Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt – haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä

  • 1,213 views
Uploaded on

Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla …

Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla
johtamisen käytännöt – haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä

More in: Technology
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
1,213
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
24
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Tekesin katsaus 277/2010 Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt – haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tero Kulha
  • 2. 10
  • 3. Tero Kulha, Eeranka OyYritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt– haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tekesin katsaus 277/2010 Helsinki 2010 3
  • 4. Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumis- mahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes 2010. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7339 ISBN 978-952-513-3 Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy4
  • 5. EsipuheInformaation merkitys organisaatioiden toiminnassa ja niiden johtamisessa on koko ajanlisääntymässä. Tietotekniikan käyttöönotolla ja kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksiaorganisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Parhaimmillaan tietotekniikka toimiiyritysten strategisen ketteryyden mahdollistajana. Liiketoiminnan tarpeet korostuvat tie-totekniikkaratkaisujen suunnittelussa. Kuitenkin asiat etenevät usein vielä liian teknispai-notteisesti. Tietotekniikan ja liiketoiminnan johtaminen hyvässä yhteistyössä vaatii uu-denlaista osaamista ja näkemystä eikä vastakkainasettelua. Tekes ja Eeranka Oy toteuttivat kesän aikana tutkimuksen, jossa selvitettiin yritysark-kitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytäntöjä suurissa suomalaisissa yrityksissä. Kvalitatii-vinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 25, pääasiassa suuren yrityksen edustajia. Yritysarkkitehtuurilla tarkoitetaan toimintaprosessien ja niitä tukevien tietoteknistenratkaisujen kokonaisvaltaista suunnittelua. Yritysarkkitehtuurin neljä tyypillistä pääaluet-ta ovat: liiketoiminta/prosessit, tieto/informaatio, järjestelmät/sovellukset sekä teknolo-gia (IT-infrastruktuuri). Yritysarkkitehtuurityön kypsyys korreloi selvästi sen kanssa, kuinka tietointensiivisel-lä toimialalla organisaatio toimii. Finanssialan organisaatiot ovat tässä toiminnassa pisim-mällä. Vain neljän organisaation kohdalla ei ollut käytännössä lainkaan järjestäytynyttäyritysarkkitehtuuritoimintaa. Toisaalta suuri joukko organisaatioita oli vasta aloittamassajärjestäytynyttä yritysarkkitehtuuritoimintaansa. Yritysarkkitehtuurityö on edelleen vahvasti tietohallintovetoista – kaikissa tutkituis-sa organisaatioissa siitä vastaavat tahot kuuluivat johonkin tietohallintotoiminnon yksik-köön. Pisimmällä ollaankin teknisen arkkitehtuurin alueella, kun taas tietoarkkitehtuuriinliittyvä problematiikka nähdään selkeästi suurimpana ongelmana. Systemaattisten arkki-tehtuuriviitekehysten vähäisyys oli myös odottamaton tulos. Tiedolla johtamisen alueella mielenkiintoinen – ja myös huolestuttava – löydös olise, että organisaation ulkopuolisen ja sisäisen tiedon prosessit ovat tyypillisesti hyvin eril-lään toisistaan. Tutkituissa organisaatioissa tietohallinnon rooli ulkoisen tiedon proses-soinnissa vaihteli vähäisestä olemattomaan, ja vain muutamassa tapauksessa ulkoista jasisäistä tietoa yhdistettiin systemaattisesti mm. strategisen suunnittelun tueksi. 5
  • 6. Sisältö Esipuhe ................................................................................................................................................................................5 1 Johdanto .................................................................................................................................................................7 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ................................................................................................................8 Yritysarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen Tekesin näkökulmasta .........................................8 2 Keskeiset tutkimuslöydökset .................................................................................................................9 Arkkitehtuurityön vetovastuu on selkeästi tietohallinnolla.......................................................9 Viitekehysten käyttö yllättävän vähäistä................................................................................................9 Tietoarkkitehtuurin problematiikka.......................................................................................................10 Organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistely on vähäistä ja sattumanvaraista. .....................................................................................................................10 Arkkitehtuurityön hyödyt ............................................................................................................................11 Yksityiskohtaiset käytännöt ........................................................................................................................11 3 Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille. ..............................................................................................................12 4 Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista............16 Arkkitehtuurin rakenne .................................................................................................................................16 Roolitus ...................................................................................................................................................................16 Liiketoiminnan rooli yritysarkkitehtuurityössä................................................................................17 Tietoarkkitehtuuri .............................................................................................................................................18 Ulkoisen ja sisäisen tiedon prosessointi..............................................................................................18 Riskit ..........................................................................................................................................................................18 5 Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi. ..........19 Johtopäätökset ..................................................................................................................................................19 Suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi.....................................................................19 Suosituksia Tekesin rooliksi arkkitehtuurivalmiuksien ja tiedolla johtamisen edistämiseksi. .........................................................................................................20 Lopuksi ....................................................................................................................................................................20 Liite 1..................................................................................................................................................................................21 Kolme lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön ..................................................................................21 Vallitsevat arkkitehtuurikäytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, viitekehykset ja päätöksentekomallit ...................................................................................................21 Resurssointi .....................................................................................................................................................21 Prosessi ..............................................................................................................................................................22 Viitekehys .........................................................................................................................................................22 Arkkitehtuurin hallinta .............................................................................................................................23 Liiketoiminnan rooli arkkitehtuurityössä ......................................................................................23 Tekesin katsauksia...................................................................................................................................................246
