Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa

on

  • 597 views

 

Statistics

Views

Total Views
597
Views on SlideShare
597
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa Presentation Transcript

  • Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki24.5.2012, Rauma © Timo Aro 2012
  • ”Kun sanahyvinvointivaltiolausutaan, sinun tulee kumartaa ja ottaa lakki pois päästä” - Raimo Sailas - © Timo Aro 2012
  • Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden ja jatkuvantalouskasvun yhteiskuntaPalkkatyön kulta-aika 1970-1990’Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot,konsensus, hajauttaminen jne.Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 –työpaikat ”Suomessa eiTYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!! valmistaa kannata mitään hevosta pienempää” - Tauno Matomäki - © Timo Aro 2012 View slide
  • ”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala), hyvinvointivaltiostakilpailuvaltioon Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseenvarautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 –työpaikat ”joustotyömarkkinat” Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessaasemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, ”höpöttäjätyyppi” Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen © Timo Aro 2012 View slide
  • Mitä on aktiivinen työvoima-politiikka vuonna 2012? © Timo Aro 2012
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 1 (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995– 2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008) © Timo Aro 2012
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 2 (2) Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012) Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin 51 000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna © Timo Aro 2012
  • 320.000150 000 henkilöä pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltätyöttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä + 170 000 henkilöä työvoimanulkopuolella © Timo Aro 2012
  • Aloitus- Projektit Starttiraha paikkojen Ammatti lisääminen startti Oppisopi- mus Nuorten Kuntoutta- yhteiskunta Ammatilli- va työtoi- Palkkatuet takuu nen työvoi- minta makoulutus Työhönval Työkokeilu Valmenta- Etsivä työ mennusja -harjoittelu va työvoi- makoulutus © Timo Aro 2012
  • Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset……mutta jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on ”kysyntäharhan” sijaanvaikutettava työnteon kannustimiin eli tehtävä työnteko houkuttelevammaksi © Timo Aro 2012
  • vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä.Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisikasvaa nykyisestä noin 4 vuotta. © Timo Aro 2012
  • 18-vuotiaan työvuosien Työvuosienodotusarvo odotearvo2010/KoulutusastePerusaste/miehet 25,87Perusaste/naiset 23,13Keskiaste/miehet 32,69Keskiaste/naiset 33,36Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Esim. keskiasteenAlempi korkea-aste/naiset 36,72 tutkinto nostaa miestenYlempi korkea-aste/miehet 38,35 työvuosiodotettaYlempi korkea-aste/naiset 36,76 kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella! © Timo Aro 2012
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssiTYÖN TARJONTA:”TYÖLINJA” TYÖN KYSYNTÄ:”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN” TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien Julkisten TYÖVOIMAN KYSYNTÄ pidentäminen työvoimapalveluiden kehittäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön Alueellisen liikkuvuuden (vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja avustukset) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien Ammatillisen aikaistaminen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu, ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
  • Mitä opittavaa muiden kokemuksista? © Timo Aro 2012
  • EU-maiden työllisyysaste (15-64 v.%) vuonna 2011 Kreikka 55,6 Unkari 55,8 Suomen Italia 56,9 Malta 57,6 työllisyysaste Espanja 57,7 7:nneksi korkein EU- Romania 58,5 Bulgaria 58,5 maista, mutta 4-5 %- Irlanti 59,2 yksikköä alhaisempi Slovakia 59,5 Puola 59,7 kuin Tanskassa ja Liettua 60,7 Ruotsissa! Latvia 61,8 Belgia 61,9 Suurin ero Suomen ja Ranska 63,8 EA17 64,2 Ruotsin välillä on 55 Portugali 64,2 vuotta täyttäneiden EU27 64,3 Slovenia 64,4 työllisyysasteessa: Luxemburg 64,6 Ruotsi 70 % ja Suomi Viro 65,1 Tsekki 65,7 56 %! Kypros 68,1 Suomi 69 Britannia 69,5 Itävalta 72,1 Saksa 72,5 Tanska 73,1 Ruotsi 74,1Alankomaat 74,9 Lähde:50 Eurostat 53 56 59 62 65 68 71 © Timo Aro 2012 77 74
  • EU-maiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Espanja 24,1 Kreikka * ** 21,7 Portugali 15,3 Irlanti 14,5 Latvia* ** 14,3 Slovakia 13,9 Liettua* 13,9 Bulgaria 12,6 Viro* 11,4 Unkari 11,2 EA 17 (euroalue) 10,9 SuomenEU 27 (jäsenmaiden keskiarvo) 10,2 Puola 10,1 työttömyysaste Ranska 10 Kypros 10 9:nneksi alhaisin Italia Slovenia 8,5 9,8 EU-maiden Britannia* ** 8,3 joukossa Tanska 8,1 Romania 7,5 maaliskuun Suomi Ruotsi 7,5 7,3 lopussa 2012 Belgia 7,3 Malta 6,8 Tšekki 6,7 Saksa 5,6 Luxemburg 5,2 Alankomaat 5 Itävalta 4 Lähde: Eurostat 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Timo Aro 24 25 © 23 2012
