B rändää  skosssiit r e a                  YLKA   YOE UUSISAARI TUIJA AALTO • MAR   ve
Huom! Tätä kirjaa on edelleen             saatavana painettuna — tiedustele                    kirjakauppiaaltasi       L...
Löydy – Brändää itsesi verkossaTuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari
© Tekijät & Avain 2010www.avain.netKannen suunnittelu: Samppa RantaTaitto: Antti CarlsonISBN 978-951-692-807-7Kustantaja: ...
SisällysLÖYDY. BRÄNDÄÄ ITSESI VERKOSSA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Aluksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . ....
Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa                   .   .   .   .   .   .   .   .   .   .   .   70   Tu...
7    Talkoistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             .   .   .   .   .   .   .   .   .   .   .   .  ...
9Löydy. Brändää itsesi verkossa.AluksiMiten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaakominun rakentaa a...
10         Yoe on suomalainen, Japanissa vuosia asunut neurotieteilijä, joka     päätyössään keskittyy aivosolujen välisen...
11JohdantoMuistatko miltä tuntuu, kun joku sinulle tärkeä ihminen kysyy mielipi-dettäsi asiasta, joka on sinulle läheinen ...
12         Kun sinulla on laaja ja omaa osaamistasi täydentävä verkosto, sellai-     set palkitsevat tilanteet, jossa joku...
13kassa. Kaverien tarjoamaa tukea voit alkaa ”maksaa takaisin” tuomallakeskusteluun omaa erityisosaamistasi. Sitä mukaa ku...
14     kattaa tätä kirjoittaessa suomeksikin jo yli 240 000 artikkelia. Karttatie-     to karttuu OpenStreetMapissa ja Pan...
15kerromme tässä kirjassa, miten ajattelultaan ja osaamiseltaan jatkuvas-ti kehittyvä ihminen voi toimia verkossa. Jaamme ...
16     POHDI     Millaisia mainelistoja omalla alallasi laaditaan? Millaisia tunnustuk-     sia jaetaan?     ESIMERKKEJÄ M...
17Ammatillisen verkkoelämän edellytyksetJotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh-dan, josta...
18       Maine, luotettavuus,                                Löydettävyys         asiantuntijuus                          ...
19 NIKSI • Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka-   verit, perhe). Listoja käyttämällä voi ra...
20         Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet-ajal-     la syntyneillä on todennäköisemmin henk...
21• Läsnäolo ja toiminta                                          • Työblogi ym.  työnantajan tarjoamassa                 ...
22                                                Yksityinen                                             henkilökohtainen ...
23ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasipäivittäiset lukemat.   Jos vaikuttaa siltä, ett...
24     hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä.         Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa o...
25                                  • Työblogi ym.                                  • LinkedIn, Twitter                   ...
26      Virkamiehenä verkossa      Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdol-      lisuuksia toiminna...
27    Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk-sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummi...
28     Ammatillista henkilöbrändiä luomaan?     Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am-     ma...
29Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli-sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edelli...
30         Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin     koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asia...
31 HUOMAA • Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot-   to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty,...
32        Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut     oma osaamisen alueensa, jonka toimijat t...
33                   Julkinen               henkilökohtainen                                     • Läsnäolo ja toiminta   ...
34     monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista re-     aaliajassa yhteisöprofiilissa.      ...
35 NIKSI • Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus-   arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kave...
36        Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luotta-     musta. Henkilöbrändin tärkein funktio on...
37sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele-vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisö...
38     huomaat vain jatkuvasti auttavasi muita saamatta itse mitään, voi olla     syytä laajentaa verkostoja. Toisaalta et...
39mons on hyvä tuntea, jos aikoo ottaa osaa digitaalisen kulttuurin edistä-miseen luomalla uusia kulttuurituotoksia. POHDI...
40      TEHTÄVÄ      • Tunnistatko urbaanin legendan eli niin sanotun kaupunkitarinan,        jos törmäät sellaiseen tosit...
41   Kuunteleminen ja toisten huomioiminen sen sijaan ovat välttämät-tömiä sosiaalisia taitoja. Olet oikeilla jäljillä sil...
42     kohtaa vapaa-ajallaan sisältöjä tuottavien massojen haasteen, sillä into-     himoiset harrastajat luovat jopa pare...
43    Yleisradion ensimmäinen päätoiminen verkkojuontaja pestattiinvuonna 2007 Yle Extra -kanavalle. Roolista käytettiin l...
44     älä käytä sosiaalista mediaa Thomson Reutersin saattamiseksi huonoon     valoon. Yhtiömme tuotemerkit ovat tärkeitä...
45jotain suorastaan kieltää. Kun faktoja päätöksenteon pohjaksi on vie-lä vähän, organisaation arvot ja työkulttuuri ratka...
46     hyötyjen etsiminen ei innosta.         Työn epävarmuus, kiire ja paineet ovat olleet johtava teema viime     vuosik...
47myös niin, että avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ja erilaisten sidonnai-suuksien julki tuomisesta tulee vaatimus. Sosiaa...
48     Puitteet, työkalut ja kompetenssit     Työyhteisöviestinnässä on siirrytty tiedon siirtämisestä vastuulliseen     v...
49    Toiminta ja läsnäolo verkossa vaatii asianmukaiset työvälineet ja oh-jelmistot. On varmistettava pääsy niihin verkon...
50     suus on koetuksella, kun uudet välineet sallivat moniosaajien tehdä itse     useita työtehtäviä aikaisemmin vaaditu...
51Kohti verkottunutta journalismiaVerkkoon on journalistikunnassa suhtauduttu perinteisesti epäilyksellä.Myös internetin k...
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja

9,726

Published on

Miten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaakominun rakentaa ammatillinen henkilöbrändi? Miten netissä kannattaa toimia työroolissa? Miten työnantajani laatima sosiaalisen median strategia muuttaa työtäni? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa journalistille, entä tutkijalle?

Löydy – Brändää itsesi verkossa kertoo konkreettisesti ja kattavasti,mitä jokaisen tietotyötä tekevän on syytä tietää työ- ja vapaa-ajan verkkoelämän yhteensovittamisesta.

Published in: Career

Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja

  1. 1. B rändää skosssiit r e a YLKA YOE UUSISAARI TUIJA AALTO • MAR ve
  2. 2. Huom! Tätä kirjaa on edelleen saatavana painettuna — tiedustele kirjakauppiaaltasi  Löydy –Brändää itsesi verkossa
  3. 3. Löydy – Brändää itsesi verkossaTuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari
  4. 4. © Tekijät & Avain 2010www.avain.netKannen suunnittelu: Samppa RantaTaitto: Antti CarlsonISBN 978-951-692-807-7Kustantaja: BTJ Finland, Oy, HelsinkiPainopaikka: Hansaprint, Vantaa 2011
  5. 5. SisällysLÖYDY. BRÄNDÄÄ ITSESI VERKOSSA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Aluksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Tekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Kiitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Globaali yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Työn muutos yksilön tasolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14AMMATILLISEN VERKKOELÄMÄN EDELLYTYKSET . . . . . . . 17Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Verkkoelämän 360 astetta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Ei-julkinen työhön liittyvä verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Julkinen ammatillinen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Vapaa-ajan julkinen verkkoelämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Henkilöbrändi – maine tavoitteellisen verkkoviestinnän kontekstissa . 35 Vaikuttavan henkilöbrändin perusta: motivaatio, asenne ja osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan? . . . . . . . . . . 41Sosiaalisen median strategiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Työkulttuuri ratkaisee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Puitteet, työkalut ja kompetenssit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48Muuttuva ammatti-identiteetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Kohti verkottunutta journalismia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Verkottunut luonnontieteilijä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55MITEN TULLA LÖYDETYKSI? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Navigointi linkkejä seuraamalla – vanhin tapa löytää . . . . . . . . . . . . 61 Sivullesi johtavat linkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Hakukoneet annostelevat näkyvyyttä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Kilpailu hakukonenäkyvyydestä – tapaus sikainfluenssa . . . . . . . . . 68Toimiva sosiaalisuus edellyttää jakamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
  6. 6. Suosittelu sosiaalisessa mediassa ja verkkokaupoissa . . . . . . . . . . . 70 Tunnisteet luokittelun apuna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71Pitkä häntä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Jaettuja merkityksiä ajan ja paikan avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76Nykytilanteen arviointi – oletko löydettävissä? . . . . . . . . . . . . . . . . 77 Näkyvyys ei takaa uskottavuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79LÖYTYMINEN VERKOSSA – LÄSNÄOLOA JA TOIMINTAA . . 80Henkilöbrändin muodostaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80Olemus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 Profiilikuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Esittäytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 Oma verkkotunnus eli domain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86Kanavavalinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 Twitter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 Facebook . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 Sivu vs. profiili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 LinkedIn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90Läsnäolo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 Verkkosivusto, blogi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 Pikaviestimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 Kuinka avoin kannattaa olla? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95Toiminta – prosesseja, teoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 Bloggaaminen ja toisten blogien kommentoiminen . . . . . . . . . . . . 97 Viestintä keskustelupalstoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 Tiedon hankinta ja suodattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 RSS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 Hakuvahdit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 Sosiaaliset kirjanmerkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
  7. 7. 7 Talkoistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 Vapaaehtoistyö kulttuurin kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 Esitelmät verkoston yhteiseksi tiedonlähteeksi . . . . . . . . . . . . . . 111 Tapahtumiin osallistuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 Liverapo – kimppamuistiinpanot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 Vaalikampanjointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Facebookin ryhmät ja sivut kampanjatyökaluina . . . . . . . . . . . . . 116 Työnhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117Henkilöbrändin rakentamisprojekti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 Henkilöbrändi = startup-yritys? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120Kolme esimerkkiä ammatillisista sosiaalisen median strategioista. . . 121 Tapaus 1: Tunnettu nimi haluaa lähentyä sosiaalisessa mediassa . . . 121 Tapaus 2. Yrittäjä verkostoituu ja hankkii liidejä . . . . . . . . . . . . . . 122 Tapaus 3. Yhteisömanageri kokoaa brändin ystävät yhteen . . . . . . 123LOPUKSI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127Liite 1: Turvallisuuden muistilista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127Liite 2: Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Liite 3: Joitakin verkko(viestintä)työkaluja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130Liite 4: Ajanhallinnan QII-malli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132LÄHTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
  8. 8. 9Löydy. Brändää itsesi verkossa.AluksiMiten erotan työ- ja vapaa-ajan verkkominäni toisistaan? Kannattaakominun rakentaa ammatillinen henkilöbrändi? Miten netissä kannattaatoimia työroolissa? Miten työnantajani laatima sosiaalisen median stra-tegia muuttaa työtäni? Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tar-joaa journalistille, entä tutkijalle? Löydy – Brändää itsesi verkossa kertoo konkreettisesti ja kattavasti,mitä jokaisen tietotyötä tekevän on syytä tietää työ- ja vapaa-ajan verk-koelämän yhteensovittamisesta. Löydy – Brändää itsesi verkossa on Tuijan ja Yoen toinen yhteinentietokirja. Vuonna 2009 ilmestynyt Nettielämää – sosiaalisen medianmaailmat sopii hyvin luettavaksi rinnakkain tämän teoksen kanssa. Tekijät tutustuivat toisiinsa verkossa vuonna 2006 ja päätyivät toimit-tamaan yhdessä median uusista ulottuvuuksista kertovaa Sula Pinta -net-tiradio-ohjelmaa, jota on ilmestynyt kolmen vuoden aikana yli 50 jaksoa.TekijätTuija Aalto on digitaalisen median ja verkkoviestinnän asiantuntija, jol-la on 15 vuoden kokemus sähköisen median tuotekehityksestä. Häntuntee media-alan muutoksen ja on kokenut puhuja sekä kotimaassaettä kansainvälisesti.
  9. 9. 10 Yoe on suomalainen, Japanissa vuosia asunut neurotieteilijä, joka päätyössään keskittyy aivosolujen välisen sähköisen viestinnän tutkimi- seen. Sen ohella 12-vuotiaasta asti tietokoneita ohjelmoinut ja merkit- tävän osan sosiaalisesta elämästään verkossa viettävä Yoe ajaa tiedon ja kommunikaation avoimuuden asiaa tiedepiireissä. Tekijät tavoittaa parhaiten blogeistaan: http://www.tuhatsanaa.net ja http://yoe.iki.fi. Tämän kirjan verkkosivusto on osoitteessa http://www.loydy.fi. Kirjasta voi tykätä Facebookissa http://www.facebook.com/loydykirja ja sitä voi seurata Twitterissä @loydykirja. Kiitokset Tämän kirjan valmistumiseen ovat erityisesti myötävaikuttaneet Kari A. Hintikka, Riitta Nieminen-Sundell, Suvi Korhonen, Salla Laakso- nen ja Heli Sirkiä lukemalla käsikirjoituksen ja antamalla arvokkaita kommentteja. Kiitokset hyvistä keskusteluista verkossa, monenlaisesta avusta ja ajattelun sytykkeistä blogeissa, Qaikussa ja Twitterissä ansait- sevat yllämainittujen lisäksi Janne Saarikko, Jussi-Pekka Erkkola, Anne Senilä-Turunen, Petja Jäppinen, Anne Rongas, Harto Pönkä, Irmeli Pietilä, Esko Lius, Tarmo Toikkanen, Hanna Takala, Eero Rautasilta, Pauliina Mäkelä, Mari Koistinen, Janne Ruohisto, Christina Forsgård ja monet monet muut keskusteluihin osallistuneet. Tuija haluaa lisäksi erikseen kiittää työtovereitaan Pirkka Aunolaa, Arttu Silvastia, Seija Aunilaa, Sari Veikkolaista, Kari Haakanaa ja Met- ropolian Juhana Kokkosta, joiden kanssa viime vuosien Ylen verkko- viestintäkoulutuksia on toteutettu, sekä ystäväänsä Ulla Lukkaria mo- nista hyvistä luovien alojen kehitykseen liittyvistä keskusteluista. Yoe kiittää työtovereitaan aivotutkimustyöhön suoranaisesti liitty- mättömän nettielämän suvaitsemisesta (thank you guys, Klaus, Ben & al!) sekä erityisesti Tommi Lättiä ja Jan Lewenstamia ammatilliseen ver- kostoitumiseen liittyvistä keskusteluista.
