöaktii-veiksi.TyönhakuKaikkeen työnhakuun ei enää riitä CV saatekirjeineen. On myös oltavavakuuttava verkossa tarkistuksia tekevien rekrytoijien silmissä. Joissain tehtävissä paras henkilöbrändi voi olla sellainen, että ei oleverkossa. Yliopistoissa, viroissa, mediataloissa, politiikassa ja yrityselä-mässä on erittäin vaikutusvaltaisia henkilöitä, joilla ei ole juuri mitäänverkkonäkyvyyttä. Kun Lauri Kivinen nimitettiin Ylen toimitusjoh-tajaksi toukokuussa 2010, alkoi kuhina siitä, että miehestä ei tiedettymitään. Tätä pidettiin jopa jonkinlaisena ansiona ja salaperäisyydenraottamisesta tuli moneksi viikoksi haastattelujen vakioteema (Apunen2010). Koska verkottunut viestintäympäristö on niin uusi ilmiö, nykyisetvaltasuhteet ja verkostot ovat rakentuneet muilla tavoin. Tulevaisuudes-sa ne rakentuvat myös verkossa. Työnhakijan kannattaa tietenkin pitää CV:nsä työpaikkoja välittävienpalvelujen CV-pankeissa, mutta myös muut väylät ovat merkityksellisiä.Ajantasaisen ammatillisen uraprofiilin löytyminen niistä verkkopalveluis-ta, joista rekrytoijat ehdokkaitaan hakevat (esim. LinkedIn) on osoitussiitä, että työntekijä on selvillä nykyaikaisen työelämän trendeistä. Työn-antajan tiedonhaku ei kuitenkaan rajoitu vain ansioluetteloon. Työnantajan suorittama taustatiedonhaku ei myöskään rajoitu va-

118 litsemiisi tai lähettämiisi asiakirjoihin. Tiukassa taloustilanteessa mahdollisten työntekijöiden taustojen tutkiminen on lisääntynyt. Nettiä käytetään tiedonhankinnassa yhä enemmän: moni työnantaja selvittää ehdokkaiden taustoja myös Facebookista ja Twitteristä. Sopivia henki- löitä seulotaan enenevässä määrin myös blogien avulla. Tutkimusten perusteella bloggaaminen voi olla jopa riski työnhaus- sa, mutta vain, jos blogeista ilmenee ongelmia hakijan taustoissa tai käyttäytymisessä (Stockholms Handelskammare 2010). Negatiivisen mielikuvan blogeissaan antaneet olivat kertoneet esimerkiksi päihtei- den käytöstään tai osoittaneet huonoja viestintätaitoja. Sen sijaan blogi nosti hakijan mahdollisuuksia saada työpaikka, mikäli hänestä välittyi blogipostauksien perusteella ammattimainen ja pätevä kuva.

119Henkilöbrändin rakentamisprojektiHenkilöbrändin rakentamisen voi ottaa itsensä johtamisen projektina.Tässä neuvot alkuun pääsemiseksi. Tunnista tarve. Et saa olla liian tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen.Miksi tarvitset henkilöbrändin? Perustele tarve itsellesi tosiasioilla. Värvää tukea. Huolehdi siitä, että projektisi onnistumisen kannaltatärkeät ihmiset ovat valmiita auttamaan käytännön ongelmissa. Keidenarvostelukykyyn luotat, kun tarvitset akuutisti neuvoa päätöksenteos-sa? Kuka kokeneempi verkkoviestijä neuvoo, kun tarvitse opastusta uu-teen palveluun? Kirkasta visio. Mihin tähtäät? Aseta itsellesi jokin mitattava tavoitetarpeeksi pitkän ajan päähän, pidä tavoite kirkkaana mielessä ja kerro semuillekin. Poista esteet. Ratkaise asiat, joihin voit vaikuttaa – varmista, ettäsinulla on tarvitsemasi työkalut ja että osaat käyttää niitä, suunnitte-le ajankäyttösi. Vaienna itsetuntoa nakertava epäily kyvyistäsi (minä enosaa kirjoittaa / valokuvata / kuvata ja leikata videota / puhua nauhalle/ vain täydellinen kelpaa / minusta ei saa hyviä valokuvia / entä jos ke-tään ei kiinnosta). Määrittele, mitä haluat oppia, ja lakkaa huolehtimas-ta kaikesta muusta. Pilko projekti paloihin. Välietapit rytmittävät tekemistä. Aloitaheti. Älä jää odottamaan, että jokin asia tapahtuu, vaan aloita siitä, mitävoit tehdä heti. Opettele jakamaan keskeneräisiä ajatuksia – aina ei oleaikaa hioa. Älä luule aloitusta vakiintuneeksi toiminnaksi – huolehdi, että uu-teen verkkoelämääsi liittyvät rutiinit juurtuvat osaksi päivittäistä ajan-käyttöäsi. Jatka uusia rutiinejasi useita viikkoja, ennen kuin alat tutkiatavoitteen saavuttamisen mittareitasi. Käytä tarvittaessa apuna jotainajanhallinnan metodia (ks. esim. GTD, Getting Things Done). Tämänkirjan liitteenä esittelemme Stephen Coveyn Seven Habits of HighlyEffective People -kirjassa kuvaaman ajanhallinnan QII-mallin. • Lue lisää ajanhallinnasta loppusanoista.

