Your SlideShare is downloading. ×

Nuorisotyö koulussa

520

Published on

Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyö- seminaarissa 4.9.Kuopiossa. Esitelmä perustuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ja sen ensimmäisiin tuloksiin.

Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyö- seminaarissa 4.9.Kuopiossa. Esitelmä perustuu aihetta koskevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ja sen ensimmäisiin tuloksiin.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
520
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Nuorisotyö koulussa. Mihin tarpeeseen se vastaa ja kuinka hyvin se vastaa? Tomi Kiilakoski Kuopio 4.-5.9.2013. Nuorisotyön ja koulun yhteistyö. Kanuuna.
  • 2. Nuorisotyö – mitä se on ? • Howard Sercombe 2010: Ammatillinen suhde, jonka ensisijaisena kohteena on nuori hänen sosiaalisessa verkostostaan. – Ei nuori oppilaansa, potilaana, häiriökäyttäytyjänä jne. • Lasse Siurala 2012: Nuorisotyö katsoo nuorta kokonaisuutena. Nuorisotyö kohtaa nuoren ainutkertaisena yksilönä, jolla on elämänkokemusta ja odotuksia tulevasta. – Nuori kokonaisuutena, jolla on lähtökohtaisesti paljon jo opittua. • Sinttu Haapanen 2012: Nuorisotyö kysyy, mitä tuli huoneeseen, silloin, kun Sinä tulit huoneeseen. • Gretschel & Kiilakoski 2011: Nuorisokulttuurien merkityksen tunnistavaa toimintaa, joka rakentaa tiloja ja toimintoja, joissa hauskuus, kasvu ja yhdessä tekeminen nivoutuvat toisiinsa. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 3. Koulu – mitä se on? 1. Oppimisen, kasvun ja sivistyksen paikka 2. Kasvuyhteisö 3. Demokraattinen pienoisyhteisö 4. Eri palvelujen risteyskohta: hyvinvointipalvelut, tukipalvelut 5. Nuorisokulttuurinen näyttämö 6. Kunnan ja yhteiskunnan osa Tomi Kiilakoski4.9.2013
  • 4. Nuorten tarpeita: Oululaisen nuorten viesti kuntapäättäjille. Kevät 2011. Eikö kukaan välitä? Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit mitä välii jos asioihin ei puututa? Ja vaikka itse ongelmat ottaa esille kukaan ei välitä. Kiusaamisiin ei puututa ja pahimpiakin tilanteita katsotaan läpi sormien. Ja vielä kehdataan kysyä miksi nuoret voivat pahoin. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 5. Mahdollisia motiiveja koulunuorisotyölle • Kouluviihtyvyyden lisääminen (esimerkiksi toiminnallisin menetelmin, ryhmäprosessien tuin tai kouluajan ulkopuolisen toiminnan kautta) • Kouluosallisuuden lisääminen • Eriarvoisuuden vähentäminen • Nuorisolähtöisyyden lisääminen • Sukupolvien vuorovaikutussuhteiden parantaminen (matala kynnys, ennaltaehkäisy ongelmien sijaan) • Koulun ulkopuolella hankitun oppimisen tunnistamisen tukeminen (korostuu verrattain vähän) 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 6. 1. Nuoren parissa tehtävä yksilötyö Menetelmiä: Nuorten haastatteleminen, yksilölliset juttutuokiot, sosiaalinen vahvistaminen, voimauttaminen, tiedotus ja neuvonta, nivelvaiheen tuki (tai muu oppilaanohjauksellinen toiminta), oppilashuolto. Hyötyjä: Yksilötason tuki, kohdennettu työ ongelmien torjumiseksi, ongelmat voidaan ohjata eteenpäin Haasteita: Miten yksilöiden parissa tehtävä työ liittyy ryhmä- ja yhteisöprosesseihin, muuttuuko ongelmakeskeiseksi, mikä on yhteys koulun kokonaisuuteen ja nuoren elämäntilanteeseen, katoaako nuorisotyö yhdeksi koulussa toimivaksi asiantuntijatahoksi. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 7. 