  • 7. 1 JohdantoTiedolla johtaminen on julkisuudessa johtamisen potentiaalia ei pystytä hyö- Mutta yritysarkkitehtuuriin on myöskäytetty uudehko termi, jolla viitataan dyntämään. toinen näkökulma: Kirjassaan ’Enterpriseinformaation lisääntyneeseen merki- Tällaisen kehityksen muuttaminen Architecture as Strategy’ Jeanne Ross, Pe-tykseen yhä useamman organisaation edellyttää organisaatioiden omistajilta ter Weill ja David Robertson määrittele-toiminnassa ja sen johtamisessa. Tie- ja johtoryhmiltä uutta, edistyksellistä vät yritysarkkitehtuuritoiminnan tavoit-don määrän ja merkityksen kasvu on ajattelua: toisaalta tiedon hallinnan teeksi luoda rakenne, jota he kutsuvatkiistatonta ja organisaatiot panostavat johtamista irrallaan tietotekniikasta sekä nimellä ’Foundation for Business Execu-tuntuvia summia tietotekniikkaansa toisaalta prosessien ja tietotekniikan ko- tion’. Käytännössä tämä tarkoittaa orga-hallitakseen informaatiotulvaa. konaisvaltaista kehittämistä, mitä kutsu- nisaation prosesseista ja järjestelmistä Samaan aikaan moni organisaa- taan yleisesti yritysarkkitehtuuriksi. koostuvaa operatiivista konetta, jonkatio kuitenkin tuskailee laadukkaan in- Tekemässämme tutkimuksessa tehokkuus, virheettömyys ja joustavuusformaation puutetta. Osa tärkeästä nousi esiin aiheellinen kysymys: ”Teem- ovat elinehto menestyvälle organisaa-tiedosta, esimerkiksi organisaation ul- mekö parempaa businesstä, jos meillä tiolle. Tällaisen koneen olemassa olonkopuolinen tieto, jää liian vähälle huo- on olemassa systemaattinen yritysark- ja rakentamisperiaatteiden tulee ollamiolle. Tietojärjestelmien sisältämästä kitehtuuri?” Yritysarkkitehtuurilta, ku- organisaation johdon ja omistajien ai-datasta ei osata jalostaa hyödyllistä ten kaikilta muiltakin kehityskohteilta, tona intressinä.informaatiota. Pahimmillaan kallis ja pitää edellyttää konkreettisia hyötyjä. Yritysarkkitehtuuri – jota julkinenjäykkä tietotekninen ”kone” estää or- Jos näitä ei löydy, voi yritysarkkitehtuu- sektori kutsuu kokonaisarkkitehtuurik-ganisaatiota tekemästä strategisia va- ritoiminnan oikeutetusti jättää hieman si – on tässä tutkimuksessa määriteltylintoja, joita se haluaisi tehdä. Tiedolla vähemmälle huomiolle. suoraviivaisesti: toimintaprosessien ja Yritysarkkitehtuuri on prosessien ja tietotekniikan kokonaisvaltaista suunnittelua Liiketoiminnan vahva panos Business- tai Informaatio- Järjestelmä- Tekninen prosessi- arkkitehtuuri arkkitehtuuri arkkitehtuuri arkkitehtuuri Tietohallinnon vahva panos 7
  • 8. niitä tukevien tietoteknisten ratkaisu- sen tilasta omassa organisaatiossa. no on tuotekehityksessä, prosessien ke- jen kokonaisvaltainen suunnittelu. Läpikäydyistä organisaatioista hittämisessä ja innovaatioissa. Tieto on Edellisen sivun kuva havainnollis- 19 oli suuria pörssiyrityksiä tai niiden jo monilla toimialoilla tärkein tuotan- taa yritysarkkitehtuurin tyypilliset pää- divisioonia ja 6 muuta oli suuria yk- nontekijä ja yhä useammin myös kes- alueet. sityisoikeudellisia organisaatioita tai keinen tuotteen tai palvelun kompo- Tähän raporttiin on koottu Tekesin osuuskuntia. Haastatelluista organisaa- nentti. ohjaaman yritysarkkitehtuuritutkimuk- tioista vain yksi edusti julkista sektoria. Jos organisaation käytössä oleva sen tulokset. Tutkimus osoittaa, että or- Keskittyminen yrityksiin oli tietoinen tieto on laadultaan huonoa tai se on ganisaatioilla on vielä paljon mahdolli- päätös mm. siksi, että julkisen sektorin heikosti yhdistettävissä päätöksenteon suuksia parantaa oman tietopääoman- arkkitehtuurityötä on selvitelty laajasti tueksi, tiedolla johtaminen ei toteudu sa hyödyntämistä. Tutkimus kuvaa mm. Jyväskylän Yliopiston kokonaisark- parhaalla mahdollisella tavalla. Syynä suomalaisten suuryritysten yritysarkki- kitehtuurihankkeessa. voi usein olla puutteellinen arkkiteh- tehtuurikäytäntöjä ja antaa esimerkke- Tutkimus on luonteeltaan selkeästi tuurityö. Organisaation yksittäisiin pe- jä, joiden avulla muutkin organisaatiot kvalitatiivinen. Kerätystä aineistosta on rusjärjestelmiin kerätään järjestelmäl- voivat rakentaa omaa yritysarkkiteh- tehty kevyttä tilastointia, mutta tutki- lisesti tietoa ja niistä tuotetaan onnis- tuuriaan ja edetä omassa organisaati- musmetodiikka ei ole ”tieteellisen tark- tuneesti säännöllisiä perusraportteja. ossaan kohti tiedolla johtamista. ka”. Otoksen koon takia tutkimuksesta Mutta kun käsitellään strategisia kysy- pystyy kuitenkin tekemään melko pitä- myksiä ja ”isoa kuvaa” joudutaan usein Tutkimuksen tausta ja tavoitteet viä johtopäätöksiä ja näin ollen se vas- kertakäyttöselvitysten, tietojen manu- taa tutkimukselle asetettuja tavoitteita. aalisen yhdistelyn ja epätäsmällisten Tutkimuksen lähtöhypoteesi oli seu- Tutkimuksen ohjauksesta ovat vas- tietomääritysten labyrinttiin. Tiedon raava: voidakseen pysyä kilpailukykyi- tanneet Raine Hermans ja Risto Setälä hyödyntäminen on tehotonta. senä ympäristössä, jossa tiedon mää- Tekesistä ja sen käytännön toteutukses- Arkkitehtuurityöllä ei välttämättä rä ja merkitys kasvavat nopeasti ja jos- ta Tero Kulha Eeranka Oy:sta. suoraan paranneta yrityksen inno- sa tietotekniset ympäristöt muuttuvat vointikykyä tai tuotekehityksen tehok- hyvin monimutkaisiksi kokonaisuuksik- kuutta. Välillinen vaikutus on kuitenkin si, yritysten täytyy kiinnittää kasvavassa Lähtöhypoteesi: olemassa. Systemaattisella yritysarkki- määrin huomiota yritysarkkitehtuuritoi- Kasvava tiedon merkitys + tehtuurilla pystytään parantamaan tie- mintaansa. kompleksinen tietotekninen don hyödyntämistä ja tiedolla johta- Hypoteesin testaamiseksi teimme ympäristö ¢ suuri mista. Hyvän arkkitehtuurityön avulla tarve systemaattiselle kvalitatiivisen tutkimuksen suomalais- tietoteknisestä ympäristöstä saadaan yritysarkkitehtuurille. ten suuryritysten käytännöistä koskien tehokas ja toimintavarma, jolloin or- yritysarkkitehtuuria, tiedolla johtamis- ganisaation ajasta pienempi osuus ta ja organisaatioiden ulkoisen tiedon menee perusjärjestelmien ylläpitoon hyväksikäyttöä. Tarkoituksena on ollut Yritysarkkitehtuuri ja ja korjailuun ja vastaavasta suurempi kartoittaa yritysarkkitehtuurin nykyti- tiedolla johtaminen Tekesin osuus innovointiin ja kilpailukyvyn pa- lannetta, löytää alueen parhaita käytän- näkökulmasta rantamiseen. töjä ja kehittämiskohteita. Tutkimus toteutettiin kesällä 2010 Tutkimuksen valmistelun yhteydessä haastattelemalla 25 suuren organisaa- käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että Kun käsitellään strategisia tion edustajia. Haastateltavista 18 oli Tekes oli omissa kehitysohjelmissaan kysymyksiä joudutaan usein kertakäyttöselvitysten, tietojen tietohallintojohtajia, 13 (pää-)arkkiteh- usein törmännyt tiedolla johtamisen manuaalisen yhdistelyn ja teja ja 3 muita asiantuntijoita. Kaikissa merkityksen kasvuun. Kokonaisvaltai- epätäsmällisten tietomääritysten tapauksissa haastateltavilla oli selkeä sen tiedon hallinnan tarve näkyy siis jo- labyrinttiin. käsitys yritysarkkitehtuurin sisällöstä ja pa sellaisissa hankkeissa, joissa pääpai-8
