Vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä

791 views
686 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
791
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä

  1. 1. VAIKUTUSKETJUAJATTELU PROJEKTIHALLINNANAPUVÄLINEENÄKehittämispäällikkö Timo AroPorin kaupungin henkilöstökoulutus22.3.2012 © Timo Aro 2012
  2. 2. SisältöI Projekti- ja kehittä-mistoiminnanlogiikasta…II Vaikutusketjuajattelu © Timo Aro 2012
  3. 3. I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikastaTimo Aro 2012 ©
  4. 4. 1. Rahoitusohjelma  Valtava auki ja innostus jahankehakemuksen jumalaton laadinta hämminki © Timo Aro 2012
  5. 5. 2. Hankkeen alku,rahoituspäätös ja sopimukset  Helvetillinen sekaannus, tehdään kaikki uusiksi ja järkiintymisvaihe © Timo Aro 2012
  6. 6. 3. Väliraportointi  Syyllisten etsintä © Timo Aro 2012
  7. 7. 4. Projektin päättäminen jaloppuraportointi  EVVK… © Timo Aro 2012
  8. 8. 5. Projektimapit paloturvalliseen paikkaan japrojektihenkilöstö maailmalle  Kunnes EU- tarkastajat Kreikasta pelmahtavat paikalle 1.4.2022 © Timo Aro 2012
  9. 9. EU-ohjelmakauden 2007-2013 rahoitusohjelmat Alueellinen Manner- Kilpailukyky- ja ??Valtakunnallinenohjelma, jossa työllisyystavoite ESR Etelä- yhteistyö sisä- ja ulkorajoilla EAKR EAKR Länsi- Suomen maaseudun Pohjois- I Raja-alueyhteistyö sisärajoilla II Valtioiden välinen kehittämis- ohjelma Ahvenanmaan maaseudun ?• valtakunnallinen osio• suuralueittaiset osiot Suomi Suomi Suomi yhteistyö III Alueiden välinen kehittämisohjelma Itä- Ahve- yhteistyö Elinkeinokalatalouden Suomi nanmaa IV Raja-alueyhteistyö toimintaohjelma ulkorajoilla Elinikäisen VII Kansalaisten Eurooppa Media 2007 Turvallisuutta ja oppimisen ohjelma Puiteohjelma vapauksien II Toimintaohjelma Kilpailukyvyn ja suojelua koskeva Yhteisvastuuta ja terveyden alalla Innovoinnin puiteohjelma puiteohjelma maahanmuuttajavirtojen Rahoitusväline teollistuneiden Liittymistä hallintaa koskeva ohjelma Marco Polo II maiden kanssa tehtävään valmisteleva Kehitysyhteistyö ja Life+ Perusoikeuksien ja yhteistyöhön tukiväline taloudellisen yhteis- oikeusasioiden puiteohjelma N uorisotoiminta-ohjelma työn rahoitusväline Progress Kulttuuri N aapuruuden ja kumppanuuden Toimintaohjelma kuluttajapolitiikan alalla EU - Kanada EU - USA rahoitusväline EN PI © Timo Aro 2012
  10. 10. 15 796 13 887 EAKR-projektia ja 1 939 ESR-projektiaohjelmakaudella 2007-2013 (tilanne 3/2012) © Timo Aro 2012
  11. 11. 1. Projektisuunnitelma:-Projektisuunnitelma on toiminnan perusankkuri:hyvin suunniteltu, reaaliaikainen ja jatkuvuussisäänrakennettu- Projektisuunnitelmaa tukevat ja täydentävätsuunnitelmat: tavoitteet sidottu johonkin arviointi- jaseurantajärjestelmään, mitattavissa olevat mittarit,projektisyklin hallinta, toimintasuunnitelmat määräajoinjne. © Timo Aro 2012
  12. 12. 2. Hankkeen ja taustaorganisaation jatkuva vuoropuhelu-On ymmärrettävä hankkeen käynnistämiseen liittyvät motiivit-On välttämätöntä kytkeä hankkeen tavoitteet emon tavoitteisiin ja strategioihin-Siirtäjien ja vastaanottajien välisen jännitteen sisäistäminen: luova vai tuhoava jännite?- Johdon (ja avainhenkilöiden) sitouttaminen ja sitoutuminen © Timo Aro 2012
  13. 13. II Vaikutusketjuajattelu © Timo Aro 2012
  14. 14. Kaksi peruslähtökohtaa… I. Arvioinnin (ja vaikuttavuuden) peruslogiikan sisäistäminen II. Projektin elinkaariajattelun © Timo Aro 2012
  15. 15. Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä Esim. tämän koulutuspäivänPanokset Input järjestämiseen liittyvät henkilöstö-, aika- ja tilaresurssit Esim. tämän koulutuspäivänTuotokset Output alustusmateriaali, kortit, linkit, muu materiaali jne. Esim. tämän koulutuspäivän oppimistulosten käyttäminen jaTulokset Results hyödyntäminen hanke- ja kehittämistyössä Outcomes Vaikutukset syntyvät tuotosten jaVaikutukset (Impacts, Effects) tulosten yhteisvaikutuksestaTehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin Vaikutusten suhde asetettuihinVaikuttavuus Effectiveness tavoitteisiin Tavoitteiden mielekkyys suhteessaRelevanssi Relevance © Timo Aro 2012
