Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä

on

  • 1,688 views

Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä.

Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä.

Statistics

Views

Total Views
1,688
Views on SlideShare
1,688
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
8
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä Media 2009 – Selvitys alan markkinatilanteesta ja trendeistä Document Transcript

  • 








  • Media
2009
 2
(40)




Esipuhe

Suomen
mediateollisuutta
ja
joukkoviestintämarkkinoita
hallitsee
muutama
suuri
yritys.
Lisäksi
alalla
toimii
lukuisia
pienempiä
yrityksiä.
Alalle
on
myös
tullut
uusia
globaalisti
toimivia
pelureita
kuten
Facebook
ja
Google
sekä
muita
erilaisten
alustojen
tarjoajia.
Viestintä
tapahtuu
entistä
enemmän
yhteisöissä
ja
niiden
kautta.
Toimialan
rajat
eivät
ole
enää
selkeitä
ja
yhä
useampi
yritys
toimii
usealla
median
alatoimialalla.

Toimiala
on
myös
kansainvälistynyt
digitalisoitumisen
myötä,
ja
etenkin
kuluttajien
ajasta
kilpailee
yhä
useampi
palvelu.
Uusissa
palvelukonsepteissa
yhdistyy
monta
viestintämuotoa
tai
mediaa.
Esimerkiksi
internetin
yhteisö‐palveluissa
yhdistyvät
kohde‐
ja
joukko‐viestintä,
henkilökohtainen
viestintä
sekä
pelit
ja
musiikki.

Media‐ala
on
pitkään
ollut
murrosvaiheessa.
Uhkana
on,
että
murrosta
ei
pystytä
hyödyntämään
ja
uusien
konseptien
kehitys
tapahtuu
muualla
kuin
Suomessa.
Murros
merkitsee
kuitenkin
myös
tilaa
ja
mahdollisuuksia
uusille
toimijoille,
uusille
palveluille
ja
uudentyyppisten
työkalujen
kehittäjille.

Digital
Media
Finland
Oy
on
tehnyt
selvityksen
media‐alasta
Tekesin
toimeksi‐annosta.
Selvityksen
tavoitteena
oli
saada
kokonaiskuva
alan
markkinoista
ja
trendeistä.
Selvityksessä
kartoitettiin
suurimmat
media‐alan
yritykset
ja
kasvuyritykset
Suomessa.
Yrityslista
on
koostettu
yhteistyössä
Digibusiness‐klusteriohjelman
kanssa.
Kiitokset
myös
muille
raportin
toteutukseen
osallistuneille.

Selvityksessä
kartoitettiin
media‐alan
trendejä
kansainvälisesti
uusien
liiketoimintamahdollisuuksien
hahmottamiseksi.
Selvitys
tehtiin
osana
Tekesin
media‐alalle
suuntaamaa
Median
uudet
sovellukset
‐projektia.
Aiemmin
Tekes
on
muun
muassa
selvittänyt
yhdessä
Finpron
kanssa
media‐alan
trendejä
eri
maihin
kohdistuneissa
selvityshankkeissa.
Vuorovaikutteinen
viestintä
on
nostettu
myös
teemana
Tekesin
strategiaan
yhtenä
tärkeänä
kehittämis‐kohteena.

Mari
Isbom,
teknologia‐asiantuntija
Ohjelmistot
ja
digitaalinen
media
Tekes

  • Media
2009
 3
(40)





Sisällysluettelo



Esipuhe .................................................................................................................. 2Sisällysluettelo....................................................................................................... 31 Taustaa ............................................................................................................ 51.1 Lähtökohdat ..............................................................................................................................................51.2 Media
2009 ................................................................................................................................................5 1.2.1 Tavoitteet ...............................................................................................................................................5 1.2.2 Työmenetelmät ....................................................................................................................................51.3 Selvityksen
rakenne...............................................................................................................................62 Media‐
ja
viihdetoimiala................................................................................... 72.1 Markkinat
ja
kehityssuunnat .............................................................................................................7 2.1.1 Kansainvälinen
mediamarkkina ..................................................................................................7 2.1.2 Kansainvälinen
tietoliikenteen
markkina................................................................................8 2.1.3 Suurimmat
mediayhtiöt...................................................................................................................8 2.1.4 Muita
media­alalla
toimivia
yhtiöitä.........................................................................................92.2 Mediatoimiala
Suomessa .....................................................................................................................9 2.2.1 Mediamarkkina
Suomessa ..............................................................................................................9 2.2.2 Suurimmat
mediayhtiöt................................................................................................................ 10 2.2.3 Media­alan
kasvuyhtiöt................................................................................................................. 112.3 Mainonta
ja
markkinointiviestintä
median
ansaintamallina ............................................12 2.3.1 Mainonnan
kehitys
eri
medioissa ............................................................................................. 12 2.3.2 Mainonta
Suomessa ........................................................................................................................ 14 2.3.3 Uudet
ansaintamallit
ja
kehityssuunnat ............................................................................... 142.4 Internet
ja
mobiili
sisältöjen
jakeluteinä ...................................................................................15 2.4.1 Internet­
ja
mobiilikäyttäjät ....................................................................................................... 15 2.4.2 Internet
jakelutienä ........................................................................................................................ 16 2.4.3 Mobiilikanava
jakelutienä ........................................................................................................... 173 Televisio,
elokuva
ja
radio ...............................................................................183.1 Markkina
ja
kehityssuunnat ............................................................................................................183.2 Television
jakelutiet............................................................................................................................19 3.2.1 Maanpäällinen .................................................................................................................................. 19 3.2.2 Kaapeli.................................................................................................................................................. 20 3.2.3 Satelliitti .............................................................................................................................................. 20 3.2.4 IPTV........................................................................................................................................................ 203.3 Vuorovaikutteinen
tv
ja
tv/sms‐palvelut ..................................................................................203.4 Internet‐video
ja
–tv ...........................................................................................................................213.5 Mobiili‐tv..................................................................................................................................................223.6 Elokuva .....................................................................................................................................................223.7 Radio..........................................................................................................................................................233.8 Suomen
markkinan
nykytila ...........................................................................................................23

  • Media
2009
 4
(40)




4 Pelitoimiala .....................................................................................................254.1 Markkina
ja
kehityssuunnat ............................................................................................................254.2 Suomen
markkinan
nykytila ...........................................................................................................255 Paikkatietopalvelut .........................................................................................265.1 Markkina
ja
kehityssuunnat ............................................................................................................265.2 Suomen
markkinan
nykytila ...........................................................................................................276 Musiikki ..........................................................................................................276.1 Markkina
ja
kehityssuunnat ............................................................................................................276.2 Suomen
markkinan
nykytila ...........................................................................................................287 Yhteisöpalvelut ...............................................................................................297.1 Kuluttajapalveluiden
markkina
ja
kehityssuunnat ...............................................................297.2 Yrityspalveluiden
markkina
ja
kehityssuunnat ......................................................................317.3 Suomen
markkinan
nykytila ...........................................................................................................318 Yhteenveto
ja
johtopäätökset .........................................................................328.1 Havaintoja ...............................................................................................................................................32 8.1.1 Eräiden
lukujen
vertailua............................................................................................................. 32 8.1.2 Suomalaiset
kärkiyritykset.......................................................................................................... 338.2 Ennusteita ...............................................................................................................................................34 8.2.1 Media­alan
kehityssuuntia .......................................................................................................... 34 8.2.2 Suomalaisyhtiöiden
liiketoimintamahdollisuuksia .......................................................... 35LIITE:
Suurimmat
suomalaiset
media‐alan
yhtiöt...................................................37
  • Media
2009
 5
(40)





1 Taustaa

1.1 Lähtökohdat

Media
on
maailmanlaajuisesti
1.700
miljardin
dollarin
kokoinen
toimiala,
jonka
vaikutus
ulottuu
myös
monille
muille
toimialoille.

Mediatoimiala
on
voimakkaassa
muutoksessa.
Digitaalisen
median
aikakaudella
yritysten
liiketoimintaympäristö
muuttuu
nopeasti,
mikä
merkitsee
alan
yrityksille
näkökulmasta
riippuen
uhkia
tai
mahdollisuuksia.
Toimialan
käsite
menettää
merkitystään
ja
yritysten
on
seurattava
useiden
eri
alojen
kehitystä.

Kaikessa
liiketoiminnassa
yritysten
on
keskeistä
ymmärtää
oma
toimintaympäristö
ja
sen
kehittyminen.
Tämä
selvitys
tuo
jäsenneltyä
tietoa
mediakentän
kehityksestä
yritysten
liiketoimintasuunnittelun
tueksi.

Samaan
aikaan
selvityksen
laadinnan
kanssa
maailmanlaajuinen
finanssikriisi
syveni,
mikä
toi
vielä
ylimääräisen
epävarmuustekijän
markkinan
kehityksen
ennakointiin.
Vaikea
taloustilanne
kaikella
todennäköisyydellä
nopeuttaa
joitain
ja
hidastaa
joitain
trendejä.

1.2 Media
2009
1.2.1 Tavoitteet

Tämän
selvityksen
tavoitteena
on
 • antaa
jäsennelty
kuva
media‐alan,
erityisesti
digitaalisen
median
 maailmanlaajuisesta
markkinatilanteesta
ja
keskeisistä
trendeistä
 • tunnistaa
digisisältöjen
alueella
keskeiset
suomalaiset
yritykset
ja
 analysoida
niiden
tilannetta
suhteessa
kansainväliseen
markkinaan

1.2.2 Työmenetelmät

Selvitystyön
ovat
toteuttaneet
Tekesin
toimeksiannosta
konsultit
Timo
Argillander
ja
Virpi
Martikainen
Digital
Media
Finland
Oy:stä.
Selvitystyö
toteutettiin
marraskuun
2008
ja
tammikuun
2009
välisenä
aikana.

Työ
toteutettiin
pääosin
desk
study
–työnä
seuraavasti:

 • tietolähteet
on
ilmoitettu
kunkin
markkinatiedon
kohdalla;
mikäli
 tietolähdettä
ei
ole
mainittu,
kyse
on
selvityksen
tekijöiden
omasta
 arviosta

  • Media
2009
 6
(40)




 • tutkimukset,
joihin
tässä
selvityksessä
viitataan,
on
julkaistu
vuonna
 2008,
ellei
erikseen
toisin
mainita
 • tietoja
vertailtaessa
on
otettava
huomioon,
että
eri
tiedot
on
koottu
 useista
eri
tietolähteistä,
eivätkä
eri
tiedot
ole
suoraan
vertailukelpoisia
 keskenään
 • ellei
toisin
mainita,
markkinavolyymitiedot
on
ilmoitettu
kuluttajahinnoin
 ilman
arvonlisäveroa
 • rahamääräiset
tiedot
on
ilmoitettu
euroina
tai
dollareina
alkuperäisen
 lähteen
mukaan,
muut
valuutat
on
muunnettu
kontekstin
mukaan
 euroiksi
tai
dollareiksi
 • valuuttakurssit
ovat
vaihdelleet
voimakkaasti
selvityksen
tekemisen
 aikana;
selvityksessä
on
käytetty
seuraavia
muuntokursseja,
jotka
 edustavat
keskiarvoa
vuosilta
2007
ja
2008:
 o EUR/USD
1,30
 o USD/GBP
0,58
 o USD/JPY
115

Suomalaisten
mediayhtiöiden
kartoittamiseksi
selvitettiin
600
alan
yrityksen
liikevaihtotiedot
vuosilta
2006
ja
2007.
Yritysselvitys
koottiin
seuraavasti:

 • tarkasteluun
valittiin
yritykset
seuraavista
rekistereistä:
 o Digibusiness.fi
(456
yritystä)
 o Digibusiness‐osaamisklusterin
(Culminatum
Innovation)
luettelo
 "Digibusineksen
suurimmat
yritykset".
(113)
 o SATU
ry:n
jäsenluettelo
(112)
 o Markkinointiviestinnän
toimistojen
liiton
suurimmat
 jäsenyritykset
(50)
 • yritysluettelosta
poistettiin
päällekkäisyydet
sekä
yritykset,
joiden
 toiminnan
pääosa
ei
ole
mediasisältöjen
alueella
 • tilattiin
Suomen
Asiakastieto
Oy:ltä
tiedot
yritysten
liikevaihdoista
 vuosilta
2006
ja
2007;
tietoja
täydennettiin
osin
Kauppalehden
 verkkopalvelusta
 • yllämainittujen
rekisterien
lisäksi
yritysluetteloa
täydennettiin
 Markkinointi&Mainonnan
julkaisemalla
Mediayhtiöt
top
50
–listalla;
 vuoden
2007
liikevaihtotiedot
kerättiin
Kauppalehden
verkkopalvelusta

1.3 Selvityksen
rakenne

Luku
2
käsittelee
media‐
ja
viihdetoimialaa
kokonaisuutena.
Luvussa
tarkastellaan
myös
mainontaa
sekä
internet‐
ja
mobiilikanavien
erityispiirteitä.

Luvut
3‐7
tarkastelevat
mediakentän
eri
osa‐alueita.

Luvussa
8
esitetään
yhteenveto
ja
johtopäätöksiä
media‐alasta
ja
sen
kehityksestä.


  • Media
2009
 7
(40)





2 Media‐
ja
viihdetoimiala

2.1 Markkinat
ja
kehityssuunnat

Media‐alan
markkina
on
ollut
pitkään
tasaisessa
kasvussa.
Teknologian
ja
toimintatapojen
muutos
on
vaikuttanut
eri
tavoin
eri
alatoimialojen
menestykseen,
mutta
kokonaisuutena
median
käyttö
niin
kuluttajien
kuin
yrityskäyttäjienkin
osalta
on
lisääntynyt
tasaisesti
ja
myös
alan
liikevaihto
on
noussut.

