ICT Industry Insight CSEM

827 views
772 views

Published on

Presentation on ICT sector opportunities within the CSEM market area.

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
827
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
21
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

ICT Industry Insight CSEM

  1. 1. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopan alueella Finpro Keski- ja Kaakkois-Eurooppa Tommi Pelkonen Toukokuu 28, 2009
  2. 2. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa Taustaa Yleiskatsaus Ydinmarkkinat Johtopäätökset ja suositukset
  3. 3. Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa? Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen / © Finpro ry /
  4. 4. Itä-Eurooppa? Kaakkois-Eurooppa? Alueen ymmärtämisen avain: historian ja taustojen tunteminen / © Finpro ry /
  5. 5. Tavoite & Tutkimuskysymykset Tavoite: analysoida suomalaisen ohjelmisto- ja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksi a Keski- ja Kaakkois- Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina- alueella. •Millaisia ominaispiirteitä Keski- ja Kaakkois- Euroopan alueella digitaalisen median ja ohjelmistoteollisuuden markkinoilla on? •Mihin suomalaisten alan yritysten tulisi keskittyä näillä markkinoilla ja miksi? •Mitä seikkoja alan yritysten kannattaisi huomioida Selvitys toteutettiin aineistoanalyysina markkinoille pyrkiessään? ja Finpron asiantuntija-arvioihin pohjautuen huhti-toukokuussa 2009
  6. 6. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa Taustaa Yleiskatsaus Ydinmarkkinat Johtopäätökset ja suositukset
  7. 7. ICT markkinoiden koot SRB ODOTETTU BG TR MARKKINAKASVU 0,47bn € 2,3bn € 5,2bn € RO SAMAKALTAISET SK NOPEA VOIMAKAS KASVU CZ 2.1bn € 5,7bn € HAASTAVAT 7,9bn € VOIMAKAS KASVU HU HR FI 6,6bn € 1.3bn € AT SI 10.4bn € 1,8bn € HAASTAVAT MARKKINAT 15,8 bn € HIDAS KASVU ICT-investoinnit HIDAS 1,0bn € 20008 (arvio) SAMANKALTALTAISET HIDAS KASVU MARKKOIDEN HAASTAVUUS / VALMIUS = Valmiusaste, arvoketjut, rahoituksen HELPOHKO HAASTAVA saatavuus, asiakkaiden halukkuus ostaa uusia palveluita tms. Kaakkois-Euroopan ICT-markkinat kasvavat Sources: EITO, EIU, BMI (2007&2008) Suomea nopeammin- lamasta huolimatta!
  8. 8. Kansantaloudellisia haasteita koko alueella BKT ei kerro koko totuutta – esimerkiksi ICT-alan yritysten hakiessa parempaa tuottoa ja kustannussäästöjä halvemman työvoiman markkinoilta
  9. 9. Maat eroavat kilpailun ja osaamisen eri alueilla Support for IT  Human  Legal  R &D  industry  Global rank Country Overall score Environment IT Infrastructure capital environment environm ent development FACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15% 13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.2 21 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.8 26 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.3 28 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.1 29 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.1 31 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.8 33 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.8 38 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.2 39 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.1 41 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.6 45 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3 Ranking Country Score 6 Finland 5.53 16 Austria 5.22 31 Slovenia 4.57 32 Czech Republic 4.53 33 Cyprus 4.52 41 Hungary 4.28 43 Slovak Republic 4.19 49 Croatia 4.09 55 Greece 4.00 58 Romania 3.97 61 Turkey 3.91 62 Ukraine 3.88 68 Bulgaria 3.80 69 Poland 3.80 71 Montenegro 3.79 74 Russian Federation 3.77 79 Macedonia, FYR 3.67 84 Serbia 3.62 99 105 Moldova Albania 3.30 3.23 PIKATULKINTA: Maissa on osaamista, mutta infrassa 106 Bosnia and Herzegovina 3.23 ja tuotekehitysosaamisssa on petrattavaa
  10. 10. Maa-analyysi vaiko kaupunkitason analyysi? Makrotason analyysin antaa mahdollisuuden arvioida sijaintimaita . Mutta sen linkittyminen yrityksen mahdollisuuksiin on vähäistä
  11. 11. Romanian ICT-keskittymiä Cluj Napoca: 500 Iasi: 125 Targu Mures: 150 Timisoara: 500 Kaupunkohtainen mikro-analyysi Bukarest: 800 antaa tarkemman kuvan todellisista mahdollisuuksita – tarkempi kriteeristö silti tarpeen sijoittumista =IT-insinöörien vuotuinen miettiäessä valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