120 Pidä muut ajan tasalla. Kerro ihmisille ympärilläsi, mitä olet tekemässä ja miten asiat etenevät. Kun muut tietävät mihin pyrit, heidän on helppo auttaa sinua. Iloitse julkisesti pienistä onnistumisistasi ja jaa myös vastoinkäymiset, niin saat myötäelävää kannustusta ja annat muille tilaisuuksia oppia. Jaa arvostusta. Kuuntele ja keskustele. Osoita linkittämällä ja kommentoimalla arvostusta niille, joita tapaat uudessa verkkoelämässäsi. Tuo esiin muiden onnistumisia. Kiitä julkisesti, kun olet saanut apua ja inspiraatiota. Henkilöbrändi = startup-yritys? Itseohjautuvuus, sisäinen palo ja päämäärätietoisuus yhdistävät yrit- täjille ja luovan työn tekijöille suunnattuja neuvoja. Tavallaan henki- löbrändin kehittämistä voikin verrata yksityisyrittäjyyteen: alussa työ on aikaavievää ja raskasta eikä menestystä tunnu syntyvän. Kun tulosta sitten yhtäkkiä alkaa tulla, yksityisyrittäjä tai henkilöbrändin rakenta- ja voi joutua ylitsevuotavankin huomion kohteeksi. Yrittäjä, konsultti Guy Kawasaki neuvoo Art of The Start -kirjasssaan aloittelevaa yrittäjää keskittymään työn merkityksellisyyteen: ”Make meaning, not money.” Tämä ohje pätee yhtä lailla henkilöbrändin luomiseen. Kaihda ankeut- tajia ja vaali vastakkainasettelua; parkitse nahkasi ikävää kritiikkiä vastaan. Kaikkia ei voi eikä pidä yrittääkään miellyttää. Sielunkumppanei- ta sen sijaan olisi hyvä etsiä ympärilleen – ihmisiä, jotka inspiroivat. Markkinointiviestinnän konsultti, copywriter ja sarjakuvapiirtäjä, Gaping Void -blogin julkaisija Hugh MacLeod on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa ei pidä yrittää erottautua joukosta, vaan välttää jouk- koja alkujaankin. Kun tekee juuri omaa juttuaan, voi olla siinä suve- reeni. Työtunteja ei kuitenkaan parane laskea eikä jättää päivätyötään. MacLeodin luovan työn manifesti How to Be Creative (2004) on vapaasti ladattavissa verkossa.

121Kolme esimerkkiä ammatillisistasosiaalisen median strategioistaTapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassaLähtötilanne henkilöbrändäykseen ja löytymiseen: Henkilö on jo tun-nettu ja saa halutessaan osakseen mediahuomiota, mutta tämän lisäksiorganisaatiossa on tunnistettu tarve lähentää kontaktia kohderyhmänkanssa. Hän on esimerkiksi johtaja yksityisellä, julkisella tai kolmannel-la sektorilla, korkean profiilin asiantuntija tai mediakasvo.Viestintätarve • Läsnäolo ja saavutettavuus • Dialogi asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa • Oma ääni julkisessa keskustelussa ilman median tulkintaaKanavavalinnat: • Blogi • YouTube-kanava • Twitter • Facebook-sivuLäsnäolo & toiminta • Vuorovaikutus, kuuntelu, ajatusten vaihtaminen • Nopea tiedonvälitys, päivän tapahtumien kommentointi • Linkkien julkaisu (kiinnostavat artikkelit)Mittaaminen / arviointi • Oma ja organisaation arvio toiminnan vaikuttavuudesta

122 Tapaus 2. Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä Henkilö työllistää itsensä ja mahdollisesti myös muita myymällä tuotteita tai palveluita. Lähtötilanne on, että yrittäjä tunnetaan vain raja- tuissa verkostoissa. Laajempi luottamus ja huomio on ansaittava. Vies- tintätarpeena on siis löytyminen oikeassa asiayhteydessä oikea-aikaisesti ja maineenrakennus sekä erottuminen kilpailijoista. Lisäksi konkreetti- sena tavoitteena on asiakashankinta ja liidien eli myyntimahdollisuuk- sien hankinta. Kanavat • Oma verkkosivu & blogi • Oma Facebook-profiili • Oma Twitter-virta • Yrityksen tai tuotteen Facebook-sivu • Yrityksen tai tuotteen Twitter-tunnus • Täydentävää mediaa: video (YouTube), valokuvat (Flickr) ja esitykset (Slideshare) • Mahdollisesti: LinkedIn tai Xing, mikäli oman toimialan verkostoituminen niin edellyttää • Facebookin sivu, blogi ja täydentävä media: tilien ristiinlinkityk- set. Läsnäolo & toiminta: • Osallistuminen tapahtumiin, hankkiutuminen kasvokkais- kohtaamisiin • Oman nimen tunnetuksi tekeminen kertomalla työstä koh- deyleisöä kiinnostavalla tavalla (blogit + täydentävä media) Mittarit • Uudet yhteydenotot • Uudet myyntijohtolangat • Uudet asiakkuudet; tarjoukset, laskutettava työ • Tuotteen / brändin tunnettuus: Google-näkyvyys, valitut muut mainemittarit (ks. luku kolme).

