• Like
Monialaistuva ohjelmatoiminta - Tekesin MASI - Mallinnus  ja simulointi- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

Monialaistuva ohjelmatoiminta - Tekesin MASI - Mallinnus ja simulointi- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi

  • 1,617 views
Published

Monialaistuva ohjelmatoiminta - Tekesin MASI - Mallinnus ja simulointi- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi.

Monialaistuva ohjelmatoiminta - Tekesin MASI - Mallinnus ja simulointi- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi.

Published in Technology
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,617
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
7
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Tekesin ohjelmaraportti 8/2010 Monialaistuva ohjelmatoiminta MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointiArviointiraportti Janne Lehenkari, Laura Juvonen, Tarmo Lemola, Jouko Lintunen ja Henri Lahtinen
  • 2. 2
  • 3. Janne Lehenkari, Laura Juvonen, Tarmo Lemola, Jouko Lintunen ja Henri Lahtinen Monialaistuva ohjelmatoiminta MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi Arviointiraportti Tekesin ohjelmaraportti 8/2010 Helsinki 2010 3
  • 4. Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat – valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Copyright Tekes 2010. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7347 ISBN 978-952-457-513-3 Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy4
  • 5. EsipuheSuomalaisyritysten menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää korkeatasoista osaa-mista ja asiakaskeskeistä tuotekehitystä. Tuotekehitys, tuotanto ja elinkaaripalvelut on to-teutettava kilpailijoita nopeammin, tehokkaammin ja tuottavammin. Tässä tietotekniikanmonipuolinen hyödyntäminen on avainasemassa. Mallinnuksen ja simuloinnin merkitys tutkimusta ja tuotekehitystä mahdollistavanaperusosaamisena on kasvussa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa esiin tulevien moni-mutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen ja havaintoaineistojen hallinta on usein mahdollistavain matemaattisten mallien avulla. Yritykset kehittävät liiketoimintaansa tuotekeskeises-tä tuotannosta kohti asiakaskeskeistä palveluliiketoimintaa. Asiakastarpeita, toimitettujatuotteita ja niiden käyttöä koskevan tiedon hyödyntäminen sekä jalostaminen muodos-tuvat yhdeksi yritysten kilpailukyvyn tukijalaksi, joka nojaa digitaaliseen tuoteprosessiin. Tässä arviointiraportissa kohteena ovat kaksi Tekesin ohjelmaa, joiden avulla yritys-ten uudistumista ja osaamispohjan kehittämistä on tuettu. MASI-ohjelma (2005-09) onedistänyt mallinnus- ja simulointityökalujen hyödyntämistä osaksi yritysten jokapäiväistätoimintaa. Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma (2008–12) tähtää tuotetiedon hallinnankehittämiseen. Päättyvän ohjelman arviointiin on yhdistetty käynnissä olevan ohjelmanväliarviointi. Tarkoituksena on ollut näin osaltaan tehostaa arvioinnin käytettävyyttä jatulosten hyödyntämistä. Arviointi tilattiin Advansis Oy:n ja Spinversen Oy:n muodostamalta konsortiolta, jo-hon kuuluivat Janne Lehenkari, Laura Juvonen, Henri Lahtinen, Tarmo Lemola ja JoukoLintunen. Tekes esittää kiitoksensa tekijöille osallistavasta ja analyyttisesta työstä. Ohjaus-ryhmässä työtä olivat tukemassa ja tuloksia hyödyntämässä Mika Aalto, Arto Kotipelto,Kari Penttinen ja Pekka Pesonen sekä ohjelmapalveluista vastanneet Juhani Lempiäinenja Pekka Taskinen. Haastatteluihin, kyselyihin ja työpajoihin panoksensa antoi laaja yritys-ja tutkijajoukko. Tekes kiittää kaikkia arvioinnin onnistumiseen myötävaikuttaneita tahoja. Arvioin-nissa on nostettu esiin keinoja suomalaisen teollisuuden innovaatiotoiminnan ja alantutkimuksen kehittämiseksi. Toivomme, että tehty arviointi edistää osaltaan toimia, joillaparannetaan Suomen asemaa ketteränä tietotekniikan kehittäjänä ja soveltajana sekä tie-totekniikan tukeman yritysten uusiutumisen edelläkävijänä. Lokakuussa 2010, Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 5
  • 6. Sisältö Esipuhe ................................................................................................................................................................................5 Tiivistelmä.........................................................................................................................................................................8 Summary.........................................................................................................................................................................10 1 Arvioinnin tausta, tavoite ja toteutus ...........................................................................................16 2 MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien kuvaukset ja perustiedot ....20 2.1 Ohjelmien tavoitteet ...........................................................................................................................20 2.2 Ohjelmien toteutus..............................................................................................................................23 2.3 Ohjelmien rahoitus ja hankemäärät ..........................................................................................24 3 MASI-ohjelman loppuarvioinnin tulokset ................................................................................26 3.1 Ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ........................................................27 3.1.1 Ohjelman toiminta, hallinnointi ja päätöksenteko .............................................27 3.1.2 Hankkeiden toteutus ............................................................................................................31 3.2 Ohjelman toteutus kokonaisuutena sekä ohjelman vaikutukset ja suhde yritys- ja tutkimustoimintaympäristöön ..................................................................35 3.2.1 Ohjelman vaikuttavuus muuttuvien haasteiden yhteiskunnassa .............35 3.2.2 Tutkimusosaamisen siirto...................................................................................................37 3.3 Mallinnuksen ja simuloinnin t&k&i-toiminnan nykytila ja edistäminen jatkossa ........................................................................................................................................................41 4 Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman väliarvioinnin tulokset.................................42 4.1 Ohjelmalle asetettujen tavoitteiden relevanssi ja haasteellisuus ............................43 4.1.1 Ohjelman tavoitteet ja toteutus .....................................................................................43 4.1.2 Aloitusvaiheen hankkeet ....................................................................................................45 4.2 Ohjelman toiminnan, hallinnoinnin ja päätöksenteon kehittämistarpeet ........49 4.2.1 Tiedonsiirron tehostaminen .............................................................................................50 4.2.2 Verkottaminen ja toimijoiden aktivoiminen ...........................................................51 4.2.3 Tulosten jalkauttamisen tehostaminen .....................................................................53 4.2.4 Ohjelman loppukauden tavoitteet ja painopisteet ...........................................536
  • 7. 5 Johtopäätökset ja suositukset ............................................................................................................54 5.1 MASI-ohjelman loppuarvioinnin johtopäätökset .............................................................54 5.1.1 Kohdentuvuus...........................................................................................................................54 5.1.2 Suorituskyky................................................................................................................................54 5.1.3 Vaikuttavuus ja vaikutusten kestävyys .......................................................................55 5.2 DTP-ohjelman väliarvioinnin johtopäätökset ......................................................................55 5.2.1 Kohdentuvuus...........................................................................................................................55 5.2.2 Suorituskyky................................................................................................................................56 5.2.3 Jatkotoimenpiteet ..................................................................................................................56 5.3 Suositukset ................................................................................................................................................57Liitteet 1 Haastatellut..........................................................................................................................................59 2 Kyselyihin vastanneet ....................................................................................................................60 3 Kyselylomakkeet ...............................................................................................................................63Tekesin ohjelmaraportteja ...............................................................................................................................73 7
  • 8. Tiivistelmä Raportissa esitetään tulokset arviointi- dollisuuksia edistämällä tuotehallin- ohjelman ja hankkeiden vaikutusten työstä, jossa suoritettiin Mallinnus ja si- taan liittyvää osaamista. Digitaalinen kestävyys toimintaympäristössään. mulointi 2005–2009 (MASI) -ohjelman tuoteprosessi tarkoittaa tietotekniikan Keskeisenä arviointikohteena MASI- loppuarviointi ja Digitaalinen tuotepro- saumatonta hyödyntämistä niin, että ja DTP-ohjelmissa ovat ohjelmissa to- sessi 2008–2012 (DTP) -ohjelman väliar- tieto on tehokkaasti käytettävissä koko teutetut hankkeet, joiden varaan niin viointi. MASI-ohjelman loppuarvioinnin tuotteen elinkaaren ajan aina konseptin ohjelmien painopistealueiden kuin ko- päätehtävänä oli arvioida päättyneen luomisesta tuotteen käyttöön asti. Myös ko ohjelmienkin tuloksellisuus ovat pal- ohjelman tavoitteiden toteutumista DTP-ohjelma on toimialariippumaton. jolti rakentuneet. Arvioinnissa käytetyt ja vaikuttavuutta. DTP-ohjelman väli- Ohjelman pääteemat ovat prosessit ja keskeiset menetelmät ovat kirjallisen ai- arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä oli johtaminen, implementointi ja osaami- neiston analyysi, kyselyt ja asiantuntija- antaa palautetta ohjelman tavoitteiden nen sekä uudet työkalut ja standardoin- haastattelut. Kirjallisen aineiston kuten ja painopisteiden tarkentamiseksi sekä ti. Ohjelman laajuudeksi on arvioitu 106 ohjelmadokumentaation analyysilla on ohjelmapalveluiden suuntaamiseksi milj. euroa. tarkasteltu etenkin ohjelmien toimin- ohjelman loppukaudella. Kokonaisuu- Arviointityön keskeisiä arviointikri- taa, hallinnointia ja päätöksentekoa tena arviointityön tehtävänä oli tuottaa teereitä ovat ohjelmien kohdentuvuus, sekä projektien toteutusta ja tuloksia. tietoa ja suosituksia Tekesin toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus. Ohjelmien Arviointityössä suoritetuissa kyselytut- strategisen kehittämisen tueksi ja koh- kohdentuvuuden osalta on tarkasteltu kimuksissa on kartoitettu ohjelmien to- teena olevien alojen tutkimus-, kehitys- ohjelmien yleistä tarvetta ja perusteita, teutukseen osallistuneiden toimijoiden ja innovaatiotoiminnan (t&k&i-toimin- strateginen kohdistuvuutta suhteessa ja sidosryhmien tietoja ja näkemyksiä nan) ja -politiikan kehittämiseksi. tarpeisiin, muihin ohjelmiin ja toimenpi- ohjelmien toteutuksesta ja vaikutuksista MASI-ohjelmalla tähdättiin suo- teisiin sekä täydentävyyttä kokonaisuu- sekä t&k&i-toiminnan nykytilanteesta ja malaisen teollisuuden ja palveluelin- den kannalta. Ohjelmien suorituskykyä politiikkavälineiden kehittämistarpees- keinojen kilpailukyvyn parantamiseen on arvioitu tarkastelemalla panosten ta. MASI-ohjelman loppuarviointikyse- tuomalla mallinnus- ja simulointityöka- riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin, tu- lyyn vastasi 107 vastaajaa ja DTP-ohjel- lujen hyödyntäminen osaksi yritysten losten määrää ja laatua suhteessa käy- man väliarviointikyselyyn 114 vastaajaa t&k- toimintaa. Toimialariippumatto- tettyihin panoksiin ja ohjelmallisuuden (vastausprosentti molemmissa yli 30 %). man, laajuudeltaan 98 milj. euron MASI- tuomaa lisäarvoa. Ohjelmien vaikutta- Asiantuntijahaastattelut ovat täydentä- ohjelman painopisteitä olivat ilmiömal- vuuden osalta on huomiota kiinnitetty neet ja syventäneet kirjallisen aineiston lit ja niiden yhdistäminen, mallinnuksen etenkin strategiseen vaikuttavuuteen analyysissa ja kyselytutkimuksissa saatu- menetelmät ja työkalut, palveluiden ja eli siihen, miten ohjelmat ovat vaikutta- ja havaintoja ja tuloksia. liiketoimintaprosessien kehittäminen neet mallintamisen, simuloinnin, digi- MASI-ohjelman loppuarvioinnissa sekä mallinnuksen käyttö ja hyödyntä- taalisen tuoteprosessin ja ICT:n hyödyn- saatujen tulosten ja havaintojen perus- minen. Käynnissä olevan DTP-ohjelman tämiseen, tunnettuuteen ja imagoon. teella mallinnus- ja simulointiosaami- tavoitteena on vahvistaa suomalaisten Tarkastelussa ovat olleet myös vaikutus- nen on Suomessa korkealla tasolla sekä yritysten kilpailukykyä ja kasvumah- ten kohdistuvuus ja laajuus kuin myös yritys- että tutkimusorganisaatioissa,8
  • 9. ja MASI-ohjelmassa molemmat toimi- mään tähän liittyvää tutkimustietoa ja dollisuuksia. Väliarvioinnin perusteellajaryhmät tavoitettiin. Ohjelma kykeni osaamista teollisuuteen ja palveluliike- jatkotoimenpiteiden ehdotetaan koh-katalysoimaan alan kehitystä yleisen toimintaan. distuvan tiedonsiirron tehostamiseen,trendin ohella ja se täydensi t&k&i-toi- DTP-ohjelman väliarvioinnin pe- verkottamiseen ja aktivointiin sekä tu-menpiteiden kokonaisuutta. Ohjelman rusteella ohjelman käytännönläheinen losten jalkauttamisen tehostamiseen.rahoituksen ja koordinoinnin resursseja ja yritysvetoinen lähestymistapa on Mallinnuksen, simuloinnin ja digi-pidettiin melko hyvin riittävinä suhtees- oikeansuuntainen, kun tavoitteena on taalisen tuoteprosessin t&k&i-toimin-sa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjelman edistää tuoteprosessin kehittämistä ja nan kehittämiseksi arviointi suosittaahankkeissa laskentamenetelmien ke- ICT:n tehokasta hyödyntämistä yrityk- strategisen huippuosaamisen keskitty-hitys edistyi huomattavasti. Ohjelman sissä. Ohjelman loppukaudella on syytä mien ja sidosryhmien välisen tiedon-menetelmällisen painotuksen vuoksi edelleen jatkaa implementoinnin sekä vaihdon tehostamista. Tekesin ohjel-ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat eri toimijoiden ja eri toimialojen välisen maprosessin kehittämiseksi arviointipitkälti epäsuoria ja tulevat täysimit- tiedonsiirron tehostamista. Vallitseva suosittelee panostamista yritys- ja tutki-taisesti esille vasta pitkällä aikavälillä. taloudellinen suhdanne on vaikuttanut mushankkeiden välisen vuorovaikutuk-Palveluliiketoiminnan osalta ohjelmalla etenkin pk-yritysten osallistumisaktiivi- sen tehostamiseen sekä kiinnittämäänon saattanut olla ratkaiseva rooli yksit- suuteen mutta tilanne on paranemassa huomiota ohjelmien tutkimushanke-täisten toimijoiden kohdalla, mutta laa- ohjelman loppukautta ajatellen. Monet hakujen kestoon ja rahoituspäätöstenjempaa merkittävää vaikutusta mallin- osallistuvat yritykset ovat toimineet pit- myöntöprosesseihin. Arvioinnin perus-nuksen ja simuloinnin hyödyntämiseen kälti oman hankkeensa puitteissa eivät- teella innovaatio- ja tutkimuspolitiikanpk-yrityksissä tai palveluliiketoiminnan kä ole liiemmin osallistuneet muuhun instrumenttien kehittämisessä on kiin-kehittymiseen ei havaittu. Ohjelmalla ohjelmatoimintaan. Ohjelman nähdään nitettävä erityishuomiota pk-yritystenonnistuttiin edistämään monitieteisten kuitenkin tarjoavan tietoa uusimmasta tavoittamiseen ja osallistamiseen, mikäja eri aloille sovellettavissa olevien mal- osaamisesta ja parhaista käytännön on lähtökohtaisesti haastavaa.linnusratkaisujen kehittämistä ja siirtä- ratkaisuista sekä verkostoitumismah- 9
  • 10. Summary This final report presents the results The programme was cross-sectoral uct process. At the project level, the of the ex-post evaluation of a Finnish with a total funding volume of 98 M€. DTP programme provides opportuni- National Programme on Modelling The programme focussed on the ag- ties to the research experts of the MASI and Simulation 2005–2009 (MASI) and gregation of phenomena models into programme for disseminating and re- the mid-term evaluation of a Finnish wider and more integrated models, de- fining results in industrial applications. National Programme on Digital Product velopment of related services and busi- In line with the normal Tekes’ pro- Process 2008–2012 (DTP). Commis- ness processes and implementation gramme process, both programmes sioned by the Finnish Funding Agency and utilization processes of modelling have comprised research projects for Technology and Innovation, Tekes, solutions in business. The overarching driven by Finnish universities and public the evaluation work was executed by aim of the programme was to transfer research organisations and enterprise Advansis Oy and Spinverse Oy in the simulation and modelling knowledge projects driven by the Finland-based period of January to June 2010. and expertise from high-level research large technology enterprises and SMEs. The main task of the ex-post evalu- to industry and SMEs. The results of the research projects are ation of the MASI programme was to The purpose of the DTP pro- public. Enterprise projects are focussed assess to what extent the programme gramme is to strengthen the competi- on product or process development and fulfilled its objectives and what short- tiveness and growth prospects of the their results are confidential. It is manda- and long-term impacts were achieved. Finnish manufacturing industry and tory that research projects have business The mid-term evaluation of the DTP pro- services by fostering product manage- partners who also participate in the steer- gram aimed at giving programme prac- ment capabilities. The digital product ing group of the research project. titioners feedback on the adjustment of process stands for the seamless utili- the programme objectives and services sation of information technology in Evaluation tasks during the remaining programme pe- product life-cycle management so that The tasks and topics of the evaluation riod. Overall, the evaluation of both pro- product information is in effective use given in the assignment are presented grammes aimed at producing insights from concept design to final use. Simi- in Table 1. and recommendations for the support lar to the MASI programme, the DTP of the strategic development of Tekes’ programme is cross-sectoral. The total Evaluation approach operations, as well as for the support of funding volume is estimated to sum up The primary evaluation criteria utilized r&d and innovation policy in the busi- to 106 M€. The main focus of the pro- in this work concentrate on the follow- ness and research sectors concerned. gramme is on process management, ing issues: implementation expertise, as well as Programmes under evaluation on new tools and standardisation. The Focus and relevance The MASI programme aimed at im- MASI and DTP programmes are linked • Demand and rationale of the proving the competitiveness of Finn- with each other due to the fact that the programme ish industry and services by fostering tools of modelling and the simulation • Strategic focus of the programme utilization of the tools of modelling and are integrated and utilised at different in relation to demand, other simulation in business r&d activities. stages in the course of the digital prod- programmes and policy measures10
  • 11. Table 1. The tasks and topics of the ex-post evaluation of the MASI programme and • Sustainability of the impacts ofthe mid-term evaluation of the DTP programme. the programme and its projects in Tasks Topics operational environment Evaluation of the objectives • The relevance of the programme in the context of and results of the programme national policy and Tekes’ strategy The key evaluation target was the project • Fulfilment of objectives and outputs produced level of the programmes in question. The (both programmes) • The added value of the programme projects that comprised both research • Stakeholder integration and enterprise projects were the main • Stakeholder satisfaction towards programme means of achieving the results and im- including programme services and management pacts expected from the programmes. Since both programmes were cross- Evaluation of the objectives • Readjustment of programme’s focus areas and and results of the programme services for better efficiency and effectiveness sector in character, a special attention was paid to the questions which sectors (DTP programme only) were best addressed within programme activities and, vice versa, where the inter- Evaluation of the impacts of • The extent and durability of the impacts achieved the programme in operational ests and the programme services did not • The impacts on environment – r&d investments encounter each other as expected and – know-how and clusters of expertise for what reason. (MASI programme only) – transfer of knowledge and skills In case of the MASI programme, – domestic and international networks the occurrence and effects of knowl- – modus operandi of business – innovation and new business edge transfer within project activities – competitiveness of industry was under evaluation. Knowledge – economy and society as a whole transfer takes place when, for instance, Conclusions and recommen- • Strategic development of r&d and innovation methodological and technological dations addressing innovation activities concerning further measures, Strategic problem-solving capabilities of the policy, Tekes’ programme pro- Centres for Science, Technology and Innovation, enterprises increase, experts are hired cess and strategic development Centre of Expertise programme, as well as by business or new networks of col- of r&d and innovation activities international programmes and initiatives of the sectors concerned laboration are established between • Tekes’ programme process: good practices for improving programme services and other research and business. Since the DTP (both programmes) programme activities programme is on-going, its evaluation • Innovation and research policy: findings relevant was targeted to produce informa- from the point of view of national innovation tion, ideas, and adjustments that are strategy and evaluation, identified needs for other relevant from the point of view of the policy efforts in addition to Tekes’ instruments current programme activities. Effectiveness Evaluation process, data and• Complementarity of the programme at an aggregate level • Economic and social impacts methods • Strategic impact (status and The main methods employed in thePerformance capabilities, visibility, reputation evaluation process consisted of docu-• The adequacy of inputs in relation and image of modelling, ment analysis, on-line surveys and ex- to programme objectives simulation, digital product pert interviews. During the first phase,• The number and quality of results process and ICT utilization) written material, such as programme• The results relative to inputs • The extent and targeting of documentation, was analysed in order• The added value of programme impacts to examine the operations, manage- format 11
