Your SlideShare is downloading. ×
IT-barometri 2012 – Julkinen raportti
Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon
näkökul...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-Barometri 2012 – Julkinen raportti
Copyright
Tietotekniikan liitto...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja lu...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudest...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
1. Johdanto
Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT
organisaa...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-barometrina olemme julkaisseet vuo
kahdeksan muuttujan muodostaman...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Mekanismi on suurin piirtein seuraava.
siirtämisen ja leikkaamisen su...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
eri toiminnoissa käytettäm
ymmärtämiseen.
• Organisaatioiden muiden k...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus
2.1 Tutkimuksen ti...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
osoitetiedoilla. Noissa osoitteissa on todennäköisesti
henkilöitä kui...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT
3.1 IT indeksi
Yksi IT-barometrin ...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vuotta 2009 lukuun ottamatta IT-barometrille on ollut tunnusomaista a...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT-indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys.
viivästettynä edel...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden os...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä ...
© Tietotekniikan liitto ry 2012,
all rights reserved
IT:n johtamisen indeksi 2012
Liiketoimintastrategia, liiketoimintamal...
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
IT-barometri 2012 (tiivistelmä)
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

154

Published on

IT-barometri 2012 arvioi IT:n hyödyntämistä suomalaisten organisaatioiden liiketoiminnassa ja IT:n vaikutusta organisaation menestykseen. Vuoden 2012 IT-barometrin uusi teema on tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. IT:n kuluttajistuminen, pilvipalvelut ja sosiaalisen median johtaminen ovat niin ikään mukana perinteisten IT-barometrin aiheiden lisäksi.

Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
154
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "IT-barometri 2012 (tiivistelmä)"

  1. 1. IT-barometri 2012 – Julkinen raportti Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta 4.12.2012
  2. 2. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved IT-Barometri 2012 – Julkinen raportti Copyright Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki IT kopioiminen tai julkinen levittäminen ja käyttää osana omia markkinointi lainattaessa tulee viitata alkuperäiseen lähteeseen: Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 2 Julkinen raportti Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki IT-barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien tai julkinen levittäminen on kielletty, mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita osana omia markkinointi-, informaatio-, opetus-, myynti- ja suunnittelumateriaalejaan alkuperäiseen lähteeseen: ”IT-barometri 2012, Tietotekniikan barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien suora , mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita saa lainata ja suunnittelumateriaalejaan. Niitä , Tietotekniikan liitto ry”.
  3. 3. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus 2.1 Tutkimuksen tietojen keruu 2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus 3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT 3.1 IT indeksi 3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi 3.3 IT:n johtamisen indeksi 3.4 Julkisen IT-barometri tutkimusraportin lopuksi LIITE: Tiivistelmä IT-barometrin luvuista 4 4. IT:n arvioidut vaikutukset liiketoimintaan 4.1 Arviot IT-kustannusten osuudesta liikevaihtoon 4.2 Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen 4.3 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn 4.4 Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina 4.5 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin 4.6 Organisaation menestyksen tekijät 5. Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä 5.1 Arviot IT-osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta 5.2 Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla 24 5.3 Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana 5.4 Arviot IT-ratkaisujen valinnasta 5.5 Arviot IT-kyvykkyyksien kehittämisestä 5.6 Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta 5.7 Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta 5.8 Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani 6. IT-projektien onnistuminen 7. Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen 7.1 Arviot IT:n tulevasta hyödyntämisestä 7.2 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT 7.3 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen 7.4 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun 7.5 Arviot taloustilanteen vaikutuksest 7.6 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen 7.7 Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT 8. IT-ulkoistaminen ja pilvipalvelut 8.1 Arviot ulkoistusasteesta 8.2 Ulkoistamisen tavoitteellisuus 8.3 Arviot luotettavista IT-ulkoistuspalvelutoimittajista 8.4 Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 3 Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus Tutkimuksen tietojen keruu Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit IT:n hyödyntämisen indeksi barometri tutkimusraportin lopuksi barometrin luvuista 4-12 liiketoimintaan kustannusten osuudesta liikevaihtoon Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin Organisaation menestyksen tekijät – avoimet vastaukset Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana en valinnasta kyvykkyyksien kehittämisestä rviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen hyödyntämisestä Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-investointeihin Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun Arviot taloustilanteen vaikutuksesta arkkitehtuurin kehittämiseen Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT-barometrin välillä ulkoistaminen ja pilvipalvelut Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaaminen ulkoistuspalvelutoimittajista Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä 5 9 9 10 11 11 14 15 17 18 18 18 Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen 19 20 21 22 23 24 24 Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla 25 26 27 28 29 30 31 33 34 34 34 34 34 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen 35 35 35 35 36 36 37
  4. 4. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved 8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta 8.6 Arviot pilvipalveluiden hyödyistä 8.7 Arviot luotettavista pilvipalveluiden 9. IT-riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö 9.1 Arviot IT-riskienhallinnasta 9.2 Arviot IT governance ja muiden best practice 10. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen 11. Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media 11.1 Arviot verkkoliiketoiminnasta 11.2 Arviot sosiaalisen mediasta 11.3 Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna 11.4 Arviot ideanhallinta- ja innovaatiojärjestelmien käytöstä 12. IT:n kuluttajistuminen – BYOD; Bring Your Own Device 12.1 Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta 12.2 Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista 12.3 Arviot omien laitteiden ja palve Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 4 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta Arviot pilvipalveluiden hyödyistä Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö Arviot IT governance ja muiden best practice –menetelmien käytöstä Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media Arviot verkkoliiketoiminnasta Arviot sosiaalisen mediasta Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna ja innovaatiojärjestelmien käytöstä BYOD; Bring Your Own Device Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä 37 38 39 riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö 40 40 40 41 42 42 43 44 44 45 45 46 47
