Your SlideShare is downloading. ×
22.5. Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin?
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

22.5. Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin?

1,326
views

Published on

Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin? professori Arto Saari, Aalto-yliopisto …

Maksavatko energiakorjaukset itsensä takaisin? professori Arto Saari, Aalto-yliopisto

Published in: Business

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,326
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
30
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Maksavatko  energiakorjaukset   itsensä  takaisin?   Professori  ma,  tekn.tri  Arto  Saari   Aalto-­‐yliopisto,  Insinööriteteiden  korkeakoulu,  Rakennustekniikan  laitos    Tekes,  Energiatehokkuudesta  liiketoimintaa,22.5.2012  Paaritorni,  Helsinki       ©  Arto  Saari  2012  
  • 2. Esityksen  sisältö    Tarkastellaan  tyypillisen  1960-­‐70-­‐luvun  vaihteen   asuinkerrostalon  (KRST1968)   energiansäästökorjaamista   –  Korjaustoimenpiteiden  taloudellista   kannaQavuuQa   –  Korjaustoimenpiteiden  vaikutusta  rakennuksen   aiheuQamaan  ilmastonmuutokseen        Esitys  perustuu  Aalto-­‐yliopistossa  toteuteQuun  Kestävä  energia  (KesEn)-­‐tutkimukseen.  Tutkimuksessa  tarkastelRin  eri  ikäisiä  rakennuksia,  samoin  eri  rakennustyyppejä.   Arto Saari 22.5.2012
  • 3. KesEn-­‐tutkimuksen  ovat  rahoiQaneet:      Tekes,  Helsingin  kaupungin  innovaaRorahasto,  Energiateollisuus  ry,  Enervent  Oy,  Ensto  Electric  Oy,  Espoon  kaupunki,  Fortum  Oy,  Helsingin  kaupunki  (HKR-­‐RakennuQaja),  Helsingin  Energia,  IVT  Lämpöpumput  Oy,  Koja  Oy,  Paroc  Oy,  Rautaruukki  Oyj,  Saint-­‐Gobain  RakennustuoQeet  Oy,  SPU-­‐Systems  Oy,  Suomen  LämmitysReto  Oy,  Suomen  Lämpöpumpputekniikka  Oy,  Uponor  Oy,  Vallox  Oy  ja  YTV.     Arto Saari 22.5.2012
  • 4. KannaQavuuslaskennan  lähtöRlanne  •  HuomioiRin  laskelmissa  korjauskustannukset  sekä   tulevat  lämmitys-­‐  ja  sähköenergian  kulutukset  •  TutkiQujen  korjausvaihtoehtojen  energiankulutukset   on  simuloitu  IDA-­‐ICE:lla  (Aalto-­‐yliopiston  LVI-­‐ tekniikka)    •  Laske`in  takaisinmaksuajat  •   Laskelma  herkistelty  diskonQauskoron  suhteen:   LaskeQu  3%,  1%  ja  0%  korolla   Arto Saari 22.5.2012
  • 5. Arto Saari 22.5.2012
  • 6. Arto Saari 22.5.2012
  • 7. •  Kustannukset  sisälsivät:   –  Korjaustoimenpiteet   –  Hankkeen  johtotehtävät   –  SuunniQelu   –  Työnjohto   –  Työmaapalvelut   –  Nostot  ja  siirrot   –  Urakoitsijan  kate   –  ALV  22% Arto Saari 22.5.2012
  • 8. Ilmastonmuutos  •  TarkastelRin  kolmea  talotyyppiä:     –  KRST1952,  KRST1968  ja  KRST1986  •  Laske`in  korjaustoimenpiteiden  aiheuQamat  muutokset   päästöihin,  tässä  esitetään  CO2-­‐päästöt  ja  hengite8ävät   pölyt  •  HuomioiRin  korjaushanke,  tuleva  kunnossapito  sekä   lämmitys-­‐  ja  sähköenergia  •  Tutki`in  neljä  erilaista  energian  tuotantotapaa,  joista  tässä   tarkastellaan  kahta:   –  C1.  Kivihiililtä  pol8ava  CHP-­‐laitos   –  C2.  puuhake8a  pol8ava  erillislämpölaitos   Arto Saari 22.5.2012