  • 12. ment and decision-making of the Findings of the ex-post evaluation cant progress in the development and programmes, as well as the project of the Programme on Modelling utilization of modelling and simulation implementation and results. During and Simulation MASI methods in multiple frontiers. Ad- the second phase, on-line surveys vanced modelling is not yet an integral Focus and relevance were used for mapping stakeholders’ part of industrial activities in Finland. views on the implementation of the The launch of the MASI programme More efforts are required for integrat- programmes, results and impacts was rationalized by the prevailing ing modelling and simulation tools and achieved in projects, the current demand for modelling and simulation methods into industrial r&d activities. state of affairs of r&d and innovation tools in different sectors of Finnish in- It was generally agreed that advanced, activities in the field, as well as policy dustry and services. It was argued that multi-disciplinary modelling could development needs. An evaluation the rapid development of information help the Finnish companies to stand questionnaire was sent to the MASI and communication technologies ena- out and stay competitive in the global programme participants in March bles r&d efforts that could respond to economy. 2010 and, subsequently, another the demand thanks to the new generic evaluation questionnaire was sent to calculation software and other solu- Performance the DTP program participants in May tions that could be applied in many The resources of programme funding 2010. The respondents were research industries. and coordination were considered and business partners of the research According to the findings of the quite adequate in relation to the and enterprise projects funded by evaluation, the rationale for the launch programme’s objectives. As to the the programmes including people of the MASI programme was relevant at programme activities, researchers saw in charge and other project partici- the time and still is. Modelling and sim- that attracting SMEs to participate in pants. In case of the DTP programme, ulation expertise is on a high level both the research projects is a challenging stakeholders that had not yet par- in business and research organizations task and could have been befitted ticipated in the programme were in Finland. The MASI programme man- from more efforts by the operational also approached by the survey. The aged to involve the key r&d performers management of the programme. The MASI programme survey reached 107 of modelling and simulation. In the programme participants called for respondents and the DTP programme absence of similar cross-sectoral and more efforts at the facilitation of knowl- survey 114 respondents. The response method-oriented programme, the edge transfer across different industries rate was in both surveys c. 30%. MASI programme complemented the present in the programme. This could During the third phase of the eval- r&d policy measures in Finland. have been accomplished by additional uation process, expert interviews were The cross-sectoral focus of the efforts, such as networking events and conducted with the operative manag- programme was praised by the pro- case examples. ers and steering group members of the gramme participants. They saw that the The befits of programme-based programmes, as well as with the project programme resulted in new contacts activities are evident in case of a multi- managers and company representa- and better knowledge on the actors of disciplinary and cross-sectoral field tives of the research and enterprise the field. In a few subfields of model- such as modelling and simulation. projects funded in the programmes. ling and simulation, there were some The programme participants acknowl- During the expert interviews, the difficulties of finding and involving key edged that the programme had a sig- ambition level of programme objec- experts in the programme. It was pos- nificant effect on the creation of new tives, the efficiency and appropriate- sible that there was no such expertise connections and network building. ness of programme implementation, available in Finland at the time. They saw that the programme was able stakeholder integration, as well as the According to the programme par- to catalyze the development of the long- and short-term impacts of the ticipants, major breakthroughs were field in addition to the general trend. programmes were addressed by the not achieved during the programme The programme participants interviewees. even though the projects made signifi- found it difficult to assess the added12
  • 13. value to the business gained during the absorptive capacity of the Finnish r&d evaluation, the programme objec-programme even though there were performers (the ability and capacity to tives are well justified. The pragmatic,examples of successful commercializa- benefit from the latest know-how) and, company-centred approach of the pro-tion. Many of the results are indirect in on the other, it is vital to strengthen the gramme is essential for the support ofcharacter and increase the efficiency competitiveness of indigenous solu- the implementation of new solutionsand competitiveness of industrial activ- tions and technologies in comparison in the Finnish manufacturing industry.ity in a long time span. to a variety of products and services According to the participants and key available in the global market. While interest groups of the DTP programme,Effectiveness the programme participants have increasing cooperation, developingThe program had a significant impact had difficulties in understanding the knowhow and supporting adaptationon boosting the r&d and innovation r&d opportunities opened up by the of the latest solutions are valid objec-activities and large-scale collaboration Strategic Centres for Science, Technol- tives and should not be changed.networks in the field of modelling and ogy and Innovation (SHOK), the SHOK Making better use of ICT in productsimulation. Major progress was made activities stand for the most relevant processes is a very challenging area.in the creation of connections across path of further r&d activities for many Companies are required to have bothdifferent disciplines and industries. This participants after the ending of the extensive understanding of ICT as wellcontributed to the development of MASI programme. as business development.multidisciplinary generic models andadded general awareness of modelling Performance Findings of the mid-termand simulation to a great extent. evaluation of the Programme on The mid-term evaluation finds that Due to the character of the pro- the Digital Product Process DTP the majority of both research andgramme, the economic impacts are enterprise projects’ participants view Focus and relevancelargely indirect and come about over that the programme has been open toa long period of time. The programme The launch of the DTP programme different players in the field. All partici-may have had a decisive role in the was justified by the rapidly increas- pants agree that the programme hasbusiness development of a few serv- ing decentralization, networking and produced new knowledge and offeredices companies. However, there were globalization of industrial r&d and opportunities to create networks. Keyno signs of significant impact on the production. Better management of interest groups have been reachedutilization of modelling and simulation digital product process was seen as an well, although SMEs would requirein SMEs or service business develop- important success factor for the devel- more attention.ment in general. opment, manufacturing and lifecycle All of the programme’s research The programme participants saw maintenance of customer-centred and enterprise projects were still on-that the programme has been able to products and services. Advancing the going during the mid-term evalua-influence the reputation and image product process and effective use of tion. The programme has clearly hadof modelling and simulation in busi- ICT was deemed to be of vital impor- a major impact on the initiation of theness r&d. As a result, modelling is now tance to domestic manufacturing projects. The projects’ leaders estimatewidely considered as a viable tool for industry due to the customers’ grow- that over half of the research projectsbusiness r&d and its role in industrial ing requirements, decentralization of would not have been realized withoutactivities is seen to grow significantly in development and production, and, the programme and majority (70%)coming years. consequently, continual changes in of the company projects would most Globalization and growth of the global value chains of companies. likely have been realized with a smallermodelling business (software) pose It was seen that the key problems are volume or at a later date. Cooperationnew challenges to the domestic skills related to the implementation phase of within the projects is based on nationalbase and competitiveness. On the one new solutions and processes. connections. The research projects co-hand, it is important to maintain the On the basis of the mid-term operate mostly with Finnish research 13
  • 14. organizations and industrial enterprises Regional actors, such as the Centres for be clarified with this respect. In addi- in Finland. Enterprise projects cooper- Economic Development, Transport and tion, making better use of EU funding ate mostly with system suppliers the Environment (ELY) and the Centre is important in order to increase the and SMEs, but to a lesser extent with for Expertise network (OSKE), should impact of the research and to ensure research organizations. International be involve actively in order to reach continuity after the programme ends. connections are not widely established. and transfer information to SMEs. The The most important focus area economic downturn has had a major for the latter part of the programme Further measures impact on SMEs in particular, but ac- should be effective implementation of Regarding activities during the remain- cording to the interviews carried out in results in both research and company ing period of the programme, specific this assessment, the situation has made projects. The implementation process attention should be given to transfer- a turn to better and thus the actors is typically hindered by lack of both ring information to companies and should now be activated to join the knowledge and resources. In large en- implementation of applications and programme during the latter half. terprises, problems typically arise from results into practice. System suppliers play a central low level of cooperation between dif- Interestingly the majority of en- role in implementation of results, a ferent units of the company. terprise projects’ leaders report that fact already well understood by the To improve the situation, the pro- they have benefited from the research programme management. According gramme needs more system suppliers projects. However, they still would to the mid-term evaluation, the system and experts who can provide practical like to see more efficient information suppliers have well-established R&D help with the implementation. The pro- transfer from research projects to com- activities on-going. They view that the gramme should offer services that help panies, as well as information exchange digital product process is an important those who need support to meet the between companies in different indus- area and are mostly interested in estab- expert service suppliers (for example, trial fields. Researchers also request lishing deeper cooperation with the matchmaking workshops and demon- tighter cooperation with companies in programme. In particular, the system stration projects). Regarding research the field. The goal is to improve imple- suppliers are interested in the practical projects, the most important task is to mentation of research results to better end of the work and testing of new ap- improve information transfer to com- meet company needs. All participants plications. They are also willing to par- panies and link relevant companies request more concrete case examples ticipate in the programme’s activities with the research projects. Examples of real applications. as experts, which can be an effective of successful cases and best practices From researchers’ point of view, way to introduce new players into the from different application areas are also more SMEs, system suppliers and large network. widely requested, and should, for ex- companies with their networks are The question of activating new ample, be included in the programme’s needed within the programme. Reach- research parties into the programme annual seminar. ing and activating SMEs is a problem- was addressed by surveying a number atic area, which is a common finding of researchers who have joined the Conclusions and recommendations in evaluation of public policy measures programme’s mailing list. In their opin- On the basis of the ex-post evaluation including the DTP programme. How- ion, the subject of the programme is of the MASI programme and mid-term ever, the role of SMEs is particularly interesting and has a wide scope. They, evaluation of the DTP programme, the important for the field in question and, however, saw that the research objec- evaluator has arrived at the following thus, the programme should seek ways tives should be raised to a higher sci- conclusions and recommendations to lower the barrier for SMEs to enter entific level, in addition to the current concerning innovation policy, Tekes’ the programme and focus projects short-term objectives. International programme process, and the strategic in such a way that also short-term activities and cooperation should be development of the r&d and innova- needs of the companies can be met. increased and funding criteria should tion activities in the fields in question:14
  • 15. A. Strategic development of r&d and B. Tekes’ programme process C. Strategic development of the r&dinnovation activities of modelling, Interaction between research and and innovation activitiessimulation and digital product enterprise projects should be focussed Reaching and involving SMEs byprocess on. In case of both programmes, a public policy measures call for extraInformation exchange between significant part of enterprises had attention. In case of the MASI and DTPStrategic Centres for Science, Tech- benefited from the research projects, programmes, reaching and involvingnology and Innovation (SHOK) and even if they had not participated in SMEs has proven difficult although itstakeholders should be intensified. the research projects by themselves. has been a key objective of both pro-Researchers and companies of the Then again, the researchers of both grammes. This is not a specific problemMASI programme and the on-going programs have had little information of these programmes, but involvingDTP programme have had difficulties in on enterprise projects. Tekes’ pro- SMEs is a challenging task to accom-comprehending the r&d opportunities gramme process should look for ways plish by r&d and innovation policyopened up by SHOKs. The SHOK activi- to bring researchers closer to enter- measures in general. Increasing the roleties have been launched quite recently prise projects, since a significant part of of regional intermediaries (such as theand new policy measures are typically the enterprise projects already benefit Centres for Economic Development,associated with communicative chal- from research projects without direct Transport and the Environment) thatlenges concerning the involvement of participation. Facilitation of collabora- know the needs and capabilities ofvarious stakeholders and information tion should be based on voluntary ac- local businesses should be consideredcoverage. The effective cooperation tion and researchers should be trained as a potential option to engage SMEsand communication that take place to effectively promote their know-how more closely with public policy meas-between Tekes’ programme process and capabilities to enterprises. ures.and SHOKs should be expanded andopened as much as possible for thestakeholders concerned. 15
  • 16. 1 Arvioinnin tausta, tavoite ja toteutus Tässä loppuraportissa esitetään tulokset sideoita jatkotoimia ja tulevia ohjelma- Arvioinnin kohteena olevat arviointityöstä, jossa suoritettiin Mal- prosesseja suunniteltaessa. Arvioinnin ohjelmat linnus ja simulointi 2005–2009 (MASI) ohjauksesta on vastannut tilaaja. Ar- MASI-ohjelmalla tähdättiin suomalai- -ohjelman loppuarviointi ja Digitaalinen vioinnin tuloksia on käsitelty vuorovai- sen teollisuuden ja palveluelinkeinojen tuoteprosessi 2008–2012 (DTP) -ohjel- kutuksessa arvioinnin ohjausryhmän kilpailukyvyn parantamiseen tuomal- man väliarviointi. Arviointi toteutettiin kanssa sekä arvioinnin kohteena ollei- la mallinnus- ja simulointityökalujen 1.1.2010–15.6.2010 ja toteutuksesta den ohjelmien tilaisuuksissa. Tavoittee- hyödyntäminen osaksi yritysten t&k- vastasivat Advansis Oy ja Spinverse Oy na on ollut vuorovaikutus- ja oppimis- toimintaa. Toimialariippumattoman, Tekesin toimeksiannosta. MASI-ohjel- prosessi, johon ohjelmien toteutukses- laajuudeltaan 98 milj. euron MASI-oh- man loppuarvioinnin päätehtävänä oli ta vastanneet voivat osallistua ja jonka jelman painopisteitä olivat ilmiömallit ar vioida päättyneen ohjelman tavoit- tuloksia voidaan hyödyntää välittömästi ja niiden yhdistäminen, mallinnuksen teiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Tekesin ohjelmaprosessia kehitettäessä. menetelmät ja työkalut, palveluiden ja DTP-ohjelman väliarvioinnin päätehtävä Aineistollisesti arviointi on perustunut liiketoimintaprosessien kehittäminen oli antaa palautetta ohjelman tavoittei- ohjelmaan osallistuneille suunnattui- sekä mallinnuksen käyttö ja hyödyntä- den ja painopisteiden tarkentamiseksi ja hin kyselyihin, haastatteluihin ja ohjel- minen (ohjelman tavoitteet on esitetty ohjelmapalveluiden suuntaamiseksi oh- madokumentaatioon.1 taulukossa 1). jelman loppukaudella. Lisäksi kumman- kin ohjelman arvioinnin tehtävänä oli Taulukko 1. Arvioinnin kohteena olevien ohjelmien tavoitteet. tuottaa tietoa ja suosituksia Tekesin toi- minnan strategisen kehittämisen tueksi Mallinnus ja simulointi 2005–2009 Digitaalinen tuoteprosessi 2008–2012 ja kohteena olevien alojen tutkimus-, -ohjelman tavoitteet -ohjelman tavoitteet kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i- • Osaamisen siirto tutkimusorganisaatioista – Yhteistyön tehostaminen yli organisaatio- ja teollisuuteen ja palveluliiketoimintaan yritysrajojen toiminnan) ja -politiikan kehittämiseksi. • Osaamisen siirto edelläkävijäyrityksiltä – Huipputason toimintatapojen sekä Arviointityössä – kuten Tekesin • Monitieteisen osaamisen yhdistämisen osaamisen kehittäminen ohjelmien arvioinneissa yleensä – on kautta syntyvät yleiskäyttöiset ratkaisut, joita – Uusimpien, tuoteprosessin ja elinkaaren toimitettu ns. kehittävän arvioinnin pe- voidaan hyödyntää useilla sovellusalueilla kattavien ICT-ratkaisujen käyttöönotto • Pk-yritysten mallinnuksen ja simuloinnin – Eri toimialojen välisen yhteistyön lisääminen riaatteiden mukaisesti, jolloin tärkeänä käytön edistäminen ja osaamisen siirto tavoitteena on tuoda esiin monipuo- • Uusien palveluyritysten tai uuden lisesti ohjelmien ja hankkeiden toteu- liiketoiminnan synnyttäminen tukseen osallistuneiden näkökulmat • Kansainvälisten yhteyksien ja liiketoiminnan kehittäminen sekä tuottaa hyödynnettäviä kehittämi- 1 Vrt. VTV 2008. T&k-arviointitoiminta. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 157/2008. Helsinki: VTV. Saatavissa: http://www.vtv.fi/files/133/1572008_T_K_Arviointitoiminta_NETTI.pdf; Pesonen, P. 2009. Soveltavaa arviointitutkimusta ja kehityskumppanuutta. Tekesin ohjelma-arviointien kehitysvaiheet ja asemointi tilaajan näkökulmasta. Hallinnon Tutkimus 5/2009, s. 41-59. Saatavissa: http://www.finnishevaluationsociety.net/tiedoston_katsominen.php?dok_id=266.16
