• Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
No Downloads

Views

Total Views
1,476
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2

Actions

Shares
Downloads
14
Comments
2
Likes
2

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnan haasteet YLElle
    Tuija Aalto YLE Uudet Palvelut Tulevaisuus Lab
    Kirjastot tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnassa –seminaari
    1.10.2009
  • 2. Sisältö
    Tulevaisuus Lab
    Innovaatioiden etsimisestä
    Edelläkävijä-mediakäyttäjät
    Prosumerit
    Case Mahdollistajastrategia-tapaaminen 17.4.
    Tulevaisuuden mediamaiseman piirteitä
    ja ubiikkiyhteiskunnan haasteita
    Sosiaalinen media
    YLEn sosiaalisen median strategia
    Sosiaalinen web journalistin toimintaympäristönä
    1.10.2009
  • 3. Tulevaisuus Lab
    Mediakäytön muutoksien ennakointi ja YLEn innovaatiostrategiatyö
    Sosiaalisen median koulutusohjelma
    YLEn sisäiset kehitysprojektit esim. nyt radion tulevaisuustyö
    Kotipaikkana YLE Uudet palvelut YLE Vision ohjelmistoalueella
    Toimintatapana verkostoituminen, näkyvyys verkossa ja aktiivinen yhteistyö potentiaalisten kehittäjäasiakkaiden kanssa
    1.10.2009
  • 4. Edelläkävijä-
    mediakäyttäjät
    1.10.2009
  • 5. Käyttäjälähtöinen innovointi, vaativat asiakkaat
    Eric von Hippel: lead users, 1990-luvulla, ajatus, että vaativilla asiakkailla on sellaisia tarpeita, joita isoille massakäyttäjäryhmille tulee vasta vuosien kuluttua
    Ajatuksia liiketoiminnan uudistamisesta, epäjatkuvia innovaatioita
    Innovointimielessä tärkeät vaativat asiakkaat eivät ole välttämättä niitä, jotka ostavat/käyttävät eniten tai joilta tulee eniten palautetta
    1.10.2009
  • 6. Radion tulevaisuustyön tukena
    Verkostoista valitut mediakäytön edelläkävijät kertovat omasta radiosuhteestaan ja odotuksistaan
    Mikä siitä on valtavirtaa 2019?
    Aikaleima -blogissa
    http://blogit.yle.fi/aikaleima/vuonna-2019-kuunnellaan-virtuaalisia-radiokanavia
    1.10.2009
  • 7. Mediasisällön tarjonta kasvaa räjähdysmäisesti
    ” Median tekeminen nivoutuu nykyistä oleellisemmin kaikkeen toimintaan, koska viestinnän onnistuminen ja oman toiminnan ja tulosten jakaminen ovat kaikessa tärkeitä mittareita. ” (Juhana Kokkonen)
    1.10.2009
  • 8. Saan itselleni kustomoidun podcastsyötteen
    ”Esim. Conversation Networks sisältää jo muutaman eri kanavan, ja rekisteröitynä käyttäjänä voin syöttää palveluun eri teemojen kiinnostavuuden, jolloin saan itselleni kustomoidunpodcastsyötteen, johon tulee itselleni relevanteinta sisältöä automaattisesti, ilman että minun täytyy missään webissä käydä klikkailemassa.” (Tarmo Toikkanen)
    1.10.2009
  • 9. Sisällöstä koostetaan virtuaalisia radioasemia
    ” Sisällöstä on mahdollista muodostaa virtuaalisia radioasemia. Syntyy uudenlainen "toimittaja/DJ" rooli joka kerää verkossa olevasta silpusta hallittavampia kokonaisuuksia omiksi "radioasemikseen". Kun tähän lisätään vielä lisääntynyt interaktiivisuus kuuntelijoiden kanssa, saadaan aikaan "radio 2.0". (Samikki)
    1.10.2009
  • 10. Tietokanta ja algoritmi korvaavat DJ:n
    ”Pandora ja Last.fm tyydyttävät tarpeen, jota radio ei koskaan pystynyt tyydyttämään eli tunnistan oman musiikkimakuni paremmin.