  10. 10. 11JohdantoMuistatko miltä tuntuu, kun joku sinulle tärkeä ihminen kysyy mielipi-dettäsi asiasta, joka on sinulle läheinen ja josta tiedät paljon? Jaat tietosija arviosi aiheesta mielelläsi. Työpaikalla tunnet itsesi arvostetuksi, kunsinut pyydetään mukaan suunnittelemaan kehityshanketta, jossa pääsetvaikuttamaan alasi kehitykseen. Tuntuu hyvältä, kun joku sinulle tärkeätaho on päättämässä jostakin sinulle merkityksellisestä asiasta ja kysyykantaasi etukäteen. Entä kuinka usein olet turhautunut siihen, että sinua ei ole pyydettymukaan projektiin, joka liittyy omimpana pitämääsi osaamisalueeseen?Miten ärsyttävää on kuulla jossakin päätetyn sinulle merkittävästä ai-heesta ilman, että olet edes tiennyt päätöksen valmistelusta? Ehkä tun-tuu siltä kuin kukaan ei tietäisi olemassaolostasi. Kenet hyvänsä voi kuitenkin löytää verkosta hakemalla. On omaetusi, että parhaiten löytyvä, itseesi liittyvä sisältö on itse julkaisemaasi,merkityksellistä ja ajantasaista materiaalia, joka heijastaa nykyisiä kiin-nostuksen kohteitasi ja osaamistasi. On hyvä, että löydyt silloin kun sinua etsitään. Vielä parempi ja mo-nia mahdollisuuksia avaava tilanne on se, että löydyt silloinkin, kunjuuri sinua ei etsitä. Vaatii hyvää nettimainetta löytyä silloin, kun jokuhakee tietoa sinulle tärkeästä asiasta. Hyvän maineen voi ansaita toimi-malla verkostoissa, esimerkiksi jakamalla hyödyllistä ja hauskaa sisältöä.Osuvasti otsikoidut ja asiasanoitetut mediasisällöt, kiinnostavat valoku-vat, videot tai äänitykset kiinnittävät nettipersoonasi sinua kiinnosta-viin aihepiireihin.
  11. 11. 12 Kun sinulla on laaja ja omaa osaamistasi täydentävä verkosto, sellai- set palkitsevat tilanteet, jossa joku muistaa sinut oikeaan aikaan ja oi- keaan asiaan liittyen, tulevat tavallisemmiksi. Voit yhä useammin luot- taa siihen, että verkostossasi olevat ihmiset kertovat sinulle osuessaan keskusteluun, joka saattaisi kiinnostaa sinuakin. Laajasti verkostoituneena olet tehokkaampi ja tuotteliaampi. Saat aikaan enemmän ja autat samalla myös muita. Jotkut ennen hankalilta tuntuneet asiat sujuvat joutuisaan, kun ongelmia ratkotaan verkoston avulla. Sinulla on työtä jouduttavia rutiineja, jotka tuottavat lisäarvoa muillekin. Samalla kun selaat päivittäistä uutisotsikkolistaasi ja panet talteen myöhempää käyttöä varten kirjanmerkkejä, vinkkaat verkostol- lesi kiinnostavista artikkeleista. Vastavuoroisesti verkostosi jäsenet jaka- vat sinulle löydöksiään. On monia tapoja käyttää sosiaalista mediaa löytymiseen. Tämä kir- ja on tarkoitettu reittioppaaksi tutustuttamaan lukija eri tyyppisiin toimintamalleihin, joista voi poimia jotakin omaan päivärutiiniinsa. Esittelemme kokeilemisen arvoisia palveluita ja neuvomme myös nii- den tarjoamia löytymistä edistäviä käyttötapoja. Kannustamme lukijaa kehittämään työverkkopersoonan lisäksi henkilökohtaista verkkoper- soonaansa, jota ei ole sidottu työnantajan brändiin. Syntyy positiivinen kierre, sillä vahva netin henkilöbrändi puolestaan voimistaa työidenti- teettiä. Emme neuvo, miten tullaan julkkikseksi. Laaja yleisjulkisuus ei ole useinkaan vaikuttavan ja tehokkaan verkkopersoonan tärkein tavoi- te. Oman verkoston silkkaa laajuutta tärkeämpää on sen koostumus. Tärkeintä on, että juuri oikeat ihmiset löytävät sinut tarvittaessa. Työ- rauhan ja keskittymisen kannalta olisi parempikin, että vältyt tavoittei- desi kannalta turhilta yhteydenotoilta. Kädessäsi oleva teos on opas vaikuttavaan verkkoläsnäoloon. Vai- kuttavan toiminnan tulokset voivat olla määrällisiä ja mitattavia: han- kitaan näkyvyyttä, mainintoja ja linkityksiä, tai laadullisia: solmitaan luottamussuhteita, ollaan avuksi ja saadaan apua. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan verkkoon kannattaa lähteä avoimin mielin ja antaa onnellisille sattumille sijaa. Verkostoitumispalvelujen mielekkyys avautuu vasta, kun kontakteja on riittävästi. Alkuvaikeuksien yli auttaa myös kavereiden voima. Mikä- li mahdollista, aloita maihinnoususi sosiaaliseen mediaan tutussa poru-
  12. 12. 13kassa. Kaverien tarjoamaa tukea voit alkaa ”maksaa takaisin” tuomallakeskusteluun omaa erityisosaamistasi. Sitä mukaa kun opit käyttämäänpalvelua, voit alkaa opastaa muita uusia käyttäjiä – alkuvaiheessa omat-kin kompastelut ovat vielä tuoreena mielessä. Henkilöbrändäys verkossa vaatii aikaa. Jos sinulla on jo nimeä omal-la allasi ja verkostoja valmiina, pääset hyvään alkuun, kun perustat verk-koidentiteetin sopivilla kanavilla ja kutsut tosielämän kontaktit myösverkkokontakteiksesi. Kaikille osapuolille arvokkaan verkoston raken-taminen vie hyvinkin vuoden, kaksi, ja sen jälkeenkin verkosto vaatiijatkuvaa vaalimista. Verkottunutta yhteisöllisyyttä on vaikea ymmärtää ilman, että osal-listuu siihen itse. Asiat saattavat tuntua vaikeilta, mutta kuten kaikis-sa merkittävissä haasteissa, uskaltaminen ja omien rajojen rikkominenkannattaa.Globaali yhteistyöClay Shirky kysyy kirjassaan Cognitive Surplus (2010), mitä maailmanihmiset saisivatkaan aikaan, jos käyttäisivät murto-osankin vapaa-ajas-taan yleishyödyllisiin hankkeisiin. Digitaalinen ja verkottunut toimin-taympäristö on mahdollistanut tämän ”ylimääräisen” luovuuden ja älyk-kyyden valjastamisen yhteiseksi hyväksi. Hakkerit ja heidän ajamansaavoimuuden, yhteistyön ja vapaan tiedonsiirron periaatteet ovat esi-merkki tämän ilmiön voimasta. Hakkerietiikaksi kutsuttu tapa suhtau-tua työhön, rahaan ja ajankäyttöön näkyy muillakin elämänalueilla kuinsen alkulähteillä, tietokoneiden ohjelmoimisessa (Himanen 2001). Yhä suuremman ihmisjoukon yhteistyö verkossa synnyttää merkit-tävää kulttuuripääomaa. Digitaalisen kulttuurin edistämisessä talkootverkossa ovat jo arkipäivää: Gutenberg-projekti digitoi kirjallisuutta,Librivox tuottaa vapaita äänikirjoja. Vapaa tietosanakirja Wikipedia TEHTÄVÄ • Oletko selvillä oman alasi merkittävimmistä nettitalkoohankkeista?
  13. 13. 14 kattaa tätä kirjoittaessa suomeksikin jo yli 240 000 artikkelia. Karttatie- to karttuu OpenStreetMapissa ja Panoramiossa lisätään kuvia kartalle. LeMillissä jaetaan oppimateriaaleja. Laajakaistainen internet on jo lähes joka kodissa, mutta Suomen in- ternet-aika on alkanut jo 90-luvun puolivälissä: kesäkuussa 1994 inter- netistä kohistiin iltapäivälehdissä ja televisiouutisissa ja sen nähtiin tuo- van tulevaisuudessa kaikki kansalaiset tasavertaisesti tiedon valtateille. Jo tuolloin katsottiin netinkäytön kuuluvan pian joka kansalaisen yleis- sivistykseen (Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009). Vaik- ka asiasta on puhuttu viitisentoista vuotta, suomalaisten tietoyhteis- kuntataidoissa on yhä kehittämistä. Työn muutos yksilön tasolla Yhä suurempi osa suomalaisten tekemästä työstä on ”tietotyötä”: ajatte- lua, luovaa työtä ja tietokykyjen käyttöä. Henkinen työ ei alistu holhoa- miselle ja yksityiskohtaiselle määräämiselle. Työ on myös yhä useam- min projektimaista ja tilapäistä. Yleiset työehtosopimukset muuttuvat yksilöllisiksi työehtosopimuksiksi, joissa sovitaan työn tekemisen ajas- ta ja paikasta ja tuottojen jakamisesta. Prekarisaatio, toimeentulon ja elämäntilanteen epävarmuus, muuttaa ratkaisevasti arvoja, työnteon ehtoja, työntekijöiden turvallisuutta ja mielenmaisemaa. (Hautamäki 2008.) Työntekijät ovat työmarkkinoilla toistensa kilpailijoita, jolloin erottautuminen ja oman osaamisen esille tuominen nousee tärkeiksi taidoiksi. Toisaalta verkostomaisessa toimintaympäristössä tarvitaan kykyä hakeutua joustavasti yhteistyöhön. Nopeutuva tuotekehitys edel- lyttää, että projekteihin saadaan nopeasti juuri oikeanlaisia osaajia. Verkottunut ja digitaalinen viestintäympäristö on kymmenessä vuo- dessa avannut yksilön maineen luomiseen tai henkilöbrändin luomi- seen aivan uusia mahdollisuuksia. Emme väitä, että kuka tahansa voi- si ponnistaa verkosta valtajulkisuuteen ilman tiedotusvälineiden apua, mutta verkkonäkyvyydestä on paljon apua, kun haluaa tulla juuri oikei- den kohderyhmien löytämäksi. Osaajana ja asiantuntijana löytyminen ja henkilöbrändäys ei täh- tää kiiltokuvamaisen virtuaalisen superihmisen luomiseen. Sen sijaan
  14. 14. 15kerromme tässä kirjassa, miten ajattelultaan ja osaamiseltaan jatkuvas-ti kehittyvä ihminen voi toimia verkossa. Jaamme lukijoille sen, mitäolemme oppineet verkossa tapahtuvasta työstä kertomisesta, osaamisenjakamisesta, keskeneräisten ajatusprosessien julkaisemisesta ja yhteis-työn tekemisestä. Henkilöbrändi sanana on kielenkäytössämme uusi, samaa aikakaut-ta kuin luova luokka ja huomiotalous. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, silläihmiset ovat aina nostaneet joitakin joukostaan esikuviksi. On monia tapoja selvittää, kuka kukin on – alkaen saman nimisestätietokirjasta. Kuka kukin on -kirja on alaotsikoltaan Huomattavien kan-salaisten hakemisto. Ensimmäinen Who is Who julkaistiin Englannissa1849. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä valta ja asema eivätenää vain periytyneet, vaan merkittäviin virkoihin päästiin myös omillaansioilla. Myös valtiovalta ja media määrittävät, kuka on kuka. Presidentin it-senäisyyspäivän vastaanoton vuotuinen kutsuvieraslista on tarkoin var-jeltu salaisuus, ei Linnan juhliin kutsuttujen nimilistaa julkisteta enneneikä jälkeen tapahtuman. Kutsu Linnan juhliin on merkki ansioitumi-sesta kansalaisena. Tiedotusvälineet laativat nimilistoja, koska sellaiset kiinnostavatyleisöjä. TV1 äänestytti suomalaisilla sata suurinta suomalaista vuon-na 2004. Silloin suomalaiset äänestivät kaikkien aikojen suurimmak-si suomalaiseksi Carl Gustav Mannerheimin. Tietoviikko-julkaisu onuseana vuonna koonnut listan sadasta tietotekniikka-alan vaikuttavim-masta henkilöstä. Helsingin Sanomat on koonnut HS-raatiin viisaitaeri aloilta ottamaan kantaa ajankohtaisiin ja ajattomiin kysymyksiin.Sähköinen media tuottaa henkilöbrändejä, TV-kasvoja, niin ohjelmientekijöistä kuin niissä esiintyvistäkin. Miten minusta tuli minä -sarjantoimittaja Marko Gustafsson toimiwtti sarjan henkilökuvista samanni-misen kirjan vuonna 2009.