Media‐alaa
kutsutaan
yleisesti
myös
media‐
ja
viihdetoimialaksi,
sillä
valtaosa
mediasisällöistä
voidaan
lukea
viihteeksi.
Viihde
kattaa
lisäksi
teemapuistot
ja
vastaavat
perinteisen
median
määrittelyn
ulkopuolelle
jäävät
palvelut.

Laskusuhdanteessa
kuluttajilla
voi
olla
enemmän
aikaa,
mikä
omalta
osaltaan
lisää
median
käyttöä,
vaikka
toisaalta
medialle
tärkeät
mainostulot
ovatkin
taantumissa
uhattuina.
Tässä
selvityksessä
esitetyt
markkinaennusteet
on
pääosin
laadittu
ennen
kansainvälisen
finanssikriisin
puhkeamista.
Finanssikriisin
mittasuhteet
ovat
yllättäneet
käytännössä
katsoen
kaikki,
joten
selvityksessä
referoitaviin
tulevaisuutta
koskeviin
ennusteisiin
on
syytä
suhtautua
tavallistakin
kriittisemmin.

2.1.1 Kansainvälinen
mediamarkkina

Media‐
ja
viihdetoimialan
(media
and
entertainment)
maailmanlaajuinen
volyymi
vuonna
2008
oli
1.700
mrd
$
ja
vuonna
2012
2.200
mrd
$.
Keskimääräinen
vuosikasvu
tällä
jaksolla
on
6,6
%.
Näissä
Pricewaterhousecoopersin
(PwC)
luvuissa
median
markkina
on
määritelty
varsin
laajasti,
mukaan
on
luettu
mm.
teemapuistot,
internet‐yhteydet
ja
uhkapelit.

Strategy
Analyticsin
määritelmän
mukaan
media‐alan
markkinan
koko
vuonna
2008
oli
845
miljardia
dollaria.
Tällöin
media‐alaan
on
luettu
mukaan
TV
ja
elokuva,
musiikki,
pelit
ja
mainonta.
Internet‐
ja
mobiilikanavan
osuus
tästä
volyymistä
on
90
miljardia
dollaria.

Pohjois‐Amerikan
osuus
maailman
mediamarkkinasta
on
n.
40
%,
Euroopan
n.
30
%
ja
Aasian‐Tyynenmeren
alueen
n.
20
%.

Markkinan
kasvu
on
voimakkainta
Aasian‐Tyynenmeren
alueella
(8,8
%/vuosi)
sekä
Latinalaisessa
Amerikassa
(10,6
%/vuosi).


  • Media
2009
 8
(40)




Media‐alan
eri
segmentit
voidaan
jaotella
neljään
ryhmään
vuotuisen
kasvuvauhdin
mukaan
(luvut
PwC;
keskimääräiset
vuosikasvut
2008‐2012):
 • voimakas
kasvu:
internet‐mainonta
(19,5
%),
internet‐yhteydet
(12,1
%),
 videopelit
(10,3
%),
tv‐tilaus‐
ja
lupamaksut
(10,1
%)
 • keskitason
kasvu:
urheilu
(6,5
%),
kasinopelit
(6,5
%),
tv‐mainonta
(5,9
 %),
elokuvat
(5,3
%),
teemapuistot
(5
%)
 • hidas
kasvu:
kuluttaja‐aikakauslehdet
(3,5
%),
b‐to‐b‐julkaisut
(3,2
%),
 kirjat
(2,8
%;
sis.
koulukirjat),
sanomalehdet
(2,2
%)
 • volyymin
lasku:
äänitteet
(‐0,6
%)

Digitaalisten
ja
mobiilipalveluiden
osuus
vuonna
2007
oli
5
%
toimialan
liikevaihdosta.
2012
näiden
palveluiden
volyymi
saavuttaa
11
%
tason
toimialan
volyymistä
eli
234
mrd
$
(PwC)

2.1.2 Kansainvälinen
tietoliikenteen
markkina

Kansainvälinen
tietoliikenteen
palveluiden
(operaattorien)
markkina
on
vuonna
2007
kooltaan
n.
1600
miljardia
dollaria.
Lähivuosien
vuosikasvuksi
odotetaan
4,4
%
(Gartner).
Tästä
summasta

 • mobiilioperaattoritoiminnan
osuus
on
noin
770
miljardia
dollaria
 • internet‐
ja
mobiili‐internet‐yhteyksien
osuus
on
noin
200
miljardia
 dollaria

Sisältöjen
digitalisoituessa
ja
perustietoliikenteen
hintojen
laskiessa
tietoliikennetoimialan
intressi
mediasisältöihin
kasvaa
edelleen.

2.1.3 Suurimmat
mediayhtiöt

Maailman
suurimmat
mediayhtiöt
on
lueteltu
alla
olevassa
taulukossa.

Taulukko
1.
Maailman
suurimmat
mediayhtiöt.
(Fortune
500,
Bertelsmannin
tilinpäätös)

yhtiö
 liikevaihto
2007
 liikevaihto
2006
 huom.
 mrd
$
 mrd
$
Time
Warner
 46,6
 44,8
 
Walt
Disney
 35,9
 34,3
 
News
Corp.
 28,7
 25,3
 
Bertelsmann
 24,4
 28,6
 tilinpäätösvaluutta
 EUR


  • Media
2009
 9
(40)





2.1.4 Muita
media‐alalla
toimivia
yhtiöitä

Seuraavaan
taulukkoon
on
koottu
media‐alan
kannalta
relevantteja
teknologiayhtiöitä
sekä
eräitä
pienempiä
mediayhtiöitä.

Taulukko
2.
Muita
media­alalla
toimivia
yhtiöitä.
(Fortune
500;
yhtiöiden
tilinpäätökset;
*=tilikausi
04/07­03/08)

yhtiö
 liikevaihto
2007,
 huom.
 mrd
$
General
Electric
 176,7
(15,4)
 
(NBC
Universalin
osuus)
AT&T
 118,9
 
Sony
 77,1*
(18,1*)
 tilinpäätösvaluutta
JPY
(pelit
ja
elokuvat)
Nokia
 66,4

 tilinpäätösvaluutta
EUR
Vodafone
 61,2*
 tilinpäätösvaluutta
GBP
Microsoft
 51,1
 
Apple
 24,0
 
Google
 16,6
 
BBC
 7,6*
 tilinpäätösvaluutta
GBP
Mediaset
 5,3
 tilinpäätösvaluutta
EUR
SanomaWSOY
 3,8
 tilinpäätösvaluutta
EUR


2.2 Mediatoimiala
Suomessa

2.2.1 Mediamarkkina
Suomessa

Suomen
joukkoviestintämarkkinoiden
jakautumista
vuonna
2007
on
tarkasteltu
alla
olevassa
taulukossa.
Internetin
kasvu
on
pitkään
jatkunut
trendi,
joskin
kasvuprosentti
on
pudonnut
edellisen
vuoden
32:sta
alle
20:n.
Merkillepantavaa
on
television
voimakas
kasvu,
mihin
omalta
osaltaan
on
vaikuttanut
maksu‐tv:n
läpilyönti.

  • Media
2009
 10
(40)





Taulukko
3.
Joukkoviestintämarkkinat
Suomessa.
Liikevaihdot
käsittävät
kuluttajien
käyttämän
rahamäärän
sekä
mainonnan.
(Tilastokeskus)

media
 liikevaihto
2007,
 liikevaihdon
 milj.
€
 vuosimuutos,
%
Päivälehdet
(7‐
4
‐päiväiset)

 1
061

 3,4
Muut
sanomalehdet
(3
‐
1‐päiväiset)

 127

 4,6
Ilmaislehdet

 103

 ‐1,2
Aikakauslehdet

 752

 4,4
Kirjat
(sis.
multimediatallenteet)
 564

 5,4
Mainospainotuotteet

 350

 3,2
Graafinen
joukkoviestintä
yhteensä

 2
958

 3,9
Televisio
(sis.
julkisen
palvelun
radio)
 850

 10,8
Radio

 49

 0,3
Internet
(sis.
mainonta,
online‐ 117

 18,6
hakemistot,
maksusisällöt)
Sähköinen
viestintä
yhteensä

 1
017

 11,0
Äänitteet

 100

 1,0
Videot
(DVD
&
VHS)

 150

 0,7
Elokuvateatterit

 53

 1,1
Tallenneviestintä
yhteensä

 303

 1,1

 
 
Koko
joukkoviestintä

 4
278

 5,3


Pelitoimialan
vuosivolyymi
Suomessa
on
noin
100
miljoonaa
euroa.


2.2.2 Suurimmat
mediayhtiöt

Taulukossa
4
on
yhteenveto
Suomen
10
suurimmasta
mediayhtiöstä
ja
niiden
keskeisistä
digitaalisista
palveluista.

  • Media
2009
 11
(40)





Taulukko
4.
Suomen
suurimmat
mediayhtiöt.

yhtiö
 lv.
2007,
 keskeiset
digitaaliset
palvelut
 milj.
€
Sanoma
Oyj
 2
926
 • oppimateriaalit
(sähköiset
järjestelmät
ja
 materiaalit
esim.
Opit‐palvelu)
 • televisio
ja
radio
(Nelonen
Media,
Welho)
 • verkkopalvelut
(uutiset
ja
viihde,
 yhteisölliset
verkkopalvelut,
pelit)

Yleisradio
 385

 • televisio
ja
radio
 • internet‐,
laajakaista‐
ja
mobiilipalvelut
 sekä
teksti‐tv

(yle.fi,
YLE
Areena,
YLE
 Elävä
arkisto,
YLE
Teksti‐tv)
TS‐Yhtymä
 336

 • televisio
ja
radio:
Turku
TV,
Turun
 Kaapelitelevisio
Oy
(6,7
M€),
 paikallisradiotoiminta
(1,1
M€)
 • Turun
Tietokuva
Oy
(valokuvaus
ja
 videotuotanto)
2,6
M€


 • Luovia
Oy
(digimedia)
3,3
M€
Alma
Media
 329

 • osittain
maksulliset
verkkopalvelut
 (Kauppalehti.fi,
ePortti)

 • markkinapaikat
(esim.
Etuovi.com,
 Monster.fi,
Autotalli.com)
30,0
M€
Otava‐
 234

 • Yhtyneiden
Kuvalehtien
verkkoliike‐Kuvalehdet
 toiminta:
esim.
Plaza‐portaali,
Nettiauto,
 Nettivene,
golfpiste.com
 • Suomen
Kuvapalvelu
Oy

MTV
 200

 • televisio
ja
radio
(MTV3,
Sub,
MTV3
 Kanavapaketti,
Radio
Nova)
 • verkkomedia
(mtv3.fi)
 o esim.
netti‐tv,
mobiilipalvelut,
 mainonta,
verkkokauppa
Fonecta
 160

 • internetissä
ja
matkapuhelimissa
toimivat
 hakemistopalvelut
Edita
 148

 • Content‐divisioona
(kustannustoiminta)
 24,7
M€
 • Morning
Digital
Design
(digimedia)
2,3
M€
Talentum
 124

 • 15
lehteä
verkkosivustoineen
 • verkkopalvelujen
osuus
5,6
M€
Keskisuomalainen
 105

 • lehtien
verkkopalvelut
 • Arena‐palvelut
1,8
M€

Luettelo
yli
miljoonan
euron
liikevaihdon
mediayhtiöistä
on
liitteessä.

2.2.3 Media‐alan
kasvuyhtiöt

Kasvuyhtiöiden
listaan
on
poimittu
yrityksiä,
joiden
liikevaihtotiedot
vuosilta
2006
ja
2007
ovat
olleet
saatavilla
marraskuussa
2008
Suomen
Asiakastieto

  • Media
2009
 12
(40)




Oy:ltä
ja
joiden
vuoden
2007
liikevaihto
on
yli
500.000
euroa.
Poiminnat
tehtiin
Digibusiness.fi‐yritysrekisteristä
sekä
Markkinointiviestinnän
toimistojen
liitto
MTL
ry:n,
Suomen
audiovisuaalisen
alan
tuottajat
SATU
ry:n
ja
Uudenmaan
digitaalisten
sisältöjen
osaamiskeskuksen
luetteloista.

Taulukko
5.
Media­alan
kasvuyritykset
Suomessa.

 Yritys Liikevaihto 2007, € Lv kasvu 2006-2007 Farmind Oy 537 742 731,3 % FremantleMedia Finland Oy 11 746 433 218,6 % Markkinointiviestintä Dialogi Oy 16 699 000 210,2 % SnooBI Oy 1 441 293 206,1 % Darwin Oy 2 787 533 198,5 % Apaja Online Entertainment Oy 1 151 000 148,1 % TBWAPHS Helsinki Oy 27 982 000 118,2 % Sulake Corporation Oy 31 136 447 114,6 % Idean Enterprises Oy 4 633 000 111,7 % Subtv Oy 27 303 000 107,8 % Digitaalinen Mainostoimisto Byroo Oy 835 000 95,6 % Tarinatalo Oy 2 887 000 94,1 % AAC Noodi Oy 9 340 000 83,7 % BrandSon Oy 1 084 000 79,8 % Mainostoimisto Satumaa Oy 2 955 559 77,6 % Eppu Normaali Oy 3 228 667 75,9 % MRP Matila Röhr Productions Oy 3 013 143 74,9 % Really Helsinki Oy 501 631 68,9 % Rovio Mobile Oy 1 259 000 68,3 % Opinsys Oy 713 000 67,8 %

Taulukkoa
tulkittaessa
on
otettava
huomioon,
että
yhden
vuoden
kasvuprosentti
antaa
vain
suuntaa‐antavan
kuvan
yrityksen
kasvuvauhdista.


