22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta

915 views
818 views

Published on

Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta, Pekka Stuckert, CPS Consulting

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
915
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
25
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta

  1. 1. SAKSAN ENERGIATEHOKKUUDENHAASTEET -LIIKETOIMINTANÄKÖKULMA Dipl. jur Pekka Stuckert CPS Consulting, Brühl Helsinki 22.5.2012
  2. 2. Sisältö: Saksan energiapolitiikka, sen haasteet ja ohjurit Uusiutuvien energioiden merkitys Esimerkkejä Saksasta ”Umweltschutzsiedlung”  ”Innovation City Ruhr”  ”Die Morgenstadt”  ”Plus-Energie Haus” Yhteenveto
  3. 3. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (1/2) Ilmastoa haittaavat kasvihuonepäästöjen tasoa alennetaan 40 % vuoteen 2020 mennessä, vuoden 2030 loppuun 55 % ja vuoden 2040 loppuun 70 % sekä 2050 tavoite 80 – 95% alempi, kuin vertailuvuodeksi 1990 otettu vuosi. Primäärienergiankulutus pienenee 20 % vuoteen 2020 ja vuoteen 2050 noin 50 %. Energiatuottavuus tulee kasvamaan 2,1 % p.a. laskettuna loppuenergiankulutuksesta. Sähkönkulutus tulee pienenemään vuoden 2008 tasosta vuoteen 2020 n. 10 % sekä vuoteen 2050 mennessä n. 25%.
  4. 4. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET 100 90 80 70 CO2 level 60 Primary Energy Consumption 50 Electricity Consumption 40 Heating Energy need in 30 buildings 20 10 0 2010 2020 2030 2040 2050
  5. 5. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2) Rakennusten lämpöenergian tarve laskee vuoden 2008 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 % sekä rakennusten primäärienergiantarve vuoteen 2050 mennessä 80 %. Uusiutuvien energioiden osuus vuoteen 2020 tulee olemaan 18 %, vuonna 2030 osuus 30% ja vuoteen 2040 mennessä 45% sekä vuonna 2050 tavoite on 60 % laskettuna koko bruttoloppuenergiantuotannosta. Uusiutuvien energioiden osuus bruttosähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä tulee olemaan 35 % luokkaa, 50% vuonna 2030 ja 65% vuonna 2040 ja kasvaa vuoteen 2050 mennessä 80 %:iin.
  6. 6. SAKSAN ENERGIAPOLITIIKAN TAVOITTEET (2/2)2008 2050 2040 2030 2020 -100% -50% 0% 50% 100% UE+Bruttos UE Primääri Lämpö
  7. 7. Uusiutuvat Energiat Bruttosähkönkäytön tavoite Bruttosähköntuotto 2010 UusiutuvatKivihiili 18,6% Maakaasu 13,8% energiat 2020 35 % Mineraaliöljy 1,3% Muut 4,0% Uusiutuvat energiat 2030 50 % Uusiutuvat energiat 2010 16.6% Uusiutuvat energiat 2040 65 %Ydinvoima Ruskohiili 23,2% 22,4% Uusiutuvat energiat 2050 80 %
  8. 8. ENERGIAPOLIITIKAN MUUTOS: LUOPUMINENATOMIENERGIAN KÄYTÖSTÄ Asteittainen luopuminen atomienergiasta ja viimeisen laitoksen alasajo vuoteen 2022 mennessä Saksan valtion ja energiayhtiöiden välisen moratorio- sopimuksen mukaisesti alas ajetut 7 laitosta + 1 laitos, jota ei enää liitetä verkkoon. Vuoden 2015 poistuu verkosta yksi, vuoden 2017 loppuun yksi, vuoden 2019 loppuun yksi ja lopuksi vuoden 2021 loppuun mennessä kolme laitosta. Viimeiset kolme uudempaa laitosta ajetaan alas vuoden 2022 aikana Luopumissuunnitelman perustana on käytetty atomivoimalaitosten yhteenlaskettua 32 vuoden käyttövuotta, joilla on kompensoitu omistusoikeudellisia vaatimuksia. Suunnitelmassa on huomioitu moratorio-sopimuksen mukaisesti alas ajettujen laitosten laskettu sähkötuottomäärä, joka on siirretty muiden laitosten käyttöikään.
