Kasvi säännöt ja oikeudet elo 2012

1,450 views

Published on

Oppilaitosjohdon LUOTI - Luotsaa tietotekniikkaan -seminaarisarjan esitys elokuussa 2012

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,450
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
794
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kasvi säännöt ja oikeudet elo 2012

  1. 1. Säännöt ja oikeudet ja lainsäädäntöJyrki J.J. Kasvi
  2. 2. Kehityksen aaltoja Fuusio-Globalisaatio YhteiskuntaBKT Bio- ?? v.Monimutkaisuus YhteiskuntaMuutostahti 25 v. Tieto- yhteiskunta 50 v. Teollisuus- Olet tässä! yhteiskunta Maatalous- 250 v. yhteiskunta 6000-7000 v. Mika Mannermaa
  3. 3. Lessig on optimisti! Code is law! - Lawrence Lessig Koodi ≠ Laki Koodi > Laki Avoin yhteiskunta <=> Avoin Koodi/data/etcLaki määrittelee sen mitä saa ja ei saa tehdä.Koodi määrittelee sen, mitä voi ja ei voi tehdä.30.9.2010 www.kasvi.org CC 2.0 Attribution Robert Scolbe
  4. 4. Esimerkiksi Viron lainvalmistelu Virossa koko lainsäädäntö- prosessi on netissä valmis- telun aloittamisesta lain voimaantuloon.  Presidentin allekirjoitus on ainoa vaihe, jossa laki käy paperilla  Edellyttää, että ministeriöiden ja parlamentin järjestelmät ovat avoimia ja yhteentoimivia Keskeneräisistä asioista on pakko keskustella!  Suomessa samat asiat ovat periaatteessa avoimia, mutta erilaisen tiedonhallinnan vuoksi lopputulos ei ole sama kuin Virossa 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. Kuvakaappaus Habbo HotellistaDigitaalinen arvomaailma Teknologialla on arvot, jotka ohjaavat muutosta  Esim. kuka, koska ja missä ohjelmoi Internetin perusprotokollien ensimmäiset versiot? Uudet vuorovaikutteiset osallistavat mediat luovat uutta sosiaalista kulttuuria  Some, blogit, SMS, P2P, Wiki, ...  Vapaus valita, luoda ja julkaista, ...  Vapaus luoda uudenlaisia yhteisöjä Digitaalinen kulttuuri on sivuutettu keskustelussa  Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja Galtsuun ennen kuin ilmiöön havahduttiin  Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin ilmiöön havahduttiin  Mitä digitaalisen kulttuurin ilmiötä emme nyt huomaa?
  6. 6. Miksi Suomen kehitys pysähtyi? Lainsäädäntö ja viranomaiset putosivat teknologian kehityksen vauhdista  Jokainen ministeriö ja kunta puuhaa omiaan, eikä kokonaisuus ole kenenkään vastuulla (sähköinen tunnistus)  Odotetaan toimijoiden sopua loputtomiin (mobiilimaksaminen)  Kartetaan poliittisesti arkoja kysymyksiä (Internet-TV)  Lainsäädäntöporessi on liian hidas (modeemikaappauslaki)  Teknologian ymmärrys puuttuu (rfid-passit, sähköinen äänestys)  Hankinta- ja it-projektiosaamisen puutteet (julkiset it-hankkeet)  Tietoyhteiskunta ei poliittinen vaan tekninen kysymys (laajakaista) Suomalaiset yritykset kasvoivat kylläisiksi ja laiskoiksi  Hintakilpailu korvasi tuotteilla ja palvelulla kilpailemisen  Julkinen R&D-raha söi innovointikyvyn (väärä asiakas)  Ajatellaan edelleen Suomen “sisä”markkinoiden näkökulmasta
  7. 7. Akuutteja päätöksiä• Internet ja televisio  Avoin data – InternetTV, YLEn rahoitus – Kustannukset  Nettipuolustus• Paperipostipalvelut – Stuxnet & kyberstrategia – Lehtien ja laskujen kato  Esteettömyys• Infrastruktuuri – Ikääntyvä väestö – Laajakaista, taajuudet, IPv6  Tekijänoikeudet• Internetin hallinta – DRM ja kuluttajansuoja – ACTAn implementointi – Pilvipalveluiden sääntely – Suodatus & vihapuhe  Kuluttajansuoja – Laajakaistan laatu – Netin neturaalius – Ilmaispalvelut• Sosiaalinen media – Epäreilut EULAt – Amatöörijournalismi  Kansalaisoikeudet – Käyttäjien tuottamat sisällöt – Yksityisyys – Sananvapaus• Tietosuoja – Identiteetin suoja – Identiteettivarkaudet
  8. 8. Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna  Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi  Tvkaista and voddler ovat vasta alkua  2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä  Suomen lainsädäntö väistää huolellisesti mainitsemasta koko TV-ohjelmien nettijakelua  TV-taajuuksia vapautuu mm. mobiililaajakaistalle  Mobiili ipTV • Markkinoiden uusjako – Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat, jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi • Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi Internet-jakelua – Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja TV-sisällön tarjoajia paremmalla valikoimalla
  9. 9. Median murros Internet on jo syrjäyttänyt TV:n  Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä  Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat  Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat  Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi Postin jakelu harvenee ja loppuu  Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat Perinteiset kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä
  10. 10. CC 3.0 SA BY Ralf RoletschekDigitaalinen imperatiivi Nettiyhteys ei ole etuoikeus vaan perusoikeus  Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin – Esim. Koulunkäynti ja kodin ja koulun yhteistyö  Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi? – Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?  Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa? Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys  Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa – Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. Pilvi mullistaa pelisäännöt Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat CC SA Attribution Sugree siirtymässä omista konesaleista pilveen  Pääomia ei tarvitse sitoa infraan – Oma infra ei enää rajoita tietohallinnon kehittämistä  Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä – Esim. UK:n G-Cloudin laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi  Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa ja kilpailuttaa Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista  Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja  mutta rajoilla on väliä
  12. 12. Rajoilla on väliä Palveluntarjoaja, asiakas, data ja laskenta voivat sijaita eri maissa  Esim. Monet oppimisympäristöt ovat pilvipalveluita  Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka – Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat  Esim. tietoturvan taso on sopimusten varassa Palvelinfarmien resursseja käytetään Internetin välityksellä  Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut  Kuka hallitsee Internetin toimintaa?
  13. 13. Gartnerin raportti: http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315Gartnerin megatrendit:– Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 20141. Kuluttajaistuminen  Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä  Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita2. Virtualisointi  Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita3. App-ifikaatio  Yleiskäyttöisten sovellusten ja palveluiden asemesta kehitetään käyttäjä&tilanne-kohtaisia appseja  Esim. iPhone-käyttäjillä yli 100 appsia, joita käytetään lähes 1½ tuntia päivässä4. Itsepalvelupilvi  Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa käytettävissä5. Liikkuvuus  Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä Jos lainsäädännön ja koulutusohjelmien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä.
  14. 14. Teknologia ja tekijänoikeudet Painokoneen keksiminen loi tarpeen tekijänoikeuksille (300 v) 1. Teoskappalekopioiden tuotanto muuttui edulliseksi 2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti  Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja populaarikirjallisuuden  Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista 2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti  Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa?  Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat? 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  15. 15. Annen asetus 1709 Englannissa säädettiin vuonna 1709 ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki  Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja. – Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM- teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!  Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin  Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!
  16. 16. Tasapainon etsimistä Tekijät Markkinat Kuluttajat Jakelijat Julkaisijat LainsäädäntöLainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimmanosapuolen oikeuksia.
  17. 17. Intressijännitteitä Neelie Kroes, komission varapj ja Digitaalisen agendan komissaari on todennut, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä antaa välikäsille keskeisen aseman, vaikka ne usein käyttävät kohtuuttoman kovia keinoja ja toimivat epäreilusti: "It irritates the public who often cannot access what artists want to offer, and leaves a vacuum which is served by illegal content, depriving the artists of their well deserved remuneration. And copyright enforcement is often entangled in sensitive questions about privacy, data protection or even net neutrality." CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
  18. 18. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUKHaastava tilanne Fyysiset mediavälineet katoavat  Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin, C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Koulut ovat jäämässä mediamuseoiksi  Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?  Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille? Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa  Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista Amatöörimediat haastavat teolliset mediat  Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa  Opettajien ja oppilaiden tuottaman sisällön tekijänoikeudet  Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja immateriaalioikeudet?