123Tapaus 3. Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteenHenkilö on esimerkiksi yrityksen tai brändin sosiaalisen median tuot-taja tai yhteisömanageri tai virkamies, jonka vastuulla on järjestää mah-dollisuuksia kansalaisten kuulemiseen päätösten valmistelun yhtey-dessä. Lähtötilanteena tehtävänanto asiakkaiden / kansalaisten kanssatoimimisesta verkossa, ja tavoitteena laaja verkostoituminen kohderyh-män suosituimmissa palveluissa.Kanavavalinnat • Yhteisön oma verkkokoti omassa osoitteessa • Yhteisön näkyvyys muissa palveluissa: Facebook, MySpace, Suomi24, IRC-GalleriaLäsnäolo & toiminta • Yhteisön koordinaatio, yhteisen hengen luominen • Yhteisön tavoitteista viestiminen • Yhteisön toiminnan sujuvoittaminen • Yhteisön ulkopuolisten suhteiden ylläpitäminenMittaaminen ja arviointi • Yhteisön tavoitteiden toteutuminen, määrällinen ja laadul- linen lopputulos • Aktiivisten osallistujien määrä per aikayksikkö • Kanssakäymisen laatu (oma arvio, saatu palaute, jäsenten tyytyväisyys) • Yhteisön synnyttämä pöhinä, yhteisöä kohtaan osoitettu kiinnostus (maininnat, linkitykset).

124 Lopuksi Tässä kirjassa annettujen ohjeiden säntillinen seuraaminen vaatii aikaa ja omistautumista. Alaan kuin alaan liittyviä tärkeitä sivustoja on lukemattomia, hakuilmoittimet ja Twitter tuntuvat jatkuvasti syöttä- vän uutta, ajankohtaista materiaalia ja verkoston ylläpito vaatii jatkuvaa huolenpitoa, sillä laiminlyödyt nettikontaktit kuihtuvat siinä missä ihmissuhteet yleensä. Ahkera verkostoituja saattaa huomata kaiken ai- kansa kuluvan verkossa elämiseen ja verkoston hoivaamiseen, älykkäi- den ja syvällisten blogikirjoitusten laatimiseen sekä keskustelun herät- tämiseen yleisillä sivustoilla. Verkostoituminen ja itsensä brändääminen ei tietenkään ole itsetar- koituksellista eikä sosiaalisen median kentällä tapahtuvan keskustelun tarkka seuraaminen ja siihen osallistuminen yleensä ole tavoite sinänsä. Olemme verkossa edistääksemme ammatti-, harrastus- tai muita tavoit- teitamme – emme ole tietotyöläisiä voidaksemme elää netissä. Netti- elämän tarjoama nopea tiedonkulku ja sosiaaliset piirteet saattavat kuitenkin koukuttaa, joten on hyvä opetella pitämään tilanne hallinnassa. Valitse oikeat työkalut. Sähköpostista on tullut monelle taakka: jotkut odottavat saavansa lähettämäänsä sähköpostiin nopean vastauksen, ja joskus viestin vastaanottaja saattaa kokea, että häneltä odotetaan nopeaa vastausta. Sähköpostista on tullut monen tietokoneella työskentelevän keskittymistä häiritsevä tekijä. Oman työrauhan turvaamiseksi on hyvä rauhoittaa sähköposti vain todelliseen kirjeenvaihtoon ja hoitaa nopeam- pi vuorovaikutus (esimerkiksi linkkien jakaminen) pikaviestimillä. Säh- köpostista kannattaa myös kytkeä pois saapuneiden viestien ilmoitukset.

125Karsinoi verkostovirta. Säädä uutistiedotteet, pikaviestinten ilmoituk-set ja hakuhälytteet niin, että luet ne kaikki samalla työkalulla. Näinet hukkaa aikaa eri sivustojen kahlaamiseen tai ohjelmien käynnistä-miseen, ja voit esimerkiksi aamulla lukaista läpi tärkeimmät tiedotteetja sen jälkeen sulkea tietovirtaikkunasi työnteon tieltä. Kun työsi vaa-tii keskittymistä, siirrä nettisosiaalisuus taka-alalle. Näinhän usein käy”reaalimaailmankin” sosiaalisen elämän kanssa: kun työ vaatii, karsitaankahviloissa rupattelua ja jopa perheen kanssa oleskelua. Ethän aseta net-tiverkostojasi ansiotta läheistesi edelle?Vältä huomiosyöppöjä. Tarjolla on lukemattomia tuottavuustyökaluja(productivity tools), jotka väittävät säästävänsä aikaasi pitämällä silmäl-lä puolestasi sähköpostiasi, syötteitäsi ja sosiaalisen verkoston jäsentesitoimia. Nämä ohjelmat asuvat usein tietokoneesi työpöydällä tai alapal-kissa ja välittävät sinulle tiedon aina, kun jollain seuraamallasi kanaval-la tapahtuu jotain. Todellisuudessa tällaiset työkalut ovat usein tuotta-vuudentuho-ohjelmia, sillä ne vievät vähän väliä huomiosi tekemästäsityöstä. Jatkuvat keskeytykset ja kontekstin vaihto häiritsevät aivojentoimintaa ja saattavat johtaa heikentyneeseen suorituskykyyn, ärtynei-syyteen ja stressiin. Poista siis automaattiset, sähköpostin saapumista il-maisevat animaatiot työpöydältäsi ja ota tavaksi silmäillä verkostotie-dotteesi esimerkiksi lounaan jälkeen.Opettele sanomaan ei. Verkostoitumisen alussa saattaa tuntua hienol-ta, jos saa kutsun osallistua merkittävään projektiin tai tapahtumaan.Nämä ovat usein äärimmäisen hyödyllisiä brändisi näkyvyyden ja hen-kilökohtaisen verkostosi laajentamisen kannalta. Muista kuitenkin, ettäkaikkeen suostumalla saa pian maineen henkilönä, joka pyörii joka kis-sanristiäisissä ja tuottaa keskinkertaisia esityksiä. On parempi keskit-tyä tekemään työnsä hyvin kuin verkostoitua pelkän verkostoitumisenvuoksi.Ymmärrä, että tiedon virtaa ei voi hallita. Kukaan ei kykene seuraa-maan kaikkea eikä maailma kaadu vaikket seuraisikaan jokaista alasi gu-rua Twitterissä. Jokaista blogipostausta ei tarvitse kommentoida eikäjokaiseen keskusteluketjuun tarvitse osallistua. Älä ole perfektionisti:vaikka käyttäisit päiväkausia tietovirtojesi suodatuksen ja hakuvahtien