    Uskon, että “levy” menettää merkitystään tulevaisuudessa ja genremäärittelyt muuttuvat yhä pirstaleisemmiksi.” (Suvi Korhonen)
    1.10.2009
  • 11. Prosumerit
    1.10.2009
  • 12. ”11 SEKUNNIN UUTISVOITTO”
    ja muita havaintoja mobiilivideolähetyksistä
    Internetin tietovirrat –webinaari
    24.9.2009
    @
    erkka.piirainen@gmail.com
    http://slideshare.net/erkka
  • 13. Avoin innovointi: Mahdollistajastrategia-tapaaminen 17.4.
    1.10.2009
  • 14. Mahdollistajastrategia -tapaaminen
    YLEläisten verkostoissa heräsi kiinnostus uuteen strategiaan
    Organisoitiin vierailu -> josta tuli työpaja. Yli 100 ihmistä paikalle Ison pajan ravintolaan
    Tilaisuus streamattiin suorana ja siihen saattoi osallistua netin kautta
    Yhdeksän aihealuetta, työpajat; tärkein kehityskohde
    1.10.2009
  • 15. Ryhmätyön tehtävänanto
    YLEn mahdollistajastrategiassa sanotaan muun muassa seuraavaa:
    Avoin ja yhteistyöhakuinen työkulttuuri on peruslähtökohta mahdollistajuusroolissa
    …tavoitteena on tuoda YLEn sisällöt kaikkien suomalaisten ulottuville arjen eri käyttötilanteissa siten, että tästä aiheutuu mahdollisimman vähän lisäjakelukustannuksia
    Mitä tämä voisi tarkoittaa eri aihealueilla? Miten mahdollistajuus voisi toteutua käytännössä?
    1.10.2009
  • 16. Radioryhmä: Audioille pitää saada pysyvät linkit
    Nyt YLE Areenaan julkaistaan juttu määräajaksi, minkä jälkeen linkki kuolee
    Audiosisällöille pitäisi toteuttaa pysyvä linkki ja viitekortti: Yksi ainoa verkko-osoite, joka pysyy, vaikka ohjelma olisikin välillä pois julkaisusta esitysoikeussopimuksellisista syistä
    Tämä toimenpide ennakoi sitä päivää, jolloin YLEn lobbaus puree ja tekijänoikeuslakia muutetaan niin, että YLE voi avata arkistot
    http://blogit.yle.fi/aikaleima/onko-radiolla-pitka-hanta
    1.10.2009
  • 17. Elävä arkisto-ryhmä: Metadata julki
    Ohjelmien metatiedot julkiseen jakoon.
    Halutaan katsoa, ketkä esiintyivät missäkin, mitkä henkilöt liittyvät mihinkin juttuihin, mistä asioista on yleensä tehty ohjelmaa, jne.
    Ohjelmat ladattavaksi.
    Kansalaiset voivat koostaa itselleen räätälöityjä paketteja, esim. ”lapsuuteni ohjelmat”
    Koosteesta muodostuu muisti menneistä tapahtumista, ihmiset hahmottavat omaa historiaansa ja liittävät sen ympäröiviin tapahtumiin.
    http://www.slideshare.net/Pirkka/elvt-arkistot-ryhmtyn-tulokset
    1.10.2009
  • 18. TV-ryhmä: Jokainen video voi olla yhteisö
    Metadatarunko/stream: mitä tv:stä nyt tulee?
    Tagit, kuva, ääni, kuka, mitä, missä
    Pointterit ohjelman sisään, tageihin, metadataan – syvälinkitys tv-sisältöön!
