Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!

322 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
322
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!

  1. 1. MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO-STRATEGIOISTA?Valtiotieteen tohtori Timo Aro19.2.2013Mikkeli © Timo Aro 2013
  2. 2. SISÄLTÖ- Etelä-Savonmaahanmuuton määräja profiili- Maahanmuuttostra-tegioiden meta-analyysi- Suositukset © Timo Aro 2013
  3. 3. Osa IEtelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili © Timo Aro 2013
  4. 4. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870-2010 Henkilöä % väkiluvusta180 000 3,5160 000 Henkilöä 3140 000 % väkiluvusta 2,5120 000100 000 2 80 000 1,5 60 000 1 40 000 0,5 20 000 0 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja www.stat.fi. © Timo Aro 2013
  5. 5. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1992-2012 Maastamuutto neljännesvuosittain 1992-2012Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  6. 6. Työllisyysaste syntyperän mukaan 2000-2011 17,6 %Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  7. 7. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011 Etelä-Pohjanmaa 59,9 Satakunta 57,6 Kanta-Häme 56,1 Uusimaa 55,9 Pohjanmaa 55 Keski-Pohjanmaa 52,4 Etelä-Karjala 51,5 Pohjois-Savo 50,9 Päijät-Häme 50,1 Varsinais-Suomi 49,8 Pirkanmaa 49,1Pohjois-Pohjanmaa 47,8 Keski-Suomi 47,1 Etelä-Savo 46,9 Kainuu 43,4 Kymenlaakso 43,1 Pohjois-Karjala 41,5 Lappi 41 Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  8. 8. 473 64 102 46 332 34 266 262 299 68 230 230 219 248 226 225 154 163 62 77 73 78 71 108 75 114 79 108 10 1 -23 -23 Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina 1980-2011 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto NettosiirtolaisuusLähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  9. 9. Mikkeli Muu Etelä-Savo Mikkelin ja muun Etelä-Savon nettosiirtolaisuus 1980-2011300280260240220200180160140120100 80 60 40 20 0-20-40 Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  10. 10. Aasia Eurooppa 22 % 68,7 % Etelä-Savoon muuttaneiden lähtömaanosat vuosina 2000-2011 Amerikka 4,4 % Afrikka Oseania 3,7 % 1,1 %Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  11. 11. Lähtömaat Etelä- Savoon 2000-2011 Syyria 71 Turkki 107 USA 113 Norja 122Britannia 134Espanja 141 Saksa 189 Iran 204 Viro 352Thaimaa 381 Ruotsi 403 Venäjä 928 Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
  12. 12. Etelä-Savoon tulijoiden työmarkkina-asema vuosina 2008-2010 Työllinen Työtön Työvoiman ulkopuoliset 235 209 76 54 29 76 6 34 36Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot © Timo Aro 2013
  13. 13. Etelä-Savoon tulijoiden ikärakenne vuosina 2008-2010 Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Muut kunnat 62 42 37 53 34 49 58 38 13 47 20 25 27 26 98 94 73 23 17 13 57 9 9 1 28 5 15 22Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot - 14 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 - © Timo Aro 2013
  14. 14. Osa IIMaahanmuuttostrategioiden meta-analyysi © Timo Aro 2013
  15. 15. Lainsäädännöllinen perusta 1 (2) Laki kotoutumisen edistämisestä (2011):KOTOUTU- Kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön MISLAKI vahvistamiseksi kotouttamisohjelma:  Hyväksytään kunkin kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa  Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntiin tulleita maahanmuuttajia  Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota laadittaessa  Laissa määritelty mitä kotouttamisohjelman pitää sisältää…mutta erityisesti suunnitelma siitä miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina + keskeinen työnjako eri toimijoiden välillä 15 © Timo Aro 2013
  16. 16. Lainsäädännöllinen perusta 2 (2) Laki kotouttamisen edistämisestä (2011):KOTOUTU- Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi taiMISSUUNNI- joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista TELMA toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TE-toimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman.  Sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan maahanmuuttajan osaaminen ja työnhakuvalmiu- det ja sovitaan toimenpiteet työllistymisen edistämiseksi  Maahanmuuttajalla oikeus kotouttamissuunnitelmaan 3-5 vuotta siitä kun on ensimmäisen merkitty kunnan väestötieto- järjestelmään 16 © Timo Aro 2013