  • 17. DTP-ohjelman tarkoituksena on Taulukko 2. Arvioinnin tehtävätvahvistaa suomalaisten yritysten kilpai- Arviointitehtävä Arviointikysymyksetlukykyä ja kasvumahdollisuuksia edistä-mällä tuotehallintaan liittyvää osaamis- Ohjelmien tavoitteiden 1. Miten relevantteina ja haasteellisina ohjelmien tavoitteitata. Digitaalinen tuoteprosessi tarkoittaa ja tulosten arviointi voi pitää? Kuinka ne ovat toteuttaneet kansallisia strate-tietotekniikan saumatonta hyödyn- gisia valintoja ja Tekesin strategisia linjauksia? (MASI- ja DTP-ohjelma) 2. Miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet?tämistä niin, että tieto on tehokkaasti Mitä merkittäviä tavoitteita tukevia tuloksia on saatu?käytettävissä koko tuotteen elinkaaren 3. Mitä tavoitteiden ulkopuolisia tuloksia on syntynyt?ajan aina konseptin luomisesta tuot- Mitkä tulokset olisivat jääneet toteutumatta ilmanteen käyttöön asti. Myös Digitaalinen ohjelmia?tuoteprosessi -ohjelma on toimialariip- 4. Kuinka hyvin ohjelmissa tavoitettiin tärkeimmät asiakas- ryhmät?pumaton. Ohjelman pääteemat ovat: 5. Kuinka hyvin ohjelmat, niiden palvelut ja hallinnointiprosessit ja johtaminen; implementointi vastasivat osallistujien tarpeita?ja osaaminen; ja uudet työkalut ja stan-dardointi (ohjelman tavoitteet taulukos- Ohjelmien tavoitteiden 6. Miten DTP-ohjelman tavoitteita ja painopisteitä tulisi ja tulosten arviointi tarkentaa ja ohjelmapalveluita suunnata ohjelmansa 1). Ohjelman laajuudeksi on arvioitu loppupuolella tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden106 milj. euroa. (DTP-ohjelma) parantamiseksi? MASI-ohjelman keskeisenä pyr-kimyksenä oli mallinnus- ja simuloin- Ohjelmien vaikutusten 7. Millaisia vaikutuksia MASI-ohjelmassa on toteutunut taitiosaamisen siirto tutkimuslaitoksista ja toimintaympäristön odotettavissa? Miten pysyvinä, laajoina ja merkittävinä arviointi vaikutuksia voi pitää?teollisuuteen ja koko yrityskentälle, 8. Missä määrin ja millä tavoin ohjelma on vaikuttanut esi-kun puolestaan DTP-ohjelman pääta- (MASI-ohjelma) merkiksi (indikaattoreilla tai case-esimerkeillä kuvattuna):voitteena on valmistavan teollisuuden a. alan t&k&i-panostukseenkilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien b. osaamisen kehittymiseen ja osaamiskeskittymienedistäminen. Ohjelmilla on sisällöllinen syntyyn c. osaajien siirtymiseen alan toimijoiden ja eri toimialojenliityntä perustuen siihen, että mallin- välillänuksen ja simuloinnin menetelmiä d. kotimaisten ja kv. verkostojen muodostumiseenintegroidaan ja hyödynnetään digitaa- e. yritysten toimintatapojen muutoksiinlisen tuoteprosessin eri vaiheissa. Han- f. merkittäviin innovaatioihin ja liiketoiminta- mahdollisuuksiinketasolla DTP-ohjelma tarjoaa MASI-oh- g. teollisuuden kilpailukykyynjelman asiantuntijoille mahdollisuuksia h. laajemmin elinkeinoelämään ja yhteiskuntaantulosten levittämiseen ja teolliseen so-veltamiseen. Johtopäätösten ja A. Alan t&k&i-toiminnalle: Miten alan t&k&i-toimintaa suositusten laadinta voitaisiin kehittää jatkossa? Mikä on tulevaisuudessaArvioinnin tehtävät ja liittyen innovaatiopoli- keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusten (OSKE) rooli? tiikan, Tekesin ohjelma- Mitkä kansainväliset ohjelmat ja aloitteet ovat alanlähestymistapa prosessin ja alan t&k&i- kannalta merkityksellisimpiä ja kuinka niihin voitaisiinArviointityön lähtökohdaksi on asetettu toiminnan strategiseen enemmän vaikuttaa?toimeksiannossa esitetyt arviointikysy- kehittämiseen B. Rahoittajille: Mitä konkreettisia ja toimivia hyviä käytän- töjä on tunnistettavissa ohjelmapalveluiden ja ohjelma-mykset (taulukko 2). (MASI- ja DTP-ohjelma) toiminnan kehittämiseen? Mitä suosituksia on Tekesin Ohjelmien tavoiteasettelun ja muun toiminnan kehittämiseen?tuloksellisuuden arviointi ovat osa C. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle: Miten kansallisenmolempien ohjelmien arviointia. DTP- innovaatiostrategian ja innovaatioympäristön arvioinninohjelman väliarvioinnissa tavoitteena suositukset tulisi huomioida? Mitä muita toimenpiteitä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on tarpeen vaikutta-on myös ohjelman tavoitteiden ja pai- vuuden parantamiseksi Tekesin toimien ohella?nopisteiden tarkennus ja ohjelmapalve- 17
  • 18. luiden suuntaamisen parantaminen oh- misen asema ja valmiudet, on pyritty kytkemään osaksi ohjelma- jelmakauden loppupuolella. MASI-oh- näkyvyys, tunnettuus ja imago) toteutusta kehittävän arvioinnin peri- jelman loppuarviointiin sisältyy vaikut- • vaikutusten kohdistuvuus ja aatteiden mukaisesti. Tavoitteena on tavuusnäkökulma. Tällöin tarkastelussa laajuus ollut, että arviointi tuottaa ohjelman ovat ohjelman vaikutusten merkittävyys • kestävyys (ohjelman ja hankkeiden toteuttajille tietoja, ideoita ja tarken- ja pysyvyys toimintaympäristössään. vaikutusten pysyvyys toiminta- nusehdotuksia, jotka ovat ajantasaisia Molempien ohjelmien arvioinnissa ympäristössään). ja relevantteja ohjelman jatkotoimien tehtävänä on tuottaa johtopäätöksiä kannalta. ja suosituksia kohteena olevien alojen Keskeisenä arviointikohteena MASI- ja t&k&i-toiminnan kehittämiseksi, tunnis- DTP-ohjelmissa ovat ohjelmissa toteu- Menetelmät ja aineistot taa hyviä käytäntöjä ohjelmaprosessien tetut hankkeet, joiden varaan niin oh- Arvioinnissa käytetyt keskeiset mene- suunnitteluun ja sisällyttää tarkasteluun jelmien painopistealueiden kuin koko telmät ovat kirjallisen aineiston analyysi, myös kansallisen t&k&i-politiikan kehit- ohjelmienkin tuloksellisuus ovat paljolti kyselyt ja asiantuntijahaastattelut. Kirjal- tämisnäkökulma. rakentuneet. Toimeksiannon kohtee- lisen aineiston kuten ohjelmadokumen- Arviointityössä tarkasteltaviksi kes- na olevilla ohjelmilla on keskinäisten taation analyysilla on tarkasteltu eten- keisiksi arviointikriteereiksi on nostettu sisällöllisten liityntöjen lisäksi liityntöjä kin ohjelmien toimintaa, hallinnointia kohdentuvuus, tehokkuus ja vaikutta- useaan muuhun Tekesin ohjelmaan ja päätöksentekoa sekä projektien vuus seuraavasti: poikkialaisuutensa vuoksi. Tästä syystä toteutusta ja tuloksia. Arviointityössä arvioinnin tarkastelussa on mukana suoritetuissa kyselytutkimuksissa on Kohdentuvuus myös ohjelmien väliset synergiat, toi- kartoitettu molempien ohjelmien to- • ohjelmien tarve ja peruste siaan täydentävyys ja mahdolliset pääl- teutukseen osallistuneiden toimijoiden • strateginen kohdistuvuus lekkäisyydet. Poikkialaisuuteen liittyen ja sidosryhmien tietoja ja näkemyksiä suhteessa tarpeisiin sekä muihin arvioidaan ohjelmia myös siltä kannalta, ohjelmien toteutuksesta ja vaikutuksista ohjelmiin ja toimenpiteisiin mitkä sektorit on parhaiten tavoitettu sekä t&k&i-toiminnan nykytilanteesta ja • täydentävyys kokonaisuuden ja missä kiinnostus ja ohjelmatarjonta politiikkavälineiden kehittämistarpees- kannalta. eivät kohdanneet odotetusti ja mistä ta. Asiantuntijahaastattelut ovat täyden- syystä. täneet ja syventäneet kirjallisen aineis- Suorituskyky MASI-ohjelman päätavoitteena oli ton analyysissa ja kyselytutkimuksissa • panosten riittävyys suhteessa mallinnus- ja simulointiosaamisen siirto saatuja havaintoja ja tuloksia. tavoitteisiin tutkimuslaitoksista teollisuuteen ja ko- Arviointityössä on ollut käytössä • tulosten määrä ja laatu ko yrityskentälle. Siksi MASI-ohjelman MASI- ja DTP-ohjelmien ohjelmadoku- • tulokset suhteessa käytettyihin tapauksessa kiinnitetään huomiota mentaatio sisältäen ohjelmien valmis- panoksiin tutkimusosaamisen siirtoon liittyviin teluasiakirjat ja -selvitykset, ohjelmien • ohjelmallisuuden tuoma lisäarvo. vaikuttavuuskysymyksiin kuten mene- johtoryhmien kokouspöytäkirjat, ohjel- telmäosaamisen ja teknologisen on- masuunnittelu- ja raportointiasiakirjat, Vaikuttavuus gelmanratkaisukyvyn kehittymiseen viestintä- ja seminaarimateriaalin ja • taloudelliset ja sosiaaliset vaiku- kohdeyrityksissä sekä asiantuntijoiden tutkimushankkeiden esittelyaineiston. tukset siirtymiseen ja verkottumiseen alan toi- MASI-ohjelman osalta käytössä on ol- • strateginen vaikuttavuus (mallin- mijoiden ja eri toimialojen välillä.2 lut myös vuonna 2007 toteutetun vä- tamisen, simuloinnin, digitaalisen Digitaalinen tuoteprosessi -ohjel- liarviointikyselyn tulokset. Tarkastelussa tuoteprosessin ja ICT:n hyödyntä- man väliarvioinnissa arviointiprosessi ovat olleet myös ohjelmien yhteydessä 2 Lemola, T., Lehenkari, J., Kaukonen, E. & Timonen, J. 2008. Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit. Suomen Akatemia ja Tekes, http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/06_08%20VINDI.pdf.18
  • 19. toteutetut selvitystyöt ja muut arviointi- 107 vastaajaa ja DTP-ohjelman vastaa- kuudesta ja tarkoituksenmukaisuudes-työn kuluessa esille nousseet kotimaiset va 114 vastaajaa. Vastausprosentit oli- ta, eri sidosryhmien tavoitettavuudestaselvitykset ja katsaukset. Tutkimushank- vat molemmissa kyselytutkimuksissa ohjelmatoiminnan piirissä sekä ohjel-keiden julkaisut ja niiden bibliografinen yli 30 % (kyselylomakkeet ja vastaajat mien vaikutusten painoarvosta toimin-tarkastelu ovat arviointityön fokuksen liitteessä). taympäristössään.ulkopuolella samoin kuin patenttiai- Asiantuntijahaastatteluissa kohde- Arvioinnin alustavia tuloksia esitet-neistot. Kirjallisen aineiston analyysilla ryhmiä ovat olleet ohjelmatoteutuksen tiin MASI-ohjelman loppuseminaarissaon selvitetty ohjelmien ja hankkeiden vastuutahot, ohjelmien johtoryhmien 14.4.2010 ja DTP-ohjelman johtoryh-toteutusta ja asemoitu ohjelmia suh- yritysjäsenet, tutkimushankkeiden män väliarviointityöpajassa 2.6.2010.teessa yleiseen kansalliseen kontekstiin, vetäjät ja tutkimushankkeiden yritys- DTP-ohjelman väliarviointityöpajaan,kohdealojen yrityksiin ja tutkimusympä- edustajat sekä yrityshankkeiden vetäjät jossa työstettiin ohjelman loppukaudenristöihin. (haastatellut liitteessä). Arviointityön toimenpiteitä ja painotuksia, osallistui Arviointityössä toteutettiin kyse- tavoite oli tavoittaa myös ohjelmia tun- myös yhdysvaltalainen alan asiantuntijaly MASI-ohjelman osallistujille 25.3.– tevia ulkopuolisia asiantuntijoita mutta Jim Brown (Tech-Clarity Inc.). Arviointi-9.4.2010 ja DTP-ohjelman osallistujille työn kuluessa tämän tavoitteen toteut- työtä on ohjannut ja seurannut Tekesinja sidosryhmille 17.5.2010–28.5.2010. taminen osoittautui vaikeaksi. Keskeiset nimeämä ohjausryhmä, joka kokoon-Kyselyiden kohderyhminä olivat mo- kotimaiset toimijat olivat ohjelmissa tui neljä kertaa ja jonka työskentelyynlemmissa ohjelmissa tutkimus- ja yri- mukana ja muut mahdolliset asiantun- osallistui molempien ohjelmien vastuu-tyshankkeiden vetäjät ja osallistujat tijat eivät tunteneet ohjelmia riittävästi. henkilöt. Ohjausryhmän jäsenet: Pekkasekä DTP-ohjelmien osalta kaksi hanke- Asiantuntijahaastatteluissa syvennyt- Pesonen, Arto Kotipelto, Mika Aalto,toiminnan ulkopuolista sidosryhmää. tiin kysymyksiin ohjelmien tavoitteiden Kari Penttinen, Pekka Taskinen ja JuhaniMASI-ohjelman kyselytutkimus tavoitti haasteellisuudesta, toteutuksen tehok- Lempiäinen. 19
  • 20. 2 MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien kuvaukset ja perustiedot Tässä luvussa esitetään kuvaukset ja tehokkuuden suhteen. Haasteita loivat Ohjelman visioksi muotoutui lopulta perustiedot arvioinnin kohteena olevi- myös paine vähentää energian ja raaka- seuraava: en ohjelmien taustoista ja tavoitteista, aineiden kulutusta sekä selvitä väestön toteutuksen organisoinnista ja toimin- ikääntymisen seurauksista tulevaisuu- ”Monipuolinen mallinnus- ja simu- tamuodoista sekä ohjelmissa rahoitet- den työmarkkinoilla. lointitekniikoiden hyödyntäminen tavien hankkeiden rahoitusvolyymista MASI-ohjelman ohjelmaesityk- tarjoaa ratkaisevan kilpailuedun ja hanketyypeistä. Ohjelmien kuvauk- sen luonnosvaiheessa toteutettiin suomalaiselle teollisuudelle ja pal- sessa on hyödynnetty aineistona oh- useita selvityksiä sekä käytiin pitkä, jo veluliiketoiminnalle. Suomalaiset jelmadokumentaatiota ja ohjelmien aiemman panostusaluevalmistelun yritykset toimivat verkostoitunee- operatiivisessa johtamisesta ja koor- yhteydessä aloitettu vuoropuhelu na keskenään ja tutkimuslaitosten dinoinnista vastaavien henkilöiden niin teollisuuden kuin tutkimuslai- osaajien kanssa sekä ovat omaksu- haastatteluja. tosten kanssa. Valmistelun yhtey- neet mallinnuksen ja simuloinnin dessä järjestettiin seminaareja, joissa jokapäiväiseksi työkaluksi.”3 2.1 Ohjelmien tavoitteet teollisuuden ja tutkimusyksiköiden edustajat saivat tilaisuuden sanoa MASI-ohjelman tavoitteet näkemyksensä ohjelman avainalu- MASI-ohjelman liiketoiminnalli- Mallinnus ja simulointi 2005–2009 -oh- eista. Mallinnukselle ja simuloinnille set tavoitteet liittyivät mallinnuksesta jelman suunnittelu aloitettiin vuonna nähtiin tarvetta lähes kaikkialla – ja simuloinnista saataviin hyötyihin, 2004, jolloin Suomi oli saavuttanut teollisuudessa, uusissa teknologiois- kilpailukyvyn lisäämismahdollisuuk- menestystä kansainvälisissä kilpailuky- sa, yhteiskunnallisen infrastruktuurin siin ja liiketoimintaedellytyksiin sekä kyvertailuissa ollen usean vuoden ajan suunnittelussa sekä yhteiskunnallisis- uuden liiketoiminnan synnyttämi- yksi maailman kilpailukykyisimmistä sa palveluissa. Samalla nähtiin tieto- seen. Näiden tavoitteiden katsottiin maista. Taustalla kasvoi kuitenkin huoli ja viestintäteknologioiden nopean toteutuvan tuomalla mallinnus ja siitä, miten tämä asema voitaisiin säi- kehittymisen avanneen mahdolli- simulointi osaksi koulutusta, perus- lyttää. Globalisaation nähtiin kiristävän suuksia vastata tarpeisiin kehittämäl- tutkimusta sekä muuta osaamisen kilpailua asiakkaista, osaajista ja pää- lä uusia geneerisiä laskentaohjelmia kehittämisen ja ylläpidon infrastruk- omista sekä johtavan vaatimustason ja muita ratkaisuja, joita voidaan so- tuuria. Varsinainen taloudellinen jatkuvaan nousuun tuotannon, työn ja veltaa riippumatta toimialasta. hyödyn odotettiin tulevan mallien ja 3 Mallinnuksen ja simuloinnin teknologiaohjelma 2005–2009. Ohjelmasuunnitelma 18.11.2004.20
  • 21. Taulukko 3. MASI-ohjelman tavoitteet ja niihin liittyvät esimerkit ohjelmatoiminnan päätöksenteossa ja liikkeenjohdonpiirissä mahdollisista toteutuskeinoista. tukena, liiketoimintaosaamisen li- sääminen, skenaariolaskenta arvo- Mallinnus ja simulointi 2005–2009 Esimerkit toteutuskeinoista -ohjelman tavoitteet ketjun eri vaiheissa sekä liiketalous- tieteen uudet menetelmät mallin- • Osaamisen siirto tutkimus- – tutkimushankkeet, joissa mukana yritykset organisaatioista teollisuuteen ja ja tutkimuslaitokset nushankkeiden hyötyjen konkreti- palveluliiketoimintaan soinnissa. • Osaamisen siirto edelläkävijäyrityksiltä – tutkimus- ja -yrityshankkeet, joissa mukana • Mallinnuksen käyttö ja tuotteis- pk- ja suuret yritykset ja/tai mallinnuksen ja taminen simuloinnin alueella, simuloinnin palveluyritykset visualisoinnin hyödyntäminen: • Monitieteisen osaamisen – tutkimushankkeet, joissa yhdistetään kuten mallinnuspalveluiden luo- yhdistämisen kautta syntyvät erilaisia ilmiömalleja samaan minen, markkinointi, käytön tuki, yleiskäyttöiset ratkaisut, joita voidaan laskentamalliin vastuukysymykset ja IPR-asiat. hyödyntää useilla sovellusalueilla • Pk-yritysten mallinnuksen ja – tutkimus- ja yrityshankkeet, joissa pk-yritys Poikkialaisuutensa vuoksi MASI-ohjel- simuloinnin käytön edistäminen hyödyntäjäroolissa malla oli valmisteluvaiheessa liityntöjä • Uusien palveluyritysten tai uuden – yrityshankkeet, joissa tähdätään useisiin päättyneisiin tai käynnissä ole- liiketoiminnan synnyttäminen uuden mallinnuksen ja simuloinnin vaan Tekesin ohjelman kuten sektorikoh- palveluliiketoiminnan perustamiseen taisiin Liekki 2 (Combustion and Gasifica- • Kansainvälisten yhteyksien ja – tutkimushankkeissa tehdään kansainvälistä tion Research Programme 1993–1998) ja liiketoiminnan kehittäminen tutkimusyhteistyötä tai tutkijavaihtoa CODE (Modelling of Combustion Proces- ses 1999–2002) -ohjelmiin.simuloinnin varaan rakennetun pal- Valmisteluun perustuen ohjelmalleveluliiketoiminnan sekä ohjelmisto- asetettiin seuraavat painopistealueet: DTP-ohjelman tavoitteetjen laajamittaisen kaupallistamisen ja • Ilmiömallit ja niiden yhdistämi- Digitaalinen tuoteprosessi 2008–2012myynnin kautta (ks. taulukko 3). nen: kuten uudet ilmiömallit, uu- -ohjelman suunnittelu käynnistyi laa- Ohjelma suunnattiin etenkin sien ja vanhojen mallien toisiinsa jan, VTT:n vetämän selvitysprojektinalan edelläkävijäyrityksille, joiden kytkeminen (reaktiokinetiikka, bio- kautta, joka sisälsi seminaareja ja työ-osaamista pyrittiin siirtämään muu- tekniikka, materiaalit, lämmönsiir- pajoja palautteen keräämiseksi ohjel-hun teollisuuteen. Mallinnuksen ja to, virtaukset, stokastiset menetel- masuunnitelmasta. Valmisteluvaihees-simuloinnin uskottiin tarjoavan myös mät jne.) sekä ilmiötasojen yhteen- sa päädyttiin poikkialaiseen ohjelma-erinomaisen kasvualustan osaamisin- sovittaminen. toteutukseen ja mukana oli useidentensiiviselle palveluliiketoiminnalle ja • Mallinnuksen menetelmät ja toimialojen yrityksiä ja tutkijoita. Tär-niiden käytön edistämiseen pyrittiin työkalut: kuten optimointi, da- keä ohjelmasuunnitteluun vaikuttavapk-yrityskentässä yli toimialarajojen. ta-analyysi, SOM, validointi, ohjel- tekijä oli Kansallinen Tietoyhteiskun-Ohjelman ensisijaisia kohdealoja oli- mointi, matematiikka, mittaukset, tastrategia 2007 -2015, jonka yhtenävat bioteknologia, elektroniikkateol- 4-D (ajasta riippuvuus), mallin elin- päätavoitteena on pk-sektorin yritys-lisuus, koneenrakennus, ympäristö, kaari, visualisointi ja animointi. ten liiketoiminnan sähköistämisenkemian-, metsä ja prosessiteollisuus • Palveluiden ja liiketoiminnan edistäminen.4 Muita ohjelmavalmiste-sekä rakennus-, yhdyskunta ja kiin- prosessien kehittäminen: kuten lussa käytettyjä selvityksiä olivat mm.teistöliiketoiminta. palvelu- ja liiketoimintaosaamisen Digitaalinen suunnittelu ja valmistus kehittäminen, mallinnuksen käyttö eli tietotekniikka koneenrakennuksessa4 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007–2015: http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_FI/1142405427272/ . 21
  • 22. – nykytila ja kehitystarpeita Suomessa Prosessin myötä ohjelman visioksi muo- kalut). Alan liiketoiminnan kehittäminen -selvitys (MASINA-ohjelman selvitys)5, toutui seuraava: kohdistetaan erityisesti prosesseihin, Vera – Tietoverkottunut rakennuspro- palveluihin, varaosiin ja koulutukseen. sessi -teknologiaohjelman materiaali ”Tuotetiedon paremman hallinnan Mitattavina tavoitteina ohjelman odo- ja loppuraportti6 sekä VETO – Verkot- avulla suomalaiset yritykset menes- tetaan synnyttävän viisi täysin uutta tuneen tuotannon ohjausjärjestelmien tyvät yhä paremmin asiakaslähtöis- tuotetta tai palvelua aihealueelle. ohjelmavalmistelun raportti7. ten tuotteiden ja palveluiden Ohjelmasta rajattiin pois puhdas Ohjelman käynnistämistä perustel- kehittämisessä, valmistamisessa ja ohjelmistotuotanto sekä prosessiteol- elinkaaren aikaisessa ylläpidossa.” tiin ajankohtaisella kehitystarpeella, jo- lisuuden yksikköprosessien seuranta, ka johtuu teollisuuden tuotekehitys- ja diagnostiikka ja prosessitiedon käsittely tuotantotoimintojen nopeasti lisäänty- Vision toteuttamiseksi ohjelman ja analysointi. Suunnittelutiedon käyttö neestä hajaantumisesta, verkostoitumi- tavoitteiksi asetettiin ohjelmasuunni- kunnossapidossa, huollossa ja uusinnois- sesta ja globalisoitumisesta. Alaan liitty- telmassa: sa kuuluu kuitenkin ohjelman alueelle vät haasteet ovat moninaiset. Kehitys • verkostomaisen toiminnan tehos- laitetoimittajien, laitostoimittajien sekä on ollut liiaksi muutaman suuryrityksen taminen rakennusinvestoinnin osalta. Varsinai- varassa ja se on usein hidasta. Lisäk- • eri toimialojen välisen osaamisen set kohderyhmät, joihin ohjelman ak- si hyötyjen realisoituminen on nähty siirtäminen tivointityö kohdistetaan, ovat seuraavat edellyttävän yrityksiltä huomattavia • pk-yritysten osaamisen tason nos- valmistavan teollisuuden alat: panostuksia. Ohjelmasuunnitelmassa taminen • metalliteollisuus ja koneenraken- on todettu myös, ettei ongelma yrityk- • tutkimustoiminnan ja koulutuksen nusteollisuus sissä ole niinkään teknologiaratkaisujen tason nostaminen • rakennustuotanto- ja rakennustuo- kehittäminen, vaan vaikeudet liittyvät • standardisointitoimintaan vaikut- teteollisuus käyttöönottoon liittyvien uusien toi- taminen • energia- ja ympäristöalan koneet mintatapojen ja -prosessien hyödyntä- • ohjelmistotyökalujen ja prosessi- ja laitteet misessä.8 osaamisen kehittäminen. • tietoliikenne ja elektroniikkateolli- Muutosajureiksi, jotka vaikuttavat suus tuoteprosessien ja digitalisoinnin tar- Liiketaloudellisten tavoitteiden suhteen • puutuoteteollisuus peeseen, on ohjelmasuunnittelussa suomalaisilla pk-yrityksillä nähdään ole- • bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus nimetty asiakkaiden kasvaneet vaa- van merkittäviä kasvumahdollisuuksia • suunnittelupalvelut. timukset, yritysten aseman jatkuva kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena muuttuminen arvoverkoissa, hajautettu on myös edistää aihealueeseen kuulu- Ohjelma on rajattu sisältämään kolme tuotekehitys ja tuotanto sekä erikoistu- villa kapeilla, nousevilla alueilla toimi- painopistealuetta, jotka ovat: minen. Nämä tekijät vaikuttavat monin vien ohjelmistoyritysten liiketoimin- • Prosessit ja johtaminen: ku- tavoin paineeseen kehittää ja digita- tamahdollisuuksia ja kehitystoimintaa ten systemaattinen asiakastarpei- lisoida tuoteprosessia valmistavassa (PLM-järjestelmien nimikkeistön hallin- den määritys ja hallinta, elinkaa- teollisuudessa. ta, tuotekonfiguraattorit, vaatimusten- ren hallinnan tarpeiden huomioi- hallinta, tuotekehityksen alkupään työ- minen, järjestelmien ja toimintata- 5 Saatavissa: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASINA/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/ Julkaisut/Digiraporttiver1.5.pdf. 6 Saatavissa: http://cic.vtt.fi/vera/suomi.htm. 7 Saatavissa: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Digitaalinen_tuoteprosessi/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_ aktivointi/Muu_viestinta_ja_aktivointi/VETO_raportti_25112005-1.pdf. 8 Digitaalinen tuoteprosessi. Ohjelmasuunnitelma 10379/33/06.22