asiasanalistojen virittelyyn, et silti pysty lukemaan kaikkea. Suhtaudunettiviestien tulvaan jokena, johon kannattaa laskea verkkonsa vain sil-loin, kun on tarve ja aikaa perata saalis.

127LIITTEETLiite 1: Turvallisuuden muistilistaPidä salasanat omana tietonasi. Tietotekniikka tai ulkopuolinen pal-veluntarjoaja eivät koskaan tarvitse käyttäjän salasanaa. Noudata kurin-alaista salasanapolitiikkaa. Älä käytä samaa käyttäjätunnus-salasanayh-distelmää eri palveluissa. Harjoita kykyäsi arvioida verkkopalvelujen turvallisuutta. Kehitähämäryystutka (ks. Nettielämää-kirjan saman niminen kappale, sivu 26).Varmista, että olet kirjautumassa oikealle sivulle. Verkkoidentiteetin var-kaudet ovat yleinen verkkorikollisuuden muoto. Käyttäjätunnuksia ja sa-lasanoja onkivat tunnettujen palvelujen näköisiksi laaditut väärennökset. Varmista, että tiedät, milloin näytät sijaintisi julkisesti. Suojele yk-sityisyyttäsi äläkä näytä profiilissasi, missä asut ja asioit. Sosiaalisen me-dian palvelujen liikkuva käyttö yleistyy ja palveluissa on yhä enemmänpaikka- ja sijaintitietoon perustuvia ominaisuuksia. Huolehdi muiden yksityisyydestä vielä tarkemmin kuin omastasi.Kysy aina lupa toisen henkilön kuvan julkaisemiseen, ellei tilanteessaole aivan ilmeistä, että kuvien ottaminen ja julkaiseminen verkossa so-pii kaikille. Internetissä julkaistut tiedot säilyvät niin yhteisöpalvelujenpalvelimilla kuin hakukoneiden välimuisteissakin. Internetin käyttäjättekevät kerkeästi kopioita kiinnostavimmista sisällöistä. Älä muuta työkoneesi virustorjunta- ja palomuuriasetuksia ominpäin. Älä asenna työkoneellesi uusia ohjelmia ilman lupaa. Jos koneelle-si täytyy tehdä muutoksia, toimi yhteistyössä IT-tuen kanssa.

128 Dokumentoi uhkailu. Jos saat osaksesi vakavalta tuntuvaa uhkaavaa kohtelua, dokumentoi tilanne ottamalla ruutukaappauksia (screenshot) ja kopioimalla kyseinen keskustelu tekstitiedostoksi kaikkine tietoineen (nimimerkki, päivämäärä ja kellonaika yms). Tee asiattomasta sisällös- tä ilmoitus asianomaisen verkkopalvelun ylläpidolle (usein kontekstissa on linkki ”ilmoita asiattomasta sisällöstä” tms.). Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnan kehittämiskes- kuksen mukaan (TIEKE 2009) 1) Luova mediaosaaminen (sisällön tuottaminen) • tekstin, kuvan ja äänen yhdistäminen • puheviestintä- ja vuorovaikutustaidot välineestä riippumatta (puhe, teksti, visuaalinen, auditiivinen) • omaehtoinen tuottaminen ja vaihtoehtojen mahdollisuus • taito ilmaista itseään erilaisin median suomin mahdollisuuksin • osallistuminen • vastaanottaminen, ymmärtäminen, kokonaisuuden hallinta = luovan työn prosessin eri vaiheet • käsitys omista sekä muiden oikeuksista (esim. tekijänoi- keudet, kunnianloukkaus/herjaaminen, kiusaaminen, tietosuoja…) • tuotosten, sisältöjen ja ilmaisun arviointi ja tulkinta • käytännöllis-tekniset taidot (tarkoituksenmukaisten välineiden ja ohjelmistojen valinta ja käyttö) • tietoisuus lapsen oikeuksista (yksityisyys, sananvapaus, oikeus tiedon saamiseen, osallistumiseen ja itseilmaisuun sekä oikeus turvalliseen kasvuun). 2) Kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta • analyyttis-kriittinen lukutaito • ymmärrys median eri tarkoitusperistä (esim. kaupallinen, aatteellinen)