  5. 5. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved 1. Johdanto Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT organisaatioiden päätöksentekijöille. IT etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa organisaatioille sekä mitä IT:hen liittyviä asioita ja os menestykselle. Kerromme myös kuinka hyvin ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät hyödynnetään, miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä tiedolla. Tarkastelemme lisäksi uusien teknologioiden innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluide organisaatioiden toiminnan osana. IT-barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä ajassa selvästi. IT:llä käsitellään tietoa kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1 jäsentymätön tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media, älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja aikana. IT:n kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme myös läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keske IT-barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun lo palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittem koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan talouskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti. IT-barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit Aikaisempien IT-barometrien erityisteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa IT:n vaikutusten mittaamisen, verkkoliiketoiminnan johtamisen, johtamisen, IT:n johtamisen niin ku hyödyntämisen ja johtamisen sekä pilvipalveluiden uusi teema IT-barometrissa on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selviti avulla. Samalla karsimme epäoleellisia t Edellisvuoden tapaan IT-barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että maksullinen, koko tutkimusaineiston yksityiskohtaisesti läpi toinen luku sekä IT-barometritutkimuksen molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraporti version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen. Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT kerätyn aineiston tuloksia vuosien 2011 ja 2010 tuloksiin osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. K Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 5 Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT-barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten organisaatioiden päätöksentekijöille. IT- ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa mitä IT:hen liittyviä asioita ja osaamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle . Kerromme myös kuinka hyvin IT-projektit onnistuvat, tavoittelevatko organisaatiot ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät, kuinka laajasti niin kutsuttuja IT:n johtamisen parhaita kä miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä usien teknologioiden – kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median, innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluiden sekä omien laitteiden ja ohjelmien – hyödyntämistä ja johtamista barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä ietoa. Arvioiden mukaan nykyään selvästi yli 95 % tiedosta on digitaalista, kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1972. Niin kutsutun jäsentyneen tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media, älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja alkaneet vakiintua käyttöön näiden 5 vuoden kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keskellä toista, mahdollisesti pitkän hitaan talouskasvun aikaa. barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT-barometriin verrattuna jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT-barometrin aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2011. Keväällä 2011 Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun loppuvaihetta ja vuosien 2008 palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittemmin toteutunut ja suistanut Suomen, Euro koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan louskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä-elokuussa 2012. Vastausten keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti. barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit isteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa ulkoistuksen johtamisen, verkkoliiketoiminnan johtamisen, sosiaalisen median IT:n johtamisen niin kutsuttujen best practice menetelmien käytön, pilvipalveluiden hyödyntämisen ja johtaminen tutkimista on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selvitimme tätä seitsemä epäoleellisia tai huonosti toimivia kysymyksiä IT-barometrin kyselylomakkeesta. barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että ston yksityiskohtaisesti läpikäyvä versio. Johdantoluku, ai barometritutkimuksen kolmea IT-indeksiä tarkasteleva kolmas molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraportin tiivistetty, maksuton versio. Maksuttoman version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen. Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT-barometritutkimuksen tulokset. Vertaamme sien 2011 ja 2010 tuloksiin. IT-barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. Käymme läpi muutokset ja käsityksemme niiden syistä. barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa IT tuottaa aamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle , tavoittelevatko organisaatiot IT:n IT:n johtamisen parhaita käytäntöjä miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä johdetaanko tietoa ja kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median, hyödyntämistä ja johtamista barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä % tiedosta on digitaalista, 972. Niin kutsutun jäsentyneen tiedon ohella etenkin tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden sisäisen tiedon rinnalla hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media, käyttöön näiden 5 vuoden kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme hitaan talouskasvun aikaa. barometriin verrattuna – toukokuussa 2011. Keväällä 2011 ppuvaihetta ja vuosien 2008-2009 taantumasta palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä min toteutunut ja suistanut Suomen, Euro-alueen ja koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan elokuussa 2012. Vastausten barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liittyviä teemoja. ulkoistuksen johtamisen, sosiaalisen median hyödyntämisen ja tsuttujen best practice menetelmien käytön, IT:n kuluttajistumisen tutkimista. Tämän vuoden seitsemän väittämän sarjan barometrin kyselylomakkeesta. barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että käyvä versio. Johdantoluku, aineiston esittelevä kolmas luku ovat yhteisiä maksuton versio. Maksuttoman version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen. ertaamme samalla vuonna 2012 barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen ja käsityksemme niiden syistä.
