Kaupunkien kehitystarpeet workshop yhteenveto

758 views

Published on

Kaupunkien kehitystarpeet workshop yhteenveto 3/2012

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
758
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
14
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kaupunkien kehitystarpeet workshop yhteenveto

  1. 1. Kaupunkien kehitystarpeet workshop 20.3.2012Yhteenveto ryhmien tuloksista ja keskusteluista1. LiikenneKaksi alustusta: Tuusulan rykmentinpuiston alueTampereen ”Ratikka”-projekti, uusi raitiotie Kaupungin halkiTuusula, Kalervo Lankinen:Hyrylän varuskunta lakkautettu 2007. Nyt alue kehitetään asuinalueeksi, johon tulossa jopa15.000 asukasta plus keskustatoimintoja/palveluja/työpaikkoja. Rykmentinpuiston suunnittelu- jatutkimushaasteet: - älykäs ja kestävä pysäköintiratkaisu, sekalaista liikennettä, asukkaiden autoja, julkista- ja huoltoliikennettä - liityntäliikenne rautatieasemille Kerava, Savio, Asola, miten järjestetään - kevyt liikenne, kaava on väljä, runsaasti ulkoilutilaa, miten järjestetään, suojatut katetut kevyen liikenteen väylät ?, ”pyöräilyputket”Tapereen ”ratikka”:Suunnitteilla raitiotie Tampereen halki: Lentävänniemi – Lielahti – keskusta – TAYS – Hervanta,uutta tekniikkaa, 7 min. vuoroväli. Haasteena liityntäliikenne raitiotielle, pysäköinti,yhteensopivuus muun liikenteen kanssa.Muita keskustelunaiheita: - auton omistajuuden muuttuminen, yhteiskäyttöautot – palvelumahdollisuudet - sähköautojen energiakysymykset - ”liikenneajan” minimointi ja hyödyn maksimointi - joukkoliikenteen ohjaus ja taustatiedon siirto radiotielläLiikennealan osaajat: - VTT, Tampere: avoimen innovaation menetelmät, visuaalinen mallinnus, kattava liikennedata - TTY, liikennetutkimusyksikkö - Ramboll
  2. 2. 2. EnergiaUuden sukupolven kaukolämpö • Useiden lämmönlähteiden hyödyntäminen • Uusiutuvat ja hajautetut ratkaisut ja näiden integrointiMiten löytää optimaalinen energiaratkaisu tietylle alueelle? • Tarve laskentamallille / työkalulle? • Tämän osaamisen tulisi löytyä energiayhtiöiltä. • Asia voi ratketa energiayhtiön ja kaupungin paremmalla yhteistyöllä ja vuoropuhelulla? • Kannattavuuslaskelmat ja laskennallinen näkökulma (co2, tekninen toteutus, kustannukset, ym. eri näkökulmat) • Avoimen ja saatavilla olevan tiedon parempi hyödyntäminen.”Tukitoimet” kaupungin ilmastostrategian tehokkaampaan edistämiseen • Kaupungeilla on ilmastostrategiat (tai vastaavat), joilla vastataan energiatehokkuuden vaatimuksiin. Rakennettu ympäristön merkitys on keskeinen. Toiminta on operatiivista johtamista, joten mahdollisten tutkimuskysymyksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Mutta olisiko kuitenkin tarvetta?Alueellisen ennakkoinnin kehittäminen • Asuinalueiden kehittäminen ja rakentaminen on vuosikymmenien työ. Tämän hetkinen puute on se, että alueen suunnittelun ja toteutuksen alkuvaiheessa ei voida riittävän realistisesti ja systemaattisesti ennakoida, miten ja milloin erilaiset teknologiat (hajautettu energia, sähköautot, ym.) ja näihin liittyvät käyttö- ja kulutustottumukset kehittyvät. Paremman ennakoinnin kautta alueella osattaisiin varautua tuleviin mahdollisuuksiin ja toisaalta ajoittaa näitä tukevat toimet sellaisiin hetkiin, kun uusien teknologioiden ja käytäntöjen murros on otollisin. • Voi tarkoittaa esimerkiksi skenaarioita tai alueelliset ”tiekartan” valmistelun. • Ennakkoinnin kautta aluehankkeen toteuttajat voisivat myös