2. Pienryhmätoiminta koululla Menetelmiä: tuettuja pienryhmätoimintoja, erityisnuorisotyöllinen tuki, JOPO, harrasteryhmät innostuneiden nuorten parissa Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen koululle, koulunkäynnin ja kouluviihtyvyyden tuki Haasteita: Onko ongelmakeskeistä, miten liittyy laajemmin yhteisöllisiin tavoitteisiin, miten pienryhmätoiminta tukee nuoren sosiaalisia suhteita 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 8. 3. Koululuokkien kanssa tehtävä työ Menetelmiä: Ryhmäyttämiset ja muu ryhmädynamiikan tuki, sosiaalisten suhteiden tuki, erilaiset tuotteistetut paketit (päihdekasvatus, ihmissuhteet jne.) Hyötyjä: Tuo koululle uuden tason tarkasteluun: ryhmädynamiikan ymmärrys kehittyy; lisätään nuorten välistä vuorovaikutusta; tuotetaan oppimistilanteita sosiaalisista ilmiöistä; oppimisympäristö kehittyy. Haasteita: Nykymuodossaan keskittyy lähinnä ryhmän muovautumisvaiheeseen, on pistemäistä eikä systemaattista ja jatkuvaa, kytkös opetussuunnitelmaan osin epäselvä. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 9. 4. Koko koulun tasolla tehtävät toiminnot Menetelmiä: 1. teemapäivät, tapahtumat, toimintakokonaisuudet, välituntityö. 2. Koulunuorisotilat, kaakaotuvat Hyötyjä: Yhteisöllisiä prosesseja koululle, verkottaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita, koulun passiivisuus vähenee. Yhteisöllisiä toimintoja. Haasteita: Toisinaan pistemäistä, yhteys muuhun koulutyöhön osin epäselvä, muun kouluyhteisön sitoutumisen aste vaihtelee. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 10. 5. Pitkäkestoiset yhteisölliset toiminnot Menetelmiä: oppilaskunta- ja muu osallisuustyö, tukioppilastoiminta. Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen koululle, sosiaalinen oppiminen, vaikuttamisen rikastaminen, koko kouluyhteisön kehittäminen, kasvatuskumppanuuden vahvistuminen Haasteita: Liittyykö koulun opetussuunnitelmaan, miten liittyy muihin osallisuustoimintoihin, siirtääkö huomion edustuksellisiin rakenteisiin, johtaako harvojen osallistumiseen (ns. tokenismi). 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 11. 6. Koulun ja kuntalaisten/alueen välinen työ Menetelmiä: Vanhempainillat, vanhemmille järjestetyt keskustelutilaisuudet, muut kouluajan ulkopuolella järjestettävät tapahtumat Hyötyjä: Kasvatuskumppanuuden ja huoltajien osallisuuden lisääminen, koulun linkittyminen alueelle, yhteys vapaa- aikaan. Haasteita:Miten tieto levitetään kouluyhteisön yhteiseksi tiedoksi, miten tavoitetaan riittävä määrä huoltajia, miten kytkeytyy koulun muuhun, viralliseen viestintään . 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 12. 7. Koulujen välinen työ Menetelmiä:oppilaskuntien kokoukset, kaupunkikokoukset, foorumit, tapahtumat. Hyötyjä: Koulujen verkottaminen keskenään, vahvempi viesti eteenpäin kunnilta. Haasteita: Saako tukea koululta (muilta kuin yksittäisiltä opettajilta), minkälaisia kohtaamisia tai oppimisia rakentuu, miten arvioidaan luotettavalla tavalla. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 13. Painopisteitä • Kehittymässä olevat ratkaisut kohdentuvat selkeämmin – Koko koulun tasoisiin – Jatkuviin – Pitkäkestoisiin ja – Vaikuttaviin Toimintamalleihin. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 14. Koulukulttuurin muoto ohjaa sitä, miten nuorisotyö voi toimia. 