SlideShare a Scribd company logo
1 of 21
Nuorten maailmat
    koulussa
         Tomi Kiilakoski
  Koulunuorisotyön uudet tuulet

        Lahti 19.2.2013
Nuorten näkökulmaa koulussa
käsittelevien tutkimusten teemat

       –      Ryhmäsuhteiden tärkeys ja yksinjäämisen pelko
       –      Tavallisuuden vaade.
       –      Ryhmäsuhteet eriarvoistavat nuorten kokemusta.
       –      Kouluosallisuuden osittainen ohuus.
       –      Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava.
       –      Koulukiusaaminen on ryhmäsuhteiden ongelma.
       –      Nuorten tiedon tärkeys ja aikuisille puhumisen vaikeus.
       –      Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, tukea ja, yhteistyötä eri
              toimijoiden kanssa sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista




  19.2.2013         Tomi Kiilakoski
Mitä erityistä on koulussa
nuorisokulttuurisena näyttämönä?

  • Koulu on vahvasti vertaisryhmälatautunut tila, jossa iso joukko
    nuoria toimii keskenään.
     – Yksilöllistävä opetus vs. yksinjäämisen pelko
  • Koulun aika- ja tilapolut pusertavat nuoret tekemisiin
    keskenään.
     – Eri nuorten ryhmät eivät voi välttää toistensa kohtaamista
       (heijastuu esim. sukupuoliseen häirintään, rasisimiin tai
       muihin ryhmien välisiin jännitteisiin)
  • Koulussa ollaan useita tunteja kerrallaan, pitkäkestoisesti.
       – Vrt. vapaa-ajan tilat, joissa on mahdollisuus jättäytyä syrjään ja jossa
         toimintaan ei tarvitse sitoutua vastaavalla tavalla.

  19.2.2013      Tomi Kiilakoski
1. Ryhmäsuhteet ja
            yksinjäämisen pelko

• Koulu on vertaisryhmälatautunut tila tavalla, joka poikkeaa
  muista nuorten tiloista
• Koulussa on neuvoteltava paikkaa ryhmässä ja löydettävä
  sijansa nuorten arvojärjestyksissä
• Status, respekti, maine = nuori tunnetaan koulussa ja
  hänellä on asema luokan ja koulun kokonaisuudessa
• Koulun arvioi tai kohtaa oppilaansa yksilönä vs. nuorten
  tarve löytää asema ryhmässä
• Hyväksynnän saaminen on joskus tärkeämpää kuin
  arvosanat

19.2.2013     Tomi Kiilakoski
2. Tavallisuuden vaade


• Ryhmästä erottautuminen saattaa nuoren
  riskiin joutuu marginalisoiduksi tai
  eristetyksi
• Nuoret tarkkailevat toisiaan ja miettivät
  asemaansa
• Erilaisuus koetaan koulussa uhaksi
• Tavallisuus ei herätä huomiota eikä näin
  erota ryhmän normeista.
19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Oppilaiden syrjintäkokemukset
(Kankkunen, Harinen. Nivala & Tapio 2011)

   1.    Läski, lihava, lyllerö, tankki
   2.    Tyhmä,typerä, tollo, ääliö, idiootti, hullu
   3.    Homo, hintti, lesbo, lepakko
   4.    Huora, horo, lutka
   5.    Ruma, lehmä
   6.    Kusipää, paska, paskiainen
   7.    Hikke, hikari, nörtti
   8.    Kiinalainen, kinkki, keltainen, ryssä, svedupelle
   9.    Outo, pervo, friikki, transu
   10.   Jeesus, jehova, pakana, hihhuli

   - Mikä tahansa erilaisuus voi periaatteessa aiheuttaa syrjintää.