  • 23. pojen turvallisuus, tuottavat, luo- Tekesiltä. He vastasivat ohjelman käytän- mii Petteri Piippo (Valtra Oy Ab). DTP- vat ja motivoivat ratkaisut sekä so- nön toimeenpanosta. Heidän työtään ohjelman päällikkö on Kari Penttinen pimustavat ja prosessit verkoissa. rahoituspäätöksissä, käytännön asioissa Tekesiltä ja ohjelman nykyisenä ohjel-• Implementointi ja osaamiset: sekä projektien seurannassa tuki Tekesin mapalveluiden tuottajana toimii Juhani kuten vaatimusten hallinnan ja lin- asiantuntijoista koostuva ohjelmatiimi. Lempiäinen (Deltatron Oy). kittämisen läpi koko tuotekehitys- Heti vuoden 2005 alussa järjestet- Ohjelman käytännön toteutus prosessin asiakastarpeiden määri- tiin ensimmäinen yrityksille suunnattu tapahtuu aktivoimalla ja rahoittamalla tyksestä markkinoille, systeemiajat- hakukierros. Tämän jälkeen yritysten verkottuneita yrityksiä, kehittämällä ja telun käytön lisääminen, t&k-osaa- oli mahdollista hakea rahoitusta MASI- pilotoimalla uudenlaisia asiakaslähtöisiä misen monipuolistaminen ja yllä- ohjelmasta koko ohjelman keston ajan. työkaluja, aktivoimalla tutkimustoimin- pito sekä uudet palvelut verkosto- Tutkimuslaitoksille suunnattuja hakuja taa, toteuttamalla teemapohjaista toi- maisen toiminnan tukena. toteutettiin kaksi kappaletta – vuosina mintaa, edistämällä parhaita käytäntöjä,• Uudet työkalut ja standardisoin- 2005 ja 2007. Kysyntää oli paljon, ja vain toteuttamalla yrityksille suunnattuja tie- ti: uudet työkalut tuotekehityksen 15 prosenttia ensimmäisen kierroksen toiskuja ja teemaseminaareja (joissa on alkupäähän, uudet järjestelmärat- hauista sai rahoituksen johtaen hank- mukana kansainvälisiä asiantuntijoita), kaisut, uudet mallinnus- ja simu- keiden käynnistymiseen vuonna 2006. järjestämällä verkottumis- ja neuvotte- lointiratkaisut, moniteknisyyden Ohjelman johtoryhmä osallistui rahoi- lumatkoja, aktivoimalla ja tukemalla yri- tukeminen ja hallinta työkaluissa, tettavien tutkimushankkeiden valintaan. tysten ja koulutustahojen yhteistyötä järjestelmien yhteensopivuus se- Ennen toista hakukierrosta järjes- sekä kehittämällä koulutustoimintaa. kä verkostomaista toimintaa tuke- tettiin väliarviointi, jonka myötä rahoi- Alueellinen ulottuvuus on huo- va standardisointi. tuksen painotusta säädettiin. Toinen ha- mioitu etenkin ohjelmatiimissä, jonka kukierros toteutettiin kahdessa vaihees- asiantuntijoista puolet toimii eri puolel-MASI-ohjelman tapaan poikkialaisella sa. Ensin käynnissä oleville hankkeille la Suomea sijaitsevissa ELY-keskuksissa.DTP-ohjelmalla on liityntöjä useisiin tarjottiin mahdollisuus esittää aihioita Lisäksi ohjelman yhteydessä toteutetta-päättyneisiin tai käynnissä oleviin Teke- jatkotutkimukselle. Tämän jälkeen kent- via seminaareja on tarkoitus järjestää erisin ohjelmiin, joita ovat MASI-ohjelman tä avattiin uusille hakemuksille, joista puolilla maata.lisäksi esimerkiksi käynnissä olevat Ubi- rahoitettiin noin puolet. Kansainvälisyys on olennainen osacom – Sulautettu tietotekniikka 2007– MASI-ohjelman aikana toteutet- ohjelmaa, ja sitä tavoitellaan edistämäl-2013 ja Tuotantokonseptit 2007–2011 tuja tapahtumia olivat seminaarit (5), lä kotimaisen teollisuuden valmiuksia-ohjelmat. aihekohtaiset seminaarit (8), työpajat hyödyntää maailman johtavien toimi- (4), kaksi alueellista seminaaria, kolmet joiden tutkimustietoa ja kaupallisia so-2.2 Ohjelmien toteutus messut, projektien omat sisäiset tapaa- velluksia kilpailukyvyn parantamiseksi. miset sekä projekteista vastuussa olevil- Myös tutkimustahojen kansainvälisenMASI-ohjelman toteutus le henkilöille suunnattu johtajuuskoulu- verkoston vahvistamiseen pyritään.MASI-ohjelman toteutusta valvoi yritys- tus. Kansainvälistä yhteistyötä tapahtui Kansainvälinen toiminta linkittyy eri-maailman edustajista koottu johtoryhmä niin tutkimushankkeissa kuin ohjelman tyisesti toimenpiteisiin, joilla ediste-tehtävänään sisällöllisten painopistei- järjestämissä matkoissa ja tapahtumissa. tään parhaita käytäntöjä, tuotetaanden, kansainvälisyyden, yritystarpeiden tietopalveluja yrityksille, hyödynnetäänja toimialanäkymien linjaaminen sekä DTP-ohjelman toteutus kansainvälisten asiantuntijoiden osaa-toimenpiteiden ehdottaminen. Johto- DTP-ohjelman organisaatio rakentuu mista seminaareissa ja mahdollistetaanryhmässä oli 11 henkeä, ja sen puheen- johtoryhmästä ja Tekesin sisäisestä oh- verkostoitumis- ja neuvottelumatkoja.johtajana toimi Harri Turpeinen Neste jelmatiimistä, jossa on runsas alueelli- Vuonna 2009 toteutetun ensimmäi-Oyj:stä. Ohjelmakoordinaattorin tehtä- nen edustus. Ohjelman johtoryhmässä sen tutkimushaun jälkeen ohjelmassa onvää hoiti Pekka Taskinen VTT:ltä ja oh- on kahdeksan alan yritystä edustavaa avattu tutkimushankkeiden haku ja ai-jelman päällikkönä toimi Arto Kotipelto henkilöä, ja sen puheenjohtajana toi- ehakukierros vuonna 2011 käynnistyville 23
  • 24. projekteille. Tutkimushankkeiden hake- Kuva 1. MASI-ohjelman rahoitusvolyymit yritys- ja tutkimushankkeissa ja Tekesin mukset tuli toimittaa sähköisesti Teke- rahoitusosuudet (milj. euroa). siin toukokuussa 2010. Aiehakukierros päättyy elokuun viimeinen päivä, ja sillä etsitään tutkimushankkeita, jotka täy- dentävät ja laajentavat jo toteutuksessa olevia ohjelman tutkimushankkeiden aihealueita sen pääteemoissa. Vuoden 2010 aikana rahoitetaan ensisijaisesti projekteja, jotka liittyvät tuotteen elinkaaren kustannusten hal- lintaan, projektin hallinnan ja tuotera- kenteiden väliseen yhteyteen, erilaisten elinkaaren aikaisten tuoterakenteiden ja muutosten hallintaan, uuteen tar- joamaan ja uusien liiketoimintamallien rinnakkaiseen kehittämiseen, tiedon säilyttämiseen ja suojaamiseen yritys- ten elinkaaritoiminnan kannalta sekä tutkimushankkeiden kansainvälisen tutkijavaihdon toteuttamiseen. Ohjelman aikana jo toteutuneita tapahtumia ovat olleet seminaarit, joi- Kuva 2. MASI-ohjelman tutkimushankkeiden (36 kpl) jakauma vetäjäorganisaation mukaan. ta on järjestetty kahdeksan kappaletta avausseminaari mukaan lukien. Lisäksi Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut DTP-ohjelma on pitänyt tiedotus- ja keskustelutilaisuuden järjestelmätoimit- 8% tajille ja asiantuntijayrityksille (2008), on julkistanut Tekes/Finpro-kartoituksen (2009), on vieraillut alihankintamessuilla 39 % 53 % (2009), on järjestänyt tutkimustyöpajan (2009) sekä on kuluvana vuonna pitänyt Crowdsourcing – joukkoäly tuotekehi- tyksen työkaluna -tilaisuuden. 2.3 Ohjelmien rahoitus ja hankemäärät 100 yrityshanketta sekä 36 tutkimuspro- miljoonaa euroa. Julkisen tutkimuksen MASI-ohjelman rahoitusvolyymi jektia. Ensin mainittujen kokonaisvolyymi osalta kokonaisvolyymi oli 26 miljoonaa Ohjelman kokonaisrahoitus asettui lopul- oli 72,3 miljoonaa euroa, josta Tekesin euroa, josta Tekesin kattoi 81,5 prosenttia ta 98,3 miljoonaa euroon, jolla rahoitettiin rahoitusosuus oli 43,9 prosenttia eli 31,8 eli 21,2 miljoonaa euroa (kuva 1).9 9 MASI Programme 2005–2009. Final report. Saatavissa: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/MASI/fi/ Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Julkaisut/MASI_Final_Report_pdf_www.pdf.24
  • 25. MASI-ohjelman yritys- ja Kuva 3. DTP-ohjelman suunnitellut rahoitusvolyymit yritys- ja tutkimushankkeissa jatutkimushankkeet Tekesin rahoitusosuudet (milj. euroa).MASI-ohjelman yhteydessä toteutetuttutkimushankkeet (36 kpl) jakautuivatsuhteellisen tasaisesti yliopistojen jatutkimuslaitosten kesken vetovastuunosalta. Yliopistovetoisia hankkeita oli19 ja tutkimuslaitosten (VTT ) vetä-miä hankkeita 14 (kuva 2). Huomat-tava osa yliopistohankkeissa tapahtuiteknillisissä yliopistoissa Helsingissä,Lappeenrannassa ja Tampereella. Tut-kimuslaitosten osalta VTT vastasi 13hankkeesta ja Kuluttajatutkimuskes-kus yhdestä. Ammattikorkeakouluissatoteutettiin MASI-ohjelman puitteissakolme tutkimushanketta. Hankkeistakolme oli EAKR-rahoitteisia. Yrityshank-keita toteutettiin ohjelman aikana 100kappaletta.DTP-ohjelman rahoitusvolyymiDTP-ohjelman on suunniteltu kestä-vän vuoden 2012 loppuun ja ohjelmanbudjetti on noin 106 miljoonaa euroa. Kuva 4. DTP-ohjelman tutkimushankkeiden (13 kpl) jakauma vetäjäorganisaation mukaan.Tekesin rahoitusosuus on alle puolet eli Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulutnoin 44 miljoonaa euroa. Yrityshank-keiden suunniteltu kokonaisvolyymion 92,5 miljoonaa euroa, josta Tekesin 8%rahoitusosuus on 31,8 miljoonaa euroa. 23 %Tutkimushankkeiden kokonaisvolyymion vastaavasti 13,8 miljoonaa euroa, 69 %josta Tekes-rahoituksen osuus on 12miljoonaa euroa (kuva 3). DTP-ohjelmanrahoitusrakenne poikkeaa huomatta-vasti MASI-ohjelman vastaavasta siinäsuhteessa, että tutkimushankkeita ra-hoitetaan vähemmän ja yrityshankkeis- DTP-ohjelman yritys- ja toimivat pääosin yliopistot (yhdeksänsa yritysten omarahoitusosuus on kor- tutkimushankkeet hanketta). VTT:llä on meneillään kolmekeampi. Yrityshankkeiden suhteellisen hanketta ja ammattikorkeakouluillasuuren osuuden myötä DTP-ohjelma on Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelmassa (HAMK/AutoMaint-osaamiskeskittymä)sovelluslähtöisempi kokonaisuus, jossa on tähän mennessä käynnistetty 13 yksi. Yliopistoista aktiivisin on TTY neljäl-suuri osa tutkimuksesta teetätetään yri- tutkimus- ja 35 yrityshanketta. Tutki- lä hankkeella, Oulun yliopistolla on puo-tyshankkeissa alihankintana. mushankkeiden vetäjäorganisaatioina lestaan kaksi tutkimushanketta (kuva 4). 25
  • 26. 3 MASI-ohjelman loppuarvioinnin tulokset MASI-ohjelman loppuarviointi käynnis- Kullekin kohderyhmälle suunni- kaikista hankkeista saatiin tutkijaosallis- tyi ohjelmadokumentaation analyysilla, teltiin oma kyselylomake (kyselylomak- tujien vastauksia ja noin puolessa myös jonka kohteena olivat ohjelman valmis- keet liitteessä). Kyselytutkimukseen johtoryhmien yritysjäsenten vastauksia. teluasiakirjat ja -selvitykset, ohjelman osallistui 107 vastaajaa (kuva 5). Tutki- Yrityshankkeiden osalta vastauksia saa- johtoryhmän kokouspöytäkirjat, ohjel- mushankkeiden osallistujien vastaus- tiin 25 hankkeesta eli noin neljäsosasta masuunnittelu- ja raportointiasiakirjat prosentti oli 30 % ja yrityshankkeiden kaikista hankkeista.10 sekä viestintä- ja seminaarimateriaali. yhteyshenkilöiden vastaava 37 %. Vas- Kyselyn rinnalla arvioinnissa suori- Kirjallisen aineiston analyysissa pereh- tausprosentteja on arvioitava suhteessa tettiin täydentäviä ja syventäviä asian- dyttiin myös vuonna 2007 toteutetun siihen, että osa hankkeista oli päättynyt tuntijahaastatteluita, joissa haastateltiin väliarviointikyselyn tuloksiin ja johto- vuosia aiemmin ja yhteystiedot van- ohjelmatoteutuksen vastuuhenkilöitä, päätöksiin. henevat työpaikanvaihdon, eläkkeelle ohjelman johtoryhmän yritysjäseniä, Keskeisen osan loppuarvioinnis- siirtymisen ym. vuoksi. Hankkeiden kat- tutkimushankkeiden vetäjiä ja johto- ta muodostaa keväällä 2010 (25.3.– tavuus kyselyssä toteutui seuraavasti. ryhmien yritysedustajia sekä yrityshank- 9.4.2010) toteutettu verkkokysely Tutkimushankkeiden osalta melkein keiden vetäjiä (haastatellut liitteessä). MASI-ohjelman osallistujille. Vastaajien yhteystiedot saatiin Tekesin yhteystie- Kuva 5. MASI-loppuarvioinnin kyselyyn vastanneet kohderyhmittäin (n=107). torekisteristä. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa erityisesti hanketason toimi- joiden näkemykset ohjelman toteutuk- sesta, vaikutuksista ja toimintaympäris- 24 % Tutkimushankkeen tön haasteista alan t&k&i-toiminnalle. projektipäällikkö (42 kpl) Kohderyhmät olivat: 39 % Tutkimushankkeen johtoryhmän • tutkimushankkeiden vetäjät eli yritysjäsen (29 kpl) projektipäälliköt Tutkimushankkeeseen • tutkimushankkeiden johtoryhmien osallistunut tutkija (11 kpl) 10 % yritysjäsenet Yrityshankkeen • muut tutkimushankkeisiin osallis- yhteyshenkilö (25 kpl) tuneet tutkijat • yrityshankkeiden yhteyshenkilöt. 27 % 10 Yrityshankkeiden vastaajajoukkoa koskevat seuraavat tarkennukset. Yksittäinen vastaaja saattoi edustaa useaa yrityshanketta (yhdellä yrityksellä useampi yrityshanke, joissa kaikissa sama yhteyshenkilö). Vastaajajoukosta karsittiin ne henkilöt, jotka osallistuivat myös tutkimushankkeiden johtoryhmiin (heille lähetettiin oma kyselylomake). Arviointitehtävänä oli tavoittaa erityisesti ne yrityshankkeiden yhteyshenkilöt, jotka eivät osallistuneet tutkimushankkeiden johtoryhmien työskentelyyn.26
  • 27. Asiantuntijahaastatteluissa syvennyttiin kuten julkaisuja ja tutkintoja. Tutkimus- tutkimushankkeiden johtoryhmien ko-kysymyksiin MASI-ohjelman tavoittei- tuloksista on raportoitu ohjelman lop- kouksiin nähtiin tukeneen usean hank-den haasteellisuudesta ja niiden taustal- puraportissa.11 keen läpiviemistä. Koska MASI-ohjelmala olevista tarpeista, toteutuksen tehok- oli lähtökohtaisesti poikkialainen jakuudesta ja tarkoituksenmukaisuudes- 3.1 Ohjelmalle asetettujen useiden eri toimialojen asiantuntijoitata, eri sidosryhmien tavoitettavuudesta tavoitteiden toteutuminen yhteen kokoava kokonaisuus, voidaanohjelmatoiminnan piirissä (etenkin pk- toteutuksen ansiona nähdä myös se, et-yritykset) sekä ohjelmien vaikutusten 3.1.1 Ohjelman toiminta, tei ohjelman osallistujilta saatu juurikaanpainoarvosta toimintaympäristössään hallinnointi ja päätöksenteko palautetta ohjelman hajanaisuudesta tai(tarkastelussa myös ohjelman jälkei- Kyselyssä ja asiantuntijahaastatteluissa yhteisten nimittäjien puutteesta.nen aika ja tulevat tarpeet). Tärkeänä saadun palautteen perusteella MASI- Tutkimushankkeiden projektipääl-läpikäyvänä teemana haastatteluissa ohjelman toteutukseen oltiin pääosin liköt toivoivat tutkimushankkeidenon ollut osaamisen siirtoon liittyvät ky- tyytyväisiä ohjelman osallistujien kes- valintaprosessin edelleen kehittämistä,symykset kuten mallinnus- ja simuloin- kuudessa (kuva 6). Ohjelman johdon koska Tekesin toimintamalli hankkeidentiosaamisen siirto tutkimuslaitoksista ja koordinaation toiminta ja resursointi aloittamisen aikataulun suhteen on tut-teollisuuteen ja koko yrityskentälle. saivat osakseen myönteistä palautetta kijoille usein ongelmallinen. Useat tutki- MASI-ohjelman loppuarvioinnissa sekä kyselyssä että haastatteluissa. Oh- musryhmien vetäjät kokivat, että hankeei arvioida tutkimushankkeiden tutki- jelman koordinaattorin substanssiasian- piti rahoituspäätöksen jälkeen käynnis-muksen laatua tai tieteellisiä tuloksia tuntemuksen ja aktiivisuuden osallistua tää hyvin nopealla aikataululla. Henki- Kuva 6. Vastaukset ohjelman toteutusta koskeviin väitteisiin: kaikki vastaajat (n=107). ohjelman käytettävissä olevat rahoitus- resurssit olivat riittävät ohjelman toiminta oli tunnettua sidosryhmien piirissä ohjelman kuluessa teetätetyt selvitystyöt olivat hyödyllisiä ohjelmaa johdettiin hyvin ohjelman koordinoinnissa oli riittävästi resursseja ohjelman toimialariippumattomuus edisti uusien yhteistyösuhteiden syntymistä ohjelma oli tutkimuspainotteinen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos11 Saatavissa: www.tekes.fi/fi/document/44312/masi_loppuraportti_pdf. 27
  • 28. löresursseja ei voida kuitenkaan sitoa Kuva 7. Hankkeessa saatu tuki ohjelman ja Tekesin taholta: kaikki vastaajat (n=107). odottamaan rahoituspäätöstä, joka voi saapua vasta yli vuosi hakuajan alkami- Kaikki vastaajat (n=107) sen jälkeen. Tämän vuoksi tulisi hanke- konsortiolle antaa rahoituspäätöksen Hankkeen johtoryhmä jälkeen lisäaikaa löytää sopivat henkilöt tai vapauttaa heitä muista tehtävistä hanketta varten. Itse hakuprosessi sen Ohjelman koordinaattori sijaan koettiin kohtuullisen pitkäksi ja sitä ei ole syytä venyttää enempää. Ohjelman operatiivinen johto Ohjelman järjestämät seminaarit olivat pääasiassa onnistuneita ja sekä tutkijat ja yritysten edustajat kokivat Tekes hyötyneensä niistä erityisesti uusien 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % kontaktien muodossa. Sen sijaan ky- selyn tulosten perusteella ohjelman erittäin paljon melko paljon jonkin verran kuluessa teetätettyjen selvitystöiden hyödyllisyys ei ollut selvillä vajaalle kol- melko vähän ei lainkaan eos mannekselle vastaajista. Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty kyse- Tekesiltä saamasta tuesta. den projektipäälliköt. Yrityshankkeet lyn kaikkien vastaajien ja erikseen tut- Kyselyn vastausten perusteella ovat vastausten perusteella toteutettu kimushankkeiden projektipäälliköiden hankkeen johtoryhmä on ollut tärkeä melko riippumattomasti ohjelman an- ja yrityshankkeiden yhteyshenkilöiden tuen muoto tutkimushankkeissa. Tätä tamasta tuesta; tukea on saatu Tekesistä näkemykset hankkeiden ohjelmalta ja mieltä ovat etenkin tutkimushankkei- kuitenkin muulla tavoin. Kuva 8. Hankkeessa saatu tuki ohjelman ja Tekesin taholta: tutkimushankkeiden projektipäälliköt (n=42). Tutkimushankkeen projektipäällikkö (n=42) Hankkeen johtoryhmä Ohjelman koordinaattori Ohjelman operatiivinen johto Tekes 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos28
  • 29. Kuva 9. Hankkeessa saatu tuki ohjelman ja Tekesin taholta: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=25). Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=25) Hankkeen johtoryhmä Ohjelman koordinaattori Ohjelman operatiivinen johto Tekes 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos Sekä haastatellut että kyselyyn olisi ehkä vaatinut vielä lisää verkottu- ten konsortioiden muodostumiseenvastanneet näkivät, että ohjelma oli mistilaisuuksia ja case-esimerkkejä teol- (konsortioita, joissa eri toimijat eivätavoin ja onnistui hyvin verkottamaan lisuuden kokemuksista. tehneet todellista yhteistyötä). Onnis-eri tieteen ja toimialojen toimijoita kes- Yleisten ohjelman tiedotus- ja tuneissa konsortioissa sen sijaan syn-kenään (kuva 10). Osanottajat kokevat, markkinointitilaisuuksien ohella pk- tyi laajoja, monitieteisiä ja uudenlaisiaettä he saivat ohjelman ansiosta run- yritysten tavoittamiseksi ei ohjelmassa projekteja, kuten haastateltava toteaa:saasti uusia kontakteja ja tuntevat nyt tehty erillisiä toimia (pois lukien pk- ”Lähestymistapa oli inspiroiva ja syn-toimijakentän huomattavasti aiempaa palveluyritykset). Haastatellut tutkijat nytti yhteyksiä eri osaamisalueidenparemmin. Erään haastateltavan sanoin toivat esille, että pienempien yritysten toimijoihin.””ohjelmakokonaisuus auttoi näkemään houkuttelu mukaan tutkimusprojektei- Kyselyn tulosten perusteella kaikkilaajemmin muiden tekemistä”. hin on haastavaa. Pk-yritysten on vaikea vastaajat olivat pääosin samaa mieltä Osanottajat kokivat pääosin, että nähdä mallinnuksen ja simuloinnin tut- ohjelman onnistumisesta (kuva 11). Yliohjelma tavoitti kohtuullisen hyvin eri kimuksen hyödynnettävyyttä omassa puolen mielestä ohjelma oli erittäin taitoimijaryhmät: mallinnuksen ja simu- odotushorisontissaan. melko paljon onnistunut ja vain tutki-loinnin edelläkävijäyritykset, palvelun- MASI-ohjelman tutkimushankkei- mushankkeiden johtoryhmien yritys-tarjoajayritykset, hyödyntäjäyritykset den valintakriteereissä esitettiin vaa- jäsenten näkemykset poikkeavat tässäja tutkimuslaitokset. Laaja-alaisen lä- timus uusien tutkimusyhteistyösuh- hieman muista (vajaa 40 % prosenttiahestymistavan haasteena nähtiin se, teiden luomisesta hakijakonsortiossa. piti ohjelmaa erittäin tai melko paljonettä vaikka mukana oli monta alaa niin Tutkimuksen edistymisen kannalta onnistuneena). Monitieteisen osaami-”matriisissa oli myös paljon tyhjää” eli ohjelma kykenikin tuomaan hyvin yh- sen yhdistävä lähestymistapa oli osan-monilta osa-alueilta ei kaikkia osaajia teen erilaisia tutkimusryhmiä. Haasta- ottajien mielestä haastava mutta kykenija toimijoita tavoitettu tai mahdollisesti teltujen mukaan joissain tapauksissa tuomaan yhteen erilaisia toimijoita janiitä ei Suomessa ollut. Eri teollisuusalo- monitieteiseen yhteistyöhön tähtää- tuotti uudentyyppistä osaamista.jen välisten synergioiden tehostaminen vä lähestymistapa johti keinotekois- 29
  • 30. Kuva 10. Vastaukset ohjelman avoimuutta ja kohderyhmien tavoittamista koskeviin väitteisiin: kaikki vastaajat (n=107). ohjelma oli avoin erilaisille toimijoille ohjelma tavoitti hyvin pienet- ja keskisuuret yritykset ohjelma tavoitti hyvin suuret teollisuusyritykset kaikki mallinnuksen ja simuloinnin keskeiset toimijat olivat mukana ohjelmassa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos Kuva 11. Kokonaisarvio ohjelman onnistumisesta: kaikki vastaajat (n=107). Kaikki (n=107) Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=25) Tutkimushankkeen tutkija (n=11) Tutkimushankkeen johtoryhmän yritysjäsen (n=29) Tutkimushankkeen projekti- päällikkö (n=42) 0 20 40 60 80 100 % erittäin onnistunut melko paljon onnistunut jonkin verran onnistunut melko epäonnistunut pitkälti epäonnistunut eos30
  • 31. Varsinaisen ohjelman aikana ei Kuva 12. Tutkimushankkeen tavoitteiden haastavuus suhteessa kansainväliseenosanottajien mielestä syntynyt suu- huipputasoon: tutkimushankkeiden projektipäälliköt (n=42).ria läpimurtoja, mutta laskentame-netelmien kehitys meni hankkeissa Tutkimushankkeen projektipäällikkö (n=42)konkreettisesti eteenpäin. Vielä ollaankuitenkin kaukana siitä, että monitie- Toteutustapaan liittyväteellinen mallinnus olisi edennyt teol- haastavuus (aikataulu, yhteistyö, toimintamalli)liseksi toiminnaksi. Haastateltujen mu-kaan mallinnusta pitää edelleen tuoda Liiketoiminnallinenlähemmäs teollisuutta, sillä sen avulla haastavuusyritykset voivat erottua ja löytää kilpai-lukykyä kansainvälisesti. MASI-ohjelma Teknologinen haastavuuson osaltaan auttanut kehityksessä tällä (soveltaminen käytäntöön)tiellä. Haastateltavan sanoin ”Mallin-nus- ja simulointiosaaminen vaikuttaa Tieteellinen taisuoraan teollisuuden kilpailukykyyn tutkimuksellinen haastavuusja tässä ohjelma meni suoraan asiaan.”Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyn- 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %täjäyritysten näkökulmasta mallien yh-distäminen monitieteisiksi on oleellista. erittäin haastavia melko paljon jonkin verranTämä mahdollistaisi koko prosessiketjun melko vähän ei lainkaan eosmallintamisen, esimerkiksi kokonaisval-taisen tuotannon optimoinnin, jossayksittäisten tekijöiden sijaan hallitaan Kuva 13. Tutkimushankkeen tavoitteiden haastavuus suhteessa kansainväliseenkokonaisuutta mukaan lukien alihan- huipputasoon: tutkimushankkeiden johtoryhmien yritysjäsenet (n=29)kintaketju. Tutkimushankkeen johtoryhmän yritysjäsen (n=29)3.1.2 Hankkeiden toteutusMASI-ohjelman aikana toteutettiin 36 Toteutustapaan liittyvätutkimushanketta ja noin 100 yrityshan- haastavuus (aikataulu,ketta. Tutkimushankkeet olivat luon- yhteistyö, toimintamalli)teeltaan laajoja, useita tutkimusryhmiäyhdistäviä konsortiohankkeita. Oheisissa Liiketoiminnallinenkuvissa (kuvat 12 & 13) on eritelty tutki- haastavuusmushankkeiden projektipäälliköiden jajohtoryhmien yritysjäsenten kyselyssä Teknologinen haastavuus (soveltaminen käytäntöön)esittämät näkemykset tutkimushank-keen tavoitteiden haastavuudesta suh-teessa kansainväliseen huipputasoon. Tieteellinen tai tutkimuksellinen Sekä kyselyyn vastanneet tutki- haastavuusmushankkeiden projektipäälliköt ettäjohtoryhmien yritysedustajat ovat yhtä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %mieltä tutkimushankkeiden haastavuu- erittäin haastavia melko paljon jonkin verrandesta verrattuna kansainväliseen huip- melko vähän ei lainkaan eosputasoon. Tällä perusteella tutkimus- 31
