TRO 1/2013 vpHallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollontietojärjestelmien ja rahoituksen johdostaJyrki J.J. KasviT...
Vallitseva tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät kommunikoi  keskenään   Tiedonhall...
Kitkaton Suomija sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi Kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1)    JulkICT ta...
Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6)    Kuntien palveluiden digitalis...
Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Nopea toteuttaminen (polku 20)   (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriön älyst...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 1 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi   Jos tietojärjeste...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 2 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä   Peri...
Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 3 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit   Tietoj...
Huomioita hallituksen selvityksestä Valtionavustusta saavien Kaste-hankkeiden tietotekniset osuudet  ja hankinnat edellyt...
KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,  kaikkien terveyden...
U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu?            Kysymyksiä?30.9.2010      www.kasvi.org             11
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta

719

Published on

Tieken lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koskien hallituksen selvitystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta, erityisesti ICT2015 Kitkaton Suomi -raportissa ehdotettujen toimenpiteiden näkökulmasta.

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
719
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Hallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien ja rahoituksen johdosta

  1. 1. TRO 1/2013 vpHallituksen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollontietojärjestelmien ja rahoituksen johdostaJyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
  2. 2. Vallitseva tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään  Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet  Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen  Ylimääräisen työn kustannukset Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
  3. 3. Kitkaton Suomija sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisointi Kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1)  JulkICT tarvitsee valtuudet velvoittaa ja tarvittaessa sanktioida kunnat, ministeriöt ym. käyttämään yhteistä arkkitehtuuria  Jaettujen infrastruktuuripalveluiden rahoitus (esim. kirjautuminen, KanTa ym.)  Arkkitehtuuri ei yksin riitä, jos esim. sanasto ja käytännöt eivät ole yhteensopivia Kiinteä ja mobiili laajakaista (polku 3)  Etähoitoratkaisut vaativat toimivat koko maan kattavat laajakaistayhteydet Julkisten tietoaineistojen avaaminen (polku 4)  Sosiaali- ja terveydenhoidon digitaalisten tietoaineistojen anonymisointi on otettava huomioon järjestelmiä hankittaessa ICT 2023 tki-ohjelman 10 v . * 20 milj. € = 855 htv (polku 5)  Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoinnin tutkimus, kehitys ja innovaatiot puuttuvat esitetystä ohjelmasta. Konkretiaa! 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
  4. 4. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6)  Kuntien palveluiden digitalisointiin keskittyminen sivuuttaa ongelmien taustalla vaikuttavan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituskanavien monimuotoisuuden! Big Data (polku 10)  Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen tutkimuksessa ja kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta ja lainsäädäntöä. Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16)  Esikaupallisten pilottien sovittaminen olemassaoleviin kokonaisjärjestelmiin ja suhde hankintalakiin  Järjestelmähankintojen oltava sopivan kokoisia myös pk-yrityksille  Soster hankintatoiminnan kehittämiskeskuksen rooli ja suhde muihin toimijoihin, esim. VNK:n ICT asiantuntijaryhmään ja Kuntien Tieraan 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Kitkaton Suomi ja soster digitalisointi (2) Nopea toteuttaminen (polku 20)  (mm.) Sosiaali- ja terveysministeriön älystrategiaa odotellessa Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21)  Valtioneuvoston kanslian ICT asiantuntijaryhmän välitön vuoropuhelu substanssiosaajien kanssa. Hankepöhön riski vältettävä polkuja toteutettaessa!  Moni poluista tarkoitus toteuttaa erilaisina hankkeina ja projekteina  Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät helposti leijonanosan resursseista 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  6. 6. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 1 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi  Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan. – Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun esim. soster-lainsäädäntö, organisointi, työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava. – Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon. Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa  Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari suomalaista ohjelmataloa.  Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista. Ratkaisuehdotuksia:  Avoimet järjestelmien väliset ja sisäiset rajapinnat  Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
  7. 7. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 2 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä  Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!  Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi – Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi. Ratkaisuehdotuksia:  Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen – jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...  Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen – Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi  Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen – 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan. 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
  8. 8. Julkisten tietojärjestelmähankkeiden haasteita 3 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit  Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi! – Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua  Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia – Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa Osaamisen epätasapaino  Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista – It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa. Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.  Soster- ja it-osaaminen eivät aina keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään Hallintorajojen loukkaamattomuus  JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen. – Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta  Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia – mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Huomioita hallituksen selvityksestä Valtionavustusta saavien Kaste-hankkeiden tietotekniset osuudet ja hankinnat edellyttävät soster-ministeriön luvan.  Vahva ohjauskeino, joka on otettava aktiiviseen käyttöön.  ”Avustuksilla on saavutettu paikoin pysyviä vaikutuksia toimintaan.” KanTa-vaatimusten mukaisuuden auditointi lakisääteiseksi  Hyvä! Tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.  Käsittämätön aukko. Huomio keskittyy terveydenhoidon tietojärjestelmiin  Sosiaalipalveluiden tietojärjestelmissä vähintään yhtä suuria haasteita! 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
  10. 10. KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön, kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa.  KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen!  Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi. KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.  Seuranta ja auditointi Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat.  Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen… 21.2.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Kysymyksiä?30.9.2010 www.kasvi.org 11
  1. Gostou de algum slide específico?

    Recortar slides é uma maneira fácil de colecionar informações para acessar mais tarde.

×