  15. 15. 16 POHDI Millaisia mainelistoja omalla alallasi laaditaan? Millaisia tunnustuk- sia jaetaan? ESIMERKKEJÄ MAINELISTOISTA • TV1:n Suurin Suomalainen (kertaluontoinen lista vuonna 2004) • Vuoden parhaat yritysjohtajat (Kauppalehti Optio) ja Tietoviikon 100 tivi-vaikuttajaa • Naistoimittajat ry valitsee Vuoden Kellokkaaksi henkilön, joka on merkittävällä tavalla kiinnittänyt huomiota ajankohtaiseen yhteis- kunnalliseen kysymykseen • Ulkomainen esimerkki pitkäikäisestä ansioituneiden henkilöiden nimeämisestä: Times-lehden Person of The Year (vuosina 1927– 1999 Man of The Year)
  16. 16. 17Ammatillisen verkkoelämän edellytyksetJotta voisit olla läsnä ja toimia verkossa, tarvitset pysyvän kiinnekoh-dan, josta sinut tunnistaa ja jonka kautta pystyt viestimään verkostojesikanssa. Ennen kuin voit alkaa tehdä varsinaista henkilöbrändäystä, sinullaon siis oltava tämä digitaalinen ilmentymä; muoto, jossa esiinnyt ver-kossa. Tämä ”työrukkanen”, jonka varaan verkkoelämäsi rakentuu, onverkkoidentiteettisi. Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia verkkoidentiteettejäriippuen omista tavoitteista ja siitä, miten tiukasti haluaa pitää eri elä-mänalueet verkossa erillään. Aktiiviselle ihmiselle, joka rekisteröityyuteliaisuuttaan moniin palveluihin, kertyy helposti useita verkkoiden-titeettejä. Verkossa voi toimia täysin anonyymisti, nimimerkillä, pseu-donyyminä eli salanimellä tai omalla nimellä. Ammatin tai harrastus-asiantuntijuudenkin edistämiseen käytettävä verkkoidentiteetti onusein hyvin lähellä ”oikeaa” identiteettiä eli esiinnytään omalla nimellä. Verkkoidentiteetin kiintopiste on sähköpostiosoite tai käyttäjätun-nus palveluissa, joita käytät (Aiheesta laajemmin Aalto ja Uusisaari2009 s. 114).
  17. 17. 18 Maine, luotettavuus, Löydettävyys asiantuntijuus Henkilöbrändi Toiminta verkossa: Verkkoelämä Olemus, läsnäolo, bloggaaminen, kommentointi, tavoitettavuus, keskustelu, tiedonhankinta, kanavavalinnat Verkkoidentiteetit kampanjointi, suosittelut Sähköpostiosoitteet käyttäjätunnukset Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto & Uusisaari. CC-BY Minä – verkkoidentiteetistä henkilöbrändiksi Työminän ja yksityisen minän erottaminen verkossa tuntuu monista tar- peelliselta. Haluamme kuitenkin tarjota myös toisen näkökulman asiaan. Suuntaus on ylipäänsä kohti työn ja vapaa-ajan sekoittumista, ja sama tapahtuu myös verkkoelämässä. Itse asiassa yksityisen ja työroolin verkkoelämän välimaastossa on tilaa ammatilliselle verkkoelämälle, jota tässä kirjassa käsitellään laajasti. Kuten edellä todettiin, toiminta verkossa työnantajan lukuun tulee lähivuosina yleistymään. Toki kannattaa pohtia, mitä verkossa haluaa tehdä edustamansa organisaation nimissä ja mitä omissa nimissään. Etenkin jos työ edellyttää yksityisen elämän ja työroolin erillään pi- tämistä, kannattaa yksityistä nettielämää varten luoda henkilökohtai- nen verkkoidentiteetti ja suojella sen yksityisyyttä mahdollisuuksien rajoissa. Voi kuitenkin käydä niin, että vaikka itse pyrkisi esiintymään yksityishenkilönä, tulee silti nähdyksi työroolissa. Tiukkojen rajojen vetäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Vaikka kuinka yrittäisi itse
  18. 18. 19 NIKSI • Kannattaa lajitella kontaktejaan Facebookissa eri ryhmiin (työ, ka- verit, perhe). Listoja käyttämällä voi rajata toimintansa näkyväksi esimerkiksi ainoastaan perheelle ja kavereille ja jättää työtuttavat henkilökohtaisimpien tiedotusten ulkopuolelle. Listat myös mah- dollistavat rajallisen näkyvyyden chatissa; tästä voi olla hyötyä, mi- käli haluat rauhoittaa esimerkiksi viikonloput läheisimpiesi kanssa kommunikointiin.olla yksityishenkilönä esimerkiksi Facebookissa, työkaverit ja pomopyrkivät kavereiksi, ja kohta chatissa hoidetaan jo työasioitakin. On hyvin mahdollista, että aktiivisesti verkossa toimivalla on kol-men tasoista verkkoelämää: Työrooli Ammatillinen rooli Henkilökohtainen vapaa-ajan verkkopersoonaKolmen tasoista verkkoelämää. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010Aalto & Uusisaari. CC-BYTäysin työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa orga-nisaatiota työantajan ehdoilla. Yksityinen verkkoidentiteetti taas on jo-kaisen omaa, työhön liittymätöntä aluetta. Näiden ympärille voi kasvaayksityisestä verkkoelämästä erillään oleva ammatillinen julkinen verk-koelämä ja siihen liittyvä henkilöbrändi.
  19. 19. 20 Painotukset ovat jonkin verran sukupolvisidonnaisia. Internet-ajal- la syntyneillä on todennäköisemmin henkilökohtainen verkkoelämä, mutta ei välttämättä vielä roolia työelämässä saati ammatillista hen- kilöbrändiä. Työelämässä jo pitkään olleilla taas saattaa työtehtävien vuoksi olla työrooliin liittyvä verkkoidentiteetti, mutta ei juurikaan va- paa-ajan verkkoelämää. Työroolista irrallaan oleva ammatillinen henkilöbrändi on harvi- naisempi ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy silti monilta aloilta, ja digi- taalisen median osaajilla sellaiset ovat jo yleisiä (Annola 2010). Myös työnantaja hyötyy siitä, että työntekijä on hyvin verkostoitunut ja peril- lä alansa kehityksestä. Oman, työnantajasta riippumattoman verkkoidentiteetin käyttö on monissa tapauksissa suositeltavaa. Se tarjoaa työnantajasidonnais- ta verkkoidentiteettiä suuremman liikkumavaran, mahdollisuuden it- senäisiin ratkaisuihin ja riippumattomuuden työsuhteen jatkumisesta. Tämä pätee silloinkin, kun olet itse oma työnantajasi. Yrittäjä saattaa tuntea houkutusta yhdistää henkilökohtaisen vapaa-ajan ja työkeskeiset roolit. Sosiaalisen median saralla aloittava yrittäjä saattaa ajatella, että hän on yhtä kuin yrityksensä. Kannattaa kuitenkin pitää oma ammatillinen verkkoidentiteetti erillisenä yrityksensä verkkoidentiteetistä, jotta ne voi tarvittaessa eriyttää, esimerkiksi yrityksen omistajanmuutosten yhteydessä. Organisaatioiden strategiat ja taktiset toimenpiteet muuttuvat. Omien suunnitelmien ja haasteiden ajattelu ja pitkäjänteinen verkosto- jen rakentaminen on investointi omaan tulevaisuuteen asiantuntijana ja osaajana. Vaikuttavan verkoston ilmentämä sosiaalinen pääoma on valt- tisi, kun neuvottelet uralla etenemisestä, paremmasta palkasta tai mah- dollisuudesta valita kiinnostavimmat projektit. Motiiveja olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa: • Oman työn tuki • Oman työn vaikuttavuuden lisääminen • Oppiminen • Vaikutuspiirin laajentaminen. Aiheesta lisää luvussa neljä, Kolme esimerkkiä erilaisista ammatillisista sosiaalisen median strategioista.
  20. 20. 21• Läsnäolo ja toiminta • Työblogi ym. työnantajan tarjoamassa • Linkedin, Twitter ympäristössä • Läsnäolo ja toiminta• Inranet, extranet oman alan verkostoissa• Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen Julkinen ammatillinen ammatillinen Yksityinen Julkinen henkilökohtainen henkilökohtainen• Talous• Terveys • Läsnäolo ja toiminta• Asiointi verkon yhteisöissä• Ostokset • Kulttuurituotanto• Yksityinen mediavälitteinen • Yhteiskunnallinen viestintä vaikuttaminenVerkkoelämän 360 astetta. Löydy – Brändää itsesi verkossa 2010 Aalto &Uusisaari. CC-BYVerkkoelämän 360 astettaOrganisaatioiden asiakaspalvelu ja asiakassuhdeviestintä laajenevat vä-hitellen verkon yhteisöllisiin palveluihin. Työnantaja saattaa suunnitel-la liittymistä palveluun, jossa työntekijä on jo läsnä yksityishenkilönä.Yksityisen verkkoidentiteetin joutuminen osaksi yrityksen läsnäoloaei tunnu hyvältä eikä työnjohto-oikeuden rajoista netissä ole selvyyttä.Työhön liittyvän ja vapaa-ajan verkkoläsnäolon ja toiminnan erottami-nen on tärkeää jo oman yksityisyyden suojaamisenkin kannalta. Verkkoelämän ulottuvuuksia voidaan havainnollistaa ympyräkaa-violla, joka kattaa sen eri piirteet julkisesta yksityiseen ja työstä ja am-matillisesta toiminnasta vapaa-aikaan. Tarkastelemme seuraavassa näitä ulottuvuuksia yksi kerrallaan.
  21. 21. 22 Yksityinen henkilökohtainen • Talous • Terveys • Asiointi • Ostokset • Yksityinen mediavälitteinen viestintä Yksityinen henkilökohtainen verkkoelämä Asioinnin ja viestinnän muuttuminen verkkovälitteiseksi tarkoittaa, että hoidamme myös henkilökohtaisen elämänhallinnan alueella yhä isomman osan asioista netissä. Yksityisen verkkoelämän alueelle kuulu- vat talous, terveys ja sähköinen asiointi. Myös yksityinen mediavälittei- nen viestintä kuuluu siihen osaan verkkopersoonaa, jota ei jaeta muiden kuin läheisten kanssa. Tyypillisesti pankki- ja veroasiat tai ostokset verk- kokaupasta ovat olleet yksityisiä – kenellepä ne kuuluisivat. Uudet hyvinvointialan tuotteet ja palvelut tekevät mahdollisek- si julkaista varsin henkilökohtaistakin tietoa. Withings-kehonkoos- tumusmittari-vaaka on langattomassa yhteydessä verkkoon ja lähettää käyttäjänsä painotiedot suoraan tämän omalle tilille palvelun internet- järjestelmään. Tilinsä voi pitää yksityisenä, tai tiedot painokäyristä ja rasvaprosenteista voi näyttää kaikkien vaa’an käyttäjiksi rekisteröitynei- den perheenjäsenten kesken. Halutessaan tietonsa voi jakaa Twitterissä tai julkaista muualla verkossa. Faneilleen terveystietoa ja vinkkejä jakava kuntovalmentaja saattaisi käyttää palvelua julkisen ammatillisen verkkoidentiteetin tuottamiseen, mutta useimmille muille vaa’an lukemat jäänevät omassa tiedossa pidet- tävän verkkoelämän sektorille. Murheellinen tosiasia on, että valtaosaa
  22. 22. 23ystäväverkostostasi ei tippaakaan kiinnosta rasvaprosenttisi tai vaakasipäivittäiset lukemat. Jos vaikuttaa siltä, että jaat aivan kaiken, hankit hyvin eksentrisenleiman. Vielä on asioita, joita ei ole tapana mainita saati dokumentoidajulkisesti. Jos lähdet rikkomaan näitä tabuja, tee se hyvin tietoisesti. • Läsnäolo ja toiminta työnantajan tarjoamassa ympäristössä • Intranet, extranet • Sähköposti, pikaviestin, videokonfrenssit Ei-julkinen ammatillinenEi-julkinen työhön liittyvä verkkoelämäEi-julkiseen työhön liittyvään verkkoelämän alueeseen lukeutuu orga-nisaation sisäinen viestintä. Kaikissa nykyaikaisissa yrityksissä on vä-hintäänkin intranet ja siellä henkilöhakemistot ja työpaikan uutiset.Edistyneimmissä organisaatioissa on jo wikit yhteisöllisempään tiedon-hallintaan ja chatti epämuodollisempaan ajatustenvaihtoon (Toivonen2010). Mikrobloggaus, lyhyiden tilannetiedotusten julkaiseminen seu-raajilleen, ja oman verkoston tilannetiedotusten seuraaminen, tekee tu-loaan myös organisaatioviestintään. Tunnetuin mikroblogityökalu ontätä kirjoittaessa Twitter. Organisaatioiden sisäisiin verkostoihin rajat-tavia mikroblogipalveluita tarjoavat muun muassa Yammer ja Qaiku. Suurissa kansainvälisissä organisaatioissa on jo tavallista, että yhteis-työ on verkkovälitteistä. Työvälineinä käytetään sähköpostin lisäksimuita ohjelmia ja palveluita. Organisaation tiedon ja tietämyksen hal-lintaan käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä, ja projektiyhteistyö-
  23. 23. 24 hön on työtiloja ja verkkokokousvälineitä. Intranetillä eli organisaation sisäisellä internetillä saattaa olla yhä enemmän sosiaalisten verkostojen piirteitä: työntekijällä voi olla oma profiilisivu, jolla on tietoa työntekijän osaamisesta ja tämän tuottamia yhtiön sisällä julkisia dokumentteja. Ammatillisen henkilöbrändisi kannalta on erittäin tärkeää, että nä- kyvyytesi ja toimintasi näissä yhtiön tarjoamissa kanavissa on tarkoi- tuksenmukaista – ajantasaista, ammattimaista ja työnantajasi työkult- tuurin mukaista. Pidä kollegasi ajan tasalla projekteistasi käyttäen niitä työkaluja, joita työnantajan sisäisessä verkossa tarjotaan: jos käytössäsi on blogi, käytä sitä projektisi tiedotteiden julkaisukanavana sähköposti- listan sijaan. Blogin avulla projektin ulkopuolisetkin voivat pysyä tilan- teen tasalla; heillä saattaa olla tarjota apua asiasi edistämiseksi, tai ehkä joku muistaa sinut blogin ansiosta myöhemmin toisessa asiayhteydessä. Tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen yhteistyössä verkossa on rajattomat mahdollisuudet. Kun yhteistä tiedon rakenta- mista halutaan varta vasten edistää, voidaan valita siihen parhaiten sopi- va työkalu. Voidaan esimerkiksi alkaa koota yhteistä wikiä – joko täysin avoimesti tai siten, että pääsy rajataan vain erikseen kutsutuille. Tällai- sen ympäristön voi perustaa organisaation sisälle esimerkiksi intrane- tiin niin, että kuka tahansa organisaation jäsen voi vapaasti liittyä mu- kaan. Sen voi myös perustaa verkkoon ja antaa salasanan vain valituille. Teknisen käyttöönottoprosessin lisäksi yrityskulttuurin on kuitenkin muututtava, jotta wikin mahdollistama uusi työtapa juurtuisi käyttöön. (Otala & Pöysti 2008. ) Mikäli et ole varma, mihin kaikkeen työpaikkasi intranet taipuu tai tarvitset muuten opastusta, tiedustele asiaa sisäisestä viestinnästä tai henkilöstöosastolta. Työpaikkasi intranetvastaava auttaa varmasti mie- lessään kaikissa sisäistä tiedonkulkua edistävissä hankkeissa.