2.3 Mainonta
ja
markkinointiviestintä
median
ansaintamallina

Mainonta
on
merkittävä
ansaintamalli
valtaosalle
mediakanavista.
Myös
huomattava
osa
uusista
internet‐sisältöpalveluista
perustuu
mainosrahoitteisuuteen.
Siten
mainonnan
volyymin
ja
muotojen
kehitys
vaikuttaa
oleellisesti
media‐alan
kehitykseen.

2.3.1 Mainonnan
kehitys
eri
medioissa

Mainonnan
kehitystä
eri
medioissa
kuvaavat
alla
olevat
kaksi
taulukkoa.
Televisio
on
edelleen
suurin
mainosmedia.
Sen
lukuja
ovat
vuonna
2008
nostaneet
suuret
urheilutapahtumat.
Internet‐mainonta
kasvaa
voimakkaimmin
ja
se
on
saavuttanut
jo
merkittävän
mainosmedian
aseman.


  • Media
2009
 13
(40)




Allaolevissa
taulukoissa
on
tietoa
mediamainonnan
kehityksestä
vuosina
2006‐2008.
Uusimpien
ennusteiden
mukaan
vuoden
2009
mediamainonnan
rahallinen
volyymi
laskee
0,2
%
edellisvuodesta.
Voimakkaimmin
kasvaa
internet‐mainonta
(18
%).
Muille
mainonnan
muodoille,
erityisesti
lehtimainonnalle
odotetaan
vaikeuksia.

(Zenithoptimedia)

Internet‐mainontaa
heikossa
suhdannetilanteessa
auttaa
mitattavuus
sekä
mahdollisuus
toteuttaa
mainonnan
perillemenoon
perustuvia
veloitusmalleja
(klikkaus‐
ja
ostopohjaiset
mallit).

Vuonna
2010
mediamainonta
kääntyy
uudelleen
kasvuun.
Vuonna
2010
kasvuksi
ennustetaan
5,5
%
ja
vuonna
2011
5,8
%.
(Zenithoptimedia)

Taulukko
6.
Kansainvälisen
mediamainonnan
jakauma
medioittain,
mrd
$.
(ZenithOptimedia
12/2007)


 2006
 2007
 2008
Sanomalehdet
 123,0
 124,0
 127,4
Aikakauslehdet
 53,0
 54,4
 56,4
Televisio
 160,4
 168,4
 180,3
Radio
 35,3
 36,5
 37,8
Elokuva
 1,9
 2,0
 2,2
Ulkomainonta
 23,5
 25,1
 27,1
Internet
 27,2
 36,0
 44,6
Yhteensä
 424,3
 446,4
 475,8


Taulukko
7.
Kansainvälisen
mediamainonnan
jakauma
medioittain,
osuus
koko
mediamainonnasta,
%
(ZenithOptimedia;
2006­2008
luvut:
12/2007;
2011
luvut:
12/2008)


 2006
 2007
 2008
 
 2011
Sanomalehdet
 29,0
 27,8
 26,8
 
 21,2
Aikakauslehdet
 12,5
 12,2
 11,9
 
 10,4
Televisio
 37,8
 37,7
 37,9
 
 38,5
Radio
 8,3
 8,2
 7,9
 
 ..
Elokuva
 0,4
 0,4
 0,5
 
 ..
Ulkomainonta
 5,5
 5,6
 5,7
 
 ..
Internet
 6,4
 8,1
 9,4
 
 15,6

Internet‐mainonnasta
suurin
osuus
on
hakusanamainonnalla,
seuraavaksi
suurimmat
internet‐mainonnan
muodot
ovat
bannerit
ja
luokitellut
ilmoitukset.
USA:ssa
vuonna
2007
hakusanamainonnan
osuus
internet‐mainonnasta
oli
40
%,
bannereiden
22
%
ja
luokiteltujen
ilmoitusten
18
%
(IAB).
Hakusanamainonta
lisää
edelleen
osuuttaan,
luokiteltujen
ilmoitusten
osuus
puolestaan
on
laskussa.


  • Media
2009
 14
(40)





2.3.2 Mainonta
Suomessa

Mediamainonnan
rahamääräinen
volyymi
Suomessa
vuonna
2007
oli
1,2
miljardia
euroa.
Mainonnan
jakauma
kanavittain
on
esitetty
alla
olevassa
taulukossa.

Taulukko
8.
Mainonnan
määrä
Suomessa
(MTL,
TNS
Gallup).


 milj.
€,
2008
 muutos
2007‐2008
 osuus
Sanomalehdet
 688
 ‐3,8
%
 45,8
%
Aikakauslehdet
 202
 ‐4,0
%
 13,4
%
Painetut
hakemistot
 94
 +3,5
%
 6,3
%
Televisio
 268
 +2,3
%
 17,9
%
Radio
 51
 +7,4
%
 3,4
%
Elokuva
 3
 +32,8
%
 0,2
%
Ulkomainonta
 44
 +4,7
%
 2,9
%
Internet
 152
 +34,2
%
 10,1
%
Yhteensä
 1
500
 +1,7
%
 100,0
%

Sanomalehtimainonnan
osuus
Suomessa
on
lähes
kaksinkertainen
kansainväliseen
keskiarvoon
verrattuna
(45,8
%
vs.
26,8
%).
Vastaavasti
muiden
mainonnan
kanavien
osuus
Suomessa
on
huomattavasti
kansainvälistä
osuutta
pienempi.

Internet‐mainonnasta
bannereiden
ja
luokiteltujen
ilmoitusten
osuus
on
78,1
miljoonaa
euroa
ja
hakusanamainonnan
ja
sähköisten
hakemistojen
73,5
euroa.

2.3.3 Uudet
ansaintamallit
ja
kehityssuunnat

Perinteisesti
mitattavan
mediamainonnan
rinnalle
–
erityisesti
verkkomediaan
–
on
syntynyt
lukuisia
muitakin
mainonnan
ja
markkinointiviestinnän
muotoja,
esimerkiksi:
 • tapahtumamarkkinointi
 • jakelutiemarkkinointi
(markkinointi
ostotapahtuman
aikana)
 • sponsorointi
 • pakkaussuunnittelu
ja
–design
 • hakusanamainonta
 • yhteisömarkkinointi
ja
web
2.0
 • digitaalikyltitys
(digital
signage)
 • mobiilimarkkinointi
 • advergaming
 • viraalimarkkinointi


  • Media
2009
 15
(40)




Markkinoinnin
keinovalikoiman
voidaan
odottaa
monimuotoistuvan
myös
jatkossa,
millä
on
vaikutusta
myös
median
ansaintaan.
Jotkut
uudet
markkinoinnin
muodot
vievät
tuloja
perinteiseltä
medialta
(esimerkiksi
tapahtumamarkkinointi)
kun
taas
jotkut
muodot
edesauttavat
uusien
medioiden
ansaintaa
(esimerkiksi
yhteisömarkkinointi).

Uusista
mainonnan
kanavista
mobiilimainonnalle
on
ennustettu
kasvua,
sillä
kanava
mahdollistaa
ainakin
periaatteessa
aikaan
ja
paikkaan
liittyvän
kohdistamisen.
Markkinan
koko
tänä
vuonna
on
luokkaa
4,6
miljardia
dollaria,
mistä
summasta
4,2
mrd$
on
tekstiviesteinä
lähetettävää
suoramarkkinointia
(eMarketer).

2.4 Internet
ja
mobiili
sisältöjen
jakeluteinä

Useimmilla
median
osa‐alueilla
ainakin
osa
sisällön
jakelusta
siirtyy
ja
on
siirtynyt
internet‐
ja
mobiilikanaviin.
Tässä
kohdassa
tarkastellaan
internet‐
ja
mobiilikanavien
erityispiirteitä.

Online‐
ja
mobiilisisältöjen
kokonaismarkkina
vuonna
2008
on
n.
90
miljardia
dollaria
(Strategy
Analytics
ja
PwC).

2.4.1 Internet‐
ja
mobiilikäyttäjät

Maailman
ihmisistä
22,7
%
käyttää
internetiä
(2007
tieto;
Tilastokeskus).
Korkeimman
internet‐käyttöpenetraation
maat
on
lueteltu
alla
olevassa
taulukossa.

Laajakaistaliittymiä
on
maailmanlaajuisesti
400
miljoonaa
(Point
Topic,
tilanne
11/2008).

Taulukko
9.
Internet­käyttöpenetraatioltaan
suurimmat
maat.
(Tilastokeskus,
2007
tiedot;
minivaltiot
jätetty
pois)

 laajakaistayhteydet per valtio internet-penetraatio, % 100 asukasta 1. Alankomaat 91,6 33,5 2. Kanada 84,9 27,6 3. Norja 80,7 30,6 4. Uusi-Seelanti 79,5 22,5 5. Ruotsi 76,5 34,3 6. Japani 73,6 22,5 7. Yhdysvallat (USA) 72,9 23,9 8. Luxemburg 71,9 24,2 9. Korean tasavalta (Etelä-Korea) 71,7 30,5 10. Suomi 68,1 30,6 11. Britannia 65,9 25,6 12. Islanti 65,0 0,0
  • Media
2009
 16
(40)






Maailmassa
on
3,8
miljardia
matkapuhelinliittymää.
Näistä
n.
11
%
on
nopeita,
kolmannen
sukupolven
teknologiaan
perustuvia
liittymiä.
(GSMA
Infolink,
tilanne
9/2008)

2.4.2 Internet
jakelutienä

Online‐sisältöjen
ansainta
perustuu
yleisimmin
mainonnalle
ja
jossain
määrin
sisältömaksuille.
Sisältömaksut
ovat
käytäntönä
elokuvien,
tv‐ohjelmien,
musiikin,
pelien
sekä
yritysten
tietopalveluiden
osalla.
Näiden
volyymejä
tarkastellaan
edempänä
kyseisten
osa‐alueiden
kohdalla.

Internet‐mainonnan
44,6
miljardin
dollarin
vuosivolyymistä
merkittävä
osa
kohdistuu
online‐sisällöille.
Lisäksi
online‐mediat
ansaitsevat
tuloja
tilausmaksuina.

Monessa
tapauksessa
internet‐sisällön
rooli
on
myös
tukea
muissa
kanavissa
–
esimerkiksi
sanoma‐
tai
aikakauslehtenä
–
toimitettavaa
sisältöä.
Tällöin
lehtisisältö
on
usein
maksullista
ja
internet‐sisältö
kuluttajalle
maksutonta.

Käyttäjämääriltään
suurimpia
verkkomedioita
on
lueteltu
allaolevissa
taulukoissa
kansainvälisen
ja
Suomen
markkinan
käytön
mukaan.
Järjestys
perustuu
Alexan
ylläpitämään,
käyttömääriä
kuvaavaan
indikaattoriin
(www.alexa.com).

Taulukko
10.
Käytetyimmät
verkkomediat
maailmassa
(Alexa,
tilanne
12/2008).

1.
 Yahoo!
2.
 Google
3.
 YouTube
4.
 Windows
Live
5.
 Facebook
6.
 Microsoft
Network
(MSN)
7.
 MySpace
8.
 Wikipedia
9.
 Blogger.com
10.
 Yahoo!
Japan


  • Media
2009
 17
(40)





Taulukko
11.
Käytetyimmät
suomalaiset
verkkomediat
(Alexa,
tilanne
12/2008).

1.
 Google
Suomi
2.
 YouTube
3.
 Google
4.
 Windows
Live
5.
 IRC‐Galleria
6.
 Facebook
7.
 Microsoft
Network
(MSN)
8.
 Iltalehti
9.
 Suomi24
10.
 Wikipedia

Esimerkiksi
Iltalehti
ilmoittaa
viikottaiseksi
kävijämääräkseen
1,6
miljoonaa
eri
kävijää.

2.4.3 Mobiilikanava
jakelutienä

Mobiilisisältöliiketoiminnan
arvoverkko
poikkeaa
muista
sisältö‐liiketoiminnoista
operaattorien
vahvan
roolin
takia.
Matkapuhelinpalvelut
ovat
toteutukseltaan
melko
suljettuja
ja
operaattoreilla
on
tämän
vuoksi
keskeinen
asema.
Operaattoreiden
tekemät
strategiapäätökset
vaikuttavat
siten
oleellisesti
mobiilisisältöjen
liiketoiminnan
kehitykseen.

Mobiilisisältöjen
käyttökelpoisuutta
ja
käyttöä
lisää
mobiiliverkkojen
nopeutuminen
sekä
kiinteän
kuukausihinnan
mobiililaajakaistaliittymien
yleistyminen.

Mobiili‐internetin
käyttäjien
osuuksia
kaikista
matkapuhelinkäyttäjistä
eräillä
markkinoilla
on
esitetty
alla
olevassa
taulukossa.

Taulukko
12.
Mobiili­internetin
käyttäjien
osuus
kaikista
matkapuhelinkäyttäjistä
eräillä
markkinoilla
Q1
2008.
(Nielsen
Mobile)

Markkina‐alue
 Mobiili‐internet‐käyttäjien
osuus
Yhdysvallat
 15,6
%
Britannia
 12,9
%
Italia
 11,9
%
Venäjä
 11,2
%
Espanja
 10,8
%
Thaimaa
 10,0
%
Ranska
 9,6
%
Saksa
 7,4
%
Kiina
 6,8
%
Filippiinit
 3,4
%

  • Media
2009
 18
(40)






Myös
mobiililaitteiden
ominaisuudet
kehittyvät
paremmin
sisältöjen
kulutusta
ja
luomista
tukeviksi.
Vuonna
2007
ns.
älypuhelimien
osuus
matkapuhelinlaitemarkkinan
144
miljardin
dollarin
volyymistä
oli
27
%,
mutta
vuonna
2013
älypuhelimet
tuovat
200
miljardin
laitevolyymistä
47
%
eli
95
mrd$
(Informa).