  • 32. hankkeiden valinnassa on onnistuttu Kuva 14. Tutkimushankkeiden tavoitteiden saavuttaminen: tutkimushankkeiden valitsemaan riittävän kunnianhimoisia projektipäälliköt (n=42), tutkimushankkeiden johtoryhmien yritysjäsenet (n=29) ja tutkimushankkeeseen osallistuneet tutkijat (n=11). hankkeita myös yritysnäkökulmasta. Tutkimushankkeiden tavoitteiden to- teutumisen kyselyyn vastanneiden tut- Tavoitteet kokonaisuudessaan kimushankkeiden osallistujat näkevät Kansainvälistymis- pääosin myönteisesti (kuva 14). tavoitteet Yli puolet kyselyyn vastanneista Yhteistyö-, näkyvyys- ja tutkimushankkeiden osallistujista nä- toimintatapatavoitteet kee tutkimushankkeen saavuttaneen Soveltamis- ja hyödyntämistavoitteet tavoitteet kokonaisuudessaan. Kansain- Tekniset ja välistymistavoitteiden osalta eri mieltä toteutettavuustavoitteet olevien ja asiasta tietämättömien vas- Tiedolliset tai taajien osuus kasvaa noin kolmannek- tutkimukselliset tavoitteet seen vastaajista mutta muiden osalta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % tavoitteiden saavuttamisessa ei ole ollut vastausten perusteella ongelmia. ylitettiin merkittävästi saavutettiin melko paljon saavutettiin jonkin verran Kuvissa 15 ja 16 on esitetty tutki- saavutettiin vähän ei juurikaan saavutettu eos mushankkeiden projektipäälliköiden ja johtoryhmien yritysjäsenten kyselyssä tutkijat ja johtoryhmien yritysjäsenet yrityshankkeista ei ollut sisällöllistä yh- esittämät näkemykset ohjelman tuo- ovat yhtä mieltä, olisi jäänyt kokonaan teyttä ohjelman tutkimushankkeisiin. masta lisäarvosta hankkeiden kannalta toteuttamatta ilman MASI-ohjelmaa. Kuitenkin vajaa puolet vastanneista eli vastaukset kysymykseen, miten han- Neljä viidestä tutkimushankkeiden yrityshankkeiden yhteyshenkilöistä ke olisi onnistunut tai olisiko se ylipää- ja yrityshankkeiden osallistujista pitää näki hankkeensa hyötyneen tutkimus- tään toteutunut ilman MASI-ohjelmaa. hankettaan melko paljon tai erittäin hankkeiden tarjoamista kontakteista tai Tutkimushankkeiden projektipääl- onnistuneena (kuva 17). Kyselyn tulos- yhteisverkoista. Tämä viittaisi siihen, et- liköt ja yritysjäsenet ovat melko yhtä ten perusteella tätä mieltä ovat etenkin tä osa yrityshankkeista on integroitunut mieltä ohjelman tärkeydestä hankkeil- tutkimushankkeiden projektipäälliköt ja tutkimushankkeiden toteuttajatahojen le. Vastaukset poikkeavat jonkin verran yrityshankkeiden yhteyshenkilöt, jotka kanssa hyvin, vaikka yritys ei osallistuisi- kahdessa suhteessa. Kolmannes vastan- ovat olleet pitkälti vastuussa hankkei- kaan tutkimushankkeisiin johtoryhmä- neista projektipäälliköistä näkee, että den käytännön toteutuksesta. Tutki- tasolla. Vastaavasti osa yrityshankkeista hanketta ei olisi suunnattu toisin ilman mushankkeiden johtoryhmien yritysjä- on ylipäätään heikosti integroitunut ohjelmaa, mutta johtoryhmän yritysjä- senten vastaukset poikkeavat hieman tutkimushankkeiden kanssa. senistä asian näkee näin vain hieman muista vastaajaryhmistä, mutta silti yli Haastatellut tutkimushankkeiden yli kymmenes. Vastanneista johtoryh- 60 % yritysjäsenistäkin pitää hankettaan tutkijat eivät puolestaan käytännössä män yritysjäsenistä yli kolme neljäsosaa melko paljon tai erittäin onnistuneena. tienneet lainkaan yrityshankkeiden si- on sitä mieltä, ettei tutkimushanketta Arviointityössä paneuduttiin MASI- sällöstä. Ohjelman osanottajat kuitenkin olisi käynnistetty lainkaan ilman MASI- ohjelman yritys- ja tutkimushankkeiden näkivät, että ohjelman aikana osaamista ohjelmaa. Projektipäälliköistä asian nä- välisiin yhteyksiin. Yrityshankkeiden ja tietoa on siirtynyt tutkimuksesta teol- kee samoin hieman yli puolet. Kyselyn yhteyshenkilöille suunnatussa kyselys- lisuuteen. Nähtiin, että pk-kokoisilla si- tulosten perusteella ohjelman lisäarvo sä, josta oli tarkoituksella suljettu pois mulointi- ja mallinnusyrityksillä (lasken- mallinnuksen ja simuloinnin t&k-toi- tutkimushankkeiden johtoryhmien tayritykset ja palveluntarjoajat) on ollut minnalle Suomessa on ollut merkittävä: yritysjäsenet, kysyttiin yrityshankkeen keskeinen rooli osaamisen siirtämisessä huomattava määrä hankkeita, joiden yhteyksistä ohjelmassa rahoitettuihin teollisuuteen. Osassa hankkeista myös haasteellisuudesta tutkimushankkeiden tutkimushankkeisiin. Vajaalla puolella VTT ja ammattikorkeakoulut ovat toi-32
  • 33. Kuva 15. Ohjelman tuoma lisäarvo: tutkimushankkeiden projektipäälliköt (n=42). Projektipäälliköt (n=42), Jos hanketta ei olisi toteutettu osana ohjelmaa, niin... hankkeen tuloksia ei olisi sovellettu yhtä laajasti hanke ei olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä hanke ei olisi onnistunut yhtä hyvin hanke olisi suunnattu toisin hanke olisi toteutettu pienempänä tai myöhemmin hanke ei olisi todennäköisesti käynnistynyt lainkaan 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos Kuva 16. Ohjelman tuoma lisäarvo: tutkimushankkeiden johtoryhmien yritysjäsenet (n=29). Johtoryhmän yritysjäsen (n=29) Jos hanketta ei olisi toteutettu osana ohjelmaa, niin... hankkeen tuloksia ei olisi sovellettu yhtä laajasti hanke ei olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä hanke ei olisi onnistunut yhtä hyvin hanke olisi suunnattu toisin hanke olisi toteutettu pienempänä tai myöhemmin hanke ei olisi todennäköisesti käynnistynyt lainkaan 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eosmineet tehokkaasti tiedon siirtämisessä jien ammattitaito on tutkijoiden näke- lyt tutkija on siirtynyt yrityksen palveluk-yrityksille. myksen mukaan ollut korkealla tasolla. seen. Haastatteluissa ei käynyt ilmi, että Tutkimusprojekteissa mukana ol- Tiedonsiirtoa on tapahtunut pääosin hankkeiden aikana olisi ollut merkittä-leista yrityksistä monet ovat olleet hyvin projektin aikana ja myös projektin jäl- vää tutkijoiden liikkuvuutta yritysten jaaktiivisia osallistujia ja näiden osallistu- keen, kun projektiryhmässä työskennel- tutkimuslaitosten välillä. 33
  • 34. Kuva 17. Kokonaisarvio hankkeen onnistumisesta: kaikki vastaajat (n=107). Kaikki (n=107) Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=25) Tutkimushankkeen tutkija (n=11) Tutkimushankkeen johtoryhmän yritysjäsen (n=29) Tutkimushankkeen projekti- päällikkö (n=42) 0 20 40 60 80 100 % erittäin onnistunut melko paljon onnistunut jonkin verran onnistunut melko epäonnistunut pitkälti epäonnistunut eos Kuva 18. Yrityshankkeiden yhteys ohjelman tutkimushankkeisiin: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=25). 60 50 40 % 30 20 10 0 Yrityshankkeella ei ollut Yrityshanke hyötyi Yrityshanke hyötyi Yrityshanke hyötyi sisällöllistä yhteyttä tutkimushankkeiden tutkimushankkeiden tutkimushankkeiden ohjelman tuloksista menetelmällisestä tarjoamista kontakteista tutkimushankkeisiin osaamisesta tai tai yhteistyöverkostoista kehittämistyöstä34
  • 35. 3.2 Ohjelman toteutus Vastausten perusteella tutkimus- ovat yhtä mieltä tutkimusosaamisenkokonaisuutena sekä hankkeiden projektipäälliköt näkevät vahvistumisesta suurissa yrityksissä.ohjelman vaikutukset tutkimushankkeiden tulosten hyödyn- MASI-ohjelman vaikutukset koko-ja suhde yritys- ja tämisen onnistuneen monella tasolla; naisuudessaan nähdään myönteisestitutkimustoiminta- etenkin tutkimusosaamisen vahvistu- kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastaa-ympäristöön misessa suurissa yrityksissä, jatkohank- jaryhmien keskuudessa (kuva 21). Ohjel- keiden ja -yhteistyön muotoutumisessa man vaikutuksista mallinnuksen ja simu-3.2.1 Ohjelman vaikuttavuus sekä mallinnuksen ja simuloinnin sovel- loinnin hyödyntämisille pk-yrityksissä jamuuttuvien haasteiden tajien kilpailukyvyn paranemisessa. Tut- palveluliiketoiminnan kehittymiselle eiyhteiskunnassa kimushankkeiden johtoryhmien yritys- olla yhtä varmoja kuin esimerkiksi mal-Oheisissa kuvissa (kuvat 19 & 20) on esi- jäsenet ovat tulosten hyödyntämisestä linnuksen ja simuloinnin tunnettuudentetty tutkimushankkeiden projektipääl- epävarmempia. Etenkään pk-yritysten lisääntymisestä tai alan osaamiskeskit-liköiden ja johtoryhmien yritysjäsenten ja palveluntarjoajayritysten hyötymises- tymien vahvistumisesta. Kuitenkin arviotkyselyssä esittämät näkemykset tutki- tä suurella osalla vastaajista ei ole tietoa. ohjelman positiivisista vaikutuksista alanmushankkeessa tuotettujen tulosten Eniten tutkimushankkeiden projekti- t&k&i-toiminnalle ja yritysten kilpailuky-hyödyntämisen onnistumisesta. päälliköt ja johtoryhmien yritysjäsenet vylle ovat pääosin myönteisiä. Kuva 19. Tutkimushankkeessa tuotettujen tulosten hyödyntäminen: tutkimushankkeiden projektipäälliköt (n=42). Tutkimushankkeen projektipäällikkö (n=42) hanke on johtanut merkittäviin jatkohankkeisiin, tutkimuksiin tai laajentaneet yhteistyötä tulokset ovat johtaneet uusiin tuotteisiin, palveluihin tai toimintamalleihin tulokset ovat johtaneet soveltajien kilpailukyvyn paranemiseen hanke on johtanut tietoisuuden paranemiseen tai tutkimusosaamisen vahvistumiseen pk-yrityksissä hanke on johtanut tietoisuuden paranemiseen tai tutkimusosaamisen vahvistumiseen suurissa yrityksissä hankkeen tuloksia on otettu käyttöön mallinnuksen ja simuloinnin palveluntarjoajayrityksissä hankkeen tuloksia on otettu käyttöön mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäjäyrityksissä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos 35
  • 36. Kuva 20. Tutkimushankkeessa tuotettujen tulosten hyödyntäminen: tutkimushankkeiden johtoryhmien yritysjäsenet (n=29). Tutkimushankkeen johtoryhmän yritysjäsen (n=29) hanke on johtanut merkittäviin jatkohankkeisiin, tutkimuksiin tai laajentaneet yhteistyötä tulokset ovat johtaneet uusiin tuotteisiin, palveluihin tai toimintamalleihin tulokset ovat johtaneet soveltajien kilpailukyvyn paranemiseen hanke on johtanut tietoisuuden paranemiseen tai tutkimusosaamisen vahvistumiseen pk-yrityksissä hanke on johtanut tietoisuuden paranemiseen tai tutkimusosaamisen vahvistumiseen suurissa yrityksissä hankkeen tuloksia on otettu käyttöön mallinnuksen ja simuloinnin palveluntarjoajayrityksissä hankkeen tuloksia on otettu käyttöön mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäjäyrityksissä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos Ohjelman osallistujien haastatteluissa vahvistui näkemys ohjelman painoarvosta ja vaikutuksista alan toimijoille: ”MASI-ohjelma meni suoraan asiaan, teollisuuden kilpailukykyyn. Ohjelma toi yhteen erilaisia ryhmiä ja samanhenkisiä henkilöitä. Yhdistelmä toimi hyvin ja oli inspiroiva tutkimuksen kan- nalta.” ”Ohjelmatoiminnan suurimpia etuja on verkottuminen ennestään toisilleen tuntemattomien tahojen kanssa.” ”Geneeristen ohjelmien etu on se, että ne tuovat yhteen ongelmat eli teollisuuden tarpeet ja henkilöt, joilla on metodiikkaa niiden ratkaisemiksi. Yhdellä alalla toiminut ratkaisu voi löytää sovelluksia uusilla aloilla.” ”MASI-ohjelma katalysoi alan kehitystä yleisen trendin ohella. Yksittäiselle toimijalle sen merki- tys on voinut olla ratkaiseva.”36
  • 37. Kuva 21. Ohjelman vaikutukset: kaikki vastaajat (n=107). nosti mallintamisen ja simuloinnin tunnettuutta ja imagoa lisäsi mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntämistä pk-yrityksissä lisäsi mallinnuksen ja simuloinnin palveluliiketoimintaa lisäsi mallinnuksen ja simuloinnin edelläkävijäyritysten kilpailukykyä lisäsi alan t&k&i-panostusta vahvisti siihen osallistuneiden yritysten kykyä seurata ja hyödyntää alan tutkimustoimintaa synnytti pysyviä yhteistyösuhteita ja -verkostoja yritysten ja tutkimuslaitosten kesken vahvisti mallinnuksen ja simuloinnin osaamiskeskittymiä Suomessa edisti mallinnuksen ja simuloinnin tutkimuksen kansainvälistymistä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos3.2.2 Tutkimusosaamisen siirto vistavan näin yritysten kilpailukykyä. sestä yhteistyöstä eri tahojen kanssa Haastattelujen perusteella tavoitetaso ohjelman kuluessa.Yhtenä MASI-ohjelman päätavoitteena oli asetettu hyvin haastavaksi. Osaa- Kyselyn vastausten perusteellaoli osaamisen siirto tutkimusorgani- mista on kuitenkin ohjelman aikana tutkimushankkeet ovat olleet hyvin in-saatioista teollisuuteen ja palveluliike- siirtynyt tutkimuksesta teollisuuteen tegroituneita teollisuusyrityksiin ja koti-toimintaan sekä edelläkävijäyrityksiltä ja esimerkiksi tutkijoita on palkattu yri- maiseen tutkimusympäristöön.12 Tutki-muille yrityksille. Alan tutkimusosaa- tysten palvelukseen. Osaamisen siirron mushankkeiden yhteydet pk-yrityksiinmisen taso Suomessa tiedettiin oh- perusedellytys on toimijoiden välinen ja kansainvälisiin tutkimusryhmiin ovatjelmaa valmisteltaessa korkeaksi ja sisällöllinen yhteistyö. Kuvissa 22 ja 23 olleet hankkeissa vähäisempiä. Kansain-tämän osaamisen haluttiin välittyvän on eritelty kyselyvastauksia tutkimus- välisen yhteistyön osalta monet haasta-osaksi yritysten t&k&i-toimintaa ja vah- ja yrityshankkeissa tehdystä sisällölli- tellut tutkijat totesivat, että kansainvä-12 Kyselyssä kysyttiin tutkimus- ja yrityshankkeiden osallistujilta teollisuusyritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, oliko yhteistyökumppanina ollut yksi vai useampi teollisuusyrityksen yksikkö. Valtaosa vastanneista teki yhteistyötä useamman kuin yhden yksikön kanssa, jos teollisuusyritysyhteistyötä ylipäätään tehtiin hankkeessa. 37
  • 38. listymisen tarpeesta puhutaan paljon, Kuva 22. Tutkimushankkeessa tehty sisällöllinen yhteistyö eri tahojen kanssa: mutta heidän mielestään korkeatasoi- tutkimushankkeen osallistujat (n=82). nen tutkimus on jo täysin kansainvälis- Tutkimushankkeen osallistuja (projektipäällikkö, tä. Joillekin tutkijoille yksi syy osallistua johtoryhmän yritysjäsen ja osallistuva tutkija) (n=82) MASI-ohjelmaan oli saada uutta tuntu- maa kansalliseen kenttään. Kyselyyn vastanneiden yrityshank- Pk-yritykset keiden yhteyshenkilöiden mukaan yrityshankkeet ovat olleet heikosti Ulkomaiset integroituneita kotimaisten tutkimus- tutkimusryhmät laitosten ja kansainvälisten tutkimus- ryhmien toiminnan kanssa. Sen sijaan Tutkimuslaitokset yrityshankkeissa on tehty yhteistyötä kotimaisten korkeakoulujen kanssa, ja Yliopistojen ja korkeakoulujen pk-yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä tutkimusryhmät on ollut enemmän kuin tutkimushank- keissa. Tällä perusteella tutkimus- ja Teollisuusyritykset yrityshankkeissa tehtävä sisällöllinen yhteistyö poikkeaa toisistaan ja yritys- 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % hankkeet olisivat voineet hyötyä tutki- erittäin paljon melko paljon jonkin verran mushankkeiden paremmasta integroi- melko vähän ei lainkaan eos tumisesta kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimusympäristöihin. Arviointityössä tehdyissä haas- Kuva 23. Yrityshankkeessa tehty sisällöllinen yhteistyö eri tahojen kanssa: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=82). tatteluissa nousi toistuvasti esiin mal- linnuksen ja simuloinnin palveluntar- Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=25) joajayritysten potentiaalinen ja osin toteutunut rooli osaamisen siirrossa yrityskentällä. Asiassa nähtiin kuiten- Pk- yritykset kin jännitteitä suhteessa yliopistojen tutkimusryhmiin. Tutkimusryhmät ja Ulkomaiset tutkimusryhmät palveluntarjoajayritykset tavoittelevat yhteistyötä mallinnuksen ja simuloin- nin menetelmien isojen hyödyntäjäyri- Tutkimuslaitokset tysten kanssa, mikä on johtanut myös kilpailuasetelmien syntymiseen palve- Yliopistojen ja korkeakoulujen luntarjoajayritysten ja tutkimusryhmien tutkimusryhmät välillä. Teollisuusyritykset 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos38
  • 39. Case-esimerkkiMallintamismenetelmien tuotteistaminen – Arbonaut Oy:n paikkatietoratkaisutMASI-ohjelmaan aktiivisesti osallistunutArbonaut Oy hyödynsi onnistuneesti oh-jelman piirissä tuotettua tutkimustietoakaupallisten palveluiden kehittämisessämetsävaratiedon keruuseen laserkeilaus-teknologialla. Onnistumiseen vaikuttiyrityksen vahvan tutkimusosaaminenlisäksi MASI-ohjelman ajoittuminen laser-keilausteknologian kehittymisen kannaltaoikea-aikaisesti. Ohjelma kokosi yrityksenkannalta keskeisen mallintamisen tutki-musosaamisen kotimaassa ja vauhdittiyrityksen toimintaa mallintamisratkaisui-den kaupallistamisessa.Joensuussa päätoimipaikkaa pitävä Ar- Läpileikkauskuva lennetyn laserkeilausaineiston prosessoinnin tuloksista.bonaut Oy on kansainvälisesti toimiva n. Vihreät pisteet ovat ensimmäisiä kaikuja ja punaiset pisteet viimeisiä50 hengen yritys, joka on kehittänyt laser- kaikuja. Punaisista pisteistä voidaan muodostaa digitaalinen maastomalli.keilausteknologiaan perustuvia paikka-tietoratkaisuja metsien, luonnonvarojen (mittaustapa, jolla kohteesta saadaan luoneet aktiivinen rekrytointi korkea-ja maaston kartoitukseen 1990-luvulta esim. lentokoneesta lähetettyjen laserim- kouluista ja yrityksen avainhenkilöidenlähtien. Yrityksen tuotteita käytetään esi- pulssien avulla mittatarkkaa kolmiulot- kiinteät yhteydet tutkimusmaailmaan.merkiksi metsien inventoinnissa, sähkö- teista tietoa). Tutkimushankkeen rinnalla Tutkimusosaamisella on myös mer-linjojen turvallisuuskartoituksissa ja ns. hii- Arbonaut Oy edelleen kehitti omassa kitystä kaupallistettavien ratkaisujenlinieluinventoinneissa. MASI-ohjelmassa yrityshankkeessaan metsävarojen laser- immateriaalioikeuksien suojaamisessa.Arbonaut osallistui Inversio-ongelmat ja keilaukseen perustuvia lisäarvopalveluita Laskenta-algoritmeja voidaan julkaistamallien luotettavuus -tutkimushankkee- eri liiketoiminta-alueilla. Tällä hetkellä yri- tieteellisissä lehdissä, koska niiden hyö-seen, jota veti Lappeenrannan teknillinen tys on johtava palveluntarjoaja laserkei- dyntäminen edellyttää sellaista teoreet-yliopisto, ja toteutti myös oman yritys- laukseen perustuvassa metsävaratiedon tista mallintamisosaamista, joka ei olehankkeen (Knowledge-intensive busi- keruussa Suomessa ja Ruotsissa. helposti kilpailijoiden omaksuttavissa.ness services based on Airborne Laser Laserkeilaus on suhteellisen uusi Arbonaut Oy:n kannalta MASI-oh-Scanning of Forestland). teknologia, joka tuli Suomessa käyttöön jelma keskeinen lisäarvo perustui siihen, Kaksivuotiseen Inversio-ongelmat 2000-luvun alkupuolella. Arbonaut Oy:n että ohjelma kokosi yhteen yrityksenja mallien luotettavuus -tutkimushank- laserkeilaukseen liittyvien palveluiden kannalta keskeisen mallintamisen tut-keeseen osallistui tutkimuskumppa- kehittämisen kannalta julkisen, lähinnä kimusosaamisen kotimaassa. Ohjelmanneina viisi korkeakoulua ja Ilmatieteen Tekesin rahoituksen merkitys on ollut ajoitus oli yrityksen kannalta erityisenlaitos. Arbonaut Oy:n ohella tutkimus- suuri. MASI-ohjelmassa Arbonaut Oy:n onnistunutta, koska laserkeilaustekno-hankkeen yritysjäseniä olivat UPM, kannalta mahdollisuus osallistua yleis- logian mukanaan tuoma teknologinenKemira, Nokia ja TM System Finland Oy. käyttöisiä laskennallisia menetelmiä muutos on vielä kesken. Tämä antoiTutkimushankkeessa tuotettiin yleisiä kehittävään tutkimushankkeeseen ja mahdollisuuden edelläkävijyyteenlaskenta-algoritmeja inversio-ongelmille samalla edelleen kehittää ja tuotteistaa uusien sovellusalojen ja markkinoidensekä näiden tieteellisiä ja teollisia sovel- näitä menetelmiä liiketoiminta-alueit- luomisessa. MASI-ohjelman jälkeenluksia eri aloilla. Arbonaut Oy:n kannalta tain omassa yrityshankkeessa osoittau- Arbonaut Oy ei ole osallistunut Strate-keskeisiä tuloksia tutkimushankkeessa tui erityisen toimivaksi. Tämä on edel- gisen huippuosaamisen keskittymienolivat laskenta-algoritmit, joita voitiin lyttänyt yritykseltä huomattavaa omaa toimintaan vaan on löytänyt jatkotutki-soveltaa metsävarojen laserkeilaukseen tutkimusosaamista, jolle pohjaa ovat mukselle muita rahoituslähteitä. n 39
  • 40. Case-esimerkki Tutkimuksen menetelmäosaamisen ja teollisuuden tarpeiden kohtaaminen Tekesin ohjelmaprosessin perustavoitteita on luoda edellytyksiä tutkimusorganisaa- tioiden osaamisen ja yritysten t&k-tar- peiden kohtaamiseen. MASI-ohjelmassa tässä tavoitteessa onnistuttiin erityisesti Monifaasikemian käyttö prosessisimuloin- nissa (VISTA) -tutkimushankkeessa, johon osallistunut t&k-toimijoiden verkosto onnistui vahvistamaan kotimaista mal- lintamisen ja simuloinnin osaamista ja tuottamaan teollisuuden tarpeita vastaa- via käytännön sovelluksia ja niihin liittyvää uutta liiketoimintaa. Monifaasikemian käyttö prosessisimu- loinnissa (VISTA) -tutkimushankkeessa kehitettiin monifaasi-ilmiöitä tarkastele- via laskentamalleja, joita hyödynnetään mm. metalli- ja paperiteollisuuden tuotantoprosesseissa. VTT:n (Bio- ja ke- mianprosessit) vetämän hankkeen to- AFROK-simulaattori kehitettiin MASI-ohjelman VISTA-hankkeessa tuottamaan teutukseen osallistuivat tutkimuskump- tietoa teräsrunkoisten pyörivien uunien monifaasikemiasta. Pyörivät uunit ovat paneina Åbo Akademi, Aalto-yliopisto yleisiä kaikessa prosessiteollisuudessa, jossa niitä käytetään mm. materiaalien (TKK) ja Oulun yliopisto. Lisäksi hank- kierrätykseen. Simulaattoria hyödynnetään uunien polttoseosten optimointiin, keeseen osallistui kaksi laskennallisten hiilidoksidipäästöjen vähentämiseen sekä tuotelaatujen parantamiseen. menetelmien palveluntarjoajayritystä Process Flow Oy ja SimTech Oy. Rahoi- tusvolyymiltaan n. 1,5 miljoonan euron hanke toteutettiin kolmen vuoden aika- MASI-ohjelman sisällä VISTA-hankkeen teissa. VISTA-hankkeen toteuttajat osal- na 2005–2008 (Tekesin rahoitusosuus tulosten hyödyntämiseen liittyen käyn- listuivat aktiivisesti MASI-ohjelman val- vajaa 1,1 milj. euroa). nistettiin kaksi muuta tutkimushanketta misteluvaiheen seminaareihin ja muu- VISTA-hankkeessa onnistuttiin biokemiallisten prosessien analyysin ja hun yhteistyöhön. MASI-ohjelmalta tuottamaan sekä tieteellisesti huomioi- prosessiteollisuuden ohjelmistotuot- odotettiin yhtä lailla mahdollisuuksia tuja ja palkittuja menetelmiä että teol- teiden kehittämiseksi (Innovatiivinen teollisuuden tarpeiden ja tutkimus- lisuuden tarpeita vastaavia käytännön monifaasikemian simulointimenetelmä osaamisen kohtaamisen edistämiseen sovelluksia ja ohjelmistotuotteita, kuten ja Pintafaasien ja erottumisen mallinnus kuin korkeatasoisen, kansainvälisesti rumpu-uunin simulointiohjelma AFROK teollisissa prosesseissa -hankkeet). julkaistavan tutkimuksen tekemiseen. ja sellun pesun ja valkaisun simuloin- VISTA-hankkeen ja siinä tehdyn Tutkimuksellisten tavoitteiden ja teol- tiohjelma CheMac. Hanke vastasi eri- työn taustalla oli osallistujien monien lisuuden hyödyntämistavoitteiden tyisesti MASI-ohjelman tavoitteeseen vuosien aikana kerryttämä mallintami- yhdistäminen nähtiin hanketasolla siirtää mallintamisen ja simuloinnin sen t&k-osaaminen ja yhteistyöverkos- toisiaan tukevina päämäärinä. Yhdellä osaamista tutkimusorganisaatioista tot tutkimusorganisaatioiden, teollisuu- teollisuusalalla toimineelle mallintamis- teollisuuteen ja palveluliiketoimintaan den ja palveluntarjoajayritysten kesken. ratkaisulle voidaan löytää uusia sovel- sekä tavoitteeseen edistää yleiskäyttöi- Yhteistyötä oli tehty aiemmin esimer- luksia uusilta aloilta, mikä johtaa siten siä mallintamisen ratkaisuja, joita voi- kiksi Tekesin CODE – Polttoprosessien tutkimuksen laajenemiseen ja uusiin daan hyödyntää useilla sovellusalueilla. mallinnus 1999–2002 -ohjelman puit- teknologioihin. VISTA-hankkeen piirissä40