  24. 24. 25 • Työblogi ym. • LinkedIn, Twitter • Läsnäolo ja toiminta oman alan verkostoissa Julkinen ammatillinenJulkinen ammatillinen verkkoelämäAmmatillisen verkkoelämän julkisella alueella verkossa esiinnytään jokotyönantajan lukuun työroolissa ja työtehtävissä tai omana ammatillise-na itsenä. Julkinen ammatillinen henkilöbrändi voi siis koostua näistäkahdesta ulottuvuudesta. Graafin tämä sektori on kirjassa esiteltävänasian kannalta merkittävin, joten jäämme tarkastelemaan sitä hiemanmonipuolisemmin ja tarkemmin.Työroolissa verkkoonVerkkoviestintätaidot ja oman alan sosiaaliset verkostot ovat arvokastapääomaa tämän päivän työmarkkinoilla. Jos työssä tarjoutuu mahdolli-suus kartuttaa näitä taitoja, siihen kannattaa tarttua. Työrooliin liitty-västä verkkoläsnäolosta ja toiminnasta sovitaan aina työpaikalla. Esimiehen kanssa on syytä keskustella vähintäänkin toiminnan ta-voitteista, mutta mitä enemmän saat käytännön tukea, sitä helpompisinun on edustaa organisaatiota. Tämä edellyttää johdolta verkkoläsnä-olon ja -toiminnan mahdollisuuksien tuntemista. Varmista, että tiedät, mikä on työnantajasi tahtotila julkaistavan tie-don suhteen. Liikesalaisuudet, asiakkaiden tiedot, hinnoitteluperusteetja sopimusten sisällöt eivät yleensä saa joutua julkisuuteen. Sovi esimie-hesi kanssa, millä tavalla voit verkossa puhua meneillään olevista pro-
  25. 25. 26 Virkamiehenä verkossa Viranomaiset ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median mahdol- lisuuksia toiminnassaan. Poliisi toimii jo Facebookissa ja IRC-Gal- leriassa ja kuntien nuorisotyö on laajentunut verkkoon, jossa nuoret viettävät merkittävän osan vapaa-ajastaan. Kela ja Vero.fi ovat kokeil- leet neuvontaa ja tiedotusta verkkoyhteisöissä. Tuija toimitti Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia hallinnolle avautuu verkossa (http://www.kansanvalta.fi/ ”Sosiaali- sen median mahdollisuudet hallinnolle”.). Katsaus esittelee toimin- tatapoja ja menettelyjä, joita on hyvä noudattaa silloin, kun julkinen organisaatio tai yksittäinen virkamies osallistuu sosiaalisen median foorumeille. Katsauksessa kannustetaan hallinnon organisaatioita ja yksittäisiä virkamiehiä käyttämään sosiaalisen median palveluja harkintansa mukaan, ja siinä korostetaan, että sosiaaliseen mediaan menemisen on oltava organisaation tietoinen päätös. Yksittäinen virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin or- ganisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä. Esiintyessään verkossa organisaationsa edustajana virkamiehen tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan normaalia harkintaa siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia. jekteista, seminaareista, joihin osallistut, inspiroivista ihmisistä, joita tapaat ja siitä, mitä olette työkavereiden kanssa kulloinkin oppineet ja keksineet. Nettiä pelätään, mutta merkittäviä tietoturvariskejä aiheutuu jat- kuvasti myös, kun puhelimessa tai julkisissa liikennevälineissä keskus- tellaan varomattomasti tai kun kannettavia tietokoneita ja kännyköitä hukataan. Ei tietenkään pidä väheksyä netin merkitystä tiedon tahat- tomassa levittämisessä. Minkään sosiaalisen median palvelun suljet- tukaan ryhmä ei ole oikea paikka ihmisten yksityisyyttä tai yrityssa- laisuutta loukkaavien tietojen julkaisemiseen; työehtojen rikkominen Facebookissakin voi johtaa irtisanomiseen.
  26. 26. 27 Facebook tai vastaava verkkopalvelu ei ole oikea paikka luottamuk-sellisista työasioista puhumiseen. Ehdota mielummin organisaatiosikoulutus- ja kehittämisvastaavalle, että työn kehittämistä koskevalle kes-kustelulle perustettaisiin keskustelupalsta organisaationne intranetiin. Työnantajaan ja työtehtäviin liittyvässä toiminnassa käytetyn verkkoi-dentiteetin kontakteineen omistaa se organisaatio, jonka tavoitteita var-ten se on perustettu. Verkkoläsnäolo tämän profiilin lukuun tukee työn-antajan strategiaa, ja tavoitteet ovat työnantajan tavoitteista johdettuja. Silloin kun verkkoläsnäoloon käytetty profiili on nimetty yrityksen,merkkituotteen, palvelun tai kampanjan mukaan, läsnäolo ja toimintaverkossa ylläpitäjänä ja sisällöntuottajana ei tue omaa henkilöbrändiäsimitenkään. Kun harkitset työroolissa sosiaaliseen mediaan astumista, käy läpitämä tarkistuslista: • Onko sinulla sosiaalisen median perustaidot, joihin nojata? • Pystytkö käsittelemään myös negatiivista palautetta? • Oletko valmis jakamaan ideoitasi ja osaamistasi työnantajasi brändin alla? • Antaako organisaatiosi sinulle valtuudet puhua työstäsi? • Voitko itse määrätä työajan käytöstä tehdäksesi tilaa ja aikaa verkkoläsnäololle? • Onko työtehtävä verkossa resursoitu riittävästi? (Lomat, vapaat, useita varahenkilöitä) • Ovatko tavoitteet ja vastuut määritelty selkeästi ja realistisesti?Henkilöstä, joka jo työkseen joutuu esiintymään verkossa, voi tuntualiian vaivalloiselta ylläpitää kaksinkertaista verkkoläsnäoloa. Mihinomaa ammatillista verkkoidentiteettiä lopulta tarvitsee? POHDI • Miten verkostoillesi käy, jos ainoa niissä käyttämäsi identiteetti on yrityksen omistama ja työsuhteesi päättyy?
  27. 27. 28 Ammatillista henkilöbrändiä luomaan? Oman ammatillisen verkkoidentiteetin puitteissa toimit verkossa am- mattisi edustajana omana itsenäsi. Omistat tekijänoikeuden omalla ajal- lasi tuottamaasi sisältöön. Voit päättää kanavista ja läsnäolon tavoista ja asettaa omia tavoitteita tai toimia ilman sellaisia. Oman ammatilli- sen verkkoidentiteettisi haltijana sinulla on vapaat kädet päättää, mihin käytät aikaa ja miksi. Voit esimerkiksi käsitellä omaa alaasi koskevia uu- tisia blogissa tai neuvoa uusia tulokkaita keskustelupalstalla. Omassa ammatillisessa verkkoidentiteetissä esiintyessäsi voit olla oman alasi auktoriteetti, kuten AY-aktiivi, kriitikko, kehittäjä tai visio- nääri. Voit myös pohtia alasi tulevaisuutta vapaammin kuin edustaessasi suoraan kulloistakin työnantajaasi. Ammatillisen verkkoidentiteetin perustamisen motiiveja: • Tulla oman alansa tunnustetuksi asiantuntijaksi, verkostoitua. • Osallistua kannattamansa asian edistämiseen (aatteelliset tavoitteet). • Myydä yrityksensä tuotetta, omaa kirjaansa, osaamistaan, työpanostaan. • Etsiä uutta työpaikkaa, tulla potentiaalisten uusien työnantajien huomaamaksi. • Tehdä itselleen nimeä jotain myöhemmin täsmentyvää tarkoitusta varten. Epäröimisen syitä: • Julkisuus tuntuu vastenmieliseltä • Kerran julkaistua sisältöä ei saa koskaan pois verkosta • Työnantajan negatiivinen suhtautuminen • Tunne yleisön puutteesta • Huoli negatiivisesta palautteesta • Huoli tekijänoikeuslain rikkomisesta • Ajan puute.
  28. 28. 29Kun harkitset työroolissa verkossa esiintymisen lisäksi oman ammatilli-sen verkkoidentiteetin perustamista, pohdi edellisten lisäksi vielä näitä: • Onko sinulla työnantajasi puolesta liikkumavaraa puhua alastasi yleensä? • Onko sinulla näkemystä oman alasi kehityksestä? • Onko sinulla mainetta ja uskottavuutta oman alasi huippuosaajana?Joidenkin työpaikkojen organisaatiokulttuuri ei salli työntekijöilleenjuuri minkäänlaista julkista esiintymistä oman ammattialansa edusta-jina. Tällaisessa työpaikassa työskentelevällä ei ole liikkumavaraa luodaomaa ammatillista verkkoidentiteettiä eikä profiloitua alansa kehittä-jänä. Yksittäisen ihmisen mahdollisuudet muuttaa tällaisen organisaa-tion kulttuuria ovat rajalliset. Jos lähdet rikkomaan tällaisia kirjoitettuatai kirjoittamattomia sääntöjä, tee se tietoisena riskistä, että esimerkiksimääräaikainen työsuhde ei jatku. Useimmissa organisaatioissa kulttuuriei kuitenkaan ole näin rajoittava. Jotta olisit menestyksekäs oman alasi kehittäjä, sinulla on hyvä ollajo jonkin verran kokemusta alasi työstä. Suoraan koulun penkiltä tule-van uudistajan voi olla vaikea hankkia uskottavuutta alansa konkarei-den silmissä.Asiantuntijan oma ääni verkossaAsiantuntijalla on verkossa hyvä tilaisuus tuoda omaa ajatteluaan esillejuuri niin laajasti ja syventävästi kuin aihe vaatii. Syvällisesti perehtynyt ihminen on tietoinen tietojensa rajallisuudes-ta: toisaalta on näin, toisaalta toisissa olosuhteissa voi olla noin. Esi-merkiksi tieteen popularisointi on epäkiitollinen alue, koska asioidenyksinkertaistaminen maallikoiden ymmärrettäväksi johtaa väistämättäyksityiskohtien ohittamiseen ja sitä kautta kenties vertaistieteilijöidensilmätikuksi joutumiseen. Olisiko kuitenkin mahdollista pyrkiä selkey-teen ja säilyttää silti syvyys? Esimerkiksi toimittajan ja tutkijan suhde on haastava. Toimittajatarvitsee asiantuntijaa ja asiantuntija julkisuutta, mutta osapuolten int-ressit ovat kaukana toisistaan. Mitä enemmän tietoa asiantuntijalla on,sitä vaikeampi hänen on antaa yksinkertaistavia vastauksia.
