• Like
Tekes Tila-ohjelman julkaisu Elämykselliset tilat
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

Tekes Tila-ohjelman julkaisu Elämykselliset tilat

  • 412 views
Published

2012 päättyneen Tekesin Tila-ohjelman tuloksia: Elämykselliset tilat

2012 päättyneen Tekesin Tila-ohjelman tuloksia: Elämykselliset tilat

Published in Business
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
412
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
3
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Elämykselliset tilatTila-ohjelman tuloskatsaus
  • 2. Tila-ohjelmaTekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjel-massa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviinkäyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa.Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia elämyksellisiin tiloihin liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaa-tiotoimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita.Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 16 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosi-na 2008−2012.Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina.Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksil-lä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi.Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Manage-ment Consulting Oy:stä.SisällysMuotoiluKolmen yrityksen yhteismallisto henkii ajattomuutta 4Lasijätteelle uusi elämä 6Sisustusvalaisinten uudet tuulet mahdollistavat kasvun 8Graafisella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin 10KäyttäjäkokemuksetUusi näkökulma myymäläsuunnitteluun 12Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa 14Strategisia innovaatioita tilasta riippuvaisiin bisneksiin 16Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin kokouksiin 18Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen vaiheen ideointia 22Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön palveluiden 24ja tuotteiden kehittämisessäElämyksetTarinankerronnalla elämyksellisiä julkisia tiloja 26Vuorovaikutuksen ja tunnelman yhteisöllinen jakaminen 28Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle 30Voiko tilakokemusta muuttaa ja muokata? 32Miten turvataan luovien alojen ja vapaan kulttuuritoiminnan tilat? 34Uudet opastusjärjestelmät tukevat tilojen toimivuutta 36Tekesin julkaisu 11/2012
  • 3. Liiketoimintaa elämyksellisyydenkokemisestaElämys sekä siihen liittyvä elämyksellisyyden tunne syntyy yksilön kokemuksesta. Tästä syystähenkilökohtaisesti koettua, moniaistista, merkittävää ja unohtumatonta tapahtumaa on vai-kea yksiselitteisesti kuvata.Trendit muuttavat toimintaympäristöämme, johon kuuluvat elämäntapamme, asuinympäris-tömme, kiinteistöt, rakennukset ja toimintatavat. Tilan toiminnot ja tarkoitus rakentuvat sielläliikkuvien käyttäjien tai tekemisen mukaisesti. Tilat luovat siten uusia ja monipuolisia mahdol-lisuuksia olemassa olevien liiketoimintojen kehittämiseen sekä kokonaan uudenlaisten liike-toiminta-alueiden luomiseen erilaisille käyttäjä- ja asiakasryhmille.Tila-ohjelman projekteissa tiloja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita on kehitetty ja tut-kittu monipuolisesti fyysisestä, virtuaalisesta ja sosiaalisesta lähtökohdasta. Elämyksellisiä ti-loja kehitettäessä kohteena ovat olleet kokemus sekä ihminen kokonaisvaltaisena kokijanatuotetta tai palvelua käytettäessä. Useissa projekteissa on hyödynnetty erilaisia uusia tekno-logioita.Tila-ohjelman projektit ovat osoittaneet, että sillä miten kuluttajat kohtaavat tuotteet ja pal-velut tilassa on suoraan vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja menestykseen. Tilaan liittyvilläratkaisuilla voidaan suoraan vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan ostopäätökseen tai työntekijäntyövireyteen. Sosiaalinen media on puolestaan avannut aivan uusia mahdollisuuksia kehittääuusia yhteisöllisiä ja vuorovaikutusta edistäviä ratkaisuja vaikkapa julkisiin tiloihin.Elämyksellisiin tiloihin liittyvissä projekteissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty fyysistä javirtuaalista maailmaa sekä luotu aivan uusia konsepteja. Tutkimusprojektien ja nopeidenkokeilujen myötä on saatu lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista ja teknologian tarjoa-mista mahdollisuuksista tiloihin liittyen.Jakamalla kokemuksia ja käytännön esimerkkejä tuotteiden, liiketoiminnan ja palveluidenkehittämisestä yritykset ja tutkimusryhmät voivat innostaa myös muita kehittämään omaaliiketoimintaansa.Seinäjoella 31.10.2012Antti AhonenasiantuntijaTekes
  • 4. Muotoilu Kolmen yrityksen yhteismallisto henkii ajattomuutta Jokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä vaalivia perheyrityksiä. Perinne on innoittanut yritykset tekemään yhteistyötä aina vuodesta 2001 yhteisten teemojen ja messuesiintymisten ympärillä. Toimiva yhteistyö kannusti yhteisen Aava-malliston luomiseen, jolla taataan parempi pääsy eri jakelukanaviin.Aava-mallistossa yritysten osaaminen ja erikoistuminen mattoihin,erilaisiin sisustustekstiileihin ja pellavatuotteisiin täydentävät toisi-aan. Uusien tuotteiden suunnittelu aloitettiin niiden arvojen mää-rittelyllä, joita malliston haluttiin ilmentävän. Aava-konsepti heijas- Kolmen yrityksen yhteistyötaa elämän hidastamiseen, hyvinvoinnin kehittämiseen ja kestäväänkehitykseen tähtääviä ratkaisuja sekä perinteiden kunnioittamista. edustaa uutta toimintamalliaTuotteet ovat ajattomia ja kestäviä. tekstiilialalla. Kehitystyö onAava-mallisto sisältää klassisia perustuotteita, jotka liittyvät elämäneri tilanteisiin. Tuotteet on jaettu kolmeen kategoriaan: lepo & olei- osoittanut, että yhtä ainoaalu, keittiö & kattaus sekä sauna & kylpy. Malliston ytimenä ovat ol-leet materiaalien omat värit ja luonnonvärit. Uutta ja ennakkoluulo- oikeaa tapaa tehdä bisnestätonta näkemystä ja osaamista mallistoon ovat tuoneet ulkopuolisetdesignerit ja suunnittelijat. Malliston kehittämisessä ovat olleet mu- ei ole.kana myös kansainvälistä tunnustusta saaneet suunnittelijat SaaraRenvall ja Elina Helenius.Vaikka Aava-tuotteet ovat ajattomia, vastataan niissä yksittäisiin se-sonkeihin. Mallistoon liitettävät uudet tuotteet noudattavat konsep-tin alkuperäisiä arvoja ja ne ovat keskenään yhdisteltävissä. Lisäksimalliston halutaan kattavan myös eri hintakategorian tuotteita. Kehitysprojektissa Aavalle luotiin myös oma myymäläkonsepti, jo- ka skaalautuu pienestä shop-in-shopista suuriin myymäläympäris-Tavoitteena uusien jakelukanavien töihin. Konsepti- ja pakkausilmeen mallistolle on suunnitellut Pen- tagon Design Oy. Myymäläkonsepti tarjoaa elämyksellisen ostoko-valloittaminen kemuksen loppuasiakkaille sekä toimivan toteutuksen sisustusalan ketjuille ja tuotteiden jakelijoille.Kolmen yrityksen yhteismallisto lanseerattiin vuoden 2012 Habitare-messuilla. Tuotevalikoima sai hyvin myönteisen vastaanoton myös Jakeluteiden vahvistamiseksi Aava-mallistolle toteutettiin myösmessujen kansainvälisiltä kävijöiltä, ja tarjonnan koettiin ilmentävän verkkokauppasovellus. Verkkokauppa mahdollistaa tuotteille pa-skandinaavista muotoilua puhtaimmillaan. remman näkyvyyden ja tarjoaa kanavan kuluttajarajapintaan. Lisäk- Tulokset Hyödyt erikoistuneiden yritysten osaaminen täydentää jakelukanaviin. toisiaan.4
  • 5. Muotoilu Aava-malliston tuotteilla voi Aava sisustaa koko kodin. Mallistoa tukeva Aava shop-in-shop-toteutus mahdollistaa jakelukanavien tehokkaan laajentamisen.si yrityksillä on kolme omaa jälleenmyyntipistettä Vantaalla, Jalasjär-vellä ja Jokipiissä.Uusia jakelukanavia koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja tarjon-ta on tarkoitus saada asiakkaiden ulottuville mahdollisimman pian.Kansainvälistymisessä pisimmällä ollaan USA:n, Japanin ja Englanninmarkkinoilla. Kasvussa hyödynnetään jokaisen yrityksen omia vien-tikanavia. Kotimaassa tavoitellaan entistä vahvempaa jalansijaa huo-nekalu- ja sisustusketjuissa.Yhteistyö kannustaa jatkamaanKolmen yrityksen yhteistyö edustaa uutta toimintamallia tekstiilialal-la. Vaikka yhteistyö on tiiviimpää kuin aiemmin, yritysten toimintata-vat eroavat silti toisistaan. Omasta identiteetistä ei yhteistoiminnas-sa ole tarvinnut luopua. Kehitystyö on osoittanut, että yhtä ainoaaoikeaa tapaa tehdä bisnestä ei ole.Yhteistyö vähentää jonkin verran päätöksenteon ketteryyttä ja no-peutta, mutta sen myönteiset vaikutukset kannustavat jatkamaan.Työnjako yritysten välillä on sovittu selkeäksi: Jokipiin Pellavan toi-mitusjohtaja Timo Laurila vastaa liikkeenjohdosta, VM-Carpetin toi-mitusjohtaja Marja Hanhisalo markkinoinnista ja Lennolin toimitus-johtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen tuotteistosta. Laskut laitetaan kol-meen osaan ja päätökset tehdään yksimielisesti. Tulonjaon määrää-vät asiakkaat. 5
  • 6. Muotoilu Lasijätteelle uusi elämä Lasilinkki Oy:ssä kierrättäminen ja ympäristöystävällisyys ovat keskeisiä teemoja uusien sisustuslasituotteiden kehittämisessä. Kierrätettävälle lasille on luotu menetelmä, jossa hyödynnetään yrityksen lasituspuolen jätettä uusien tuotteiden materiaalina. Lasilinkki Oy hyödyntää lasijätettä esimerkiksi boordeissa, kahvoissa, mosaiikissa, koriste-esineissä ja jopa kookkaammissa teoksissa ku- ten lasireliefeissä ja hautakivissä. Asiakkaille on tehty tilan elämyksel- Lasi taipuu moniin lisyyttä korostavia sisustusratkaisuja, kuten STX Finland Oy:n luksus- risteilyaluksien lasiseinäkkeet ja hotelli Levitunturin sviittien lavuaa- käyttökohteisiin oikeilla rit ja käsinmaalatut ovilasit. tuotantoteknologioilla. Lasijäte murskataan, sulatetaan ja muokataan uuteen muotoon. La- siin saadaan erilaisia pintoja sulatuslämpötiloja muuttamalla: lasi voidaan sulattaa täysin tasaiseksi tai jättää pinnastaan hieman epä- tasaiseksi. Valaistuksella saadaan rakenteisiin lisää tunnelmaa; lasi elää valosta. Lasiratkaisut ovat kulutusta kestäviä ja lasimurskan sävyjä yhdistele- mällä eri väri- ja tummuusvaihtoehtojen kirjo on laaja. Yrityksen tavoitteena on panostaa entistä enemmän lasijätteen uu- siokäyttöön ja kierrätyslasituotteisiin. Kehitysprojektin myötä kierrä- tyslasin moniulotteisuutta selvitettiin sisustus- ja rakennushankkeis- sa. Lasilinkki on luonut oman mallistonsa ja jalostanut liiketoimin- tamalliaan tavoitteena kasvaa niin kotimaan kuin ulkomaan mark- kinoilla. Ympäristöystävällisyys ja muotoilu valtteina kansainvälistymisessä Kehitysprojekti on edellyttänyt pitkäjänteistä tutkimustyötä siitä, mi- hin kaikkiin käyttökohteisiin lasi muotoutuu, ja miten sen tuotanto- teknologiaa voitaisiin kehittää. Tuotannon kehittämisen ohella pro- Tulokset jektissa vahvistettiin Lasilinkin tarjontaa. Markkina-analyysi auttoi kartoittamaan, millaista kysyntää lasisille sisustustuotteille esiintyy, erilaisissa sisustusratkaisuissa. ja sen pohjalta syntyi ideoita uusista tuotteista. Tuotekehitys ja tuo- tantotapojen uudistaminen ovat olleet selkeitä tukitoimia kasvulle. Kehitysprojektin aikana Lasilinkki toteutti Kuopiossa Tavaratalo Carl- sonin vanhoista näyteikkunoista tilataideteoksen. Suunnittelukilpai- lun tuloksena syntyneessä teoksessa hyödynnettiin useita eri teknii- koita, jotka ilmentävät kierrätyslasin monipuolisia käyttömahdolli- suuksia. Hyödyt on ekologista.6