  16. 16. (Vaikuttavuus)arvioinnin avainalueet Vaikutukset Sosio-ekonomiset ongelmat Tarpeet Tulokset Yhteiskunnallinen toiminta Panokset Tavoitteet Toimenpiteet Tuotokset (Resurssit) TehokkuusRelevanssi Arviointi Vaikuttavuus Hyöty ja kestävyys Lähde: European Commission (1997). Evaluating EU Expenditure Programmes. A Guide (mukailtu kuviosta s. 25) © Timo Aro 2012
  17. 17. Arvioinnin muodot1. Itsearviointi: 3. Ulkoinen arviointi: -SWOT-analyysi(t) - Ohjelma-arviointi -Sinisen valtameren - Teema- ja logiikka viitekehysarviointi -Aivoriihi 2. Vertais- - Projektiarviointi -Delfoi arviointi - Prosessiarviointi -Dialogi - Vaikuttavuusarviointi -Looginen viitekehys - Konsultatiivinen/kehittä (LogFrame) vä arviointi -CAF - Triangulaatioarviointi -EFQM - Instituutioarviointi -Jne. - Jne. © Timo Aro 2012
  18. 18. Project Cycle Management (PCM) = Projektinelinkaarimalli KYTKENTÄ OHJELMIIN/EMOON JA TARVEKARTOITUS PROJEKTIN SUUNNITTELUVAIHE PROJEKTIN PÄÄTTÄMISVAIHE TUOTOSTEN LEVITTÄMIS- JA HYÖDYNTÄMISVAIHE PROJEKTIN ALOITTAMISVAIHE PROJEKTIN TOIMEENPANOVAIHE © Timo Aro 2012
  19. 19. PAKOLLINEN MUISTISÄÄNTÖ!!!!!!!Vaikuttavuuden arvioiminen/mittaaminen on keskeistäkaikessa hanke- jakehittämistoiminnassa © Timo Aro 2012
  20. 20. Vaikutusketjuajattelun logiikasta Vaikutusketjuajattelumallin perusideana on integroida projektin tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset loogiseksi toisiinsa kytkeytyväksi ketjuksi Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista verrata erilaiset lähtökohdat omaavia hankkeita toisiinsa ja vain yhteisen viitekehyksen avulla voidaan arvioida projektien aikaansaamia hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin Olennaista kytkeä vaikutusketjuajattelu kiinteäksi osaksi projektisyklin hallintaa projektin elinkaariajattelun (PCM) mukaisesti © Timo Aro 2012
  21. 21. 5. Vaikutus 4. Tulos 4. Tuotos Loppukäyttäjien/ 3. Toimenpiteet rahoittajien intressi 2. Panos Taustaorgani- saation keskeisin Hankkeen intressi keskeisin intressi1. Tarve © Timo Aro 2012
  22. 22. Keskeiset käsitteet ja sisällöt1. Tarve  Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen asia  Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo- organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b) rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen  Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia, sosiaalisia jne. perusteluita  Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä (”hissipuhe”) © Timo Aro 2012
  23. 23. Keskeiset käsitteet ja sisällöt2. Panokset Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit Käytettävissä olevat muut resurssit © Timo Aro 2012
  24. 24. Keskeiset käsitteet ja sisällöt3. Toimenpiteet Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana? Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota, seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä, liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien luomista jne. © Timo Aro 2012
  25. 25. Keskeiset käsitteet ja sisällöt4. Tuotokset Tuotokset ovat projektin resurssien myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne. Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!! Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä © Timo Aro 2012
  26. 26. Keskeiset käsitteet ja sisällöt5. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!! Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla  Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne. Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi © Timo Aro 2012