Mobiilisisällöistä
ovat
avainasemassa
hakupalvelut,
personointipalvelut
(omat
soittoäänet
jne.),
musiikin
lataus,
kuvat
ja
kuvaaminen,
erilaiset
tietopalvelut
sekä
mobiiliostaminen
(Juniper).

Mobiilisisältöjen
maailmanlaajuinen
markkina
vuonna
2008
oli
n.
50
miljardia
dollaria
ja
vuonna
2013
n.
167
miljardia
dollaria.
Sisällöntuottajien
osuus
liikevaihdosta
nousee
samalla
ajanjaksolla
54
%:sta
68
%:iin,
tietoliikenne‐operaattorien
osuus
vastaavasti
laskee.
(Juniper)


Juniperin
mukaan
vuonna
2013
puolet
mobiilikäyttäjistä
eli
kaksi
miljardia
käyttäjää
on
ostanut
mobiililaitteillaan
digitaalisia
tuotteita.
Pääosa
tästä
ryhmästä
on
Aasiassa
ja
Länsi‐Euroopassa.

Applen
App
Storesta
on
tullut
suunnannäyttäjä
mobiilisovellusten
jakelussa.
Myös
muiden
toimijoiden
odotetaan
jatkossa
panostavan
mobiilisovellusten
ja
‐sisältöjen
tarjontaan
Applen
esimerkin
mukaisesti.
App
Storessa
on
tarjolla
15.000
sovellusta.
Applen
ilmoituksen
mukaan
tammikuuhun
2009
mennessä
App
Storesta
on
tehty
500
miljoonaa
sovelluslatausta.

Mobiilipalveluiden
potentiaalinen
kasvualue
on
mobiilipalveluina
toteutettava
pankki‐
ja
rahoitustoiminta.
Erityisesti
Aasiassa
ja
kehittyvillä
markkinoilla
monet
operaattorit
panostavat
voimakkaasti
pankkitoimintaan.
Vaikka
pankkitoiminta
ei
suoraan
liitykään
mediaan,
sillä
voi
olla
vaikutusta
kuluttajien
tapaan
käyttää
mobiililaitteita.

3 Televisio,
elokuva
ja
radio

3.1 Markkina
ja
kehityssuunnat

Maailman
televisio‐
ja
radiotoimialan
(broadcasting
industry)
volyymi
vuonna
2007
oli
284
miljardia
dollaria.
Vuonna
2010
markkinan
koon
odotetaan
olevan
326
mrd
$,
mikä
merkitsisi
keskimäärin
4,7
%
vuosikasvua.
(Datamonitor;
Ofcom)


  • Media
2009
 19
(40)




Yhdysvallat
on
suurin
markkina
132
miljardin
dollarin
volyymillään,
Euroopassa
toimialan
koko
on
73
mrd
$
(Datamonitor).
Myös
toimialan
koko
suhteessa
väestöön
on
korkein
Yhdysvalloissa:
380
dollaria
per
capita
(Ofcom).

Vuoden
2007
volyymistä
mainostulojen
osuus
oli
52
%,
tilausmaksujen
36
%
ja
lupamaksujen
13
%.
Euroopassa
luvut
ovat:
mainostulot
43
%,
tilausmaksut
31
%,
lupamaksut
26
%.
Tilausmaksujen
osuus
on
hitaasti
noussut
ja
mainostulojen
osuus
hitaasti
laskenut
viime
vuosien
aikana.
Absoluuttisin
luvuin
myös
mainostulot
ovat
kasvaneet.
(Datamonitor)

Maksu‐tv:n
asema
vaihtelee
Euroopassa
voimakkaasti
maittain:
Italiassa
21
%
talouksista
tilaa
maksu‐tv‐palveluita,

Hollannissa
99
%.
Italian
maksu‐tv
kuitenkin
kasvaa
voimakkaimmin
suurista
Euroopan
maista,
vuosikasvu
on
yli
10
%:n
tasolla.
(Ofcom)

Tv‐sisältöjen
markkina
perustuu
markkina‐aluekohtaisten
esitysoikeuksien
myyntiin.
Myös
merkittävimmät
internet‐tv‐palvelut
on
rajattu
näkymään
vain
omalle
markkina‐alueelleen.

Euroopassa
toimi
vuonna
2008
yhteensä
6.500
televisiokanavaa.
Vuoden
2007
lopussa
Euroopassa
oli
258
video‐on‐demand‐palvelua.
(European
Audiovisual
Observatory)
Taantuma
ja
internet‐tv‐tarjonnan
kasvu
voivat
laittaa
pienten
kohderyhmien
tv‐kanavat
ahtaalle.

Keskeinen
tv‐toimialaan
vaikuttava
muutos
on
vähitellen
tapahtuva
teräväpiirtolähetysten
yleistyminen.
Yhdysvalloissa
23
%
kotitalouksista
katsoo
teräväpiirtolähetyksiä
(Nielsen).

3.2 Television
jakelutiet

Maanpäällinen
tv‐jakelu
on
vahvistanut
välillä
selvästikin
heikentynyttä
asemaansa
tv‐verkkojen
digitalisoinnin
myötä.
Kaapeli‐
ja
satelliittijakelu
ovat
olleet
hyvässä
kasvussa.
Koska
kaapeli‐
ja
satelliittijakeluun
usein
liittyy
ainakin
osana
maksu‐tv,
heikentynyt
taloudellinen
ilmasto
voi
hidastaa
niiden
kasvua.
IPTV
kasvaa
isoilla
prosenttiluvuilla,
mutta
on
vielä
kokonaisuutena
pieni
tekijä.

3.2.1 Maanpäällinen

Maanpäällisen
tv‐lähetystoiminnan
liikevaihdosta
ei
ole
käytettävissä
arvioita.
Maanpäällisen
lähetystoiminnan
arvoverkko
eroaa
muista
jakeluteistä
usein
siten,
että
lähetysoperaattori
toimii
puhtaasti
jakeluyhtiönä,
kun
taas
kaapeli‐,
satelliitti‐
ja
IPTV‐yhtiöillä
on
myös
maksu‐tv‐liiketoimintaa.

Euroopan
maista
maanpäällinen
lähetys
on
yleisin
digi‐tv:n
vastaanottotapa
mm.
Ranskassa,
Espanjassa,
Italiassa
ja
Britanniassa.

  • Media
2009
 20
(40)





3.2.2 Kaapeli


Kaapeli‐tv‐toimialan
maailmanlaajuinen
televisiotoiminnan
liikevaihto
vuonna
2008
oli
noin
40
miljardia
dollaria.
Summa
jakautuu
puoliksi
mainos‐
ja
tilaustulojen
kesken.
Vuosikasvu
vuodelle
2009
jäänee
alle
5
%:n.
(SNL
Kagan)

Hollannin
digi‐tv‐jakelu
perustuu
yli
80‐prosenttisesti
kaapelijakeluun.
Kaapeli‐tv:llä
on
vahva
asema
myös
mm.
Yhdysvalloissa,
Kanadassa,
Saksassa
sekä
myös
Suomessa.

3.2.3 Satelliitti

Televisiolähetyksiin
käytettyjen
satelliittipalveluiden
liikevaihto
vuonna
2007
oli
50
miljardia
dollaria.
(Satellite
Industry
Association)

Euroopan
maista
Irlannissa
ja
Puolassa
satelliitti
on
yleisin
digi‐tv:n
jakelutie.

3.2.4 IPTV

IPTV:llä
tarkoitetaan
IP‐teknologialla
toteutettavaa
televisiolähetystoimintaa,
joka
yleensä
tapahtuu
suljetuissa
tietoliikenneverkoissa.
Kuluttaja
tarvitsee
IPTV:n
katsomiseen
IPTV‐digiboksin
sekä
yleensä
myös
IPTV‐maksu‐tv‐tilauksen.
(Avoimessa
internetissä
lähetettävää
tv‐sisältöä
tarkastellaan
edempänä
tässä
selvityksessä.)

Vuonna
2008
maailmassa
oli
19,6
miljoonaa
IPTV‐lähetyksiä
vastaanottavaa
kotitaloutta,
kasvua
edellisestä
vuodesta
on
64
%.
IPTV‐talouksien
osuus
kaikista
maailman
kotitalouksista
on
1,1
%.
IPTV‐toiminnan
liikevaihto
vuonna
2008
on
4,5
mrd
$.
Vuonna
2012
IPTV‐talouksien
osuuden
odotetaan
olevan
2,8
%
ja
toiminnan
liikevaihdon
19
mrd
$.
(Gartner)


Kaikista
maksu‐tv‐katsojista
3
%
oli
IPTV‐katsojia
vuonna
2008.
Osuus
nousee
14
%:iin
vuonna
2013.
Samalla
aikavälillä
kaapelikatsojien
osuus
maksu‐tv‐katsojista
laskee
76
%:sta
61
%:iin.
(Pyramid
Research)

Vuonna
2008
Eurooppa
oli
tilaajamääriltään
johtava
IPTV‐maanosa
(8,2
miljoonaa
kotitaloutta),
kun
taas
liikevaihdoltaan
suurin
markkina
on
USA
(2
mrd
$).
(Gartner)

3.3 Vuorovaikutteinen
tv
ja
tv/sms‐palvelut

Vuorovaikutteinen
eli
interaktiivinen
televisio
on
menestynyt
maininnan
arvoisesti
vain
Britanniassa.
Britannian
markkinavolyymistä
antaa
kuvaa
BBC:n

  • Media
2009
 21
(40)




vuorovaikutteisiin
tv‐palveluihin
budjetoima
summa:
25
miljoonaa
puntaa
seuraavan
viiden
vuoden
jaksolle.

Varsinaista
tv‐laitteeseen
kytkettyä
vuorovaikutteisuutta
merkittävämpää
liiketoimintaa
ovat
tv‐ohjelmiin
liittyvät
SMS‐äänestykset.
Niiden
liiketoimintavolyymistä
ei
ole
käytettävissä
luotettavia
arvioita,
mutta
ainakin
joidenkin
tv‐tuotantojen
kohdalla
kyseessä
on
merkittävä
tulovirta.


Vuoden
2007
ensimmäisen
neljänneksen
aikana
USA:ssa
tv‐ohjelmien
SMS‐äänestykset
toivat
liikevaihtoa
35
miljoonaa
dollaria
(Telephia/Nielsen
Mobile).

Yhdysvaltojen
vasta
viime
aikoina
yleistynyt
tekstiviestittely
nostanee
tv‐ohjelmien
SMS‐vuorovaikutuksen
määrää.
Selvityksen
tekijöiden
arvion
mukaan
USA:n
SMS‐tv‐äänestysten
volyymi
tänä
vuonna
on
luokkaa
200
miljoonaa
dollaria
ja
Euroopassa
300
miljoonaa
dollaria.
Aasiassa
maksullisten
tekstiviestien
käyttö
on
vähäisempää.

3.4 Internet‐video
ja
–tv

Euroopan
online‐videomarkkinan
arvoksi
arvioidaan
vuonna
2008
1,4
mrd$
ja
vuonna
2012
6
mrd$,
mikä
merkitsee
keskimääräistä
yli
40
%:n
vuosikasvua.
Suurista
maista
online‐videot
ovat
suosituimpia
Espanjassa,
Britanniassa
ja
Italiassa,
kun
taas
Saksassa
ja
Ranskassa
niitä
katsotaan
suhteellisesti
vähemmän.
(Strategy
Analytics)

Internetissä
jaeltavat
tv‐ohjelmat
ja
elokuvat
olivat
maailmanlaajuisesti
vuonna
2008
n.
4
miljardin
dollarin
markkina.
ABI
Researchin
mukaan
maailmassa
on
vuoden
2008
lopussa
563
miljoonaa
online‐videoiden
katsojaa.
Vuonna
2013
katsojia
on
jo
yli
900
miljoonaa.

Internet‐videopalveluiden
toiminnan
volyymejä
kuvaavat
seuraavat
tiedot:
 • ITunes
myy
1,5
miljoonaa
tv‐ohjelmajaksoa
ja
350.000
elokuvaa
viikossa
 • Hulu‐palvelusta
katsottu
119
miljoonaa
streamia
kuukaudessa
(heinäkuu
 2008)
 • BBC:n
ilmaisen
iPlayer‐palvelun
kuukausittaiset
tv‐ohjelmien
 latausmäärät
ovat
yli
20
miljoonaa
ohjelmaa
kuukaudessa

Internet‐videoiden
alueella
on
myös
syntynyt
ja
syntyy
toimijoita,
jotka
toimivat
perinteisiä
toimintatapoja
rikkovilla
liiketoimintamalleilla.
Esimerkiksi
Sling
Media
reitittää
kotivastaanottimeen
tulevan
tv‐sisällön
internet‐yhteyden
kautta
vaikkapa
kannettavalle
tietokoneelle
toiselle
puolelle
maailmaa.
Suomalainen
TV‐kaista
tallentaa
ilmaiskanavien
sisältöä
ja
toimii
käyttäjilleen
automaattisena
”tallentavana
digiboksina”.
Uudenlaisiin
toimintamalleihin
liittyy
usein
suuriakin
erimielisyyksiä
tekijänoikeusasioista
ja
palveluiden
lainmukaisuudesta.