  • 9. 2 Keskeiset tutkimuslöydöksetKaikissa organisaatioissa on liiketoimin- tayksiköiden määrämuotoinen osallis- kvantifioida arkkitehtuurityön hyötyjätaprosesseja ja niitä tukevia tietojärjes- tuminen systemaattiseen arkkitehtuu- varsinaisella toiminnalle. Tämä edel-telmiä ja niiden muodostama niin sa- rityöhön oli joitain poikkeuksia lukuun lyttää liiketoiminnankin täysipainoistanottu de facto -yritysarkkitehtuuri. Yri- ottamatta hyvin vähäistä. osallistumista arkkitehtuurityöhön.tysarkkitehtuuritoiminnasta voidaan Liiketoiminta ja IT tekevät hyvääkuitenkin puhua oikeastaan vasta sil- yhteistyötä valtaosassa haastatelluista Kokonaisvaltaiselle yritys-loin, kun tuota prosessien ja tietojärjes- organisaatioista, mutta kokonaisvaltai- arkkitehtuurin kehittämiselle ontelmien yhdistelmää kehitetään koko- selle yritysarkkitehtuurin kehittämiselle vasta harvoissa organisaatioissanaisvaltaisesti ja systemaattisesti. ei tunnu ainakaan vielä olevan ”imua” aitoa kysyntää liiketoiminnan tai Yritysarkkitehtuuri käsitteenä oli liiketoiminnan tai ylimmän johdon ylimmän johdon suunnalta.kaikissa haastatelluissa organisaatioissa suunnalta. Monissa organisaatioissa yri-tuttu ja suurimmassa osassa systemaat- tysarkkitehtuurin tavoitteet ja merkitystista arkkitehtuurityötä myös tehtiin. ymmärretään hyvin organisaatioidenVain neljässä organisaatiossa arkkiteh- johtoryhmässä, mutta käytännön ve- Viitekehysten käyttö yllättäväntuurityötä ei tehty systemaattisesti ja tovastuu on poikkeuksetta tietohallin- vähäistäniissäkin syy ko. toiminnan vähäisyy- tofunktiolla. Tämä näkökulma saattoiteen oli varsin perusteltu: yrityksen pie- korostua tutkimuksessa siksi, että haas- Tutkimuksessa yllätti tietynlainen syste-nempi koko, rooli osana isompaa yritys- tateltavina oli pääasiassa tietohallinnon maattisuuden puute arkkitehtuuritoi-tä tai organisaation historia. henkilöitä. minnassa. Yritykset, joissa noudatettiin Monissa organisaatioissa yritys- Arkkitehtuurin ”IT-vetoisuuden” arkkitehtuuriprosessia olivat vähem-arkkitehtuuri on noussut voimakkaasti taustalla on hyvin ilmeisesti se histori- mistössä ja samoin arkkitehtuuriviite-agendalle vasta vähän aikaa sitten. allinen ilmiö, että tietohallintoyksiköt kehysten käyttö oli yllättävän vähäistä.Noin puolessa haastatelluista yrityksistä ovat jo tottuneet tekemään eri asteista Vain kolmasosalla oli käytössään kun-yritysarkkitehtuurityötä on tehty vasta arkkitehtuurityötä tietoteknisen ympä- nollinen kehikko tai looginen rakenne,alle kaksi vuotta. ristön hallitsemiseksi. johon arkkitehtuurikuvaukset ryhmitel- Toisaalta aito yritysarkkitehtuuri- lään.Arkkitehtuurityön vetovastuu työ, jossa huomioidaan myös organi- Suurin osa jakaa arkkitehtuuri-on selkeästi tietohallinnolla saation liiketoimintamallit, prosessit ja työnsä neljään eri alueeseen: proses- niiden vaatimat tiedot on paljon har- siarkkitehtuuriin, tietoarkkitehtuuriin,Tutkimuksen aikana tuli selvästi ilmi, et- vinaisempaa ja samalla paljon haasta- järjestelmäarkkitehtuuriin ja tekniseentä yritysarkkitehtuurityö on edelleen vampaa. arkkitehtuuriin, mutta noin karkeanhyvin vahvasti tietohallintofunktion Tällöin määrääviksi kyvykkyyksiksi jaon ei voida vielä katsoa edustavanvastuulla. Kaikissa haastatelluissa orga- valikoituvat teknisen näkemyksen si- riittävän johdonmukaista viitekehystä.nisaatioissa mahdollinen pääarkkitehti jaan muu osaaminen: pitkäjänteisyys, Viitekehyksen puute tekee arkkitehtuu-ja/tai arkkitehtitiimi sijaitsi organisato- kyky käyttää liiketoiminnalle tuttua rityöstä helposti epämääräistä ja tem-risesti jossain IT-yksikössä. Liiketoimin- terminologiaa sekä kyky identifioida ja poilevaa. 9
  • 10. Tietoarkkitehtuurin kilpailija-analyysit, ennakointi) on kiin- Tietoarkkitehtuuriin liittyvät problematiikka nostavampaa kuin organisaation pe- kysymykset ”putoavat rinteisen raportointijärjestelmän tuot- väliin”: liiketoiminta jättää Edellä mainituista arkkitehtuurialueista tama tieto. ne tietohallinnon huoleksi ja tekninen arkkitehtuuri on vakiintuneis- tietohallinto keskittyy liian usein Haastatteluissa kävi ilmi, että yh- sa yrityksissä suhteellisen hyvässä kun- tiedon sijasta tekniikkaan. dessäkään haastatellussa organisaati- nossa ja järjestelmäarkkitehtuurikin on ossa tietohallinto ei ollut vastuussa ul- kohtalaisen helposti hallittavissa. Mo- koisen tiedon hankinnasta, hallinnasta nissa yrityksissä ollaan pitkällä proses- Organisaation ulkopuolisen ja prosessoinnista. Niissä harvoissa sien kuvaamisessa ja jopa prosessien tiedon ja sisäisen tiedon tapauksissa, joissa IT-osastolla oli jokin mukaisessa toiminnassa. Tällä alueella yhdistely on vähäistä ja rooli bi-prosessissa, vastuu rajoittui tehdään monin paikoin hedelmällistä sattumanvaraista lähinnä tarvittavia työkalujen (esim. yhteistyötä liiketoiminnan ja tietohal- kollaboraatiotyökalut) toimittamiseen. linnon kesken. Tutkimuksessa selvitettiin myös ns. tie- Tällainen vastuunjako vaikuttaa siis hy- Lähes kaikki haastatellut henkilöt dolla johtamisen -käsitteen yleisyyttä vin vakiintuneelta, mutta samalla herää allekirjoittivat väitteen, että tietoarkki- ja sisältöä. Erityisesti käytiin läpi orga- kysymys, onko se perusteltua ainakaan tehtuurin alueella on arkkitehtuurityön nisaatioiden käytäntöjä liittyen organi- silloin, jos halutaan edetä kohti tiedolla suurimmat haasteet. saation ulkoisten tietojen (ns. business johtamista. Vaikuttaa siltä kuin tietoarkkiteh- intelligence) -prosesseihin. Voisi kärjistäen sanoa, että vaikka tuuriin liittyvät kysymykset olisivat Yleisesti voidaan todeta, että tie- arvokkain tieto on strukturoimatonta ”pudonneet väliin”. Liiketoiminta jättää dolla johtaminen ei ainakaan vielä ole ja/tai tulee organisaation ulkopuolel- liian usein tietoarkkitehtuuriin liittyvät kovin yleisesti käytetty termi tai vaalittu ta, organisaatiot – ja varsinkin niiden kysymykset tietohallinnon huoleksi aihe tutkituissa yrityksissä. IT-yksiköt – keskittyvät ”tuunaamaan” ja tietohallinto keskittyy vieläkin liian Tietoa käytetään tietysti jatkuvas- tietokantoja ja operatiivisia järjestel- usein tiedon sijasta tekniikkaan. Kun ti päätöksenteossa, mutta todellinen miä. Tämä voi itse asiassa olla merkki lisäksi tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysy- tiedolla johtaminen pitää sisällään huonosta arkkitehtuurisuunnittelusta, mykset ovat usein melko käsitteellisiä ja pitkälle kehitetyn ja hienovaraisen ra- mistä syystä sisäinen tietojärjestelmä- niiden ratkaiseminen edellyttää pitkä- portointijärjestelmän ja sen tehokkaan kokonaisuus vaati suhteettoman paljon jänteisyyttä, ei ole yllätys, että ongelmia hyödyntämisen. Tällaista järjestelmää huomiota ja ylläpitoa. syntyy. Ongelmat näkyvät esimerkiksi tulee kehittää systemaattisesti ja siitä tiedon huonona laatuna ja yhdistel- tulee saada hyvin ajantasaista tietoa Strategisen suunnittelun tävyytenä, mikä puolestaan edelleen organisaation johtamiseen. Yksittäisen näkökulmasta ulkopuolinen hidastaa prosesseja ja tekee toiminnan tietotarpeiden täyttäminen ei riitä tieto on kiinnostavampaa kuin ohjaamisesta sattumanvaraista. Organisaatioiden business intelli- organisaation perinteisen Tutkituissa organisaatioissa oli vain gence -prosessit vaikuttivat monessa raportointijärjestelmän muutama esimerkki, joissa tietoarkki- tapauksessa melko vaatimattomilta ja/ tuottama tieto. tehtuuri oli sille kuuluvassa asemassa. hajanaisilta. Oikeaoppisesti ajateltuna ensin pitää Ulkoinen business intelligen- määrittää toimintaprosessit ja niissä ce -tieto on tyypillisesti vähemmän Hyvin mielenkiintoinen ja samalla tarvittavat tiedot ja vasta tämän jälkeen strukturoitua, mutta useammin tule- huolestuttava havainto oli se, kuinka organisoida ne eri tietojärjestelmiin, vaisuuteen suuntautuvaa kuin yrityk- vähäistä on ulkoisen ja sisäisen tiedon jotka toteutetaan valituilla teknologi- sen sisäinen tieto. Ainakin strategisen keskinäinen prosessointi. Ainostaan oilla. Tutkimus osoittaa, että tämä on suunnittelun näkökulmasta tällainen parissa kolmessa organisaatiossa helpommin sanottu kuin tehty. ulkopuolinen tieto (markkinatutkimus, oli selviä merkkejä systemaattisesta10