  27. 27. Keskeiset käsitteet ja sisällöt6. Vaikutukset ja vaikuttavuus  Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta  Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä  Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne.  Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakin  Esimerkki työllisyysvaikutukset:  Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä,  Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen  Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta © Timo Aro 2012
  28. 28. Esimerkki Porin kaupungin henkilöstökoulutus 22.3.2012 Tarve = Saada tietoa projektinhallintaan liittyvistä asioista ja erityispiirteistä. Panos = Porin kaupungin henkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuneiden käyttämä työaika, henkilöstöpalvelujen tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon käyttämä aika koulutuksen valmisteluun ja esitykseen. Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne. Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotosta eli vaikutusketjukorttia omassa toiminnassaan, seurannassa, raportoinnissa jne. Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään. Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (vaikutusketjukortit jne.)jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti Porin kaupungin organisaatiossa © Timo Aro 2012
  29. 29. VAIKUTUSKETJUKORTTIVAIHEISTUS TIIVIS KUVAUSPROJEKTINVAIKUTUKSETPROJEKTIN TULOKSETPROJEKTINTUOTOKSETPROJEKTINTOIMENPITEETPROJEKTIN PANOKSETPROJEKTINTARVE © Timo Aro 2012
  30. 30. ESIMERKKI 1:OPINPOLUT MAASTA MAAHAN / SataEdu Oy © Timo Aro 2012
  31. 31. VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUSPROJEKTIN VAIKUTUKSETPROJEKTIN TULOKSETPROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma - Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli -Opinpolkuihin liittyviä malleja - Testit (yhteismitallinen) -Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen - Koulutuspäivien päiväkirjat - Verkostomalli hankkeiden välillä -Tutkimus - Lehtiartikkelit -Verkosto- ja seminaaritilaisuudetPROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?) - Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta) - Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla -Yritystilaisuudet - Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.) - Osaamiskartoitusten tekeminen - Tutkimuksellisen tiedon tuottaminenPROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa -Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit - Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta -Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdaltaPROJEKTIN Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvätTARVE aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan © Timo Aro 2012
  32. 32. Esimerkki 2:Puuteollisuuden virtuaalikoulu /WinNova Oy © Timo Aro 2012
  33. 33. VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUSPROJEKTIN VAIKUTUKSETPROJEKTIN TULOKSETPROJEKTIN TUOTOKSET -Puuteollisuuden virtuaalimalli -Koulutukset valituille kohderyhmille -Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun -Uudet oppimisaineistot -Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin) -Yhteisen koulutusmallin kuvaus -Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö)PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri osatoteuttajien luona -Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaanmoodle –verkko- oppimisympäristö) -Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen) -Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia) -”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus) -Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli -Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua, virtuaalimallin kokeileminen)PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus, käyttöönotto) ja amk-kumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen -Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa -Hankkeen budjetti 274 000 euroa -Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset)PROJEKTIN -Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan2012 © Timo Aro olla
  34. 34. Kiitos!

×