  29. 29. 30 Toimittajat kirjoittavat terveydestä ja lääketieteestä enemmän kuin koskaan ja tarvitsevat lääkäreiltä asiantuntijalausuntoja yhä useammin, mutta monen mielestä lääkäreitä on liian vaikea saada haastateltaviksi (”Vaikea ammattikunta”, Journalisti 3.6.2010. ) Lääkärille soittava toi- mittaja haluaa yleensä tehdä haastattelun saman tien, kun taas lääkäri toivoo aikaa valmistautumiseen ja faktojen tarkistamiseen. Ongelmia aiheuttavat populaarijutut, joiden aihe ei pysy tiukan tieteellisenä. Lää- ketieteeseen liittyvissä aiheissa on usein mukana eettinen ulottuvuus, johon voi vain harvoin antaa yksiselitteisiä vastauksia. Artikkeli otsi- koidaan usein kuitenkin lukijaa houkuttelevasti ja annetaan ymmärtää, että tarjolla olisi selkeitä vastauksia (”Nämä ruoat suojaavat sinua Par- kinsonin taudilta!”). Toisaalta voi aiheellisesti kysyä, tarvitseeko asiantuntijan käyttää aikaansa alansa erikoistietämyksen kääntämiseen tavallisten kansalais- ten ymmärtämään muotoon. Eikö riittäisi, että esimerkiksi lääkärit ja lääketieteen tutkijat ymmärtävät toinen toisiaan? Täytyy muistaa, että pelkkä lääketiede ei riitä, vaan pelissä on myös politiikka. Ja politiikkaa tekevät maallikot. Päättäjille täytyy selittää vakuuttavasti, minkä takia esimerkiksi uusi rokote on otettava rokotusohjelmaan tai uusi lääke hy- väksyttävä. Kunhan pääsee yli peloista ja estoista ja onnistuu murtamaan omat vallitsevat uskomuksensa (ks. luku 4, Verkkoidentiteetin perustaminen projektina), huomaa, että oman ajattelun ja toiminnan näkyväksi te- keminen on palkitsevaa, hauskaa ja hyödyllistä. Jopa omissa tiedoissa olevien aukkojen tunnustaminen voi edistää auktoriteettia ja asiantun- tijuutta, vaikka äkkiseltään luulisi toisin. Ääneen ajatteleminen ja kes- keneräisten ajatuskulkujen kirjaaminen kiinnostuneiden ruodittavaksi voi jouduttaa töiden valmistumista. Lopputulos on luultavasti laaduk- kaampi kuin mihin yksin pakertamalla olisi pystynyt, eikä työ valmistu ainakaan yhtään sen hitaammin kuin yksin puurtaessa. Käytännössä työprosessin avaaminen tarkoittaa, että kertoo verkos- toissaan työprojektinsa etenemisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä julkaisee luonnoksia julkisesti kommentoitavaksi.
  30. 30. 31 HUOMAA • Työprosessiaan avaava joutuu varautumaan siihen, että vastaanot- to on hämmästynyt. ”Joko tästä on päätetty, miksi minulle ei ole kerrottu?” On oltava kärsivällinen ja totutettava sidosryhmät vä- hitellen uudenlaiseen toimintatapaan. Ne, joilla on mielenkiin- toa osallistua hankkeen tai asian valmisteluun, arvostavat suuresti, jos voit tiedottaa missä vaiheessa työ on etenemässä ja milloin on otollisin aika ottaa kantaa. • Työprosessin avaaminen voi olla tekemisen dokumentoimista, eräänlaista lokikirjan pitoa, tai ajattelunsa avaamista, ääneen ajat- telua. Voit myös tarjota tilaisuuksia osallistua työskentelyyn joko erityisissä työpajoissa tai avoimissa verkostoissa.Avoin innovaatio syntyy verkostoissaValtajulkisuuden pinnan alla pulputtaa mahdottoman paljon hiljaisiavirtauksia, joista yksittäisen toimijan on vaikea saada riittävästi tietoavaltamediaa seuraamalla. Monet tuotekehityksen ja innovoinnin paris-sa työskentelevät tekevätkin yhteistyötä verkossa. (Rongas 2010.) Hesaavat eväitä toimialansa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi tun-nistamalla heikkoja signaaleja. Havainto, joka on vain mahdollisesti heikko signaali jostakin tu-levaisuuden ilmiöstä, ei ole yksinään vielä kovin arvokas. Useampi sa-mansuuntainen havainto saattaa olla jo merkki trendistä. Trendit ovatorganisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotkasaattavat vaikuttaa organisaation toiminnan edellytyksiin: uhata niitätai avata mahdollisuuksia. Organisaatio on sitä vahvempi, mitä parem-min se on selvillä toimintaympäristön muutoksista. Mitä aikaisemminse pystyy ennakoimaan isoja muutoksia, niin sanottuja megatrendejä,sitä paremmin se pystyy kohtaamaan ne kehittämällä organisaationomaa osaamista juuri oikeilla alueilla. Kehittäjille välttämätöntä tulevaisuustietoa tuottavat verkkoonmyös eri alojen harrastajat.
  31. 31. 32 Uusien ilmiöiden tunnistamisesta ja kansantajuistamisesta on tullut oma osaamisen alueensa, jonka toimijat työskentelevät yritysten neu- vonantajina ja jakavat lisäksi osaamistaan verkossa. Ryhtymällä yhteis- työhön kilpailijoiden kanssa voi arvioida oman toimialan käytäntöjä ja tunnistaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Oman organisaation ul- kopuoliset suhteet auttavat välttämään ryhmäajattelua. Hugh MacLeodin seksin ja käteisen teoria Gaping Void -strippejä piirtävä sarjakuvapiirtäjä Hugh MacLeod ke- hottaa luovuusmanifestissaan (How To Be Creative, 2004) pitämään kiinni päivätyöstä, vaikka unelmoisikin luovan alan täyspäiväisestä itsenäisestä ammattilaisuudesta. Hänen mielestään ihannetilantees- sa ihminen nauttii säännöllistä kuukausipalkkaa hyvin osaamastaan työstä, jota ei kuitenkaan tee sydänverellään. Näin vapaa-ajalle jää ai- kaa ja henkisiä resursseja tehdä sitä, mitä rakastaa. ”Minua ei niin haittaa, jos joku tulee sanomaan, että muuta tätä mainosta. Heidän tuotteensa ja brändinsähän se on”, leipätyökseen mainosalalla toimiva MacLeod sanoo. Sen sijaan kukaan ei voi tulla määräämään miestä piirtämään sarjakuviaan eri tavalla. Ne ovat hä- nen oma juttunsa. MacLeod nimittää neuvojaan seksin ja käteisen teoriaksi. Seksik- kyyttä elämään tuo, kun voi olla luova, kaupallisuutta kaihtava tai- teilija. Käteistä tuo se osa omaa osaamista, jonka on kaupallistanut työmarkkinoille työnantajansa palvelukseen. MacLeod kehottaa vai- mentamaan luovan minän halun ottaa dramaattisesti lopputilin päi- vätyöstä, koska taiteellisen tinkimättömyyden joutuu kuitenkin en- nen pitkää uhraamaan ansaitakseen elantonsa.
  32. 32. 33 Julkinen henkilökohtainen • Läsnäolo ja toiminta verkon yhteisöissä • Kulttuurituotanto • Yhteiskunnallinen vaikuttaminenVapaa-ajan julkinen verkkoelämäKun laajentaa julkista verkkoidentiteettiään työasioista vapaa-ajan kiin-nostuksen kohteisiin, tarjoutuu elämän koko kirjo avattavaksi verkko-yhteisöille. Omaa persoonallisuuttasi voit ilmentää tuomalla omia kiinnostuk-sen kohteitasi esille sekä vapaamuotoisilla maininnoilla omissa julkai-suissa (tilapäivitykset, blogikirjoitukset etc.) että toimimalla erityisissä,näitä palveluja varten perustetuissa yhteisöissä. Median jakamispalveluissa löytymistä edistävät aiheeseen liittyvättunnisteet (tags). Käsityö-, muoti- ja ruokablogit ovat valtavirtaa. Jos syöt ulkona, voitilmentää persoonallisuuttasi osallistumalla kollektiiviseen ravintolasuo-situsten tekemiseen, ks. esimerkiksi Eat.fi. Tuntuisiko luontevalta käyttää musiikkimakua osana nettipersoo-naa? Voit jakaa musiikkikirjastosi Last.fm:ssä, tehdä soittolistoja Spoti-fyssä tai julkaista Facebook-sivullasi linkkejä päivän tunnelmaan sopi-viin musiikkivideoihin. Liikutko aktiivisesti? Runkeeper, Sports Tracker ja lukuisat muutmobiilisovellukset auttavat paitsi pitämään kirjaa liikuntasuorituksis-ta, myös jakamaan ne netissä. Urheilutsemppausta varten on niin ikään
  33. 33. 34 monia erikoistuneita yhteisöjään, tai sitten treenilokit voi julkaista re- aaliajassa yhteisöprofiilissa. NYT TIEDÄT • Runmeter sekä toimittaa verkostoille tiedon alkaneesta lenkistä että myös välittää palveluun kirjatut kommentit puhesyntetisaattorin avulla suoraan urheilijan korviin suorituksen aikana! (Ito 2006.) Japanilais-amerikkkalainen huippuverkottunut konsultti Joi Ito sanoi taannoin, että ”World of Warcraft on uusi golf ”. Niin tehokas verkos- toitumisen kanava se hänelle oli. WoW on massiivisesti moninpelattava verkkoroolipeli, jossa menestymiseen vaaditaan erinomaisia yhteistyö- taitoja ja huolellista ajankäyttöä. Pelaajat ovat jäseninä killoissa, joiden hyväksi ne tekevät taisteluretkiä. Nämä taisteluretket saattavat kestää tuntikausia. Ne voivat olla hyvin johdettuja ja tarjota palkitsevia onnis- tumisen elämyksiä. Pelin kuluessa vaihdetaan myös pelin ulkopuolisen elämän kuulumisia. Monille iso osa Facebookin koukuttavuutta ovat siellä pelattavat pe- lit, kuten FarmVille ja Mafia Wars. Myös konsolipelit kuten Xbox ja PS3 julkaisevat pelisaavutuksia verkkoyhteisöihin käyttäjän niin halutessa. Sosiaalisen median haltuunotto voi tehdä hyvää suhteillesi lähipiirin teineihin. Jos oma tai kummilapsesi pelaa esimerkiksi GoSuperModel- verkkoyhteisössä, Habbossa tai vastaavassa pelimaailmassa, kannat- taa jutella lapsen kanssa tämän hahmon maineesta ja ominaisuuksista. Kuunnellessasi voit punnita, mikä lapsen kertomassa on merkittävää nettimaineen kannalta yleisemminkin.
  34. 34. 35 NIKSI • Pelitapahtumat uutisoidaan Facebookin kaveriuutisissa oletus- arvoisesti –säädä pelin asetuksista, mille kaveriryhmille ne näy- tetään, ettet tule spämmänneeksi niitä ystäviäsi, joita pelit eivät kiinnosta. Jos itse kyllästyt katselemaan kaverisi profiilissa jonkun sovelluksen tuottamia automaattipäivityksiä, voit piilottaa ne. Saat ”piilota” -toiminnon näkyviin viemällä hiiren ei-toivotun so- vellusuutisen riville. Voit tarkistaa, mitkä sovellukset (tai kaverit) olet piilottanut profiilisivusi alalaidassa olevasta ”muokkaa ase- tuksia” -linkistä.Henkilöbrändi – maine tavoitteellisenverkkoviestinnän kontekstissaTässä kirjassa tarkoitamme henkilöbrändillä henkilön mainetta tavoit-teellisen verkkoviestinnän kontekstissa. Se muodostuu muiden silmissäolemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. Henki-löbrändiin liittyvän tiedon perusteella voi päätellä, millaisista asioistahenkilö on kiinnostunut, keiden kanssa hän toimii sekä miten ja milloinhäneen voi ottaa yhteyttä. Työelämän viimeaikaisten muutosten myötä työntekijän on mah-dollista kehittää ammatillista henkilöbrändiä, joka ei välttämättä olekytköksissä työntantajan tarjoamiin perinteisiin työrooleihin. Luotettavan ja vaikuttavan henkilöbrändin luomisen perustana ontodellinen asiantuntemus, vankka kokemus ja huippuluokan työ. Tä-män lisäksi työ on tehtävä näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla artikke-leita, järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja kirjoittamalla kir-joja. Nettiverkostoituneessa maailmassa on tärkeää sitoa kaikki toimintaverkkoidentiteettiin esimerkiksi liittämällä blogin tai muun verkkosi-vun osoite kaikkeen julkaistuun materiaaliin. URL-osoitteen viljely tuoblogillesi näkyvyyttä myös hakukoneiden kautta; mitä enemmän link-kejä sivustoosi maailmalta löytyy, sitä merkityksellisemmäksi hakuko-neet sen arvioivat ja tarjoavat sitä hakutuloslistan kärkeen.