ohjata ja valmistaa markkinoita tuleviin mahdollisuuksiin.Kuluttajien voimaannuttaminen energiakysymyksissä (energiareppu) • Tarvitaan markkinoiden ja yritysten vuorovaikutusta • Tarpeiden tunnistaminen > keinot > ymmärryksen luominen > ratkaisujen tuottaminen • Miten voidaan ohjata ja kannustaa kuluttajia energiaviisauteen ja omien toimintatapojensa muuttamiseen?Tavoitteena nollaenergia-alueen synnyttäminen ja näiden edistäminen • Mitä tarkoittaa (suomalainen) nollaenergia-alueen määritelmä? Aiheesta on osin tutkimusta ja tietoa, mutta yhtenäiset määritelmät/termit voivat kaivata tarkentamista. • Alue voi olla erikokoinen, esim. asuinalue tai kortteli. o Osana kaupunkirakennetta ja/tai kylä haja-asutusalueella • Nollaenergia-alueen tulisi olla itsenäinen ja kyetä vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa o Energian osto ja myynti tarvittaesssa o Paikallinen energiaoperaattori / energiaosuuskunta ko. alueen energiaratkaisujen koordinoijana ja huoltajana. o Mikä on liiketoimintamalli ja miten se toimisi käytännössä? o Voisiko olla paikallinen kaukolämmön verkkoyhtiö? • Miten nollaenergia-alue saataisiin toteutettua? o Oleellista suunnittelu ja toteutusvaiheet ja näiden yhteistyön onnistuminen • Alustoina mm. Tampereen aluehankkeet ja pienet taajamat
  3. 3. ”unpugged / off-grid” –alue • Mitä voisi tarkoittaa? • Voitaisiinko laatia konsepti, joka olisi tarjottavissa kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi kehittyviin maihin. • Aurinkoatlas3. Ihmisen arkiUuden sukupolven palvelujen mahdollistaminen ja niiden muodot • Lähipalvelut o miten saadaan palvelu ihmisen luokse • Pienet palveluntuottajat ja näiden toiminnan kannattavuus? Kannusteet?? • Uudet elinvoimaisten palvelujen liiketoimintamallit ja toimintalogiikat • Palvelujen tarve ja kysyntä, kuluttajapreferenssit o käyttäjälähtöiset lähipalvelut –mitä ovat? • Kestävien lähipalvelujen tuki ja mahdollistaminen (eri toimijoiden roolit) • Palvelualusta epäsäännölliseen palvelutuotantoon &ostoon o myös vaihdannaisperiaatteella • Palvelukulttuurin luominen • Digitaalisuuden mahdollistavat palvlutuotteetUudet asumisen ja ”elämisen” konseptit (aluetaso myös) • Hybridirakennukset hybriditilat o muuntojoustavuus pitkän ajan yli o muuntojoustavuus päivittäisessä käytössä o tilankäytön tehokkuus • Asumisen tilantarpeet • Yhteiskäytössä olevat tilat o mitkä voisivat olla? millaisilla konsepteilla? millä ehdoin ihminen hyväksyy? Miten voidaan edistää yhteisöllistä asumista? • Millaisilla asumisratkaisuilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä? • Miten voidaan kerätä tieto uusista ja suunnitelemattomista asumisen ja työnteon muodoista? • Kaupunkikampukset/kaupunkikylät o arki lähialueellaIhminen • hyvän arjen määritelmä • ihmisen tahdon ja tarpeen määritelmä • hyvän arjen vaikutus ihmisen terveyteen ja yhteiskunnan säästöt • työkalut, mittaristotInformaatio/data • tiedon koonti, käyttö ja mahdollisuudet o mitä dataa ihmisestä ja käyttäjästä on saatavilla? minne kertyy? millaisessa muodossa? kuka omistaa oikeudet? o Mitä mahdollistaa?? • Miten tietoon/dataan voidaan liittää ihmisten antamia merkityksiä (datan subjektiivisuus) • Tiedonkeruun menetelmät ja valinta o oikean tiedon keruun haaste • Informaation kerääminen asukkaiden hyödynnettäväksi (energiankulutus, liikenne, päästöt, henkilökohtainen info) • Tiedon sijainti tarve keskittää