  17. 17. Selvityksen toteuttaminen… Paikalliset Maakunta- strategiat ja ohjelmat ja ohjelmat (5) muut (4) Maahanmuut Alueelliset -toon liittyvätstrategiat ja rakennerahasohjelmat (9) META- -toprojektit ANALYYSI ( 150-200) SUOSITUK- SISTA © Timo Aro 2013
  18. 18. ”Helsingin siunaus on se, että onvaltava määrä palveluita,hankkeita ja projekteja. Kirous onse, että kun on niitä niin paljon, neeivät toimikaan yhteen” - Leila Palviainen, Hkin aikuissosiaalityön johtaja - © Timo Aro 2013
  19. 19. Suomen kielen ja Ulkomaisen Maahanmuuttajille kulttuurin opetus työvoiman rekrytointi suunnatut palvelut Suvaitsevaisten Perusopetus ja Vapaa-ajanpalve- arvojen ja ammatillinen lut ja harrastus- asenteiden koulutus mahdollisuudet edistäminen Alueen vetovoiman Työllistymisen ja Asuminen edistäminen houkuttelevuuden lisääminenMaahanmuuttostrategioista ja –ohjelmistanousevat keskeiset näkökulmat © Timo Aro 2013
  20. 20. © Timo Aro 2013
  21. 21. © Timo Aro 2013
  22. 22. © Timo Aro 2013
  23. 23. Meta-analyysin neljä läpileikkaavaa näkökulmaa 1. 2. 3. 4. Alueen Maahanmuuttajie houkuttelevuude SuvaitsevaistenMaahanmuuttajie n työllistymisen n ja vetovoiman arvojen ja n koulutuksen ja rekrytoinnin lisääminen asenteiden kehittäminen edistäminen edistäminen © Timo Aro 2013
  24. 24. 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 1 (2) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus:  Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa strategioissa  Räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut, joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit, yrittäjyysneuvonta jne.  Sähköiset oppimisympäristöt ja –menetelmät (Lapin maahanmuuttostrategia)  Ammatillisen pätevöitymisen polut (esimerkiksi TE-toimistojen yhteishankintakoulutuksen avulla), tutkintojen rinnastamiset ja sisältöjen vertailut eri maissa suoritettujen tutkintojen osalta  Korkeasti koulutetuilla omat koulutus- ja työllistämispolut, erityisesti painopiste pätevöitymiskoulutuksiin. Kansainväliset, edulliset ja korkeatasoiset maisteri- ja tohtoriohjelmat (Varsinais-Suomi). Suomen kielen ”pakollinen” sisällyttäminen kaikkiin vaihto-ohjelmiin (Itä- Suomen maahanmuuttostrategia)  Toimijoiden, erityisesti kouluttajien, välinen syvä yhteistyö (Lapin maahanmuuttostrategia), maahanmuuttajayhdistysten hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksessa ja tutortoiminta (Keski- Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittiset ohjelmat)  Ennakointitiedon hyödyntäminen maahanmuuttoon liittyvissä alueellisissa työvoima- ja koulutustarpeissa (Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia) © Timo Aro 2013
  25. 25. 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 2 (2) Suomen (tai ruotsin) kielen opiskelumahdollisuuksien edistäminen kaikilla tasoilla:  Suomen kielen opetustarjonnan järjestelmällinen kasvattaminen kaikilla koulutusasteilla  Korostuu kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien tukeminen/kehittäminen (esim. OSKU Osallisena Kuopiossa –hanke, suomen kielen opetusta yrityksissä Kauhavalla, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Lapissa jne.)  Peruskoulut, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot käynnistävät yhdessä hankkeita ja prosesseja, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hakeutumista peruskoulusta lukioon ja lukiosta edelleen korkeakouluopintoihin  Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetus ja –tuki (esim. nivelopetus Porissa tai maahanmuuttajien rajattu määrä päiväkotien ja koulujen ryhmissä Varsinais- Suomessa  Perusopetukseen ja ammatti-, aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvät ”arjen”käytännöt (esim. perusopetukseen valmistava vuoden koulutus) © Timo Aro 2013