129 • tiedonhankinta ja hallinta, tiedon kriittinen rakentaminen (myös tuottamiseen tarvittavat ohjelmat, tilastojen ymmärtäminen, kaavioiden tulkintataidot) • aktiivisen kansalaisuuden taidot • mediaoikeudelliset taidot (yksityisyyden suojaaminen ja siihen liittyvän lainsäädännön tuntemus sekä oikeus turvalliseen kasvuun) • mediaturvataidot (tietoturva, yksityisyys, haitalliset aineistot, ikärajat) • käytännöllis-tekniset taidot (tarkoituksenmukaisten välineiden ja ohjelmistojen valinta ja käyttö).3) Sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus) • vuorovaikutustaidot, muun muassa kulttuurien välisen viestinnän taidot • vastuullinen ja eettinen median käyttö, muun muassa netiketti • yhteisöllisen tiedon luominen, sosiaalinen media oppimisympäristönä • mediaturvataidot (tietosuoja ja terveyskysymykset) • tietoisuus lapsen oikeuksista (yksityisyys, sananvapaus, oikeus tiedon saamiseen, osallistumiseen ja itseilmaisuun) • tarkoituksenmukaisten toimintaympäristöjen (mm. verkkopalvelut ja tietokoneohjelmat) valinta, arviointi ja tulkinta4) Teknis-käytännöllinen osaaminen (tietoja viestintätekniikan käyttötaidot) • osaa valita tehtävän mukaisen oikean työvälineen ja ohjelman ja tiedon esittämistyypit • osaa siirtää tietoa eri ohjelmien välillä • osaa tiedonhankinnassa käyttää ja hyödyntää verkon sähköisiä palveluita ja hakea tietoa eri lähteistä ja tuntee hakutekniikoita ja tietokantoja • osaa hakea apua ja tietoa kun kone, ohjelma tai palvelu ei toimi.

130 Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja Tämä lista on tarkoitettu omiin tarpeisiin sopivimpien työkalujen löy- tämisen ja kokeilemisen lähtökohdaksi. Listalle on poimittu esimerk- kejä eri palvelutyyppejä edustavista tuotteista, eikä se pyrikään olemaan tyhjentävä. Listalla on niin maksullisia kuin maksuttomia ja sekä avoimin lisens- sein tarjottuja että yksityisomisteisia palveluja. Ennen kokeilua ja käyttöönottoa on välttämätöntä perehtyä palveluiden käyttöehtoihin. • Pikaviestiminen: Windows Live Messenger, Skype, Google Talk, ICQ, Facebook Chat • Mikroblogit, tilapäivitykset: Twitter, Qaiku, Identi.ca, Google Buzz • Verkkojuttelu: IRC, verkkopalveluiden chat-huoneet • Etäneuvottelut eli verkkokokoukset, webinaarit, konferenssipuhelut: Skype, DimDim, iLinc, OpenMeetings; Adobe Connect, Microsoft Office Live Meeting, WebEx, GoToMeeting • Virtuaalimaailmat, joissa esiinnytään avatar-hahmojen välityksellä ja kommunikoidaan sekä pikaviestinpohjaisesti että VoIP-teknologian avulla puhumalla: Second Life, Habbo • Keskustelupalstat: Suomi24, sanoma- ja aikakauslehtien keskustelupalstat kuten Iltalehti, HS.fi, Kaksplus, Vauva, MuroBBS, Demi • Postituslistat ja omien yhteisöjen rakennus: Yahoo Groups, Google Groups, Ning • Verkkoyhteisöpalvelut: Facebook, LinkedIn, IRC- galleria, MySpace, Xiha, Muxlim; myös teemoitetut verkkoyhteisöpalvelut, esimerkiksi tavoitteenasettamis- ja kannustuspalvelut: 43Things, Heiaheia, joukkorahoitus: Kiva, SellABand ja yritysten sisäiseen käyttöön tarkoitetut verkkoyhteisö-, ja osaamisenhallintapalvelut: xTune, Gemilo Social • Verkkoyhteistyö: GoogleDocs, Wikia, Wikispaces,

131 TypeWithMe, PiratePad, MediaWiki, projektinhallinta: Basecamp, Flowdock; useita erilaisia yhteistyö- ja dokumentinhallintatyökaluja sisältävät toimisto- ohjelmistopaketit: Zoho; Lotus Live, Microsoft Sharepoint • Miellekartat: Mindmeister, Freemind, Bubbl.us • Kalenteripalvelut Google Calendar, Yahoo Calendar, Doodle, tapahtumatiedottaminen: Facebook Events, Upcoming, Eventful, Plancast, yhteisen tapahtuman ajan etsiminen Sumpli, treeneihin ilmoittautuminen urheiluseuroille Nimenhuuto • Kirjanmerkit: Delicious, Diigo • RSS-syötteenlukijat: Google Reader, Bloglines • Internet-selain: Firefox, Opera, Google Chrome • Blogit: Blogger, WordPress, Posterous, Tumblr, Vuodatus.net • Valokuvien jakaminen: Flickr, Picasa, Smugmug, Kuvat.fi • Podcast-lähetykset eli tilattavien ja ladattavien nettiradio- ohjelmien julkaiseminen: Ourmedia.org, AudioBoo, iPadio • Videoiden jakaminen: YouTube, Vimeo; kännykällä Shozu, Twitvid • Internetvideolähetykset: Ustream.tv, CoverItlLve, Livestream, Stickam; kännykällä: Qik, Bambuser • Esitysten luonti ja julkaiseminen 280slides, Prezi • Esitysmateriaalin ja dokumenttien julkaiseminen: Slideshare, Voicethread, Scribd • Tekijänoikeuslisensointi: Creative commons, CC-lisensoidun sisällön haku • Median säilyttäminen: Internet archive • Linkinlyhentäjät: Bit.ly, Tinyurl • Syötteiden releointipalvelut: Friendfeed, Twitterfeed, Yahoo! Pipes, Ping.fm • Tietojen esittäminen kartalla ja paikkatietopalvelut: Bing Maps, Google Maps, Google Earth; OpenStreetMap, mobiilipalvelut Foursquare, Gowalla, Google Latitude, myös täydennetty todellisuus: Wikitude, Layar.Päivittyvä lista http://bit.ly/somepakki

