TRO 1/2013 vpHallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollontietojärjestelmien ja rahoituksen johdostaJyrki J.J. KasviT...
Vallitseva tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät kommunikoi  keskenään   Tiedonhall...
Kitkaton Suomija sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi Kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1)    JulkICT ta...
Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6)    Kuntien palveluiden digitalis...
Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Nopea toteuttaminen (polku 20)   (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriön älyst...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 1 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi   Jos tietojärjeste...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 2 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä   Peri...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 3 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit   Tietoj...
Huomioita hallituksen selvityksestä Valtionavustusta saavien Kaste-hankkeiden tietotekniset osuudet  ja hankinnat edellyt...
KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,  kaikkien terveyden...
U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu?            Kysymyksiä?30.9.2010      www.kasvi.org             11
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta

757
-1

Published on

Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
757
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta

  1. 1. TRO 1/2013 vpHallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollontietojärjestelmien ja rahoituksen johdostaJyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
  2. 2. Vallitseva tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään  Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet  Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen  Ylimääräisen työn kustannukset Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
  3. 3. Kitkaton Suomija sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi Kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1)  JulkICT tarvitsee valtuudet velvoittaa ja tarvittaessa sanktioida kunnat, ministeriöt ym. käyttämään yhteistä arkkitehtuuria  Jaettujen infrastruktuuripalveluiden rahoitus (esim. kirjautuminen, KanTa ym.)  Arkkitehtuuri ei yksin riitä, jos esim. sanasto ja käytännöt eivät ole yhteensopivia Kiinteä ja mobiili laajakaista (polku 3)  Etähoitoratkaisut vaativat toimivat koko maan kattavat laajakaistayhteydet Julkisten tietoaineistojen avaaminen (polku 4)  Sosiaali- ja terveydenhoidon digitaalisten tietoaineistojen anonymisointi on otettava huomioon järjestelmiä hankittaessa ICT 2023 tki-ohjelman 10 v . * 20 milj. € = 855 htv (polku 5)  Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin tutkimus, kehitys ja innovaatiot puuttuvat esitetystä ohjelmasta. Konkretiaa! 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
  4. 4. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6)  Kuntien palveluiden digitalisointiin keskittyminen sivuuttaa ongelmien taustalla vaikuttavan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituskanavien monimuotoisuuden! Big Data (polku 10)  Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen tutkimuksessa ja kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta ja lainsäädäntöä. Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16)  Esikaupallisten pilottien sovittaminen olemassaoleviin kokonaisjärjestelmiin ja suhde hankintalakiin  Järjestelmähankintojen oltava sopivan kokoisia myös pk-yrityksille  Soster hankintatoiminnan kehittämiskeskuksen rooli ja suhde muihin toimijoihin, esim. VNK:n ICT asiantuntijaryhmään ja Kuntien Tieraan 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Nopea toteuttaminen (polku 20)  (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriön älystrategiaa odotellessa Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21)  Valtioneuvoston kanslian ICT asiantuntijaryhmän välitön vuoropuhelu substanssiosaajien kanssa. Hankepöhön riski vältettävä polkuja toteutettaessa!  Moni poluista tarkoitus toteuttaa erilaisina hankkeina ja projekteina  Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät helposti leijonanosan resursseista 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  6. 6. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 1 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi  Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan. – Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun esim. soster-lainsäädäntö, organisointi, työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava. – Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon. Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa  Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari suomalaista ohjelmataloa.  Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista. Ratkaisuehdotuksia:  Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat  Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
  7. 7. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 2 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä  Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!  Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi – Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi. Ratkaisuehdotuksia:  Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen – jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...  Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen – Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi  Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen – 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan. 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
  8. 8. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 3 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit  Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi! – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua  Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa Osaamisen epätasapaino  Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista – It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa. Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.  Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään Hallintorajojen loukkaamattomuus  JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen. – Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta  Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia – mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Huomioita hallituksen selvityksestä Valtionavustusta saavien Kaste-hankkeiden tietotekniset osuudet ja hankinnat edellyttävät soster-ministeriön luvan.  Vahva ohjauskeino, joka on otettava aktiiviseen käyttöön.  ”Avustuksilla on saavutettu paikoin pysyviä vaikutuksia toimintaan.” KanTa-vaatimusten mukaisuuden auditointi lakisääteiseksi  Hyvä! Tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.  Käsittämätön aukko. Huomio keskittyy terveydenhoidon tietojärjestelmiin  Sosiaalipalveluiden tietojärjestelmissä vähintään yhtä suuria haasteita! 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
  10. 10. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön, kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.  KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!  Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi. KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.  Seuranta ja auditointi Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.  Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen… 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Kysymyksiä?30.9.2010 www.kasvi.org 11
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×