  • 11. tavasta kahdesta eri suunnasta tulevan Kolmas arkkitehtuurityön hyöty on Selkeä kuva arkkitehtuurintiedon yhdistelyyn. Suomalaisilla orga- sen toimiminen yhteisenä toiminnan- nykytilasta mahdollistaanisaatiolla tuntuu olevan vielä paljon kehittämisen käsitteistönä tai kielenä, vaikutusten analyysin ja arvionparannettavaa ja paljon tekemistä mat- joka on yleisesti hyväksytty organisaa- siitä, kannattaako aiottuakalla kohti tiedolla johtamista, jolloin tion avainhenkilöiden keskuudessa. muutosta ollenkaan tehdä.sisäistä ja ulkoista tietoa yhdistellään ja Tällöin yritysarkkitehtuurityö voi toimiaanalysoidaan säännöllisesti osana pää- yleisenä toiminnan kehittämisen kehik-töksenteko- ja johtamisprosesseja. kona ja se voidaan nähdä myös laadun Yksityiskohtaiset käytännöt parantamisen metodina.Arkkitehtuurityön hyödyt Arkkitehtuurityön hyötynä nähtiin Tutkimuksen liitteessä on kuvattu tar- myös harmonisointi eri muodoissaan: kemmalla tasolla, kuinka yleisesti haas-Yritysarkkitehtuurityön hyödyllisyys prosesseissa, järjestelmissä, tiedossa tatelluissa organisaatioissa ovat käytös-nähtiin ensisijaisesti siinä, että sen avul- ja tekniikassa. Harmonisoinnin nähtiin sä arkkitehtuurityön keskeiset elemen-la luodaan tietotekniselle kokonaisuu- poikkeuksetta helpottavan kokonai- tit, kuten mm. pääarkkitehdin rooli, sys-delle liiketoimintaprosesseja tukeva ta- suuden hallinnointia ja alentavan kus- temaattinen arkkitehtuuriprosessi taivoitetila, jota kohti liiketoiminnan kehi- tannuksia. viitekehys.tysprojekteilla ja järjestelmäprojekteil- Vaikka läpikäytyjen organisaatioi- Samoin liitteessä on kuvattu yritys-la edetään. Kun tällaisesta tavoitetilasta den tietointensiivisyydessä (=kuinka ten kolme peruslähestymistapaa yritys-pystytään sopimaan, muokkaa se pro- olennainen osa tuotteita ja toimintaa arkkitehtuurityöhön.jektisalkkua yhdensuuntaiseksi ja hillit- tieto on) oli eroja, niin tietojärjestelmi-see projektikohtaista osaoptimointia. en liiketoimintakriittisyydestä vallitsi Toinen keskeinen yritysarkkiteh- haastateltavien keskuudessa selkeätuuritoiminnan hyöty on muutosten ai- yksimielisyys. Kaikissa organisaatioissaheuttamien vaikutusten analysoinnin tunnistettiin prosessien ja tietoteknis-helpottuminen. Organisaatioiden toi- ten resurssien ”kohtalonyhteys” eli se,mintaympäristöissä tapahtuu jatkuvas- että suurta osaa prosesseja ei voi pyö-ti muutoksia, joista syntyy vastaavasti rittää (ainakaan hyväksyttävällä tehok-muutostarpeita liiketoimintaprosessei- kuudella) ilman tietojärjestelmää. Koskahin ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin ja prosessin käytännön suorittaminen on-tekniikkaan. Selkeä kuva arkkitehtuurin koodattu tietojärjestelmän logiikaksi,nykytilasta ja eri komponenttien välisis- prosesseja ei ole mielekästä edes kehit-tä riippuvuuksista mahdollistaa muu- tää irrallaan tietojärjestelmästä. Ja tämätoksen vaikutusten nopean analyysin ja johtaa edelleen systemaattisen yritys-myös arvion siitä, kannattaako aiottua arkkitehtuurin tarpeeseen.muutosta ollenkaan tehdä. 11
  • 12. 3 Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille Yritysarkkitehtuurin neljä kypsyysvaihetta Business modularity Optimized core Standardized technology Business silos Kirjassaan ’Enterprise Architecture as kolmostasolla yksitoista, joista vasta yritysarkkitehtuurityöhön sekä arkki- Strategy’ Jeanne Ross ja kumppanit 2–3 on matkalla kohti ylintä tasoa. tehtuuritoiminnan ajallisen keston. Näi- esittelevät neljä kypsyysvaihetta, joiden Tutkimuksessa luotiin oma kyp- den kriteerien perusteella läpikäydyt kautta organisaatiot tyypillisesti etene- syysmalli organisaatioiden yritysark- organisaatiot on sijoitettu yhdeksän- vät niiden yritysarkkitehtuurimaturee- kitehtuurivalmiuksille kuvaamaan sitä, portaiselle arkkitehtuurin kypsyysastei- tin kasvaessa. Vaiheet näkyvät yllä ole- kuinka valmiita organisaatiot ovat kolle. vassa kuvassa. systemaattiseen arkkitehtuurityöhön. Luotu kypsyysmalli ei ole tieteelli- Karkeasti arvioiden haastatelluis- Kypsyysmalli ottaa huomioon edellises- sen tarkka, vaan suhteellinen eli sellai- ta organisaatioista seitsemän on en- sä kappaleessa esitellyt yritysarkkiteh- nen, jossa läpikäydyt organisaatiot on simmäisessä vaiheessa tai vasta pyr- tuurityön peruselementit: työn resur- asetettu karkeaan järjestykseen arkki- kimässä kakkostasolle. Kakkostasolla soinnin, prosessit, viitekehyksen, hallin- tehtuurikäytäntöjensä perusteella. on toiset seitsemän organisaatiota ja tamallin, liiketoiminnan osallistumisen12
  • 13. Arkkitehtuurin kypsyystason avulla niin, että liiketoiminta osallistuisi siihen Arkkitehtuurin kypsyyden voi sanoatehtiin kolme vertailevaa analyysiä, joista hyvin kokonaisvaltaisesti. Tälle tasolle ei korreloivan toimialan tietointeniivisyydenvoi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensim- nykyisellään yllä yksikään haastatelluis- kanssa melko hyvin. Muutama organisaa-mäisessä analyysissä kypsyystasoa verrat- ta organisaatioista. tio poikkeaa pääsäännöstä kuitenkin mel-tiin organisaation toimialan tietointensii- Pystyakselilla on toimialan tietoin- ko paljon. Lähimpänä oikeaa alakulmaavisyyteen jolloin saatiin seuraava kuva: tensiivisyys siten, että ylimpänä on toi- olevilla yrityksillä on suhteellisen hyvät Kuvassa arkkitehtuurin kypsyys miala, jossa koko tuote on pelkkää tie- arkkitehtuurivalmiudet, vaikka ne eivätkasvaa vasemmalta oikealle. Tasolla toa ja alimmalla tasolla toimiala, jossa toimikaan erityisen tietointensiivisillä aloil-yksi olevilla organisaatioilla on käytän- tiedon merkitys tuotannontekijänä on la. Lähimpänä vasenta yläkulmaa olevatnössä vain de facto arkkitehtuuri eikä vielä sekundäärinen. Huom! Toimialat organisaatiot taas toimivat hyvin tietoin-sitä kehitetä erillisenä toimintona. Ta- ovat esimerkin omaisia, eivätkä kaikilta tensiivisillä aloilla, mutta niiden yritysark-solla viisi oleva yritys tekisi yritysarkki- osin viittaa tutkimuksen kohteina ollei- kitehtuurityön systemaattisuus ei ole vielätehtuurityötä hyvin systemaattisesti ja den organisaatioiden toimialoihin. kovin korkealla tasolla. Arkkitehtuurin kypsyys ja tietointensiivisyys AD Käynnis- Framework Vakiintuneet Business Esimerkki- HOC tymässä ja prosessit käytännöt Involvement toimiala 5 Analyytikkotalo 12 7 Mediatalo 4 3 10 Intensiivisyys Finanssiyritys 18 11 16 Telco 1 13 Kauppa, 3 21 17 Erikoisteollisuus 8 4 2 Konepajateollisuus 15 24 9 5 25 19 6 Prosessiteollisuus 2 20 23 14 22 Ravintola Maansiirto 1 1 2 3 4 5 Arkkitehtuurin kypsyys 13
  • 14. Toisessa vaiheessa arkkitehtuuri- jausjärjestelmä (ERP) on tästä nä- Kuviossa näkyy kolme organisaa- kypsyyttä verrattiin organisaation komp- kökulmasta vähemmän komplek- tiota, jotka ovat lähempänä oikeaa ala- leksisuuteen. Tuloksena saatiin alla ole- sinen kuin organisaatio, jossa on kulmaa kuin pääjoukko. Nämä voivat va kaavio. satoja erilaisia järjestelmiä ja nii- katsoa olevansa nykyisillä arkkitehtuu- Kompleksisuus määriteltiin kolmen den joukossa useita ERP’ejä. rikäytännöillään melkoisen turvassa osion summana: • prosessien ja tai businessmallien suhteessa organisaation kompleksisuu- • organisatorinen kompleksisuus, kompleksisuus. Tästä osiosta kor- teen. Sitä vastoin vasemmalla ylhäällä joka kuvaa sitä, miten stabiili yri- keat pisteet saa organisaatio, jolla erottuvat kolme organisaatiota ovat tyksen organisaatio on. Esimerkik- on useita erilaisia liiketoimintamal- tilanteessa, jossa organisaatio on yritys- si vast’ikään tehdyt suuret fuusiot leja ja/tai prosesseja. arkkitehtuurimielessä hyvin komplek- lisäävät tämän elementin komp- sinen, mutta organisaatiot ovat arkki- leksisuutta. Kustakin osiosta organisaatio saat- tehtuurikäytännöissään suhteellisen al- • tietojärjestelmien kompleksisuus. toi saada 0–3 pistettä, joiden summa- haisella tasolla. Näissä organisaatioissa Organisaatio, jossa on käytössä na saatiin kymmenportainen asteikko tilaus arkkitehtuurityön tehostamiselle laaja ja vakiintunut toiminnanoh- (0–9). on ilmeinen. Arkkitehtuurin kypsyys ja kompleksisuus AD Käynnisty- Framework Vakiintuneet Business ja prosessit käytännöt Esimerkki HOC mässä Involvement 9 Fuusioita, hajanainen 20 13 sovellussalkku, 15 erilaisia ansaintamalleja Kompleksisuus 7 9 23 18 17 19 7 11 14 10 16 Uudistettu tai laaja organisaatio, useita 5 8 järjestelmiä, rajallinen määrä 6 12 ansaintamalleja 24 25 22 5 21 3 4 1 2 3 Yhtenäinen organisaatio, vahva ERP, harvoja ansaintamalleja 1 1 2 3 4 5 Arkkitehtuurin kypsyys14