  6. 6. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved IT-barometrina olemme julkaisseet vuo kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT suomalaisorganisaatioille. Olemme tämän vuoden IT tiivistävää indeksiä: IT:n hyödyntäm 100 vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009 IT:n hyödyntämisindeksi luo nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä toiminnoissa, IT-projektien onnistumisesta sekä IT:n vai johtamisindeksi puolestaan antaa yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolme ja kokonaisvaltainen tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä, hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa Tutkimusraporttina IT-barometri on rakenteeltaan seura tutkimusaineiston esittelyn ja kolmeen indeksiin perustuvan Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat sekä IT-projektien onnistuminen. Näissä luvuissa raportoidaan samalla barometrin muiden muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme arvioihin IT-kustannusten liikevaihto annettuun kouluarvosanaan. Luvut 7 tarkastelee vastaajien arvioita IT:n hyödyntämisestä ja joh vaikutuksen IT:hen. Luku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja vastaa kysymykseen kuinka paljon viittä IT gove (COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF johtaminen ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me liiketoiminnallista hyödyntämistä kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien sallimiseen ja tukeen. Samoja kysymyksiä toistamalla IT-barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta pidemmältä ajanjaksolta arvioita IT:n toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta ulkopuolella. Koska IT-barometrissa kerätty aineisto on poimia sekä organisaatiokohtaisen ja aiheita. Tällaisissa keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT havaintojen syitä tai verrata IT Mielestämme IT:n yhteys tuottavuuden kasvuun, talous ilmiöiden yhteyden toteutumiseen vaikuttavien tekij IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden, uusimisessa on tällainen aihepiiri Rohkaisemme aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten. Vuoden 2009 IT-barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen y näkemyksiin. Neljän viimeisimmän aineisto arvioitaessa taloussyklin vaikutusta IT:tä, Olemme todenneet selkeän yhteyden taloussyklin ja organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua siirretään ja kustannuksia leikataan käsityksemme on, että päätökset IT kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan. Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 6 barometrina olemme julkaisseet vuosittain IT-indeksin arvon. Annoimme sille vuonna 2008 arvon 100 kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT-indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä Olemme tämän vuoden IT-barometriin luoneet kaksi uutta, tutkimukse IT:n hyödyntämisindeksin ja IT:n johtamisindeksin. Asetimme molempien alkuarvoksi vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009 nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä projektien onnistumisesta sekä IT:n vaikutusten ja hyötyjen tuntemisesta kokonaiskuvan IT:n johtamisesta usean IT:n johtamisen osa yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolmen indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä, IT:n johtamisen tilasta hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa. barometri on rakenteeltaan seuraava. Ensimmäiset kolme lukua kattavat kolmeen indeksiin perustuvan tutkimuksen keskeisen sisällön läpikäynnin. Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat IT:n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen Näissä luvuissa raportoidaan samalla kunkin analysoidun tekijän ja IT muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme esimerkiksi, mitkä tekijät ovat yhteydessä sten liikevaihto-osuudesta ja mitkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltami vut 7-12 esittelevät IT-barometrin erityisteemojen tulokset arvioita IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta lähitulevaisuudessa eli ku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9 en kuinka paljon viittä IT governance ja/tai IT:n johtamisen best practice menetelmä (COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF – tai vastaavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me ja innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien käytön etuihin ja haittoihin sekä barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta arvioita IT:n merkityksestä, hyödyntämisestä ja johtamisesta. toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta barometrissa kerätty aineisto on aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista organisaatiokohtaisen ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheita että syventävien tutkimusten keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT IT-barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin tuottavuuden kasvuun, talouskasvuun ja hyvinvointiin sekä IT:n vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista. IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden, palveluiden ja toiminnan Rohkaisemme keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten. barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen yhteyttä IT:tä viimeisimmän IT-barometrin vastaukset ovat, jopa maailmanlaajuisesti, ainutlaatuinen aloussyklin vaikutusta IT:tä, sen hyödyntämistä ja johtamista selkeän yhteyden taloussyklin ja IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua. Vastaavasti IT leikataan laskusuhdanteen aikana sen jo alettua. Havaintoihin pohjautuva päätökset IT-investoinneista ja IT-kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan. vuonna 2008 arvon 100 indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä luoneet kaksi uutta, tutkimuksen tuloksia timme molempien alkuarvoksi vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009-2011. nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä organisaatioiden kutusten ja hyötyjen tuntemisesta. IT:n usean IT:n johtamisen osa-alueen n indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava IT:n johtamisen tilasta ja IT simmäiset kolme lukua kattavat johdannon, sen keskeisen sisällön läpikäynnin. n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen kunkin analysoidun tekijän ja IT- mitkä tekijät ovat yhteydessä itkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltamiselle erityisteemojen tulokset. Luku 7 tamisesta lähitulevaisuudessa eli taloussyklin pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9 en best practice menetelmää staavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen median innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n etuihin ja haittoihin sekä niiden käytön barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta ja johtamisesta. Vaikka tutkimus on toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta maamme rajojen aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista skustelun aiheita että syventävien tutkimusten keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT-barometritutkimuksen barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin. vuun ja hyvinvointiin sekä IT:n ja mainittujen öiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista. Myös palveluiden ja toiminnan keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT-barometrien hteyttä IT:tä koskeviin laajuisesti, ainutlaatuinen koskeviin näkemyksiin. IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan . Vastaavasti IT-investointeja Havaintoihin pohjautuva kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin
  7. 7. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved Mekanismi on suurin piirtein seuraava. siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä. kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömy ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan synnyttäminen noususuhdanteen alettua IT-kustannu ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa. investointien suunnittelu ja siirrettyjen IT-barometrien edellistä taantumaa koskevien olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise toimet jätetään tekemättä, jotka voidaan parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulo Havaintomme on selvässä ristiriidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on tuottavuuden, talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan IT-barometrin viisivuotisen historian todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT Toisaalta IT arvioidaan tuottaneen selvää liiketoimin arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle hyödyntää ja johtaa IT:tä on koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys hyödyntämisen ja käytön vaikutuksista organisaation liiketoimintaan. hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80 onnistuneen suunnitellusti. Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia muuhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä. osuus IT-kustannuksista on kasvanut IT-barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien teknologioiden johtamisen vaatiessa johtajien Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti. Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain mitenkään hyödyntää sosiaalista m johtamisen eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen IT-barometrien tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten orga IT:tä ja hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktii samanaikaisesti totta? Todennäköisesti voivat. Käsit vakavista puutteista, minkä seurauksena kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä. Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle • Toisen ja ylemmän asteen o tuottavat IT:n hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville. Nykyinen opetus painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 7 Mekanismi on suurin piirtein seuraava. Laskusuhdanne käynnistää IT-investointien ja siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömyyden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan synnyttäminen siirtyy ja jää, kirjaimellisesti, säästöliekin varjoon. kustannusten liikkumavara alkaa väljetä. Laskusuhdanteen aikana s ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa. siirrettyjen suunnitelmien päivitys käynnistyvät. Myös näistä edellistä taantumaa koskevien tulosten mukaan laskusuhdanne hyydytt olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise voidaan tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulostemme mukaan niihinkin satsata riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan keskeinen lähde. barometrin viisivuotisen historian toinen tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT-barometrissa toistuu koko ajan T arvioidaan tuottaneen selvää liiketoiminnallista hyötyä organisaatiolle. Li arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle. Toisaalta organisaation koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys aikutuksista organisaation liiketoimintaan. IT-barometrien tulokset ovat osittain hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80 % vastaajista kokee IT Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia. IT:n leviämisellä uhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä. IT-barometrinkin mukaan s nuksista on kasvanut nopeasti. barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien amisen vaatiessa johtajien huomiota entiset IT:n johtamisen kohteet Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti. Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen Suomessa. tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten organisaatioiden kyvystä johtaa hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktiivisesta jälkijättöisyydestä olla totta? Todennäköisesti voivat. Käsityksemme mukaan ne kertovat vakavista puutteista, minkä seurauksena osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme hyödyntämättä. Kysymys kuuluu, mitä asialle pitää tehdä? Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle pitää tehdä on kaksijakoinen: Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa opetukseen tulee lisätä kursseja ja/tai kurssin osia, jotka hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia. Tällaista koulutusta tulee antaa muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville. painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten ja opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä investointien ja –kustannusten siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu yden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden säästöliekin varjoon. Vastaavasti Laskusuhdanteen aikana siirrettyjä ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa. Samalla uusien IT- mien päivitys käynnistyvät. Myös näistä seuraa viivettä. hyydyttää samalla jo käytössä olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Jopa ne tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia, kuten tietojen laadun satsataan hyvinä aikoina. riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on . tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen barometrissa toistuu koko ajan seuraava ilmiö. nallista hyötyä organisaatiolle. Lisäksi sen merkityksen . Toisaalta organisaation kyky koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys IT:n barometrien tulokset ovat osittain hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT-projekteista saavuttaa % vastaajista kokee IT-projektien Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa ja IT:n leviämisellä tarkoitamme etenkin barometrinkin mukaan sen barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien tiset IT:n johtamisen kohteet eivät ole poistuneet. Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti. kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten jos ediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten nisaatioiden kyvystä johtaa Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä visesta jälkijättöisyydestä olla yksemme mukaan ne kertovat IT:n johtamisosaamisen osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme tuottavuus- ja kursseja ja/tai kurssin osia, jotka . Tällaista koulutusta tulee antaa etenkin muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville. ja palveluiden käytön opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä organisaatioiden
  8. 8. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved eri toiminnoissa käytettäm ymmärtämiseen. • Organisaatioiden muiden kuin lisätä vastaavalla tavalla. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT työskentelevän johtajan tulee kanssa siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityks toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata tavoitteisiin pääsyä. 30.11.2012 Tietotekniikan liitto Robert Serèn robert.seren@ttlry.fi Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 8 eri toiminnoissa käytettämän tiedon ja tietotekniikan hyödyntämisen saati den kuin IT-johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT-ammattilaisten tukemana. työskentelevän johtajan tulee omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään nyt ja tulevaisuudessa niin tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityksestä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Tomi Dahlberg tomi.dahlberg@utu.fi tietotekniikan hyödyntämisen saati niiden johtamisen johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation ammattilaisten tukemana. Liiketoiminnassa omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan IT-ammattilaisten nyt ja tulevaisuudessa niin estä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu Tomi Dahlberg tomi.dahlberg@utu.fi
  9. 9. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved 2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus 2.1 Tutkimuksen tietojen keruu IT-barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100 organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterek osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet informoidulla verkkokyselyllä kesä- pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapa tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä. Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyy Webropol -ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti sähköpostit ja toimitti raaka-aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen läpikäynnin jälkeen. Vuoden 2012 IT-barometriin vastasi 157 liiketoiminta asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin. Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna 2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011) Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaaj % vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja (8% vuonna 2011). IT- ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina Fonectan ja Tietotekniikan liiton oso 22 % 20 % Vastaajien asema Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 9 Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus Tutkimuksen tietojen keruu barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100-500 henkilöä työllistävistä organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterekisterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskenteleviä henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet -elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapaan karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä. Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyyn lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen barometriin vastasi 157 liiketoiminta- tai IT-johdossa työskentelevää henkilöä tai asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin. Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta. 91 vastaajaa IT tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna 2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011) Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaajien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT % vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina Fonectan ja Tietotekniikan liiton osoiterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston 58 % Vastaajien asema Työskentelen IT- tai tietohallintojohdossa Työskentelen muussa liiketoimintajohdossa Muu (esimerkiksi asiantuntija, konsultti) n = 157 Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään 500 henkilöä työllistävistä isterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton johdossa työskenteleviä henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritettiin sähköposti- elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta an karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä. Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston n lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa Tomi Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen johdossa työskentelevää henkilöä tai asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin. . 91 vastaajaa IT- ja tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna 2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011) ien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT-johdossa (39 % vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi lukumäärältään lähes samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina iterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston tai tietohallintojohdossa Työskentelen muussa liiketoimintajohdossa Muu (esimerkiksi asiantuntija,