  • 9. Talojen aiheuttamat CO2-päästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta CO2 päästöt 1952, 1968, 1986 Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) Kivihiili-CHP[ kg/asm2 ] 0 -44 -42 -42 -500 -934 -1143 -1551-1000 -442 purku -442-1500 sähkö lämmitys -442-2000 kunnossapito korjaushanke-2500 KSTS1952   KSTS1968   KSTS1986  -3000-3500-4000 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 10. Talojen aiheuttamat CO2-päästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta CO2 päästöt 1952, 1968, 1986 Puuhake Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu)[ kg/asm2 ] Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) -44 -42 -42 0 -254 -207 -344 -500 -442 -442 -442-1000 KSTS1952   KSTS1968   KSTS1986  -1500 purku sähkö-2000 lämmitys kunnossapito korjaushanke-2500-3000-3500-4000 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 11. Talojen aiheuttamat pölypäästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta PM2.5 päästöt 1952, 1968, 1986 Elinkaari: 50 vuotta Kivihiili-CHP Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili)[ g/asm2 ] 0 -50 -107 -131 -177-100 sähkö lämmitys -50-150 -50-200 -50-250 KSTS1952   KSTS1968   KSTS1986   KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 12. Talojen aiheuttamat pölypäästöt (kg/asm2) tulevalta 50 vuodelta PM2.5 päästöt 1952, 1968, 1986 Puuhake Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu)[ g/asm2 ] Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 0 -87 -50 -106 -144-100 -50 sähkö lämmitys -50-150 -50-200 KSTS1952   KSTS1968   KSTS1986  -250 KRST 1952 KRST 1968 KRST 1986 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 13. Säästöt CO2-päästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: CO2 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Kivihiili-CHP[ kg/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 1700 1500 (Vertailuksi:  Koko  rakennus  ilman  korjausta  1600  kgCO2/asm2)   1300 purku 1100 46% sähkö 900 43% lämmitys kunnossapito 700 790 35% 739 korjaushanke 28% 32% 30% 500 556 15% 16% 14% 16% 510 487 14% 440 300 4% 296 260 262 224 224 100 64 -100 -55 -55 -55 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 14. Säästöt CO2-päästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: CO2 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Puuhake[ kg/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 1700 1500 (Vertailuksi:  Koko  rakennus  ilman  korjausta  700  kgCO2/asm2)   1300 purku 1100 sähkö 900 lämmitys kunnossapito 700 korjaushanke 500 7% 8% 7% 8% 2% 2% 14% 16% 15% 18% 16% 17% 300 100 50 58 50 58 66 164 175 14 98 113 108 123 -100 -55 -55 -55 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 15. Säästöt pölypäästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: PM2.5 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Kivihiili-CHP[ g/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys ja sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) 100 (Vertailuksi:  Koko  rakennus  ilman  korjausta  190  g/asm2)   90 80 84 60 63 58 56 50 sähkö 40 lämmitys 34 30 30 20 26 26 7 0 -6 -6 -6 -20 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 16. Säästöt pölypäästöissä (kg/asm2) tulevalla 50 vuodelta KRST 1968: PM2.5 päästöt Erotus perustasoon verrattuna Puuhake[ g/asm2 ] Elinkaari: 50 vuotta Lämmitys: C2 (puu) 100 Sähkö: C1 (chp, hyödynjakomenetelmä, kivihiili) (Vertailuksi:  Koko  rakennus  ilman  korjausta  160  g/asm2)   80 73 69 60 52 sähkö 47 40 45 lämmitys 41 28 20 24 24 21 21 0 6 -6 -6 -6 -20 Arto Saari 22.5.2012 KesEn-tutkimus, Arto Saari, Tuire Tommila 2010