   19.2.2013     Tomi Kiilakoski
3. Eriarvoistavat ryhmäsuhteet

 • Nuoret ovat paitsi yksilöitä, myös erilaisten
   ryhmien jäseniä. He tulevat nähdyksi
   toisinaan sukupuolensa, toisinaan
   kulttuuritaustana tai seksuaalisen tyylinsä
   kautta.
 • Tytöt ja pojat
 • Erilaiset kulttuuritaustat, etnisyys, kieli
 • Seksuaalivähemmistöjen asema
 19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Poikkeavuuden kätkeminen ja
     paljastumisen uhka

 Päätin muuttaa 16-vuotiaana suurempaan
   kaupunkiin lukioon osittain sen takia, että
   oletin siellä ihmisten suhtautuvan paremmin
   seksuaalivähemmistöihin.
   Kotipaikkakuntani oli pieni ja toisinaan
   suvaitsematon, eikä suuntautumistani olisi
   välttämättä ymmärretty, jos se olisi tiedetty.
 • (Huotari, Törmä & Tuokkola 2011, 98.)
 19.2.2013   Tomi Kiilakoski
4. Kouluosallisuuden osittainen
            ohuus

 • Kaikille nuorille ei tule koulussa vaikuttamisen ja
   osallisuuden kokemuksia
 • Opettajien ja oppilaiden käsitykset osallisuuden laadusta
   poikkeavat
 • Oppilaskunta voi vahvistaa osallisuuden tunnetta, mutta
   pelkästään se ei riitä
 • Oppilaat eivät pysty aina vaikuttamaan nykyisten
   rakenteiden kautta: vaaditaan uusia rakenteita ja
   osallisuuden arkipäiväistymistä


 19.2.2013   Tomi Kiilakoski
3. Demokraattinen pienoisyhteisö

  • Kouluterveyskysely: Peruskoulun oppilaista 48 % on sitä
      mieltä, ettei oppilaiden mielipiteitä huomioida koulutyön kehittämisessä ja 43
      % kokee, etteivät opettajat rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla.
      Vastaavat prosenttiluvut lukiossa ovat 36 % ja 27 % sekä ammatillisessa
      oppilaitoksessa 33 % ja 31 %.

  • ICCS:        Eniten nuoret katsoivat voivansa vaikuttaa päätettäessä
      kerhotoiminnasta ja projekteista (59 % oli vähintään jossain määrin tätä
      mieltä), luokan säännöistä (49 % oli vähintään jossain määrin tätä mieltä) sekä
      siitä, millä tavoin tunneilla opetettiin (45 % oli vähintään jossain määrin tätä
      mieltä). Koulun sääntöjä, opetus- ja oppimateriaaleja ja opetuksen sisältöjä
      koskevassa päätöksenteossa oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon
      vähintään jossain määrin noin kolmasosan (32 %) nuorista mielestä.
      Lukujärjestykseen nuorista katsoi voivansa vaikuttaa vähintään jossain määrin
      noin neljäsosa (26 %). (Suoninen ym. 2010, 72−74.)

  19.2.2013      Tomi Kiilakoski
Osallisuusrakenteet kansainvälisessä
 vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1.

                                        Suomi                                 Saksa

   Lasten osallistumisoikeudet          Turvattu laeilla. Kansallisen         Hankesuuntautunutta.
                                        strategisen ohjauksen väline.         Kansaisjärjestöille ja
                                                                              paikallistasolla vahva rooli
   Osallistumisen tyypit                Suoria ja edustuksellisia:            Kohdennettua paikallistason
                                        Nuorisovaltuustoja,                   projekteja. Osallisuus mielletään
                                        lapsiasiavaltuutettu,                 kansalaisaktivisuudeksi ja
                                        kuulemistilaisuudet. Painopiste       vapaaehtoistoiminnaksi
                                        muodollisissa rakenteissa.            järjestöissä.
   Osallisuuden dynamiikka              Etukäteen suunnitteltuja              Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia
                                        ”ylhäältä-alas” (top-down)            aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä,
                                        tilanteita, ”alhaalta-ylös” (bottom   mutta ei selkeitä osallisuutta
                                        –up) rakenteet vähäisempiä,           turvaavia rakenteita