  26. 26. 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinninedistäminen 1 (2) Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen:  Työelämälähtöisyys ja työllistymisen edistäminen kaikkien strategioiden perustana  Maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymis- ja yrittäjyys polkujen kehittäminen sekä työhönvalmennus TE- toimistoissa (esim. Porin maahanmuutto-ohjelma, Järviseutu, Itä-Suomen ja Lapin maahanmuuttostrategiat). Työharjoittelupaikkojen saamisen helpottaminen (esim. Int’I Practicum –hanke Pohjois-Savossa) sekä työharjoittelukäytäntöjen ja työssä oppimisen kehittäminen  Eri toimijoiden välisen yhteistyön järjestelmällinen ja ohjattu edistäminen (TE-toimistot, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt, maahanmuuttajayhdistykset). ”Kohtaamismahdollisuuksien” määrätietoinen edistäminen (esim. Kuopiossa yritykset ja kansainväliset osaajat)  Työllistymisen edistäminen hankkeiden avulla (TEM:in MATTO- ja ALKU-sateenvarjohankkeet ja kymmenet hankkeet)  Kannustinmallien kehittäminen työnantajille ja työyhteisöille ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseksi (Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma).  Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille työllistämisen madaltamiseksi (Kainuu). Tukihenkilö- ja klubitoiminta (Keski-Suomen maahanmuutto-ohjelma). ”Turun seudun yrityspalvelun Potkurin työyhteisön asiantuntijuutta laajennetaan kattamaan monikulttuurisuuden haasteet ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tueksi voidaan rakentaa esim. kauppakamaritoimintaa” (Varsinais-Suomi)  Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen. Julkisten yrityspalveluiden tunnettuuden lisääminen ja yrittäjyysneuvontaan enemmän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Starttirahan räätälöiminen ulkomaalaisperäisille. Ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumisen tukeminen (Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia). Yrityshautomotoiminta maahanmuuttajille (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi) © Timo Aro 2013
  27. 27. 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinninedistäminen 2 (2)Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin edistäminen:  Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle on nostettu esiin useissa maahanmuuttostrategioissa.  EURES:in rooli ohjauksessa ja koordinoinnissa (yli)korostuu  Ulkomaisen työvoiman rekrytointimallien, –kanavien ja –prosessien kehittämisessä vahva hankevetoinen painotus  Aktiivinen rekrytoinnin tehostaminen niihin kohdemaihin, joihin on onnistuttu toimivia yhteyksiä (Kauhajoen seutu). Kohdemaapilotit.  Alueen oppilaitoksissa valmiiksi opiskeleviin halutaan vaikuttaa rekrytointiväylänä aikaisempaa enemmän (mm. Pirkanmaa). Täsmärekrytointia kohdistetaan Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto- opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Panostetaan tapahtumiin ja informaatiotilaisuuksiin, joiden tarkoitus houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita (Pieksämäki)  Työperustaisen maahanmuuton lisäämiseen, palvelujärjestelmään, ennakointiosaamiseen jne. liittyvät erityisselvitykset ja –kartoitukset (mm. Itä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla). Ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessit kiinteäksi osaksi julkista työnvälitystä (Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi)  Yrityslähtöisiin (erityisesti Pohjois-Pohjanmaa) versus oppilaitoslähtöisiin rekrytointikanaviin liittyvät hankkeet  Rekrytointipisteiden perustaminen ”työvoimapotentiaalin kannalta kiinnostaviin” lähtömaihin. Kansainväliset rekrytointimessut. © Timo Aro 2013
  28. 28. 3. Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen  Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen yllättävän vähäisessä roolissa maahanmuuttostrategioissa ja –ohjelmissa: useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainita sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja vetovoimaa!!!!  Vetovoimatekijät eivät ehkä loppuun saakka pohdittuja valintoja: hyvät julkiset palvelut, pohjoismainen yhteiskunta, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri , turvallinen ympäristö, ”alueen inhimillinen mittakaava”, kaunis luonto jne.  korostuu erityisesti idän ja pohjoisen strategioissa!  