  9. 9. Lähde bdew
  10. 10. POLIITTISTEN TAVOITTEIDEN INVESTOINTIMÄÄRÄT UUSIUTUVIIN ENERGIOIHIN Lähde „Leitstudie 2010“
  11. 11. UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN MERKITYS Saksan hyvin toimivan syöttötariffilain ansiosta on UE liiketoiminta kasvava liiketoiminta-alue UE käyttökohteita löytyy useista projekteista  Rakennuskannan saneeraus, lainsäädännöllisesti vaatimukset UE käyttöön  Saneerauksen tukijärjestelmät energiatehokkuuden katalysaattorina  Uudisrakennukset – lainsäädäntö vaatii UE ja teknologian käyttöä Saksan korkea energian hinta, joka on samalla korrelaatio UE liiketoiminnalle asettaa haasteen energiatehokkuusajattelulle
  12. 12. Lähde bdew
  13. 13. MITÄ ESIMERKKEJÄ LÖYTYY SAKSASTA Saksan eri osavaltioiden alueilla erilaisia julkisia projekteja, esimerkki NRW alue:  ”100 Solarsiedlungen”  ”50 Umweltschutzsiedlungen” Projektit ja ohjelmat innostavat yksityistä rahaa investointeihin, koska projekteissa erilaisia ”porkkanoita”:  Subventoitu kiinteistö  Energiatuet – syöttötariffilaki  Laiteinvestointituet jne.
  14. 14. UMWELTSCHUTZSIEDLUNG NRW:n osavaltio tukee tulevaisuuden ja hyvän ekotaseen ja kestävään kehitykseen perustuvaa asuntorakentamista – ”Umweltschutzsiedlungen” Projektin vaatimukset:  3 litran tai passiivitalostandardi  Lisäksi vaatimukset CO2 päästöjen vähentämiseksi 50 – 60 % CO2 päästöjen vähentäminen verrattuna vuoden 2009 energiansäästö vaatimusmääräysten tasoon (EnEV 2009 = Suomen energiavaatimustaso 2010)
  15. 15. GELSENKIRCHENIN PROJEKTIN KUVAUS Passiivitalostandardi, jossa korkeanluokkainen eristys yhdistettynä, lämmön talteenottoon ja aurinkolämpö- energiankäyttöön sekä korkea hyötysuhde kaasulämmityslaitteeseen Energiatehokkaat valaisimet kaikissa valolähteissä 56 asuntoa Asuntojen koot: 45 ²– 82 m² Rakennuskanta: 4 nelikerrosrakennusta CO2 arvo 9 kg/m²/a tai energiankulutus arvo >15 Kwh/m²/a Laskettuna 82 m², 3 h + k asunnon lämpökustannus n. 150€ / a Asuntojen käyttötarkoitus: Sosiaalivuokra-asunnot
  16. 16. RAKENNEMUUTOS RUHR ALUE
  17. 17. ”INNOVATION CITY RUHR”SININEN TAIVAS – VIHREÄ KAUPUNKI Nordrhein-Westfalenin alueen ja Ruhrin alueen elinkeino-elämän toimijat käynnistivät keväällä 2010 Ruhrin alueella kilpailun tulevaisuuden ilmastokaupungin tittelistä, johon osallistui 16 kaupunkia.