  19. 19. Kysymys Kättä nostaen: Oletko ollut aineistoa netistä hankkiessasi tilanteessa, jossa et ole tiennyt, mitä saat ja mitä et saa tehdä? 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
  20. 20. Uudet pelisäännötTavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi  Kulttuurin laajeneminen!  Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen. Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen  Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo?  Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat myös uhattuina Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin edistäminen  Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyrightParhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa
  21. 21. Hankalia yksityiskohtia Julkisen tiedon tekijänoikeudet  Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten kulttuurilaitosten teokset • Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa Kehitysmaiden pääsy tietoon  Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu Ohjelmistojen tekijänoikeudet  Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde  ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin  Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin  Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä
  22. 22. Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä julkaisua eiole olemassa
  23. 23. www.tieke.fi
  24. 24. Jokainen voi olla massamedia ”In the Internet no-one knows you are a dog.”  Digitaalinen identiteetti Demokratia = sananvapaus & yksityisyyden suoja  Oikeus hankkia tietoa vapaasti ilman pelkoa  Oikeus ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa  Anonymiteetin eli demokratian hinta voi olla korkea  Suomen perustuslakiin 100 vuotta sitten vahva sananvapaus, koska nimenomaan sensuuri oli johtanut poliittisiin levottumuuksiin Lainsäädäntö periytyy yksisuuntaisen, hierarkkisen median maailmasta  Nyt kuka tahansa voi olla massamedia jopa nimimerkillä  Yhdessä tuotetut sisällöt (esim. wikipedia) Sosiaalinen media demokratisoi viestinnän  Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan.  Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt haussa  Sosiaalisen median sosiaalinen pääoma vasta kehittymässä
  25. 25. Kysymys Kättä nostaen: Oletko netissä omalla nimelläsi?  Aina – on voitava olla omalla nimellä sanojensa takana  Sekä että  En koskaan – suojelen identiteettiäni ja yksityisyyttäni Kättä nostaen: Pitäisikö lasten olla netissä omalla nimellään?  Aina  Sekä että  Ei koskaan 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25
  26. 26. Vallankumous 160 merkillä Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä  Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001  Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena  Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita  ”Kuka h*** tätä masinoi?” Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa  Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
  27. 27. Ei johtajia, jotka pidättää: www.tieke.fi
  28. 28. Digitaaliset kansalaisoikeudet Digitaalinen yksityisyyden suoja  Ruotsin valtio lukee sinun sähköpostisi! Digitaalisen ilmaisun vapaus  Tiedätkö, jos nettiyhteyttäsi ennakkosensuroidaan? Digitaalisen omaisuuden suoja  Tekijänoikeuksien seuranta ja valvonta Digitaalinen kotirauha  Levy-yhtiö voi tietää, mikä kappale kotikoneellasi soi! Identiteetin suoja  Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos!  Oikeus hallita itseään koskevia tietoja
  29. 29. Yksityisyys kateissa Sähköinen viestintä mahdollistaa kaiken viestinnän teknisen seurannan ja tallentamisen.  Yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suoja on turvattava lainsäädännöllä ”Ei rehellisellä ihmisellä ole mitään salattavaa”  Todistustaakka on aina sillä taholla, joka haluaa rajoittaa yksityisyyttä – ei päinvastoin Viranomaisten lisäksi tietoyhteisunnassa myös yritykset uhkaavat yksityisyyden suojaa  Kustannustehokas toiminta ei välttämättä ole tietoturvallista  Sosiaalinen media perustuu henkilötietojen hyödyntämiseen Hyväänkin tarkoitukseen kerätyt tiedot voivat päätyä vääriin käsiin tai käyttöön
  30. 30. Sosiaalisen identiteetin suoja Toisen nimissä on helppo esiintyä  Toisen nimissä luodut blogit, facebook- ja twitter-profiilit mustamaalaamisen ja kiusaamisen välineinä Oma sosiaalinen minä kannattaa suojata  ”Kuka nyt minun sivuilleni viitsisi murtautua.” Herjaaminen nauttii monessa maassa sananvapauden suojaa  Palvelimen tai palveluyhtiön kotimaa ratkaisee  Virka-avun saaminen ulkomailta kunnianloukkaustutkinnassa vaikeaa Kannattaa jatkuvasti seurata oman nimensä käyttöä sosiaalisessa mediassa  ”Eihän meillä täällä Suomessa…”
  31. 31. Kysymys Kättä nostaen: Oletko koskaan googlannut oman nimesi? Löytyikö yllätyksiä? 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31
  32. 32. Digitaalisuuden taakka ”Unabomber” Theodore Kaczyski terrorisoi Yhdysvaltoja kirjepommeilla 18 vuotta tappaen kolme ja haavoittaen 29:ää. Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet tappoivat viisi ja tartuttivat 17. Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi alkaa kerätä kirjepostin tai pakettien tunnistetietoja kirjepommi-iskujen ennalta- ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Miksi sähköpostien kerätään?