  • 7. Muotoilu Lasijätettä voi soveltaa Lasilinkki monissa kohteissa. Lasilinkki LasilinkkiYhteistyö Pekka Paikkarin ja arkkitehti Kirsti Sivenin kanssa tuotti jul-kisivupaneeleita kierrätyslasimurskasta asuinkerrostaloihin sekä lasi-sia tilataideteoksia porraskäytäviin. Lasilla saadaankin luotua elävä-pintaisia katseenvangitsijoita hyvin erilaisiin tiloihin.Lasilinkin kehitysprojektin lopputuloksena syntynyt Essi’s sisustusla-simallisto lanseerattiin Habitare-messuilla syksyllä 2012. Mallisto kat-taa muun muassa lasialtaita, keittiön välitilan lasitusratkaisuja, kat-tovalaisimia, peilinkehyksiä sekä vateja. Mallistoon kuuluvat myössulattamalla valmistetut ja käsityönä kuvioidut ovet, seinäkkeet se-kä lasialtaat. Malliston johtotähtenä on yhteistyössä Tapio Anttilankanssa suunniteltu kierrätyslasinen Sirua-kattovalaisin.Noin puolet Essi’s malliston tuotteista on valmistettu kierrätyslasista.Yrityksessä syntyy viikoittain satoja kiloja lasijätettä ja tämän määränhyödyntäminen on edellyttänyt oman laitteiston rakentamista. Ky-syntäpiikeissä yritys on käyttänyt myös muita alueen lasiliikkeitä raa-ka-aineen lähteinä.Essi’s malliston tuotteet tarjoavat ekologisia sisustusratkaisuja, jotkakiinnostavat niin sisustusalan ammattilaisia, arkkitehtejä ja suunnit-telijoita, kuin yksittäisiä kuluttajia. Yritys palvelee molempia asiakas-ryhmiä, joten uuden malliston myötä myös jakelukanavia mietitäänuudelleen. 7
  • 8. Muotoilu Sisustusvalaisinten uudet tuulet mahdollistavat kasvun nGlass Oy tarjoaa uuden teknologian lasin muotoiluun ja värjäämiseen korkeissa lämpötiloissa. Yrityksen panostukset ovat konkretisoituneet SOLU-valaisimeen, missä LED-valo johdetaan uudella menetelmällä lasilaattojen sisälle. dittu kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoimintamalli SOLU-valai- sinkonseptille sekä toteutettu tätä tukeva markkina- ja asiakastarve- kartoitus. Sisustustuotemarkkinoilla Markkinoilta saadun palautteen perusteella SOLU-konseptille kehi- uudet teknologiat, kuten tettiin erilaisia tuotesovelluksia. Yrityksen keksintöä on tarkoitus hyö- dyntää mahdollisimman monipuolisesti, tavoitteena laaja mallisto. LED-sovellukset, monipuolistavat Uusien sovellusten jatkuva kehittäminen on tärkeää yrityksen kilpai- lukyvyn takaamiseksi. Yhden konseptin varaan ei voida rakentaa kas- valaisintarjontaa. vua eikä tällä pystytä vastaamaan markkinoilta tulevaan asiakaspa- lautteeseen. Kehitysprojektin avulla on haluttu myös löytää potentiaalisimmat vientimaat ja laatia maakohtaiset kansainvälistymissuunnitelmat. Selvitykseen sisältyi kartoitus kulttuurikohtaisista eroista sekä riskeis-Sisustustuotemarkkinoila erilaiset LED-sovellukset ovat yleistymäs- tä eri markkina-alueilla.sä kovaa vauhtia. Näin ollen jakeluporras, vähittäismyyjät, sisustus-suunnittelijat ja arkkitehdit kartoittavat jatkuvasti mahdollisuuksiatäydentää tarjontaa uusilla kodin- ja julkitilojen sisustusratkaisuilla. Markkinakartoitus kehittämisen työvälineenänGlassin kehitysprojektissa on tutkittu tuotteen valmistettavuuteenliittyviä menetelmiä ja kehitetty itse tuotekonseptia. Lisäksi on laa- SOLU-sisustusvalaisimessa LED-valo ohjataan tasaisesti ohuen vär- jätyn lasilaatan sisälle. Markkinoilla ei ole toista vastaavaa ratkaisua. Asiakas voi asetella 13x13 cm kokoisia valaisinlaattoja haluamas- saan järjestyksessä esimerkiksi seinälle. Lasin värin ja kuvion voi vali- Tulokset ta useista eri vaihtoehdoista, mikä lisää variointimahdollisuuksia. voi lasilaatoista rakentaa haluamansa kokoisen ja Pääsääntöinen käyttökohde valaisimille ovat kylpyhuoneet ja kylpy- muotoisen sisustusvalaisimen. lät, mutta ne soveltuvat myös portaikkoon ja muihin kapeisiin koh- teisiin sekä makuuhuoneisiin. Helppohoitoisen ja kestävän valaisi- ekologinen. men paksuus on 8 mm eli se on suhteellisen helppo integroida käyt- tökohteeseen. integroida käyttökohteeseen. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat olleet vientimarkkinat, missä Eu- rooppa toimii eräänlaisena kotimarkkinana. Kansainvälisillä markki- noilla esiintyvää kiinnostusta tuotteelle on kartoitettu muun muassa Keski-Euroopan sisustusmessuilla. Hyödyt Sisustussuunnittelun ammattilaisilta saatu palaute on edistänyt tuo- korkeissa lämpötiloissa. tekehitystä ja vahvistanut tuotteeseen kohdistuvaa kysyntää. Eri maista ja asiakkailta on tullut aloitteita esimerkiksi valaisinlasien eri- sisälle. laisista väreistä ja kuvioista. Erityisesti Englannista, Ranskasta, Saksas- ta, Hollannista ja Itävallasta koottu markkinakartoitus on auttanut8
  • 9. Muotoilu nGlassin keksinnössä nGlass valoa ohjataan sulatetuilla lasisiruilla. Kristallimaiset sirut antavat samalla valoille tyylikkyyttä ja arvokkuutta. Arctic Sky -elementeillä voi nGlass rakentaa isoja ja näyttäviä kokonaisuuksia.kansainvälistymistä merkittävästi tuotteen jatkokehityksen ja tuo- Modulaarisilla SOLU-valoilla nGlasstantomenetelmien parantamisen edistämiseksi. on helppo asentaa itselle parhaiten sopiva kokonaisuus.Valaisimien valmistusmenetelmät perustuvat nGlassin omaan tek-nologiaan. Yrityksen koko tuotanto on Suomessa ja vain sähkö- jamuovikomponentit ostetaan alihankintana. LED-tekniikassa ja säh-köjärjestelmissä yhteistyökumppaneina ovat toimineet LumiCompOy ja SGS Fimko Oy.nGlassilla on jo nyt valmiudet valmistaa noin 50 000 tuotetta vuo-dessa. Tuotannossa kehittämistyö on keskittynyt muun muassa lasintyöstämisen menetelmiin, joiden avulla parannetaan valon tehokas-ta ja oikeanlaista leviämistä lasin sisällä.Tutkittavana ovat olleet myös kosteusluokitellut rakenteet ja kom-ponentit. Lisäksi on selvitetty pintakuvioinnin parempia toteutus-vaihtoehtoja, muun muassa silkkipainotekniikan ja eri värilaatujenhyödyntämistä. Pintakuviointi on oleellinen osa tuotteen ominai-suutta, jolla valon jakautumista lasin sisällä ohjataan. Uuniteknolo-giassa on tehostettu lasilaattojen tuotantoa.Ekologinen ratkaisu taipuu monillemarkkinoilleValaisinalan murroksessa SOLU-valaisimella koetaan olevan hyvätedellytykset menestyä Euroopan ohella myös USA:n markkinoilla.Sekä kotimaassa että ulkomailla tuotteella on kummassakin noin 20jälleenmyyjää.Kehitysprojektissa kerätty palaute potentiaalisilta asiakkailta on edis-tänyt sekä yrityksen tuotteistamista että tuotannon kehittämistä. In-vestointien kautta on varauduttu tuotannon virtaviivaistamiseen jasarjatuotantoon valmistautumiseen. Itse kehitetty tuotantolaitteis-to ja toimivat tilat takaavat tuotannon joustavuuden. Tähän perus-tuen nGlass on asettanut tavoitteekseen kolminkertaistaa tuotan-tonsa seuraavien kolmen vuoden aikana. 9
  • 10. Muotoilu Graafisella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin Graphic Concrete Oy tarjoaa arkkitehdeille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja betonielementtitehtaille mahdollisuuden luoda ja käyttää kuvioitua betonipintaa. Tuotteissa kohtaavat arkkitehtuurin ja betonielementtiteollisuuden haasteet sekä kustannustehokas ja turvallinen tuotantotapa. Graafinen betoni sopii julkiseen ja kaupalliseen rakentamiseen, teollisuusraken- Tavoitteet tamiseen, asuntotuotantoon tamalla markkinoiden tarpeet täyttävä tuotanto. ja sisustukseen. palveluja ja prosesseja, jotka vastaavat kansainvälisten markkinoiden kysyntään ja haasteisiin.Graphic Concreten liikeidea perustuu sisustusarkkitehti Samuli Naa- nielementin valmistajista rakennuttajiin. Yritys huolehtii tarvittaessamangan kehittämään, patentoituun keksintöön käyttää perinteisiä koko arvoketjun sitouttamisesta hankkeeseen, mikä madaltaa graa-painotekniikoita pintahidastinaineen painamisessa erikoiskalvolle. fisen betonin käyttökynnystä.Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan Tuotteistamalla yrityksen palveluja kansainvälisille yhteistyökump-luodaan pysyvä ja yksityiskohtainen kuvio. Menetelmä mahdollistaa paneille tarjotaan näille toimivat työkalut myydä ja markkinoidarastereiden, kuvioiden, taideteosten ja tekstien esiintuomisen beto- graafista betonia omalla markkina-alueellaan. Teknologioita ja pal-nipinnalle niin vertikaalisti kuin horisontaalisti. Betonipinnan kuvio veluita tuotteistamalla asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneidensaadaan aikaan sileän pinnan ja kiviaineksen kontrastista. Modulaa- käyttöön taataan nopea laajentuminen ja kasvu mahdollisimmanristen tuotteiden rinnalla on mahdollisuus myös asiakkaan oman ku- pienillä omilla resursseilla.vion toteutukseen. Graphic Concreten painotekninen osaaminen on Suomessa – kal-Betonipintoja hyödynnetään pääsääntöisesti julkisivuissa, seinissä, von painaa alihankintana suomalainen painotalo. Graafinen beto-muureissa ja laatoissa, sillä pinnat eivät vaadi erityistä ylläpitoa. ni on kustannustehokas tapa tuottaa tyylikästä betonipintaa. Mene- telmä parantaa myös pesubetonipintojen valmistuksen työturvalli- suutta ja työviihtyvyyttä, sillä hidastinaine toimitetaan kuivana. Teh-Haussa uusia kumppaneita ja taan henkilöstön ei tarvitse käyttää muottiöljyä, käsitellä liuotinainei-toimintatapoja ta eikä puhdistaa muotteja kiinni jääneestä pintahidastinaineesta. Tuotantoteknologiaa lähelle asiakastaKehitysprojektissaan Graphic Concrete on etsinyt jakeluun uusiakumppaneita ja toimintatapoja. Tässä työssä on otettu huomioonniin suunnittelu-, valmistus- kuin rakentamisvaiheen toimijat. Mah- Tällä hetkellä Graphic Concretella on kotimaan lisäksi toimintaadollisimman korkeatasoisen ja toimivan lopputuloksen varmistami- Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa, Benelux-maissa, Sak-seksi yritys konsultoi koko rakennusketjua arkkitehdeistä ja beto- sassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Japanissa ja Australiassa. Toi-10