  • Media
2009
 22
(40)




Internet‐videoiden
katselu
tapahtuu
tällä
hetkellä
pääosin
tietokoneruuduilta.
Kulutuselektroniikkavalmistajat
ovat
kuitenkin
tuomassa
markkinoille
ratkaisuja,
joiden
avulla
internet‐videosisältöjä
voidaan
katsoa
televisioruuduilta.
Tällaisia
ratkaisuja
ovat
televisioon
kytkettävät
lisälaitteet
sekä
suoraan
televisioon
sisäänrakennetut
laajakaistaliitännät.
Tämä
kehitys
lisännee
internet‐videoiden
katsomista
merkittävästi.

3.5 Mobiili‐tv

Mobiilitelevisiolähetyksiä
lähetetään
tavallisissa
matkapuhelinverkoissa
sekä
erityisissä
broadcast‐tekniikalla
toteutetuissa
mobiili‐tv‐verkoissa.
Suurin
mobiili‐tv‐operaattori
on
pääosin
Yhdysvalloissa
toimiva
matkapuhelinverkkoja
käyttävä
MobiTV,
jonka
palvelulla
on
neljä
miljoonaa
tilaajaa
(MobiTV:n
oma
ilmoitus
syyskuussa
2008).
Mobiili‐tv:n
katsojamääristä
ei
ole
käytettävissä
tutkimustietoa.
Selvityksen
tekijöiden
arvion
mukaan
yhteenlaskettu
katsojamäärä
on
luokkaa
40
miljoonaa,
joista
75%
on
Koreassa
ja
Japanissa.

Koska
mobiili‐tv‐toiminta
on
hyvin
alkuvaiheessa
ja
suurta
läpilyöntiä
ei
ole
vielä
missään
tapahtunut,
markkinadataan
on
syytä
suhtautua
varovaisuudella.
Finanssikriisin
vaikutukset
voivat
pysäyttää
mobiili‐tv‐hankkeita
kokonaan.

Juniperin
arvion
mukaan
vuonna
2013
maailmassa
330
miljoonalla
käyttäjällä
on
mobiililaite,
joka
ottaa
vastaan
broadcast‐televisiota.
Näistä
käyttäjistä
vajaa
14
%
käyttää
maksullisia
mobiili‐tv‐sisältöjä.
Mobiili‐tv‐toiminnan
liikevaihto
on
tällöin
2,7
miljardia
dollaria.
Yhdysvallat
kasvaa
suurimmaksi
markkina‐alueeksi.

Vuoden
2008
markkinavolyymi
oli
noin
300
miljoonaa
dollaria.
(Juniper)

Juniperin
selvityksen
luvut
eivät
pidä
sisällään
matkapuhelinverkkojen
kautta
lähetettävää
mobiili‐tv:tä.

ABI
Research
puolestaan
arvioi
mobiili‐tv‐käyttäjien
määrän
saavuttavan
462
miljoonaa
vuonna
2012.
Tämä
luku
pitää
sisällään
niin
broadcast‐
kuin
matkapuhelinverkkojen
kautta
vastaanotettavan
mobiili‐tv:n.

3.6 Elokuva

Elokuvatoimialan
volyymi
vuonna
2008
oli
n.
90
miljardia
dollaria
vuodessa.
Tallennemyynnin
osuus
on
yli
40
%,
lipputulojen
n.
30
%,
vuokrauksen
n.
20
%
ja
internet‐jakelun
n.
5
%.
Osa‐alueista
internet‐jakelu
kasvaa
voimakkaasti,
teatterilevitys
jonkin
verran,
kun
taas
fyysisten
tuotteiden
ja
vuokrauksen
kasvu
on
lähellä
nollaa.
Internet‐jakelun
osuus
noussee
15
%:iin
vuonna
2012.
Joidenkin
lähteiden
mukaan
DVD‐myynti
on
USA:ssa
kääntynyt
laskuun
(Financial
Times
24.11.2008).

  • Media
2009
 23
(40)





Yhdysvallat
on
suurin
markkina‐alue
40
%
osuudellaan
(PwC).

Elokuvateattereiden
menossa
oleva
digitalisointi
voi
tuoda
elokuvateattereille
uusia
ansaintamalleja,
kuten
urheilu‐
tai
kulttuuritapahtumien
livelähetykset.
Myös
3D‐stereokuvan
käyttö
yleistyy
lähivuosina.

3.7 Radio

Radiotoiminnan
maailmanlaajuinen
volyymi
vuonna
2007
oli
47
miljardia
dollaria
ja
vuosikasvu
1,4
%.
Kasvu
on
hidastunut
edellisten
vuosien
3‐4
%
tasosta.
Mainostuotot
laskivat
edellisestä
vuodesta
1,1
%,
julkinen
rahoitus
kasvoi
2,3
%
ja
tilausmaksut
kasvoivat
41
%.
(Ofcom)

Suurin
radiomarkkina
on
Yhdysvallat
22
miljardin
dollarin
volyymillään.

3.8 Suomen
markkinan
nykytila

Suomen
televisiotoimialan
volyymi
vuonna
2007
oli
850
miljoonaa
euroa
(Tilastokeskus).
Summasta
tv‐lupamaksujen
osuus
oli
405
miljoonaa
euroa,
tv‐mainonnan
260
miljoonaa
euroa
ja
tv‐maksujen
(kaapeliliittymät
ja
maksu‐tv)
n.
185
miljoonaa
euroa.

 

Kuva
1.
Suomen
tv­markkinoiden
rahallisen
volyymin
jakauma
vuonna
2007.


Suomalaisen
independent‐tv‐ohjelmatuotannon
volyymi
vuonna
2006
oli
75
miljoonaa
euroa
(SATU
ry).


  • Media
2009
 24
(40)




Radiotoiminnan
volyymi
vuonna
2007
oli
49
miljoonaa.


Oleellisin
muutos
markkinalla
on
maksu‐tv‐tilausten
voimakas
kasvu.
Tällä
hetkellä
25
%
kotitalouksista
tilaa
maksu‐tv‐kanavia,
kun
osuus
vuonna
2006
oli
alle
10
%
(FiCom,
PlusTV).
Maksu‐tv:n
suosion
kasvu
nostaa
tv‐alan
vuosivolyymiä
suurusluokkaa
100
miljoonaa
euroa
verrattuna
vuoden
2006
lukuihin.
Vuoden
2008
aikana
maksu‐tv‐tilausten
kasvu
on
kuitenkin
pysähtynyt.

Maksu‐tv‐palveluntarjoajina
toimivat
kaapelioperaattorit,
PlusTV,
Canal
Digital
(mm.
Canal+:n
kanavat)
ja
Viasat
(TV1000‐kanavat).
Yhteenveto
maksu‐tv‐operaattoreista
eri
lähetystavoilla
on
alla
olevassa
taulukossa.

Taulukko
13.
Suomen
maksu­tv­operaattorit.

 Maanpäällinen Kaapeli SatelliittiPlusTV X - -Canal Digital X - XViasat - - Xkaapelioperaattorit - X -

Suomalaisia
tv‐
ja
elokuva‐alan
tuotantoyhtiöitä
on
lueteltu
alla
olevassa
taulukossa.


Taulukko
14.
Suomalaisia
tv­
ja
elokuvatuotantoyhtiöitä.

yhtiö liikevaihto 2006, € liikevaihto 2007, €Oy Nordisk Film Ab 28 019 186 36 813 854FremantleMedia Finland Oy 3 686 650 11 746 433Zodiak Television Finland Oy Ab 9 638 000 7 951 000Blue Media Oy 5 329 073 5 810 211Grillifilms Oy .. 4 204 000Moskito Television Oy 2 566 143 4 129 396Elokuvatuotantoyhtiö Motel Royal Finland Oy 4 006 000 3 935 000Otto Tuotanto Oy 3 536 000 3 831 000Solar Films Inc Oy 5 363 257 3 374 000MRP Matila Röhr Productions Oy 1 723 090 3 013 143

  • Media
2009
 25
(40)





4 Pelitoimiala

4.1 Markkina
ja
kehityssuunnat

Pelitoimialan
kokonaisvolyymi
vuonna
2008
oli
45
miljardia
dollaria,
mistä
luvusta
peleihin
sisältyvän
mainonnan
osuus
oli
1‐1,5
mrd$.
Markkina
kasvaa
edellisestä
vuodesta
15
%.
Konsolipelien
osuus
oli
n.
60
%,
loppu
jakaantuu
online‐,
pc‐
ja
mobiilipelien
kesken.
Erityisesti
musiikkipelien
suosio
on
voimakkaassa
kasvussa.

Pelikonsolilaitteiden
markkina
vuonna
2008
oli
noin
20
miljardia
dollaria
(Jon
Peddie
Research).

Vuodelle
2012
odotetaan
pelialalle
68
miljardin
dollarin
volyymiä,
mikä
merkitsee
10
%
vuosikasvua.

Mobiilipelien
markkina
vuonna
2008
oli
5,4
miljardia
dollaria
ja
ennuste
vuodelle
2013
on
10
miljardia
dollaria
(Juniper;
PwC
arvioi
2008:
7,3
mrd$).
Markkinan
kehitykseen
vaikuttaa
oleellisesti,
millaisia
tulonjakomalleja
mobiilioperaattorit
ottavat
käyttöön.

4.2 Suomen
markkinan
nykytila

Suomen
pelimarkkinan
vuosivolyymi
on
noin
100
miljoonaa
euroa.

Suomen
pelitoimialaa
valottaa
tarkemmin
Neogamesin
helmikuussa
2009
julkaistava
selvitys.

Taulukko
15.
Suomalaisia
pelialan
yrityksiä,
joiden
liikevaihto
vuonna
2007
oli
vähintään
miljoona
euroa.


yhtiö
 lv.
2006,
milj.
€
 lv.
2007,
milj.
€
European
Game
&
Entertainment
 9,7
 15,2
Technology

Digital
Chocolate

 7,1
 8,5
Futuremark
 3,6
 3,5
Bugbear
Entertainment
 2,5
 2,1
Mr.
Goodliving
 2,9
 2,0
Remedy
Entertainment
 4,3
 1,5
Rovio
Mobile

 0,7
 1,3
Apaja
Online
Entertainment
 0,5
 1,2


  • Media
2009
 26
(40)




5 Paikkatietopalvelut

5.1 Markkina
ja
kehityssuunnat

Viime
vuosiin
asti
paikkatiedon
markkina
on
koostunut
lähinnä
yhteiskunnalliseen
infrastruktuuriin
liittyvästä
paikkatiedosta
(maankäyttö,
sähköverkot
jne.)
sekä
viranomaistoiminnan
paikkatiedosta
(poliisi‐
ja
pelastustoiminta).
Paikannusteknologioiden
kehittyminen
ja
henkilökohtaisten
ja
autoon
asennettavien
edullisten
navigaattoreiden
yleistyminen
on
muuttanut
tätä
markkinaa
merkittävästi.
Paikkatiedon
markkinadataa
tulkittaessa
on
otettava
huomioon,
että
markkinan
määrittely
on
murrosvaiheessa,
ja
eri
tietolähteet
määrittelevät
markkinan
eri
tavoin.

Paikkatiedon
”alustojen
ja
infrastruktuurin”
–
siis
palvelun
tarjoajapään
järjestelmien
–
markkinaksi
vuonna
2008
on
arvioitu
111
miljoonaa
dollaria
ja
se
kasvaa
vuoteen
2013
mennessä
2,2
miljardiin
dollariin.
Isoimmat
toimittajat
ovat
Ericsson
(markkinaosuus
31
%),
Telecommunications
Systems
TCS
(24
%)
ja
Nokia
Siemens
Networks
(18
%).
Markkinakasvu
tulee
kuitenkin
suurelta
osin
uusien
toimijoiden
taholta.
(ABI
Research)

Dedikoitujen
autoon
asennettavien
tai
mukana
kannettavien
navigointilaitteiden
myynnin
kasvu
on
hidastumassa
samalla
kuin
navigointitoiminnoin
varustettujen
matkapuhelinlaitteiden
myynti
kasvaa
voimakkaasti.
Vuonna
2012
navigointikännyköiden
myynti
ohittaa
navigointilaitteiden
myyntimäärän.
(iSuppli)

Tutkimusyhtiö
Strategy
Analytics
on
selvittänyt
Euroopan
ja
Pohjois‐Amerikan
kuluttajien
halukkuutta
maksaa
erilaisista
mobiilipalveluista.
Suurin
maksuhalukkuus
oli
juuri
kartta‐
ja
navigaatiopalveluiden
kohdalla.

Vuonna
2008
16
miljoonan
mobiilikäyttäjän
on
arvioitu
lataavan
reittiohjeita
mobiililaitteisiinsa.
Mobiililaitteiden
navigaatiopalveluiden
ja
niihin
liittyvän
mainonnan
kokonaisvolyymi
on
vuodelle
2008
on
arvioitu
177
miljoonaa
dollaria.
Vuoteen
2014
mennessä
käyttäjämäärä
kasvaa
70
miljoonaan
(vuosikasvu
28
%)
ja
rahallinen
volyymi
597
miljoonaan
dollariin
(vuosikasvu
22
%).
(Berg
Insight)
Reittiohjeita
tärkeämmäksi
liiketoiminnaksi
kuitenkin
muodostuu
sijaintitietoon
perustuva
kohdennettu
mainonta.