  10. 10. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved osoitetiedoilla. Noissa osoitteissa on todennäköisesti henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun. Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101 henkilön organisaatioissa 34 % ja yli Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100 työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa. Aikaisempien vuosien IT-barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista v heidän organisaatiossaan IT-johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 % jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle kehitysjohtaja. 2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus Kuten yllä todettiin, IT-barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta. Palasimme vuosien 2008, 2009 ja 2010 IT rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulos parani vuosiin 2008, 2009 ja 2010. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna. Vastauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteyd Muistutamme jälleen kerran, että IT vastaushetkellä. Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin näkemyksiin, jotka ei näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden vastaavat muita useammin henkilö siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT tulokset tuottavat todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraal pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina. Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 10 a. Noissa osoitteissa on todennäköisesti ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun. Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT-johtajan raportointisuhdetta koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101 henkilön organisaatioissa 34 % ja yli 500 henkilön organisaatioissa 61% vastaajista. Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100 työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa. barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista vastasi myös tänä vuonna, että johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 % jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle johtajille 14 % IT-johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta. uosien 2008, 2009 ja 2010 IT–barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulosten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta . Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna. astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteydessä havaintojen lukumäärän. Muistutamme jälleen kerran, että IT-barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset ilökohtaisiin näkemyksiin, jotka eivät välttämättä vastaa organisaatioiden näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin vastaavat muita useammin henkilöt, jotka kokevat kyselyn aiheen tärkeäksi. Kyselytutkimukset saattavat siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraaleiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina. ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käyttäminen selittää johtajan raportointisuhdetta koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101-500 Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julkisen sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100-500 henkeä astasi myös tänä vuonna, että johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 % jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta. barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan ten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta . Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna. astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset vät välttämättä vastaa organisaatioiden virallisia todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin keäksi. Kyselytutkimukset saattavat siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT-barometrin todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on eiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna
  11. 11. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved 3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT 3.1 IT indeksi Yksi IT-barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuod IT-indeksi 2012 IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta nykyään IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus o ganisaation liikevaihtoon viime vuonna IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannu säästöt osuutena liikevaihdosta Organisaatiot, joiden mielestä IT minen niiden tarpeisiin on vaikeaa Organisaatiot, joissa IT tuottaa listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoimint jen kehittämisen Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategis na voimavarana IT-indeksi IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia Vuoden 2012 IT-indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy lähes kokonaan IT-kustannusten liikevaihto vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti organisaatioista. Näissä organisaatioissa prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT organisaatioiden osuutta kaikista organisaatiois työskentelevän henkilön vastaus nostaa IT kuinka suuri IT-kustannusten osuus 139 henkilöä 157:stä vastaajasta (89 Laskimme vastauksista myös mediaanin ( liikevaihto-osuudelle. Se on 2,0 organisaatioiden liikevaihdosta kolmen vu IT-kustannusten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa. Joillekin vastaajille heidän organisaationsa vastaamaan kysymykseen, kuinka suuri IT vastauksista lasketut keskiarvot (12,5 vuotta) IT-kustannusten osuudelle liikevaihto-osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 11 barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT-indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja IT-indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä. Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuoden 2008 tutkimuksen tunnuslukujen arvoista 2008 2009 2010 kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,45 % 4,46 % 4,47 % kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,84 % 4,49 % 4,94 % IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus or- ganisaation liikevaihtoon viime vuonna 4,27 % 8,19 % 3,66 % IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannus- säästöt osuutena liikevaihdosta 4,54 % 7,57 % 4,28 % Organisaatiot, joiden mielestä IT-osaajien löytä- minen niiden tarpeisiin on vaikeaa 52 % 47 % 44 % Organisaatiot, joissa IT tuottaa lisäarvoa mahdol- listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoiminto- 78 % 81 % 81 % Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategise- 68 % 77 % 63 % 100 123 94 kustannusten osuuksia 100 133 92 indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy liikevaihto-osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti muita vuosia vähemmän vastaajia erittäin IT . Näissä organisaatioissa IT-kustannusten osuus organisaation liikevaih prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT organisaatioiden osuutta kaikista organisaatioista. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa vastaus nostaa IT-kustannusten liikevaihto-osuuden keskiarvoa. Kysymykseen kustannusten osuus on heidän organisaationsa liikevaihdosta tai kokonaisbudjetista vastasi henkilöä 157:stä vastaajasta (89 %). mediaanin (suuruudeltaan keskimmäisen havainnon) IT %. Vastaavasti mediaani IT-kustannusten liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua on 2,5 %. Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa. heidän organisaationsa liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet kuinka suuri IT-kustannusten osuus on organisaation kokonaisbudjetista. Näistä vastauksista lasketut keskiarvot (12,55 % nyt ja 12,80 % + 3 vuotta) sekä mediaanit (7 % sekä nyt että kustannusten osuudelle kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä asiaa lisää luvussa 4. barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä. arvoista laskettuna. 2011 2012 3,35 % 4,89% 3,83 % 5,51% 6,34 % 4,89 % 5,28 % 6,46 % 39 % 44 % 76 % 78 % 69 % 62 % 99 108 107 107 indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna erittäin IT-intensiivisistä liikevaihdosta on kymmeniä prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT-intensiivisten ta. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa osuuden keskiarvoa. Kysymykseen ai kokonaisbudjetista vastasi keskimmäisen havainnon) IT-kustannusten kustannusten arvioidulle osuudelle . Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa. liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet kokonaisbudjetista. Näistä mediaanit (7 % sekä nyt että + 3 kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT-kustannusten lisää luvussa 4.