    Aggregointimahdollisuus kaikesta ylläolevasta (sosiaalisen) nettimedian kanssa: ”mikä vaan voi olla ohjelmaopas” suositukset, vinkit, pulinat, facebook-status, mese, chat, jaiku ovat tv-sisällön metadataa ja sitä kautta kiinnostavaa tv-katsojalle
    http://www.slideshare.net/Pirkka/mahdollistajatapaaminen-uusi-tv?type=presentation
    1.10.2009
  • 19. Tulevaisuuden mediamaiseman piirteitä
    ja ubiikkiyhteiskunnan haasteita
    1.10.2009
  • 20. Vertaisverkkojen käyttö yleistyy
    Kasvava osa yleisöistä hakee
    ohjelmasisältöjä vertaisverkoista
    7% suomalaista netin käyttäjistä oli käyttänyt vertaisverkkoa elokuvien tai musiikin yms. vaihtamiseen vuonna 2008
    16-24-vuotiaista näin ilmoitti toimineensa 20% ja 25-34-vuotiaistakin 13%
    Lähde: Tilastokeskus, Katsauksia 2009/1: Internetin käytön muutokset
    1.10.2009
  • 21. Remix-kulttuuri voimistuu
    Osallistumisen ja itse tekemisen kulttuuri voimistuu: yleisöt eivät enää tyydy pelkästään passiivisesti vastaanottamaan mediasisältöjä eri päätelaitteilla, vaan tuottavat sisältöjä itse ja haluavat muokata ammattimaisesti tuotettuja mediasisältöjä uudelleen
    1.10.2009
  • 22. Sisällöt ja yleisöt levittäytyvät verkkoon
    Yleisöt ovat pirstaloituneet sosiaalisiin verkostoihin
    Sisällöntuottajat levittäytyvät yleisöjen perässä
    1.10.2009
  • 23. YLEn levittäydyttävä kaikkialle
    YLEn kanavat ja -ohjelmat kuuluviin ja näkyviin kaikkiin internetpohjaisiin käyttöliittymiin IPTV-valikosta pelikonsoliin
    YLEn sisällöt saatava esille
    Sisällön aggregaattoreissa ja kauppapaikoissa (nyt iTunes; YouTube, MSN Video etc.; AppStore, Ovi Store jne.)
    1.10.2009
  • 24. Oikeuksien hankkiminen iso työmaa
    Oikeudet internet-jakeluunYle.fi –palvelussa nyt hyvällä mallilla
    Suora lähetys
    On demandstreaming
    Oikeuksia ladattaviin ohjelmiin tarvitaan lisää (podcastit)
    Julkaisu muualla seuraava työsarka
    Videportaalit, vertaisverkot
    Remix- ja uudelleenjulkaisuoikeuksista avattu keskustelua
    Samaan aikaan toisaalla
    Creativecommons – luovat tekijät kehittävät omia tekijänoikeuksien luovutuslisenssejään - miten niiden kanssa pääsisi synkkaan?
    Public domain, avoimen lähdekoodin ajattelu myös sisältöön
    1.10.2009
  • 25. Journalistinen työ painottuu verkkoon
    Journalistinen työ monimediaista, sisältää verkkoläsnäoloa julkaisun rinnalla
    Työnkuvat, työkalut, uudet juttuformaatit kehittämishaasteena
    1.10.2009
  • 26. Yleisövirrat pienenevät ja sisällöt kohdentuvat
    Mistä puhutaan, kun puhutaan televisiosta ja radiosta?
    Paljon broadcast-kanavariippumatonta julkaisutoimintaa, myös suoria video- ja audiostreameja, tapahtumalähetyksiä
    Kovia juttuja pienille yleisöille
    Yleisöt tekevät sisältöjä itse/toisilleen
    YLE.fiUGC-sisällön julkaisufoorumina, missä roolissa?