  12. 12. Bulgarian ICT-keskittymiä Varna: 200 Sofia: 600 Plovdiv: 100 =IT-insinöörien vuotuinen valmistumismäärä yliopistoista/kaupunki
  13. 13. Suomalaisten mahdollisuudet jäsenneltyinä Lisämyyntiä, kustannusetuja ja parempia strategisia ja taktisia asemia
  14. 14. Mitä siis myydään kv.markkinoille? Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys hakee lisätuloja myymällä lisää: 1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) = ohjelmistoja 2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia 3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) = sisältöjä Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain määrin omaa aikaa projekteina. Kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämä palvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsä mahdollista. Kyettävä vakuuttamaan asiakkaat siitä, että tuote/palvelu sopii juuri heille
  15. 15. Kansallisia investointeja ja kv.kiinnostusta Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä. Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT- yritykset, jotka hakevat lähialueiden alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian alihankintatuotannot tarjoavat. Suomalaisten ICT-yritysten määrä yhä rajallinen alueella suhteessa muihin.
  16. 16. Palkkakustannuksissa ja ulkoistamlla voi säästää… Tulisi tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason maista, Palkkatasot vaihtelevat suuresti maittain, vuosittain, suhdanteista riippuen ja paikkakunnittain. Alue on pääosin ns. halvemman kustannustason keskittymä.
  17. 17. …mutta säästöt voivatkin olla odotettua pienempiä Kustannustietoisuus ja ulkoistuksen hallinta ovat oleellisessa roolissa onnistumisen takaamiseksi.
  18. 18. Alueella toimivia suomalaisyrityksiä Kiinnostus aluetta Kaakkois-Eurooppaa kohtaa on selkeästi lisääntymässä. Silti mahdollisuuksiin on tartuttu hyvin varoen.
  19. 19. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa Taustaa Yleiskatsaus Ydinmarkkinat Johtopäätökset ja suositukset
  20. 20. Profiloimme raportissa 11 maan ICT-markkinat Tarkemmat kuvaukset ovat raportissa
  21. 21. Unkari – vahva teleosaaminen, uusia haasteita Väestö:10 miljoonaa, 3,6m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: kotitalout ta 2,387 b€, 8,4 % GAGR BKT/capita : 15 132 € Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Mainosmarkkinoide n koko 2008:2,148 bnEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2% 35% Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66 maata Erityispiirteitä: • Nokian, NSN:n ja Sanoman merkittävä rooli Unkarin keskeinen sijainti, • Suomalaisiin suhtaudutaan hyvä infrastruktuuri ja erityisen positiivisesti osaamistaso pitävät maan • Paljon Share Service Center:eita talousongelmista huolimatta • EU:n teknologian kiinnostavana sijaintikohteena, tutkimuske skus, European Institute of Techology, EIT, erityisesti telealan aloittaa 2009 tuotekehitykselle ja • Kielellisesti alueen vajavaisin, vie raita kieliä osataan ohjelmointityölle. heikost i Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta ja Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia -kumppanuudet asemapaikka • Erityise sti • Unkarissa on • Telealan • EIT, European Institute of vähittäiskaupan alue ella vakiintuneita IT-alan tuot ekehitys- Technology, aloittaa lähes kaikki alihankkijoita ja vahva osaaminen Budapestissa 2009 kansainväliset ketjut tätä tukeva kulttuuri vahvaa • Palkkataso kakkos- aktiivisia –ehkä • Osaajien saatavuus on • Unkarilainen kaupungeissa voi olla mahdollisuus lähestyä kohtuullisen hyvä, ohjelmoija on erittäin kilpailukykyinen • Unkari hyvä mutta hintataso luova ja osaava • Unkarin kielialue suurempi sijaintipaikka erityisest i Budapestissa • Nokialla kuin maan väestö, myös alueellisille päämajoille, nousee edelleen Euroopan suurin naapurimaissa suuria joita useit a • Paikallinen kumppani tehdas vähemmistöjä = lähes välttämätön Komáromissa. työvoimapooli suurempi