  • EU-maiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Kreikka* 52,7 Espanja 51,1 Portugali 36,1 Italia 35,9 Liettua* 34,3 Slovakia 33,9 Erot valtavan Bulgaria 32,8 Irlanti 30,3 suuria Kypros 28,8 Latvia* 27,3 jäsenmaiden Puola Viro* 24,9 26,7 välillä: Saksan ja Unkari 24,8 Itävallan alle 10 Romania* 24,8 Ruotsi 22,8 %:sta Espanjan ja EU27 Britannia** 22,6 22,5 Kreikan yli 50 EA17 22,1 Suomen nuorten %:iin Ranska 21,8 Suomi 19,4 työttömyysasteAlankomaat 19,3 Tsekki 19 10:nneksi alhaisin Luxemburg 17,4 Belgia 17,1 EU-maiden Slovenia 16,5 joukossa Tanska 15,1 Malta 13,6 Itävalta 8,6 Saksa 7,9 Lähde: 5 8 Eurostat 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 © 50 Aro53 Timo 2012
  • http://blogit.hs.fi/hsnext/interaktiivinen-grafiikka-visualisoi-eu-tasoista-dataa
  • © Timo Aro 2012
  • Tanskan reformipolitiikka:Alue- ja kuntareformi: kuntakoon alarajaksi määriteltiin 20 000 asukasta, 271 kuntaa 98 kuntaa, 13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta, toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoaTyövoimapoliittinen reformi: työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity –periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa, työvoimatoimistot ”kunnallistettu” uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi käsitettä ”pitkäaikaistyötön” ei tunneta, ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 €), mutta verotaso korkea (38 %), opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön © Timo Aro 2012
  • Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka:Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössätavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi.”Työ ensin” –periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä.Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpideNuorilla 18-19 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja 20-30 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisenpituus vain 6 kk. © Timo Aro 2012
  • © Timo Aro 2012
  • Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka:Ruotsissa on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoimantarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työnvastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:nulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen).Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat(mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta ”eksyneiden” palauttaminen jne.) Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmän Ohjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville, pakolaisille jne.Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivää Suomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen © Timo Aro 2012
  • © Timo Aro 2012
  • Talous- ja työmarkkinauudistuksen rooli Saksanmenestyksessä? 1. Työmarkkinoiden joustavuus 2. Maltillinen palkkakehitys 3.Työvoimapoliittiset uudistukset 4. Vahva teollinen perustaLähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany,Sweden and Finland © Timo Aro 2012
  • Lähtökohta: Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneet työllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit). Hartz-reformit: Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 2002-2005 (neljä erillistä lakia). Työvoiman tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella. Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuut määriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen 60-67 % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich –AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus 345 € + asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 € ja midityöt 400-800 €, joista ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuuttaLähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden andFinland © Timo Aro 2012
  • © Timo Aro 2012
  • Suomen ”hybridi malli”?1. Työvoiman kysynnän lisääminen ”takuujärjestelmiä” kehittämällä eli työttömyyden pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään: pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms.2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa) Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen) Työttömyysputken poistaminen Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen) Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima) Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!! …mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!! © Timo Aro 2012
  • Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi ”TYÖLINJA” ”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN”TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien Julkisten TYÖVOIMAN KYSYNTÄ pidentäminen työvoimapalveluiden kehittäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön Alueellisen liikkuvuuden (vajaakuntoiset jne.) edistäminen (tuet ja avustukset) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien Ammatillisen aikaistaminen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Ulkomainen työvoima, Kokeilut (nuorisotakuu, ulkomainen tilapäistyövoima pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012
  • © Timo Aro 2012
  • KIITOS!!! © Timo Aro 2012