    1.10.2009
  • 27. Metadata nousee arvossaan
    Metadata yhä tärkeämpää
    Ohjelmajakson tiedot (show notes) näytetään rutiininomaisesti on demand –taltioiden ja podcastien yhteydessä
    Haastateltava, mainitut lähteet ja linkit
    1.10.2009
  • 28. Audio on haettavissa tekstinä
    Puheesta tekstiksi – teknologialla voidaan tuottaa myös tekstiversio
    Nopeuttaa työprosessia, kun haastattelumateriaalien nauhakartta syntyy automaattisesti
    Parantaa hakutuloksia arkistossa
    Tuo myös ohjelmat yle.fi –haun piiriin
    Mahdollisuus tehdä entistä osuvampia suosituslinkkilistoja
    1.10.2009
  • 29. Tekstistä audioksi
    Kuuntele tämä teksti puhuttuna – palvelut suoraa kilpailua radiolle
    ”Kuuntele uutinen” – palvelut (Kauppalehti, Uusi Suomi, Digitoday)
    Yhteisöllisissä verkkopalveluissa ja keskustelupalstoissa syntyvät personoitavat audiovirrat ks. Qaiku-ketju ”Mikroblogistriimin kuuntelu” (linkki)
    1.10.2009
  • 30. Audio visualisoidaan verkossa
    Audion visualisointi digitaalisilla jakeluteillä, standardit, resurssit, työnkuvat
    1.10.2009
  • 31. Ohjelmien elinkaari hallittava
    Oikeuksien niin salliessa ohjelmajaksot ovat saatavissa pysyvästi, mikä mahdollistaa pysyvät linkitykset ulkoa, blogeista ja muusta sosiaalisesta mediasta, verkkolehtien juttuarkistoista ym.
    Hyödynnetään ns. pitkän hännän ilmiöitä; jokin uusi jakso voi samankaltaisten asiasanojen ja suositusten ansiosta nostaa back cataloguesta jonkin ohjelmajakson uudelleen yleisön suosioon
    1.10.2009
  • 32. Sosiaalinen media jaYLEläiset
    1.10.2009
  • 33. Sosiaalisen median käsite
    Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla
    (Wikipedia)
    1.10.2009
  • 34. YLEn sosiaalisen median strategia
    YLE näkyy sosiaalisen median areenoilla
    1) sisältöjensä,
    2) palvelujensa ja
    3) työntekijöidensä kautta
    1.10.2009
  • 35. Pääperiaatteet
    Sosiaalisessa mediassa toimiminen edellyttää YLEltä avoimuutta, keskustelevuutta ja vähenevän kontrollin sietokykyä
    Sosiaalinen media on keskustelun ja itseilmaisun väline, joten se on luonteeltaan kaksisuuntaista ja dialogista
    Kyse ei ole siis perinteisestä julkaisutoiminnasta, vaan vuorovaikutuksesta
    Monet yleläiset tuntevat oikeudekseen osallistua kaksisuuntaiseen viestintään ja osallistuvat omasta työroolistaan käsin dialogiin yleisöjen kanssa
    1.10.2009
  • 36. Kivijalka 1: Sisällöt
    Sisältöihimme on helppo linkittää eri sosiaalisen median areenoilla
    YLEn sisällöt voi ottaa mukaansa
    Hankimme oikeuksia, jotta voimme antaa sisältöjämme yleisön muokattavaksi
    Tarjoamme foorumeita myös ihmisten omien tuotosten julkaisemiseen
    Sisältöjämme on helppo kommentoida ja niiden ympärille voi kokoontua keskustelemaan
    1.10.2009
  • 37. Kivijalka 2: Palvelujen avoimuus
    YLE tarjoaa avoimet rajapinnat sisältöihinsä ja palveluihinsa niin, että ulkopuoliset kehittäjät voivat hyödyntääYLEn sisältöjä kehittäessään uusia käyttöliittymiä ja sovelluksia.
    YLE tukee ja kannustaa kehittäjäyhteisöä ohjein ja tuo esille onnistuneita ulkopuolisia toteutuksia.
    1.10.2009
  • 38. Kivijalka 3: Läsnäolomme verkossa
    YLEläisetverkottuvat sosiaalisen median areenoilla luontevasti osana työtään
    Ohjelmantekijöillä on uskallusta ja innostusta kehittää verkon kaksisuuntaisuutta hyödyntäviä sisältöjä verkossa ja he osaavat käyttää sosiaalisen median tarjoamia tarinankerronnallisia ja journalistisia ilmaisumahdollisuuksia.