  • 41. näin tapahtui, kun sellunvalmistajille 3.3 Mallinnuksen ja MASI-ohjelman loppukaudellasoodakattilaympäristöön kehitetylle simuloinnin t&k&i-toiminnan tapahtuneen taloudellisen taantumanmallille löydettiin uusi sovelluskohde nykytila ja edistäminen katsotaan vaikuttaneen yritysten ha-terässulatoista. jatkossa luun investoida mallinnus- ja simu- VISTA-hankkeessa tehty yhteistyö lointiratkaisuihin sekä t&k-toimintaan.noudatti normaaleja tutkimushanke- Arviointityössä esille tulleiden havainto- Tämä lisää edelleen haasteita alankäytäntöjä. Tutkimussuunnitelmassa jen mukaan mallintamisen ja simuloin- t&k&i-toiminnalle: miten teollisuudelletyö jaettiin työpaketteihin, joiden toteu- nin osaaminen kotimaisessa tutkimus- perustellaan geneeristä menetelmäke-tuksesta tutkimusryhmät (kokoonpano-na tyypillisesti senioritutkijan vetämä ympäristössä ja edelläkävijäyrityksissä hityshanketta, joka ei tähtää välittömiintiimi) vastasivat. Koko hankekonsortio on ollut korkealla tasolla ennen ohjel- sovelluksiin? Alan tutkimus-yritysyhteis-kokoontui aina kaksi kertaa vuodessa maa ja MASI-ohjelma on tätä osaamista työn on näin koettu muuttuneen aiem-mutta tutkimusryhmät tekivät kes- edelleen vahvistanut. MASI-ohjelman paa haastavammaksi.kinäistä yhteistyötä huomattavasti lisäarvo hankkeille on ollut huomattava Osaamisen säilyttämisessä ja vah-tiiviimmin. Yhteistyö syveni tutkimus- ja koska vastaavaa ohjelmapanostusta vistamisessa koulutustoiminnan merki-työn sisältöön liittyvien kysymysten ja ei ole tiedossa lähitulevaisuudessa, on tys nähdään keskeiseksi. Ammattikor-tarpeiden pohjalta ja tiimit tarvitsivat kysymys osaamisen säilyttämisestä ja keakoulujen rooli yliopistojen ohella onvain vähän ulkoista ohjausta lähinnä kehittämisestä jatkossa tärkeä. nousemassa tässä suhteessa tärkeäksiaikataulutuksessa. Tutkimusryhmät te-kivät yhteisjulkaisuja ja myös hankkee- Osa toimijoista on löytänyt mah- yritysten palkatessa yhä enemmän t&k-seen osallistuvat palveluntarjoajayri- dollisuuden jatkohankkeisiin vuonna toimintaan ammattikorkeakoulututkin-tykset osallistuivat julkaisutoimintaan. 2008 käynnistyneiden strategisten non suorittaneita. Perustutkintoa suori-Kansainvälinen tutkimusyhteistyö oli huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tettaessa saatu kokemus laskennallisis-hankkeen kuluessa aktiivista sisältäen -toiminnan piirissä, mutta kaiken kaik- ta menetelmistä ja välineistä vaikuttaatutkijavaihtoja ja tutkimusyhteistyö- kiaan tutkijoilla ja osalla yrityksistä on myöhemmin valmiuksiin ja tahtoonsopimuksia ulkomaisten yliopistojen epäselvä kuva SHOK:ien käynnistys- hyödyntää niitä yrityksen palvelukses-kanssa. vaiheen mahdollisuuksista alan t&k&i- sa. Koulutustarpeisiin vastaaminen oli MASI-ohjelman päättymisenjälkeen VISTA-hankkeen tutkijat ovat toiminnalle. SHOK:ien nähdään vai- MASI-ohjelman toiminnan fokuksenosallistuneet strategisen huippuosaa- kuttavan oleellisesti alan kehitykseen. ulkopuolella, mutta silti koulutustarpei-misen keskittymien (SHOK) toimintaan Samalla niiden koetaan olevan suuria siin liittyvät kysymykset nousivat esilleja Suomen Akatemian Laskennallisten kokonaisuuksia hallittavaksi hanketoi- useaan otteeseen ohjelman kuluessa.tieteiden tutkimusohjelmaan. Kaupal- minnan tasolta katsottuna. SHOK:itlistamistoimintaa (ohjelmistot) ovat nähdään myös sovellusalapainotteisinavieneet eteenpäin tutkimushankkee- ja MASI-ohjelmassa tehdyn sovellus-seen osallistuneet yritykset. EU:n tutki- riippumaton menetelmäkehitystyönmuksen puiteohjelmien hankkeisiin on nähdään olevan vaikeasti sovitettavissaosallistuttu sen mukaan kuin lasken-tamalleihin liittyviä teemoja on ollut SHOK-toimintaan. Myös pk-yritystenmukana puiteohjelmissa. VISTA-hank- asemasta ja mahdollisuuksista toi-keen tapauksessa korostuu se, miten mia SHOK-kentässä ollaan huolissaan.Tekesin ohjelmamuotoinen rahoitus ja SHOK:ien ohella toimijat näkevät käyn-toiminta voivat tuottaa huomattavan nissä olevat Tekesin ohjelmat tärkeiksilisäarvon uusina sovelluksina ja uutena t&k&i-toiminnan rahoituslähteiksi.osaamisena suhteellisen lyhyelläkinaikajänteellä, kun taustalla on tutkijoi-den vahvaa menetelmällistä osaamistasekä tutkimuksen ja teollisuuden toi-mivia yhteistyöverkostoja. n 41
  • 42. 4 Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman väliarvioinnin tulokset MASI-ohjelman loppuarvioinnin tavoin teutettiin kysely 17.5.2010–28.5.2010. ja näkemyksiä ohjelman palveluiden Digitaalinen tuoteprosessi 2008–2012 Vastaajien yhteystiedot saatiin Teke- kehittämiseksi. Kyselyn kohderyhmät -ohjelman väliarviointi käynnistyi sin yhteystietorekisteristä. Kyselyn olivat: ohjelmadokumentaation analyysilla tavoitteena oli kartoittaa ohjelman • tutkimushankkeiden tutkijat sisältäen ohjelman valmisteluasiakir- hankkeiden osallistujien näkemykset (projektipäällikkö tai hanketutkija) jat ja -selvitykset, ohjelmahallinnon ohjelman toteutuksesta ja tarpeista • tutkimushankkeiden johtoryhmien dokumentit ja viestintä- ja seminaa- suunnata ohjelman painopistealueita yritysjäsenet rimateriaalit. Väliarviointityön alussa ja ohjelmapalveluita ohjelman loppu- • yrityshankkeiden yhteyshenkilöt arviointitiimi osallistui 11.2.2010 DTP- kaudella. Lisäksi kahdelta hankkeiden • järjestelmätoimittajayritysten asian- ohjelman johtoryhmäkokoukseen, ulkopuoliselta sidosryhmältä – digitaa- tuntijat (ohjelman sidosryhmä) jossa johtoryhmä suunnitteli vuoden listen tuoteprosessien alueella toimivil- • ohjelman postituslistalle liittyneet 2010 ohjelmatoimintaa. ta järjestelmätoimittajilta ja ohjelman tutkijat (eivät mukana käynnissä Väliarviointityön osana DTP-ohjel- postituslistalle liittyneiltä tutkijoilta olevissa hankkeissa). man osallistujille ja sidosryhmille to- – kysyttiin liitynnöistä DTP-ohjelmaan Kuva 24. DTP-väliarvioinnin kyselyyn vastanneet kohderyhmittäin (n=114). 22 % Tutkijat (hanketutkija tai projekti- 27 % päällikkö) 31 kpl Tutkimushankkeiden yritysedustajat 24 kpl Yrityshankkeiden yhteyshenkilöt 15 kpl 17 % Järjestelmätoimittajat (ohjelman ulkopuolelta) 19 kpl 21 % Postituslistalle liittyneet tutkijat 13 % (ohjelman ulkopuolelta) 25 kpl42
  • 43. Yllä mainituille kohderyhmille haastateltu ohjelmatoteutuksen vas- 4.1 Ohjelmalle asetettujensuunniteltiin oma kyselylomake (ky- tuuhenkilöitä, ohjelman johtoryhmän tavoitteiden relevanssi jaselylomakkeet liitteessä). Kyselytutki- yritysjäseniä, tutkimushankkeiden ve- haasteellisuusmukseen osallistui 114 vastaajaa (kuva täjiä ja johtoryhmien yritysedustajia,24). Tutkimushankkeiden tutkijoiden ja yrityshankkeiden vetäjiä ja järjestel- 4.1.1 Ohjelman tavoitteet jajohtoryhmien yritysjäsenten vastaus- mätoimittajia (haastatellut liitteessä). toteutusprosentti oli 37 % ja yrityshankkeiden Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin DTP-ohjelman tavoitteita yhteistyön te-yhteyshenkilöiden vastaava 50 % (ku- kysymyksiin DTP-ohjelman tavoitteiden hostamisesta, osaamisen kehittämisestäva 25). Hankkeiden ulkopuolisten jär- haasteellisuudesta, toimintaympäristön ja uusimpien ratkaisujen käyttöönotonjestelmätoimittajien asiantuntijoiden muutoksista ja niihin vastaamisesta, to- tukemisesta digitaalisten tuoteproses-vastausprosentti oli 58 % (edustaen 17 teutuksen kehittämistarpeista sekä eri sien alueella pidetään edelleen rele-eri yritystä) ja postituslistalle liittynei- sidosryhmien kuten järjestelmätoimit- vantteina väliarvioinnissa tavoitettujenden tutkijoiden 18 %. Hankkeiden kat- tajien ja pk-yritysten tavoitettavuudesta ohjelman osallistujien ja sidosryhmientavuus kyselyssä toteutui seuraavasti. ohjelmatoiminnan piirissä. Tavoitteena piirissä. Ohjelman aihealuetta pidetäänTutkimushankkeiden osalta melkein on ollut, että asiantuntijahaastattelut ja haastavana ja vaativan toimijoilta pal-kaikista hankkeista saatiin tutkijaosal- muut käytetyt menetelmät tuottavat jon informaatioteknologia- ja liiketoi-listujien ja johtoryhmien yritysjäsen- ohjelman toteuttajille tietoja ja tarken- mintaymmärrystä. Erityisenä haasteenaten vastauksia. Yrityshankkeiden osal- nusehdotuksia ohjelman jatkotoimien tavoitteiden toteutumiselle nähdäänta vastauksia saatiin 15 hankkeesta eli suunnitteluun. Alustavia arvioinnin tu- vallitseva taloudellinen tilanne, jokakysely kattoi kaksi viidesosaa kaikista loksia käsiteltiin DTP-ohjelman johto- on vaikuttanut suoraan kohteena ole-yrityshankkeista. ryhmän väliarviointityöpajassa 2.6.2010. vien yritysten investointihalukkuuteen Kyselyn rinnalla arvioinnissa Työpajaan osallistui yhdysvaltalainen ja sitoutumiseen pitkäjänteiseen t&k-suorettiin täydentäviä ja syventäviä alan asiantuntija Jim Brown (Tech-Cla- toimintaan.asiantuntijahaastatteluita, joissa on rity Inc.). Kuva 25. DTP-väliarviointikyselyn vastausprosentit kohderyhmittäin (n=114). Tutkija (hanketutkija tai projektipäällikkö) Tutkimushankkeiden yritysedustajat Yrityshankkeiden yhteyshenkilöt Järjestelmätoimittajat (ohjelman ulkopuolelta) Postituslistalle liittyneet tutkijat (ohjelman ulkopuolelta) 0 10 20 30 40 50 60 70 % 43
  • 44. Kuvissa 26, 27 ja 28 on esitetty yritysjäsenten sekä yrityshankkeiden ryhmien tavoittamisesta ohjelmatoi- kyselyyn vastanneiden tutkimushank- yhteyshenkilöiden näkemykset DTP- minnan piirissä. keiden tutkijoiden ja johtoryhmien ohjelman toteutuksesta ja eri kohde- Kuva 26. Vastaukset ohjelman toteutusta koskeviin väitteisiin: tutkimushankkeiden tutkijat (n=31). Tutkimushankkeen tutkija (n=31) ohjelma on avoin erilaisille toimijoille ohjelma on tavoittanut hyvin tutkimus- ja tuotekehitystä tekevät organisaatiot ohjelma on tavoittanut hyvin pienet- ja keskisuuret yritykset ohjelma on tavoittanut hyvin yritykset, suuret teollisuusyritykset ohjelma tarjoaa tietoa uusimmasta osaamisesta ja parhaista käytännön ratkaisuista ohjelma tarjoaa verkostoitumis- mahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisesti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos Kuva 27. Vastaukset ohjelman toteutusta koskeviin väitteisiin: tutkimushankkeiden johtoryhmien yritysedustajat (n=24). Tutkimushankkeeen johtoryhmän yritysedustaja (n=24) ohjelma on avoin erilaisille toimijoille ohjelma tavoittaa hyvin tutkimus- ja tuotekehitystä tekevät organisaatiot ohjelma tavoittaa hyvin pienet- ja keskisuuret yritykset ohjelma tavoittaa hyvin suuret teollisuusyritykset ohjelma tarjoaa tietoa uusimmasta osaamisesta ja parhaista käytännön ratkaisuista ohjelma tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisesti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos44
  • 45. Kuva 28. Vastaukset ohjelman toteutusta koskeviin väitteisiin: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=15). Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=15) ohjelma on avoin erilaisille toimijoille ohjelma tavoittaa hyvin tutkimus- ja tuotekehitystä tekevät organisaatiot ohjelma tavoittaa hyvin pienet- ja keskisuuret yritykset ohjelma tavoittaa hyvin suuret teollisuusyritykset ohjelma tarjoaa tietoa uusimmasta osaamisesta ja parhaista käytännön ratkaisuista ohjelma tarjoaa verkostoitumis- mahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisesti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos Pääosa tutkimushankkeiden osal- 4.1.2 Aloitusvaiheen hankkeet Alkuvaiheessa tutkimushankkeissalistujista ja yrityshankkeiden yhteys- DTP-ohjelmassa on tähän mennessä on tehty yhteistyötä kotimaan tutki-henkilöistä näkee ohjelman olleen al- rahoitettu 13 tutkimus- ja 35 yrityshan- muslaitosten ja yliopistojen ja teolli-kukaudellaan avoin erilaisille toimille ja ketta, jotka ovat edelleen käynnissä. suusyritysten kanssa (kuva 31). Yhteydettavoittaneen tärkeimmät sidosryhmät. Kuvissa 29 ja 30 on esitetty tutkimus- kansainvälisiin tutkimusympäristöihin,Pk-yritysten tavoittamisen onnistumi- hankkeiden tutkijoiden ja johtoryhmien pk-yrityksiin ja järjestelmätoimittajiinsesta tutkimushankkeiden osallistujat yritysjäsenten näkemykset tutkimus- ovat kyselyn tulosten perusteella vä-ovat vähemmän varmoja kuin muiden hankkeiden haastavuudesta suhteessa häisemmät. Yrityshankkeissa tilannesidosryhmien tapauksessa, mutta yri- kansainväliseen huipputasoon. on päinvastainen (kuva 32) ja niissä si-tyshankkeiden yhteyshenkilöiden vas- Kyselyn vastausten perusteella sällöllistä yhteistyötä tehdään etenkintausten mukaan myös pk-yritykset ovat tutkimushankkeiden tavoitteiden haas- järjestelmätoimittajien ja pk-yritystentavoitettu ohjelman piirissä. Kaikki vas- tavuudesta suhteessa kansainväliseen kanssa. Yhteydet koti- ja ulkomaiseentaajaryhmät ovat pääosin samaa mieltä tasoon ollaan samaa mieltä tutkimus- tutkimustoimintaan ovat yrityshank-siitä, että ohjelma on tarjonnut tietoa hankkeen osallistujien keskuudessa. keissa vähäisemmät kyselyn perusteella.uusimmasta osaamisesta ja tarjonneen Tavoitetaso on ollut tällä perusteellaverkostoitumismahdollisuuksia. hankkeissa korkealla. 45
  • 46. Kuva 29. Tutkimushankkeen tavoitteiden haastavuus suhteessa kansainväliseen huipputasoon: tutkimushankkeiden tutkijat (n=31). Tutkimushankkeen tutkija (n=31) Toteutustapaan liittyvä haastavuus (aikataulu, yhteistyö, toimintamalli) Liiketoiminnallinen haastavuus Teknologinen haastavuus (soveltaminen käytäntöön) Tieteellinen tai tutkimuksellinen haastavuus haastavuus 0 20 40 60 80 100 % erittäin haastava melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos Kuva 30. Tutkimushankkeen tavoitteiden haastavuus suhteessa kansainväliseen huipputasoon: tutkimushankkeiden johtoryhmän yritysedustajat (n=24). Tutkimushankkeen johtoryhmän yritysedustaja (n=24) Toteutustapaan liittyvä haastavuus (aikataulu, yhteistyö, toimintamalli) Liiketoiminnallinen haastavuus Teknologinen haastavuus (soveltaminen käytäntöön) Tieteellinen tai tutkimuksellinen haastavuus 0 20 40 60 80 100 % erittäin haastava melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos46
  • 47. Kuva 31. Tutkimushankkeessa tehty sisällöllinen yhteistyö eri tahojen kanssa: tutkimushankkeen osallistujat (n=55). Tutkimushankkeen tutkija tai johtoryhmän yritysjäsen (n=55) Järjestelmätoimittajat Pk-yritykset Ulkomaiset tutkimusryhmät Tutkimuslaitokset Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusryhmät Teollisuusyritykset 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eosKuva 32. Yrityshankkeessa tehty sisällöllinen yhteistyö eri tahojen kanssa: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=15). Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=15) Järjestelmätoimittajat Pk-yritykset Ulkomaiset tutkimusryhmät Tutkimuslaitokset Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusryhmät Teollisuusyritykset 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan eos 47
  • 48. Kuvissa 33 ja 34 on esitetty tutki- Jopa yli puolet tutkimushankkeis- silti yli 70 % vastanneista yrityshankkei- mus- ja yrityshankkeiden osallistujien ta olisi jäänyt kokonaan käynnistymättä den osallistujista näkee, että ilman DTP- kyselyssä esittämät näkemykset ohjel- ilman DTP-ohjelmaa tutkimushankkei- ohjelma yrityshanke olisi käynnistynyt man tuomasta lisäarvosta hankkeiden den osallistujien vastausten perusteella. pienempänä tai myöhemmin. Tällä kannalta eli vastaukset kysymykseen, Yrityshankkeiden yhteyshenkilöt eivät perusteella ohjelmalla on ollut alkuvai- miten hanke olisi onnistunut tai olisiko näe ohjelman merkitystä yhtä suureksi heessaan huomattavaa lisäarvoa hanke- se ylipäätään toteutunut ilman DTP- yrityshankkeen käynnistymiselle mutta toimijoiden näkökulmasta. ohjelmaa. Kuva 33. Ohjelman tuoma lisäarvo: tutkimushankkeiden osallistujat (n=55). Tutkimushankkeen tutkija tai johtoryhmän yritysjäsen (n=55) ei olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä olisi suunnattu toisin olisi toteutettu pienempänä tai myöhemmin ei olisi todennäköisesti käynnistynyt lainkaan 0 20 40 60 80 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos Kuva 34. Ohjelman tuoma lisäarvo: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=15). Yrityshankkeen yhteyshenkilö (n=15) ei olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä olisi suunnattu toisin olisi toteutettu pienempänä tai myöhemmin ei olisi todennäköisesti käynnistynyt lainkaan 0 20 40 60 80 100 % täysin samaa mieltä melko paljon samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä eos48
  • 49. 4.2 Ohjelman toiminnan, riittävyydestä ja niiden lisäämistarpeista • tutkimustiedon välittämiseenhallinnoinnin ja päätöksen- DTP-ohjelmassa. Lisäämistarpeita liite- yrityksiinteon kehittämistarpeet tään etenkin: • yritystarpeiden selvittämistä • alan koulutustason vahvistamiseen • konkreettisten yritysten sovellus-Kuvaan 35 on koottu yritys- ja tutkimus- • sovellusten ja tulosten jalkauttami- kohteiden case-esimerkkien esillehankkeiden osallistujien kyselyssä esit- seen käytäntöön tuomiseen.tämät näkemykset ohjelmapalveluiden • tiedon välittämiseen yli toimirajojen Kuva 35. Ohjelmapalveluiden riittävyys: yritys- ja tutkimushankkeiden osallistujat (n=70). visiointia, ennakointia ja strategiatyötä alan koulutustason vahvistamista kansainvälisten yhteyksien rakentamista sovellusten ja tulosten jalkauttamista käytäntöön tiedon välittämistä yli toimialarajojen tutkimustiedon välittämistä yrityksille yritystarpeiden selvittämistä laaja-alaisen yhteistyön ja uusien toimijoiden aktivointia teemaseminaareja ja teemaryhmätoimintaa konkreettisia yritysten sovelluskohteiden case-esimerkkejä projektien tuloksia esitteleviä seminaareja ja tiedonvälitystä laaja-alaisia seminaareja ja verkottumistilaisuuksia (esim. vuosiseminaarit) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % selkeästi liian vähän tarvitaan lisää Sopivasti tulisi vähentää selkeästi liikaa eos 49
  • 50. Kyselyn tulosten ja asiantuntija- Kuva 36. Yrityshankkeiden vastaus kysymykseen ”yhteys tutkimushankkeisiin” DTP- haastatteluissa saadun palautteen pe- ohjelmassa: yrityshankkeiden yhteyshenkilöt (n=15). rusteella DTP-ohjelman loppukaudella 12 tulisi ensisijaisesti kehittää keinoja te- hostaa tutkimustiedon välittämistä yri- 10 tyksille sekä sovellusten jalkauttamista käytäntöön. Tulosten jalkauttamisen 8 tueksi toivotaan myös lisää konkreetti- 6 sia sovelluskohteiden case-esimerkkejä sekä tiedon välittämistä yrityksille ja yli 4 toimialarajojen. Tarvetta koetaan myös kansainvälisen yhteistyön tehostami- 2 seen tutkimushankkeissa. Etenkin EU- hankkeiden osalta DTP-ohjelman tutki- 0 joilla on matala profiili.13 yrityksemme on yrityksemme ei ole eos hyötynyt hyötynyt Seuraavassa on käsitelty tarkem- tutkimushankkeista tutkimushankkeista min näitä esille nousseita tarpeita sekä esitetty keinoja kehittää ohjelmatoimin- taa näillä osa-alueilla. losten jalkauttamista paremmin yritys- yritykset ovat tähän mennessä toimi- ten tarpeita vastaaviksi. neet pitkälti oman hankkeensa piiris- 4.2.1 Tiedonsiirron tehostaminen Tältä pohjalta toimenpide-ehdo- sä, mutta toivovat myös aktiivisempaa Valtaosa kyselytutkimukseen vastan- tuksena voidaan esittää, että ohjelman tiedonvaihtoa, vuorovaikuttamista ja neista yrityshankkeiden yhteyshenki- toimesta järjestetään valmisteltuja työ- verkostoitumista. löistä ilmoitti hyötyneensä ohjelman pajoja, joihin kootaan ryhmä tutkimus- Väliarvioinnissa saadun palaut- tutkimushankkeista (kuva 36). 14 Ky- hankkeita ja aihepiiristä kiinnostuneita teen perusteella omalla hankkeellaan selyn tulosten perusteella enemmis- yrityksiä (ml. kyseisissä tutkimushank- ohjelmassa mukana oleville yrityksille tö tutkimushankkeiden tutkijoista ja keissa jo mukana olevat yritykset, mut- ohjelman tuoma lisäarvo jää usein epä- yrityshankkeiden yhteyshenkilöistä ta etenkin laaja joukko tutkijoille uusia selväksi tai vähäiseksi. Erityisesti tämä toivoo ohjelmassa edelleen tehos- yrityksiä). Tilaisuudessa tutkimusryh- tulee esille keskusteltaessa yrityksen tettavan tutkimustiedon välittämis- mät esittelevät projektinsa tavoitteita liiketoimintavastuussa olevan henkilön tä yrityksille. Tutkijat toivovat myös ja syntyneitä tuloksia. Yritykset puo- (toimitusjohtaja, liiketoiminta-alueen mahdollisuuksia rakentaa tiiviimpää lestaan kertovat omista tavoitteistaan johtaja) kanssa. Toimintaa katsotaan yhteistyötä ohjelman piirissä mukana ja kehitystarpeistaan. Tavoitteena on pitkälti vain oman hankkeen kannalta, olevien yritysten kanssa. Tutkijat näke- tehostaa näin kahdensuuntaista tie- eikä ohjelmatoiminnasta koeta olleen vät, että tietyn aihealueen yritykset ja donsiirtoa tietyn aihepiirin toimijoiden yritykselle varsinaista hyötyä. Joillekin aihetta geneerisemmin tutkivat tutki- välillä ja edesauttaa yritysten osallistu- haastateltaville ja kyselyn vastaajille musorganisaatiot tulisi saattaa yhteen. mista tutkimustulosten kehittämiseen oli jopa epäselvää, mikä ohjelma on Tavoitteena tulisi tehostaa tutkimustu- kohti käytännön sovelluksia. Monet kyseessä ja millaisia palveluja ohjelma 13 Tutkijoilta kysyttiin kyselyssä tutkimustoiminnassa hyödynnettyjä muita rahoituslähteitä. Yksikään tutkija ei ilmoittanut rahoituslähteeksi EU- rahoitusta. Yritysrahoitus ilmoitettiin tärkeimmäksi rahoituslähteeksi DTP-ohjelman ohella. 14 Yrityshankkeiden yhteyshenkilöiden vastaajajoukosta oli karsittu ne henkilöt, jotka osallistuivat myös tutkimushankkeiden johtoryhmiin (näille lähetettiin oma kyselylomake). Arviointitehtävänä oli tavoittaa erityisesti sellaiset ohjelman piirissä olevat yritykset, jotka eivät osallistu suoraan tutkimushankkeiden johtoryhmätyöskentelyyn.50