  • 15. Viimeisessä analyysissä nämä kaksi summana niin, että tietointensiivisyyden yläpuolella diagonaalia, joka leikkaaaiempaa analyysiä yhdistettiin, jolloin arvo kerrottiin kahdella (jotta kompleksi- kaavion vasemmasta alakulmasta oi-saatiin suure ympäristön haasteellisuus suus ei korostuisi liikaa). keaan yläkulmaan, sitä tärkeämpää senja seuraavan kaltainen kuva. Tässä analyysissä hajonta on jo olisi panostaa yritysarkkitehtuurival- Haasteellisuus määriteltiin tie- selvästi suurempaa kuin kahdessa ai- miuksiinsa.tointensiivisyyden ja kompleksisuuden emmassa. Mitä kauempana yritys on Arkkitehtuurin kypsyys ja yleishaastavuus AD Käynnis- Framework Vakiintuneet Business HOC tymässä ja prosessit käytännöt Involvement Esimerkki 15 7 18 10 Tietointensiivinen 13 ja kompleksinen 13 15 12 11 Haastavuus 17 16 20 9 11 8 23 3 19 14 1 9 24 Tiedon merkitys 21 pienempi, selkeä organisaatio ja 4 6 22 2 rajallinen määrä ansaintamalleja 7 5 25 1 2 3 4 5 Arkkitehtuurin kypsyys 15
  • 16. 4 Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista Tässä kappaleessa esitellään tutkimuk- onko siinä osia (prosesseja), joita halli- (ohjelmistokomponenttien, prosessien, sen aikana esiin tulleita hyviä yritysark- tusti muuttamalla voidaan saada kilpai- teknologian jne.) uudelleenkäyttöä – kitehtuurikäytäntöjä. Ne eivät ole pa- luetua suhteessa alan muihin toimijoi- niin kehittämisessä kuin käyttämisessä remmuusjärjestyksessä, eivätkä ne kaik- hin. – luodaan perustaa kustannussääs- ki ole sovellettavissa kaikissa organisaa- Tutkimuksessa tuli esille muutamia töille, ympäristön harmonisoinnille ja tioissa, mutta toisaalta ne voivat antaa yritysarkkitehtuuriin liittyviä laadullisia toiminnan modulaarisuudelle. Viime ideoita oman arkkitehtuurityön kehit- määreitä. Näistä kannattaa nostaa mainittu on tärkeää mm. toiminnan tämiseen. esille ymmärrettävyys, hallittavuus ja joustavuuden kannalta. ”kestävyys” (englanninkieliset termit: Arkkitehtuurin rakenne understandable, manageable ja sustai- Hyvä arkkitehtuuri on nable). Nämä kaikki ovat tärkeitä mää- henkilöriippumaton. Liitteessä on esitelty organisaatioiden reitä laadukkaalle yritysarkkitehtuurille. kolme erilaista lähestymistapaa arkki- Kokonaisuus ei saa olla niin kryptinen, tehtuurityöhön. Niin sanotun ToBe-ark- että vaadittaisiin erikoisosaamista, jotta Roolitus kitehtuurivision luominen voisi tapah- ymmärtäisi sen sisältöä ja hyötyjä. Toi- tua joko ns. greenfielding tai referenssi- saalta arkkitehtuuri ei saa olla niin mo- Eräs parhaista haastatteluissa kuulluis- arkkitehtuurin hankkimisen avulla. Eräs nimutkainen, että sen kehittäminen ja ta yksittäisistä kommenteista oli tä- pääarkkitehdeista oli toiminut mukana hyödyntäminen muuttuvat painolastik- mä: ”Pääarkkitehdin roolin pitää ol- laajassa projektissa, jossa ison yrityksen si. Viimeisen määreen voisi tulkita siten, la leadership-rooli, ei asiantuntijaroo- yhtä toimialaa suunniteltiin ”puhtaal- että hyvä arkkitehtuuri on henkilöriip- li”. Leadership-rooli merkitsee sitä, et- ta pöydältä”, ilman vallitsevien nykypro- pumaton. Tämä vaatimus on läheisessä tä paitsi ymmärtää aidosti organisaati- sessien ja järjestelmien painolastia. Täl- yhteydessä kahteen edelliseen ja aset- on varsinaisen toiminnan tavoitteita, pi- löin voitiin aidosti miettiä kyseisen lii- taa korkeat vaatimukset arkkitehtuurin tää myös toimia aloitteellisesti (johdan- ketoiminnan kokonaisoptimointia sekä johdonmukaisuudelle ja dokumentoin- nossa mainitun) operatiivisen koneen prosessien ja järjestelmien saumatonta nin tasolle. rakentamisessa. Tämä edellyttää arkki- yhteispeliä. Tunnetun ja paljon sovelletun tehtuuriprosessin ja -elementtien hal- Tavoitemalli voidaan myös luoda Togaf-viitekehyksen monista hyvistä litsemisen lisäksi suhdetoimintakykyä, hankkimalla esimerkiksi alaa tuntevalta käytännöistä nousi esiin suositus etsiä vaikutuskykyä ja usein jopa diplomaat- konsulttitalolta toimialakohtainen refe- organisaatiosta uudelleen käytettäviä tista painostusta. renssiarkkitehtuuri, jota voidaan pitää elementtejä. Tätä ohjenuoraa voi nou- Toinen mielenkiintoinen ajatus liit- toimialan kokonaisvaltaisena parhaana dattaa itse asiassa missä tahansa arkki- tyen arkkitehtuurirooleihin oli analogia käytäntönä. Jos malli hankitaan, kan- tehtuurityön vaiheessa. Kun organisaa- lainsäätäjiin ja poliiseihin. Arkkiteh- nattaa aluksi kuitenkin huolella miettiä, tiossa opitaan vaalimaan elementtien tuuria voisi verrata lakiin, koska sekin16
  • 17. sisältää sääntöjä ja periaatteita, joita ylätason periaatteita esimerkiksi tiedon konaisuutta. Jos niitä tehdään ratkai-tulee noudattaa. Kuten laeilla, arkkiteh- omistajuudesta tai teknologiavalinnois- semalla samaan aikaan päivän poltta-tuurillakin on niiden säätäjiä ja valvojia. ta, voidaan etsiä ajankohtaisia liiketoi- va business tarve, on ylimmällä johdol-Lain tapauksessa nämä ovat eri rooleja mintatarpeita ja suunnata arkkitehtuu- la aito kiinnostus asiaan.ja ne vaativat erilaista osaamista. Vaikka rityötä niiden ratkaisemiseksi. Viimeinen liiketoimintayhteis-hyvänä käytäntönä voidaan pitää ark- Liiketoimintatarpeita voi ryhmitel- työhön liittyvä hyvä käytäntö koskeekitehtien tiivistä yhteistyötä projektien lä esimerkiksi seuraavan jaon mukaises- myös ketteryyttä. Tietohallintofunktiokanssa, kannattaa harkita, tulisiko nämä ti: tuottojen lisääminen (top line impro- käy monesti keskustelua liiketoiminnankaksi roolia antaa eri henkilöiden tai vement), kustannustehokkuus (bottom kanssa hengessä: ”kertokaa, mitä aiotteryhmien tehtäväksi. line improvement), riskien hallinta (risk tehdä, niin rakennamme teille tarvit- management) tai ketteryyden paranta- tavan IT-kokonaisuuden tai teknisenLiiketoiminnan rooli minen (agility). arkkitehtuurin”. Lähestymistapa on siisyritysarkkitehtuurityössä hyvin deterministinen. Liiketoiminta Tarpeet voisivat olla seuraavia: ajattelee sen sijaan opportunistisestiYritysarkkitehtuurin tekeminen pelkäs- • Top line: Halutaan kehittää eri tuot- tyyliin: mitä uusia tilaisuuksia businek-tään tietohallinnon voimin muuttuu sitä teiden ristiin myyntiä olemassa sen tekoon avautuu ja ovatko ne pii-vähemmän mielekkääksi, mitä pidem- oleville asiakkaille. Vaikutus arkki- levän riskinoton arvoisia. Jos arkkiteh-mälle arkkitehtuurin kypsyysmalleissa tehtuuriin: täytyy parantaa tieto- tuuri suunnitellaan pelkästään oppor-edetään. Vaikka tietohallintoihmisillä on mallia, jotta mahdollistetaan asia- tunistisesta lähtökohdasta, tarvittaisiinusein erinomaiset valmiudet johtaa yri- kastietojen (ja mahdollisesti tuo- arkkitehtuuri, jota voisi soveltaa milletysarkkitehtuuritoimintaa, on tuossa toi- tetietojen) parempi yhdisteltävyys. tahansa toimialalle, mikä on tietystiminnassa viime kädessä kyse siitä, kuin- • Bottom line: Halutaan pienentää utopistinen ajatus.ka organisaatio tekee businessta ja to- organisaation kiinteitä kuluja. Vai- Olennaista olisi käydä liiketoimin-teuttaa missiotaan ja vastuu siitä kuuluu kutus arkkitehtuuriin: harmonisoi- nan kanssa syvällistä ja aitoa keskus-organisaation ylimmälle johdolle. daan palvelinalustoja ja jätetään telua siitä, minkä asioiden (prosessien, Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta tiettyjä teknologiasukupolvia vä- tietojen, verkkojen jne.) pitää olla jous-yritysarkkitehtuuri ei rajoittuisi tieto- liin. tavia eli helposti muutettavissa. Kunhallintoihmisten teknispainotteiseksi • Risks: Halutaan parantaa liiketoi- keskustelu on käyty, on arkkitehtuuri-suunnitteluksi? Tämä kysymys kirvoitti minnan jatkuvuutta poikkeustilan- vastuullisilla selvä käsitys liiketoimin-tutkimuksen aikana paljon keskustelua teissa. Vaikutus arkkitehtuuriin: tu- nan odotuksista ja vastaavasti liiketoi-ja joukon hyviä ideoita: lee olla selvä kuva teknisen ympä- minnalla realistinen käsitys arkkitehtuu- On ensisijaisen tärkeää, että yritys- ristön riippuvuuksista, esimerkiksi rin asettamista reunaehdoista. Tällöinarkkitehtuurissa käytetään liiketoimin- siitä, mitkä prosessit käyttävät mi- arkkitehtuurityötä päästään tekemääntaan läheisesti liittyviä käsitteitä ja ter- täkin järjestelmiä. oikealla tasolla ja oikeilla odotuksilla.minologiaa eikä IT-jargonia. Tämä antaa • Agility: Valitaan strategiaksi laajen-arkkitehtuurityölle liiketoimintaihmisten tua yritysostoin. Vaikutus arkkiteh-keskuudessa uskottavuutta ja madaltaa tuuriin: mietitään, miten nykyark- Tietohallinto ajattelee useinheidän osallistumiskynnystä. kitehtuurin eri osia pitäisi muut- deterministisesti, kun taas Toinen tärkeä ajatus on suunnata taa, jotta ostettavien yritysten in- liiketoiminta tyypillisestiarkkitehtuuritoimintaa niin, että sillä tegrointi nopeutuisi ja helpottuisi. opportunistisesti: mitä uusiapyritään ratkaisemaan olemassa oleva, tilaisuuksia busineksen tekoon avautuu ja ovatko ne riskinkonkreettinen liiketoimintaongelma tai Edellä mainitut arkkitehtuuritoimenpi- arvoisia?-tarve. Mitä tämä tarkoittaa käytännös- teet ovat joka tapauksessa tarpeellisiasä? Sen sijaan, että luodaan pelkästään ja oikean suuntaisia askeleita kohti ko- 17