Nokialla
on
merkittävä
rooli
alalla
sekä
laitetoimittajana
että
kartta‐aineistojen
toimittajana
omistamansa
Navteqin
kautta.

Googlella
on
keskeinen
rooli
paikkatiedonkin
markkinalla.
Sen
palvelut
ovat
käyttäjille
ilmaisia.
Palveluista
kertyy
merkittäviä
mainostuottoja,
mutta
niiden
volyymistä
ei
ole
käytettävissä
arvioita.
Myös
monet
muut
internet‐yhtiöt
tarjoavat
karttapalveluita
osana
sisältöjään.


  • Media
2009
 27
(40)




5.2 Suomen
markkinan
nykytila

Paikkatietoon
perustuvia
järjestelmiä
ja
palveluita
toimittavat
Suomessa
mm.
Logica,
Affectogenimap,
Fifth
Element
ja
Ekahau.
Markkinan
koosta
ei
ole
käytettävissä
arviota.

6 Musiikki

6.1 Markkina
ja
kehityssuunnat

Maailmanlaajuinen
äänitemyynti
vuonna
2007
oli
29,9
miljardia
dollaria.
Laskua
edellisestä
vuodesta
on
6
%.
Digitaalisesti
toimitetun
musiikin
osuus
oli
15
%
(2006:
11
%)
(IFPI).
Digitaalisen
musiikin
volyymin
kasvu
siis
ei
kata
kuin
osan
fyysisen
äänitemyynnin
pudotuksesta.

Tässä
selvityksessä
tutkituista
alueista
äänitemarkkina
on
ainoa,
jonka
volyymi
on
laskussa.

Digitaalisen
myynnin
volyymistä
48
%
muodostuu
internet‐latauksista,
5
%
internet‐tilauspalveluista
ja
47
%
mobiililaitteisiin
hankitusta
musiikista.
(IFPI)
Alalle
tulleet
uudenlaiset
tilauspohjaiset
hinnoittelumallit
voivat
merkittävästikin
muuttaa
ääniteliiketoiminnan
rahavirtoja.
Tällaisia
palveluita
ovat
mm.
Musicstation
,Nokian
Comes
With
Music
ja
Spotify.
Spotify
saa
tuloja
tilausmaksujen
lisäksi
mainonnalla.

Applen
iTunes
on
ylivoimaisesti
suurin
digitaalisen
musiikin
myyntikanava.

Digitaalisen
jakelun
rahamääräisen
volyymin
odotetaan
ohittavan
fyysisen
jakelun
volyymin
vuonna
2011
(PwC)
tai
2012
(Forrester).

Vertaisverkoissa
luvattomasti
jaetun
musiikin
arvoksi
vuonna
2007
arvioidaan
69
miljardia
dollaria.
Kyse
ei
ole
suoraan
menetetystä
liikevaihdosta
vaan
luvattomasti
jaettujen
kappaleiden
volyymistä
niiden
oletetuin
myyntihinnoin.
(Research
and
Markets)

Tähän
asti
valtaosa
digitaalisesta
musiikista
on
myyty
kopiointia
ja
edelleenlevitystä
rajoittavalla
DRM‐suojauksella.
Suuntaus
on
kuitenkin
ilman
DRM:ää
tapahtuvaan
jakeluun,
koska
DRM
tekee
useasti
musiikin
ostamisen
ja
laillisenkin
käyttämisen
kuluttajalle
hankalaksi.

Sosiaalisen
median
palveluilla
on
keskeinen
rooli
musiikin
markkinoinnissa
ja
musiikin
ympärillä
toimii
paljon
sosiaalisia
internet‐verkostoja.


  • Media
2009
 28
(40)




Digitaalisen
musiikkimyynnin
rinnalle
syntyy
myös
uudenlaisia
palvelukonsepteja,
kuten
soittolistojen
myymistä
sekä
suosittelupalveluita.

Vuonna
2007
maailmassa
myytiin
140
miljoonaa
digitaalista
musiikkisoitinta,
kasvua
edellisvuodesta
15
%
(Futuresource).

Vaikka
äänitemyynti
laskee,
musiikin
kulutuksen
arvioidaan
edelleen
kasvavan.
Kulutus
kuitenkin
muuttaa
muotoaan.
Kun
tähän
asti
musiikkiteollisuus
on
pohjautunut
äänitteisiin,
nykyään
musiikkia
viedään
markkinoille
useissa
eri
muodoissa.
Alla
oleva
kuva
kuvastaa
tätä
muutosta
konserttijärjestäjän
näkökulmasta.

 

Kuva
2.
Musiikkitoimialan
muutos
konserttitoimijan
näkökulmasta.
(Live
Nation)

Konserttitoimintaan
liittyvä
liiketoiminnan
globaali
volyymi
vuonna
2007
oli
26
miljardia
dollaria,
mikä
merkitsee
noin
20
%
vuosikasvua
(Live
Nation).
Myös
musiikkikustantamisen
markkina
on
kasvussa.
Se
volyymi
vuonna
2006
oli
6‐7
miljardia
dollaria
(IFPI).

6.2 Suomen
markkinan
nykytila

Suomen
äänitealan
kokonaismarkkina
vuonna
2006
oli
99
miljoonaa
euroa.
2007
lukuja
ei
ole
julkistettu,
mutta
Suomen
Ääni‐
ja
kuvatallennetuottajat
ÄKT:n
mukaan
volyymi
on
ollut
suurin
piirtein
vuoden
2006
tasolla.
Äänitemyynti
on
muutaman
vuoden
tarkastelulla
ollut
Suomessakin
laskussa.
Musiikin
kustantaminen
ja
konserttitoiminta
ovat
sen
sijaan
kasvaneet.

Kotimaisen
musiikin
osuus
äänitealan
volyymistä
Suomessa
on
noin
puolet.


  • Media
2009
 29
(40)




Taulukko
16.
Suomen
suurimmat
levy­yhtiöt.

 yhtiö
 lv.
2006,
milj.
€
 lv.2007,
milj.
€
 Universal
Music
 16,0

 16,5

 Sony
BMG
 15,7
 15,7
 EMI
Group
Finland
 ~15
 13,7
 Warner
Music
Finland
 9,9
 9,2


7 Yhteisöpalvelut

7.1 Kuluttajapalveluiden
markkina
ja
kehityssuunnat

Sosiaalisen
median
palvelut
(Social
networking
services,
SNS)
ovat
vielä
elinkaariensa
alkuvaiheissa,
eikä
niiden
taloudellisesta
volyymistä
ole
saatavilla
paljoa
luotettavaa
tietoa.

Kuluttajapuolen
menestyspalveluilla
Facebookilla,
MySpacella
ja
YouTubella
on
valtavat
käyttäjämäärät,
mutta
niiden
taloudellinen
menestys
ei
ole
vielä
samaa
luokkaa.
Erään
arvion
mukaan
(USA
Today
12.5.2008)
näiden
palveluiden
liikevaihdot
vuonna
2008
ovat:
 • YouTube
100
milj.
$
 • MySpace
700
milj.
$
 • Facebook
300
milj.
$


Kun
verrataan
näiden
palveluiden
tuloja
kansainväliseen
internet‐mainonnan
markkinaan
–
44,6
miljardia
dollaria
(Zenithoptimedia,
ks.
edellä
kohta
2.2.1)
–
voidaan
todeta,
etteivät
nämä
yhteisöpalvelut
ole
liikevaihtomielessä
vielä
kovin
merkittäviä.

Sosiaalisella
medialla
ja
käyttäjien
tuottamalla
sisällöllä
on
kuitenkin
tärkeä
asema
osana
lähes
kaikkia
internet‐sisältöjä.
Useimmissa
verkkolehdissä
ja
uutispalveluissa
kannustetaan
käyttäjiä
aktiivisesti
lähettämään
kuvia
ja
videoita
ja
kommentoimaan
artikkeleita.
”Perinteinen”
internet‐media
muuttuu
siis
ainakin
jossain
määrin
sosiaalisen
median
kaltaiseksi.

Virtuaalitavaroiden
markkinan
kooksi
vuonna
2008
on
arvioitu
1,2
miljardia
dollaria,
vuoden
2010
markkinaksi
odotetaan
6
mrd$
(mobiilimaksuyhtiö
Zong).

On
kuitenkin
ilmeistä,
että
yhteisöpalveluiden
ansaintamalleja
kehitetään
jatkuvasti,
eikä
ole
poissuljettua,
että
niiden
piiristä
nousisi
samanlainen
menestys
kuin
Googlella
internet‐mainonnassa.


  • Media
2009
 30
(40)




Sosiaalisen
median
kehitys
on
lähtenyt
liikkeelle
Yhdysvalloista,
missä
verkostojen
kävijämäärien
kasvu
on
alkanut
jo
tasaantua.
Muualla
maailmassa
käyttäjämäärät
kasvavat
edelleen
kovalla
vauhdilla
(ks.
taulukko
17).
Maailmanlaajuisesti
kaksi
internet‐käyttäjää
käyttää
myös
sosiaalisen
median
internet‐palveluita
(ks.
taulukko
18).

Käyttäjämääriltään
Facebook
on
noussut
kesäkuun
2008
tilastossa
suosituimmaksi
palveluksi
ohi
MySpacen.
Facebookilla
on
vahva
asema
maailmanlaajuisesti
(ks.
taulukko
19).
Kansainvälisesti
tunnettujen
sosiaalisen
median
palveluiden
lisäksi
monilla
markkinoilla
on
paikallisia,
vieläkin
suositumpia
palveluita.


Taulukko
17.
Sosiaalisten
verkostojen
kävijämääriä
(1.000
yksittäisiä
kävijöitä;
ComScore)


 Kesäkuu
2007
 Kesäkuu
2008
 Muutos
Koko
maailma
 464.437
 580.510
 25
%
Aasia‐Tyynimeri
 162.738
 200.555
 23
%
Eurooppa
 122.527
 165.256
 35
%
Pohjois‐Amerikka
 120.848
 131.255
 9
%
Latinalainen
Amerikka
 40.098
 53.248
 33
%
Lähi‐itä,
Afrikka
 18.226
 30.197
 66
%


Taulukko
18.
Eräiden
sosiaalisten
verkkopalveluiden
kävijämääriä
(1.000
yksittäisiä
kävijöitä;
ComScore)


 Kesäkuu
2007
 Kesäkuu
2008
 Muutos
Kaikki
internet‐kävijät
 778.310
 860.514
 11
%
Sosiaalisten
verkostojen
kävijät
 464.437
 580.510
 25
%
Facebook
 52.167
 132.105
 153
%
Myspace
 114.147
 117.582
 3
%
HI5.com
 28.174
 56.367
 100
%
Friendster.com
 24.675
 37.080
 50
%
Orkut
 24.120
 34.028
 41
%
Bebo.com
 18.200
 24.017
 32
%
Skyrock
Network
 17.638
 21.041
 19
%


Taulukko
19.
Facebookin
käyttäjämääriä
(1.000
yksittäisiä
kävijöitä;
ComScore)


 Kesäkuu
2007
 Kesäkuu
2008
 Muutos
Koko
maailma
 52.167
 132.105
 153
%
Pohjois‐Amerikka
 35.698
 49.248
 38
%
Eurooppa
 8.751
 35.263
 303
%

  • Media
2009
 31
(40)




Aasia‐Tyynimeri
 3.712
 20.712
 458
%
Lähi‐itä,
Afrikka
 2.974
 14.951
 403
%
Latinalainen
Amerikka
 1.033
 11.931
 1055
%



7.2 Yrityspalveluiden
markkina
ja
kehityssuunnat

Yritysten
Web
2.0
–palveluiden
ja
–ratkaisujen
markkina
on
tänä
vuonna
arvoltaan
noin
800
miljoonaa
dollaria
ja
markkina
kasvaa
vuoteen
2013
mennessä
4,8
miljardiin
dollariin
(Forrester).

Tällä
hetkellä
suuryritykset
käyttävät
enemmän
rahaa
sisäisiin
Web
2.0
–palveluihin
verrattuna
asiakkaille
tarjottaviin
2.0‐palveluihin.
Asiakkaille
tarjottavien
Web
2.0
–palveluiden
volyymi
kuitenkin
ohittaa
sisäisen
käytön
palvelut
vuonna
2009.
(Forrester)

Tämä
muistuttaa
samaa
kehitystä,
kuin
sähköisessä
kaupankäynnissä:
aluksi
palveluita
tehtiin
nimenomaan
kuluttajakauppaan,
mutta
vähitellen
b‐to‐b‐kaupan
palvelut
ovat
kasvaneet
voimakkaimmin.

Forrester
tunnistaa
neljä
tulevaisuudessa
voimakkaasti
kasvavaa
sosiaalisen
median
aluetta
 • sosiaaliset
verkostot
(myös
yrityskäytössä)
 • wikit
 • blogit
(myös
yrityskäytössä)
 • RSS
Podcastien
ja
foorumien
merkitys
ei
puolestaan
kasva
enää
yhtä
voimakkaasti
(Forrester).

7.3 Suomen
markkinan
nykytila

Alexan
web‐sivustojen
käyttömääriä
koskevassa
tilastoinnissa
kymmenen
Suomessa
käytetyimmän
sivuston
joukossa
ovat
puhtaasti
sosiaalista
mediaa
edustavat
YouTube
(2.),
IRC‐Galleria
(5.),
Facebook
(6.),
Suomi24
(9.)
ja
Wikipedia
(10.).
Paljon
liikennettä
keräävien
sanomalehtien
sivustoillakin
käyttäjien
sisällöillä
on
kasvava
merkitys.