  4. 4. Yhteisöllisyys • edistämisen keinot/muodostaminen • yhteisöllisyyttä lisäävät teknologiset innovaatioit o sähköinen yhteisöllisyys • ks myös asumisen/elämisen uudet konseptit • ihmisten toiminta eri rooleissa ja yhteistoiminnan kehittäminen alueellisestiKokeilevuuden edistäminen (living lab) • keinot ja menetelmät • käytännöt4. Alueiden menestystekijätMiten menestys määritetään?→ Ihminen keskiössä→ Globaali ympäristö - Elinkeinoelämän kehittäminen - muutosjohtaminen vision pohjaltaMenestystekijät: - luovuus - teknologia - tiedeTalousSosiaalinenekologinenElinkaari- ja tehokkuusmallitMiten investoinneilla synnytetään jatkuvaa kehittämistä? • Fyysiset investoinnit • T&K investoinnitMiten yhteistyö eri osapuolten välille rakennetaan?→ Avoin innovaatioMiten ihmiset kokevat alueen merkityksen eri aikajänteellä?→ Mikä vaikuttaa mielikuviin?→ Kilpailuetu, mistä se koostuu?Kannustava toimintaIhmiset, voiko alue olla sivistävä?→ viihtyisä vetovoimainen koulu tai oppimisympäristö?Yritykset→ erilaisia tarpeita, erilaisia profiileja→ tietotyö: Otaniemi→ teollisuus→ palvelut
  5. 5. Olemassa oleva osaaminen on koottava ja hyödynnettäväOsaamisen palaset pitää sovittaa visioon→ yksityiskohdat ja esimerkitMuutokset→ niiden nopea hyödyntäminen5. Teollisuuden ja yhdyskunnan rajapinta,InfrastruktuuriTietoa hukkavirroista • Mitä hukkavirtoja? • Kuka omistaa tiedon? • Miten kerätä tietoa?Miten houkutella teollisuutta sijoittumaan tietylle alueelle/kaupunkiin? • Synergia asumisen kanssaKaukojäähdytysHulevesien hyödyntäminenVihreä infra (viherkatot yms.)Kalliotilojen hyödyntäminenAsuminen infra/älykäs rakentaminen→ Asumisen arkiVähittäiskauppa tuotantolaitoksenaOsaamista alueelta: • Langattomat energiaomavaraiset anturiverkot [VTT ICT, TTY] • Teollisuuden houkutteleminen [TTY AIDA] • Kalliorakentaminen, maalämpö [VTT]Tulosten hyödyntäjiä: • Tuusula • Marja-Vantaa5. AluesuunnittelukäytännötKaupunkidatan saatavuuden yhtenäistäminen - eri osapuolten järjestelmät eivät toimi yhdessä - informaatiojärjestelmien tulee mahdollistaa sekä tiedon luominen että hyödyntäminen yhteistyössä - huomattava myös, että data saattaa sisältää henkilötietolain piirissä olevaa tietoa henkilötiedot irrotettava muusta datasta - datan käyttäjien roolit
  6. 6. osaamista - GIS + skenaario-optimointi, Itä-Suomen yliopisto - VTT hyödyntäjiä - kaupungit, kunnat - palveluyritykset - insinööritoimistotTyökalut/menetelmät kumppanuuskaavoituksessa - datan käyttäjien rooli? Osaamista - Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto (allianssimalli, integroidut projektitoimitukset, kumppanuuskaavoitus, hallinta- ja sopimusmallit)Lisätyn todellisuuden menetelmät osallistavan kaupunkisuunnittelun käyttöön - narratiivisuus kaupunkisuunnittelun työkaluna - asukkaat aidosti mukaan aluesuunnitteluun osaamista - VTT/ lisätty todellisuus, käyttäjätutkimus - Aalto, maankäyttötieteet, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu Hyödyntäjiä - kaupungit, kunnat - palveluyritykset - suunnittelutoimistot - rakennuttajatKaupungin/ympäristön ”hiljainen tieto  väline? - jatkuva oppiminen ja osaamisen kumuloituminen Osaamista - Aalto/työpsykologia - TTY/Pori ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka Hyödyntäjiä - Media, SOMEInvestointien optimointi, algoritmi”Sekakäyttö”-palvelut - yhteistoimistot (asuin)alueilla, marketit pirstotaan pikkukaupoiksi Osaamista - TTY / AIDA-hanke (Rakentaminen, tuotantotekniikka) hyödyntäjiä - kaavoittajat - rakennuttajat

×