  • 18. Tietoarkkitehtuuri Ulkoisen ja sisäisen tiedon Vaikka ketterillä menetelmillä on prosessointi varmasti hyvät puolensa, ne asettavat Tietoarkkitehtuuri on useimmilla haas- suuria haasteita arkkitehtuurityölle ja tatelluista organisaatioista kenties sel- Vain muutamalla haastatelluista organi- arkkitehtuurin soveltamiselle. Mikäli kein arkkitehtuurin ongelma-alue. Tie- saatioista on tehty toimenpiteitä orga- arkkitehtuuri on epäselvä tai sen so- toarkkitehtuuriin kuuluvat muun mu- nisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäi- veltamisprosessi ontuu, ketterät me- assa tietojen mallinnukseen ja perustie- sen tiedon yhdistelemiseksi. Paras käy- netelmät lisäävät hajanaisuutta ja osa- tojen hallintaan (Master Data Manage- täntö tässä tuntuu olevan pieni tiimi, optimointia. Niiden perusfilosofiaan ment) liittyvät kysymykset. joka toimii näiden kahden tiedon sol- ei kuulu erityisen kokonaisvaltainen Moni organisaatio lähestyy ongel- mukohtana. Tiimissä voisi olla analyyti- suunnittelu. Toisaalta taas vahvan ark- maa myös järjestelmäpohjaisesti niin, kon, informaatikon ja controllerin roo- kitehtuurin omaavissa organisaatioissa että ne soveltavat niitä tietomalleja, leissa toimivia henkilöitä. Tiimin tehtä- pystytään tarkkaan määrittämään ne joita valittavat järjestelmät käyttävät. vänä on, paitsi yhdistää erityyppistä tie- rajat joita kunkin yksittäisen projektin Tämä voi olla toimiva ratkaisu, mikäli toa päätöksentekoa varten mielekkääl- tulee toteuttaa. Tällöin lähestymista- organisaatiossa on pieni määrä vahvoja lä tavalla, myös kehittää tiedon hyödyn- pa on kokonaisuutta optimoiva, mikä ydinjärjestelmiä, mutta muussa tapauk- tämisen osaamista ja prosesseja. edellyttää proaktiivista suunnittelua. sessa voidaan joutua valtavaan integ- rointisuohon, jos eri tietomalliin perus- Riskit Mikäli arkkitehtuuri on epäselvä tuvia järjestelmiä halutaan yhdistellä. tai sen soveltamisprosessi ontuu, Eräs haastatelluista organisaatiois- Haastatteluissa nousi esille joukko yri- ketterät menetelmät lisäävät ta, jolla oli käytössä laaja, keskitetty ERP- tysarkkitehtuuriin liittyviä riskejä tai hajanaisuutta ja osaoptimointia. järjestelmä piti kuitenkin yllä keskeisten ”huonoja käytäntöjä”. tietojen osalta omaa erillistä tietomal- Selvästi yleisimpänä riskinä pidet- lia, joka oli ”virallinen” tietomalli. Toinen tiin arkkitehtuurityön eristämistä tai organisaatio oli saanut operatiivisen eristäytymistä omaksi saarekkeekseen raportoinnin hyvin vahvalle pohjalle ilman kontakteja varsinaiseen kehitys- niin ikään itsenäistä tietomallia sovel- toimintaan. Jos tämä riski toteutuu, tamalla. arkkitehtuurityöstä tulee vain tarpeet- Eräs haastatelluista oli rajannut tie- tomia hallintokuluja organisaatiolle. tohallinnon ja liiketoiminnan vastuut Yritysarkkitehtuurityö ei saa olla itse- tietojen osalta periaatteelle ”IT vastaa tarkoituksellista, vaan sitä pitää voida datasta ja liiketoiminta informaatiosta”. soveltaa kehittämistyöhön. Yksi tutkituista organisaatioista Toinen mielenkiintoinen näkö- pyrki tunnistamaan ja kartoittamaan, kulma riskeihin liittyi nykyisin melko mikä organisaatiossa oleva tieto on suuressa muodissa oleviin ketteriin ke- todella arvokasta. Tällaisen harjoituk- hitysmenetelmiin (esim. Scrum). Niiden sen tuloksista voidaan johtaa useitakin ydinajatus on edetä vahvasti iteroiden tarvittavia toimenpiteitä arkkitehtuurin ja niin, että kukin pienehkö iteraatio to- kehittämiselle. teuttaa täysin valmiin lopputuotoksen, esimerkiksi ohjelmistokomponentin.18
  • 19. 5 Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksiJohtopäätökset tietotekniikalta. Yhteinen tahtotila aut- siaikaisesti keskittymään kyseiseen teh- taa kehitysprojektien suuntaamisessa tävään, saadaan helposti aikaan tun-Suomalaiset organisaatiot voisivat ol- ja johtaa kohti kustannustehokasta ja tuvia tuloksia. Pääarkkitehdin kannat-la paljon tehokkaampia ja kilpailukykyi- toimintavarmaa operatiivista ympäris- taa lisäksi kerätä ympärilleen verkosto,sempiä, jos ne osaisivat nykyistä parem- töä. Se parantaa selvästi myös tietojen jonka avulla hän kehittää vastuualuet-min hyödyntää saatavilla olevaa tietoa. hyväksikäyttöä ja vapauttaa resursseja taan. Yritysarkkitehtuurikäytännöt kyp-Ongelmana on vähäinen panostus ul- tuotekehitykseen ja innovointiin. Toi- syvät harvoin, jos niitä tehdään sivutoi-koisen tiedon prosesseihin, sisäisen tie- miva yritysarkkitehtuuri tekee tiedolla misesti.don vaatimaton käyttö johtuen tiedon johtamisen mahdolliseksi. Yritysarkkitehtuuri kannattaahuonosta laadusta ja yhdisteltävyydes- Yritysarkkitehtuuritoiminnan ”kil- mieltää toisaalta kehitysprosessina jatä sekä ulkoisen ja sisäisen tiedon yh- pailijoiksi” voidaan laskea muut laajat toisaalta rakenteellisena kokonaisuu-distelyn puute. liiketoiminnan kehitysmetodit. Sitä voi- tena malleja, periaatteita, standardeja Yritysarkkitehtuuri on prosessi, jota daan pitää yksinkertaisesti laadukkaan ja suosituksia. Arkkitehtuuritoiminnonkehittämällä yritykset voivat parantaa toiminnan kehittämisenä tai laaduk- pitäisi olla iteratiivista ja lähes jatkuvaa.toimintaprosessiensa ja tietoteknisten kaana liikkeenjohtona. Yritysarkkiteh- Tästä syystä kannattaa alussa käyttääresurssiensa kokonaisvaltaista suun- tuuri erikoisominaisuus moneen muu- aikaa yritysarkkitehtuurin perusteidennittelua. Systemaattisen arkkitehtuurin hun malliin verrattuna on sen tietojär- kuntoon saattamiseen. Organisaationkäyttöönotolla organisaatiot voivat ra- jestelmien ja –tekniikan huomioon ot- sisällä kannattaa luoda yhteinen näke-kentaa tehokkaan, toimintavarman ja taminen. Yritysarkkitehtuuritoiminnan mys seuraavista asioista:joustavan ”operatiivisen koneen” ydin- merkitys korostuu silloin, kun tieto on • miten organisaatiossamme arkki-toimintansa tueksi. Johdonmukainen organisaatiolle tärkeä tuotantotekijä. tehtuurityötä tehdään (prosessi)arkkitehtuuri parantaa yrityksen sisällä • mitä tuloksia arkkitehtuurityöstäsyntyvän tiedon laatua ja hyödynnet- odotetaan (tuotokset ja hyödyt) Ongelmana on ulkoisen jatävyyttä. Ulkoisen ja sisäisen tiedon yh- sisäisen tiedon yhdistelyn puute. • miten ne organisoidaan (viite-distelyä voidaan tehostaa olennaisesti kehys) japienillä prosessimuutoksilla. • miten tuloksia hallitaan Yritysarkkitehtuurityö on luonteel- Suosituksia arkkitehtuuri- (governance).taan jatkuvaa toiminnan parantamis- toiminnan kehittämiseksita, minkä pitäisi olla organisaatioiden Näiden perusteiden linjaaminen edestehtävänä joka tapauksessa. Yritysark- Kun organisaatio päättää tosissaan pa- karkealla tasolla antaa huomattavankitehtuurityön avulla voidaan luoda nostaa yritysarkkitehtuurinsa paranta- paljon ryhtiä yritysarkkitehtuurityölle.organisaatiolle yhteinen tahtotila siitä, miseen, kannattaa sen nimetä toimin- Riippumatta siitä, millaisen lähes-mitä edellä mainittu operatiivinen ko- non johtoon päätoiminen pääarkki- tymistavan arkkitehtuurin kehittämi-ne edellyttää prosesseilta, tiedoilta ja tehti. Kun edes yksi henkilö pystyy täy- seen valitsee, kannattaa työ aloittaa ja 19