  • 51. tarjoaa. Monet yritykset ovat tähän kontaktoimiseksi ja aktivoimiseksi mu- telmassa alkujaan esitettyjen viestintä-mennessä toimineet pitkälti oman kaan ohjelmaan helpottuu, mikäli yri- tavoitteiden − kuten yritysten tietopal-hankkeensa piirissä, mutta toivovat tyksillä on ennestään taustatietoa ohjel- velun kehittäminen − kanssa.aktiivisempaa tiedonvaihtoa, vuoro- masta. Ohjelman järjestämiin yksittäisiinvaikuttamista ja verkostoitumista. tilaisuuksiin yrityksiä on vaikea saada 4.2.2 Verkottaminen ja toimijoiden Tilanteen parantamiseksi ohjel- merkittävästi paikalle. aktivoiminenmalta toivotaan tehokkaampaa tiedot- Ohjelman www-sivuilla on oh- Tutkijat toivovat ohjelmalta keinoja te-tamista ohjelmassa mukana olevien jelman toimijoiden mielestä kohtuul- hostaa yritysyhteistyötä ja toimialojayritysten piirissä. Erityisesti tulisi kiin- linen määrä tietoa, mutta sivut näh- yhdistävää toimintaa. Erityisesti pk-yri-nittää huomiota siihen, että tarvittava dään staattisina ja toimijat epäilevät, tyksiä, järjestelmätoimittajia ja veturiyri-tieto kulkeutuisi eteenpäin yrityksen ettei monikaan yritys löydä sivuille. tyksiä toimittajaverkostoineen tarvitaansisällä eikä jäisi esimerkiksi vain suppe- Tällä hetkellä tiedon löytäminen vaatii lisää tutkijoiden näkökulmasta.an hankeryhmän sisälle. Tähän voidaan yritykseltä merkittävää aktiivisuutta ja Pk-yritysten osallistumishaluk-vaikuttaa tehostamalla yhteydenpitoa yrityksen täytyy myös olla jossain mää- kuutta tulisi lisätä etsimällä keinojayrityshankkeiden vastuuhenkilöiden rin jo tietoinen ohjelmasta löytääkseen madaltaa osallistumiskynnystä (ml.kanssa sekä järjestämällä tilaisuuksia sen sivuille. Sivuston vaikuttavuutta rahoituskysymykset) ja suuntaamalla(esim. laaja-alaiset seminaarit), joihin voitaisiin parantaa ottamalla käyttöön hankkeiden sisältö siten, että se tuo li-kutsutaan projekteissa työskentelevien sosiaalisen median tyyppinen lähesty- säarvoa yrityksille kohtuullisen lyhyellähenkilöiden lisäksi yritysten päättäjiä ja mistapa, josta esimerkkinä mainittiin aikajänteellä. Pk-yritysten tavoittaminenmuita sidosryhmiä (ks. toimenpiteistä Tekesin Tori-sivusto. Sivuille tulisi saada on myös ongelmallista, sillä nämä eivättarkemmin alla). Yritysten päättäjien vaihtuvaa ja ajankohtaista sisältöä sekä tyypillisesti käy ohjelman järjestämissäosalta tulisi ennen kaikkea pyrkiä tuo- vuorovaikutteisuutta (esimerkiksi blogi- tilaisuuksissa tai www-sivuilla. Pk-yri-maan esille digitaalisen tuoteprosessin tyyppisiä kirjoituksia ohjelman aihepii- tysten tavoittamisessa ja tiedonvälityk-kehittämisestä saatavat hyödyt ja näi- ristä, joita lukijoilla olisi mahdollisuus sessä apuna voivat toimia alueellisetden asioiden merkitys yrityksen liike- kommentoida). toimijat, kuten ELY-keskukset, joidentoiminnan kannalta. Hyötyjä voidaan Tutkimusprojektien viestintää tulisi edustajia on jo runsaasti mukana ohjel-parhaiten havainnollistaa käyttämällä myös tehostaa laatimalla tutkimushank- matiimissä, ja osaamiskeskukset. Ohjel-alakohtaisia case-esimerkkejä (ml. kan- keista esittelymateriaali ja varmistamalla man laaja-alaisen tiedottamisen tehos-sainväliset esimerkit). projektien näkyvyys ohjelman eri vies- taminen toimii keskeisenä tukikeinona Ohjelmalta toivotaan tehokkaam- tintätoimissa (www-sivut, tilaisuudet, tässä työssä (ks. yllä).paa viestintää ja laajempaa näkymistä medianäkyvyys). Pk-yritysten osallistumista ja ver-eri toimija- ja sidosryhmien tavoittami- Viestinnässä ja näkyvyyden raken- kostomaisen toimintatavan kehittämis-seksi sekä toimialojen välisen tiedon- tamisessa tulisi hyödyntää tehokkaam- tä projekteissa on merkittävästi haitan-siirron tehostamiseksi. Erityisesti toimia min ohjelman piirissä olevia toimijoita nut myös vallitseva taloudellinen suh-tulisi tehostaa pk-yritysten ja järjestel- (esim. johtoryhmän jäsenet, ohjelmas- danne. Monet alan yritykset jäädyttivätmätoimittajien aktivoimiseksi mukaan sa mukana olevat yritykset). Heitä voi vuonna 2008 kehityshankkeet, mikä onohjelmaan (ks. tarkemmin alla). Järjes- pyytää ja rohkaista toimimaan aktiivi- merkittävästi vaikuttanut erityisesti pk-telmätoimittajat toivat tiedottamistar- semmin oman toimialansa piirissä sekä yritysten osallistumiseen ohjelmaan.peen myös itse esille. hyödyntää ohjelman mediatoimenpi- Haastattelujen perusteella tilanne näyt- Ohjelman tulisi pyrkiä näkymään teissä (esim. juttuaiheiden tarjoaminen tää monen yrityksen osalta valoisam-eri toimialojen keskeisillä foorumeilla medialle, haastateltavien etsiminen). malta, joten ohjelman loppupuolellasekä laajalevikkisissä julkaisuissa, joita Tarvittaessa esiintyjiä voidaan auttaa on mahdollisuus aktivoida mukaanmyös pk-yritykset seuraavat. Tutkijoi- toimittamalla sopivaa esitysmateriaa- taloudellisista syistä pois jättäytyneitäden ja alueellisten toimijoiden (ELY-kes- lia. Edellä esitetyt toimenpiteet ovat toimijoita.kukset, osaamiskeskukset) työ yritysten linjassa DTP-ohjelman ohjelmasuunni- 51
  • 52. Kuva 37. Järjestelmätoimittajien yhteydet Suomessa ja ulkomailla tapahtumaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan: järjestelmätoimittajayritysten asiantuntijat (n=19). olemme yhteydessä edustamamme yrityksen (päämiehen) tutkimus- ja kehittämistoimintaan seuraamme aktiivisesti alan tutkimusta olemme mukana tutkimus- ja kehittämishankkeessa ulkomailla olemme mukana tutkimus- ja kehittämishankkeessa Suomessa emme ole mukana tutkimus- ja kehitystoiminnassa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Järjestelmätoimittajilla on kes- ja uusien sovellusten testaaminen (ks. oinnissa suunnattiin kysely ohjelman keinen rooli tulosten jalkauttamisessa, tulosten jalkauttaminen alla). Järjestel- postituslistalle ilmoittautuneille tutki- mikä on ohjelmassa hyvin tiedostettu.15 mätoimittajat ovat myös kiinnostuneita joille, jotka eivät ole mukana ohjelman Väliarvioinnissa järjestelmätoimittaji- osallistumaan ohjelman järjestämiin hankkeissa. Vastauksia saatiin 25 tutki- en asiantuntijoille suunnatun kyselyn tilaisuuksiin ja koulutuksiin asiantunti- jalta. Vastanneiden tutkijoiden mukaan perusteella yritysten t&k-toiminta on jana, mikä on hyvä keino tuoda uusia ohjelmassa on laaja ja mielenkiintoinen vireää (kuva 37). Järjestelmätoimittajat toimijoita ohjelman piiriin ja verkottaa aihealue. DTP-ohjelmalta toivottiin ta- vastasivat aktiivisesti väliarvioinnin ky- heitä yritysten kanssa. Järjestelmätoi- voitetason nostamista lyhyen aikavälin selytutkimukseen, pitävät ohjelman ai- mittajia pitäisi saada enemmän mukaan tuloksia tavoittelevien hankkeiden ohel- healuetta mielenkiintoisena ja ovat kes- myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja la ja lisäksi. Myös näkyvyyttä toivottiin kimäärin kiinnostuneita kehittämään toimimaan näissä asiantuntijoina. lisää ja kansainvälisyyden korostumista. yhteistyötään ohjelman kanssa. Esille Tutkijoiden aktivoimiseen liitty- Suurin osa vastanneista tutkijoista oli nousi erityisesti käytännönläheinen työ vien tarpeiden selvittämiseksi väliarvi- kiinnostunut osallistumaan ohjelmaan 15 DTP-ohjelman kuluessa Teknologiateollisuus ry ja Tekes ovat rahoittaneet TransICT-projektia (ICT teollisen transformaation mahdollistajana), jossa tavoitteena oli tuottavuutta ja kilpailukykyä parantavien tieto- ja viestintäteknologiapohjaisten ratkaisujen ja vaihtoehtojen esilletuominen suomalaisten kone- ja metallituoteteollisuusyritysten näkökulmasta. Järjestelmätoimittajanäkökulma on ollut projektissa vahvasti esillä, ks.: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Digitaalinen_tuoteprosessi/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ ja_aktivointi/Seminaarit/Teknologiateollisuuden_ja_Tekesn_tutkimusseminaari_13.04.2010/TransICT_loppuraportointi_Tekes_DTP_ tilaisuudessa_130410_FINAL.pdf.52
  • 53. joko omalla hankkeella tai osallistumalla teita sekä löytää sopivia palveluntarjoa- tavoitteena oli työstää yhteisesti käytän-yrityshankkeeseen. Vajaalla puolella vas- jia vastaamaan näihin tarpeisiin. nön toimenpiteitä ohjelman loppukau-tanneista oli tutkimukselleen käytössä Kyselytutkimuksen mukaan järjes- den tuloksellisuuden ja vaikuttavuudenEU-rahoituslähteitä. telmätoimittajilla on kiinnostusta osal- parantamiseksi. Kansainvälisen toiminnan osalta listua uusien sovellusten testaamiseen, Tutkimushankkeiden käytännönmonille tutkijoille oli epäselvää, min- esimerkiksi demonstraatiohankkeisiin, toimenpiteiden osalta päädyttiin seu-kä tyyppistä kansainvälistä toimintaa joissa esitetään liiketoimintalähtöisiä raavaan. Tutkijoita halutaan kannustaaohjelmassa kannustetaan. Ohjelman esimerkkejä digitaalisen tuoteproses- ohjelmassa sellaisiin tutkimusteemoi-olisi syytä tarkentaa esimerkiksi tutki- sin luomista uusista mahdollisuuksista. hin, jotka ovat kilpailukykyisiä myös EU-javaihtoon liittyviä kriteereitä tai paran- Näillä luodaan yrityksille mahdollisuuk- tasolla. Tutkimushankkeiden viestintäätaa tähän liittyvää tiedotusta. Tulevissa sia kokeilla uusia sovelluksia kevyesti tehostetaan tuottamalla tutkimushank-tutkimushankkeiden rahoituspäätök- (ilman suuria taloudellisia investointeja) keista esittely yhdessä viestintäammat-sissä olisi syytä huomioida myös EU- ja tuodaan esille sovellusten liiketoimin- tilaisten kanssa. Ohjelmassa selvitetäänrahoitusulottuvuus. Tekesin ohjelmilta nalliset hyödyt. Lisäksi järjestelmätoi- mahdollisuuksia pitää tutkimushankkei-voidaan edellyttää vipuvaikutusta EU- mittajat toivat esille, että heiltä löytyy den johtoryhmien kokouksia pääsään-rahoituksen hakemisen tehostamisessa. työkaluja ja osaamista ratkaista imple- töisesti yrityksissä. Sosiaalisen medianTällä on merkitystä tutkimuksen jatku- mentointiin liittyviä käytännön ongel- välineiden käyttö otetaan harkintaanvuuden turvaamisessa myös ohjelman mia. Järjestelmätoimittajien ja hyödyn- ohjelman tiedotuksessa. Ohjelmatie-päätyttyä. täjäyritysten yhteistyön tehostamisessa dotusta ja medianäkyvyyttä lisätään voidaan välttää kaupallisen vastakkain- esimerkiksi alan ammattijulkaisuissa.4.2.3 Tulosten jalkauttamisen asettelun (ostaja/myyjä) syntymistä Ohjelmasta viestitään ja keskustelujatehostaminen esimerkiksi toiminnan avoimuudella eri käydään myös muilla toimialoilla kuinTulosten jalkauttamisen tehostaminen toimijoille. digitaalisten prosessien vakiintuneillanähdään ohjelman loppukauden tär- Tutkimusprojektien osalta tulosten aloilla (metalli- ja koneenrakennusteol-keimpänä kehitystarpeena sekä tut- hyödyntämisen tehostamiseksi tulisi lisuus).kimus- että yrityshankkeiden osalta. ensisijaisesti tehostaa tutkimustiedon Yrityshankkeiden tarpeisiin vas-Käytännön soveltamista vaikeuttavat välittämistä yrityksille ja verkottaa sa- taamiseksi ohjelmassa selvitetääntyypillisesti osaamisen sekä resurssien man aihepiirin toimijoita (ks. yllä). Tutki- mahdollisuutta järjestelmätoimittajiapuute. Suuremmissa yrityksissä ongel- japuolelta ehdotettiin myös demonst- ja hyödyntäjäyrityksiä kokoavan työ-mia tuottaa yrityksen eri yksikköjen vä- raatiohakujen järjestämistä ohjelmassa. pajan järjestämiseen. Järjestelmätoi-lisen yhteistyön puute. Ohjelmalta toivottiin myös vahvas- mittajien roolin ohjelmassa toivotaan Tilanteen parantamiseksi ohjel- ti case- ja best practices -esimerkkejä kasvavan. Implementaatiohankkeidenmaan kaivataan lisää laajemmat koko- eri toimialoilta. Näiden avulla voidaan osalta selvitetään myös liityntöjä Työ-naisuudet hallitsevia palveluntarjoajia, vaikuttaa yritysten päättäjien mielipitei- organisaatioiden kehittämisen (TYKE)asiantuntijoita ja järjestelmätoimittajia siin esittelemällä projekteista saatavia rahoitukseen. Case- ja best practicesavuksi implementointiin. Tällä perus- liiketoiminnallisia hyötyjä konkreettis- -esimerkkejä hankkeiden tulostenteella toimenpiteenä voidaan ehdot- ten esimerkkien avulla. Case-esimerkit jalkauttamisesta odotetaan saatavantaa, että ohjelman puolesta järjestetään sopivat hyvin esimerkiksi ohjelman ohjelmakauden loppupuolella, jolloinmatchmaking-työpaja (tai sarja työpa- vuosiseminaarien ohjelmaan. niistä myös tiedotetaan. Digitaalistenjoja aihepiireittäin), johon kootaan mu- tuoteprosessien white paper -julkai-kaan kohdeyrityksiä sekä konsultteja ja 4.2.4 Ohjelman loppukauden suista tiedottamista lisätään ohjelmanjärjestelmäntoimittajia edistämään pal- tavoitteet ja painopisteet tiedotuksessa. Tutkimushankkeidenveluiden kysynnän ja tarjonnan kohtaa- Väliarvioinnin alustavia tuloksia käsitel- tapaan myös yrityshankkeita kannus-mista. Työpajan tavoitteena on selvittää tiin DTP-ohjelman johtoryhmän väli- tetaan EU-rahoituslähteiden hyödyn-yritysten tarpeita ja kehitystyön tavoit- arviointityöpajassa 2.6.2010. Työpajan tämiseen. 53
  • 54. 5 Johtopäätökset ja suositukset 5.1 MASI-ohjelman loppu- toimijoita keskenään. Osanottajat koke- avulla yritykset voivat erottua ja löytää arvioinnin johtopäätökset vat, että he saivat ohjelman ansiosta kilpailukykyä kansainvälisesti. MASI-oh- runsaasti uusia kontakteja ja tuntevat jelma on osaltaan auttanut kehitykses- 5.1.1 Kohdentuvuus toimijakentän huomattavasti aiempaa sä tällä tiellä ja luonut pohjaa yritysten MASI-ohjelman käynnistämistä pe- paremmin. Ohjelmakokonaisuus aut- valmiuksille hyödyntää monitieteellistä rusteltiin mallinnuksen ja simuloinnin toi muodostamaan laaja-alaisen kuvan mallinnusta ja osaamista pitkällä aikavä- laaja-alaisella tarpeella suomalaisen alan kehityksestä ja eri toimijoista. lillä. Teollisuuden hyödyntäjäyritysten teollisuuden eri sektoreilla ja palveluis- Laaja-alaisen lähestymistavan näkökulmasta kehitystyö mallien yhdis- sa. Tieto- ja viestintäteknologioiden haasteena nähtiin se, että monilta tämiseksi monitieteisiksi on oleellista. nopean kehittymisen nähtiin avanneen osa-alueilta ei kuitenkaan onnistuttu Tämä mahdollistaisi koko prosessiketjun mahdollisuuksia vastata tarpeisiin ke- tavoittamaan kaikkia keskeisiä osaajia mallintamisen, jossa yksittäisten tekijöi- hittämällä uusia geneerisiä laskentaoh- ja toimijoita tai mahdollisesti niitä ei den sijaan hallitaan kokonaisuutta mu- jelmia ja muita ratkaisuja, joita voidaan Suomesta löytynyt. Eri teollisuusalojen kaan lukien alihankintaketju. soveltaa useilla toimialoilla. Ohjelman välisten synergioiden tehostaminen visiossa tuloksena nähtiin mallinnus- ja olisi vaatinut vielä lisää verkottumisti- 5.1.2 Suorituskyky simulointitekniikoiden hyödyntämisen laisuuksia ja case-esimerkkejä teollisuu- Ohjelman rahoituksen ja koordinoinnin tuoma kilpailuetu suomalaiselle teolli- den kokemuksista. Joissain tapauksissa resursseja pidettiin melko hyvin riittä- suudelle sekä yritysten ja tutkimusosa- monitieteiseen yhteistyöhön tähtäävä vinä suhteessa asetettuihin tavoittei- puolten verkostoitunut toimintamalli. lähestymistapa johti keinotekoisten siin. Ohjelmatoiminnan osalta tutkijat Loppuarvioinnissa saatujen tulos- konsortioiden muodostumiseen, mut- näkivät, että pk-yritysten houkuttelu ten ja havaintojen perusteella MASI- ta onnistuneissa hankkeissa syntyi mukaan tutkimusprojekteihin on haas- ohjelman valmistelussa esitetyt tarpeet laajoja, monitieteisiä ja uudenlaisia teellista ja tämän edistämiseksi olisi oh- ja perusteet ohjelmalle olivat ajankoh- kokonaisuuksia. Haasteellisuudestaan jelman osalta voitu tehdä erillisiä toimia. tanaan relevantteja ja ovat sitä edelleen. huolimatta ohjelman lähestymistavan Eri teollisuusalojen välisen tiedonsiirron Mallinnus- ja simulointiosaaminen on nähtiin tuottaneen uusia yhteyksiä ja ja synergioiden hyödyntäminen olisi Suomessa korkealla tasolla sekä yritys- uudentyyppistä osaamista. osanottajien mielestä myös vaatinut että tutkimusorganisaatioissa, ja MASI- Konkreettisten tulosten osalta oh- lisäpanostuksia esimerkiksi verkottu- ohjelmassa molemmat toimijaryhmät jelman aikana ei osanottajien mielestä mistilaisuuksien ja case-esimerkkien tavoitettiin. Vastaavaa poikkialaista, syntynyt suuria läpimurtoja, mutta las- muodossa. menetelmäkehitykseen kohdistuvaa kentamenetelmien kehitys meni hank- Kokonaisuutena nähtiin, että oh- ohjelmaa ei ollut Suomessa ja tältä osin keissa merkittävästi eteenpäin. Vielä jelmalle asetetut tavoitteet olivat hyvin MASI-ohjelma täydensi t&k&i-toimenpi- ollaan kuitenkin kaukana siitä, että mo- haasteellisia. Ohjelma edesauttoi jon- teiden kokonaisuutta. nitieteellinen mallinnus olisi edennyt kin verran monitieteellisen mallinnuk- Arvioinnin perusteella ohjelma teolliseksi toiminnaksi. Haastateltujen sen tuomisessa lähemmäs teollisuutta, näyttää onnistuneen hyvin tavoittees- mukaan mallinnusta pitää edelleen mutta ohjelman resurssit ja aikaskaala saan verkottaa eri tieteen- ja toimialojen tuoda lähemmäs teollisuutta, sillä sen olivat tämän tehtävän laajamittaiseen54
  • 55. edistämiseen riittämättömät. Kuitenkin ti epäsuoria ja tulevat täysimittaisesti vastaavan laajuista ohjelmatoimintaa.nähtiin, että teollisuuden kilpailukyvyn esille vasta pidemmän ajan kuluttua. Samalla mallinnukseen liittyvän liike-edistäminen mallinnuksen ja simuloin- Palveluliiketoiminnan osalta ohjelmalla toiminnan (ohjelmistot) kasvu ja globa-nin keinoin on erittäin tärkeä tavoite ja on saattanut olla ratkaiseva rooli yksit- lisoituminen asettavat uusia haasteitaohjelma osaltaan vei muutaman aske- täisten toimijoiden kohdalla, mutta laa- kotimaiselle osaamiselle ja kilpailuky-leen eteenpäin kehityksessä tällä tiellä. jempaa merkittävää vaikutusta mallin- vylle. Tällöin tärkeiksi tekijöiksi nousevat Ohjelmamuotoisella toiminnalla nuksen ja simuloinnin hyödyntämiseen yhtäältä ns. absorptiivisen kapasiteetinsaavutettava lisäarvo tulee hyvin esille pk-yrityksissä tai palveluliiketoiminnan ylläpitäminen (kyky ja valmiudet hyö-monitieteisellä ja eri toimialoja laajasti kehittymiseen ei havaittu. dyntää uusinta osaamista) ja toisaaltaläpileikkaavalla alueella, kuten mallin- Ohjelman osanottajat näkivät, että kotimaisten ratkaisujen ja teknologioi-nus ja simulointi. Ohjelman osanottajat ohjelma on kyennyt vaikuttamaan alan den kilpailukyvyn vahvistaminen suh-kokivat, että ohjelmalla oli merkittävä tunnettuuteen ja tuonut esille mallin- teessa jo markkinoilla oleviin tuotteisiinvaikutus uusien yhteyksien ja verkosto- nuksen ja simuloinnin avulla saavutet- ja palveluihin.jen rakentamisessa. Nähtiin, että ohjel- tavissa olevia hyötyjä. Nähdään, että tä-ma kykeni katalysoimaan alan kehitystä män seurauksena mallinnusta pidetään 5.2 DTP-ohjelman väli-yleisen trendin ohella. Ohjelmassa oli nyt laajemmin varteenotettavana työ- arvioinnin johtopäätöksethuomattava määrä hankkeita, joiden kaluna ja sen roolin teollisessa toimin-haasteellisuudesta tutkimushankkeiden nassa nähdään kasvavan merkittävästi 5.2.1 Kohdentuvuustutkijat ja johtoryhmien yritysjäsenet tulevina vuosina. Tietyillä sektoreilla DTP-ohjelman käynnistämistä perustel-olivat yhtä mieltä mutta jotka olisivat mallinnus- ja simulointimenetelmien tiin teollisuuden tuotekehitys- ja tuo-jääneet kokonaan toteuttamatta ilman laajamittaisempi läpimurto osaksi teol- tantotoimintojen nopeasti lisääntyneel-MASI-ohjelmaa. lista toimintaa on jo nähtävissä. Imagon lä hajaantumisella, verkostoitumisella Ohjelman liiketoiminnalle tuomaa kehittyminen tukee myös alan palve- ja globalisoitumisella. Tuoteprosessienlisäarvoa osanottajien on vaikea arvi- luliiketoimintaa. Tunnettuus ja konk- kehittämisen ja tehokkaan ICT:n sovel-oida vaikka onnistuneita esimerkkejä reettiset esimerkit voivat esimerkiksi tamisen tarvetta ajavat asiakkaiden kas-kaupallistamisesta on olemassa. Monet merkittävästi auttaa markkinoinnissa ja vaneet vaatimukset, yritysten asemanvaikutukset ovat epäsuoria ja näkyvät asiakkaiden vakuuttamisessa. jatkuva muuttuminen arvoverkoissa,esimerkiksi teollisen toiminnan tehostu- Laaja-alaisuuden ja epäsuorien hajautettu tuotekehitys ja tuotanto se-misena ja kilpailukyvyn parantumisena vaikutusmekanismien vuoksi ohjelman kä erikoistuminen. Ohjelmaa käynnis-pidemmällä aikavälillä. vaikutuksia ja niiden laajuutta on vaikea tettäessä todettiin myös, ettei ongelma arvioida kattavasti. Selkeästi ohjelmalla yrityksissä ole niinkään teknologiarat-5.1.3 Vaikuttavuus ja vaikutusten onnistuttiin edistämään monitieteis- kaisujen kehittäminen, vaan vaikeudetkestävyys ten ja eri aloille sovellettavissa olevien liittyvät käyttöönottoon liittyvien uusi-Ohjelmalla oli merkittävä vaikutus alan mallinnusratkaisujen kehittämistä ja en toimintatapojen ja prosessien hyö-t&k&i-toiminnan vauhdittamisessa siirtämään tähän liittyvää tutkimustie- dyntämisessä.ja laaja-alaisten alaisten verkostojen toa ja osaamista teollisuuteen ja pal- Ohjelman visiossa nähdään, ettämuodostumisessa. Merkittävänä saa- veluliiketoimintaan. Tie geneerisistä tuotetiedon parempi hallinta on mer-vutuksena nähtiin, että ohjelman aika- malleista niiden laajamittaiseen teolli- kittävä tekijä yritysten menestymiseenna syntyi uusia yhteyksiä eri tieteen- ja seen soveltamiseen on pitkä ja vaikka asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelui-toimialojen välille, mikä edisti monitie- joitakin edistysaskelia pystyttiin tämän den kehittämisessä, valmistamisessa jateisten geneeristen mallien kehitystä osalta ottamaan, niin jatkon kannalta elinkaaren aikaisessa ylläpidossa.ja lisäsi laaja-alaista tietoisuutta alan suurin huoli liittyy ohjelman aikana Väliarvioinnin perusteella ohjel-toiminnasta. syntyneen osaamisen säilyttämiseen malle asetetut tavoitteet ovat hyvin Ohjelman luonteen vuoksi sen ja sen edelleen kehittämiseen kohti perusteltuja ja käytännön läheinentaloudelliset vaikutukset ovat pitkäl- teollista toimintaa, kun käynnissä ei ole lähestymistapa on oleellinen uusien 55