132 Liite 4: Ajanhallinnan QII-malli Olet sitä, mihin käytät aikaasi. Selaa kalenteriasi muutama viikko taak- sepäin. Käytitkö aikasi niin kuin olit suunnitellut? Jäikö jotain tärkeää kiireellisempien asioiden jalkoihin? On mahdollista suunnitella ajan- käyttö niin, että tärkeille asioille on aikaa ja voi silti reagoida kiireel- lisiin asioihin. Oletko asettanut kuluvalle kaudelle joitakin selkeitä tavoitteita? Miten työskentely niiden eteen näkyy kalenterissasi? Ellet ole varannut tärkeänä pitämällesi asialle sen tärkeyden edellyttämää tunti- määrää viikko-ohjelmassasi, voit olla varma, että aikasi kuluu johonkin muuhun. Ajanhallinta on asioiden tärkeysjärjestykseen asettamista! QII-malli oman ajankäytön suunnittelussa Kiireellisyys Kiireettömyys Q I Kiireellistä ja tärkeää Q II Ei kiireelistä, mutta tärkeää Tärkeys • työtehtävät, joilla on deadline • ulkoilu, liikunta, itsestä lähestymässä, yllättävät nakit huolehtiminen, hyvät yöunet, pomolta ja kollegolta ystävät ja perhe • puolison ja lasten kiireet • omat pitkän tähtäimen tavoitteet, käsitys hyvästä elämästä Turhuus Q III Kiireellistä muttei tärkeää Q IV Ei tärkeää eikä kiireellistä • keskeytykset ja yllättävät menot • monet sähköpostiviestit • ajantappopuuhastelu Stephen Coveyn QII–malli (7 Habits) on työkalu oman ajankäytön jäsentämiseen.

133Ensimmäisessä ruudussa ovat asiat, jotka hoidetaan välittömästi, kun netulevat vastaan – asiat, joiden hoitamatta jättämisestä koituisi iso vahin-ko joko työssä tai yksityiselämässä. Toisessa ruudussa ovat asiat, joiden hoitamatta jättämisestä koituumyös vahinkoa, mutta niin pitkällä tähtäimellä, että uhka ei tunnu vä-littömältä. Ajattelu, uuden taidon opiskelu, hyvät yöunet ja riittävä ul-koilu ja liikkuminen ovat asioita, jotka pitävät kehon ja mielen kunnos-sa niin, että voimia riittää tasaisesti ja taidot karttuvat. Näitä asioita eimikään ulkopuolinen taho vaadi tai sijoita kalenteriin. Sen vuoksi nesaattavat arjen tiimellyksessä jäädä sivuun. ”Luen alani gurujen blogejasitten kun minulla on aikaa.” Perhe sijoittuu tärkeysakselin yläpuolelle ja tuottaa sekä kiireellisiäettä kiireettömiä menoja. Perheenjäsenen sairastuminen voi sekoittaatyöviikon, mutta asia vain järjestetään. Kiireetön oleilu perheen keskenon arvokasta aikaa, jota pitäisi suojella eikä uhrata kiireille. Kolmannen ruudun asiat ovat joidenkin muiden kiireiden aiheutta-mia, toisten ”tulipaloja”, jotka eivät ole tärkeitä sinun tavoitteidesi kan-nalta, mutta yhteinen etu voi vaatia sinua uhraamaan oma ajankäytönsuunnitelmasi työkaverin auttamiseksi hädässä. Neljäs ruutu on hukka-aikaa. Keskittyminen työntekoon ei onnistu,vaikka tärkeitä tehtäviä olisi kakkosruudussa jonossa. TEHTÄVÄ Luokittele viimeaikaiset toimesi neljään ruutuun. 1. Tärkeää ja kiireellistä: Nopeaa toimintaa vaativat tilanteet 2. Tärkeää, muttei kiireellistä: Oppiminen, suunnittelu 3. Ei tärkeää, mutta kiireellistä: Keskeytykset 4. Ei tärkeää eikä kiireellistä: Ajanhukka POHDI Millaiset olosuhteet pudottavat sinut neloskenttään? Miten palautat itsesi kakkoseen?

134 Kun aloittelet verkkotoimijana, voi olla avuksi laatia sosiaalisen median viikko-ohjelma, johon merkitset kunakin päivänä vuorossa olevat toi- met. Listalla tulisi olla palvelut, joissa olet läsnä, ja asiat, joita siellä teet. Systemaattisella suunnittelulla huolehdit siitä, että ne asiat, jotka olet aikonut hoitaa, tulevat hoidettua, minkä lisäksi tulet todennäköisesti spontaanisti tehneeksi muutakin. Sosiaalisen median toimintatapojen ja työkalujen opettelu on hanke, joka vie aikaa. Se vaatii sitä, että asetat oppimisen joksikin aikaa muiden asioiden edelle. Kun olet saavuttanut rutiinin, alkaa aikaa sääs- tyä ja tulet toimissasi tehokkaammaksi. Alkuun pääsemisen taidot voi hankkia intensiivisellä koulutuksella, samalla tavalla auton hallintakin opetellaan erityisessä ajo-opetuksessa. Hyväksi tulee harjoittelemalla, mutta oppiminen ei lopu koskaan.