  18. 18. IMPULSSIT MUILLE KAUPUNGEILLE
  19. 19. SMART CITIES Bevölkerungszahl: 69.000 InnovationCity Bottrop Energiatehokas olemassa olevan kaupungin (kannan) Dongtan Shanghai, China uudelleenrakennus Masdar City Bevölkerungszahl: Abu Dhabi, UAE 2010 > 30.000  Bottrop Bevölkerungszahl: 2050 > 500.000  Ruhrgebiet 47.500 Investitionsvolumen: Investitionsvolumen: 1 Mrd. Dollar 22 Mrd. Dollar
  20. 20. Energiankäyttö Kaupunkien ja ihmisten rooli tässä prosessissa ca. 51% 3% 80% Of people Surface of the CO2-Emissions earth World population Live on Surface of CO2-emissions and cause the earth
  21. 21. INNOVATIONCITY RUHR PÄÄMÄÄRÄT Ympäristönsuojelu Asuminen Työnteko Energia Liikkuminen Kaupunki Asumisen laatu
  22. 22. 50 % CO2 PUDOTUS 10 VUODESSA100% CO2 -50% 50% CO22010 2020
  23. 23. Perusteet 0,006% energiatehokkaita uusia asuinrakennuksia vuodessa verrattuna rakennettuun asuntokantaanVuosittainen asuntojen uudisrakennusvolyymi suhteessa rakennuskantaan3400 Mio m2 Olemassa olevaa rakennuskantaa 20,3 Mio. m2 Uudisrakennukset
  24. 24. TOTEUTUS – SYSTEMAATTINENSANEERAUS
  25. 25. Päämäärät ja toiminta-alueet Ympäristö- Tekniset Prosessi- Elämisen suojelu Innovaatiot innovaatiot laatu • CO2- vähennys • Majakkaprojektit • Informaatio, neuvonta • Esteettömyys • Energiansäästö • Hyväksi todetun • Rahoitus, Tuet • Turvallisuus tekniikan verkottamin • Kampanjat • Integraatio • Laaja-alaisempi hyvän • Toimijoiden sitouttamine teknologian käyttö Yksityinen Asuminen Asunto-osakeyhtiöt X X 1 Rakennuksissa2 Työnteko Prosesseissa X X 3 Energiatehokkuus Energia Uusiutuvat energiat Energian tuottaminen X Smart Energy Sähköinen liikkuminen Liikkuminen Ympäristö yhteisö X X Kaupunkisuunnittelu Vapaa-ajan suunnittelu Kaupunki X X Vesi talous
  26. 26. 1 ESIMERKKIPROJEKTI TOIMINTA-ALUEESTA „TYÖNTEKO“2 3 33 2. Ruhr West korkeakoulu – nolla emissio campusalue Kohderyhmät Ruhr West korkeakoulu opiskelijat, tiede ja yritykset Projektitavoite Ruhr West korkeakoulu haluaa uudisrakennuksen kautta tiedostetummin hyödyntää energiaresurrseja sekä huomattavasti madaltaa CO2 emssioiden tuottamista – kestävän kehityksen periaate -. Projekti-idea 1. Campuksen tulee erityisellä tavalla tukea opetusta ja tutkimusta hyödyntämällä innovatiivisen rakennustavan sekä tehokkaan energiankäytön korkeakoulun toiminnan yhteydessä. Fokus on emissioiden välttämisessä , kun rakennusta käytetään. Rakennus tulee hyödyntämään mm. lämpöenergian tuottamisessa jätevesien lämmön talteenoton läheisistä jätevesi kanavista . Projektinstatus Lopullinen konseptin sovittelu tapahtuu lähiaikana. 4.. Rahoitus STEAG niminen energiayhtiö on antanut rahoituslupauksen jätevesien johdattamisesta Gelsenwasser on luvannut rahoittaa ”feasibility study ”sekä lämmönvaihtimen. Lämpöpumpun rahoitus on vielä auki. 5.
  27. 27. TOIMINTA-ALUE „MOBILITÄT“ - LIIKKUMINEN 2.Näyteikkuna alueen hakemus – sähköinen liikkuminenKohderyhmät Asukkaat , yritykset, toimijat sekä tiedemaailmaProjektintavoitteet Kattavan sähköajoneuvojen järjestelmän rakentaminen (Sähköautot , sähkövespat, Pedelec, - sähköpyörät , vetyajoneuvot...) mottona : sähköinen liikkuminen tulee todelliseksiProjekti-idea Bottropin ja alueen sähköisen liikkumisen tukemisella saadaan luotua uusia liikenne ja infrastruktuuri konsepteja , jotka puoleltaan auttavat sähköajoneuvojen käyttöönotossa. 1. Vuoteen 2015 on päämääränä saada 500 sähköautoa kaupunkiliikenteeseen , jotka ovat joko yksityisessä käytössä tai ”Carsharing ”- verkossa käytössä. Verkottuminen muuhun julkiseen liikenteen tulee näyttelemään merkittävää rooliaProjektitilanne Jatkuva malliikkunamainonta sähköiselle liikkumiselle liittotasavallan tasollaRahoitus Liittotasavallan ja osavaltiotuki , yritykset ja yksityiset 4.. 5.