  12. 12. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved Vuotta 2009 lukuun ottamatta IT-barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT kustannusten liikevaihto-osuudessa mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan heijastavat vastaajien käsitystä IT:n tilast käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä barometrin tulosten perusteella molemm Ymmärtääksemme paremmin IT- tutkimuksessa kysymyksen: ”Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut maatioratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT vastauksesta 63 % on kyllä –vastauksia, 14 % ei vastausten erojen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioid Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012 aikasarjaa kertovat? IT-indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa organisaatioissa. Paras käsityksemme on suhtautumisessa IT:hen taloustilanteiden muutosten erityisen voimakkaina IT-kustannuksia koskevissa arvioissa. Vuoden 2009 IT-barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008 ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisa ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Lop organisaatioiden sekä siirtävän IT liiketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT korkeimpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen IT-investointeja kylläkin siirrettiin ja IT IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen edes silloin, kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten yksityiskohtaisesti. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja huonosti organisaationsa kustannuspaineisiin reagoivaksi jyrkästi arvoon 94 vuoden 2010 IT toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT toipuessa taantumasta. Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja us pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden BKT:n muutos, joskin IT-barometrin muutokset IT:tä koskevissa asenteissa sekä IT BKT:n muutoksia viiveellä. Laskusuhdanteen aikana ja merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5 vuoden havaintoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa. BKT:n ja IT-indeksin muutos Bruttokansantuotteen muutos IT-indeksin muutos vuodella viivästettynä IT-indeksin arvo vuodella viivästettynä Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 12 barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT tulevan kolmen vuoden aikana. Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT-barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Toisaalta vastausten perusteella IT liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan vuoteen 2012. Käsityksemme mukaan havain vastaajien käsitystä IT:n tilasta ja merkityksestä organisaatiolleen vastaushetkellä käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä käyttää varoja IT:hen. IT en perusteella molemmat ovat yhteydessä taloussyklin vaiheeseen. -kustannusten liikevaihto-osuuden luonnetta esitämme IT Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut n, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT-komponenttien IT-kustannukset vastauksia, 14 % ei –vastauksia ja 23 % en osaa sanoa - jen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioiden suuruuteen käsitellään tarkemmin luvussa 4. Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia), indeksi arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012. Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa ssa. Paras käsityksemme on, että IT-indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden hen taloustilanteiden muutosten heijastumina. Taloustilanteen muutokset näkyvät kustannuksia koskevissa arvioissa. barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008-2009 laskusuhdanteen merkkien ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisaatioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Loppuvuonna 2008 IT-barometri kyselyyn vastanneet arvioivat organisaatioiden sekä siirtävän IT-investointeja ja leikkaavan IT-kulujaan että käyttävän IT:tä uuden iketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT-indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian mpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa investointeja kylläkin siirrettiin ja IT-budjetteja leikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten . Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja kustannuspaineisiin reagoivaksi. Tämän seurauksena IT 2010 IT-barometrissa. Sen aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT-barometrissa IT-indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalou . Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja useimmat ennusteet ennakoivat pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden barometrin muutokset ovat olleet suurempia. Yhteenvetona toteamme, että enteissa sekä IT-investoinneissa ja muissa IT-panostukissa Laskusuhdanteen aikana ja välittömästi sen jälkeen IT koetaan vähemmän merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5 ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa. indeksin muutos -1 vuosi 2007 2008 2009 5,3 % 0,3 % 8,5 % indeksin muutos vuodella viivästettynä N.A. 23,0 % -- 23,6 % indeksin arvo vuodella viivästettynä 100 123 94 barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT- . Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan Toisaalta vastausten perusteella IT-kustannusten osuus liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT- Käsityksemme mukaan havainnot lleen vastaushetkellä. Tämän käyttää varoja IT:hen. IT- esitämme IT-barometri- Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, auto- kustannukset?” Saaduista 133 -vastauksia. Kyllä ja ei - käsitellään tarkemmin luvussa 4. kustannusten osuuksia), indeksin . Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT-indeksin arvojen indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden Taloustilanteen muutokset näkyvät 2009 laskusuhdanteen merkkien atioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen kyselyyn vastanneet arvioivat kulujaan että käyttävän IT:tä uuden indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa eikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Näin ei toimittu kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten luvussa 7 osoitetaan . Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja . Tämän seurauksena IT-indeksin arvo sukelsi aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalouden eimmat ennusteet ennakoivat pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT- indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden . Yhteenvetona toteamme, että panostukissa näyttävät seuraavan n IT koetaan vähemmän merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5 ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen 2010 2011 3,3 % 2,7 % 5,1 % 9,1 % 99 108
  13. 13. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved IT-indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys. viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle ( tilaston lähde: Tilastokeskus Mitä viivästetyn IT-indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun. päätelmää. Jokaisessa IT-barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän liikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT kehitystä taloustaantuman aikana kautta linj hyödyntävä kehitys toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT Vastaavasti noususuhdanteen alussa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta ajasta. Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT välillä on IT-kustannusten aikaisempaa korkeampi osuus organisaatioiden tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen suomalaisorganisaatioiden kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n avulla luodut uudet innovaatiot ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011 keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan kohdistuvat tällä hetkellä aikaisempi Vastaajat ovat kokeneet IT-osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden ICT-alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne ol todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta. -30 -20 -10 00 10 20 30 2006 2007 Bruttokansantuotteen muutos Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 13 indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys. IT-indeksin muutos on sijoitettu vuodella viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle (IT-indeksi 2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun. Seuraavat IT-barometrin tulokset tukevat tätä barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT-investointeja, kehitystä taloustaantuman aikana kautta linjan. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT-investointien ja IT-palveluiden vaikutuksia liiketo voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT-investointeja ja kehitystä lykätään. sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT-indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012 sempaa korkeampi osuus organisaatioiden liikevaihdosta. Myös muissa tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011 keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan sen, että IT:n hyödyntämis aikaisempia vuosia enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen. osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne oli pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta. 2008 2009 2010 Bruttokansantuotteen muutos IT-Indeksin muutos vuosi viivästettynä indeksin muutos on sijoitettu vuodella 2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT- indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä barometrin tulokset tukevat tätä barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten investointeja, –kuluja ja – an. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu IT:tä toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin palveluiden vaikutuksia liiketoimintaan voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua investointeja ja kehitystä lykätään. sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012 kevaihdosta. Myös muissa tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisensa. IT:llä ja kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011 keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nousivat vuoden 2011 IT- , että IT:n hyödyntämisodotukset enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen. osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden i pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta. 2011 Indeksin muutos vuosi viivästettynä
  14. 14. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli vastausten mukaan 62 %, luku on matalin IT asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ” strategisena voimavarana” asteikolla vastausten osuus vastanneista oli 62 % 3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkitykse organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvok tunnuslukujen arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009 IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus) oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 I laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa. IT:n hyödyntämisen indeksi 2012 Kouluarvosana (4-10) IT:n soveltamiselle organ saatioissa IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapo tointi) on kattavaa ja luotettavaa IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasva tavien toimintojen merkitys IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatap jen merkitys IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden sa vuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustulo ten perusteella IT–hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoitte den saavuttamista seurataan IT:n ulkoistamisen tulokset suhteessa asetettu hin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella IT-projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimi tatavoitteet IT-projektit toteutuvat sovitun budjetin IT-projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa IT:n hyödyntämisen indeksi Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 14 Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli usten mukaan 62 %, luku on matalin IT-barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7 asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ”IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme asteikolla -3:sta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden vastausten osuus vastanneista oli 62 %, jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa. IT:n hyödyntämisen indeksi Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkityksestä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvoksi 100 vuoden 2012 tutkimuksen arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009 IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus) oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa. IT:n hyödyntämisen indeksi 2012 2009 2010 2011 10) IT:n soveltamiselle organi- 7,7 6,3 7,3 IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia 5,8 3,9 5,1 Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapor- tointi) on kattavaa ja luotettavaa N.A. N.A. N.A. IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys 88 % 80 % 74 % IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys 88 % 73 % 85 % IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasvat- tavien toimintojen merkitys 83 % 66 % 79 % IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys 91 % 92 % 90 % IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatapo- 82 % 83 % 82 % IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella 50 % 43 % 50 % IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden saa- vuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustulos- 55 % 40 % 62 % hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoittei- den saavuttamista seurataan 53 % 45 % 54 % tulokset suhteessa asetettui- hin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella 54 % 42 % 45 % projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimin- 72 % 63 % 73 % projektit toteutuvat sovitun budjetin mukaisesti 49 % 45 % 49 % projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa 43 % 42 % 43 % IT:n hyödyntämisen indeksi 102 89 99 Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7-portaisella Likertin IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme ta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa. stä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän si 100 vuoden 2012 tutkimuksen arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009-2011. Yksi IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus) barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja 2011 2012 7,7 5,0 70 % 74 % 75 % 85 % 87 % 79 % 77 % 90 % 95 % 82 % 85 % 50 % 51 % 62 % 58 % 54 % 57 % 45 % 48 % 73 % 69 % 49 % 50 % 43 % 43 % 100
  15. 15. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme kyselyssämme IT-kustannusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 hyödyntämisen indeksiä yleisemmäll indeksin arvoa laskevana vaikutuksena. lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten suomalaisorganisaatioissa. Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan. Onko IT:n hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n välillä. Likert-asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2 Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa 43 %:sta 69 %:iin. IT:n soveltamista kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö vuosina. Ristiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa IT-indeksin tunnusluvuissa. IT-indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta (positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän ja IT auttaa säästämään kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62 %:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa ky selvästi sen merkitystä vähemmän. Olemme kirjoittaneet tästä ilmiöstä jo aikaisempien vuosien asian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja kyselymme vastaajien käsitysten mukainen suuri hyödyntämisen parantamiseen panosteta? 