  • 11. Muotoilu Graafinen betoni elävöittää Graphic Concrete muun muassa laajoja julkisivukokonaisuuksia. Graafisen betonin Graphic Concrete valmistuksessa on otettu huomioon myös työturvallisuus.mintamallit vaihtelevat kuitenkin maittain ja kehitysprojektissa on joiden kieltä ja jotka ymmärtävät julkisivurakentamista. Rakennus-luotu mahdollisimman monistettava toimintatapa Euroopan mark- hankkeet ovat usein pitkiä ja käsittävät useita toimijoita. Näitä toi-kinoille, missä yrityksen kansainvälisen kasvun pääpaino on. mijoita ja tätä kautta markkinoita kasvatetaan ja vahvistetaan tule- vina vuosina muun muassa Ranskassa, Saksassa, Benelux-maissa jaKehitysprojektissa luotu uusi tuotantoteknologia mahdollistaa kan- Skandinaviassa.sainväliseen kysyntään vastaamisen; teknologia edistää toiminnantehokkuutta, lyhentää toimitusaikoja ja vahvistaa tuotteen laatua.Jotta tuotantoteknologia vastaisi kansainvälisiin haasteisiin, se tuleetarvittaessa siirtää lähemmäksi asiakasrajapintaa eli myös Suomenulkopuolelle. Tuotantokapasiteetin siirto edellyttää kuitenkin tietty-jä, valmistajaan kohdistuvia kriteereitä, jotka liittyvät muun muassakustannustehokkuuteen, painotarkkuuteen sekä painojäljen tasai-suuteen.Kansainvälistymisessä toimijoina hyödynnetään myös agentteja, jäl-leenmyyjiä ja omaa henkilöstöä. Yhteistyö valittujen kumppaneidenkanssa sisältää muun muassa koulutusta, tuotteiden ja palvelujentestausta, toiminnan suunnittelua sekä tuotekehitystyötä. Konsep-tointi on ulotettu myyntiin ja myyntitapojen tuotteistukseen; myyn-ti tehdään mahdollisimman helpoksi jakelukanaville, mikä edellyttääyritykseltä järjestelmällistä opastusta ja konsultointia.Kansainvälistymistavat laaditaan markkinakohtaisesti. Haasteenatässä on löytää kumppanit, jotka pystyvät puhumaan suunnitteli- 11
  • 12. Käyttäjäkokemukset Uusi näkökulma myymäläsuunnitteluun Designtoimisto Mozo Oy:n kehittämisprojektissa luotiin elämyksellisiä tilaratkaisuja jakelutien hyödynnettäväksi. Projektin ydinkysymyksiin kuului tilan uudenlainen hahmottaminen: mitä elementtejä suunnittelijan ja asiakkaan on otettava huomioon elämyksellisiä kohtaamisia suunniteltaessa. Kuluttajien suhde brändeihin Mozo halusi lisätä asiakkaidensa kilpailukykyä ja luoda Suomeen ym- märrystä kuluttajakohtaamisten merkityksestä ja menestyksekkääs- ja ostamiseen on muuttunut. tä suunnittelusta. Yrityksen kehitysprojektissa tarkastelussa oli fyysis- ten tilojen ja virtuaalimaailmojen yhdistäminen, jotka yleensä suunni- Oivasti visualisoitu tila ei riitä, tellaan toisistaan erillään, kahtena vaihtoehtoisena kanavamuotona. tarvitaan myös vaivattomuutta Fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdistettäessä haasteet kohdistuvat mitä suuremmissa määrin käytettävyydelle, elämyksen suunnittelul- ja mielenkiintoisuutta. le ja uudenlaisten konseptien tuottamiselle. Kuitenkin kuluttajakult- tuurin muutoksessa esimerkiksi vähittäiskaupat joutuvat osin pako- tetusti miettimään e-kaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Internet ei tue toimintaa eristettynä osana, vaan fyysiseen kauppaan yhdistet- tynä palvelumuotona. Projektissa kehitettiin ja testattiin suunnitteluprosessi, jolla elämyk- selliseen tilaan liittyvää projektia viedään eteenpäin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tuloksena syntynyt Shop Design 360 -palvelu ot- ti huomioon yritysten näkökulman toimituskanavia ja logistiikkaa si- vuten. Palvelun avulla suunnitteluprosessi voidaan monistaa Mozon asiakkaille yksilöllistä ja elämyksellistä lopputulosta unohtamatta. Kuluttaja ja brändi vuorovaikutuksessa Kokonaisvaltainen elämys syntyy viidestä ulottuvuudesta: aistiha- vainnoista, tunteista, ajatuksista, toiminnasta sekä yhteenkuulu- vuuden kokemuksesta. Myönteisen brändimielikuvan syntymiseen vaaditaan onnistunut, mieleenpainuva vuorovaikutus kuluttajan ja brändin välillä. Tulokset Mozo korostaa toimintatavassaan kokonaisvaltaista design manage- mentia, jonka avulla hallitaan tuotteen, palvelun, viestinnän ja ym- elämykselliseen tilaan liittyvä projekti toteutetaan päristön yhtenäistä viestintälinjaa. yhdessä asiakkaan kanssa. Mozon myymäläsuunnittelussa keskiössä ovat myymäläympäris- tön elämyksellisyys ja kuluttajalle syntyvä kokonaisvaltainen palve- lukokemus. Kehitysprojektissa etsittiin uudenlaisia interaktioalueita Hyödyt ja -ratkaisuja, joilla fyysisiä ja virtuaalisia tiloja integroidaan ja linkite- tään sosiaalisiin tarpeisiin ja ihmisen kokemusmaailmaan. tukee siten liiketoiminnan kasvua. Kehitysprojektissa toteutetun markkina-analyysin perusteella kehi- tetty Shop Design 360 -palvelukokonaisuus tähtää kokonaisvaltai- 12
  • 13. Käyttäjäkokemukset Ruohonjuuren kassapisteen Mozo ja kyltityksen kokemat muutokset edistivät omalta osaltaan myymälän liiketoimintaa.seen palvelutarjontaan. Shop Design 360 -palvelukokonaisuus toi- teriaalin. Visuaalisen identiteetin muuttamisen myötä yrityksen liike-mii prosessina, jossa lopputulos on asiakkaan saatavissa ”avaimet kä- toiminta on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on vahvistunut.teen” -periaatteella. Mozon suunnittelupalvelun laajentumisen edellytyksenä on vahvis-Shop Design 360 -palvelu yhdistää teknologiaa, tuotteita ja tutki- taa asiakkaan ymmärrystä elämyksellisen tilasuunnittelun tuomastamustietoa, ja tuottaa niiden avulla kaupallista liiketoimintaa. Projek- lisäarvosta. Käyttäjälähtöisyyden ja elämyksellisyyden kokeminen onti antoi lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista sekä tuki poikki- aina subjektiivista, mikä aiheuttaa suunnittelulle omat haasteensa.toimialaista ja -tieteellistä verkottumista ja yhteistyötä. Palvelu aut-taa koko palveluprosessin hahmottamisessa aina strategian luonnis- Myönteisten kokemusten johdosta palvelulle uskotaan olevan tu-ta design-ratkaisuihin ja toteutukseen. levaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Jatkossa kehitysprojektis- sa luotu suunnitteluprosessi laajennetaan koskemaan mitä tahan- sa fyysistä tilaa, joka liittyy kaupalliseen tai sosiaaliseen kontekstiin.Elämyksellisyyttä etsimässä Ekokauppa Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi asemahallit, linja-autojen odotustilat, kauppakeskusten ”yleiset tilat” tai sairaalat ja vanhainkodit.RuohonjuuressaShop Design 360 -palvelua piloitoitiin Ekokauppa Ruohonjuurenmyymäläfacelift -projektissa. Myymälän asiointiviihtyisyyttä lisättiinelämyksellisyyden avulla. Projekti tuki myös liiketoiminnan kasvua.Lähtötilanteessa myymälän uusasiakasvirta oli suhteellisen heikkoaeikä olemassa olevien asiakkaiden keskiostos ollut saavuttanut yri-tyksen toivomaa tasoa.Muutoksen lähtökohta oli kartoittaa ideaaliseen ostotilanteeseenvaikuttavat seikat. Myymälässä tehtiin ostokäyttäytymistutkimustasiitä, miten asiakkaat haluaisivat ostoksensa tehdä. Tuloksia analysoi-malla tilan elämyksellisyyttä vahvistettiin ja myymälän yleisilme uu-sittiin kokonaisvaltaisesti.Myymälän valaistusta, julkisivua, kassapisteitä ja kalusteita muu-tettiin. Myös tuotteiden esillepanoon kiinnitettiin huomiota, lisäksihenkilöstön asiantuntemusta ja myymälän laajaa valikoimaa tuotiinparemmin esiin. Yrityksen brändia vahvistettiin uusitulla visuaalisel-la ilmeellä, joka kattoi niin myymälän kuin yrityksen markkinointima- 13
  • 14. Käyttäjäkokemukset Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa dSign Vertti Kiven & Co:n kehitysprojektin lähtökohtana oli elämyksellisen tilakonseptin luominen ja vastauksen löytäminen kysymykseen, miten tilaa voidaan muuntaa emotionaalisesti ja fyysisesti. Muuntautuvuus lisää tilojen käyttöastetta, sillä tilat elävät päiväryt- min mukaisesti. Esimerkiksi kahvila tarjoaa aamulla asiakkailleen vir- keää aamutunnelmaa aamiaisen myötä, kun taas lounas tuo ren- Tiloilta edellytetään yhä touttavan hetken työpäivän piristykseksi. Illalla tilalta vaaditaan jälleen toisenlaista tunnelmaa, mikä edistää ihmisten pidempiaikais- enemmän elämyksellisyyttä, ta viihtyvyyttä. Tunnelmanvaihdokset ovat mahdollisia muuttamal- la esimerkiksi tilan valaistusta, kalusteiden järjestystä, materiaaleja tai wau-efektejä ja viihtymistä. värejä. Samat odotukset kohdistuvat dSign Vertti Kiven tilakonseptin kehitys aloitettiin potentiaalisia markkina-alueita ja siellä esiintyvää kilpailua ja kysyntää kartoitta- myös työympäristöihin. malla. Asiakkaiden tarpeita käytiin läpi muun muassa hotellijohta- jien, yritysjohtajien ja myymälänomistajien haastatteluilla. Taustatie- don ja aiempien kokemusten pohjalta luotiin kolme erillistä konsep- tia, joista hotellikonsepti parantaa hotellin kilpailukykyä, yrityskon- septi synnyttää myönteistä yritysmielikuvaa ja myymäläkonsepti toi- mii myynninkasvattajana. Fyysinen elämystila simulointia varten Fyysinen Ambient Design -elämystila, jossa virtuaalisia konsepteja dSign Vertti Kivi on kehittänyt Ambient Design -tilamallin, joka tar- voidaan testata, toteutettiin dSign Vertti Kiven omaan tutkimus- ja joaa myönteisen kokonaiselämyksen. Mallin avulla luodaan tiloja, testikäyttöön. Tilan koko on noin 50 m2, ja samaa tilaa voidaan hyö- joiden houkuttelevuus muuttaa asiakaskokemuksen myynnin kas- dyntää eri käyttötarkoituksia simuloitaessa. vuksi ja motivoituneen henkilöstön tehostuneeksi tavaksi tehdä työtä. Asiakas hahmottaa valmiin tilan helpommin, kun suunnittelussa Pääkohteita konseptin markkinoinnissa ovat olleet kansainväliset hyödynnetään elämystilaa. Myös tilojen muunneltavuus ilmenee boutique-hotellit, ravintolat, yritysten pääkonttorit ja myymälätilat. paremmin. Yrityksen tarjoamien ratkaisujen avulla tilan käyttöaste nousee ja käyttö tehostuu. Virtuaalimallinnus ei ole sidonnainen fyy- Sama tila – monet kasvot Kuluttajien ostopäätökset ovat nopeita ja ostoimpulsseja voidaan Tulokset edistää erilaisten aistiärsykkeiden tuomisella tilaan. Esimerkiksi va- loja suuntaamalla ja tuotteiden esillepanolla asiakas saattaa tuntea, ja siellä käytetyistä väreistä, materiaaleista, valoista, että tämä tuote on juuri hänelle tarkoitettu, mikä luonnollisesti lisää liikkuvasta kuvasta, äänistä, tuoksuista ja jopa mauista. tuotteen hankkimisen todennäköisyyttä. Myymälöiden väri- ja tuok- sumaailma merkitsevät ostopäätöstä tehtäessä, samoin kuin valais- tusratkaisut. Vastaavasti yritysten toimitiloissa esimerkiksi liikkuvat työpisteet, Hyödyt teknologian automatisoimat valaisinten ja verhojen siirrot sekä mo- nentyyppiseen työn tekemiseen muuntautuvat tilat virittävät aistit ja tuo kilpailuetua. työn tekemiseen. Myönteinen tilaelämys tähtää vahvan muistijäljen syntymiseen, jotta tilaan palaamisen todennäköisyys kasvaa. 14
  • 15. Käyttäjäkokemukset Tuotteistettu, virtuaalinen dSign Vertti Kivi & Cosisustussuunnittelumenetelmä konkretisoi tilan eri mahdollisuudet myös ulkomailla toimivalle asiakkaalle. Hotellin aulatila palvele dSign Vertti Kivi & Co asiakkaita aamulla erityisestivastaanottotilana, mutta toimii iltaisin cocktail-tilaisuuden tapahtumapaikkana.siseen paikkaan, joten sen avulla voidaan palvella niin roomalaistakuin rovaniemeläistä asiakasta.Projekti osoitti, että kansainvälistyminen edellyttää uusia design-innovaatioita ja markkinatilanteen selvittämistä. Kansainvälistymi-sessä tie on pitkä, sillä asiakkaan luottamus on ensin voitettava. Ver-kottuminen vaatii osaavien henkilöiden kouluttamista ja kokemus-ten kartuttamista.dSign Vertti Kivi hakee ulkomailta kasvua erityisesti Lähi-idästä, Poh-jois-Amerikasta, Euroopasta sekä Venäjällä Moskovasta sekä Pietaris-ta. Tulevaisuudessa kolmanneksen yrityksen projekteista toivotaantulevan ulkomailta. 15