  22. 22. Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen, kokoluokkaa muita suurempi Väestö:22,2 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: Kotitalouksien määrä: 7,7m 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR BKT/capita : 8 536 € Laajakaistatiheys 11,7 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6% Ve rkkomainonnan osuus ma inonnasta: 1,5% Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata Erityispiirteitä: • Suuret kotimarkkinat, mutta isot alueelliset tulo- ja kehityserot • Bukarest ylivoimainen ykkönen Romanialla on merkittävä IT-alalla, mutta aluekeskukset Iasi, Cluj ja Timisoara myös mahdollisuus kasvaa riittävän isoja jopa volyymiltaan, ja myös tuoteke hitysoperaatioille • Romanian IT-alan kehitystä kotimarkkinoiltaan, tuetaan voimakkaasti EU:n rakenne-rahastoista suureksi IT-maaksi. • Kielitaito: hyvä / erinomainen Päähaasteena on • 40 % nuorista romanialaista asunut/asuu ulkomailla ja osa infrastrukturin heikkous. palannut/palaamassa kotimaahansa Tuote-/palvelu-myynti Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita ja –kumppanuudet asemapaikka mahdollisuuksia • Kehittyvät kulutt aja- ja • Suuri osa Romanian • Romanialainen • Cluj-Napoca:ssa yritysmarkkinat, mutt a IT-yrityksistä hakkeri on Nokian iso uusi kilpailu kove nee pohjautuu vuosien jossain määrin tehdas • Järjestelmiä alihankintatoimintaan. käsite – IT- • Luoteis- modernisoidaan, mut ta Nyt yhä ene nemässä osaajia on Romaniassa iso näissä paikallinen t ekijä määri myös omia myös maan unkarilainen useimmiten toteuttajana – tuotte ita ja rajojen sisällä vähemmistö kumppanuudet kv.tavoitteit a. • Palvelu-ja avainase ma ssa • B-O-T – mallin kehityskeskuks • PK-sektori tarvitsee edullisia hyödyntäminen et ovat ja tehokkuutta lisääviä yleistymässä siirtymässä järjestelmiä Romaniaan
  23. 23. Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT-maa Väestö:7,3 miljoonaa ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: Kotitalouksien määrä:2,9m 615,34 m€, 24%GAGR BKT/capita: 9156 € Laajakaistatiheys:8,3% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5% 25,6% Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66 maata Erityispiirteitä: • Sofiasta on kehittymässä mahdollisesti ohjelmistokehityksen uusi keskus – yrityspuisto , EU- jäsenyys ja yhä kohtuullinen Bulgaria havittelee ottavansa hintataso vetoavat sijoittajiin • Varnassa on aktiivinen merkittävän roolin digimediayritysmaailma: Suomesta East Oy on alihankintaprojekteista ja linkittynyt vahvasti sinne • Kreikkalaisen pääoman BOT-operaatioissa. Se vaikutus liike-elämässä kasvava, mm. Cosmote- haasteena on saada maansa teleoperaattori aktiivinen näillä markkinoilla. rajalliset resurssit • Bulgarialla jossain määrin linkkejä venäläisiin – kielellisiä tehokäyttöön. ainakin • Kielitaito: kohtuullinen • Houkuttelevat tasaveromallit Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita myynti ja –kumppanuudet asemapaikka mahd ollisuuksia • Kotimarkkinat • Bulgarian IT-alan • Bulgarialainen • Varnassa ja piene hköt, niche- hintataso on alueen ohjelmoija on luova ja Kultarannnikollla tuotteille voi olla tilaa, kilpailukykyisin yllättävän vastuullinen suuria turismivirtoja – mutta tärkeää olla • Yritykset aktiivisia ja • SAP:lle merkittävä digipalveluita voida an paikallinen kumppani osaavia tuotekehitys / Java- tarjota siellä • Alihankkijat tottuneita operaatio Sofiassa • Plovdiv voi olla hyvä länsimaisten firmojen • EU-rahastot tukevat kakkossijaintipaikka, kanssa toimimiseen sijoittumista hintataso edullisempi kuin Sofiassa
  24. 24. Turkki – suurimmat ICT-alan kasvumarkkinat Euroopassa Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: kotitaloutta 22.2 bn€, 15,6% GAGR BKT/capita: 7468 € Laajakaistatiheys 7,8% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR Nettikäyttäjien määrä väestöstä: Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6% 37% Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66 maata Erityispiirteitä: • Maailman toiseksi suurin Live Messengerin käyttäjäjoukko • Euroopan suurin ja voimakkasti kasvavin nuori aikuisväestö • Yksi harvoista merkittävistä massa- ja kasvumarkkinoita Euroopassa Turkista on tullut yksi suurimmista ICT- • Turkin valtio panostaa merkittävästi IT-osaamisen kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen kehittämiseen, myös tuotekehityksessä merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa. • Euroopan 4. Suurimmat telemarkkinat, 12. Suurimmat maailmassa Tuote-/palvelu- Alihankintatoiminta Tuotekehitys- Muita mahdollisuuksia myynti ja –kumppanuudet asemapaikka • Wimax, Mobile