   19.2.2013          Tomi Kiilakoski
Kouluyhteisö ei synny itsestään,
     se on rakennettava.

  • Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat
    näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti
    synnytä yhteisöä.
  • Vuorovaikutuksen kehittäminen
    keskustelevampaan suuntaan edellyttää
    luottamusta, kuuntelua ja avointa
    keskusteluilmapiiriä.
  • Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko
    koulun asia
  19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Kouluosallisuuden moniulotteisuus
 Osallisuuden päämäärä /             Sosiaalinen päämäärä:          Poliittinen päämäärä:
 Vaikuttamisen kohde                 omanarvontunnon,               vaikuttamisen ja vallanjaon
                                     kuulumisen ja                  edistäminen
                                     ryhmätoiminnan tuki

 Yksilö: miten minä toimin ?         Itsearviointi, tukipalvelut,   Jokaiselle taattu
                                     arjen toimijuusroolit (myös    mahdollisuus osallistua
                                     ops:n suuntaamisessa).         luokkakokouksiin yms.,
                                     Itsetunnon, itsetuntemuksen    yksilölliset kuulemiset (esim.
                                     ja itseilmaisun                kyselyt ja puhekierrokset),
                                     vahvistaminen                  äänestysmahdollisuus
 Ryhmä: miten me toimimme?           Turvallisen ryhmän             Luokkakokoukset, luokkien
                                     luominen, ratkaisujen          väliset kokoukset, koko
                                     hakeminen siten, että          oppilaskunnan kokoukset,
                                     jokainen kokee kuuluvansa      oppilaskunnan hallituksen
                                     joukkoon                       toiminta .Muu luokkien
                                                                    turvallisuutta edistävä
                                                                    tietoinen toiminta



   19.2.2013       Tomi Kiilakoski
6. Koulukiusaaminen on
   ryhmäsuhteiden ongelma

• Oppilaat muodostavat omia yhteisöjään, jotka paitsi
  lukevat sisäänsä, myös rajaavat ulkopuolelle
• Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on ryhmäilmiö
• Kiusaamiseen ei uskalleta puuttua sen pelon takia, että
  joutuisi itse kiusatuksi ja oma sosiaalinen status alenisi
• Kiusaaminen on ongelma kaikille, mutta erityisesti
  kiusaamisen kasautuminen lisää sen kiusaamisen
  negatiivisia vaikutuksia.



19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Kiusaamisen sosiaaliset
           seuraukset

•  No, Sallahan on niinku periaatteessa rinnakkaisluokalla, mutta meillä on
   yhteisiä tunteja jonkin verran
• Joo.
• Ja välitunnilla ollaan, meillä on niinku vähän samanlaista tuttavapiiriä, niin
   se ei tuu ollenkaan meiän porukkaan, sen takia et se niinku pelkää.
• Ymm.
• Että me ei puhuta sille ja nolataan se
• Ymm.
• Ja joka käy taas mulle, ett mä en niinku halua olla missään tekemisissä sen
   kanssa.
• Ymm.
• No se on sitten siellä omana ryhmänään siellä vähän sillei.
(Hamarus 2006a, 182.)

19.2.2013      Tomi Kiilakoski
7. Nuorten tiedon tärkeys ja
aikuisille puhumisen vaikeus

• Nuorten keskinäinen solidaarisuus voi estää asioiden
  pääsyn aikuisten tietoon
• Oppilaiden keskuudessa vallitsee sääntöjärjestelmiä:
  virallinen koulu ja nuorten
• oppilaskulttuurissa on vahvat paineet olla kertomatta
  opettajille. Tästäkin syystä kiusaamiseen puuttuminen
  edellyttää ryhmätason toimia.
• Väkivalta, sukupuolinen häirintä, rasismikokemukset –
  kaikki asioita, joista on hankala puhua aikuisille


