Your SlideShare is downloading. ×
0
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuus

141

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
141
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  1. Puhetaito: 10^7 bittiäKirjoitustaito: 10^11 bittiä KaupunkikulttuuritKirjapainotaito: 10^17 bittiä Renessanssi Teollinen yhteiskuntaTieto- ja viestintätekniikka: 10^25 bittiä VerkostoyhteiskuntaDonald Robertson: New Renaissance
  2. Ihmisen aivot ovat kuitenkinedelleen puhumaan oppimisentasolla Gutenberg Encyclopedia
  3. Kirjastot ja digitaalinen tulevaisuusJyrki J.J. Kasvi
  4. Kehityksen aaltoja Fuusio-Globalisaatio YhteiskuntaBKT Bio- ?? v.Monimutkaisuus YhteiskuntaMuutostahti 25 v. Tieto- yhteiskunta 50 v. Teollisuus- Olet tässä! yhteiskunta Maatalous- 250 v. yhteiskunta 6000-7000 v. Mika Mannermaa
  5. Ennustamisen vaikeus ”I think there is a world market for maybe five computers.”  Thomas Watson, IBM CEO ,1943. ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”  Popular Mechanics magazine on development of science, 1949. ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”  Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977 "You arent going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."  Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989 "The Internet? Bah!"  Newsweek headline, 1995 Usein scifi on osunut ennusteita paremmin oikeaan.  True Names, Vernor Vinge.
  6. Esim. ”Aivotahdistin”2020-luvulla kehitettävän10^19 flopsin supertieto-koneen kapasiteetti riittääaivojen simuloimiseen. www.kasvi.org 7
  7. Etuoikeus vai perusoikeus? Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa oikeus nettiyhteyteen on turvattu lailla CC 3.0 SA BY Ralf Roletschek  Vuoteen 2015 mennessä kaikilla suomalaisilla on oikeus nopeaan laajakaistaan Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin  Esim. pankkiasiointi ja kodin ja koulun yhteistyö  Sähköisten palveluiden oltava esteettömiä ja saatavia Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?  Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät saa käyttää nettiä Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?  Periaatteessa nettiyhteys on laskettu mukaan toimeentulotuen perusosaan, mutta käytännössä…  Kirjastot tarjonneet ilmaisen pääsyn nettiin ja koulutusta netin käyttöön 26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  8. Median murros Internet on jo syrjäyttänyt TV:n  Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat  Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin  Tanskalaisista enää kolmannes lukee lehtensä paperilta Kirjastot joko katoavat tai muuttuvat mediakeskuksiksi  Sopimuksia ekirjojen lainaamisen pelisäännöistä ei vielä ole  Tuleeko kulttuurista maksukykyisten etuoikeus? Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajankäytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat  Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi Postin jakelu harvenee ja loppuu  Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat
  9. Esim. PilviTV – kuuma mediaperuna  Broadcast-televisio muuttuu nopeasti on-demand-pilvipalveluksi  2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä  Suomen lainsäädäntö välttää huolellisesti mainitsemasta koko nettiTV:tä  Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille  TV-taajuuksien vapauttamista muuhun käyttöön harkitaan jo  Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä  TV Kaistan oikeudenkäynnin lisäksi mm. Elisa Viihde Musiikki on jo pilvessä on joutunut rajoittamaan palveluaan  Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV- Television ja elokuvan jälkeen sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla lehdistö ja kirjallisuus valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla muuttuvat pilvipalveluiksi  Ilman nopeaa runkoverkkoa ja taloyhteyksiä Suomen Internet ruuhkautuu lähivuosina
  10. Teknologia ja tekijänoikeudet Painokoneen keksiminen loi tarpeen tekijänoikeuksille 1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi 2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti  Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja populaarikirjallisuuden  Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui  Kirjapaino mahdollisti myös julkiset kirjastot. Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista 2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti  Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?  Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?  Miten käy kirjastojen? 26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  11. Annen asetus 1709 Englannissa säädettiin vuonna 1709 ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki  Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja. – Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!  Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin  Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!  Jakelijat uusi osapuoli julkaisijan ja kuluttajan välissä
  12. Tasapainon etsimistä Tekijät Markkinat Kuluttajat Jakelijat Julkaisijat LainsäädäntöLainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimmanosapuolen oikeuksia. Vahvoilla osapuolilla kuitenkin parhaat lobbarit.
  13. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUKMedian liiketoimintamallitmurroksessa Omistusoikeus  Ubiikkiyhteiskunnassa yhä suurempi osa omaisuudesta on immateriaalista – Immateriaalisen omaisuuden hallinta on haastavaa ellei mahdotonta – digitaalisen tiedon jakelu ja kopiointi on käytännössä ilmaista  Tuotteen niukkuuteen perustuvat vanhat liiketoimintamallit menettävät immateriaalituotteiden kaupassa merkitystään – Fyysiset sisältötuotteet korvautuvat digitaalisilla sisältöpalveluilla Kuluttajansuoja  Uudet liiketoimintamallit haastavia myös kuluttajille – Kuluttaja on tottunut ostamaan sisältöä, mutta saa nyt sisältöihin vain rajoitetun käyttöoikeuden – Ilmaisissa palveluissa käyttäjä on raaka-ainetta, jonka tiedoista jalostetaan maksullista palvelua varsinaisille asiakkaille – Lainsäädännön puuttuessa ollaan sopimusten varassa (EULA)  Sisältöjen käytön valvontaan käytetyt keinot voivat vaarantaa kuluttajan yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suojan 26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  14. Ilmainen on uusi musta Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen  Ladattu yli miljardi kertaa… Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja sähköpostipalvelu ovat ilmaisia  Käyttäjät ovat raaka-ainetta, joiden tiedoista jalostetaan tuotteita varsinaisille asiakkaille Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen  Yli 70 milj.rekisteröitynyttä pelaajaa, aktiivisia 32 milj. Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen  Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011 Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen  3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa Teknologian kehitys on aina nostanut tuottavuutta ja laskenut hintoja …  Ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa!
  15. Haastava tilanne Fyysiset mediavälineet katoavat  Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 seuraavat LP:n, kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä  Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi  Mm. kirjapainot (levypuristamot) ja kirjakaupat (levykaupat) katoavat arvoketjusta Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?  Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille jos ekirjoja (tai digitaalista musiikkia, elokuvia ym.) ei voi lainata? Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa  Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska jakelu on käytännössä ilmaista  Esim. Helsingin Sanomien maksumuuri todennäköisesti ajaa osan lukijoista mm. YLEn sivuille Kansalliskirjastolla ei ole oikeutta kerätä Internetistä vuotta 2006 vanhempaa sisältöä  20 vuotta suomalaisen tietoyhteiskunnan historiaa on menetetty
  16. Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä Suomenensimmäistä poliittista nettilehteä ei ole olemassa
  17. Myös suomalainen demoscene-kulttuuri on unohdettu http://www.youtube.com/watch?v=XtCW-axRJV8 26.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
  18. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua30.9.2010 www.kasvi.org 19

×