135LähteetAalto, Tuija. Henkilöbrändin nettinäkyvyyden vertailuindeksi. (Qaiku, 9.6.2010) http://www.qaiku.com/go/7g18/Aalto, Tuija. Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle. (Kansanvalta. fi, 3.6.2010) http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/ SosiaalisenmedianmahdollisuudethallinnollepaAalto, Tuija & Uusisaari, Marylka. Nettielämää: sosiaalisen median maailmat (BTJ, 2009). http://nettielamaa.fi/Nettielamaa_files/Nettielamaa-Aalto-Uusisaari.pdfAhola, Eija & Palkamo, Anne (toim.) Megatrendit ja me (TEKES, 2009) http://www.tekes.fi/fi/document/42973/megatrendit_pdfAllen, David. Getting Things Done: The Art of Stress-Free Productivity (Diane Pub Co, 2003).Anderson, Chris. The Long Tail (Wired 10/2004) http://www.wired.com/wired/ archive/12.10/tail.htmlApunen, Matti. Suomen tiukin hillotölkki (Aamulehti 18.02.2010)Apps for Democracy Finland – Kansalaisosallistujan työkalut http://www.mindtrek.org/2009/democracy_finlandAunola, Pirkka. Sosiaalisesta mediasta työmarkkina-arvoa (Slideshare, 20.3.2010) http://www.slideshare.net/Pirkka/sosiaalisesta-mediasta-tymarkkinaarvoaFarmer, F. Randall and Glass, Bryce. Building Web Reputation Systems (O’Reilly Media, Inc., 2010)BBC Editorial Guidelines, Social Networking, Microblogs and other Third Party Websites: BBC Use (2010) http://www.bbc.co.uk/guidelines/editorialguidelines/page/guidance- blogs-bbc-fullBBC Editorial Guidelines, Social Networking, Microblogs and other Third Party Websites: Personal Use (2010) http://www.bbc.co.uk/guidelines/editorialguidelines/page/guidance- blogs-personal-fullBeckett, Charlie. SuperMedia: saving journalism so it can save the world (Blackwell, 2008)Bunz, Mercedes. BBC tells news staff to embrace social media. (Guardian, 10.2.2010) http://gu.com/p/2epn4Cellan-Jones, Rory. Is blogging dead? (BBC, 22.10. 2008) http://www.bbc.co.uk/ blogs/technology/2008/10/is_blogging_dead.html

136 Covey, Stephen R. The 7 Habits of Highly Effective People: Restoring the Character Ethic (Tandem Library, 2004) Drake, Merja: Terveysviestinnän kipupisteitä. Terveystiedon tuottajat ja hankkijat Internetissä ( Jyväskylän yliopisto 2009) Dugan, Lauren. The Pitfalls of Facebook Activism. http://www.allfacebook.com/ facebook-activism-pitfalls-2010-05 (3.5.2010) EUROPA – Digitaalistrategia: komissiolta toimintasuunnitelma Euroopan elintason ja hyvinvoinnin tueksi (Press Releases, 19.5.2010) http://europa.eu/ rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/10/581 Finjo. Innovaatiokide 2010. http://www.finjo.fi/pmwiki/pmwiki.php?n=Main. Prize2010 Fink, Sheri. The Deadly Choices at Memorial (New York Times Magazine 25.8.2010, ProPublica 27.8.2010) http://www.nytimes.com/2009/08/30/magazine/30doctors.html http://www.propublica.org/series/deadly-choices Gustafsson, Marko. Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009) Haasio, Ari. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas (WSOYpro, 2009) Hautamäki, Antti (toim.) Arvot, työ ja vastuu. Yritystoiminnan ehdot arvonmuodostuksen uudessa logiikassa. Yritystoiminnan tulevaisuus – asiantuntijaryhmän loppuraportti. (Helsinki 2008) Hengellinen elämä verkossa. http://sakasti.evl.fi/hengellinenelamaverkossa Himanen, Pekka. Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (WSOY, 2001). Hintikka, Kari A. Johdatus osallistumistalouteen – internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä. (Tieke, 2008) http://www.tieke.fi/julkaisut/tieken_ julkaisusarja/osa_32/ Hintikka, Kari A & Rongas, Anne. ELMA-esiselvitys (Teknologiakeskus Innopark Oy, Digibusiness-klusteriohjelma ja Suomen eOppimiskeskus ry., 2010) Hirsto, Heidi, Aalto Yliopisto, Aalto Media Factory. The Quality of Online Discussion. http://mediafactory.aalto.fi/?p=565 (30.4.2010) HS-raati http://www.hs.fi/juttusarja/hsraati Hynninen, Asko. Demokratian ihmelääke – vai susi jo syntyessään? Julkisuusperiaate muuttuu lihaksi usein vasta pakon edessä. Journalistiikan portaali – Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ tutkiva/tutkimus_artikkeli_hynninen.shtml Ito, Joi. World of Warcraft – “The New Golf ” (10.2.2006) http://joi.ito.com/weblog/2006/02/10/world-of-warcra-4.html Jordan, Andy. The Currency Revolution – Real Time Economics (WSJ blog 9.9.2009) http://blogs.wsj.com/digits/2009/09/09/the-currency-revolution/