19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Hiljaisuuden koodi

• Koodi ilmenee siten, että vain harvat tuntevat, että voivat
  turvallisesti kertoa opettajille tai hallintohenkilökunnalle,
  että he kokevat jonkun oppilaan käytöksen tai asenteen
  uhkaavaksi. Tämän lisäksi oppilaiden ja henkilökunnan
  välillä ei ole riittävästi luottamusta. (O’Toole 2000, 23.)
• Nuorisokulttuuria pidetään yllä erilaisin epävirallisen
  normistojen keinoin:
   – ”Nuori 2. Jos sinä teet sen, niin sitten sinä joudut
      epäsuosioon.
   – Nuori 1. Sitte vasta kiusataan, jos meet kertomaan.
   – Nuori 3. Jos sä kerrot opettajalle, että sua kiusataan,
      niin se ei ikinä lopu.
           Tomi Kiilakoski
             26.11.2009
Hiljaisuuden koodi

• ” Se on nytten vähän niinku täälläpäin ainaki silleen, että
  asiat kannattaa pittää omana tietonaan ja että ei kannata
  niinku toisten asioita levitellä näin. Se on vähän se, just se
  vasikoiminen, vaikka eihän siellä mittään syyllisiä
  etitäkkään.” Haastattelu oppilaat 1.
• Koodi on nuorten elämismaailman sosiaalinen rakenne,
  jolla on pysyvyyttä ja jota ei ole erikseen ääneen sovittu,
  mutta joka vaikuttaa nuorten asenteisiin.
• Koodin murtaminen edellyttää koulukulttuurista muutosta
  ja huomion kiinnittämistä oppilaiden ja aikusiten välisiin
  suhteisiin sekä opetussuunnitelmallista työtä, jossa
  konfliktinratkaisua opitaan koko koulun tasolla
           Tomi Kiilakoski
             26.11.2009
Hyvinvointi: nuoret ja aikuiset

 • Yhteisöllisyyden kokemukset edellyttävät
   kuulumista johonkin itseä suurempaan
   kokonaisuuteen, kuten kaduille, seurakuntaan,
   kouluun, nuorisotaloon, virtuaaliryhmään ja niin
   edelleen. Tämä taas edellyttää toimivia
   sukupolvien välisiä suhteita.
      – Hyvinvointia rakennetaan luomalla toimivia ja luottamuksellisia
        suhteita.
      – Heijastuu esimerkiksi haluun kertoa rasismista (Rastas 2007),
        sukupuolisesta häirinnästä (Aaltonen 2006) tai kiusaamisesta
        (Kiilakoski 2009).
 19.2.2013    Tomi Kiilakoski
8.Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita,
 sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista


     • Koulussa tapahtuvalla vuorovaikutuksella oletetaan olevan
       keskeinen merkitys siinä, onko yleinen käsitys koulusta
       myönteinen.
     • Nuorten omaksuma näkemys itsestä joko aktiivisena tai
       passiivisena toimijana vaikuttaa mahdollisuuksiin pärjätä
       koulussa ja hakeutua jatko-opintoihin.
     • . Olisi tunnistettava tuen tarpeessa olevat nuoret ja toiseksi
       osattava löytää heidän elämäntilanteeseensa sopiva tuki



     19.2.2013   Tomi Kiilakoski
Koulu nuorten näkökulmasta
     (Aaltonen 2011)

• Aggressiivinen koulu
   – Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin
     kautta.
• Passiivinen koulu
   – Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se
     paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. (sitaatti
     Aaltonen 2011)
• Aktiivinen koulu
   – Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen
     koulu
19.2.2013   Tomi Kiilakoski

More Related Content

Similar to Nuorten maailmat koulussa

Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaOsallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaTomi Kiilakoski
 
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuusVille Venäläinen
 
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLIKESresearchcenter
 
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitysTyörauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitysPertti Simula
 
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuus
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuusLasten oikeudet kunnissa: osallisuus
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuusTomi Kiilakoski
 
Lonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyLonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyKirsti Lonka
 
Ollaan ihmisiksi - Anita Rubin
Ollaan ihmisiksi - Anita RubinOllaan ihmisiksi - Anita Rubin
Ollaan ihmisiksi - Anita RubinOtavan Opisto
 