  • 16. Käyttäjäkokemukset Strategisia innovaatioita tilasta riippuvaisiin bisneksiin Actland-tutkimusprojektissa luotiin menetelmiä ja työkaluja tilariippuvien liiketoimintojen, kuten kuntosalin, parturi-kampaamon tai kukkakaupan kehittämiseen. Tutkimustyön taustalla oli ajatus tilariippuvasta liiketoiminnasta 3) Aineeton kauppa toimi hetken Ilmastoinfo-pisteessä aloilla, jotka eivät ole uudistuneet muun toimintaympäristön kehit- Sanomatalossa, sen jälkeen kun tila ja toiminnot oli ensin tymisen rinnalla. Valitut alat tekevät merkittävästi liikevaihtoa, työllis- konseptoitu kokeilutilassa. tävät paljon ihmisiä sekä palvelevat runsasta määrää asiakkaita. 4) Parturi-kampaamojen toimialan perinteitä haastavassa Actland-tutkimusprojekti aloitettiin palvelukokeiluihin soveltuvan ti- kokeilussa oli 11 näkökulmaa alan uudistamiseen esimerkiksi lan varustamisella. Sen jälkeen tehtiin viisi uusien tilasta riippuvais- lisäämällä ihmisten välisiä kohtaamisia. Toteutettiin myös ten liiketoimintakonseptien kokeiluprojektia hyödyntämällä palve- hiustenleikkausten valitsemispalvelun pilotti. lukokeilumenetelmiä: 5) Kukkakauppa-alan toimialan perinteitä haastava konsepti. 1) Uudenlainen yökerhotoimialan perinteitä haastava yökerhokonsepti. Kahden ratkaisukonseptin avulla Palvelukokeilut kehittämisen ajurina luotiin mahdollisuus ihmisten kohtaamiseen nykyistä paremmin. Kaikki kokeilut maailman parasta puistokokemusta lukuun ottamat- 2) Maailman paras puistokokemus. Kokeilun seurauksena ta tehtiin Aalto Venture Garageen sisustetussa noin 60 m2 tilassa. Lii- Sinebrychoff palkkasi kesällä 2012 Koffin puistoon kaksi kuteltavien seinien, kankaiden, verhojen, valojen ja äänien avulla ti- Park Rangeria. Toiminta sai paljon julkisuutta ja Helsingin lassa oli helppo tehdä erilaisia fyysisiä muutoksia. Lisäksi huonekalu- kaupungin johto, Pekka Saurin suulla, totesi uuden, jen avulla luotiin asiakaspalvelupisteitä ja istuinryhmiä kutakin esi- kiinnostavan käytännön syntyneen Helsinkiin. Taustalla oli merkkitapausta varten. Esimerkkitilat noudattivat kunkin toimialan kyseisen puiston kielteinen mielikuva julkisuudessa, johon konventioita, joita sitten muutoksia tekemällä haastettiin. Testiryh- haluttiin muutos. missä oli tutkijoita ja Aallon campukselta rekrytoituja opiskelijoita. Tulokset liiketoiminnan kehittämiseen. Strategisia innovaatioita eli edustajat oppivat toiminnallisen tavan kehittää toimialaa ennakkoluuttomasti liiketoimintakonsepteja suunnittelun sijasta. haastavia palveluja ei luoda suunnittelemalla. Tarvitaan Hyödyt kokeiluja, jotka opettavat mikä palvelukehittäjät vain itse siirtyvät kokeilutilaan. toimii ja mistä asiakkaat ovat kokeilemista opiskelijoille ja palveluliiketoiminnan valmiita maksamaan. kehittämisessä mukana oleville henkilöille. 16
  • 17. Käyttäjäkokemukset Palvelukokeilutila tarjoaa Aalto-yliopisto turvallisen ympäristön ennakkoluulottomille kokeiluille.Kokeiluja tehtiin sekä kokeilutilassa että oikeassa ympäristössä, myös Palvelukokeileminen on vielä uusi ja varsin tuntematon työväline lii-yhdessä asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Innovaatioprojek- ketoiminnan kehittämisessä. Tutkimusprojektissa haasteeksi osoit-teissa luotiin kokeilemalla kunkin toimialan konventioita haastava tautui myös yritysten pienuus ja valituilla aloilla vallitseva life-style-konsepti. Jokaisesta projektista tehtiin lyhyt video, jolla esitellään yrittäjyyden kulttuuri, mikä ei tue liiketoiminnan kehittämistä ja kas-lopputulosta ja prosessia. vua. Mikäli aidosti halutaan tietyn alan uudistumista, ajattelumallei- hin on vaikutettava jo koulutuksen aikana ennen yrittäjäksi ryhty- mistä.Kokeilutila auttaa vaihtoehtojenkarsinnassaPalvelukokeilutila tarjoaa turvallisen ympäristön täysin uudenlais-ten palvelukonseptien kokeiluihin. Se tarjoaa kokeilijoille leikkiken-tän, joka mahdollistaa nopeat ja karkeat kokeilut palveluideoidenympärille.Tutkimuksessa tunnistettiin neljä tilannetta, joissa palvelukokeiluti-lasta on erityisesti hyötyä:1) Uutta palveluideaan liittyvää palveluympäristöä ei vielä ole ole-massa, joten se täytyy luoda kokeilemalla.2) Toteutuksen vaihtoehtoja on joko liian vähän tai liian runsaasti,jolloin nopeilla, karkeilla kokeiluilla ja what if -toiminnalla saadaannopeasti selville, mikä kokonaisuus tuottaa parhaiten asiakasarvoa.3) Kun uuden palveluidean implementointi vaatii paljon investoin-teja, on parempi varmistaa idean toimivuus ennen oikeaan ympäris-töön siirtymistä.4) Jos kokeilu oikeassa ympäristössä häiritsisi sen hetkistä liiketoi-mintaa eli asiakkaita ja tuottajia. 17
  • 18. Käyttäjäkokemukset Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin kokouksiin Huomisen kokoushotelli -tutkimusprojektissa selvitettiin kokoustamisen muuttumista lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin millaisia ovat parannetut fyysiset kokoustilat, tekniset ratkaisut, osallistujia aktivoivat prosessit ja kokonaisvaltaiset palvelut. Toimiva kokoustila on inspiroiva, riittävän suuri, muunneltava ja se tarjoaa kokousta tukevia apuvälineitä ja toimintoja. Tulevaisuuden kokoukselta edellytetään ajankäytöllistä tehokkuutta, Tutkimuksessa etsittiin erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuk- jolloin annin pitää olla hyvin suunniteltua ja valmisteltua. Kokouksen sia kokoushotelleille. Projektin edetessä näkökulma laajeni myös ko- tavoitteet on viestittävä osallistujille ja osallistujilta saatetaan edellyt- kousjärjestäjiin ja kokouksiin osallistujiin. tää myös ennakkotoimia. Kokoustilojen tulisi puolestaan olla jousta- via ja muunneltavia. Tulevaisuuden kokouksissa korostuu myös ai- Tutkimusprojektin konseptitilaksi rakennettiin BEST WESTERN PLUS to vuorovaikutteisuus; kaikkien on voitava osallistua keskusteluun. Hotel Haagaan virikkeellinen kokoustila Griini, jota yritykset ja muut toimijat voivat varata käyttöönsä onnistuneempien kokouksien ta- kaamiseksi. Projektin rinnalla toteutettiin Tulevaisuuden kokousho- Kokousdesign ottaa koko telli -projekti. Siinä kokoustarjontaa päivittämällä vahvistettiin sekä kokousprosessin huomioon yrityksen omaa että koko toimialan kilpailukykyä. Kokousdesign on kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka tehostaa ko- Miten tulevaisuudessa kouksia monin tavoin. Kokouspalvelujen kehittäminen on aiem- min tapahtunut yksittäisten komponenttien kautta. Kokoustilas- kokoustetaan? sa tämä on saattanut merkitä piirtoheittimen vaihtamista datatyk- kiin tai tilan visuaalisen ilmeen muuttamista, kun taas kokousde- Tutkimusprojektissa kartoitettiin uudentyyppisiä, olemassa olevia sign ottaa huomioon koko kokousprosessin ja sitä tukevat toimin- kokous- ja tilaratkaisuja Pohjoismaissa, joissa innovatiivisiin kokous- nallisuudet. tiloihin on erityisesti panostettu. Projektissa analysoitiin yhteensä yli 500 kokoustilaa 63 hotellissa tai muussa yrityksessä. Kartoituksen pe- Kokousdesign kattaa kokoustilan sisustuksen, ilmastoinnin, valais- rusteella olemassa oleva tarjonta keskittyy tilojen sisustusratkaisui- tuksen, äänimaailman, kokoustekniikan, tarjoilut, kokouksen tarkoi- hin. Tämä tarkoittaa, että värit, kalusteet ja tekniikka ovat pääosassa, tuksen mukaiset työkalut sekä kokousdesignerin eli kokousisännän mutta kokouksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteutukseen roolin. Lisäksi kokousta voidaan tukea erilaisilla lisäpalveluilla esimer- liittyvät palvelut jäävät taustalle. kiksi liikunnallisilla aktiviteeteilla tai ryhmäytymisen työkaluilla. 18
  • 19. Käyttäjäkokemukset HAAGA HELIAGriini tukee kokoustavoitteitakodikkailla ja muunneltavillatilaratkaisuilla.Griini tarjoaa kokoukselle testiympäristönTutkimusprojektissa kehitetty interaktiivinen kokoustilakonsepti ra-kennettiin ja pilotoitiin BEST WESTERN PLUS Hotel Haagassa. Testi-ympäristön luominen oli hyvin keskeistä, sillä se mahdollisti jokaisel-le yhteistyökumppanille konkreettisen testialustan.Griini on muunneltava tila, jossa tilan ilme ja dynamiikka on vaihdet-tavissa. Griini tarjoaa perinteisten kokouskalusteiden rinnalle muunmuassa SMART Board -interaktiivisen älytaulun, videoneuvottelu-laitteiston, valkotaulun ja käyntikorttipuun käyntikorttien keräämis-tä varten.SMART Boardiin tarjotaan valmiita pohjia työskentelyn lähtökohdak-si. Tilan akustiikkaan ja äänimaailmaan on kiinnitetty huomiota; teks-tiilien takia tila ei kaiu ja asiakas voi valita tilaan itselleen sopivan ää-nimaailman. Taustamusiikkina on tilaan tarjolla kolme räätälöityämusiikkimaailmaa; tervetulo-, rentouttava tai inspiroiva musiikkipa- 19
  • 20. Käyttäjäkokemukset ketti. Tilassa voi myös seurata reaaliaikaisesti kokouksesta syntyvää innovoitaessa. Tilan tarjoama teknologia on integroitu kokonaisuu- hiilijalanjälkeä. Lisäksi tilan ilmastointiin ja valaistukseen on kiinnitet- teen toimivasti eikä se korostu esimerkiksi sisustuksessa. ty huomiota. Yritysprojektin myötä on löydetty uusia toimintatapoja kokouksen Griini-testiympäristöä on testannut noin 700 kävijää, muun muas- virkistävämpään suunnitteluun ja läpiviemiseen. Erityisesti ymmär- sa Suomessa toimivat keskeiset hotelliketjut. Käyttäjät kokevat tilan rys tämän päivän kokoustajien tarpeista lisääntyi, mikä takaa parem- erilaisuuden ja kodikkuuden myönteisenä. Tekniikalla ja kalusteiden min onnistuneen kokouselämyksen osallistujille. Keskeistä uusille järjestyksellä kokousta voidaan tehostaa – sama vaikutus saavute- toimintatavoille on kokousdesign-ideologian soveltaminen, missä taan myös valaistuksella, tuoleilla, karvalankamatolla ja kenkien pois painotetaan ennen kokousta toteutettavia toimia. ottamisella. Griiniä on jatkokehitetty kerätyn palautteen myötä. Testiympäristöä Hotelli Haagan kannalta Griini on osoittautunut erittäin suosituksi. on viety eteenpäin myös siirrettävällä pop-up-kokouskonseptilla. Tilan käyttöaste on keskimääräistä parempi kuin muilla kokoustiloilla Loppuvuodesta 2012 pop-up-tila löytyy Helsingin keskustassa, mis- ja tarjonnan onnistumista kuvaa se, että asiakkaat haluavat palata ti- sä se on vapaasti käytettävissä. laan uudestaan. Erityisesti tila on koettu toimivaksi uutta luotaessa ja Tulokset Hyödyt kokoustilan lisäksi kokousdesign-palvelun. myönteisenä. -työkaluja ja -prosesseja kokousdesign-palvelun avulla. HAAGA HELIA 20
  • 21. Käyttäjäkokemukset Leena HeinonenGriini-konsepti on jalkautettuspontaanin kokouksensallivaan pop-up-muotoon.Uudet toimintamallit turvaavat konseptinmonistettavuudenTutkimusprojektin aikana saadut myönteiset kokemukset ovat vah-vistaneet teeman kehitystä, mikä konkretisoituu jatkoprojektina.HAAGA HELIA tutkii kokousdesign-konseptin kaupallistamisen mah-dollisuuksia ja erityisesti sen kansainvälistämistä. Kaupallistamisenpilotointia on suunniteltu toteutettavan Aasiassa.Tiivistä yhteistyötä Huomisen kokoushotelli -tutkimusprojektis-sa ovat tehneet pääyhteistyökumppanit BEST WESTERN PLUS Ho-tel Haaga, Santa’s Hotels, hotelli Hullu Poro, Holiday Club Resorts, Vi-king Line, Suomen Messut, Aronet-Esitysyhtiö Oy, Eurokangas Pro,Ecompter Oy, Interoute, Studio Arcibella, Quadriga, Cisco SystemsFinland ja Isku Interior. 21