  • 56. ratkaisuiden käyttöönottamisen tuke- teellisen lyhyen aikavälin kehitykseen noja tehostaa yrityksen sisäistä tiedon- miseksi. Ohjelman loppukauden osalta perustuen ohjelman resursseihin ja sen välitystä, jotta tieto ei jää vain suppean osanottajat toivovat, että toiminnassa projektien aikaskaalaan. Ohjelman näh- hankeryhmän sisälle. vahvistetaan edelleen implementoin- dään tukevan ensisijaisesti käytännön- nin sekä eri toimijoiden ja eri toimialo- läheistä kehitystoimintaa. 5.2.3 Jatkotoimenpiteet jen välisen tiedonsiirron tehostamista. Loppukaudella ohjelman osanot- Ohjelman loppukaudella tulisi ensisi- Ohjelman käynnistämisen jälkeen tajat toivovat tukea tulosten jalkautta- jaisesti kiinnittää kehittää keinoja te- alkanut SHOK-toiminta on vaikuttanut miseen. Tilanteen parantamiseksi ohjel- hostaa ohjelmassa syntyvien tulosten merkittävästi alan t&k&i-kenttään ja osa maan kaivataan lisää laajempia koko- hyödyntämistä käytännössä. Tulosten toimijoista kokee tilanteen ja työnjaon naisuuksia hallitsevia palveluntarjoajia, jalkauttamisen tueksi toivotaan myös hyvin epäselvänä. SHOK:ien toimintaa asiantuntijoita ja järjestelmätoimittajia lisää konkreettisia sovelluskohteiden on käynnistetty vasta vuodesta 2008 avuksi implementointiin. Tutkimuspro- case-esimerkkejä sekä tiedon välittä- lähtien ja uusien toimenpiteiden käyn- jektien osalta tulosten hyödyntämisen mistä yrityksille ja yli toimialarajojen. nistysvaiheeseen liittyy tyypillisesti tehostamiseksi tulisi ensisijaisesti tehos- Yhteenveto ehdotetuista toimen- viestinnällisiä haasteita eri sidosryh- taa tutkimustiedon välittämistä yrityksil- piteistä: mien tavoittamisen ja tiedottamisen le ja verkottaa saman aihepiirin toimijoi- kattavuuden osalta. Jatkossa toivotaan ta. Ohjelmalta toivotaan myös vahvasti A. Tiedonsiirron tehostaminen avoimempaa vuoropuhelua Tekesin, case- ja best practices -esimerkkejä eri Suurin osa sekä tutkijoista että yritys- osaamiskeskittymien osapuolten ja toimialoilta. Näiden avulla voidaan vai- hankkeiden yhteyshenkilöistä toivoo muiden alan toimijoiden välille. kuttaa yritysten päättäjien mielipiteisiin ohjelmassa edelleen tehostettavan Alan kehitykseen on ohjelman en- esittelemällä projekteista saatavia liike- tutkimustiedon välittämistä yrityksille. simmäisten vuosien aikana vaikuttanut toiminnallisia hyötyjä konkreettisten Tutkijat myös toivovat mahdollisuuksia merkittävästi myös vallinnut taloudel- esimerkkien avulla. rakentaa tiiviimpää yhteistyötä ohjel- linen suhdanne, jonka vuoksi erityisesti DTP on yrityspainotteinen ohjelma man piirissä olevien yritysten kanssa. pk-yrityksissä on jouduttu merkittävästi ja tämän vuoksi ohjelman tuoma lisäar- Nähdään, että tietyn aihealueen yri- leikkaamaan t&k-toimintaa. Tämä on vo on osittain epäselvempi kuin MASI- tykset ja aihetta geneerisemmin tutki- näkynyt konkreettisesti DTP-ohjelman ohjelmassa. Monet yritykset tarkastele- vat tutkimusorganisaatiot tulisi saattaa tutkimushankkeissa yritysjäsenten vaih- vat ohjelmaa pitkälti oman hankkeensa yhteen. Tavoitteena tässä on tehostaa tumisena. Taantuma on vaikuttanut näkökulmasta, eivätkä ole liiemmin tutkimustulosten jalkauttamista vastaa- kielteisesti erityisesti verkostomaisen osallistuneet muuhun ohjelmatoimin- maan paremmin yritysten tarpeita. toimintatavan kehittämiseen ja osassa taan. Ohjelman nähdään kuitenkin tar- Omalla hankkeellaan ohjelmassa hankkeissa on jouduttu muuttamaan joavan tietoa uusimmasta osaamisesta mukana oleville yrityksille ohjelman suunnitelmia. Nyt tilanne näyttää alan ja parhaista käytännön ratkaisuista sekä tuoma lisäarvo jää useasti epäselväksi toimijoiden kannalta kuitenkin valoisam- verkostoitumismahdollisuuksia. Yritys- tai vähäiseksi. Tilanteen parantamisek- malta, ja pk-yrityksiä tulisikin aktivoida hankkeiden edustajista merkittävän si ohjelmalta toivotaan tehokkaampaa mukaan vielä ohjelman loppupuolella. suuri osa kertookin hyötyneensä oh- tiedottamista ohjelmassa mukana ole- jelman tutkimushankkeista tavalla tai vien yritysten piirissä. 5.2.2 Suorituskyky toisella. Ohjelmalta toivotaan tehokkaam- Väliarvioinnin tulosten perusteella oh- Jatkossa eri toimijoiden tavoitta- paa viestintää ja laajempaa näkymistä jelman tavoitteiden nähdään olevan mista ja tiedonsiirtoa tulisi edelleen eri toimija- ja sidosryhmien tavoittami- tärkeitä teollisen toiminnan kehitykselle tehostaa. Tämä käsittää niin tutkimus- seksi sekä toimialojen välisen tiedon- Suomessa ja ohjelmalla on pyritty vai- tiedon välittämisen yrityksille kuin siirron tehostamiseksi. Erityisesti toimia kuttamaan oikeisiin asioihin. Alan toi- laaja-alaisemman tiedottamisen yli toi- tulisi tehostaa pk-yritysten ja järjestel- mijoiden mielestä ohjelmalla voidaan mialarajojen. Myös ohjelmassa mukana mätoimittajien aktivoimiseksi mukaan kuitenkin vaikuttaa oleellisesti vain suh- olevien yritysten osalta tulisi miettiä kei- ohjelmaan.56
  • 57. Toimenpide-ehdotukset: Toimenpide-ehdotukset: • Järjestelmätoimittajien aktivoin-• Työpaja tietyn aihepiirin tutkijoille • Pk-yritysten ja järjestelmätoimitta- ti mukaan käytännön implemen- ja yrityksille jien aktivointi tointiin• Tehostettu tiedotus ohjelman yri- • Alueellisten toimijoiden (ELY-kes- • Demonstraatiohakujen järjestämi- tysten piirissä kukset, OSKE-verkosto) hyödyntä- nen ohjelmassa.• Laaja-alaiset seminaarit suunnattu- minen na eri sektoreiden edustajille ja yri- • Järjestelmätoimittajien kutsumi- 5.3 Suositukset tysten johdolle nen mukaan ohjelman tilaisuuk-• Viestinnän toimenpiteet ohjelman siin ja työpajoihin MASI-ohjelman loppuarvioinnin ja laajemman näkyvyyden saavutta- • Kansainvälisten yhteyksien tukemi- DTP-ohjelman väliarvioinnin pohjalta miseksi nen tutkimushankkeissa. on päädytty seuraaviin suosituksiin liit-• www-sivujen kehittäminen yritys- tyen innovaatiopolitiikan, Tekesin ohjel- ten tarpeisiin C. Tulosten jalkauttamisen maprosessin ja alojen t&k&i-toiminnan tehostaminen• Ohjelman toimijoiden tehokkaam- strategiseen kehittämiseen. pi hyödyntäminen viestinnän toi- Tulosten jalkauttamisen tehostami- menpiteissä. nen nähdään ohjelman loppukauden A. Mallinnuksen, simuloinnin ja digitaalisen tuoteprosessin t&k&i- tärkeimpänä kehitystarpeena sekäB. Verkottaminen ja toimijoiden toiminnan kehittäminen tutkimus- että yritysprojektien osalta.aktivoiminen Tilanteen parantamiseksi ohjelmaan Strategisen huippuosaamisen keskit-Tutkijat toivovat ohjelmalta keinoja te- kaivataan lisää laajemmat kokonaisuu- tymien ja sidosryhmien välistä tiedon-hostaa yritysyhteistyötä ja toimialoja det hallitsevia palveluntarjoajia, asian- vaihtoa on tehostettava. Sekä päätty-yhdistävää toimintaa. Erityisesti pk-yri- tuntijoita ja järjestelmätoimittajia avuksi neessä MASI-ohjelmassa että käynnissätyksiä, järjestelmätoimittajia ja veturiyri- implementointiin. olevassa DTP-ohjelmassa tutkijoilla jatyksiä toimittajaverkostoineen tarvitaan Järjestelmätoimittajilla on kiin- yrityksillä on ollut vaikeuksia hahmot-lisää tutkijoiden näkökulmasta. nostusta osallistua uusien sovellusten taa SHOK-toiminnan avaamia mahdol- Pk-yritysten osallistumishalukkuut- testaamiseen, esimerkiksi demonstraa- lisuuksia alan t&k&i-toiminnalle. SHOK:itta tulisi lisätä etsimällä keinoja madaltaa tiohankkeisiin, joilla esitetään liiketoi- herättävät epätietoisuutta ja -varmuut-osallistumiskynnystä (esim. rahoitusky- mintalähtöisiä esimerkkejä digitaalisen ta. SHOK:ien toimintaa on käynnistettysymykset) ja suuntaamalla hankkeiden tuoteprosessin luomista uusista mah- vastikään ja uusien toimenpiteidensisältö siten, että se tuo lisäarvoa yrityk- dollisuuksista. käynnistysvaiheeseen liittyy tyypillisestisille kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä. Tutkimusprojektien osalta tulosten viestinnällisiä haasteita eri sidosryhmi-Pk-yritysten tavoittaminen on myös on- hyödyntämisen tehostamiseksi tulisi en tavoittamisen ja tiedottamisen kat-gelmallista, sillä nämä eivät tyypillisesti ensisijaisesti tehostaa tutkimustiedon tavuuden osalta. Tekesin ohjelmapro-käy ohjelman järjestämissä tilaisuuksissa välittämistä yrityksille ja verkottaa sa- sessin ja SHOK:ien keskinäistä toimivaatai www-sivuilla. Pk-yritysten tavoittami- man aihepiirin toimijoita. Tutkijapuolel- yhteistyötä ja tiedottamista tulisi laa-sessa ja tiedonvälityksessä apuna voivat ta ehdotettiin myös demonstraatioha- jentaa ja avata mahdollisimman paljontoimia alueelliset toimijat, kuten ELY- kujen järjestämistä ohjelmassa. myös ohjelmaprosessin piirissä olevillekeskukset ja osaamiskeskukset (OSKE- sidosryhmille. Koska SHOK-toiminnanverkosto). Ohjelman laaja-alaisen tiedot- Toimenpide-ehdotukset: aikajänne on Tekesin ohjelmien aikajän-tamisen tehostaminen toimii keskeisenä • Työpaja (tai sarja työpajoja aihepii- nettä pitempi, osaamisen jatkuvuudentukikeinona tässä työssä. Tutkijoiden ak- reittäin), johon kootaan mukaan turvaaminen edellyttää SHOK:ien huo-tivoinnin osalta ohjelman tavoitetason kohdeyrityksiä sekä konsultteja ja mioimista tiedotuksessa jo ohjelmienpitäminen korkealla, näkyvyys ja kansain- järjestelmäntoimittajia edistämään kuluessa.välinen toiminta ovat keinoja nostaa oh- palveluiden kysynnän ja tarjonnanjelman profiilia tutkijoiden keskuudessa kohtaamista 57
  • 58. B. Tekesin ohjelmaprosessin Ohjelmien tutkimushankehakujen vaatiopolitiikan keinoin on lähtökoh- kehittäminen kestoon ja rahoituspäätösten myöntö- taisesti haastavaa. Myös MASI- ja DTP- Yritys- ja tutkimushankkeiden väli- prosesseihin on kiinnitettävä huomiota. ohjelmissa pk-yritysten tavoittaminen seen vuorovaikutukseen on panos- Aiehakuineen reilusti yli vuoden kestä- on osoittautunut vaikeaksi, vaikka se tettava ohjelmatoiminnassa. Sekä vä tutkimushankehaku tuottaa tutki- on ollut molempien ohjelmien keskei- MASI- että DTP-ohjelmassa huomat- mushankkeiden vetäjille paradoksaali- senä tavoitteena. Ei voida olettaa, että tava osa yrityshankkeista on hyötynyt sesti ongelmia myönteisen päätöksen kysymys olisi yksittäisiä ohjelmia kos- tutkimushankkeista vaikka yritys ei olisi saapuessa. Vetäjiltä ei voida edellyttää kevasta ongelmasta, vaan pk-yritysten osallistunutkaan tutkimushankkeiden tutkijoiden pitämistä reservissä odot- tavoittaminen on ylipäätään haastavaa johtoryhmätyöskentelyyn. Toisaalta tamassa myönteistä rahoituspäätöstä. kaikissa t&k&i-politiikan interventioissa. tutkimushankkeiden tutkijoilla on ollut Tästä syystä myönteisen rahoitus- Ohjelmatoiminnassa voi syntyä helpos- molemmissa ohjelmissa heikosti tietoa päätöksen ja hankkeen varsinaisen ti negatiivinen kierre, jossa pk-yritykset ohjelmassa toteutettavista yrityshank- käynnistysajankohdan välillä tulisi olla eivät ole kiinnostuneita osallistumaan keista. Tekesin ohjelmaprosessissa olisi riittävästi aikaa, jotta hankekonsortiot ohjelmaan, koska he eivät tunne sitä, etsittävä keinoja poistaa asymmetrista löytävät sopivat henkilöt tai vapautta- ja vastaavasti ohjelman toimijat ku- tiedonvaihtosuhdetta tutkijoiden ja vat heidät muista tehtävistä hanketta ten tutkijat eivät ole kiinnostuneita yrityshankkeiden välillä. Olisi etsittä- varten. Samalla tiedottamista tutkijoille houkuttelemaan pk-yrityksiä mukaan vä keinoja tuoda tutkijat lähemmäksi hakuprosessin aikataulusta ja vaiheista hankkeisiin, koska pk-yritykset eivät yrityshankkeita, koska merkittävä osa olisi syytä tehostaa. lähtökohtaisesti tunne ohjelmatoimin- yrityshankkeista jo hyötyy tutkimus- taa. Kotimaan toimintaympäristössä pk- hankkeista näkymättä tutkimushank- C. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan yritysten tavoittamista ei voida laskea kehittäminen keiden johtoryhmissä. Vuorovaikutuk- pelkästään www-sivujen tai yleisen tie- sen tehostamisen olisi tapahduttava Pk-yritysten tavoittaminen t&k&i-po- dotustoiminnan varaan. Yhtenä edistä- vapaaehtoiselta pohjalta (kilpailunäkö- litiikan instrumenteilla vaatii erityis- miskeinona voidaan nähdä alueellisten, kulman huomioiminen). Lisäksi vuoro- huomiota. Euroopan komission Yritys- paikallisia yrityksiä ja heidän tarpeitaan vaikutuksessa tulisi huomioida markki- ja teollisuustoiminta -pääosaston toi- tuntevien toimijoiden (ELY-keskukset, nointinäkökulma. Tutkijoita on tuettava minnan piirissä (esim. Europe INNOVA teknologiakeskukset, alueelliset kehit- kertomaan ja markkinoimaan selkeästi -aloite yritysten innovaatiotoiminnan tämisorganisaatiot) entistä aktiivisempi omaa osaamistaan ja valmiuksiaan, jot- tukemiseksi) viime vuosina saatujen osallistaminen kansallisiin ohjelmiin. ta edellytykset tutkijoiden osaamisen ja kokemusten perusteella pk-yritysten Tämä olisi huomioitava myös resurssien yritysten tutkimustarpeiden kohtaami- tavoittaminen ja aktivoiminen inno- allokoinnissa. selle täyttyvät.58
  • 59. LIITE 1. Haastatellut Liite 1MASI-ohjelmasta haastatellut asiantuntijat DTP-ohjelmasta haastatellut asiantuntijatVille Alopaeus, Aalto-yliopisto (TKK) Juhamatti Heikkilä, Metso MineralsKenneth Eriksson, Process Flow Oy Janne Jansson, Modultek OyRolf Hernberg, Aalto-yliopisto (TKK) Tapio Juurakko, Ideal Product Data OyTuomo Kauranne, Arbonaut Oy Petri Makkonen, Aalto-yliopisto (TKK)Arto Kotipelto, Tekes Asko Martio, Variantum OyPertti Koukkari, VTT Kalervo Nevala, Oulun yliopistoOlli Simula, Aalto-yliopisto (TKK) Esa Nousiainen, WärtsiläTimo Syrjänen, Pöyry Finland Oy Pentti Patosalmi, Ferroplan OyPekka Taskinen, VTT Kari Penttinen, Tekes Timo Syrjänen, Pöyry Finland Oy Seppo Virtanen, TTY 59
  • 60. LIITE 2. Kyselyihin vastanneetLiite 2 MASI-ohjelman loppuarviointikyselyyn vastanneet Antero Arkkio Aalto-yliopisto Jussi Laitio Neste Jacobs Oy Antti Haapala Oulun yliopisto Jussi Manninen VTT Antti Komulainen Endat Oy Kai Hiltunen Numerola Oy Antti Koponen VTT Kai Siren Aalto/TKK Antti Oksanen TTY Kaisa Miettinen Jyväskylän yliopisto Antti Peltola Creanex Oy Kari Hartonen Helsingin yliopisto Antti Rinne Outotec Kari Saarinen ABB AB Antti Sundholm RAY Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Ari Nissinen Insta DefSec Oy Kristian Sahlstedt Pöyry Finland Oy Asko Ellman TTY Marja Englund Fortum Oyj Asko Valli Metropolia Ammattikorkeakoulu Markku Lehtinen Oulun yliopisto Asta Kärkkäinen Nokia Markku Mäntylä Metso Automation Oy Eija Parmes VTT Markku Reunanen Aalto / Taideteollinen korkeakoulu Eila Lehmus VTT Markus Olin VTT Erkki Nissinen Orion R&D Matti Häppölä Fortum Power and Heat Oy Hannu Eloranta Tampereen teknillinen yliopisto Matti Koivikko Sulzer Hannu Martikainen Tamfelt Matti Sintonen Helsingin yliopisto Filosofian laitos Harri Hakala KONE OYj Mika Teräs Turun PET keskus Heikki Haario LUT Mikael Wahlforss ZOT Oy Heikki Rekonen AWR-APLAC Oy Mikko Höynälänmaa Pöyry Finland Oy Ilppo Vuorinen Turun yliopisto Mikko Kittilä Prowledge oy Ismo Mäkelä DeskArtes Mikko Liukkula Nokian Renkaat Oyj Isto Kannisto TeliaSonera Oyj Mikko Lyly CSC Jaakko Heinonen VTT Minna Lanz Tampereen teknillinen yliopisto Jan Åström CSC Olli Rimpinen UPM-Kymmene Janne Mäkinen Platom Oy Olli Simula Aalto-yliopisto, TKK Jari Mäkinen Tampereen teknillinen yliopisto Ossi Kaario Aalto Jarkko Tikka Patria Aviation Oy Pakarinen Lauri Andritz Oy Jarmo Lilja Rautaruukki Oyj Pasi Marttila COMSOL Oy Johan Gronqvist Neste Oil Pasi Miikkulainen Andritz Oy Johannis Likos Alfa Laval Vantaa Oy Pekka Neitttaanmäki JY Juhani Heilala VTT Pentti Kupari Outokumpu Stainless Oy Jukka Silén TTY Säätiö Pentti Saarenrinne TTY/EPR Jussi Enkovaara CSC Pertti Koukkari VTT 60
  • 61. Peter Råback CSC Taisto Tinttunen AWR-APLAC Oy Liite 2Petri Ebeling Process Vision Oy Tanja Kotro KuluttajatutkimuskeskusPetteri Multanen TTY/IHA Tapio Ahokainen OutotecPirjo Valkonen Fläkt Woods Oy Tapio Ala-Nissilä Aalto-yliopiston TKKPorkholm Kari Fortum, Power-divisioona Tapio Takala Aalto / TKKReijo Tuokko TTY Tero Tuovinen Jyväskylän YliopistoReijo Viinonen Actiw Oy Timo Avikainen Nokia OyjReima Mäkiranta Oilon Timo Fabritius Oulun yliopistoRiikka Virkkunen VTT Timo Huvinen Pöyry Building Services OyRiku Mäkinen TTY-säätiö Timo Lehtinen Ramentor OyRisto Ritala TTY Timo Siikonen TKKRisto Ruutiainen Larox Flowsys Oy Timo Varkoi TTY-säätiöRisto Talja Metso Paper Oy Tommi Karhela VTTRolf Stenberg Aalto yliopisto Tuomas Stoor Oulun yliopistoSami Asikainen TVO Tuomo Raami Cargotec Finland OySampsa Laine Data Rangers Oy Ville Alopaeus Aalto-yliopistoSarita Hernesniemi Luvata Pori Oy Ville Ruuskanen Atria Suomi OySeppo Louhenkilpi TKK Ville Tossavainen Tampereen teknillinen yliopistoSimo Hostikka VTT Ville-Pekka Heikkilä Metso Power OyDTP-ohjelman väliarviointikyselyyn vastanneetAnneli Silventoinen LUT Hannu Santahuhta Cargotec Finland OyAntti Haanpää Ideal Product Data Oy Harri Nordlund Aalto yoAntti Laurikainen Metropolia ammattikorkeakoulu Hasse Nylund TTYAntti Pulkkinen TTY Heikki Aalto Delfoi OyAntti Siren FIMA Heikki Pernu TTYAri Törrönen NCC Heli Helaakoski VTTAsko Martio Variantum Oy Heljä Franssila Tampereen Yliopisto / INFIMDavid Hästbacka TTY Henry Paajanen Ilmavoimien MateriaalilaitosErkki Kumpulainen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Iiro Vidberg VTTEsa Hietikko Savonia-ammattikorkeakoulu Ismo Kuuri MOdultek OyEsa Niemelä Hermia Oy Jaakko Junninen Mantsinen group Ltd OyEsa Nousiainen Wärtsilä Finland Oy Janne Jansson Modultek OyEsko Simpanen CadWorks Oy Janne Salmela Insinööritoimisto ProLine OyHanna Kropsu-Vehkaperä Oulun Yliopisto Jari Suokas Rand Worldwide OyHannele Lampela LUT Jari Turunen Joptek CompositesHannu Hyvönen Wärtsilä Fuel Cells Jarmo Alanen VTTHannu Kärkkäinen TTY Jarmo Söderman THTH ry 61
  • 62. Jarmo Viitanen Cieltum Oy Mika Hyyrynen Auramo OyLiite 2 Jarno Halme Tamware Mika Jaakkola Destaia Oy Jorma Papinniemi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mika Reinilä ATR Soft Oy Jouko Koiranen Metso Foundries Jyväskylä Oy Mika Riihimaa Pesmel Oy Jouko Kärkkäinen KPAMK / CENTRIA Tutkimus ja Mikael Haag VTT Kehitys Pasi-Pekka Kyttänen Innosteel Factory Oy Jouko Laitinen TTY Pekka Makkonen jyväskylän yliopisto Juha Anttila Industrial ITC Oy Pekka Siltanen VTT Juha Kauppila HT Laser Oy Pekka Taskinen VTT Juhamatti Heikkilä Metso Minerals Oy Pentti Eklund VTT Juhani Orkas Aalto-yliopiston teknillinen korkea- Pentti Patosalmi Ferroplan Oy koulu Per-Erik Hagmark Tampereen teknillinen yliopisto Juho Malmi TTY/VBLab Petri Hassinen KONE Jukka Borgman Teknillinen korkeakoulu Petri Kymäläinen Dieffenbacher Panelboard Oy Jukka Kuusisto Tampereen teknillinen yliopisto Petri Makkonen Aalto Yliopisto Jukka Perttilä Fimet Oy Petri Mannonen Aalto yliopisto Jussi Okkonen TTY Petteri Piippo Valtra Oy Ab Jussi Vakkilainen TTY Raimo Puro Delfoi Oy Kai Kärkkäinen Savonia-amk Reijo Sulonen Aalto-yliopisto, TKK Kalervo Nevala Oulun yliopisto Sami Tuuri Fortum Kari Koskinen Aalto Seppo Kuikka TTY Kari Koskinen TTY Seppo Virtanen Tampreen teknillinen yliopisto Kari Saarinen Dassault Systemes Finland Oy Soini Särkilahti Cybercom Katri Valkokari VTT Tanja Saarelainen Aalto yliopiston teknillinen korkea- Katrine Mahlamäki TKK koulu Kim Jansson VTT Teemu Ruohola Delfoi oy Kim Viljanen Aalto-yliopisto Tero Frondelius Wärtsilä Lasse Pesonen Nokia Timo Galkin NSN Leena Raukola Elematic Oy Ab Timo Ingalsuo Tampereen yliopisto Leo Torvikoski Eurostep Oy Timo Määttä VTT Marko Elo CC Systems Oy Timo Schäfer Oulun yliopisto Marko Mäkipää Tampereen yliopisto Timo Talvio CadON Oy Matti K. Hakala HAMK Tomas Stenlund Ineo Matti Kerätär MekSystems Oy Tommi Mannerjoki Relides Oy Matti Kumpuainen Aquaflow Oy Toni Teittinen TTY VBLab Matti Tauriainen TKK Veijo Ikonen TTY Matti Verkasalo Polar Electro Oy Veijo Niemelä Vertex Systems Oy Mauri Sitolahti MP Soft Oy Ville Välimaa Solteq Oyj Merilä Markus Nokia Michael Nyman CADi Oy 62
  • 63. LIITE 3. Kyselylomakkeet Liite 3MASI-ohjelman loppuarviointikyselyn peruskyselylomake 63
  • 64. Liite 364
  • 65. 65 Liite 3
  • 66. Liite 366
  • 67. 67 Liite 3
  • 68. Liite 368
  • 69. DTP-väliarviointikyselyn peruskyselylomake Liite 3 69
  • 70. Liite 370
  • 71. 71 Liite 3
  • 72. Liite 372
  • 73. Tekesin ohjelmaraportteja8/2010 Monialaistuva ohjelmatoiminta – MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien arviointi. Janne Lehenkari, Laura Juvonen, Tarmo Lemola, Jouko Lintunen ja Henri Lahtinen. Arviointiraportti. 72 s.7/2010 Kohti uutta tuotantoajattelua – SISU 2010- ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi. Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Toni Riipinen ja Lasse Kivikko. Arviointiraportti. 80 s.6/2010 From Spearheads to Hunting – Evaluation of Nano Programmes in Finland. Tuomas Raivio, Piia Pessala, Jatta Aho, Tiina Pursula, Alina Pathan, Jukka Teräs and Kaarle Hämeri. Evaluation Report. 67 p.5/2010 Arjen muutoksista työelämän innovaatiotoiminnaksi – Työelämän kehittämisohjelma 2004–2010. Olli Oosi, Annu Kotiranta, Henrik Pekkala, Mikko Wennberg, Mikko Valtakari, Jari Karjalainen ja Mervi Rajahonka. Arviointiraportti. 87 s.3/2010 MASI Programme 2005–2009. Niina Holviala (ed.). Final Report. 137 p.2/2010 FinnWell – terveydenhuollon ohjelma 2004–2009. Loppuraportti. 50 s.1/2010 SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu. Loppuraportti. 246 s.7/2009 Klusteria rakentamassa – Kiinteistö- ja rakennusklusteriohjelmien arviointi. Karoliina Rajakallio, Outi Nietola, Johanna Nummelin, Laura Peuhkuri, Jari Sassi, Petri Vasara ja Tomi Ventovuori. Arviointiraportti. 61 s.6/2009 Terveydenhuollon laitekehityksestä systeemien kehittämiseen – FinnWell- ja iWell- ohjelmien arviointi. Jani Saarinen, Kirsi Kiviniemi, Marjo Mäenpää, Henrik Pekkala ja Jari Vuori. Arviointiraportti. 36 s.5/2009 Suomalaisen ilmastoliiketoimintaklusterin synty – Climtech- ja ClimBus-ohjelmien arviointi. Juha Vanhanen, Tiina Pursula, Mikko Halonen, Jari Hiltunen, Timo Penttinen ja Sanna Syri. Arviointiraportti. 47 s.4/2009 ClimBus – Business Opportunities in the Mitigation of Climate Change 2004–2008. Final Report. 564 p.3/2009 Teräksen puhtaustutkimusta ja asiakkaille erikoistuotteita – Metallien jalostuksen ohjelmien arviointi. Mervi Rajahonka, Mikko Valtakari, Pertti Kiuru, Jari Karjalainen, Toni Riipinen ja Erkki Hämäläinen. Arviointiraportti. 76 s.2/2009 NewPro – Uusiutuva metalliteknologia – Uudet tuotteet 2004–2009. Loppuraportti. 183 s.1/2009 MERIKE – Meriteollisuuden toimialakohtainen teknologiaohjelma 2003–2007. Loppuraportti.7/2008 Tekesin julkisen tutkimuksen hankkeiden vaikuttavuuden arviointi. Arviointiraportti. Paavo-Petri Ahonen, Piia Pessala, Mari Hjelt ja Mikko Syrjänen. 76 s.6/2008 Finnish participation in the EU 6th Framework Programme – Evaluation of Participation and Networks. Soile Kuitunen, Katri Haila, Ilpo Kauppinen, Mikko Syrjänen, Juha Vanhanen, Paavo-Petri Ahonen, Ilkka Tuomi, Pekka Kettunen & Teemu Paavola. Evaluation Report. 91 p.Julkaisujen tilaukset: www.tekes.fi/julkaisut 73
  • 74. LisätietojaJanne LehenkariAdvansis Ltd.janne.lehenkari@advansis.fiPekka PesonenTekespekka.pesonen@tekes.fiTekes – teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskusvaihde 010 191 480asiakasneuvonta info@tekes.fikirjaamo kirjaamo@tekes.fiKyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 6900101 Helsinkiwww.tekes.fiLokakuu 2010ISSN 1797-7347ISBN 978-952-457-513-3