137Juholin, Elisa. Communicare!: viestintä strategiasta käytäntöön (Inforviestintä, 2009)Junkkaala, Jouni. Avoin juttu (Tietoviikko 4.3.2010) http://tivi.fi/avoinjuttuJunkkaala, Jouni. Tehdään yhdessä juttu Tietoviikkoon! (Qaiku, 16.1.2010) http://www.qaiku.com/go/5enw/Jyrkiäinen, Jyrki. Journalistit muuttuvassa mediassa (Tampereen yliopisto, 2008) http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=233Jääskeläinen, Janne. Verkkopalvelun ostajan opas (Talentum, 2010)Kawasaki, Guy. The art of the start: the time-tested, battle-hardened guide for anyone starting anything (Portfolio, 2004)Korhonen, Johanna. Ehdokkaat esiin! Miten julkinen valta voi tukea vaaliehdokkaiden maksutonta näkyvyyttä ja äänestäjien tiedonsaantia. (Oikeusministeriö, 12.4.2010) http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/ Selvitystenjaohjeidenarkisto/Selvityksiajaohjeita2010/1266333839374Korhonen, Petri. Sosiaalisesta mediasta tuli tupakkatauon korvike (Taloussanomat, 10.8.2010) http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2010/08/10/onko- facebook-pahempi-kuin-tupakkatauko/201010916/135Kuntien verkkoviestintäohje (Kuntaliitto, 2010) http://flash.kunnat.net/ verkkoviestintaohje/Linnake, Tuomas. Sovelluskehittäjät heräilevät iPhone-krapulaan (Digitoday 26.2.2010) http://www.digitoday.fi/mobiili/2010/02/26/sovelluskehittajat- herailevat-iphone-krapulaan/20102955/66MacLeod, Hugh. How to be creative (gapingvoid, 25.7.2004) http://gapingvoid.com/2004/07/25/how-to-be-creative/Mannermaa, Mika. Jokuveli: elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa (WSOYpro, 2008)Otala, Leenamaija & Pöysti, Kaija. Wikimaniaa yrityksiin: Yritys 2.0. tuottamaan (WSOYpro 2008)Parantainen, Jari. Gurumarkkinointi-blogi tiensä päässä. http://gurumarkkinointi. fi/2010/03/26/gurumarkkinointi-blogi-tiensa-paassa/ (26.3.2010)Parker-Pope, Tara. Is Your Facebook Personality Genuine? 2.12.2009. http://well.blogs.nytimes.com/2009/12/02/is-your-facebook-personality-genuine/Porttinen, Katri. Vaikea ammattikunta ( Journalisti 3.6.2010) http://www. journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/11/artikkelit/vaikea-ammattikunta/Presnal, Katja. Blog about Suri’s Shoes. Get traffic, good karma & linky love (6.5.2008) http://www.skimbacolifestyle.com/2008/05/blog-about-suris-shoes- get-traffic-good.html

138 Rajalahti, Hanna. Facebook-huuma menee kohta ohi. (Talouselämä 20.8.2010) Remes, Matti. Missä hälytys, siellä Sovijärvi ( Journalisti 25.3.2010) http://www. journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/06/artikkelit/missa_halytys_siella_ sovijarvi/ Reporting from the internet. Reuters Handbook of Journalism. http://handbook.reuters.com/index.php/Reporting_from_the_internet Rongas, Anne. Innovaatiojuna. (Opeblogi 6.1.2010) http://opeblogi.blogspot. com/2010/01/innovaatiojuna.html Rudder, Christian. The 4 Big Myths of Profile Pictures (OKTrends 20.1.2010) http://blog.okcupid.com/index.php/the-4-big-myths-of-profile-pictures/ Rudder, Christian. Don’ t Be Ugly By Accident! (OKTrends 10.8.2010) http://blog.okcupid.com/index.php/dont-be-ugly-by-accident/ Ruuskanen-Himma, Eila & Harkke, Satu. SLU:n Urheilun sähköinen media 2.0-selvitys. (Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry. 2010) http://www.slu.fi/@Bin/2737583/SLU_Liikkuva+kuva+06042010+net.pdf Saarikoski, Ville. Pk-yritys 2.0 – miten toimia sähköisesti verkottuvassa, yhteentoimivassa maailmassa (TIEKE, 2007) Saarikoski, Petri & Suominen, Jaakko & Turtiainen, Riikka & Östman, Sari. Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009) Sajari, Petri. Yli miljoonan latauksen pelimies. Helsingin Sanomat 17.5.2009. SAK Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö, Sosiaalisen median ohjeistus SAK:n henkilöstölle (7.5.2010) http://www.sak.fi/suomi/ ajankohtaista.jsp?lang=fi&location1=1&id=33935 Shirky, Clay. Cognitive Surplus: Creativity and Generosity in a Connected Age. (Penguin Group USA, 2010) Shirky, Clay. Here Comes Everybody: The Power of Organizing Without Organizations. (Penguin Press USA, 2008) Stockholms Handelskammare. Har företagen koll på vilka de rekryterar? (2010) http://www.chamber.se/filearchive/3/31948/01_2010_rekrytering_webb.pdf TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot. http://www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/tieken_tutkinnot/tapahtuu_ ajokortissa/kokemuksia/tietoyhteiskunnan_kansalaistaido/ Toivonen, Santtu. Määrä tuottaa laatua. Tehokas sisäinen verkostoituminen innostaa IBM:n työntekijöitä innovoimaan. (Tietoviikko 14.5.2010) Yle Extra. http://extra.yle.fi/ YLE. Yle yhtiönä. http://avoinyle.fi/www/fi/organisaatiotietoa/ylen_strategia.php

Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja

by Tuija Aalto on Nov 26, 2011

Accessibility

Categories

Tags

Upload Details

Usage Rights

2 Embeds 114

Statistics

Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja — Document Transcript

http://piilotettuaarre.blogspot.com	99
http://paper.li	15