  35. 35. 36 Verkossa ja verkostoissa toimiminen ja yhteistyö edellyttää luotta- musta. Henkilöbrändin tärkein funktio on tarjota vastaus kysymykseen ”Miksi luottaisin tähän henkilöön?” Lisäksi henkilöbrändäämisellä voi- daan pyrkiä kertomaan mahdollisimman selvästi kuka henkilö on, mitä hän osaa, mitä hän haluaa ja millaisiin hankkeisiin hän on valmis läh- temään. Henkilöbrändäyksen tavoitteiden painotus riippuu asemasta työelämässä ja omista uratavoitteista. Akuutit löytymisen tarpeet taas vaihtelevat meneillään olevien hankkeiden mukaan. Luottamusta he- rättää myös pitkäjänteisyys: ei voi olla vaikuttava persoona kampanja- maisesti silloin tällöin, kun inspiraatio iskee. Henkilöbrändi muodostuu siis kaiken verkkotoiminnan jättämi- en jälkien summana. Muodostuva kuva ei välttämättä vastaa aivan sitä, miltä itse sen kuvittelee näyttävän. On myös hyvä muistaa, että eri vii- teryhmät arvottavat ja arvostavat eri asioita: toiset arvostavat avointa jakamista ja työprosessien avaamista, kun taas toisille yksityisen ja julki- • Itsetuntemuksen lisääminen on hyödyllistä ammatillisen kehitty- misen kannalta, ja siihen tarjoavat keinoja monet eri koulukunnat. Yksi yrityselämässä pitävän jalansijan saanut lähestymistapa on Myers-Briggs Type Indicator -persoonallisuustestaus. Amerik- kalaistaustaisesta testistä on verkossa lukuisia kevennettyjä ver- sioita. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä MBTI-testaus oli suomalaisessa blogosfäärissä muotia, ja esimer- kiksi Blogilistan hakemistosta saattaa vieläkin löytää blogeja, joi- den avainsanoina on testitulosten nelikirjaimisia persoonallisuus- tyyppitunnuksia kuten INTJ tai ENTP. Hakukone löytää valtavasti erilaisia MBTI-mukaelmia, joita voi kokeilla ajanvietteenä, mutta joita ei kannata ottaa sen enem- pää vakavissaan. Netissä on myös kiertänyt suosittu persoonallisuustesti Joha- rin ikkuna. Sillä voi selvittää, osuuko oma määräävien persoonalli- suuden piirteiden lista yksiin kavereiden käsityksen kanssa. Linkki: http://kevan.org/johari
  36. 36. 37sen tarkka erottelu viestii ammattimaisuudesta. Toimivin ja puhuttele-vin toimintatapa riippuu aina siitä, minkä yhteisön silmissä haluaa ollahuomattu ja arvostettu. Runsauden keskellä henkilöbrändäystä tehdään myös kieltäytymäl-lä. Kun ”kaikki” ovat Facebookissa, massasta erotutaankin pysymälläsieltä poissa.Vaikuttavan henkilöbrändin perusta:motivaatio, asenne ja osaaminenMotivaatio ja asenneJos motivaatiosi on täysin ulkoinen – sinun on käsketty ”mennä nettiin”ja ”ottaa käyttöön sosiaalista mediaa” – kaikki toiminta perustuu orga-nisaation tarpeisiin. Jos taustalla on oma halu oppia uutta ja ymmärtääuutta digitaalista ja verkostoitunutta kulttuuria, mahdollisuuksia voitutkia vapaammin. Ryhtyessäsi toimimaan verkossa saatat pahimmassa tapauksessakuulla kollegoiltasi negatiivista palautetta. Työkaverit saattavat epäillä,ettet tee ”oikeita töitä”, jos sinulla on aikaa puuhata netissä. Kun toimitsosiaalisen median ympäristöissä työksesi, tuloksille on esimiehen kans-sa hyvä sopia mitattavissa olevat tavoitteet. Jos verkkoläsnäolo ei kuulutyötehtäviisi, tee se omalla ajallasi. Sosiaalisen median käyttö vaatii sekä omanarvontuntoa että kykyäosoittaa kunnioitusta muita kohtaan, aivan kuten mikä tahansa muu-kin sosiaalinen toiminta. Ammatillinen nettielämä on antoisinta, mi-käli osaa olla nöyrä ja myöntää auliisti sen, että ei tiedä kaikkea. Kun eiyritä esiintyä kaikkitietävänä, ei tarvitse jatkuvasti olla huolissaan siitä,että joku tulee osoittamaan oman ajattelun vääräksi. Bloggaamista aras-tellaan joskus siksi, että blogissa vanhat ajatukset ovat esillä vielä mieli-piteen muututtuakin. Mutta oman ajattelun kehittymisestä pitäisi päinvastoin osata olla iloinen! Verkossa toimiessa tarvitaan kykyä ottaa ja antaa apua. Yksinäinentyön sankari, joka ei osaa pyytää eikä ottaa vastaan apua, saa verkostois-taan paljon vähemmän irti kuin vastavuoroiseen yhteistyöhön kykenevä. Tasapainoiset sosiaaliset suhteet ovat sellaisia, joissa osapuolet koke-vat sekä antavansa että saavansa. Jos olet joutumassa tilanteeseen, jossa
  37. 37. 38 huomaat vain jatkuvasti auttavasi muita saamatta itse mitään, voi olla syytä laajentaa verkostoja. Toisaalta et voi myöskään poiketa verkossa vain pyytämässä apua milloin mihinkin projektiin. Vaikuttava verkkopersoona käyttää aikaansa myös kanssaihmistensä hankkeiden edistämiseen odottamatta suoria vastapalveluksia. Verkossa on tyypillistä luottaa siihen, että hyvä kiertää. Kun on itse saanut apua, on moraalisesti velvoitettu auttamaan vastaavasti muita. Vapaaehtoisen auttamisen ja kehitystyön vastapainoksi on muis- tettava, että organisoituneessa toiminnassakin on puolensa. Avoimen lähdekoodin toimintamallia käytetään esimerkkinä siitä, miten vapaas- ti organisoituva ja itseohjautuva joukko tuottaa huikeita menestystari- noita, kuten Linux-käyttöjärjestelmän. Ohjelmointiprojektien vapaus saattaa kuitenkin johtaa myös toiminnan heikkenemiseen. Kehitystyö voi haarautua, kun ongelmanratkaisutapauksessa erimieliset tahot läh- tevät yhteisestä projektista eri suuntiin. Mahdollisesti molemmat jopa kuihtuvat myöhemmin olemattomiin. Organisoidussa toiminnassa on todennäköisempää päätyä ainakin jonkinlaiseen lopputulokseen, vaik- kei se aivan täysin tyydyttäisikään kaikkia tahoja. Osaaminen Verkostoituminen edellyttää luonnollisesti sosiaalisia ja viestinnällisiä taitoja. On osattava ottaa muut ihmiset huomioon. On osattava kuvata ja määritellä ongelmia ja ratkaisuja sekä viestiä kirjallisesti tilanteeseen ja kanavaan sopivassa tyylilajissa. On osattava ”demota”, tehdä abstrak- teista käsitteistä ymmärrettäviä ja konkreettisia esityksiä. On osattava jakaa asiantuntijuuttaan. Tieto- ja viestintätekniikan hallinnasta on tullut merkittävä, lähes kaikilla toimialoilla vaadittava perustaito. Sosiaalisen median kansalaistaidot voidaan jakaa neljään alueeseen: 1) luova mediaosaaminen eli sisällön tuottaminen, 2) kriittinen media- osaaminen eli sisällön vastaanottaminen ja tulkinta, 3) sosiaalinen me- diaosaaminen eli vuorovaikutus, ja 4) teknis-käytännöllinen osaaminen eli tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot. (Tietoyhteiskunnan kansa- laistaidot; TIEKE 2009, ks. Liite 2.) Ei ole myöskään haitaksi tuntea henkilötietolakia, sananvapauslakia tai lakeja sähköisen viestinnän tietosuojasta, työelämän tietosuojasta ja tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksien luovutuslisenssi Creative Com-
  38. 38. 39mons on hyvä tuntea, jos aikoo ottaa osaa digitaalisen kulttuurin edistä-miseen luomalla uusia kulttuurituotoksia. POHDI • Mitkä osa-alueet itselläsi ovat jo hallussa, mitä täytyy vielä kehittää?Lasten ja nuorten mediataitoja kehitetään koulun mediakasvatuksessa– toivoa sopii, että useammankin eri aineen oppitunneilla. Jo työelä-mään sijoittuneiden mediakasvatus lankeaa elinikäisen oppimisen ken-tälle. Työnantajat eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko aikuisväes-tön laajamittaisesta tietoteknisestä koulutuksesta. Oma-aloitteisuus onsiis valttia, ja kaikkia tarvittavia taitoja voi itse kehittää. Tämä kirja pyr-kii antamaan laajan kuvan niistä mahdollisuuksista, joita uudet verkko-viestintätaidot tuovat työhön ja vapaa-aikaan. Ellet ole tullut ajatelleeksi ammatillisen verkkoidentiteetin perusta-mista, et ehkä osaa tunnistaa, onko hallussasi hyödyntämätöntä verkko-viestintäosaamista. Tässä muutama teemaan liittyvä kysymys: • Pyydetäänkö sinua usein selittämään jokin asia tai opettamaan ja näyttämään, miten jotain tehdään? • Tuleeko sinulle usein lehtijuttua lukiessasi mieleen, että asia oli epäselvästi ilmaistu ja että osaisit selittää asian paremmin? • Oletko omasta aloitteestasi töissä tai harrastustoiminnassa kirjoittanut muistiin toimintaohjeita tai pannut jakoon laatimiasi epävirallisia työkalujen tai sovellusten käyttöohjeita?Jos vastaat myönteisesti kaikkiin kolmeen, sinulla on todennäköisestiedellytyksiä laajentaa vaikutuspiiriäsi työyhteisöstäsi nettiin.
  39. 39. 40 TEHTÄVÄ • Tunnistatko urbaanin legendan eli niin sanotun kaupunkitarinan, jos törmäät sellaiseen tositarinana? Mikäli epäilet kertomuksen todenperäisyyttä, tarkista esimerkiksi Snopes.com -verkkopalve- lusta, onko tarina kirjattu sinne. Uusi viestintäympäristö avaa uusia tilaisuuksia. Esimerkiksi markki- nointia ajatellen verkko on täynnä mahdollisuuksia – parhaisiin tulok- siin pääsee, kun on nopea ja nokkela. Tietoturvataidot ovat olennainen osa nykyajan kansalaistaitoja. Vaikka luotatkin läheisiisi, on tärkeää, että pidät salasanasi vain omana tietonasi (ks. Turvallisuuden muistilista, liite 1). Sen lisäksi ylimääräi- set varotoimet ovat joskus paikallaan: jos suunnittelet eroa kumppanis- tasi, vaihda postilaatikoittesi ja verkkopalvelujesi salasanat ennen kuin ilmoitat eroaikeesta. Vaikket olisikaan antanut salasanaasi, se voi olla vaikkapa yhteisesti käytössä olevan tietokoneen selaimen muistissa. Joskus kuulee sanottavan, että sosiaalinen media sopii erityisesti ulospäin suuntautuneille persoonallisuustyypeille. On kuitenkin täy- sin mahdollista viettää täysipainoista ammatillista verkkoelämää ilman, että tuo omaa yksityiselämäänsä tai persoonaansa voimakkaasti esiin. Esimerkiksi minkään luvussa neljä kuvatun esimerkkitapauksen netti- rooli ei erityisesti vaadi kertomaan itsestään ja omista asioistaan. • Suomalaissyntyinen, USAssa asuva ja työskentelevä Katja Presnal on osoittanut kykyä kääntää yllättävät tilanteet edukseen. Esimer- kiksi kun Tom Cruisen kotona kuvatussa Oprah-Show’ssa näytettiin vilaukselta Presnalin verkkokaupasta hankitut lasten leppäkerttu- kengät, tämä pani sanan kiertämään verkostoissaan, jotta Suri Crui- sen tyyliä ihailevat tietäisivät, mistä jalkineita saa. (Presnal 2008.)