Asenteet järjestöissä
Asenteet järjestöissäAsenteet järjestöissä
Asenteet järjestöissäDemos Helsinki
 
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
 
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville KeränenMielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville KeränenOtavan Opisto
 
Nuoret koulun rakentajina
Nuoret koulun rakentajinaNuoret koulun rakentajina
Nuoret koulun rakentajinaTommi Laitio
 
Kohti innostavampaa oppimista
Kohti innostavampaa oppimistaKohti innostavampaa oppimista
Kohti innostavampaa oppimistaLauri Hietajärvi
 
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossaTyöterveyslaitos
 
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatOppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatanita rubin
 
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiSuomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiMaarit Marttila
 
Lonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalLonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalKirsti Lonka
 
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminenSosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminenMiikka Salavuo
 

Similar to Nuorten maailmat koulussa (20)

Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulmaOsallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma
 
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
141128 boss it opettajien autonomia ja kokemuksellisuus
 
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjulaLk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
Lk seminaari turku katja rajala ja henri karjula
 
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitysTyörauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
Työrauha luokassa -koulutuksen powerpoint-esitys
 
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuus
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuusLasten oikeudet kunnissa: osallisuus
Lasten oikeudet kunnissa: osallisuus
 
Lonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsyLonkaluento190913 #kopsy
Lonkaluento190913 #kopsy
 
Ollaan ihmisiksi - Anita Rubin
Ollaan ihmisiksi - Anita RubinOllaan ihmisiksi - Anita Rubin
Ollaan ihmisiksi - Anita Rubin
 
Asenteet järjestöissä
Asenteet järjestöissäAsenteet järjestöissä
Asenteet järjestöissä
 
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...
 
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville KeränenMielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen
Mielenmallit yhteisön kehittymisessä - Ville Keränen
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
 
Nuoret koulun rakentajina
Nuoret koulun rakentajinaNuoret koulun rakentajina
Nuoret koulun rakentajina
 
Kasvatuskumppanuus
KasvatuskumppanuusKasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus
 
Kohti innostavampaa oppimista
Kohti innostavampaa oppimistaKohti innostavampaa oppimista
Kohti innostavampaa oppimista
 
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
21.3.2018 Hyva vuorovaikutus tyoyhteisossa
 
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivatOppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
Oppimisen paikka. Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat
 
Kisakallio 16.1.2018
Kisakallio 16.1.2018Kisakallio 16.1.2018
Kisakallio 16.1.2018
 
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiSuomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
 
Lonkaluento130913final
Lonkaluento130913finalLonkaluento130913final
Lonkaluento130913final
 
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminenSosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen
Sosiaalinen oppiminen ja asiantuntijuuden jakaminen
 