  • 22. Käyttäjäkokemukset Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen vaiheen ideointia Pentagon Designin projektissa luodaan ideointialusta, joka tukee erilaisia varhaisen vaiheen kehitystarpeita. Tätä tavoitetta tukemaan projektissa suunnitellaan inspiraatioita ja ideointia tukevia tilaratkaisuja Pentagon Designin tiloihin. Tilaratkaisuja kehitetään neljän eri LAB-nimisen kokonaisuu- den alla, jotka sisältävät fyysisiä ja virtuaalisia tilaelementtejä. Muotoilussa saavutetaan Näissä uutta luotaavaa toimintaa voidaan suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi uusista kehitettävistä tilakonsepteista uudenlaisia ratkaisumalleja muodostetaan Pentagon Designille ainutlaatuinen ja profiloiva kokonaisuus. nopeilla kokeiluilla. Projekti lisää Pentagon Designin osaamista asiakasprosessien ja tuotteistettujen palveluiden kehittämisessä LAB-konseptiympäris- töjen avulla. Projektin aikana fyysisissä ja virtuaalisissa tiloissa testa- taan erilaisia osallistavia suunnittelumenetelmiä ja uusia toiminta- malleja. Kehittämistyössä sovelletaan uutta teknologiaa sekä teh- dään nopeita mallinnuksia ja prototyyppejä ideoista. Kaikki nämä toiminnot tuloksineen helpottavat asiakkaan päätöksentekoa ja valintatilanteita keskellä haastavaa kehitysprosessia. Inspiraatiota käyttäjiltä kehittämistyöhön Projekti noudattaa muotoiluajattelulle tyypillistä nopean kokeilun toimintamallia. Siinä nopean mallintamisen ja iteraatiokierrosten kautta saavutetaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka ovat altistettu kokeilulle ja eri sidosryhmien arvioinnille. Projektissa toteutettavat fyysiset ja virtuaaliset LAB-ympäristöt ovat Tavoite konkreettinen tilaratkaisujen, menetelmien ja liiketoimintamallin si- mulaatio, jota kehitetään projektin edetessä. LAB-ympäristö voi ol- jota tukevat ideointiin innostavat tilaratkaisut. la fyysinen tai virtuaalinen tila, jossa ideoita altistetaan eri sidosryh- mien palautteelle. LAB-ympäristöjä on kehitetty projektin ensim- mäisessä vaiheessa neljä kappaletta: 1. Strategy LAB Hyödyt ja nopeuttaminen, koska uudet palvelut ja tilat olevia menetelmiä osana strategisen ja varhaisen vaiheen mahdollistavat aiempaa nopeammat kokeilut ja kehittämistä. testaukset. 2. Co-creation LAB varhaiseen kehitysvaiheeseen. muun kontekstin simulointi ja inspiraation hakeminen innostavassa ympäristössä. tekemisen kautta kasvattaminen erityisesti tilallisissa ratkaisuissa. dokumentointia videoin, valokuvin ja äänityksin. 22
  • 23. Käyttäjäkokemukset Pentagon Design on Pentagon Design suunnitellut tilaratkaisuja,jotka tukevat inspiraatioita ja ideointia. Pentagon Design3. Proto LAB Käyttäjälähtöisyys on oleellinen ja erilaistava näkökulma; asiakasyri- tysten toiminnassa näillä menetelmillä ja näkökulmilla voidaan saa- joka tukee muiden LABien työskentelyä vuttaa merkittävää lisäarvoa. Osaa menetelmistä on jo ehditty testa- ta ja osa on vielä testausvaiheessa. Kustakin testitilanteesta kerätään jotka tuodaan muiden LABien käyttöön. palautetta, jota käytetään hyödyksi kehittämistyössä.4. Launch LAB fyysinen ja virtuaalinen tila vaiheen konsepteista.Tilat ja erilaiset menetelmät edesauttavat alkuvaiheen ideoin-tia ja iteratiivista kehitystyötä. Esimerkiksi pikamallien avulla voi-daan arvioida erityyppisten ratkaisujen soveltuvuutta. Co-crea-tion -menetelmillä voidaan hakea inspiraatiota käyttäjäryhmienkanssa. Ambience-simuloinnissa voidaan esimerkiksi säätää väre-jä sekä tunnelmaa valon ja äänen avulla pienoismallinnettuihinkohteisiin.Projektissa kehitettäviä ratkaisuja on luotu menetelmälähtöisesti.Esimerkiksi liiketoimintamalleja luodaan omalla työkirjapohjalla jakäyttäjät taas puolestaan voivat työstää ratkaisuja askartelupaket-tien avulla. 23
  • 24. Käyttäjäkokemukset Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä SOMELETTI-projektissa etsitään keinoja siihen, miten fyysinen tila ja sen palvelut voidaan yhdistää sosiaalisen median kanssa. Testikohteina ovat Oulun lentoasema ja kauppakeskus Kapteeni Oulussa. Projektissa tutkitaan, kuinka sosiaalinen media toimii yrittäjien mark- mä ajatus voidaan tarjota sosiaalisesta mediasta kumpuavia uusia kinoinnin apuna ja käyttäjien palautekanavana sekä sitä kuinka käyt- ajattelumalleja, jotka rikkovat käsityksen fyysisten tilojen rajoitteista. täjät voivat osallistua tilan ja palveluiden kehittämiseen. Samalla Sosiaalisen median avulla kerätty palaute edesauttaa fyysisten ja vir- kokeillaan kuinka käyttäjiin voidaan vaikuttaa uuden teknologian tuaalisten tilojen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä. avulla. SOMELETTI-projektin toinen tutkimusteema on käyttäjien osal- Fyysisten tilojen kehittäminen sosiaalisen median avulla ja sosiaali- listuminen tilojen suunnitteluun tai uudelleenjärjestelyyn. Kun seen mediaan yhdistettynä on melko uusi ajatus. Käytännössä so- crowdsourcing-periaatteet ovat saavuttaneet suosiota osallistuvas- siaalinen media tarjoaa kanavan kerätä käyttäjiltä palautetta, jota sa suunnittelussa, on tärkeää ymmärtää milloin ja missä tilanteis- on mahdollista mitata ja seurata reaaliaikaisesti. Liian usein fyysisiä sa lähestymistapa tuo aitoa lisäarvoa. Samalla valjastetaan sosiaali- ja virtuaalisia tiloja pidetään erillisinä saarekkeina. Haastamalla tä- nen media myös uusien sähköisiä jakelukanavia hyödyntävien tuot- teiden ja palveluiden testaukseen. Tutkimusprojektissa kehitetään käyttäjäkeskeistä kehitystyötä tukevia menetelmiä ja mittareita, jol- loin käyttäjät ovat aidosti mukana uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Nykyisten vakiintuneiden Kolmas tutkimusteema on käyttäjiin vaikuttaminen, erityisesti hei- dän motivoimisensa antamaan palautetta virtuaalis-sosiaalisen ka- sosiaalisen median järjestelmien navan kautta fyysisistä tiloista ja palveluista ja osallistumaan sekä nii- den että virtuaalisen kanavan kehittämiseen. Sähköisten kanavien pohjalta voidaan rakentaa uusia käyttäjien asenteisiin ja käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa vakuut- tavan teknologian avulla (engl. persuasive technology). jännittäviä ratkaisuja fyysisiin tiloihin. Käyttäjille julkista palautetta osallistumisesta Projektin tavoitteena on rakentaa mahdollisimman monta tietojär- jestelmätestausta vastaamaan jokaiseen tutkimusteemaan. Tekno- logisten ratkaisujen pohjaksi valittiin jo olemassa olevia sosiaalisen median järjestelmiä, jotka ovat suurelle osalle ihmisistä tuttuja. Näitä Tavoitteet ovat muun muassa Facebook, Twitter ja Foursquare. ja palvelujen kehittämisessä. Palautteen keräämistä varten projektissa on luotu ”AviaFeedback”- järjestelmä, jossa matkustajat voivat antaa palautetta annettuihin testausta, jotka vastaavat projektin tutkimusteemoihin. kysymyksiin Twitterin avulla. Palaute näkyy Oulun lentoaseman kah- vion viereen asetetussa käytäväruudussa, ja kaikki käyty keskustelu tallentuu omaan tietokantaansa jatkokäsittelyä varten. Ruudulla esi- tetään palautevirran vieressä myös kommentteja, joilla aktivoidaan Hyödyt ihmisiä palautteenantoon. Vastaava järjestelmä voidaan ottaa käyt- töön myös kauppakeskus Kapteenissa. fyysisten ja virtuaalisten tilojen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä. Oulun lentoasemalle rakennettavalla ”EarlyBirds”-järjestelmällä vai- kutetaan matkustajiin, jotta he saapuisivat lentoasemalle aikaisem- 24
  • 25. Käyttäjäkokemukset Oulun lentoasemalla Teemu Puolitaival testataan, miten sosiaalinen media tukee lentokentän palveluja.min. Varsinkin säännöllisesti matkustavat tulevat kentälle viime ti- jien joukossa ylöspäin. Sovelluksiin voi osallistua myös tiiminä, ja tä-passa ja aiheuttavat vaikeuksia sekä lentokentälle että lentoyhtiöille. mä innostaa antamaan palautetta yhä enemmän.Tähän ongelmaan pureutuvassa järjestelmässä hyödynnetään paik-katietoihin perustuvaa Foursquare-järjestelmää. Sosiaalinen media markkinointikanavanaLentokentälle tultuaan matkustaja voi merkata itsensä tietylle len-nolle, jonka myötä järjestelmä laskee, onko matkustaja tullut edel- Tutkimusprojektissa saatujen kokemusten perusteella nykyisten va-lisiä kertoja aikaisemmin kentälle. Saapumalla aikaisemmin matkus- kiintuneiden sosiaalisen median järjestelmien pohjalta voi rakentaataja voi kivuta ”EarlyBirds”-luokkaan. Kaikki järjestelmässä tapahtu- runsaasti uusia jännittäviä ratkaisuja fyysisiin tiloihin. Sosiaalisen me-vat aktiviteetit näkyvät kahvion yhteyteen asennetulla käytäväruu- dian integroiminen eri tiloihin on mahdollista jo nykyisin saatavilladulla. Aktiviteetit kertovat myös muille matkustajille paikalla olijat ja olevilla teknologioilla, ja välineet ovat tuttuja isolle osalle käyttäjistä.mahdollistavat tuttujen kontaktoinnin samassa paikassa tämän pe-rusteella.Kauppakeskus Kapteeniin rakennetaan ”Lukutoukka”-järjestelmä,jonka avulla lisätään kaunokirjallisuuden lukemista eri-ikäisten luki-joiden parissa. Tätä varten tehdään parhaillaan kirjakauppaan sijoi-tetun ruudun ja Facebook-sovelluksen välistä järjestelmää. Käyttäjätkirjaavat lukemansa teokset Facebookiin kirjallisuuslajeittain ja ker-tovat kirjan sisällöstä.Julkinen tunnustus motivoi käyttäjiäEnsimmäisenä valmistunutta AviaFeedback-järjestelmää on tutkit-tu Oulun yliopistolla vertaamalla kahden eri testiryhmän palautetta.Molemmille ryhmille annettiin käyttöön muutoin sama järjestelmä,mutta vakuuttava elementti oli molemmilla ryhmillä eri.Tutkimusten perusteella on havaittu, että järjestelmä motivoi ihmi-siä paremmin, jos se antaa tunnustusta kullekin käyttäjälle erikseen.Palaute ilmaantuu ruudulle julkisesti ja samalla henkilökohtaisestikuten ”Hyvä Seppo, hienosti tehty” ja sitä mukaan kun käyttäjä syöt-tää tietojaan sosiaalisen median sovelluksiin, hän nousee osallistu- 25