  33. 33. Esim. tunnisteuhkakuvia Tunnistetiedot tallennetaan kaikista sähköposteista, tekstiviesteistä, puheluista ja EMS-palveluista 12 kk ajan  Ulkopuolinen rikollinen väärinkäyttö (Kolumbian huumekartellit)  Viranomaisten harjoittama tietojen väärinkäyttö (Supo)  Tietoja keräävän yrityksen harjoittama väärinkäyttö (Sonera)  Yksittäisen viranomaisen väärinkäyttö (sairaanhoitajat) Kasvokuva, sormenjäljet ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös DNA-tunniste passin rfid-sirussa  Kasvokuvien automaattinen tunnstaminen valvontakamerakuvista  Poliisille syntyy Suomessa kattava sormenjälkirekisteri (esim. Saksassa ei)  Passit lukeville raja-asemille syntyy sormenjälkirekisteri, jonka käyttöä ei säätele Suomen lainsäädäntö  Luotankonko Suomen poliisiin? Tällä hetkellä.  Luotanko kaikkiin maailman tullimiehiin? En!
  34. 34. Lapset suojaan Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan usein lastensuojelulla  Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn? Wilhelm Amberg: Vorlesung aus Goethes Werther Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä  Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio, videot, videopelit, vir tuaalimaailmat  Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen  Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai masennuksesta, jos tietokonetta jatkuvasti valvotaan?? Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria  Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista
  35. 35. Ostettu turvallisuuden tunne Esto-ohjelmat ja sisällön suodatus eivät ole ratkaisu rikollisen sisällön torjumiseen  Antavat valheellisen, ostetun turvallisuuden tunteen – Paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia – Estojen ja suodatusten kiertäminen on triviaalia  Käytännössä ulkoistettua ennakkosensuuria – Toimivaltuudet, laillisuusvalvonta ja oikeusturva? Sensuuri laajenee aina helposti uusille alueille  Suodattaneet mm. suodatusta kritisoivia sivuja  Rahapelipalvelut ja nettiapteekit Suodatus voi kääntyä tarkoitustaan vastaan  Lapsipornon suodatukseen Suomessa käytetty järjestelmä helpottaa lapsipornon löytämistä.
  36. 36. Digitaalinen kotirauha Ulottuuko kotirauha tietokoneeseen?  Rikkooko snoopwarea tai keyloggerin tietokoneeseen asentava exä kotirauhaa? Kyllä!  Rikkooko DRM kotirauhaa (salakuuntelee tai salakatsoo), jos se raportoi levy-yhtiölle, mitä levyjä tietokoneella kuunnellaan? Hmm?  Milloin tietokoneelle kätkeytyvä haittaohjelma rikkoo digitaalista kotirauhaa? Voiko roskapostin rinnastaa puhelinhäiriköintiin kotirauhan rikkomisena?  Tekstiviestit _eivät_ KKO:n mukaan rikkoneet kotirauhaa!  Lakia muutettiin pikavauhdilla
  37. 37. Entä työpaikalla? Cyber Ark Software -yhtiön Englannissa tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että joka kolmas IT-osaston työntekijä oli joskus urkkinut työtovereidensa yksityisiä tietoja, esimerkiksi sähköposteja, dokumentteja ja palkkatietoja. Kuinka moni urkituista koneista oli etätyökäytössä kotona? Mutta emmehän me suomalaiset esimerkiksi kouluissa toimi näin? Emmehän?