3.3 IT:n johtamisen indeksi Poimimme IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamis muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat positiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7 Likert-asteikolla ja kaksi (strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle) mitataan kyllä – ei IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua ( koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indek puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen tunnusluvun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään. Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 15 Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme kuitenkin samalla, ettemme ole selvittäneet nusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken. Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme tässä IT:n hyödyntämisen indeksiä yleisemmällä tasolla. Vuoden 2008-2009 taloustaantuma näkyi indeksin arvoa laskevana vaikutuksena. Vuotta 2010 lukuun ottamatta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten lähellä sataa. Se kertoo IT:n hyödyntämiskyvyn säi Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan. hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2 Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö näkyy IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuissa kaikkina istiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa myös aiemmin läpikäydyn indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta (positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62 %:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT-barometrin tulokset siis kertovat moni eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa kykenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä lmiöstä jo aikaisempien vuosien IT-barometri raporteissa. Haluamme nostaa sian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja IT:n johtamisen kehittämistarpeena. Jos IT:llä on äsitysten mukainen suuri merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n hyödyntämisen parantamiseen panosteta? IT:n johtamisen indeksi IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamista kuvaavaa tunnuslukua IT muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7 strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median ei –en osaa sanoa asteikolla. IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua (tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka na kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indeksin taannehtien arvojen laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään. Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT-barometri kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT- , ettemme ole selvittäneet 12, tarkastelemme tässä IT:n 009 taloustaantuma näkyi vuoden 2010 ta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut IT:n hyödyntämiskyvyn säilyneen vakaana Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan. ? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2012 indeksissä. Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT-projektien onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitystä ndeksin tunnusluvuissa kaikkina myös aiemmin läpikäydyn indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta (positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62 trin tulokset siis kertovat monilla kenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä barometri raporteissa. Haluamme nostaa kehittämistarpeena. Jos IT:llä on merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n ta kuvaavaa tunnuslukua IT-barometri kyselyn muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT-johtaja raportoi, jotta indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7-portaisella strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka ovat barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen sin taannehtien arvojen laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen
  16. 16. © Tietotekniikan liitto ry 2012, all rights reserved IT:n johtamisen indeksi 2012 Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimi tatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva kokonaisuus IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoi teiden saavuttamisessa IT-infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja ke keiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva kok naisuus Ylin johto, yksiköiden johto ja IT IT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon p rusteella IT–hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella IT:n ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketo minnan hyödyntämiseksi on olemassa Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen m dian hyödyntämiseksi on olemassa Keskeisillä IT-riskeillä on raja riskienhallinnan tavoitteet Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätökse teko on sovittu Liiketoiminnassa käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo IT:n johtamisen indeksi Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 ar Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal osoituksena IT:n johtamisen haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen kertoo sen, ettei IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa IT:n johtamisen indeksin sisällä yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla m governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen ja IT-riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja o sekä liiketoiminnan ja IT-johdon yhteistyö Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa johtamiseen parantaa niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen Tutkimusraportti – IT-barometri 2012 16 misen indeksi 2012 2009 2010 2011 Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimin- tatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva N.A. N.A. N.A. IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoit- 93 % 89 % 90 % infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja kes- keiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva koko- 64 % 59 % 64 % Ylin johto, yksiköiden johto ja IT-johto osallistuvat IT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon pe- 64 % 53 % 62 % hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet 76 % 73 % 77 % IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella 63 % 50 % 59 % ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset 59 % 51 % 52 % Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoi- minnan hyödyntämiseksi on olemassa 54 % 31 % 46 % Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen me- dian hyödyntämiseksi on olemassa 16 % 16 % 34 % riskeillä on raja-arvot tai muut IT- riskienhallinnan tavoitteet 56 % 50 % 46 % Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätöksen- N.A. N.A. N.A. käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin N.A. N.A. N.A. Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo 61 % 52 % 59 % IT:n johtamisen indeksi 101 87 99 Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme jälleen indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 arvoa. Siinä näkyy vuosien 2008-2009 taloustaantuman vaikutus. Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa organisaatioissa viime vuosina. yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla melko lailla samalla governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja ovat tavoitteiden asettamiseen johdon yhteistyö organisaation strategian toteuttamisessa. Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa-alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen 2011 2012 64 % % 88 % 64 % 78 % 62 % 58 % 77 % 58 % 59 % 58 % 52 % 49 % 46 % 46 % 34 % 34 % 46 % 56 % 54 % 70 % 59 % 59 % 100 12, tarkastelemme jälleen indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat 2009 taloustaantuman vaikutus. Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matalana ja haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen organisaatioissa viime vuosina. yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median lailla samalla tasolla, kuten governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen vat tavoitteiden asettamiseen Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen puuttuminen selittävät osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen

×