Nuorten maailmat koulussa

  • 1. Nuorten maailmat koulussa Tomi Kiilakoski Koulunuorisotyön uudet tuulet Lahti 19.2.2013
  • 2. Nuorten näkökulmaa koulussa käsittelevien tutkimusten teemat – Ryhmäsuhteiden tärkeys ja yksinjäämisen pelko – Tavallisuuden vaade. – Ryhmäsuhteet eriarvoistavat nuorten kokemusta. – Kouluosallisuuden osittainen ohuus. – Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. – Koulukiusaaminen on ryhmäsuhteiden ongelma. – Nuorten tiedon tärkeys ja aikuisille puhumisen vaikeus. – Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, tukea ja, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 3. Mitä erityistä on koulussa nuorisokulttuurisena näyttämönä? • Koulu on vahvasti vertaisryhmälatautunut tila, jossa iso joukko nuoria toimii keskenään. – Yksilöllistävä opetus vs. yksinjäämisen pelko • Koulun aika- ja tilapolut pusertavat nuoret tekemisiin keskenään. – Eri nuorten ryhmät eivät voi välttää toistensa kohtaamista (heijastuu esim. sukupuoliseen häirintään, rasisimiin tai muihin ryhmien välisiin jännitteisiin) • Koulussa ollaan useita tunteja kerrallaan, pitkäkestoisesti. – Vrt. vapaa-ajan tilat, joissa on mahdollisuus jättäytyä syrjään ja jossa toimintaan ei tarvitse sitoutua vastaavalla tavalla. 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 4. 1. Ryhmäsuhteet ja yksinjäämisen pelko • Koulu on vertaisryhmälatautunut tila tavalla, joka poikkeaa muista nuorten tiloista • Koulussa on neuvoteltava paikkaa ryhmässä ja löydettävä sijansa nuorten arvojärjestyksissä • Status, respekti, maine = nuori tunnetaan koulussa ja hänellä on asema luokan ja koulun kokonaisuudessa • Koulun arvioi tai kohtaa oppilaansa yksilönä vs. nuorten tarve löytää asema ryhmässä • Hyväksynnän saaminen on joskus tärkeämpää kuin arvosanat 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 5. 2. Tavallisuuden vaade • Ryhmästä erottautuminen saattaa nuoren riskiin joutuu marginalisoiduksi tai eristetyksi • Nuoret tarkkailevat toisiaan ja miettivät asemaansa • Erilaisuus koetaan koulussa uhaksi • Tavallisuus ei herätä huomiota eikä näin erota ryhmän normeista. 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 6. Oppilaiden syrjintäkokemukset (Kankkunen, Harinen. Nivala & Tapio 2011) 1. Läski, lihava, lyllerö, tankki 2. Tyhmä,typerä, tollo, ääliö, idiootti, hullu 3. Homo, hintti, lesbo, lepakko 4. Huora, horo, lutka 5. Ruma, lehmä 6. Kusipää, paska, paskiainen 7. Hikke, hikari, nörtti 8. Kiinalainen, kinkki, keltainen, ryssä, svedupelle 9. Outo, pervo, friikki, transu 10. Jeesus, jehova, pakana, hihhuli - Mikä tahansa erilaisuus voi periaatteessa aiheuttaa syrjintää. 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 7. 3. Eriarvoistavat ryhmäsuhteet • Nuoret ovat paitsi yksilöitä, myös erilaisten ryhmien jäseniä. He tulevat nähdyksi toisinaan sukupuolensa, toisinaan kulttuuritaustana tai seksuaalisen tyylinsä kautta. • Tytöt ja pojat • Erilaiset kulttuuritaustat, etnisyys, kieli • Seksuaalivähemmistöjen asema 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 8. Poikkeavuuden kätkeminen ja paljastumisen uhka Päätin muuttaa 16-vuotiaana suurempaan kaupunkiin lukioon osittain sen takia, että oletin siellä ihmisten suhtautuvan paremmin seksuaalivähemmistöihin. Kotipaikkakuntani oli pieni ja toisinaan suvaitsematon, eikä suuntautumistani olisi välttämättä ymmärretty, jos se olisi tiedetty. • (Huotari, Törmä & Tuokkola 2011, 98.) 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 9. 4. Kouluosallisuuden osittainen ohuus • Kaikille nuorille ei tule koulussa vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksia • Opettajien ja oppilaiden käsitykset osallisuuden laadusta poikkeavat • Oppilaskunta voi vahvistaa osallisuuden tunnetta, mutta pelkästään se ei riitä • Oppilaat eivät pysty aina vaikuttamaan nykyisten rakenteiden kautta: vaaditaan uusia rakenteita ja osallisuuden arkipäiväistymistä 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 10. 