  40. 40. 41 Kuunteleminen ja toisten huomioiminen sen sijaan ovat välttämät-tömiä sosiaalisia taitoja. Olet oikeilla jäljillä silloin, kun toiset ihmisetkokevat tulleensa kuulluksi ja arvostetuiksi oltuaan tekemisissä kanssasi.Miten organisaatiot suhtautuvat sosiaaliseen mediaan?Viime vuosina on syntynyt lukuisia toimijoita ja yhteisöjä, jotka sovel-tavat uusia tapoja toimia verkossa ammatin tai harrastuksen merkeissä(Tutkimusparvi, Hub Tampere ja Helsinki, Friendtrepreneurs-verkostoym.). Osallistumistalouden käsite on syntynyt ja on nähtävissä heikkojasignaaleja siitä, että kollektiivista sosiaalista toimintaa hyödyntävät or-ganisaatiot menestyvät muita paremmin (Hintikka 2008). Euroopan komissio on kesällä 2010 julkistamassaan Digitaalistra-tegiassa tuonut esille digitaalisen osallisuuden ja tieto- ja viestintätek-nologian merkityksen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiselle.Organisaatioviestinnän muutoksien keskeisiksi piirteiksi nostetaan liik-kuvuuden ja sosiaalisuuden kasvu sekä yritys- ja yhteisöviestinnän muut-tuminen tiukan hierarkkisesta vapaammaksi ja tasa-arvoisemmaksi.Myös ajan ja paikan merkitys vuorovaikutuksessa muuttuu (Hintikka &Rongas 2010, Ruuskanen-Himma & Harkke 2010 ja Ahola & Palkamo2009.)Sosiaalisen median strategiatSosiaalinen media on muuttanut organisaatioiden taloudellista, teknis-tä, yhteiskunnallista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Se on lisännytpainetta muuttaa strategioita ajanmukaisemmiksi niin, että niissä huo-mioitaisiin uusi työ- ja viestintäkulttuuri. Verkon uusi viestintäkulttuuri on muuttamassa rajusti musiikki-teollisuuden liiketoimintamallia. Pelit, elokuvat ja kirjankustantami-nen ovat myös suuressa murroksessa. Media-ala kohtasi muutokset en-simmäisenä, kun mediasisältöjen tuotanto ja jakelu alkoi digitalisoitua.Verkottunut ja digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut ai-emmin pelkästään yleisön asemassa olleiden tahojen muuttumisen te-kijöiksi ja jakelijoiksi. Ammattimaisesti tuotettu kaupallinen media
  41. 41. 42 kohtaa vapaa-ajallaan sisältöjä tuottavien massojen haasteen, sillä into- himoiset harrastajat luovat jopa parempaa sisältöä kuin ammattilaiset. Uusi verkottunut toimintaympäristö ja sen mukanaan tuomat uuden viestintäkulttuurin mahdollisuudet vetävät myös puoleensa. Sosiaalisen median käyttötarkoituksia organisaatioissa voivat olla: • Asiakassuhdeviestintä • Tuotetuki, neuvontapalvelujen tarjoaminen • Tuotekehitys, toiminta kehittäjäasiakkaiden kanssa • Viestintä ja markkinointi • Maineenhallinta • Asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys • Liikenteen ohjaaminen tiettyyn web-osoitteeseen • Yhteistyö ja yhteisösuhteet • Rekrytointi, työnantajamielikuvan rakentaminen. Yleisradio laati vuonna 2009 tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena mediatalona sosiaalisen median strategian. (Tuija oli uusien palvelujen kehityspäällikkönä sitä kirjoittamassa.) Näin tekemällä se toteutti toi- mintaperiaatteitaan: Yle on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. Yle haluaa myös olla suomalaisille merkitykselli- sin sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Ylen sosiaalisen median strategia kannustaa työntekijöitä mene- mään verkkoon. Se linjaa tavoitteeksi, että yleläiset verkottuvat sosiaa- lisen median areenoilla luontevasti osana työtään. Ohjelmantekijöillä on uskallusta ja innostusta kehittää verkon kaksisuuntaisuutta hyödyn- täviä sisältöjä, ja he osaavat käyttää sosiaalisen median tarjoamia tari- nankerronnallisia ja journalistisia ilmaisumahdollisuuksia. Ohjelman- tekijät osallistuvat omia sisältöjään käsitteleviin keskusteluihin silloin, kun siitä on hyötyä tai kun se parantaa asiakassuhdetta. Ohjelmatyön tekemisen prosesseja avataan – yleisölle ei näytetä ainoastaan työn lop- putulosta, vaan se kutsutaan seuraamaan työprosessia ja osallistumaaan siihen. Valmiin ohjelman palaute sidotaan osaksi ohjelman läsnäoloa verkossa.
  42. 42. 43 Yleisradion ensimmäinen päätoiminen verkkojuontaja pestattiinvuonna 2007 Yle Extra -kanavalle. Roolista käytettiin leikkisästi nimi-tystä ”läsnäolio”. Sittemmin Suomessa on perinteisten verkkotoimitta-jien lisäksi palkattu ihmisiä esimerkiksi yhteisötuottajan ja sosiaalisenmedian tuottajan tehtäviin. Nuorten ja populaarimusiikin YleX-kana-valle pestattiin syksyllä 2008 alkaen yhteisömanageri, jonka tehtävä-nä on antaa virikkeitä, aloittaa ja johdatella keskusteluita sekä vastatabrändin läsnäolosta sosiaalisessa mediassa. Siinä missä radiojuonta-ja viihdyttää kuulijaa eetterissä, yhteisömanageri seurustelee yleisönkanssa verkossa. Isot kansainväliset uutisorganisaatiot ovat julkistaneet omia sosiaa-lisen median toimintaohjeitaan osana työntekijöidensä eettisiä ohjeita.Seuraavassa otteita BBC:n työntekijöiden henkilökohtaista verkkoläs-näolosta koskevasta ohjeistuksesta vapaasti suomennettuna. ”Kun joku selkeästi ilmaisee yhteytensä BBC:hen ja tuo esiin työ-tään, hänen odotetaan käyttäytyvän asianmukaisesti ja johdonmukai-sesti BBC:n toimituksellisia arvoja ja käytäntöjä noudattaen.” ”Periaatteet: BBC:n puolueeton maine ja objektiivisuus ovat elin-tärkeitä. Yleisön täytyy voida luottaa BBC:n ohjelmiin ja palveluihinsekä siihen, että toiminta verkossa ei vaaranna BBC:n ohjelmantekijöi-den ja muun henkilökunnan puolueettomuutta. Näin ollen työntekijäteivät saa näyttää siltä, että tavoittelisivat kaupallisia tai henkilökohtai-sia etuja.” BBC:n henkilökunnan ei tule osallistua mihinkään sellaiseentoimintaan verkossa, joka voisi vaarantaa BBC:n mainetta. BBC:n hen-kilökunnan edustajan tulee toimia läpinäkyvästi muuttaessaan verkontietolähteiden sisältöä. Työntekijän ei tule käyttää verkkoa hyökätäk-seen kollegoita vastaan eikä julkaista verkossa vähätteleviä tai loukkaa-via kommentteja. Toimituksellinen henkilökunta tai aihepiiriä lähelläoleva muu BBC:n työntekijä ei voi julkisesti tukea poliittista puoluettatai asiaa vaikka ei toisikaan työsuhdettaan esille. Kaikki työhön liittyvätverkkoaktiviteetit pitää hyväksyttää linjaesimiehellä. Reutersin ohjeistus työntekijöilleen löytyy yhtiön Handbook of Jour-nalism -osiosta otsikolla Reporting from the Internet. Siinä todetaan,että yksittäisellä toimittajalla on henkilökohtainen brändi, joka on yhtälailla tärkeä kuin Reutersin brändi. Verkossa nämä kietoutuvat erotta-mattomasti toisiinsa, mikä työntekijän kehotetaan pitämään mielessään: ”Sosiaalisen median esiinnousu ei muuta suhdettasi työnantajaasi –
  43. 43. 44 älä käytä sosiaalista mediaa Thomson Reutersin saattamiseksi huonoon valoon. Yhtiömme tuotemerkit ovat tärkeitä, niin on myös sinun hen- kilökohtainen brändisi. Ajattele huolellisesti, miten toimintasi kuvaa sinua itseäsi ja työnantajasi edustajia ammattilaisina. Yksityisen ja am- matillisen ero on melko lailla hävinnyt verkossa ja sinun on oletettava, että ammatillinen ja henkilökohtainen sosiaalisen median aktiivisuutesi nähdään yhtenä ja samana riippumatta siitä, kuinka kovasti yrität niitä erottaa. Sinuun tulee myös olla tietoinen siitä, että vaikka käytät hyö- dyksesi yksityisyysasetuksia, mikä tahansa sosiaalisen median palvelussa julkaisemasi saattaa tulla julkisuuteen”. Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkaisi henkilöstöl- leen tarkoitetun sosiaalisen median ohjeistuksen keväällä 2010. Tiivis ohje rohkaisee SAK:n työntekijöitä esiintymään verkossa myös työhön liittyvissä kysymyksissä. ”SAK:n edustajana muista aina kertoa kuka olet ja mistä tulet. Jos haluat korjata verkkokeskusteluissa esitettyjä tie- toja, tee se omalla nimelläsi”, ohjeessa neuvotaan. Siinä todetaan, että ”[s]osiaalinen media on luonteeltaan henkilökohtainen. Jokainen kan- taa vastuun sanomisistaan itse. Käytännössä kannattaa ottaa kuiten- kin huomioon, että SAK:n työntekijöiden kirjoittelu saatetaan tulkita SAK:n viralliseksi kannaksi.” SAK:n ehdotus on liittää työasioita kä- sitteleviin blogeihin vastuunrajaus: ”Sivustolla esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta SAK:n kantaa.” Sosiaali- seen mediaan osallistumisesta ja omasta verkkoidentiteetistään päättää jokainen työntekijä itse. SAK:n linjauksessa osallistuminen on suota- vaa, mutta ei pakollista. Luterilainen kirkko kouluttaa tuhansia työntekijöitään toimimaan verkkoympäristössä vuoden 2009 alussa käynnistyneen Hengellinen elämä verkossa -hankkeen puitteissa. Kirkon työntekijät osallistuvat nettikeskusteluihin siellä, missä ihmiset liikkuvat – nettifoorumeilla ja chattitiloissa. Organisaation strategiaa tukeva sosiaalisen median käyttöönotto edellyttää tavoitteiden asettamista ja tulosten mittaamista. Sosiaalinen media on kuitenkin niin uusi toimintaympäristö, että organisaatioissa ei ole ehtinyt kertyä kokemusta siitä, millaiset tavoitteet ovat realisti- sia, miten paljon verkkoviestintään on varattava aikaa ja miten työnte- kijöitä kannattaa ohjeistaa. On vaikea laatia tarkkoja määrittelyjä siitä, millainen toiminta sen tavoitteiden kannalta on mielekästä ja pitäisikö
  44. 44. 45jotain suorastaan kieltää. Kun faktoja päätöksenteon pohjaksi on vie-lä vähän, organisaation arvot ja työkulttuuri ratkaisevat sosiaalisen me-dian käyttötavat.Työkulttuuri ratkaiseeUudet työelämään mukaan tulevat sukupolvet ovat tottuneeet käyttä-mään verkkoviestinnän työkaluja opiskelun yhteydessä ja vapaa-ajalla.Heillä on hyvät valmiudet jatkaa tätä työssään, mikäli työnantaja tar-joaa siihen mahdollisuudet. Seuraavat pari vuosikymmentä työelämässä on sekä vanhan viestin-täkulttuurin edustajia, joista suurimmalla osalle julkinen toiminta ei oleollut mahdollista, että uuden kulttuurin toimijoita, joille on täysin ta-vallista harjoittaa yksityistä viestintää omana itsenään julkisilla fooru-meilla. Nettielämää –sosiaalisen median maailmat -kirjassa kuvasimmetällaista viestintäkulttuurien hankausta tilanteissa, joissa yksityiseksitarkoitettu viestintä levisi kaikkien osapuolten harmiksi laajempaan jul-kisuuteen (s. 100, Uutishaukat yhteisöjen kimpussa). Vanhemman vies-tintäkulttuurin edustajissa ”oman elämän julkinen levittely” synnyttääpahennusta. Oudoksunta on ymmärrettävää, koska 2000-luvulle saakkasana ”julkisuus” tarkoitti massajulkisuutta ja liittyi suoraan kuuluisuu-teen, vaikka tarkalleen ottaen ”julkinen” tarkoittaa vain sitä, että mate-riaali on kenen hyvänsä löydettävissä. Usein varoitellaan, että nuoriso toimii holtittomasti julkaistessaanhenkilökohtaiseen elämään, ihmissuhteisiin ja ajanvietteeseen liitty-vää sisältöä verkossa ja saa vielä katua tätä töitä hakiessaan (ks. Työn-haku, luku neljä). Monivivahteinen, ammatillisen profiilin ja verrattainavoimen yksityiselämän yhdistävä verkkoidentiteetti voi kuitenkin ollatulevaisuuden työelämässä voimavara. On jopa mahdollista, että ylen-palttinen verhoaminen ja yksityisasioiden piilottelu saattaa herättääepäilyksiä (Mannermaa 2008). Tämän haasteen kääntäminen hyödyksivaatii kuitenkin uusien käytöstapojen omaksumista ja verkkotoiminnannäkyvyyden ymmärtämistä. Työyhteisön jäsenten halukkuus omaksua uusia verkkoviestintä-taitoja vaihtelee. Osa on innolla ensimmäisten joukossa omaksumassauutta, toiset jarruttavat koska nykyistenkin tietokonesovellusten käyt-tö tuntuu kuormittavalta. Jos aika ei tahdo riittää entisienkään tavoit-teiden saavuttamiseen, uusilla viestintätyökaluilla leikkiminen ja niiden
  45. 45. 46 hyötyjen etsiminen ei innosta. Työn epävarmuus, kiire ja paineet ovat olleet johtava teema viime vuosikymmenellä työelämän huonontumisesta käydyssä keskustelussa. Nämä teemat eivät suoranaisesti ole sidoksissa uuteen viestintätekno- logiaan, mutta vaikuttavat toki pohjavireenä – jos työntekijä on hyvin uupunut eikä pysty kokemaan työn ja oppimisen iloa, on aivan turha tarjota hänelle uusia vuorovaikutuksen välineitä. Työelämässä pitkään olleet ovat nähneet telefaksin ja ATK:n tule- misen työpaikoille. He ovat käyneet kurssit (paina tästä, muista lait- taa nolla eteen), ja neuvotelleet laajenevasta osaamisesta itselleen pal- kankorotuksen. Tämä oli kohtuullista, sillä uudet viestintävälinetaidot karttuivat pääasiassa työnantajan hyväksi: harva lähetteli vapaa-ajallaan fakseja eikä kukaan tehnyt reikäkorttiajoja kotonaan. Nykykäytäntö, jossa uusien työkalujen omaksuminen katsotaan osaksi normaalia työnkuvaa, voi vaikuttaa työnantajan mahdollisuu- delta saada haltuunsa enemmän työntekijän henkistä kapasiteettia ja sosiaalista pääomaa kuin työsopimuksen puitteissa olisi kohtuullista. Uudet verkkoviestintätaidot kartuttavat kuitenkin työntekijän omaa osaamista, jota tämä voi omalla ajallaan käyttää itse valitsemiinsa tar- koituksiin: oman työmarkkina-arvonsa nostamiseen, rentoutumiseen tai vaikkapa valitsemansa jalon aatteen edistämiseen. Sosiaalisen median nousu on havahduttanut monet työntekijän edustajat vaatimaan pelisäännöt sille, mitä työnantaja voi toisaalta vaa- tia ja mitä toisaalta kieltää. Sosiaalisen median ohjeistuksia on alettu luonnostella. Työntekijän ammatillinen esiintyminen, läsnäolo ja toiminta ver- kossa kannattaa suhteuttaa muuhun julkiseen esiintymiseen. Sosiaali- nen media ei itsessään synnytä epätoivottavaa käyttäytymistä, se vain tekee siitä julkisempaa. Organisaation edustaja voi saada aikaan vahin- koa puhuessaan ohi suunsa myös lentokoneessa tai edustaessaan messu- matkalla. Kyse on yleisistä viestintätaidoista. Kuinka paljon työntantajan tahto saa sitten vaikuttaa siihen, mitä työntekijä tekee verkossa omalla nimellään? Yksiselitteistä vastausta ei ole. On ymmärrettävää, että organisaatiot pyrkivät säilyttämään yleisön luottamuksen ja tahrattoman maineen. Organisaation nauttima arvos- tus ja luottamus vaikuttavat suoraan sen menestymiseen. Nähtäväksi jää, millaiseksi viestintäkulttuuri ajan myötä muuttuu – voihan ajatella
  46. 46. 47myös niin, että avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ja erilaisten sidonnai-suuksien julki tuomisesta tulee vaatimus. Sosiaalinen media tekee ih-misten toimintaa näkyväksi, ja tätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voisihyvin pitää voimavarana. Jos toimittajalla tai virkamiehellä on voimak-kaita mielipiteitä ja hän on poliittisesti aktiivinen, onko oikein salataasia kieltämällä häntä tekemästä sitä näkyväksi verkossa? Olennaistahanon vain, että kyseinen työntekijä toimii työssään moitteettomasti. Toisaalta julkinen epäilys asiantuntijan puolueellisuudesta tuottaayleensä enemmän vahinkoa kuin hyötyä, ja tällaisessa työroolissa toi-mivan on oltava erityisen huolellinen varjellessaan nettimainettaan.Joka tapauksessa organisaatiokulttuurin sisäistäminen on menestyk-sekkään ammatillisen verkkoläsnäolon perusta. Jos olet uusin tulokassuuressa yrityksessä, sinun kannattaa hetken aikaa tarkkailla muidentapoja toimia ennen kuin alat rakentaa itsellesi kovin radikaalia verk-koidentiteettiä. MIELIPIDE Älä anna lööppien tai työnantajan pelotella itseäsi pysymään pois- sa verkosta. Oma suvereniteettisi, vapautesi tehdä itseäsi kiinnostavia asioita vapaa-ajallasi on korvaamaton.