  • 26. Elämykset Tarinankerronnalla elämyksellisiä julkisia tiloja Spice - Spiritualising space -projektissa tarkasteltiin tarinallisten menetelmien soveltamista elämyksellisten julkisten tilojen suunnitteluun. Projektissa etsittiin tapoja luoda ja virittää monesti anonyymeinä koettuihin tiloihin, kuten metroasemiin, ainutlaatuinen tunnelma. Palvelumuotoilun näkökulmasta hahmotettiin asiakasnäkökulmaa ja luotiin asiakaspolun ja asiakaskokemuksen kautta kokonaisku- Tarinalliset työtavat soveltuvat va ympäristöstä ja sen yksityiskohdista. Osana tutkimusta Spice loi myös vaihtoehtoisia konsepteja esimerkkitiloille ja palveluratkaisuil- hyvin julkisten ympäristöjen le. Konseptisuunnittelussa tutkittiin esteettistä ja mielikuvituksellis- ta julkisen ympäristön elämystä sekä ihmisen ja urbaanin ympäris- suunnitteluun. Paras tulos tön suhdetta. saadaan, kun ne nivotaan Konsepteja ei ollut tarkoitus toteuttaa sellaisenaan, vaan ne olivat väline pohtia ja kommunikoida erilaisia mahdollisuuksia. Näin erilai- mukaan heti suunnittelun set konseptit johdattavat keskustelua ja voivat toimivia suunnitte- lun inspiraationa. alkuvaiheessa. Projektin aikana luotiin uudenlaista tutkimusyhteistyötä muotoilun, lavastuksen, käsikirjoituksen sekä sosiologian välille. Lavastuksen ja käsikirjoituksen keinot yhdistettynä käyttäjäkeskeiseen suunnit- teluun tarjoavat uuden luovan tavan tarkastella urbaania ympäris- töä ja elämyksellisiä tiloja. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen osallistuminen projektiin vahvisti osaltaan urbaanin kulttuurin histo- rian näkökulmaa projektissa. Tämän avulla voidaan kuvata nykyistä Tulokset kaupunkikulttuuria ja paikallista ympäristöä. konkreettisia esimerkkejä tarinallisista menetelmistä ideoiden keräämiseksi ja niiden soveltamiseksi eri Metroasemalla voi olla sielu tilanteissa. Spicessä kokeiltuja ja kehitettyjä tarinallisia menetelmiä voidaan ja yleisiä konsepteja julkisten ympäristöjen hyödyntää esimerkiksi Länsimetron asemien suunnittelussa. Par- suunnitteluun. haimmillaan voidaan ajatella, että metrolla matkaava tunnistaa ja paikantaa sijaintinsa lukematta metroaseman kylttejä aistimalla kun- kuvattuna. kin metroaseman henkeä ja luonnetta. Helsingin metroasemat ovat hyvin anonyymejä ja neutraaleja ja ne koetaan samanlaisiksi keskenään. Metroasemien suunnittelussa ei Hyödyt ole otettu huomioon asemaa ympäröivää aluetta eikä asema heijas- ta alueen ominaispiirteitä, tarjolla olevia palveluita tai henkeä. projektin tuloksena syntynyttä työkalupakkia ja tutkimukseen osallistumista sekä sisäisessä että Tarinallisuutta ja urbaanin kulkemisen ajattelutapaa voidaan hyö- ulkoisessa markkinoinnissaan. dyntää uusia metroasemia ja niiden palveluverkostoa suunnitelta- essa. Uudet metroasemat voivat parhaimmillaan vahvistaa alueellis- muotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien ta identiteettiä ja jopa kaupungin imagoa. Spice-projektissa hahmo- kanssa. tettiin tulevan Länsimetron varrelle rakennettavien asemien, erityi-26
  • 27. Elämykset Tarinallisuutta ja urbaanin Aalto-yliopisto kulkemisen ajattelutapaa voidaan hyödyntää uusia metroasemia ja niiden palveluverkostoa suunniteltaessa.sesti Otaniemen ja Niittykummun, ratkaisumahdollisuuksia paikal- Spice-projekti toi lisäarvoa muotoilun tutkijoiden tapaan tehdä tut-lista identiteettiä, kokemuksia ja toimintoja tutkimalla ja tarinoita vi- kimusta. Spice-projektista on käyty kertomassa akateemisten tilai-rittämällä. suuksien lisäksi myös yrityksissä, esimerkiksi WSP Finlandin järjestä- mässä tilaisuudessa Espoossa. Yritykset ovat ottaneet Spice-henki-Tutkimusprojekti osoitti, että tarinalliset työtavat soveltuvat hyvin sen ajattelutavan hyvin vastaan. Spice-projektin myötä Länsimetrojulkisten ympäristöjen suunnitteluun. Projektissa havaittiin, että on- on nostanut esille uusien asemien suunnittelussa paikallisen identi-nistumisen varmistamiseksi tarinallisuus elementtinä pitää olla mu- teetin ja ympäristön huomioimisen tärkeyden. Propdea Oy puoles-kana heti suunnittelun alkuvaiheessa ja sitä tulee tukea monin eri taan on soveltanut ja edelleen kehittää Spicessä tutkittuja tarinalli-käytännön menetelmin projektin edetessä. Tarinallisuus ei ole vain sia työtapoja. Projektin tuloksia on raportoitu kansainvälisesti muunyksi menetelmä vaan työ- ja ajattelutapa, jota voidaan tehdä monin muassa Milanossa 2012, Tanskassa 2012 ja 2011 sekä Chilessä 2011.eri tavoin ja eri ihmisten kesken. Spice-projektin tuloksena syntynyttä osaamista olisi mahdollista hyödyntää vielä paljon laajemmin. Tulosten pohjalta yrityksille voi-Spice-tutkimuksen tuloksena työtapoja si syntyä uusia tuotteita ja palveluja sekä jopa uutta yritystoimintaa. Tulosten laajempi hyödyntäminen ja jalkauttaminen vaatii kuitenkinja ideoita oman erillisen projektinsa. Menetelmien käyttöä yrityksissä ja muissa organisaatioissa voitaisiin edistää esimerkiksi työpajoilla, joita myy-Spice-projektissa järjestettiin useita työpajoja, joissa kokeiltiin, ke- täisiin projektissa mukana olleille yrityksille sekä muille tahoille.hitettiin ja tutkittiin tarinallisia työtapoja ja ratkaisuja. Työpajoissamuun muassa hyödynnettiin Spice-projektia varten luotuja mene-telmäkortteja, joiden avulla tutustuttiin erilaisiin käyttäjäkeskeisensuunnittelun menetelmiin ja arvioitiin niiden soveltuvuutta kysei-seen projektiin.Projektissa mukana olevat yritykset osallistuivat aktiivisesti ja sitou-tuneesti työpajoihin. Yritykset todennäköisesti käyttävät projektintuloksena syntynyttä työkalupakkia ja tutkimukseen osallistumis-ta sekä sisäisessä että ulkoisessa markkinoinnissaan. Projektin tulok-sia esitettiin ’Mitä jos…’ -näyttelyssä Länsimetron tiloissa Tapiolassa,Siton tiloissa Espoossa ja Cembritin tiloissa Helsingissä. Näyttelyssäoli esillä projektin tuotoksia artikkeleista ja menetelmistä aina kuva-kollaaseihin ja pienoismalleihin asti. Näyttelyyn tutustuneet pohti-vat innostuneesti työtapojen soveltamista omissa työtehtävissään.Spice-projektissa käynnistettiin tutkimus- ja suunnitteluyhteistyötämuotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien kanssa. Hedel-mällinen yhteistyö haastoi perinteisiä rajoja ja ajattelutapoja myöstutkimusryhmän sisällä. 27
  • 28. Elämykset Vuorovaikutuksen ja tunnelman yhteisöllinen jakaminen Yhteisöllistä tekemistä tukevat tilat kokemusten jakamisessa (CoEx) -tutkimusprojektissa toteutettiin sosiaalista mediaa, yhteisöllisyyttä ja lisättyä todellisuutta hyödyntäviä virtuaalisia ja julkisia tiloja, joissa käyttäjät voivat jakaa kokemuksiaan. Uutta potkua pelaamiseen ja tapahtumakokemukseen Virtuaalisten elementtien avulla Onnistuneimmillaan virtuaaliset elementit vahvistavat osallistumis- osallistujille voidaan tarjota kokemusta; osallistujille tarjotaan uudenlaista tapahtumiin liittyvää lisätietoa ja edistetään vuorovaikutusta osallistujien välillä. Pelillisten tapahtumiin liittyvää lisätietoa ja leikkisien elementtien kautta yhteisöllisyys vahvistuu. ja edistää vuorovaikutusta Yhteisöllisyyttä tukevissa tilatoteutuksissa peruskävijöiden, esimer- kiksi tapahtumaan osallistuvien rinnalla on otettava huomioon heidän välillään. myös tilaisuuden esiintyjät, näytteilleasettajat ja tapahtumajärjestä- jät. Teknologiaa hyödyntämällä yleisölle tarjotaan mahdollisuus ja- kaa tapahtumakokemus muiden kävijöiden kanssa sekä saada jopa reaaliaikainen yhteys tapahtumajärjestäjiin esimerkiksi välittömän palautteen antamiseksi. CoEx-projektissa tutkittiin millaisia palveluja ja palvelukonseptejaTutkimusprojektissa tarkasteltiin erityisesti ratkaisuja, joilla voidaan tu- voidaan toteuttaa käyttäjien keräämän sensoridatan avulla. Käyttä-kea kokemusten jakamista samassa tilassa olevien henkilöiden kesken. jät toimivat fyysisissä ja sosiaalisissa tiloissa sensoreina, jolloin käyttä-Keskeisen välineen osallistumiskokemuksen vahvistamiseen tarjoavat jän matkapuhelin tallentaa käyttäjän ympäristöstä tai käyttäjästä da-arjessa mukana kulkevat laitteet kuten matkapuhelin, tabletit ja digika- taa. Käyttäjät voivat toiminnallaan, havainnoillaan ja vuorovaikutuk-merat. sellaan tuottaa tietoa ympäristöstään. Kun tällaista sensoridataa ke- rätään esimerkiksi tapahtuman kävijöiden tuottamana, voidaan ra-Virtuaalisen tilan ja todellisen julkisen tilan vuorovaikutus toteutetaan kentaa uudenlaisia palveluja.matkapuhelimella tai muulla laitteella, jonka tuottamaa sensoridataakäytetään vuorovaikutuksen rikastamiseen. Tuloksena saadaan esimer- Projektissa toteutettiin yhdessä HC Ässät Pori ry:n kanssa pilotti, jos-kiksi paikkatietoja osallistujien liikkumisesta, käyttäjien syketiedon analy- sa SM-liigan jääkiekko-ottelun yleisöstä valittiin vapaaehtoisia koe-sointia tai välitöntä palautetta tapahtuman annista muiden osallistujien henkilöitä, jotka käyttivät ottelun aikana matkapuhelimeen liitet-tai tapahtumajärjestäjän hyödynnettäväksi. tyä sykemittaria. Jokaisen koehenkilön syketieto tallennettiin palve- limelle ja kollektiivisen syketiedon perusteella laskettiin yleisön kes-Tutkimusprojektissa selvitettiin, miten käyttäjät kokevat vuorovaikutuk- kiarvo. Järjestelmä mahdollistaa uudenlaisia oheiskilpailuja – yleisösen virtuaalisia tiloja ja fyysisiä tiloja yhdistävässä tilassa. Miten tilan vir- voi esimerkiksi arvata, mikä kollektiivisyke on ottelun ensimmäisentuaalisia elementtejä voidaan hyödyntää tapahtumapalveluissa ja mi- maalin kohdalla. Jääkiekkopeleissä testattu sykesovellus tarjosi kat-ten kävijöiden kesken voidaan rakentaa niin sanottua pikayhteisöllisyyt- sojille kokonaan uudenlaisen tavan osallistua urheilutapahtumaan.tä. Lisäksi projektissa kartoitettiin, miten yhteisöllisiä ja yhteistoiminnalli-sia pelejä, jotka yhdistävät virtuaalisia ja fyysisiä tiloja, voidaan toteuttaa.Projektissa oli yhteistyökumppaneina Teknologiakeskus Hermia Oy, Hä- Tuloksetmeen kesäyliopisto, HC Ässät Pori ry, Verkkopeliyhdistys Insomnia ry, In-somnia tapahtumapalvelut Oy, GoodMood Oy sekä Elisa Oyj. Projektis- elementtien hyödyntämistä kokemusten jakamisessasa syntyneet havainnot ja palvelukonseptit ovat myös laajemmin sovel- erilaisissa tapahtumissa.lettavissa elämys-, viihde- ja IT-teollisuuden aloilla.28
  • 29. Elämykset Haamut jahtaavat Pac-Mania Petri Saarikoski Pac-Man in Flesh -pelissä Porin taidemuseossa.Toisessa pilotissa, Pori Jazz 2010 -festivaaleilla, toteutettiin sosiaali-sen median palvelujen avulla tapahtuman tunneilmaston mittari,jonka avulla käyttäjä äänesti valitsemalla kolmesta kasvokuvasta ta-pahtuman ilmapiiriä kuvaavan hymiön. Web-sovelluksella tai teksti-viestillä toteutettavan äänestyksen mukana välitettiin myös käyttä-jän valitsema paikkatieto.Äänestysten perusteella toteutettiin reaaliaikainen, tapahtuman kol-lektiivista tunneilmastoa kuvaava palvelu, jossa Googlen karttapoh-jalla näytettiin tunneilmastoa kuvaavia hymynaamoja. Kollektiivisensensoridatan perusteella tuotettua tietoa voidaan esittää tapahtu-massa esimerkiksi näytöillä tai valkokankailla, tai käyttäjät voivat saa-da tiedon omiin matkapuhelimiinsa.Projektissa kehitettiin myös yhteisöllistä tekemistä tukevaa virtuaa-lista tilaa konferensseihin, yliopisto-opetukseen ja tapahtumiin so-vellettavaksi. Virtuaalisella tilalla lisätään tapahtumien interaktiivi-suutta, yhteisöllisyyttä, viihteellisyyttä ja kiinnostavuutta.Kehitetty palvelukonsepti monipuolistaa ja syventää konferenssi-kokemusta ja lisää interaktiivisuutta osallistujien ja esiintyjien välil-le. Samalla selvitettiin, kuinka konferenssien ja tapahtumien osallis-tumisen aikajännettä voitaisiin laajentaa sekä miten tapahtuma oli-si mahdollista liittää osaksi muita sosiaalisia verkostoja, esimerkiksiTwitteriin tai Facebookiin.Tapahtuman osallistujia voidaan tukea löytämään kiinnostavimmatkonferenssiesitykset tai esittelypisteet. Palvelukonseptin myötä kehi-tetty ohjelmisto mahdollistaa virtuaalisen kommunikoinnin tilan, jossaosallistujat voivat verkostoitua ja kommunikoida uudella tavalla. Sovel-lus mahdollistaa oman virtuaalisen konferenssikalenterin luomisen, mi-hin voidaan merkitä omat suosikkiesiintyjät, luoda tapaamisia muidenosallistujien kanssa sekä lähettää yhteydenottopyynnön esiintyjille.Tutkimusprojektissa kehitettyjen sovellusten käyttöönoton haasteetliittyvät tekniikkaan. Teknisiä ongelmia esiintyy, vaikka laitteet ja so-vellukset alkavat olla tuttuja. Tämä nostaa käyttäjäkynnystä sekä vai-keuttaa myönteisen käyttökokemusten syntyä. 29