  28. 28. TOIMINTA-ALUE „ENERGIA“ 35Lietepuhdistamolaitoksesta monienergiavoimalaitoksi Tuulivoimalat Puhdistamoliete voimala Puhdistamokaasun (Sähkö ja lämpö) 2. tuottoAurinkoenergian käyttö Huippukuor-puhdistamolietteen Emschergenossenschaft Projekte derkuivauksessa Smart Area mituslämpö - 1. voimalat Biokaasu ja vety Vetyä elektrolyysin avulla puhdistamolietteestä (EUWAK) Kaasuvarastot• Sähköntuotto n. 60 MIO kWh / a 5. = pienen 30.000 asukkaan kaupungin vuosittainen energiantarve• Uusiutuvasta energiasta
  29. 29. Toiminta-alue „Energia“PV Energia yksityisen rakennuksenkatolla : Alpincenter PV energiaa julkisissa rakennuksissa: Josef-Albers-Lukio (Kaikki käytössä olevat kattopinta-alat on vuokrattu)
  30. 30. TOIMINTA-ALUE „KAUPUNKI“ 37 2.Julkisivujen naturointi - viheriöinti 1.Kohderyhmät Valitut rakennukset pilottialueellaProjektin tavoite Julkisivujen alojen sinetöimisen poistaminenProjekti-idea Sammaleen kasvatus kasvualustalle sis. Kastelujärjestelmäoption. Sammaleen ominaisuus ilman epäpuhtauksien sitominen, sadevesien kulun jarruttaminen. Sammal tukee samalla biologisia eristyskonsepteja rakennusten energiatehokkaassa saneerauksessa.Projektin tilanne Suunnittelu käynnissäRahoitus EU tuki, liittotasavallan tuki Kiinteistöjen omistajien oma osuus mahdollisemman alhainen. 5.
  31. 31. DIE MORGENSTADT – CITY OF FUTURE - FRAUNHOFERTUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSPROJEKTI ALOITE Keskitetty ja hajautettu energia Kaupunki- Liikkuminen ja järjestelmät liikenne Turvallisuus ja Suunnittelu ja suojelu rakentaminen Urbaanit Tuotanto ja prosessit ja logistiikka organisaatio Informaatio ja kommunikaatio
  32. 32. TULEVAISUUDEN KAUPUNGINHAASTEET -VISIOT Ympäristö Energia Resurssit Miltei 0-päästö Energiatehokkaat Kaikkien resurrsien kaupungit kaupungit tehokas käyttö Elämisen laatu Yhteiskunta Kaikille asujille VISIO Kaupunkikuva korkeatasoinen elämisen laatu Smart City Ilmastonmuutos Sähköinen liikkuminen Kaupungit jossa Ympäristö, joka pystyy Ympäristön luominen yhdistyvät kaikki vastaamaan luonnolliseksi liikkua ilmastonmuutoksiin älykkäät potentiaalit sähköisesti joustavasti
  33. 33. PLUS-ENERGIE-HAUS = PIENTALOVOIMALAITOS
  34. 34. MITÄ EDELLÄESITETTY MERKITSEEo Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden teemoista maailmantaloudessa.o Saksan Liittotasavalta on johtava tiennäyttäjä uuden teknologian kehittämisessä.o Energiatehokkuuden sovellutukset pitävät sisällään lukemattomia teknologioita ja niiden sovellutuksia.o Edelläkuvattu kehitys tarjoaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille edistyksellisille yrityksille.
  35. 35. CPS Pekka Stuckert Consulting UnternehmensberatungKIITOS ! pekka.stuckert@cps-consulting.de

×