  • 20. tehdä organisaation eri toimintojen Seuraavassa on lueteltu tapoja, mi- Lopuksi yhteistyönä, ei vain IT-yksikön harjoi- ten Tekes voisi näitä valmiuksia verkos- tuksena. Liiketoiminnan ja tietohal- tossaan edistää: Tiedon määrän ja merkityksen kasvu or- linnon preferenssit saattavat poiketa • Yritysarkkitehtuurin merkityksen ganisaatioissa on huomattavaa ja ylei- toisistaan periaatteellisella tasolla. Tie- nostaminen esille eri yhteyksis- sesti tunnustettua. Tiedon käsittelyä tohallinto saattaa suosia ensisijaisesti sä (Tekesin ohjelmat ja aktivointi- varten rakennetut järjestelmät ja muu suorituskykyisiä ja hyvin luotettavia hankkeet). tietotekniikka muodostavat usein hy- teknisiä ratkaisuja, kun taas liiketoimin- • Kevyiden ja pragmaattisten arkki- vin monimutkaisen kokonaisuuden, tayksiköiden tavoitteena olisi saada rat- tehtuurimenetelmien kehityksen jonka hallinta aiheuttaa ylettömän pal- kaisu tarpeeseen nopeasti ja edullisesti. tukeminen ja käyttöönoton edis- jon vaivaa ja kustannuksia. Samaan ai- Nämä kaksi lähestymistapaa pitää pysy- täminen. kaan tiedon hyödynnettävyydessä on tä sovittamaan yhteen myös niin, että • Hyvien käytäntöjen levittäminen paljon puutteita ja liiketoiminnan halu- ne ovat kokonaisarkkitehtuurin kannal- erilaisissa yritysverkostoissa. amat muutokset ovat hitaita toteuttaa. ta perusteltuja. • Verkostojen tai ohjelmien sisäisen Organisaatiot ovat jääneet tietojärjes- Yritysarkkitehtuuria tulee soveltaa arkkitehtuurityön katalysointi, mi- telmiensä panttivangeiksi. aitoon ja ajankohtaiseen liiketoimin- käli siihen on tarvetta. Tämä työ on Systemaattisen yritysarkkitehtuu- nan tarpeeseen. Tällöin arkkitehtuuri- arvokasta varsinkin silloin, jos ver- rityön avulla prosessien ja tietoteknis- työstä saadaan nopeasti konkreettisia kostossa ei ole muuta toimijaa, jo- ten resurssien kokonaisuutta voidaan hyötyjä. ka luontevasti voisi ottaa vastuun parantaa ja siten saada organisaation tarvittavista arkkitehtuurilinjauk- tietopääoma paremmin hyödynnettyä. Tietohallinnon preferenssi: sista. Ja vastauksena tämän raportin suorituskykyinen ja • Yritysarkkitehtuurien kehittämis- alussa olleeseen kysymykseen (teem- hyvin luotettava ratkaisu. työn rahoittaminen erikoistapauk- mekö parempaa businesstä, jos meillä Liiketoimintayksiköiden sissa. on olemassa systemaattinen yritys- preferenssi: ratkaisu tarpeeseen arkkitehtuuri?): todennäköisesti kyllä. nopeasti ja edullisesti. Nykyisellään Tekesin oman toiminnan Ainakin hyvä arkkitehtuurityö luo sille lisäksi voi kokonaisarkkitehtuurin liitty- erinomaiset edellytykset. viä kehityskokonaisuuksia olla mukana Suosituksia Tekesin rooliksi strategisen huippuosaamisen keskitty- Organisaatiot ovat jääneet arkkitehtuurivalmiuksien mien (SHOK) ohjelmissa. Tieto- ja vies- tietojärjestelmiensä ja tiedolla johtamisen tintäteollisuuden tutkimus Oy (Tivit Oy) panttivangeiksi. edistämiseksi. on käynnistänyt useita ohjelmia, joissa arkkitehtuurikysymykset ovat tärkeässä Jokainen organisaatio on viime kädes- osassa kokonaisuuden kannalta (kts. li- sä itse vastuussa siitä, millaista sen yri- sää - ICT SHOK - www.tivit.fi). tysarkkitehtuuritoiminta on. Tekes toi- mii tyypillisesti laajassa verkostossa, jos- sa sen intressinä voi olla yritysarkkiteh- tuurikäytäntöjen ja ennen kaikkea tie- don hyödyntämisen parantaminen.20
  • 21. Liite 1 Liite 1Kolme lähestymistapaa METODI EDUT RAJOITTEETarkkitehtuurityöhön AsIs Luo vahvan perustan joka ta- Ei anna suuntaa tai maalia, jota kohti or-Tutkituissa organisaatioissa voitiin erot- pauksessa tietoteknisen ym- ganisaation pitäisi edetä. päristön hallinnalle ja arkkiteh- Liiketoimintahyödyt saattavat jäädä vä-taa kolme erilaista lähestymistapaa ark- tuurityölle. häisiksi, mikäli takerrutaan liiaksi yksityis-kitehtuurityöhön, joita kutsutaan tässä Suoraviivainen tapa aloittaa kohtaisen nykytilan kuvaamiseen (toisaal-nimillä AsIs-metodi, Ahead-metodi ja arkkitehtuurityö ta niinkin voi löytyä säästöpotentiaalia)ToBe-metodi. Ahead Nopeuttaa projekteja, joiden ei Vaatii kurinalaisuutta, että projektit nou-• AsIs-metodia noudattavat yrityk- tarvitse päättää kaikkea itse. dattavat arkkitehtuuria, varsinkin, jos oh- set pyrkivät olemaan hyvin selvil- Vahvistaa arkkitehtuurikulttuu- jeet eivät muodosta ehyttä ja riittävän lä nykyisistä arkkitehtuurielemen- ria, koska edellyttää proaktiivis- kattavaa kokonaisuutta. teistä ja niiden välisistä riippu- ta arkkitehtuurityötä. vuuksista. Arkkitehtuuria kehite- ToBe Luo maalin, jota kohti kehitys- Voi olla liian kaukana, jotta olisi sopivan tään lähinnä projektien mukana. toiminnan tulisi edetä. konkreettinen maali.• Ahead-metodia soveltavat organi- Toimii pohjana gap-analyysille, Sisältää usein oletuksen, että arkkitehtuu- jonka pohjalle voi luoda kehi- rin voi luoda puhtaalta pöydältä, vaikka saatiot pyrkivät rakentamaan ark- tysprojektisalkun. tämä on vain äärimmäinen erikoistapaus. kitehtuuria proaktiivisesti niin, et- Vaatii organisaatiolta tiettyä arkkitehtuu- tä tarpeelliset linjaukset ovat ole- rikypsyyttä, jotta visiota ei pidetä haihat- massa ennen niitä soveltavia pro- teluna. jekteja.• ToBe-metodia soveltavat organi- saatiot luovat arkkitehtuurista vi- sion tai ideaalimallin, jota kohti ne Vallitsevat arkkitehtuuri- Resurssointi etenevät projektien avulla. käytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, Tutkituista organisaatioista yli puolel-Vaikka rajanveto tässäkin on vaikeaa ja viitekehykset ja päätöksen- la (15 kpl) oli nimetty pääarkkitehti taimoni tekee työtä noiden metodien yh- tekomallit henkilö, joka oli vastuussa yritysarkki-distelmällä, niin karkeasti voidaan sa- tehtuuritoiminnasta. Näiden henkilöi-noa neljän organisaation suosivan AsIs- Systemaattinen yritysarkkitehtuurityö den nimitys saattoi vaihdella, muttametodia, kahdeksan käyttävän pääasi- sisältää tiettyjä peruselementtejä. Tällai- rooli oli selkeä ja vastuualueena arkki-assa Ahead-metodia ja yhdeksän ToBe- sia ovat oikea resurssointi, arkkitehtuu- tehtuuri kokonaisuudessaan. Osa näistämetodia (neljä organisaatiota ei sijoitu rin luonti- ja soveltamisprosessi, jonkin- henkilöistä toimi samalla arkkitehtuuri-selkeästi mihinkään vaihtoehtoon). lainen arkkitehtuurin viitekehys, hallin- tiimin vetäjänä. Mikään näistä metodeista ei ole tamalli (governance) ja tapa tehdä yh- Heitä kaikkia voi luonnehtia to-yksiselitteisesti toisia parempi, vaan teistyötä liiketoiminnan kanssa. Näiden dellisiksi yritysarkkitehtuuriammat-kussakin lähestymistavassa voidaan olemassaoloa kysyttiin kaikissa haastat- tilaisiksi, joilla on tehtävän edellyttä-nähdä hyviä ja huonoja puolia. Näiden teluissa. mää kokemusta, näkemystä ja muitayhteenveto on esitetty seuraavassa tau-lukossa: 21
  • 22. ominaisuuksia. Keskusteluissa tuli hyvin Systemaattinen arkkitehtuurin että arkkitehtuurin soveltaminen riip-Liite 1 esille pääarkkitehdin roolin vaativuus: luontiprosessi löytyy vain noin viidel- puu paljon myös siitä, millaista arkki- riittävän teknisen ymmärryksen lisäksi tä organisaatiolta. Lisäksi 2-3 on luo- tehtuurityötä historiassa on tehty: jos pitää olla liiketoimintaymmärrystä, dip- massa arkkitehtuurin ensimmäistä tai ”arkkitehtuuri” on joukko epämääräisiä lomaatin taitoja, vahvaa konseptuaalis- seuraavaa versiota projektina. Jonkin- linjauksia eri puolilla organisaatiota, on ta ajattelukykyä, johtajaominaisuuksia laista erikseen tehtyä arkkitehtuurin selvää, että niiden ohjaava vaikutus on sekä aloitekykyä, järjestelmällisyyttä ja kehittämistä löytyy noin kymmeneltä hyvin rajallinen. pitkäjänteisyyttä. Ei siis mikään vähä- organisaatiolta, loput kehittävät arkki- pätöinen yhdistelmä. Kuitenkin nämä tehtuuriaan ”linjatyönä” tai se muodos- Viitekehys kaikki ominaisuudet löytyvät kaikilta tuu projekteissa tehtävien päätösten Viitekehyksellä (framework) tarkoite- tavatuilta pääarkkitehdeilta ainakin jos- summana. taan yksinkertaisemmillaan arkkiteh- sain muodossa. Vain kuudella organisaatiolla on tuuri(dokumentaatio)n rakennetta. Yri- Seitsemässä organisaatiossa löytyy määrämuotoinen arkkitehtuurin so- tysarkkitehtuuria ei voi kuvata yhdellä sivutoimisia arkkitehteja tai johonkin