  38. 38. Kiellot luovat vastakulttuuria Suomen videolaki kielsi K-18 videoiden kaupan  Suomeen maailman kehittynein splatteri-kulttuuri, joka perustui salakuljetettuihin ultraväkivaltaisiin videoihin Kiinan viranomaiset pitävät listaa netistä suodetettavista aiheista  Lista leviää nopeasti myös aktivisteille  Hallitus käytännössä informoi aktivisteja kielletyistä aiheista Etelä-Koreassa ei ollut itsenäistä mediaa  V. 2000 Oh-My-News teki kansalasista journalisteja  V. 2002 presidentti vaihtui ja antoi ensimmäisen haastattelunsa Oh-My- Newsille Saksan keltainen lehdistö korruptoitui  Bildblog.de avoin foorumi paljastaa Bild-Zeitungin virheet, valheet ja väärät toimintatavat other German media as well
  39. 39. Haktivismi Digitaaliset vigilantit tarttuneet CC 2.0 Generic Vincent Diamante nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin  Kun on opittu kaiken tapahtuvan heti ja asiakaslähtöisesti, perinteiset vaikuttamisen tavat koetaan hitaiksi ja yhdessä päätetyt ratkaisut vesitetyiksi kompromisseiksi  Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja rikollisjärjestöjä  Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta  Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja identiteetin jakava yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen organisaatio  Kuka tahansa voi ottaa Guy Favkes –naamarin kasvoilleen – teot ratkaisevat Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja  Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta  Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut  Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille
  40. 40. CC 3.0 Muuttamaton Tuppence1Avoimia haasteita: hallitusohjelma Hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman.  Viestintäpolitiikan sisältöön tai suuntaan ei kantaa Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.  Suunnitelma ICT:n hyödyntämisestä toimialalla LVM:n älyliikennestrategian tapaan. Valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset.  TYKKI täyttää hallitusohjelmaan jääneitä aukkoja
  41. 41. TietoyhteiskuntakaariKokoaa yhteen ainakin seuraavat lait Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Verkkotunnuslaki Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista Laki televisio- ja radiotoiminnasta Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.
  42. 42. Esim. radiotaajuustunnistus ”Nopeasti lisääntyvä etätunnistusteknologian (mm. rfid) käyttö avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii myös ajanmukaista lainsäädäntöä.”  Rfid on mullistanut jo kokoonpanon, logistiikan ja kulunvalvonnan, seuraavaksi mm. maksamisen, rakentamisen ja lääketurvallisuuden… Lainlaatijan haasteena etenkin tietoturva ja yksityisyyden suoja sekä kuluttajien informointi.  Muutoksia tarvitaan mm. viestinnän ja maksamisen sääntelyyn, kun rfid-pohjainen NFC-maksaminen älypuhelimilla yleistyy ja syrjäyttää kortit ja käteisen… 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42
  43. 43. CC 2.0 Share alike Attribution Deryck HodgeTietoyhteiskunnan kansalaistaitoja Tietotekniikan peruskäyttötaidot  Osaamisvaje kaikissä(!) ikäluokissa Medialuku- ja kirjoitustaidot  Mediakritiikki pirstoutuvassa mediakentässä  Tietoyhteiskunnassa kaikki ovat joukkoviestimiä  Nettijournalismin pelisäännöt Tietoturvataidot  Koska sähköisten palveluiden tietoturvaan ei voi luottaa Digitaalinen sosiaalinen pääoma  Sosiaalinen pääoma pudonnut somen kehityksen tahdista  Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on haastavaa Missä ja miten nämä opitaan?  Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia ratkaisuja  Suomi ainoita maita Euroopassa, jossa ICT ei ole kouluissa pakollinen oppiaine 20.8.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43
  44. 44. Amatöörimedian pelisäännöt Sosiaalinen media on joukkotiedotusväline vapauksineen ja vastuineen…  …ilman tiedotusopin koulutusta ja kokemusta, vastuuta kantavaa päätoimittajaa ja mediatalon juristia Journalistin ohjeet äidinkielen opetusohjelmaan!  Lähdekritiikki, riippumattomuus ja tietojen varmistaminen – Korjausvelvollisuus, vastinemahdollisuus  Lähdesuoja  Yksityiselämän suoja  Tekijänoikeuksien kunnioittaminen  Sananvapauden rajoitukset – Kunnian loukkaaminen, kansanryhmää vastaan kiihottaminen, lapsiporno, kopiosuojausteknologia, uskonrauha  Mainonnan etiikka – Muotiblogien pitäjiä on jo lahjottu
  45. 45. Lopuksi Tyttärelläsi on uusi miesystävä, ja sinulla jäljittämätön pääsy tietokantaan, jossa on hänen tulo / terveys / ostos / pankki/ rikosrekisteritietonsa. Vilkaisisitko: a) en koskaan b) vain jos mies on jotenkin epäilyttävä c) tietysti d) olen jo tehnyt jotain vastaavaa?
  46. 46. U.S. Army PhotoSukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua30.9.2010 www.kasvi.org 46

×