  • 30. Elämykset Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle Korjaamo on kulttuurikeskus, jonka liiketoiminnan ytimessä on kulttuuri. Korjaamo aloitti toimintansa kulttuuritehtaana vuonna 2004, ja vuonna 2008 käynnistyi toiminnan toinen vaihe Vaunuhallin yhdistyessä kokonaisuuteen. Kolmannessa kehitysvaiheessa Korjaamolle rakennettiin tiloja, jotka tavoittavat suuren käyttäjäkunnan.Vaunuhallissa toimii Helsingin kaupunginmuseon alainen Ratikka- Lähtökohtana oli ajatus kylänraitista mökkeineen keskustorin ympä-museo. Koko toiminnan taustalla on Helsingin kaupungin kanssa teh- rillä. Kehitysprojektin myötä Korjaamon toinen kerros ripustettiin ra-tävä yhteistyö, jonka tavoitteena on elävöittää vanhoja teollisuusra- tapalkkien varaan katosta roikkuvaksi työnteon puutarhaksi.kennuksia. Vuosittain Korjaamo kerää noin 130 000 henkeä ja run-saslukuinen käyttäjäkunta turvaa monimuotoisten tilojen käytön. Rakennusmateriaalit noudattavat kestävän kehityksen mukaista nä- kemystä ja tällä perusteella valikoitiin historiallisten lattiakiven ja tii-Kolmannen kehitysvaiheen ideana oli rakentaa Korjaamolle kriitti- liseinän lisäksi havuvaneria sisäseiniin ja teräspalkkeja kannattele-nen massa toimintoja ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tu- maan kokonaisuutta. Mielikuva on kuitenkin hyvin high-design vi-lemaan paikalle kauempaakin. Tällä ajatuksella rakennettiin berlii- herseinineen ja taidemaalauksineen. Suomalaisena arkkitehtina toi-niläisen arkkitehti Florian Köhlin idean mukaisesti kylämäinen rait- mi Jan Tromp Yatta Oy:stä ja sisustusarkkitehti Petri Majantie.ti vanhaan Korjaamohalliin. Monipuolinen kattaus palveluja Kun alakerran toimistotilat siirrettiin yläkertaan, alakerta vapautui jul- kiseen käyttöön. Korjaamon tavoitteena on profiloitua paikaksi, jo- ka on jotain kodin ja työpaikan väliltä. Tiloista löytyy muun muas- sa kuukausittain vaihtuva taidenäyttely sekä pop-up-kauppa. Raken- nuksesta löytyy nykyään jopa 12 erilaista tilaa, joissa voi järjestää pie- niä ryhmätapaamisia tai jopa 2 000 hengen juhlia ja seminaareja. Vuokrattavat tilat tuovat uudenlaista virtaa koko toimintaan. Korjaamo on esimerkki Tilalle on selvästi ollut kysyntää Helsingissä. Keskeinen kohderyh- uuden elämän saaneesta mä on ajanviettäjät, jotka istuvat kahvilassa ja tekevät luovaa työ- tä sekä työpaja- ja ryhmätyötiloja tarvitsevat organisaatiot. Korjaa- teollisuusrakennuksesta. mon palveluihin kuuluu myös työpajojen fasilitointi ja tapahtumien tuottaminen sekä asiakasyritysten sisältömarkkinointiin liittyvä kon- sultointi. Tulokset Hyödyt ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tulemaan paikalle myös Helsingin ulkopuolelta. tavoitteita ja asiakasryhmiä.30
  • 31. Elämykset Pop-up-kaupan vaihtuva Korjaamo tarjonta kerää uusia kävijöitä Korjaamoon. Korjaamon vintin ikkunoissa Korjaamo on Helsingin vanhoja karttoja.Erilaiset tilaprofiilit erilaisiinkäyttötarkoituksiinKorjaamossa kunkin tilan funktio ja toiminnot on mietitty tavoitteenja asiakasryhmien kannalta tarkasti. Kahvila toimii oleskelun ja koh-taamisen paikkana, aulan kirjakaupassa voi viettää aikaa odotellessaja mediahuone on kalustettu erityisesti mediatyötä varten.Useat tyylikkäät ja mukavat, langattomalla nettiyhteydellä ja video-tykeillä varustetut erikokoiset neuvottelutilat täyttävät yritysten tar-peet. Myös tiimien ja osastojen yhteistä tekemistä varten on raken-nettu keittiötila, jossa voidaan valmistaa yhdessä ruokaa. Tilan ylä-kerrasta löytyy pitkä pöytä kokoustamiseen tai illastamiseen.Vaunuhallin yläkerrassa toimii Korjaamon Vintti, joka on luotu musii-killista ohjelmaa ja yritysten omia tapahtumia varten. Vintti onkin ol-lut ahkerassa käytössä pienine näyttämöineen. 31
  • 32. Elämykset Voiko tilakokemusta muuttaa ja muokata? DREX-projektissa tila miellettiin toiminnallisena, aktiivisena ja muuntuvana elementtinä, joka voi tekniikan avulla olla vuorovaikutuksessa tilan käyttäjien kanssa. Teknologiaa on hyödynnetty toiminnallisen tilan luomisessa toistaiseksi vähän.Tampereen yliopiston DREX (Tapahtumallisen tilan uudet muodot)-projektissa painopiste oli tapahtumallisessa tilassa eli tilaa ei mielle- Toiminnallista ja tapahtumallista tilaatä pelkästään fyysiseksi sijainniksi tai paikaksi. Tutkimuksessa pereh-dyttiin erityisesti tilassa toimivan tai esiintyvän ihmisen ja tämän il- etsimässämaisua tulkitsevan teknologian väliseen vuorovaikutukseen. Projektissa toteutettiin interaktiivinen Energo-installaatio Turun So-Projektissa kehitettiin vuorovaikutteisia ohjelmistoratkaisuja, jotka kos Wiklundin näyteikkunaan hyödyntämällä ääni- ja valokuitutek-soveltuvat monenlaisiin tiloihin ja tilan monikäyttöisyyden tukemi- niikkaa. Teoksen ääni ja valot seurasivat ohikulkevien ihmisten liik-seen. Tulokset lisäävät tilojen toiminnallisuutta ja muunneltavuutta, keitä ja tuottivat niistä jatkuvasti uusiutuvaa musiikki- ja valokudos-ja tämä mahdollistaa niiden entistä monipuolisemman käytön. ta. Ohikulkijat pystyivät ohjaamaan vuorovaikutteista teosta liiketun- nistinkameran avulla.Tarkastelun kohteena oli erityisesti teatterimaailma, mihin tarjottiinuusia ratkaisuja näyttelijän, yleisön ja tilan väliseen vuorovaikutuk- Projektissa toteutettiin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksenseen. Projektissa etsittiin vastauksia myös uudenlaisiin katsomo- ja tanssiryhmän (TADaC) kanssa interaktiivinen, puheentunnistukseennäyttämörakenneratkaisujen toteutukseen. Projektissa kartoitettu- perustuva tanssiteos. Nimeämätön-tanssiteos rakentui interaktiossaja ratkaisuja voidaan soveltaa muun muassa simulaatio- ja oppimis- tanssijan liikkeen, kanssatanssijoiden välisten impulssien ja yleisönympäristöihin, arjen tiloihin sekä julkisiin tiloihin. Toiminnallisuuden assosiaatioiden kanssa. Teos tarjosi mahdollisuuden muokata esityk-mahdollistaman tilan käyttöpotentiaali on kuitenkin suurelta osin sen dramaturgiaa. Samalla osa esityksestä muuttui ennakoimatto-vielä hyödyntämättä, joten sovelluskohteita ja -tapoja on runsaas- maksi, itseään luovaksi tapahtumaksi.ti löytämättä. Yksi esimerkki tilan toiminnallisuuden edistämisestä on myös laivan-DREX-projekti on esimerkki poikkitieteellisestä yhteistyöstä taiteen rakentaja STX Finland Oy:n osuus tutkimusprojektissa. STX etsi uu-tutkimuksen ja tekemisen sekä tietojenkäsittelytieteiden ja vuoro- denlaisia tilallisia ratkaisuja, joita risteilijöissä voitaisiin hyödyntää.vaikutustutkimuksen välillä. Projektissa olivat mukana Tampereen Ajatuksena oli, että risteilymatkustajat voisivat tulevaisuudessa saa-yliopiston Tampere unit for Computer Human Interaction (TAUCHI) da risteilyaluksen tiloista mahdollisimman paljon irti ilman valmiiksi-yksikkö, Tutkivan teatterityön keskus-T7, Näyttelijäntyön koulutus- lukkoon löytyä toimintaa tai tapahtumaa.ohjelma, Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine sekä 12 yritys-osapuolta. Risteilylaivan julkiset pinnat voitaisiin valjastaa interaktiivisiksi, viih- dyttäviksi elementeiksi, jotka voisivat ilmentää esimerkiksi risteilynProjektin yritysyhteistyökumppaneita olivat STX Finland Oy, SKS teemaa tai matkustettavaa reittiä ja siellä esiintyviä käyntikohteita.Mechatronics Oy, Kone Oyj, Merima Ltd., Tiedekeskussäätiö (Tiede- Järjestelmään voidaan liittää esimerkiksi havaintoja ja lisätietoja ris-keskus Heureka), Turku 2011 -säätiö, Musicmakers Oy, Panphonics teilyn reittiin ja ympäristöön liittyvästä kulttuurista tai historiasta. Li-Oy, VALOA design Oy, Lumi Interactive Ltd., Lappeenrannan kau- säksi seinäpintaan voidaan heijastaa taiteellista, pelillistä, kaupallistapunginteatteri sekä Bluegiga Technologies Oy. tai kasvatuksellista sisältöä.32
  • 33. Elämykset Energo-installaatiossa Tampereen yliopisto valokudos piirtyy näyteikkunaan ohikulkijan aiheuttaman liikkeen avulla. DREX-projektissa tehtiin tiivistä Teemu Määttänen yhteistyötä muun muassa Tiedekeskus Heurekan kanssa.Teatterille kaikki on mahdollistaTeatterissa ajatus tilasta voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Teatterissakaiken ei tarvitse olla tarkoituksenmukaista. Toiminnallisessa tilassa tilankäyttäjä voi muokata tilaa lisäämällä sinne valoa, ääntä, kuvaa, videotaja muita vastaavia elementtejä. Uusia elementtejä tilaan luodaan muunmuassa eleohjauksen ja kosketusnäyttöjen avulla.Tila rakentuu esimerkiksi teknologian, kuvan, äänen sekä ihmistoimin-nan vuorovaikutuksessa sekä näiden synkronoituessa. Tilaan toteutet-tava sisältö voi puolestaan olla taiteellista, informatiivista tai vaikkapa si-sustuksellista. Teatterissa seinäpinnoille voidaan heijastaa video- tai ku-vamateriaalia samalla kun ääni- ja valomaailma vahvistavat tilan koke-musta. Esimerkiksi näyttelijä voi ohjata ääni- ja valotekniikkaa tilassa esi-tyksen aikana, jolloin jokainen esitys saattaa olla hiukan erilainen.DREX-projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muun muassa TiedekeskusHeurekan kanssa. Heurekassa, Tiedeteatteri Minervan sovelluksessa ke-hitettiin uusia työkaluja, joiden avulla tiedeteatterin esityksistä saadaanyllättävämpiä ja siten yleisön kannalta mielenkiintoisempia ja jännit-tävämpiä. Yleisön osallistuminen ja osallisuus on tärkeää, jolloin yleisöpääsee osaksi tapahtumia ja osallistumiskokemus vahvistuu. Tulokset monenlaisiin tiloihin ja tilan monikäyttöisyyden tukemiseen. 33