Suomen
johtava
sosiaalisen
median
yritys
liikevaihdon
mukaan
mitattuna
on
Sulake
Corporation
Oy,
jonka
liikevaihto
vuonna
2007
oli
31,1
miljoonaa
euroa.
Sulake
ilmoittaa
Habbo‐palvelussa
rekisteröidyn
maailmanlaajuisesti
”lähes
100
miljoonaa”
käyttäjätiliä
ja
IRC‐Gallerialla
olevan
Suomessa
500.000
käyttäjää.


  • Media
2009
 32
(40)




8 Yhteenveto
ja
johtopäätökset

8.1 Havaintoja

Ennen
finanssikriisiä
laadittujen,
tässä
selvityksessä
referoitujen
selvitysten
mukaan
media‐ala
kokonaisuutena
ja
useat
sen
alatoimialat
kasvavat
vähintäänkin
kohtuullista
vauhtia.
Yritysten
antamien
signaalien
perusteella
kasvu
saattaa
kuitenkin
merkittävästi
hidastua
lähiajoiksi.
Tehtäessä
johtopäätöksiä
tulevasta
kehityksestä
on
siten
syytä
noudattaa
erityistä
varovaisuutta.

Vuoden
2008
aikana
digitaalinen
sisältöjen
jakelu
on
tullut
vakiintuneeksi
käytännöksi
media‐alalla.
Digitaaliset
kanavat
eivät
enää
ole
erillisiä
kokeiluita
vaan
osa
useimpien
yhtiöiden
strategiaa.
Perinteiset
ja
vakiintuneet
mediayhtiöt
ovat
näin
ollen
keskeisiä
pelureita
myös
digitaalisten
sisältöjen
markkinoilla.

Toinen
merkittävä
kehityssuunta
liittyy
median
kuluttajien
rooliin:
viestinnän
kohteilla
on
mahdollisuus
toimia
myös
viestinnän
tuottajina.
Perinteinen
media
on
alkanut
kannustaa
lukijoitaan
ja
katsojiaan
viestimään
medialle
ja
muille
kuluttajille
päin,
ja
toisaalta
uusia
käyttäjäsisältöihin
perustuvia
medioita
ja
palveluita
on
syntynyt
ja
syntyy
kovalla
vauhdilla.

Ansaintamallien
kehityksessä
nähdään,
että
 • Mainosrahoitteisuus
on
keskeisin
uusien
alalle
tulijoiden
ansaintamalli
 • Television
alueella
kuitenkin
maksu‐tv
on
ollut
voimakkaimmin
kasvava
 segmentti
 • Uudenlaisia
ansaintamalleja
ideoidaan,
mutta
lukuun
ottamatta
Googlen
 Adwordsia
ne
eivät
ole
lyöneet
läpi;
sähköisessä
kaupankäynnissä
 nähdään
kuitenkin
hyviä
mahdollisuuksia


8.1.1 Eräiden
lukujen
vertailua

Media‐alan
toimijoiden
ja
sektorien
suuruusluokkien
vertailua
varten
taulukkoon
20
on
koottu
eräitä
kiinnostavia
markkina‐
ja
liikevaihtoarvioita.
Luvut
on
koostettu
vuotta
2007
tai
2008
koskevista
arvioista.

  • Media
2009
 33
(40)




Taulukko
20.
Media­alan
markkina­
ja
liikevaihtoarvioita


 mrd$
 vuosimuutos
Media‐
ja
viihdetoimiala
(08)
 1700
 7
%
Telecom‐toimiala
(08)
 1700
 4
%
Mediamainonta
(08)
 480
 7
%
Televisiotoimiala
(08)
 350
 9
%
TV‐mainonta
(08)
 180
 7
%
Elokuvatoimiala
(sis.
tallenteet)
(08)
 90
 3
%
Nokian
liikevaihto
(08)
 66
 ‐1
%
Mobiilisisällöt
(08)
 50
 
..
Time
Warnerin
liikevaihto
(08)
 47
 0
%
Pelitoimiala
(08)
 45
 15
%
Internet‐mainonta
(08)
 45
 24
%
Musiikki/ääniteteollisuus
(07)
 30
 ‐4
%
Googlen
liikevaihto
(08)
 22
 31
%
IPTV‐palvelut
(08)
 4,5
 ..
Digitaalinen
musiikkijakelu
(07)
 4
 38
%
On‐line‐videoiden
markkina
(08)
 1,4
 ..
Virtuaalitavarat
(08)
 1,2
 ..
Yritysten
web
2.0
–palvelut
(08)
 0,8
 ..
TV‐ohjelmien
sms‐osallistuminen
(08)
 0,6
 ..
Mobiili‐tv
(broadcast)
(08)
 0,3
 ..


Taulukon
lukuja
vertailtaessa
on
otettava
huomioon,
että
tiedot
on
kerätty
useista
eri
lähteistä,
eivätkä
ne
ole
suoraan
vertailukelpoisia.
Yhteenvedon
tarkoitus
on
antaa
suuntaa‐antavaa
tietoa
eri
liiketoiminta‐alueiden
ja
yritysten
suuruusluokista.

Televisiomainonnan
kasvua
nostaa
vuoden
2008
suurten
urheilutapahtumien
vaikutus.

8.1.2 Suomalaiset
kärkiyritykset

Selvityksen
yhteydessä
tehdyn
suomalaisten
mediayritysten
kartoituksen
perusteella
voidaan
nostaa
esiin
seuraavat
toimijat:
 • Sanoma
on
kansainvälisestikin
varteenotettava
toimija,
jolla
on
 merkittävää
panostusta
digisisältöihin
 • Sulake
on
liikevaihdoltaan
merkittävin
kokonaan
digisisältöihin
 keskittyvä
yritys
 • Pelialalla
toimii
kahdeksan
yli
miljoonan
euron
liikevaihdon
yritystä
 • Yli
miljoonan
euron
liikevaihtoluokassa
on
useita
kiinnostavia
mediaan
ja
 digisisältöön
liittyviä
yrityksiä,
esimerkkeinä
voidaan
mainita
Sanako
(lv.
 9,4
M€),
Nitro
(5,2
M€),
Futurice
(3,3
M€),
Prewise
(2,9
M€)
ja
Foreca
 (2,7
M€)

  • Media
2009
 34
(40)





Vaikka
Nokiaa
ei
tässä
selvityksessä
luettu
mediayhtiöksi,
sen
monet
uudet
liiketoiminnat
ovat
sisältötuotannon
alueella.
Nokian
toimet
voivat
myös
monin
tavoin
vaikuttaa
medialiiketoimintaan
monilla
alueilla,
kuten
musiikissa.

8.2 Ennusteita

8.2.1 Media‐alan
kehityssuuntia

Selvityksessä
esitettyjen
markkinatietojen
perusteella
voidaan
ennakoida
seuraavia
kehityssuuntia
vuosille
2009‐2012:

Vuonna
2009
media‐
ja
viihdealan
kasvu
on
lähellä
nollaa.
Internet‐sisältöliiketoiminta
sekä
pelit
kasvavat,
muilla
alueilla
nähdään
volyymeissä
laskua.
Kasvu
voi
alkaa
uudestaan
2010
tai
2011.

Mediamainonta
vähenee
ainakin
vuoden
2009
aikana.
Mainonnan
notkahdus
vaikuttaa
eniten
lehti‐
ja
televisiomainontaan.
Tästä
seuraa,
että
lehti‐
ja
tv‐yhtiöt
tekevät
entistä
aktiivisemmin
panostuksia
internet‐kanavaan.
Myös
tv‐mainonta
notkahtaa,
millä
on
vaikutus
mm.
tv‐yhtiöiden
ohjelmahankintoihin.
Televisio
säilyttää
kuitenkin
merkittävän
asemansa
kuluttajien
keskuudessa,
eivätkä
katseluajat
putoa.


Internet‐mainonta
jatkaa
kasvuaan,
ja
on
vähitellen
saavuttanut
uskottavuuden
suurtenkin
mainostajien
silmissä.
Internet‐mainonnan
vahvuudet
‐
mitattavuus
ja
yksilöitävyys
‐
korostuvat
erityisesti
taantumassa.
Internet‐mainonta
saavuttaa
lähivuosina
volyymiltään
tv‐mainonnan.
Mainosala
nostaa
internetin
yhdeksi
markkinoinnin
pääkanavaksi,
mikä
merkitsee
myös
muutoksia
mainosalan
toimintatapoihin
ja
osaamistarpeisiin.

Mainonnan
rahamääräisen
volyymin
laskun
lisäksi
kuluttajien
heikkenevä
talous
vaikeuttaa
maksu‐tv:n
ja
yleensä
maksullisten
sisältöjen
mahdollisuuksia.
Uusia
ansainnan
malleja
yritetään
löytää
ja
mahdollisesti
sähköisen
kaupankäynnin
transaktiomaksut
tarjoavat
uutta
ansainnan
mahdollisuutta.

Tv‐sisältöjen
maksullinen
ja
mainosrahoitteinen
jakelu
internetissä
kasvaa.
Ansaintamallit
ja
tekijänoikeusasiat
tuottavat
kuitenkin
edelleen
ongelmia.

Mobiililaajakaistan
käyttö
lisääntyy.
Teleoperaattorit
hakevat
uusia
tulonlähteitä
ja
alkavat
tarjota
kiinteähintaisia
mobiililaajakaistaliittymiä
koko
asiakaskunnalleen,
ei
vain
yrityskäyttäjille.
Mobiilisisältöjä
ja
mobiilimainontaa
kehitetään
ja
tuodaan
markkinoille
vähitellen.
Vuonna
2009
laskeva
laitemyynti
heijastuu
myös
mobiilialan
palvelu‐
ja
tuotekehityspanostuksiin.


  • Media
2009
 35
(40)




Musiikkiala
muuttaa
muotoaan.
Äänitemyynti
laskee
edelleen,
kun
taas
konserttitoiminta
säilyttää
ja
mahdollisesti
vahvistaa
asemaansa.
DRM‐suojauksen
merkitys
vähenee
digitaalisessa
musiikissa,
kun
alan
toimijat
pyrkivät
kasvattamaan
digitaalista
myyntiä
ja
kehittämään
uudenlaisia
tapoja
laittoman
kopioinnin
torjuntaan.
Uusia
ansaintamalleja
syntyy
soittolistojen
ja
suosituspalveluiden
muodossa.

Peliliiketoiminta
jatkaa
kasvuaan.
Kasvu
tulee
erityisesti
muiden
kuin
aktiivipelaajien
taholta.
Musiikkipelit
ovat
kovassa
kasvussa.

Paikkatiedon
hyödyntäminen
kasvaa.
Erillisten
navigaattorilaitteiden
suhteellinen
merkitys
vähenee
sitä
mukaan,
kun
paikannustoiminnallisuudet
ja
–sovellukset
yleistyvät
mobiililaitteissa.
Paikkatiedon
hyödyntäminen
tuo
uusia
merkittäviä
mainonnan
ansaintamalleja.

Sosiaalinen
media
muuttuu
liiketoiminnaksi
yrityssovelluksissa
ja
integroituu
osaksi
kuluttajille
suunnattua
internet‐mediaa.
Sosiaalinen
media
käsitteenä
vähitellen
häviää,
kun
sosiaalisen
median
toiminnallisuudet
arkipäiväistyvät
internet‐palveluissa.
Taantuman
aikana
kasvava
vapaa‐aika
lisää
käyttäjien
sisällöntuotannon
määrää
ja
laatua.

Laskusuhdanteen
kestosta
ja
syvyydestä
on
mahdotonta
antaa
luotettavia
ennusteita.
On
kuitenkin
selvää,
että
median
alueella
tapahtuu
seuraavan
kahden
vuoden
aikana
merkittäviä
muutoksia,
näistä
ehkä
oleellisimpana
monikanavaisen
sisältöjakelun
vakiintuminen
median
toimintatavaksi
sekä
internet‐mainonnan
nousu
yhdeksi
isoista
mainonnan
muodoista.
Monilla
aloilla,
kuten
esimerkiksi
matkailussa,
keskeinen
osa
palveluprosessia
siirtyy
internetiin,
mikä
puolestaan
liittää
viestinnän
ja
palvelun
prosessit
uudella
tavalla
yhteen
pakettiin.

8.2.2 Suomalaisyhtiöiden
liiketoimintamahdollisuuksia

Suomalaisyhtiöille
tarjoutuu
media‐
ja
viihdealalla
monia
mahdollisuuksia
nykyisessäkin
suhdannetilanteessa.
Eräitä
keskeisiä
mahdollisuuksia
kuvaavat
seuraavat
havainnot:
 • Kansainväliset
läpimurrot
edellyttävät
vakiintuneita
rakenteita
rikkovia
 ja
uudistavia
toimintatapoja.
Esimerkiksi
tällä
hetkellä
musiikin
ja
tv‐ tuotannon
alueella
menestystä
haetaan
useimmiten
perinteisellä
 toimintatavalla
eli
tekemällä
mahdollisimman
hyvää
ja
hyvin
kaupaksi
 käyvää
sisältöä,
sen
sijaan
että
tehtäisiin
uudenlaisia
ratkaisuja
ja
 toimintamalleja
sisällön
kuluttamiseen
ja
jakeluun.
 • Internetin
kasvu
mainosmediana
on
jäänyt
monilta
media‐alan
toimijoilta
 huomaamatta,
vaikka
internet‐mainonnan
volyymi
lähestyy
tv‐ mainonnan
volyymiä.
Monet
media‐alan
yhtiöt
ovat
myös
jumittuneet
 perinteisen
mediamainonnan
toimintatapoihin.
Internet‐mainonnan
 alueella
on
tilaa
ja
tilausta
uusille
innovaatioille
ja
palveluille.