3. Demokraattinen pienoisyhteisö • Kouluterveyskysely: Peruskoulun oppilaista 48 % on sitä mieltä, ettei oppilaiden mielipiteitä huomioida koulutyön kehittämisessä ja 43 % kokee, etteivät opettajat rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla. Vastaavat prosenttiluvut lukiossa ovat 36 % ja 27 % sekä ammatillisessa oppilaitoksessa 33 % ja 31 %. • ICCS: Eniten nuoret katsoivat voivansa vaikuttaa päätettäessä kerhotoiminnasta ja projekteista (59 % oli vähintään jossain määrin tätä mieltä), luokan säännöistä (49 % oli vähintään jossain määrin tätä mieltä) sekä siitä, millä tavoin tunneilla opetettiin (45 % oli vähintään jossain määrin tätä mieltä). Koulun sääntöjä, opetus- ja oppimateriaaleja ja opetuksen sisältöjä koskevassa päätöksenteossa oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon vähintään jossain määrin noin kolmasosan (32 %) nuorista mielestä. Lukujärjestykseen nuorista katsoi voivansa vaikuttaa vähintään jossain määrin noin neljäsosa (26 %). (Suoninen ym. 2010, 72−74.) 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 11. Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1. Suomi Saksa Lasten osallistumisoikeudet Turvattu laeilla. Kansallisen Hankesuuntautunutta. strategisen ohjauksen väline. Kansaisjärjestöille ja paikallistasolla vahva rooli Osallistumisen tyypit Suoria ja edustuksellisia: Kohdennettua paikallistason Nuorisovaltuustoja, projekteja. Osallisuus mielletään lapsiasiavaltuutettu, kansalaisaktivisuudeksi ja kuulemistilaisuudet. Painopiste vapaaehtoistoiminnaksi muodollisissa rakenteissa. järjestöissä. Osallisuuden dynamiikka Etukäteen suunnitteltuja Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia ”ylhäältä-alas” (top-down) aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä, tilanteita, ”alhaalta-ylös” (bottom mutta ei selkeitä osallisuutta –up) rakenteet vähäisempiä, turvaavia rakenteita 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 12. Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. • Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. • Vuorovaikutuksen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. • Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 13. Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Sosiaalinen päämäärä: Poliittinen päämäärä: Vaikuttamisen kohde omanarvontunnon, vaikuttamisen ja vallanjaon kuulumisen ja edistäminen ryhmätoiminnan tuki Yksilö: miten minä toimin ? Itsearviointi, tukipalvelut, Jokaiselle taattu arjen toimijuusroolit (myös mahdollisuus osallistua ops:n suuntaamisessa). luokkakokouksiin yms., Itsetunnon, itsetuntemuksen yksilölliset kuulemiset (esim. ja itseilmaisun kyselyt ja puhekierrokset), vahvistaminen äänestysmahdollisuus Ryhmä: miten me toimimme? Turvallisen ryhmän Luokkakokoukset, luokkien luominen, ratkaisujen väliset kokoukset, koko hakeminen siten, että oppilaskunnan kokoukset, jokainen kokee kuuluvansa oppilaskunnan hallituksen joukkoon toiminta .Muu luokkien turvallisuutta edistävä tietoinen toiminta 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 14. 6. Koulukiusaaminen on ryhmäsuhteiden ongelma • Oppilaat muodostavat omia yhteisöjään, jotka paitsi lukevat sisäänsä, myös rajaavat ulkopuolelle • Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on ryhmäilmiö • Kiusaamiseen ei uskalleta puuttua sen pelon takia, että joutuisi itse kiusatuksi ja oma sosiaalinen status alenisi • Kiusaaminen on ongelma kaikille, mutta erityisesti kiusaamisen kasautuminen lisää sen kiusaamisen negatiivisia vaikutuksia. 