  • 34. Elämykset Miten turvataan luovien alojen ja vapaan kulttuuritoiminnan tilat? Luovien alojen yrittäjät ja vapaat kulttuuritoimijat sijoittuvat mielellään klusterin tapaisesti tiloihin, joissa on omaleimainen miljöö ja jotka ovat kaupunkiympäristössä hyvin saavutettavissa. Jatkuva taloudellinen rakennemuutos takaa, että tarkoitukseen sopivaa kiinteistökantaa vapautuu jatkuvasti. Tutkimuksen yhteistyökumppanit olivat Pöyry CM, Skanska, Cursor, Kulttuurivetoinen kaupunkike- Posek, Lahden kaupunki, Turun kaupunki ja Turku 2011 -säätiö. hittäminen on noussut keskei- Tilojen hyödyntäjät rakentavat itselleen seksi jälkiteollisten kaupunkien toimivan konseptin uudistamisen keinoksi. Tarkastelun kohteena olleet kulttuurikeskukset toimivat tiloissa, jotka ovat aiemmin olleet muussa käytössä, muun muassa tehtaana, yliopis- torakennuksena, rautatieasemana ja jopa hautajaiskappelina. Uusi käyt- tötarkoitus on kuitenkin löytynyt pian vanhan toiminnan loputtua. Rakennusten lähiympäristö on ollut murrostilassa ja kulttuurikäyttö on toiminut suunnannäyttäjänä alueen muutoksessa. Kiinteistöjen käyttö- oikeus ja uudistaminen eivät ole edellyttäneet suuria investointeja, jol- loin vuokrataso on pystytty pitämään matalana. Usein tilat on mielletty Tulokset hankaliksi tavanomaisen kiinteistökehityksen näkökulmasta, esimerkiksi suojelumääräysten tai suuren koon takia. Näin ollen kulttuuritoiminnal- toimintakonseptit perustuvat, millaisia la on ollut erityinen arvo tilojen uusiokäytössä. liiketoimintamahdollisuuksia niihin sisältyy sekä minkälaista politiikkaa kaupunkien tulee harjoittaa, Kulttuuri- ja luovien alojen keskusten erityisyys syntyy aina niiden seinien että keskusten kehittyminen on mahdollista. sisällä tapahtuvasta tekemisestä. Tilojen perustamista ajaneet tahot ovat poikkeuksetta omasta näkemyksestään luoneet kokonaisuuden. Keskusten organisoituminen on tapahtunut mitä suurimmassa määrin alhaalta ylös, ilman viranomaisohjausta.Kulttuurituotannon kaupunkitilat -tutkimusprojekti pureutui suur-ten ja monipuolisten kulttuuri-, tapahtuma- ja luovien alojen yritys- Sittemmin toiminta on saattanut institutionalisoitua, jolloin esimerkiksiten toimintaan erikoistuneiden kiinteistöjen sekä itsenäisten kult- yhdistyksen ja kaupungin välille on muodostunut partnerisuhde, johontuurikeskusten toimintakonsepteihin. Lisäksi projektissa tarkasteltiin sisältyy kaupungin taloudellista tukea, esimerkiksi kiinteistön markkina-keskuksiin liittyviä julkis-yksityisiä yhteistyömalleja, keskuksien liike- hintaa edullisempi vuokra. Lisäksi kaupunki tai muu julkinen taho saat-toimintamahdollisuuksia sekä niiden suhdetta ympäröivään kau- taa tukea joidenkin yksittäisten tiloissa toimijoiden eli vuokralaistenpunkitilaan. toimintaa.Projektissa vertailtiin 15 kulttuuri- ja luovien alojen keskusta Euroo-passa. Kohteissa toiminta on vakiintunutta ja niissä on rinnakkain jul- Kaupunki, sijoittajat ja yrityksetkista, kaupallista ja kansalaislähtöistä toimintaa. Otoksessa korostui- vaikuttavat tilojen saatavuuteenvat keskukset, jotka ovat syntyneet ruohonjuuritason tekijöiden ta-voitteista ja joilla ei ole ainakaan aluksi ollut asemaa osana kaupun-kien tarjoamia kulttuuripalveluita. Suomessa on tarkasteltu Kaapeli- Kaupungin motivaatio tukea keskuksia liittyy sekä näkemykseen toi-tehdasta Helsingissä ja Manillaa Turussa. minnan täydentävästä luonteesta kaupungin kulttuuritarjonnassa34
  • 35. Elämykset Hvide Kødby eli Päivi Rannila Kööpenhaminan teurastamoalue on yksi uusiutuva kulttuuritilakokonaisuus.että keskusten tärkeästä roolista muuttuvien kaupunkialueiden uu- laan loistavat toiminnan alhaalta ylöspäin organisoituminen. Luovandistajina. Esimerkiksi Helsingissä Suvilahden kulttuurikäyttö on mer- alan toimijat etsivät kuitenkin jatkuvasti kiinnostavia miljöitä ja hal-kittävästi lisännyt tietoisuutta koko aiemmin suljetun Kalasataman vempia vuokrakohteita työtiloikseen.alueen keskeisestä sijainnista ja uusista mahdollisuuksista. Julkisvetoisen aluekehittämisen sijaan olisi syytä keskittyä toimin-Mikäli kulttuuritilan omistaa yksityinen kiinteistösijoittaja, taloudel- nan perusedellytyksien, kuten edullisen vuokratason, turvaamiseen.lista hyötyä on kahdentyyppistä. Epätyypillisessä kiinteistöbisnek- Keskusten toiminnan tulisi antaa kehittyä omaehtoisesti. Arkkitehti-sessä omistaja ei pyri kiinteistön muutokseen kokonaisvaltaisesti si- suunnittelun ja rakennusliiketoiminnan kannalta oleellista on kykytä kunnostamalla, vaan vuokraa tilaa edullisesti, peruskuntoisena. tarjota tiloille kevyitä uudistamiskonsepteja. Tilojen tulisi olla muun-Tällöin kiinteistön ostohinta on ollut kohtuullinen, ja sijoitetun pää- neltavissa ja kiinteistötekniikan osalta ratkaisujen tulisi tukea maltil-oman hyvä tuotto perustuu korkeaan käyttöasteeseen. lista vuokratasoa.Toinen vaihtoehto on luovuttaa tila käyttäjille edullisesti, jotta kes-kus tukisi alueen vetovoimaisuutta, jolloin kiinteistö itse, osa siitä taiympäröiviä kiinteistöjä voitaisiin myydä voitolla. Kiinnostus kiinteis-töjen tilapäisiin kulttuurikäyttöihin on kasvanut sijoittajien keskuu-dessa taloudellisen rakennemuutoksen jättäessä yhä enemmän tilo-ja tyhjilleen ja finanssikriisin jarruttaessa uusia kehittämishankkeita.Sekä Kaapelitehdas että Manilla ovat syntyneet vuokralaisten pai-nostuksesta, kaupungin tullessa vastaan (Kaapeli) tai toimiessa välit-täjänä kiinteistön järjestämisessä kulttuuritoimijoille (Manilla).Monet uudemmista kulttuuritoiminnan keskuksista ovat kuitenkinvarsin julkisvetoisia ja seurailevat tavanomaisempaa kiinteistökehi-tyksen logiikkaa. Tämä on sidoksissa julkisen sektorin toimijoidenvahvaan rooliin aluekehittämisessä. Vuokralaisissa korostuvat sa-man katon alle kootut julkiset kulttuuritoimijat (esim. Verkatehdas jaVanha Paukku), joilla on samantasoinen maksukyky (esim. Logomo).Konseptit ovat alkaneet jopa kehittyä varsin kauppakeskusmaisiksi(esim. Porvoon taidetehdas). Viime vuosien hankkeissa poissaolol- 35
  • 36. Elämykset Uudet opastusjärjestelmät tukevat tilojen toimivuutta SPAGU-projektissa kehitetään älykkäitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja tunnisteperustaiseen käyttäjän seurantaan ja opastamiseen sisätiloissa. Käyttäjää opastetaan tilassa tapahtuvien herätteiden kautta, esimerkiksi erilaisten valolaitteiden ja näyttötaulujen avulla. linä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, EMMA (Espoon mo- dernin taiteen museo), Kellomuseo sekä Lelumuseo (Teatteri Hevo- senkengän kannatusyhdistys). Tulevaisuuden tila neuvoo Koska WeeGee-talossa yksi pääsylippu takaa pääsyn kaikkiin mu- ja opastaa siellä liikkuvia seoihin, järjestely ei tuota museoiden kaipaamaa tietoa siitä, missä kävijät liikkuvat ja kuinka pitkään he viipyvät missäkin näyttelyssä tai ihmisiä vaivattomasti. museossa. Käyttäjien seurannan kannalta keskeisenä tavoitteena on kehittää sovellusratkaisuja tilallisen ajankäytön ja reittien seurantaan Valtaosa olemassa olevista sekä saavutetun tiedon analysointiin. opastusjärjestelmistä perustuu Museoiden ohella hankkeen yhteistyökumppaneina ovat 9Solu- tions Oy, Marimils Oy, Palko Interactive Oy, Agaidi Oy sekä Espoon edelleen opastauluihin. Kaupunkikulttuuriyksikkö. Miten tila opastaa kävijää? Näyttelykeskus WeeGeen museoissa toteutettavalla käyttäjätutki- muksella kartoitetaan henkilöiden liikkumista tilassa ja heidän opas- tuksellisia tarpeitaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa, miten erilaiset teemat keräävät asiakkaita ja miten opastusjärjestelmää pitäisi kehit-Tilan tulisi neuvoa ja opastaa siellä liikkuvia ihmisiä vaivattomasti. tää, jotta saavutettaisiin miellyttävä ja elämyksellinen museovierailu.Valtaosa olemassa olevista opastusjärjestelmistä perustuu perintei-siin menetelmiin eli opastauluihin. Edistyksellisemmät järjestelmät Lisäksi kartoitetaan kuinka museoasiakkaat kokevat teknologianvoivat toimia matkapuhelimessa, mikä edellyttää puhelimen näytön käytön. Lähtökohtaisesti asiakkaat ovat olleet valmiita hyväksymäänaktiivista seuraamista. Tämä sitoo tilassa liikkuvan henkilön huomion teknisten apuvälineiden käytön, jolloin tulevaisuudessa erilaisetlaitteeseen eikä tilaan. asiakasprofiilit voidaan yhdistää reittiin, opastamiseen ja museoko- kemukseen, sekä näin ollen tarjota entistä myönteisempi, tilaratkai-SPAGU-projektissa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tampereen suiltaan toimivampi museokokemus.teknillinen yliopisto kehittävät sovelluksen, jonka avulla tila opastaasiellä liikkujaa. RFID-tunnistusjärjestelmä mahdollistaa opastuksen Tutkimusta varten WeeGeen museoihin on kehitetty erilaisia sovel-ja seuraamisen niin, että tilan käyttäjän kantama RFID-tunniste akti- luksia. Paikannusjärjestelmä kattaa kaikkien museoiden ja aulatilo-voi esimerkiksi seinäpinnassa olevan opasteen ja ohjaa kävijää näin jen alueen. Paikannuspalveluiden avulla pystytään muun muassaoikeaan suuntaan.Tutkimus keskittyy erityisesti julkisten tilojen käyttöön ja siellä liikku-miseen. Sovelluskohteena ovat museot, mutta palvelu on sovellet- Tavoitetavissa mihin tahansa julkiseen, opastusta tarvitsevaan tilaan, kutensairaaloihin ja virastoihin. jotta useita henkilöitä voitaisiin opastaa yksilöllisesti samassa tilassa yhtäaikaisesti.Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat Espoon NäyttelykeskusWeeGee:ssa toimivat viisi museota: Espoon Kaupunginmuseo, He-36
  • 37. Elämykset Paikannus- ja Metropolia opastusjärjestelmää tukeva tekniikka kulkee kävijän mukana esimerkiksi rannekkeena. Valonauha ilmoittaa aarteen Metropolia löytyneen Kellomuseosta.tutkimaan erilaisten käyttäjäryhmien tyypillisiä reittejä sekä visuali-soimaan vierailijoiden ajankäyttöä sisätiloissa. Reittianalyysien avul-la pystytään todentamaan tilojen toimivuutta ja tukemaan tilallisiasuunnitteluratkaisuja. Paikannukseen perustuen voidaan lisäksi tar-jota reaaliaikaisia, tilaan perustuvia opastusratkaisuja sekä uudenlai-sia vuorovaikutusmalleja tilojen käyttäjien välillä.RFID-tunniste voidaan liittää kävijän pääsylippuun tai tarjota erilli-senä, museoasiakkaan käyttöön annettavalla laitteella. Laite voi ol-la esimerkiksi rannekelloa muistuttava esine, jonka käyttö ei edelly-tä asiakkaalta mitään toimia – laitteen kautta teknologiat keskustele-vat huomaamattomasti keskenään ja takaavat kävijälle oikean reitin.Opastaminen tapahtuu valonauhojen ja valopaneeleiden avulla.Usean henkilön lähes samanaikainen opastaminen voidaan toteut-taa myös värisevän tunnisteen avulla.Kosketusnäytöllisillä opastustauluilla on nähtävissä museoiden kart-ta ja lisäksi näytöllä esitetään havainnollisesti reitti valittuun kohtee-seen. Lisäksi näytöltä saa ajankohtaista tietoa museoista tekstinä, ku-vina ja videoina. Opastustaulujen avulla museot voivat toteuttaa uu-della tavalla yhteistä tiedottamista.Tutkimusprojektissa tehtyjen havaintojen perusteella museot ovatolleet tyytyväisiä sovellusten tarjoamaan tietoon, ja niiden keskinäi-nen vuorovaikutus on projektin myötä lisääntynyt. 37
  • 38. Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkostoitumis- mahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia.38
  • 39. Tekes – teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskusVaihde 029 50 55000Asiakasneuvonta info@tekes.fiKirjaamo kirjaamo@tekes.fiKyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 6900101 Helsinkiwww.tekes.fiTila-ohjelman tuloskatsauksetElämykselliset tilat, Muuttuva Asuminenja Virtuaalitilat: www.tekes.fi/ohjelmat/tilaTutustu tutkimustietoon: www.hankegalleria.fi