    Ohjelmantekijät osallistuvat omia sisältöjään käsitteleviin keskusteluihin silloin, kun siitä on hyötyä tai se parantaa asiakassuhdetta
    Uutis- ja ajankohtaisohjelmatyön sekä dokumentin ja draaman tekemisen prosesseja avataan: yleisölle ei näytetä ainoastaan työn lopputulos, vaan ne, keitä työprosessi itsessään kiinnostaa, kutsutaan seuraamaan sitä
    Palaute ei jää irralliseksi toiminnoksi, vaan se sidotaan osaksi ohjelman läsnäoloa verkossa
    1.10.2009
  • 39. Sosiaalinen media asiantuntijantoimintaympäristönä
    1.10.2009
  • 40. Toiminnan moodeja sosiaalisessa mediassa
    Tiedonhankinta
    Tiedon suodatus & edelleen jakaminen
    Tiedon jalostaminen
    Keskusteleminen, osallistuminen
    Isännöinti, moderointi ja fasilitointi
    Itseilmaisu, sisällöntuotanto & julkaiseminen
    1.10.2009
  • 41. Tiedonhankinta on journalistin työn ytimessä
    Juttuaiheiden hankinta ja taustoitus
    Kerää sekä raakadataa että analyysejä
    Haluaapäästäalkuperäistiedonlähteille
    Lähteinä ”aivan kaikki”; linkkienjakopalvelut, blogit, keskustelupalstat, IRC-kanavat, Twitter erit. hakusanoilla filtteröitynä, Facebook; kuvayhteisöt ja hakukoneiden kuvahaku, videoyhteisöt, Google Alerts ja Blogsearch, jne.
    Haasteena
    osuvienlähteidenvalikoiminen
    kekseliäidenhakusanojenvirittäminenlöydöstentekemiseksi
    internetintietovirroistasaatujentietojentarkistaminen
    1.10.2009
  • 42. Suodatus on journalistisen prosessin avaamista
    Suodattaja on tiedonhankkija, joka jakaa itseään kiinnostavan verkkosisällön myös toisten luettavaksi
    Toimii verkkosisällön jäsentäjänä, esim. asiasanoittaa kiinnostavat linkit Delicious-tililleen
    Haluaa tulla jonkin aihealueen tunnistetuksi tiedonvälittäjäksi
    Tavoittelee verkoston voimaa puolelleen: toivoo, että kun verkosto oppii, millaisia sisältöjä suodattaja etsii, vinkkaavat
    Haasteita:
    Löytää omaan verkkopersoonaan sopiva laatutaso; kiinnostavuuden suhde luotettavuuteen
    Muistaa toimia vastavuoroisesti, laittaa myös verkostonsa muille tiedonhakijoille linkkejä, joita tietävät näiden arvostavan
    1.10.2009
  • 43. Jalostaja on perinteinen journalistirooli 1/2
    Tiedonhankkija-suodattaja, joka kommentoi löytämäänsä jakamisen lisäksi
    Jalostaa verkosta löytyvää materiaalia uusiksi kokonaisuuksiksi ja lisää niihin uusia näkökulmia
    Esimerkkejätoiminnasta
    Re-Tweettaus kommentoiden
    Kirjoittaa omaa blogia, jossa tuo esiin uusia näkökantoja ajankohtaisiin asioihin
    Työstää kommentoituja linkkilistoja Delicious-palveluun omalta alaltaan
    Tuottaa YouTube-playlisteja tai lisää YouTube-videonblogiinsa ja kommentoi sitä
    Muokkaa Wikipedia-artikkelia
    1.10.2009
  • 44. Jalostaja on perinteinen journalistirooli 2/2
    Jatkaa verkkoon julkaistun materiaalin elinkaarta
    Löydettävyys
    Hakukonestatus
    Uusia yleisöjä
    Haasteena välttää leimautumista spämmääjäksi tai brändilähettilääksi: sisällyttää julkaisuvirtaan eri lähteitä
    Haluaa olla merkitykselliseksi koettu verkon solmukohta
    Voi hioa terävääkin näkökulmaa
    Ainesta mielipidejohtajaksi
    Voi toimia omalla mukavuusalueellaan tietoa jalostaen
    Luo ja syventää omaa ja organisaation verkkoidentiteettiä
    1.10.2009