1. Yksilölliset opettajakulttuurit 2. Pakotetun yhteisölliset opettajakulttuurit 3. Balkanisoituneet opettajakulttuurit 4. Yhteisölliset opettajakulttuurit 5. Moniammatillisesti yhteisölliset opettajakulttuurit - Koulussa vallalla oleva opettajakulttuurin muoto vaikuttaa siihen, minkälaisen aseman koulunuorisotyö voi saada. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 15. Muuttuneet sukupolvisuhteet Fingerporin mukaan… 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 16. Muodollisen koulutuksen kritiikki • Muodollinen koulutus on anastanut yksinoikeuden oppimiselle – ja kuitenkin tärkeitä asioita opitaan muualla. • Se ei jousta yksilön mukaan. Kaikille samanlainen tarjonta ei sovi yksilölliselle ajalle. • Se ei ota huomioon, milloin yksilöt haluavat oppia ja milloin he ovat vastaanottavaisimmillaan. • Yksilöiden työurat muuttuvat ja koko työuran yhdessä työpaikassa työskentelystä tulee outo poikkeus. On tärkeää, että ihmiset oppivat siirtämään jo oppimaansa työpaikasta toiseen. • Se on hidas muuttumaan. Elämä virikeyhteiskunnassa edellyttää nopeaa reagointia, ja työelämä erityisesti. • Se on kankea: opetusssuunnitelmaan sidottu oppiminen jähmettää ja kohtelee eritaustaisia ihmisiä epäreilusti. • Johtaa keskusjohtoiseen toimintaan eikä tue riittävästi ihmisten keskinäistä toimintaa.
  • 17. Liikettä kumpaankin suuntaan: Heikkinen, Tynjälä & Jokinen 2010,13.
  • 18. Oppiminen sosiaalisena toimintana • Oppiminen on yhteistoimintaa, joka sijoittuu johonkin tiettyyn ympäristöön. • ”Learning as acquisition” korvautuu ”Learning as participation”illa (oppiminen tiedon hankkimisena muuntuu oppimiseksi osallistumisena) • Oppimiseen liittyviä komponentteja ovat: • (1) yhteisö (“learning as belonging”) • (2) käytäntö (“learning as doing”); • (3) identiteetti (“learning as becoming”); and • (4) merkitys (“learning as experience”) (Wenger, 1998, 5).
  • 19. Mistä koulussa oikeastaan oli kysymys? • ”On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä kasvattavaksi.” (s.86.) • Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria • ”Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät.” (s.90.) – Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.
  • 20. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski Haasteita 1. Kalsaritontuista: esimerkkejä strategian ongelmista
  • 21. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön kehittämishaasteita • Yhteisen asiakkuuden tunnistamisesta yhteisiin ja yhdessä keskusteltuihin tavoitteisiin • Johdonmukainen työ tavoitteiden mukaisesti • Tiedon jakaminen ja pohdinta. Riittävä aika • Muutamien opettajien kanssa työskentelystä yhteisön osaksi (korostuu myös uudessa OPS-luonnoksessa) • Työn vaikuttavuuden pohdinta ja mekanismien osoittaminen: millä keinoin nuorisotyön toimenpiteet muuttuvat halutuiksi päämääriksi. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 22. Haasteita 2. Voiko peruskouluun keskittyminen olla hankalaa? Oulun seudun kunnanjohtajien haastattelujen tuloksia. • Peruskoulun ulkopuolella olevat nuorisopolitiikan kannalta hankalana kohderyhmänä: sekä alle kouluikäiset että koulunsa päättäneet on hankala tavoittaa ja heidän näkökulmansa huomioiminen ei aina onnistu. • Se on aika haastava porukka, koska meillä ei oo rakennetta, josta me automaattisesti saatas se mielipide näkyviin. 4.9.2013 Tomi Kiilakoski
  • 23. Paluu alkuun, muistutukseksi: kaikesta rakennepuheesta huolimatta keskiössä on aina nuori ja nuoret ryhmissään ja kulttuureissaan (piirustus: Marika Tervahartiala) 4.9.2013 Tomi Kiilakoski

×