  • 17. Johtopäätökset  •  1960-­‐70-­‐luvun  kerrostalojen  ikkunoiden  uudistaminen   uudisnormien  tasoon  on  perustelua,  koska  se  alentaa  selväsR   rakennuksen  lämmitystarveQa  ja  parantaa  asumisviihtyvyyQä.   Takaisinmaksuajat  ovat  tosin  pitkiä.  •  Jos  1960-­‐70-­‐luvun  kerrostalon  ulkoseinät  vaaRvat  kuntonsa   puolesta  perusteellisen  korjauksen,  kannaQaa  ulkoseinän   lämmöneristävyys  nostaa  uudistasolle,  perusteluna   lämmitysenergian  kulutuksen  selvä  aleneminen  ja   asumisviihtyvyyden  nousu.  Takaisinmaksuajat  ovat  pitkiä.   Passiivitason  lämmöneristeet  eivät  ole  taloudellisesR   kannaQavia.   Arto Saari 22.5.2012
  • 18. •  Koneellisen  tuloilman  rakantaminen  vanhaan  1960-­‐70-­‐luvun   taloon  on  kallista  ja  takaisinmaksuajat  ovat  pitkiä.  Tosin  se   alentaa  selvasR  talon  lämmitysenergiatarvella  ja  parantaa   asumisviihtyvyyQä.   Arto Saari 22.5.2012
  • 19. •  1960-­‐70-­‐luvun  kerrostalojen  ikkunoiden  uudistaminen  ja   ulkoseinien  lisälämmöneristäminen  uudisnormitasoon  sekä   LTO:n  rakentaminen  saavat  kukin  aikaan  n.  15%  aleneman   talon  CO2-­‐päästööihin,  kun  lämpö  tuotetaan  CHP-­‐kivihiilellä,   ja  n.  5%  aleneman  kun  lämpö  tuotetaan  puulla.  Toki  on   huomioitava,  eQä  puulla  lämmiteQäessä  lähtötaso  on   huomaQavasR  alhaisempi.    •  Lämmöneristävyydeltään  tehokkaampien  ikkunoiden  ja   ulkoseinän  eristämisen  vaikutukset  ovat  pienehköjä.  •  On  syytä  muistaa,  eQä  myös  muut  päästöt.  Esim.  puuhake   aiheuQaa  lähes  saman  tasoisesR  terveydelle  haitallisia   hengiteQäviä  hiukkasia  kuin  kivihiili  (pudistusmenetelmä   vaikuQaa).   Arto Saari 22.5.2012
  • 20. •  Jos  rakennuksen  käytönaikainen  energia   tuotetaan   puhtailla  uusiutuvilla   polQoaineilla,  korostuu  rakennuksen  energian   säästötoimenpiteiden  valinnassa  talous,  ja  jos   energia  on   likaista ,  on  päätöksen  teossa   syytä  huomioida  myös  toimenpiteiden   vaikutukset  päästöihin.   Arto Saari 22.5.2012
  • 21. Julkaisuja:  Saari,  A.,  Jokisalo,  J.,  Keto,  M.,  Alanne,  K,  Niemi,  R.,  Lund,  P.,  Paatero,  J.,   Kestävä  energia  loppurapor`,  Aalto-­‐yliopiston  teknillinen  korkeakoulu,   TKK  rakenne-­‐  ja  rakennustuotantotekniikan  laitoksen  kulkaisuja  B:24,   Espoo  2010.  Saari,  A.,  Kalamees,  T.,  Jokisalo,  J.,  Michelsson,  R.,  Alanne,  K.  &  Kurnitski,  J.   2012.  Financial  viability  of  energy-­‐efficiency  measures  in  a  new  detached   house  design  in  Finland,  Applied  Energy,  92,  76-­‐83.      LisäRedot:   Professori  ma.  Arto  Saari   Aalto-­‐yliopisto   InsinööriReteiden  korkeakoulu   Rakennustekniikan  laitos   etunimi.sukunimi@aalto.fi   Arto Saari 22.5.2012