  47. 47. 48 Puitteet, työkalut ja kompetenssit Työyhteisöviestinnässä on siirrytty tiedon siirtämisestä vastuulliseen vuoropuheluun. Viestinnästä on tullut kaikille tärkeä ja kehitystä ja arviointia vaativa työyhteisötaito ( Juholin 2009). Viestinnän, markki- noinnin ja henkilöstöjohtamisen toiminnot lähestyvät toisiaan organi- saatioissa. Organisaatioissa perustellaan sosiaalisen median palvelujen käytön kieltämistä esimerkiksi ajankäytöllisillä tai tietoliikennekaistan riittä- miseen liittyvillä syillä (Korhonen 2010). Jos jossain organisaatiossa päätetään kieltää sosiaalisen median käyt- tö työkoneilla työaikana, on syytä hyväksyä päätös ja rajata nettielämä omalle ajalle ja omiin välineisiin. Facebookin uutisvirran vilkaisee ruo- katunnilla näppärästi omalla kännykälläkin. Mikäli organisaatio päättää ryhtyä kannustamaan työntekijöi- tä verkkoon, se voi luoda suotuisat olosuhteet verkkoviestinnälle tar- joamalla työntekijöilleen työvälineitä ja koulutusta. Viestintätaitoja kaikille • Median kanssa toimimiseen tottuneet osaavat jo varoa sitä, että nauhuri tai kamera on päällä salaa, eivätkä puhu sivu suunsa. Jour- nalisti voi käyttää tiedonhankintamenetelmänä sitä, että on sul- kevinaan nauhurin tai kameran pyrkiessään saamaan haastateltava rentoutumaan ja sanomaan jotain värikkäämpää kuin haastatte- lua varten harjoiteltu lausunto. Nyt samaa varovaisuutta on nou- datettava aina ja kaikkialla. Kaikkialla läsnä oleva tietoteknologia – huomaamattomat digitaalikamerat ja langattomat tiedonsiir- toväylät mahdollistavat sen, että kardinaalimoka leviää hetkessä verkkoon. Tämän ovat saaneet tuta ne, jotka ovat päästäneet sammakon suustaan ja joutuneet seuraamaan, kuinka tallenne leviävää verkos- sa pitelemättömästi.
  48. 48. 49 Toiminta ja läsnäolo verkossa vaatii asianmukaiset työvälineet ja oh-jelmistot. On varmistettava pääsy niihin verkon ympäristöihin, joitaammatilliseen verkostoitumiseen on tarkoitus käyttää. Esimerkiksi in-ternetpuheluohjelmisto Skypen käyttö on paikoin estetty. Palomuuritsaattavat joissain tapauksissa vaikeuttaa tavallisempienkin nettisivuihinperustuvien palveluiden käyttöä. Yleistyvä omien työvälineiden – ku-ten kannettavien tietokoneiden – käyttö synnyttää keskustelua työpaik-kojen tietoturvasta. Työntekijöiltään verkkoläsnäoloa edellyttävän työnantajan on tar-jottava verkkoviestintätaitokoulutusta. Koulutuksen tärkeimmät alueetovat sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot, verkkoteknologiat ja yk-sittäiset palvelut sekä turvallinen netin käyttö. Aikaiset omaksujat ovat jo omatoimisesti hankkineet nämä taidot jaodottavat vain työkulttuurin muutosta – esimiehen ja kollegoiden tu-kea ja hyväksyntää toiminnalleen verkossa.Muuttuva ammatti-identiteettiMielikuvat ammateista muodostuvat median, toisilta kuultujen tarinoi-den sekä omien kokemusten kautta. Tämän kirjan kirjoittajista Yoe tiesijo nelivuotiaana ryhtyvänsä tieteentekijäksi. Tuija päätti yläasteella ryh-tyä toimittajaksi. Ammatti-identiteetti tarkoittaa käsitystä omasta itsestä oman am-mattikuntansa edustajana ja osana alansa ammattilaisten suurempaajoukkoa. Omaan ammattikuntaan samastutaan heti siitä alkaen, kunpäätös koulutusalan valinnasta on tehty. Opintosuunnitelmissa onkintavoitteena tarjota paitsi ammatin käytännön tiedot ja taidot, myöseväät ammatti-identiteetin muodostamiseen. Eräät ammatit ovat niin sanottuja professioita, joille on tunnus-omaista rajattu alalle pääsy ja tarkat, usein kirjoitetut eettiset normit.Professioina tunnistetaan esimerkiksi lääkärin ja lakimiehen ammatit.Profession muita piirteitä ovat ammattiin perustuva tiedon monopoli,yhteinen tieteellinen tietopohja, julkisen palvelun eetos ja itsesääntely-järjestelmä. Eri ammattikuntien professionalisoituminen on ollut viime vuosi-kymmenien trendi. Nyt ammattikuntien ja osaajien välinen solidaari-
  49. 49. 50 suus on koetuksella, kun uudet välineet sallivat moniosaajien tehdä itse useita työtehtäviä aikaisemmin vaaditun tiukan erikoistumisen sijasta. Kopioita dokumenteista ottivat ennen vain kopiokoneisiin perehty- neet monistajat. Uusilla kevyemmillä ja työtä jouduttavilla työkaluilla selvitään ly- hyemmässä ajassa useammista tehtävistä. Painotaloista on kadonneet latojat, radiosta äänitarkkailijat, lehtitoimittajat kuvaavat itse juttu- jaan samoin kuin televisiotoimittajat raporttejaan ja dokumenttejaan. Perinteiset keinot määrittää ammatti-identiteetti ovat samalla tavalla murroksessa kuin työkin. Myös amatöörien nousu verkkojulkisuuteen ammattilaisten rinnalle uhkaa vakiintuneita ammattikäytäntöjä monel- la alalla. POHDI • Kun seuraavan kerran kuulet jonkun huudahtavan ”Miten epäam- mattimaista!”, pohdi, millaiseen käsitykseen ammatillisuudesta ar- vio perustuu. Uuden tekemisen tavan leimaaminen epäammatti- maiseksi voi tyrmätä työtä uudistavan kokeilun heti alkuunsa. Oman ammatti-identiteetin on oltava muodostunut, ennen kuin voi perustaa ammatillista verkkopersoonaa. Myös roolimallit auttavat. Mikäli omasta ammattikunnasta ei ole tarjolla yhtään esikuvaa, jon- ka toimia seurata, on nuoren, alalle vasta tulleen hyvin vaikea ryhtyä luomaan verkkoidentiteettiä. Vaikka usein väitetään, että nuoret ovat sujuvia verkkoviestijöitä, ei pidä aliarvioida tarvetta tulla hyväksytyksi vanhempien kollegoiden joukossa. Ammattikunnan verkkoviestinnän vastainen kulttuuri voi hyvin tukahduttaa työn kehittämiseen liittyvät ideat, joita nuorella alalle vasta tulleella saattaisi olla. Luultavasti käy niin, että verkkoviestinnän rutiinit arkeensa omaksunut ammattilainen pitää yhteyttä omiin verkostoihinsa samalla tavalla kuin opiskeluaikoi- naan ja tekee pesäeron alansa vanhakantaisempiin edustajiin.
  50. 50. 51Kohti verkottunutta journalismiaVerkkoon on journalistikunnassa suhtauduttu perinteisesti epäilyksellä.Myös internetin kehityksen tuorein vaihe, sosiaalinen media, on nähtysekä ammattikunnan sisäisissä keskusteluissa että yleisölle suunnatuissajutuissa uhkana niin yksityisyydelle, ajankäytölle kuin yleissivistykselle-kin. Vaikka mainittuja uhkia ei olekaan syytä sivuuttaa, myös mahdol-lisuuksiin on herättävä. Muuten on vaarana, että journalistit eristävätitsensä siitä arkitodellisuudesta, jota heidän yleisönsä elävät. (Esimerk-kinä tällaisesta monen suomalaisen arkikokemuksen vastaisesta asen-teellisuudesta toimii Talouselämä-lehden 20.8.2010 kansijuttu ”Face-book-huuma menee kohta ohi”.) Kaksi usein kuultua väittämää sosiaalisen verkon luonteesta suhtees-sa yhteiskunnalliseen keskusteluun kuuluvat: internet on ”vessan seinä”– kuka vaan voi sinne kirjoittaa mitä vaan” ja ”siellähän on vain niitäsamanmielisiä seurustelemassa keskenään”. Molemmat väittämät ovattietenkin tosia. Kuka tahansa voi verkossa ilmaista itseään, osasipa muotoilla sanot-tavansa sivistyneesti tai ei, ja se on sananvapauden kannalta hyvä asia.Se myös takaa hyvin toimitetuille ja laadukkaille journalistisille tuot-teille markkinaraon – kaikki eivät jaksa ja ehdi seuloa hyviä ajatuksiaitse esiin. Samanmielisen seuran valikoiminen on varsin inhimillistä ja ym-märrettävää käyttäytymistä verkossa. Kun haluaa viihtyä ja tehdä yh-teistyötä, on luontevaa toimia niiden kanssa, joiden kanssa on yhtei-nen viitekehys, yhteinen maailmankuva ja yhteiset, kirjoittamattomattai kirjoitetut, säännöt. Erimielisten kanssa tekemisiin hakeutuminen edellyttää jotakin mo-tivaatiota: esimerkiksi poliittista, kaupallista tai hengellistä missiota. Yhteiskunnan ja demokratian toteutumisen kannalta on myös erin-omaisen hyvä, että on olemassa henkilöitä, joille maksetaan yhteyksienluomisesta ja ajatusten kuljettamisesta erilaisten verkostojen välillä il-man yllämainittuja agendoja. On väitetty, että maailmassa, jossa kaikki tuottavat sisältöä, ei tarvitaenää ammattijournalisteja. Kyllä tarvitaan. Heitä tarvitaan kenties vä-hemmän tuottamaan silkkaa tietoa, jota alkaa olla saatavilla myös alku-peräisistä lähteistä tiedon tuottajilta, kuten viranomaisilta ja yrityksiltä.Ymmärrykseen johtavien prosessien fasilitoiminen – kuten keskustelu-

×