TV, 4G • Merkittävä • Turkin valtio • Turkcell yhä linkittynyt • Mobiili-internet voi elektroniikan tukee TeliaSoneran kautta muodostua valmistuspaikka – veroeduilla ja Suomeen massatuotteeksi mahdollista myös siis ohjelmilla • EU-harmonisointi johtaa • Pk-yritysten määrä valmistaa omia tuotekehitys- markkinakäytäntöjen kasvussa ja merkittät tuotteitaan investointeja vakiintumiseen • Valtion modernisointi- • Sulautettujen • Turismin • Nuori väestöpohja takaa investoinnit avaamat sovellusten markkinat ympärille voi media- ja nettisektorin mahdollisuuksia muodostumassa muodustua voimakkaan kasvun valmistajien ympärille uusia jatkossakin innovaatioita
  25. 25. Vertailu: Keski-ja Kaakkois-Eurooppa Maa Muuta Maa Muuta Itävalta Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka Serbia Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT- erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kova halu bisneksessä. palauttaa asemansa maailmassa. Tsekki Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida Romania Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on infrastrukturin heikkous hyödynnettävissä myös ICT alalla Bulgaria Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin Slovakia Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Sen kustannustehokkain maa, jossa on teollisen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös tehokäyttöön soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle Kreikka Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti autoteollisuudelle tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT-sektorilla. Unkari Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia osaamistaso pitävät maan talousongelmista toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana. huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti Turkki Turkista tullut on yksi suurimmista ICT- telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle. kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys Slovenia Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka tulee kasvamaan myös jatkossa. testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua. Muut maat Nopeasti kehittyvä maa, silti vielä hieman sekaisin: Kroatia Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Bosnia Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan Halvan ohjelmoinnin maa: Moldova tulovirtaan turismista. Maa on myös vahva teollisen Pikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro, valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan Kosovo ennustaa vakaata kasvua
  26. 26. ICT-markkinat Kaakkois-Euroopassa Taustaa Yleiskatsaus Ydinmarkkinat Johtopäätökset ja suositukset
  27. 27. Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinat Alan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosentteja vuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tällä kasvualueella. Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetuja Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun, ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset. Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankkimalla ja ulkoistamalla toimintojaan. On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missä tarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti
  28. 28. Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioida Suomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella. Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan menestyksen takaamiseksi.
  29. 29. Tietolähteitä kootusti netistä www.netvibes.com/finproict
  30. 30. Finpro – kansainvälistymisen tukija Mahdollisuuksien arviointi, Kartoitus ja kumppanihaut Benchmarkkaus Strategiatyö Kumppanuusneuvottelut, Markkinoiden yksityiskohtaiset analyysit Tavoiteasetanta ja -määrittely Markkinoille etabloitumisen tuki, Yritysostot, kumppauussopimukset Suomalainen ICT-yritys Rekrytointi Markkin-aseman Markkinoilta vetäytyminen vahvistaminen Paikallinen verkottuminen Tilanne-arviot Alueellinen laajentuminen Myynnin ja myyntiverkoston kehittäminen Finnish ICT sector can benefit strongly of Finpo’s CSE services and local support
  31. 31. Olemme ICT-liiketoiminnan asiantuntijoita globaaleilla markkinoilla. Kohti kansainvälisiä markkinoita! www.finpro.fi Tommi Pelkonen tommi.pelkonen@finpro.fi +36 20 250 10 77

×