  • Media
2009
 36
(40)




 • Mobiilipalvelut
sekä
mobiililaitteiden
ja
niiden
tarjoaman
kontekstitiedon
 hyödyntäminen
markkinoinnissa
ovat
vielä
lapsenkengissä,
vaikka
 kiinteähintaisen
mobiililaajakaistan
yleistyminen
luo
pohjaa
uudelle
 liiketoiminnalle.
Suomessa
on
myös
paljon
mobiiliosaamista.
 • Sosiaalinen
media
tarjoaa
periaatteessa
hyviä
liiketoiminnan
 mahdollisuuksia,
mutta
sosiaalisen
median
toiminnallisuuksien
 integroituessa
osaksi
kaikkea
verkkomediaa
”sosiaalisuus”
sinällään
ei
 merkitse
erityistä
liiketoimintamahdollisuutta.
 • Peliliiketoiminnassa
toimii
menestyviä
suomalaisyhtiöitä
ja
markkinan
 kasvaessa
tällä
alueella
on
edelleen
hyvää
liiketoimintapotentiaalia.

Media‐
ja
viihdealan
markkinalla
uusilla
toimijoilla
on
mahdollisuus
nousta
haastamaan
perinteisiä
mediatoimijoita.
Kun
nousukausi
alkaa,
media‐alan
rakenteissa
on
tapahtunut
monia
muutoksia
ja
markkinoille
on
tullut
myös
uusia,
menestyviä
yhtiöitä.

  • Media
2009
 37
(40)





LIITE:
Suurimmat
suomalaiset
media‐alan
yhtiöt


Alla
olevaan
taulukkoon
on
koottu
suomalaisia
media‐alan
yhtiötä,
joiden
liikevaihto
vuonna
2007
oli
vähintään
miljoona
euroa.
Niiden
yhtiöiden
kohdalla,
joiden
emoyhtiö
on
myös
mukana
listauksessa,
on
mainittu
emoyhtiön
nimi
tai
lyhenne.
Luettelon
laadintaperusteet
on
kuvattu
selvityksen
kohdassa
1.2.2.


 sija yhtiö emoyhtiö lv. 2006, € lv 2007, € 1 Sanoma Oyj 2 742 100 000 2 926 300 000 2 Yleisradio Oy 383 546 100 385 377 100 3 TS-Yhtymä (konserni) 339 323 000 336 181 000 4 Alma Media 301 900 000 328 900 000 5 Otava-Kuvalehdet 246 000 000 233 800 000 6 MTV Oy 176 506 227 200 524 199 7 Fonecta (konserni) 150 000 000 160 000 000 8 Edita Oyj 170 329 000 147 597 000 9 Sanoma Television Oy Sanoma 128 499 000 135 850 000 10 Talentum Oyj 121 100 000 124 000 000 11 Keskisuomalainen Oyj 99 700 000 104 784 000 12 A-lehdet (konserni) 82 700 000 96 400 000 13 Pohjois-Karjalan kirjapaino Oyj 78 400 000 85 561 000 14 TS-Yhtymä Oy TS 79 612 000 84 413 265 15 Suomen Lehtiyhtymä Oy 79 100 000 78 802 000 16 Eniro Finland 69 000 000 69 000 000 17 Länsi-Savo Oy 60 000 000 60 620 000 18 Kaleva Kustannus Oy 55 800 000 58 148 000 19 Aller Julkaisut Oy 53 000 000 54 968 000 20 Ilkka-Yhtymä Oyj 52 670 000 54 885 000 21 Esa-konserni 51 833 000 54 757 000 22 Janton Oy 43 000 000 39 720 000 23 WSOY Oppimateriaalit Oy Sanoma 39 005 000 38 126 000 24 Canal Digital Finland Oy 35 000 000 37 231 000 25 Oy Nordisk Film Ab 28 019 186 36 813 854 26 JCDecaux Finland 28 493 000 33 520 000 27 Sulake Corporation Oy 14 507 036 31 136 447 28 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj 28 100 000 30 035 000 29 Kustannusosakeyhtiö Tammi 31 000 000 29 701 000 30 Gummerus Oy 28 495 000 28 383 000 31 Valitut Palat 27 347 000 28 189 000 32 TBWAPHS Helsinki Oy 12 823 080 27 982 000 33 Subtv Oy MTV 13 140 000 27 303 000 34 Länsi-Suomi Yhtymä Oy 24 692 000 26 292 000 35 SEK & Grey Oy 18 867 978 23 538 090 36 Viestilehdet Oy 20 697 000 22 241 000
  • Media
2009
 38
(40)




 37 Kotimaa-yhtiöt 21 000 000 21 700 000 38 Hufvudstadsbladet 20 000 000 20 000 000 39 HSS Media 19 000 000 19 943 000 40 Egmont Kustannus Oy 19 335 000 19 870 000 41 Hämeen Sanomat Oy 18 000 000 19 121 000 42 Reuters Suomi Oy Ab 18 042 000 17 708 000 43 Forma Publishing Group Oy 18 200 000 17 599 000 44 Edita Publishing Oy Edita 16 169 000 17 008 000 45 Markkinointiviestintä Dialogi Oy 5 384 000 16 699 000 46 Universal Music Oy 16 000 000 16 519 000 47 Clear Channel Suomi Oy 14 000 000 16 414 000 48 Citec Information Oy Ab 14 285 846 15 925 453 49 Sony BMG (Finland) 15 674 000 15 653 000 50 Oy Suomen Uutisradio Ab MTV 13 541 694 15 356 059 European Game & Entertainment 51 Technology Ltd Ab 9 651 954 15 196 477 52 Pro Radio Oy 16 234 000 14 993 000 53 Publicis Helsinki Oy 16 402 531 14 165 386 54 Suomenmaa-yhtiöt Oy 13 000 000 13 862 000 55 Lionbridge Oy 13 089 000 13 764 000 56 Oy Emi Group Finland .. 13 712 000 Oy Suomen Tietotoimisto – Finska 57 Notisbyrån Ab 14 190 372 12 719 038 58 Sanoma News Oy Sanoma 11 944 000 12 710 231 59 SBS Finland Oy Pro Radio 13 517 000 12 412 000 60 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj 11 648 932 12 025 356 61 AAC Global Oy Sanoma 13 358 275 11 785 360 62 FremantleMedia Finland Oy 3 686 650 11 746 433 63 Seppälän Koulukuvat Oy 10 261 169 10 534 000 64 Rakennustieto Oy 11 000 000 10 487 000 65 Taivasmainos Oy 8 589 010 10 164 625 66 Kauppalehti 121 Oy Alma 9 389 291 10 009 000 67 Karisto Oy 9 392 000 9 804 000 68 Sanako Oy 8 535 000 9 437 000 69 Kynämies Oy Otava 26 202 711 9 369 260 70 AAC Noodi Oy Sanoma 5 083 467 9 340 000 71 Warner Music Finland Oy 9 895 505 9 182 000 72 Digital Chocolate Oy 7 069 043 8 544 577 73 Zodiak Television Finland Oy Ab 9 638 000 7 951 000 74 Kuvaverkko Oy 7 147 466 7 419 503 75 TEQUILAHELSINKI OY TBWA 7 098 373 6 844 000 76 Lehtikuva Oy Sanoma 6 938 000 6 823 000 77 Sanoma Entertainment Oy Sanoma .. 6 270 000 78 Grey Direct Oy SEK 5 413 826 6 251 000 79 Evia Oyj 10 060 301 6 181 501 80 Oy Adsek Ab 6 276 055 6 175 000 81 Kustannus Oy Duodecim 5 609 589 6 083 000 82 J. Walter Thompson-Finland Oy 6 692 927 6 014 000 83 Blue Media Oy 5 329 073 5 810 211 84 Briiffi Group Oy 5 601 103 5 645 851
  • Media
2009
 39
(40)




 85 Done Information Oy 4 980 477 5 615 000 86 NetBooster Finland Oy 4 866 340 5 381 874 87 Mainostoimisto Ego Oy Taivas 4 574 780 5 301 117 88 Grey Pro Oy SEK 4 632 324 5 258 000 89 Nitro FX Oy 3 903 206 5 225 000 90 Hill and Knowlton Finland Oy 4 275 241 5 136 976 91 Euro RSCG Oy 5 977 237 5 113 338 92 Esmerk Oy Sanoma 4 432 250 5 002 000 93 Generator Post Oy 4 593 344 4 939 709 94 Markkinointitoimisto Johdin Oy 4 719 093 4 937 913 95 McCann Helsinki Oy 4 157 041 4 821 407 96 Skandaali/Leo Burnett Oy 4 027 963 4 606 744 97 Dynamo Advertising Oy 4 404 415 4 433 000 98 Mainostoimisto Konsepti Oy 3 179 000 4 380 000 99 Mainostoimisto Media M1 JKL Oy 3 963 562 4 363 815 100 Imageneering Oy 5 239 781 4 336 618 101 Suorakanava Oy 9 623 930 4 309 954 102 Grillifilms Oy .. 4 204 000 103 Moskito Television Oy 2 566 143 4 129 396 104 Trainers’ House Oyj 3 004 939 4 105 550 Elokuvatuotantoyhtiö Motel Royal 105 Finland Oy 4 006 000 3 935 000 106 Otto Tuotanto Oy 3 536 000 3 831 000 107 NRJ Finland Oy Ab 5 172 000 3 657 000 108 Tähtityöt Oy 2 654 199 3 543 574 109 DDB Helsinki Oy 62 655 3 538 648 110 Futuremark Oy 3 607 571 3 466 356 111 Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy 2 935 424 3 439 568 112 Mainostoimisto SST Oy 3 151 347 3 437 000 113 Mainostoimisto Rientola Oy 2 860 909 3 434 394 114 Solar Films Inc Oy 5 363 257 3 374 000 115 Valve Branding Oy 3 334 043 3 337 355 116 Futurice Oy 2 171 453 3 313 000 117 Aero-Kuva Oy 3 153 049 3 284 912 118 Eppu Normaali Oy 1 835 316 3 228 667 119 Smilehouse Oy 2 221 859 3 215 868 120 Ambientia Oy 2 275 649 3 122 841 121 TBWAPointer Oy TBWA 2 721 382 3 021 000 122 MRP Matila Röhr Productions Oy 1 723 090 3 013 143 123 Lahtinen & Mantere Oy 2 769 950 3 004 359 124 Mainostoimisto Satumaa Oy 1 664 498 2 955 559 125 Kreab Oy 2 945 120 2 951 000 126 Prewise Finland Oy 2 346 342 2 948 000 127 Tarinatalo Oy 1 487 000 2 887 000 128 Woodpecker Film Oy 2 687 960 2 826 000 129 Darwin Oy 933 909 2 787 533 130 Foreca Oy 2 423 653 2 740 804 131 Turun Tietokuva Oy 2 725 000 2 647 000 132 Fake Graphics Oy 2 102 865 2 591 000 133 Kielikone Oy 2 403 000 2 554 000
  • Media
2009
 40
(40)




 134 Mainostoimisto Contra Oy 2 969 104 2 511 817 135 Red Green Blue RGB Oy 2 520 322 2 491 000 136 Morning Digital Design Oy Edita 2 646 000 2 304 000 137 Production House Oy Finland 1 515 000 2 279 000 138 Mediaosakeyhtiö Frantic 2 163 154 2 269 889 139 AS – Grey Oy SEK 2 002 000 2 205 655 140 Luovat Palvelut Oy 1 726 000 2 182 000 141 W&Stein&Mann Oy .. 2 126 000 142 Ålands Radio och Tv Ab 2 116 000 2 120 000 143 Coronaria Media Oy 2 342 065 2 119 488 144 Bugbear Entertainment Oy 2 456 449 2 114 000 145 Goodmood Productions Oy 3 557 691 2 084 047 146 Deco Media Oy .. 2 054 244 147 Mr. Goodliving Oy 2 934 000 1 997 000 148 Broadcast Text Helsinki Oy 1 646 000 1 887 780 149 HeadPower Oy 1 579 000 1 886 000 150 Ch5 Finland Oy 1 876 332 1 835 956 151 Tuotantotalo Talvi Oy 1 538 133 1 834 765 152 ED-Design Oy 2 357 455 1 816 384 153 Bob Helsinki Oy 2 301 689 1 685 685 154 Incognito Oy 2 996 235 1 600 000 155 Remedy Entertainment Oy 4 326 847 1 500 000 156 Tieturi Vision Oy 1 238 860 1 442 882 157 SnooBI Oy 470 783 1 441 293 158 Comp-Aid Oy 1 224 000 1 427 000 159 Abako Media Oy 1 336 905 1 400 981 160 Humap Oy 1 289 746 1 389 251 161 Intervisio Oy 1 041 000 1 364 000 162 Pohjantähti-Elokuva Oy 1 282 822 1 321 326 163 Nouhau Productions Oy 954 818 1 301 492 164 Oy Crasman Co Ltd 857 845 1 296 657 165 Rovio Mobile Oy 748 283 1 259 000 166 Lingsoft Oy 1 537 102 1 218 072 167 Sofia Digital Oy 1 147 907 1 169 135 168 Optinet Oy 1 062 609 1 165 000 169 Apaja Online Entertainment Oy 464 000 1 151 000 170 Mainoselokuvayhtiö AXN! Oy 856 000 1 128 000 171 JADECON Oy Alma .. 1 091 000 172 BrandSon Oy 603 000 1 084 000 173 A4 Media Oy 1 212 588 1 061 297 174 Susamuru Oy .. 1 051 000