veltamisprosessi. Tällä tarkoitetaan sitä, tai edes muutamalla dokumentilla, vaan tiettyyn alueeseen keskittyneitä arkki- että projektinhallintamenetelmässä on siinä on potentiaalisesti satoja tai jopa tehteja (esim. tekninen arkkitehti). kohdat, joissa suunniteltavan ratkaisun tuhansia erilaisia dokumentteja. Kuudessa organisaatiossa löytyi riittävä arkkitehtuurinmukaisuus var- Tutkimuksissa yllätti viitekehysten myös yhtenäinen arkkitehtuuritiimi, mistetaan. Ääritapauksessa arkkiteh- käytön vähyys. Vain kahdeksalla on kymmenessä organisaatiossa arkkiteh- tuurivastaavilla voi olla veto-oikeus tar- käytössään selkeä viitekehys antamas- tuuria tehtiin verkostossa tai useam- kastuspisteen läpäisyyn ja projektia ei sa ryhtiä arkkitehtuurityölle ja jäsentä- man kuin yhden arkkitehdin voimin. päästetä eteenpäin ennen arkkitehtuu- mässä sen tuloksia järjestelmälliseksi Arkkitehtuuriresurssien määrä korreloi rin edellyttämiä muutoksia tai eksplisiit- kokonaisuudeksi. Edistyksellisimmät vahvasti organisaation koon ja tietoin- tistä päätöstä muutoksesta. organisaatiot käyttävät viitekehystä tensiivisyyden kanssa. On huomattava, Käytännössä kaikilla muillakin or- myös määrittämään arkkitehtuurityön että monissa järjestelmäprojekteissa ganisaatioilla on projektinhallintame- tuotoksia ja niiden tuottamisen vas- tehdään arkkitehtuurityötä ja on mah- netelmässään kohta, joissa tarkastetaan tuuta. dotonta vetää tarkkaa rajaa systeemi- ratkaisun sopivuus arkkitehtuuriin - jos Puoli tusinaa muuta soveltaa arkki- arkkitehtuurityön ja yritysarkkitehtuu- sellainen on - tai muihin periaatteisiin. tehtuuriproblematiikan jakoa eri koko- rityön välille. Tässä tutkimuksessa ark- Tarkastusten systemaattisuudessa on naisuuksiin tai domaineihin (tyypillisim- kitehtiresursseina pidettiin henkilöitä, kuitenkin suuria eroja. Useimmissa ta- min prosessi-, informaatio-, applikaa- jotka tekevät arkkitehtuurityötä (lähes) pauksissa arkkitehtuurityötä tekevät tio- ja tekninen arkkitehtuuri). Tämän päätyönään. henkilöt tekevät yhteistyötä projektien kaltainen jako on kuitenkin riittämätön kanssa ja ohjaavat heitä kohti yhtenäis- rakenne yhtään laajemman dokumen- Prosessi tä toimintatapaa. taation organisoimiseksi. Arkkitehtuuriprosessi voidaan jakaa Positiivinen uutinen on se, että Eräs selitys viitekehysten suh- karkeasti ottaen kahteen osaan: arkki- KAIKKI haastatellut organisaatiot il- teellisen vähäiselle käytölle saattaa tehtuurin luomiseen ja arkkitehtuurin moittivat, että heillä on käytössä mää- olla niiden jäykkyys ja muodollisuus. soveltamiseen. Ensin mainittuun voi- rämuotoinen projektinhallintamenetel- Useimmat mallit ovat luoteeltaan hy- daan lukea esimerkiksi erilaisten poli- mä. Niiden käytännön soveltamisessa vin kokonaisvaltaisia ja perusteellisia ja tiikkojen, periaatteiden ja mallien pro- oli toki eroja. Tätä voi pitää jopa yllättä- siten liian raskaita sovellettavaksi edes aktiivinen luominen. Jälkimmäiseen vänä löydöksenä ja se luo ilman muu- suurissa organisaatioissa. Ne sisältävät taas niiden soveltaminen kehityspro- ta tärkeän välineen arkkitehtuurin so- myös turhan usein implisiittisen ajatuk- jekteissa. veltamiselle. Täytyy kuitenkin muistaa, sen siitä, että arkkitehtuuria päästään 22
  • 23. kehittämään puhtaalta pöydältä. Tämä Kolmanneksella vastaajista oma jat osallistumaan systemaattiseen ark- Liite 1on tietysti vain harvinainen erikoisti- arkkitehtuurihallintamallinsa eli omia kitehtuurityöhön. Tältä osin tulee kui-lanne – normaalisti arkkitehtuurityötä foorumeita tai prosesseja nimenomaan tenkin huomata, että raja systemaatti-tehdään vuosikausia jatkunee kaaok- arkkitehtuurikysymysten käsittelyyn. sen osallistumisen ja muuten tiiviin yh-sen selvittämiseksi kovassa kiireessä ja Kolmetoista organisaatiota ottaa kan- teistyön välillä on hämärä. Jonkinlaise-poliittisten näkökulmien paineessa. taa arkkitehtuurikysymyksiin normaalin na indikaattorina voidaan kuitenkin pi- IT Governancen keinoin. Osassa näistä tää sitä, kuinka hyvin liiketoiminnan ke-Arkkitehtuurin hallinta organisaatioista arkkitehtuuri on kui- hittämisestä vastaavat avainhenkilötGovernancella eli hallintamallilla tarkoi- tenkin hajanainen tai jopa de facto -ti- hahmottavat liiketoimintamallien, pro-tetaan yritysarkkitehtuurin yhteydessä lassa. sessien ja järjestelmien yhteyden ja ke-sitä, miten ja kenen toimesta arkkiteh- hittävät näitä kokonaisvaltaisesti. Tä-tuuri hyväksytään ja virallistetaan. Hy- Liiketoiminnan rooli mä havainto osoittaa kuitenkin selväs-vään governanceen kuuluu myös mää- arkkitehtuurityössä ti, miten yritysarkkitehtuurityön paino-ritelmä siitä, miten käsitellään mahdol- Vain kolme organisaatiota haastatel- piste on vielä turhan paljon tietohallin-liset tarpeet poiketa hyväksytystä arkki- luista on saanut liiketoiminnan edusta- non puolella.tehtuurista. 23
  • 24. Tekesin katsauksia 277/2010 Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt – haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä. Tero Kulha, Eeranka Oy. 23 s. 276/2010 BioRefine Yearbook 2010. Tuula Mäkinen, Eija Alakangas and Marjo Kauppi (eds.) 188 p. 275/2010 ROADMAP for Communication Technologies, Services and Business Models 2010, 2015 and Beyond. Pekka Ruuska, Jukka Mäkelä, Marko Jurvansuu, Jyrki Huusko and Petteri Mannersalo. 47 p. 274/2010 Business Dynamics and Scenarios of Change. Petri Ahokangas, Miikka Blomster, Lauri Haapanen, Matti Leppäniemi, Vesa Puhakka, Veikko Seppänen, Juhani Warsta. 66 p. 273/2010 Kehityspolku ohjelmistoalan liiketoimintaan Oulun seudulla. 272/2010 The Future of Service Business Innovation. 75 p. 271/2010 Automaatio liiketoimintaprosessien tukena. Jean-Peter Ylén, Olli Ventä, Teemu Tommila, Jari Lappalainen, Juhani Hirvonen, Tommi Karhela, Matti Paljakka, Hannu Lehtinen, Juhani Heilala, Janne Peltonen, Timo Malm, Janne Valkonen, Paavo Voho. 111 s. 270/2010 Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset. Tempo Economics Oy. 269/2010 Löystymätön ruuvi – merkittäviä kotimaisia metsä- ja metallisektoreiden innovaatioita 60 vuoden ajalta. Juha Oksanen, Nina Rilla, Pekka Pesonen ja Eija Ahola. 47 s. 268/2010 Puhtaasti asiakkaalle – suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät globaalissa kilpailussa. Marjo Mäenpää, Jani Saarinen, Peter Sikow ja Pekka Pesonen. 51 s. 267/2010 Silicon Valley Journey – Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010. Raija Rapo & Marita Seulamo-Vargas. 175 p. 266/2010 Kemian osaamisen kartoitus. 48 s. 265/2009 Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut – Selvitys liike-elämän asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja sen merkityksestä yritysten kasvulle. Marja Toivonen, Irma Patala, Pekka Lith, Tiina Tuominen ja Anssi Smedlund. 76 s. 264/2009 BioRefine Programme 2007–2012. Yearbook 2009. 263/2009 Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Markku Sotarauta (toim.). 139 s. 262/2009 Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of Software Competences in Finland. Mikael von Hertzen, Jyrki Laine, Sami Kangasharju, Juhani Timonen and Maarit Santala. 93 p. 261/2009 REACH-palveluiden markkinaselvitys. Piia Pessala, Tiina Pursula, Ylva Gilbert, Xiaona Tang. 48 s. 260/2009 Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille – Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamalli. Tommi Ranta ja Anssi Uitto. 42 s. 259/2009 Technology Transfer of Research Results Protected by Intellectual Property: Finland and China. Rainer Oesch. 28 p. 258/2009 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa. 33 s. 257/2009 Globaalit arvoverkostot. HM&V Research Oy. 122 s. Julkaisujen tilaukset Tekesistä: www.tekes.fi/julkaisut24
  • 25. 000|2010LisätiedotRisto SetäläTekesristo.setala@tekes.fiTero Kulha Tekes | Ohjelman katsausEeranka Oytero.kulha@eeranka.fiTekes – teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskusvaihde 010 191 480asiakasneuvonta info@tekes.fikirjaamo kirjaamo@tekes.fi Tekesin ohjelman katsauksen nimiKyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 6900101 Helsinkiwww.tekes.fiMarraskuu 2010ISSN 1797-7339ISBN 978-952-457-513-3