Ystävyyskaupunkien, alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen ja lyhytaikaisten maahanmuuttajien hyödyntäminen markkinoinnissa (Pohjois-Pohjanmaa, Kauhajoen seutu)  Alueen markkinoiminen (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi). Esimerkiksi Pirkanmaalla aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen perustamis-, asumis- ja opiskelualueena. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä.  Hankkeita ja verkkosivustoja mittavasti usealla alueella työperustaisen maahanmuuton tukena. Esim. Jykes Oy koordinoi ”Kansainvälistyvä Keski-Suomi”-projektissa usean organisaation yhteistyönä laadittua ”Human Technology Central Finland” -www-sivusto,a joka sisältää neuvoja ja ohjeita kansainvälistyville yrityksille sekä tietopaketit Keski-Suomeen suuntaaville yrityksille, opiskelijoille, asukkaille, työntekijöille ja matkailijoille. © Timo Aro 2013
  29. 29. 4. Suvaitsevaisten asenteiden ja arvojen edistäminen  Lähes kaikissa strategioissa ja ohjelmissa suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, moninaisuus, kansainvälisyys jne. nostetaan esille asenne- ja arvopuolella  menee ehkä jo liikaa häiritseväksi tuputtamiseksi!  Työpaikoilla ja yrityksissä tapahtuvaa asennekasvatusta ja monikulttuurisuusvalmiuksia tuodaan monin eri tavoin esiin. Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen sekä koulutuksen merkitystä alleviivataan päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla jne.  Positiivista tiedotusta, kampanjoita, tapahtumia, viestintää jne. maahanmuutosta  Viranomaisten keskeisen roolin huomioiminen muutoksessa  Suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien kulttuurien esiin nostaminen kulttuuripalveluissa (Pori, Järviseutu). Tietoisuuden nostaminen eri kulttuureista (Pieksämäki). Kummitoiminta maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä (Kauhajoen seutu). Monikulttuurisia kohtaamispaikkoja (esim. Kuopion Setlementti, Porin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajayhdistysten rooli korostuu (Varsinais- Suomi). © Timo Aro 2013
  30. 30. + Maahanmuutto maakuntaohjelmissaVarsinais-Suomi:  Oma otsikko ”Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus”  Painotetaan ulkomaisen työvoiman tarvetta työvoimapula-alueilla tällä hetkellä ja varsinkin tulevaisuudessa  Korostetaan kielen oppimisen tärkeyttä, vahvaa alueellista yhteistyötä, maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin säilyttämistä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen merkittävyyttäUusimaa:  Nuorten syrjäytymisen yhteydessä nostetaan esiin maahanmuuttajien asema ja kotoutuminen  Korostetaan kieli- ja ammattitaidon merkitystä, soveltuvia koulutusratkaisuja, maahanmuuttajajärjestöjen roolia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan lisääntyvän maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiinPohjois-Savo:  Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä työperäisen maahanmuuton lisäämistä maakuntaan  Korostetaan laadukkaita kotoutumispalveluita, suomen kielen merkitystä ja ammatillista koulutustaKeski-Pohjanmaa:  Maakuntien keskinäisen kilpailun työvoimasta todetaan olevan kansantalouden kannalta nollasummapeliä. Todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä.  Alueellisen osaamisen kehittämisen osa-alueena nähdään ulkomaisten osaajien rekrytointi alueelle ja heidän integroimisensa alueen työelämään ja kehittämistoimintaan. Tämä vaatii ohjelman mukaan niin alueelle sijoittuvan ulkomaisen työvoiman, alueen elinkeinoelämän kuin perusväestönkin monikulttuurisuuteen ja kansainvälistymiseen sekä kielitaitoon liittyvien valmiuksien kehittämistä ja tukemista. © Timo Aro 2013
  31. 31. Osa IIISuositukset © Timo Aro 2013
  32. 32. SUOSITUKSET1. Rohkeiden, erottuvien ja alueellista tai paikallista vahvuuksista lähtevien valintojen tekeminen2. Taitava imitointi versus toisintekeminen3. Alueen keskeisten toimijoiden resurssien yhdistäminen rekrytointimallien, -kanavien ja –prosessien kehittämisessä(=jaettu kehittämisvastuu)4. Alueellinen ”riittävän iso ja riittävän kunnianhimoinentäsmähanke kokoavaksi sateenvarjoksi5. Maahanmuuttoon liittyvien rakennerahastohankkeiden keskeis- © Timo Aro 2013

×