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 15. Kiusaamisen sosiaaliset seuraukset • No, Sallahan on niinku periaatteessa rinnakkaisluokalla, mutta meillä on yhteisiä tunteja jonkin verran • Joo. • Ja välitunnilla ollaan, meillä on niinku vähän samanlaista tuttavapiiriä, niin se ei tuu ollenkaan meiän porukkaan, sen takia et se niinku pelkää. • Ymm. • Että me ei puhuta sille ja nolataan se • Ymm. • Ja joka käy taas mulle, ett mä en niinku halua olla missään tekemisissä sen kanssa. • Ymm. • No se on sitten siellä omana ryhmänään siellä vähän sillei. (Hamarus 2006a, 182.) 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 16. 7. Nuorten tiedon tärkeys ja aikuisille puhumisen vaikeus • Nuorten keskinäinen solidaarisuus voi estää asioiden pääsyn aikuisten tietoon • Oppilaiden keskuudessa vallitsee sääntöjärjestelmiä: virallinen koulu ja nuorten • oppilaskulttuurissa on vahvat paineet olla kertomatta opettajille. Tästäkin syystä kiusaamiseen puuttuminen edellyttää ryhmätason toimia. • Väkivalta, sukupuolinen häirintä, rasismikokemukset – kaikki asioita, joista on hankala puhua aikuisille 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 17. Hiljaisuuden koodi • Koodi ilmenee siten, että vain harvat tuntevat, että voivat turvallisesti kertoa opettajille tai hallintohenkilökunnalle, että he kokevat jonkun oppilaan käytöksen tai asenteen uhkaavaksi. Tämän lisäksi oppilaiden ja henkilökunnan välillä ei ole riittävästi luottamusta. (O’Toole 2000, 23.) • Nuorisokulttuuria pidetään yllä erilaisin epävirallisen normistojen keinoin: – ”Nuori 2. Jos sinä teet sen, niin sitten sinä joudut epäsuosioon. – Nuori 1. Sitte vasta kiusataan, jos meet kertomaan. – Nuori 3. Jos sä kerrot opettajalle, että sua kiusataan, niin se ei ikinä lopu. Tomi Kiilakoski 26.11.2009
  • 18. Hiljaisuuden koodi • ” Se on nytten vähän niinku täälläpäin ainaki silleen, että asiat kannattaa pittää omana tietonaan ja että ei kannata niinku toisten asioita levitellä näin. Se on vähän se, just se vasikoiminen, vaikka eihän siellä mittään syyllisiä etitäkkään.” Haastattelu oppilaat 1. • Koodi on nuorten elämismaailman sosiaalinen rakenne, jolla on pysyvyyttä ja jota ei ole erikseen ääneen sovittu, mutta joka vaikuttaa nuorten asenteisiin. • Koodin murtaminen edellyttää koulukulttuurista muutosta ja huomion kiinnittämistä oppilaiden ja aikusiten välisiin suhteisiin sekä opetussuunnitelmallista työtä, jossa konfliktinratkaisua opitaan koko koulun tasolla Tomi Kiilakoski 26.11.2009
  • 19. Hyvinvointi: nuoret ja aikuiset • Yhteisöllisyyden kokemukset edellyttävät kuulumista johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen, kuten kaduille, seurakuntaan, kouluun, nuorisotaloon, virtuaaliryhmään ja niin edelleen. Tämä taas edellyttää toimivia sukupolvien välisiä suhteita. – Hyvinvointia rakennetaan luomalla toimivia ja luottamuksellisia suhteita. – Heijastuu esimerkiksi haluun kertoa rasismista (Rastas 2007), sukupuolisesta häirinnästä (Aaltonen 2006) tai kiusaamisesta (Kiilakoski 2009). 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 20. 8.Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista • Koulussa tapahtuvalla vuorovaikutuksella oletetaan olevan keskeinen merkitys siinä, onko yleinen käsitys koulusta myönteinen. • Nuorten omaksuma näkemys itsestä joko aktiivisena tai passiivisena toimijana vaikuttaa mahdollisuuksiin pärjätä koulussa ja hakeutua jatko-opintoihin. • . Olisi tunnistettava tuen tarpeessa olevat nuoret ja toiseksi osattava löytää heidän elämäntilanteeseensa sopiva tuki 19.2.2013 Tomi Kiilakoski
  • 21. Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) • Aggressiivinen koulu – Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. • Passiivinen koulu – Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. (sitaatti Aaltonen 2011) • Aktiivinen koulu – Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu 19.2.2013 Tomi Kiilakoski