  • 45. Keskustelija / osallistuja
    On läsnä ja verkottuu valituissa verkkoyhteisöissä
    Panee persoonansa peliin
    Taltioi omaa (työ)elämäänsä
    Toimii keskustelujen avaajana ja osallistujana
    Saa paremman käsityksen yhteisöistä
    Toimii yhteisön tai foorumin ehdoilla
    Oppii yleisöiltä
    Haasteina
    Riippumattomuuden säilyttäminen (ei mene liikaa yhteisöön mukaan)
    Ajankäytön perusteleminen tuloksilla (kärsimätön ei auta olla)
    Toimituksessa työnjako, missä yhteisöissä / verkostoissa ollaan
    Hyöty: aina silmissä, aina mielessä! Sisäpiiriläinen saa tietoa
    1.10.2009
  • 46. Isäntä, moderaattori, fasilitaattori
    Yhdistää ihmisiä ja sisältöjä toimimalla aktiivisesti valitsemissaan yhteisöissä
    Toimii virikkeiden antajana, aloittaa ja johdattelee keskusteluja, vrt. leikinjohtaja; pelinjohtaja
    ”Crowdsoursaa”, johtaa yhteistä ongelmanratkaisua
    Organisoi yhteisön keräämään uutiskuvia tietystä aiheesta
    Hyötyä tuotekehityksessä (avoin innovaatio)
    Journalistisen tiedonhankinnan uusi muoto, verkostohaastattelu, lähteet löytävät haastattelijan luo
    Haasteena
    Arvioida saatujen tietojen / ideoiden yleistettävyys
    Tavoittaa juuri oikeat ihmiset ottamaan osaa
    Palkita avuliaita verkoston jäseniä; ei olla aina ottava osapuoli
    1.10.2009
  • 47. Tiedonvälittäjä, valistaja viihdyttäjä 1/2
    Tuottaa verkkoon originaalia sisältöä ja palveluita
    Järjestää online-tapahtuman (webinaari tms.)
    Toimittaa verkossa ensilähetyksensä saavia ohjelmia (podcastit, nettiradiolähetykset)
    Bloggaa/videobloggaa, julkaisee tilapäivityksiä
    Avaa journalistista prosessia
    Kertoo, mistä seuraavaksi tekemässä juttua, pyytää näkökulmia ja kysymyksiä etukäteen
    Ottaa mielellään vastaan palautetta verkostoltaan
    Uudistaa journalistista ilmaisua
    Tekee muistiinpanoja verkkoon infoista ym. (”Liverapo”)
    Facebook-tilapäivitysten ja Twitterin sisältövirta itsenäisenä journalistisena tuotteena tai perinteisen työn sivutuotteena
    1.10.2009
  • 48. Tiedonvälittäjä, valistaja viihdyttäjä 2/2
    Haasteita:
    Miten kertoa omasta työstä kiinnostavasti ilman, että kilpailijat vievät juttuaiheet?
    Tulevien uutis- ja ajankohtaisjuttujen lähetysaikojen mainostaminen riski – jos juttu meneekin hyllylle odottamaan
    Ajankäyttö – monimediainen työnteko saa jo muutenkin olla joutuisaa – missä välissä nettiin esim. juttukeikalla?
    Making of –sisällöt ehkä kiinnostavia, onko oikeudet?
    Hyötyä journalistisessa työssä
    Saa yleisöt sitoutumaan jutun tekoon jo sen syntyvaiheessa
    Lopputuloksesta tulee parempi
    Yleisösuhteesta tulee lujempi
    Tavoitetaan sellaisia yleisöjä, joita ei tavoiteta tv:n ja radion kautta
    1.10.2009
  • 49. Avoimuuden ja itsensä likoon panemisen kentät
    1.10.2009
    Suuri journalistisen prosessin avoimuus
    Matala
    profiili
    netissä
    Näkyvä
    verkkopersoona
    Vähäinen journalistisen prosessin avoimuus
  • 50. Sosiaalinen media muutoksen voimana
    Palvelut ja toimintaympäristö jatkuvassa liikkeessä, on opittava oppimaan
    Sosiaaliset innovaatiot, joukkovoima, yhden asian liikkeet, yksityisen ja julkisen liukuva raja
    Identiteetti, luottamus ja maine
    1.10.2009