Ohjelmistoyritysten rahoitusopas

  • 2,687 views
Uploaded on

Ohjelmistoyritysten rahoitusopas tarjoaa konkreettisia työvälineitä ja tietoa yritysten resurssien ja rahoituksen kehittämiseksi.

Ohjelmistoyritysten rahoitusopas tarjoaa konkreettisia työvälineitä ja tietoa yritysten resurssien ja rahoituksen kehittämiseksi.

More in: Technology
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
2,687
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
30
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS Mika Ahokas (Toim.) Kasvufoorumi 091 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 2. ISBN 978-952-92-6491-9 (nid.) ISBN 978-952-92-6492-6 (PDF) Julkaisija: Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry 2009 Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: Keili Oy Palaute: mika.ahokas@ohjelmistoyrittajat.fi2 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 3. Kasvufoorumi 09OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS KIRJOITTAJAT Mika Ahokas Kalle Airo Tuomas Maisala Rasmus Nybergh Janne Nylund Juhana Peltonen Petri Pentikäinen Samuli Ruuskanen Mika Sorvettula KIITOKSET Jussi Autere, Teknillinen korkeakoulu Keith Bonnici, Veraventure Pekka Halonen, Aalto Capital Antti Hannula, Aldea Matti Heikkonen, Ohjelmistoyrittäjät Maija Joutsenkoski, Nordic Capital Hanna Koski, Suomen Pääomasijoitusyhdistys Markku Maula, Teknillinen korkeakoulu Annina Myllyaho, Suomen Pääomasijoitusyhdistys Jukka Mäkinen, Eqvitec Partners Petri Niemi, Capman Mika Okkola, Microsoft Pekka Pere, Eficor Petri Raitio, Tekla Osmo Ruuskanen, Tapiola Pankki Jaakko Salminen, Ohjelmistoyrittäjät Risto Setälä, Tekes Risto Siilasmaa, Teknologiateollisuus Asta Sjöblom, Suomen Teollisuussijoitus Artturi Tarjanne, Nexit Ventures Raimo Vaalasranta, Procountor Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus KIITOKSET ORGANISAATIOILLE AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU
  • 4. LUKIJALLE Ohjelmistoala on yksi nopeimmin kasvavia toimialoja maailmassa. Suomen ohjelmistoala on viime vuosina puolestaan kasvanut maailman markkinan kasvuvauhtia nopeammin. Lisäksi ohjelmistoala on pärjännyt verrattain hyvin myös nykyisessä haasteellisessa talousympäristössä. Ohjelmistoalan kasvupotentiaalista johtuen ohjelmistoyrityksillä on keskeinen rooli koko suomalaisen hy- vinvoinnin rakentajina, sillä jatkossakin Suomen hyvinvointi tulee perustumaan yritysten ja talouselämän kasvulle. Ohjelmistoalan kehittämiseksi Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry ovat käynnistäneet Kasvufoorumi 09 –ohjelman, jonka avulla halutaan myös tulevaisuudessa varmistaa alan nopea kasvu ja tukea sen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä. Ohjelmistoyritysten kasvu ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen vaatii kuitenkin resursseja ja rahoi- tusta. Tämän ohjelmistoyritysten rahoitusoppaan muodossa haluamme osaltamme olla tukemassa yritys- ten kasvumahdollisuuksia. Toivomme, että saat rahoitusoppaasta konkreettisia työvälineitä ja tietoa yrityk- sesi resurssien ja rahoituksen kehittämiseksi. Kasvatetaan yhdessä ohjelmistoalasta koko Suomen tulevaisuuden tukijalka! Ohjelmistoalan kasvun puolesta, Risto Siilasmaa Matti Heikkonen Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Teknologiateollisuus ry Ohjelmistoyrittäjät ry Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja F-Secure Oyj Digium Oy4 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 5. SISÄLLYSLUETTELOESIPUHE ............................................................... 6 4. YHTEENVETO .................................................... 36JOHDANTO ........................................................... 6 5. YHTEYSTIEDOT ................................................. 371. RAHOITUSMUODOT JA -LÄHTEET .................... 8 5.1. JULKISET RAHOITTAJAT .............................................. 37 5.1.1. TE-keskukset ....................................................... 372. JULKISET RAHOITUSLÄHTEET ........................... 10 5.1.2. Tekes ................................................................... 38 2.1. JULKISET TUET, AVUSTUKSET JA KEHITYSLAINAT ..... 11 5.1.3. Keksintösäätiö .................................................... 38 2.1.1. Työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ......... 11 5.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR ......................... 38 2.1.2. Tekes - Teknologian ja innovaatioiden 5.1.5. Finnvera Oyj ....................................................... 38 kehittämiskeskus .......................................................... 14 5.1.6. Veraventure ........................................................ 38 2.1.3. Keksintösäätiö .................................................... 19 5.1.7. Finnfund .............................................................. 38 2.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR ......................... 20 5.1.8. Suomen Vientiluotto Oy .................................... 39 2.2. JULKISET LAINAT JA PÄÄOMASIJOITUKSET ............... 20 5.1.9. Suomen Teollisuussijoitus Oy ............................. 39 2.2.1. Finnvera Oyj ........................................................ 20 5.2. BISNESENKELIT ........................................................... 40 2.2.2. Veraventure Oy ................................................... 21 5.3. PÄÄOMASIJOITTAJAT ................................................. 41 2.2.3. Teollisen yhteistyön rahasto Oy - FinnFund ........ 22 2.2.4. Suomen Vientiluotto Oy ...................................... 23 6. LIITE 1 : OHJELMAKUVAUKSET ......................... 48 2.2.5. Suomen Teollisuussijoitus Oy .............................. 23 6.1. JULKISET RAHOITTAJAT .............................................. 48 2.2.6. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ........ 24 6.1.1. Tekes .................................................................... 48 6.1.2. Finnvera ............................................................... 563. YKSITYISET RAHOITUSLÄHTEET ........................ 25 6.2. TEOLLISET TOIMIJAT ................................................... 58 3.1. YRITTÄJIEN JA OMISTAJIEN OMA VARALLISUUS ....... 25 6.2.1. Microsoft ............................................................. 58 3.2. PANKIT ........................................................................ 25 6.2.2. Sun Microsystems ............................................... 58 3.2.1. Pankkilaina .......................................................... 25 6.2.3. IBM ...................................................................... 58 3.2.2. Luotollinen tili ..................................................... 26 3.2.3. Vaihtovelkakirja .................................................. 26 7. LIITE 2: PÄÄOMASIJOITTAMISEEN LIITTYVIÄ 3.2.4. Kiinnitykset .......................................................... 26 RAHOITUSINSTRUMENTTEJA ............................... 58 3.2.5. Rahoitusyhtiöt, investointipankit ja pankkiiri- 7.1. KANTAOSAKKEET ........................................................ 58 liikkeiden palvelut ......................................................... 26 7.2. ETUOIKEUTETUT OSAKKEET ...................................... 58 3.2.6. Noteeraamattomien osakkeiden välitys ja 7.3. OPTIOT ........................................................................ 60 pääoman hankinta ....................................................... 28 7.4. VAIHTOVELKAKIRJALAINAT ........................................ 60 3.2.7. Leasing ja vuokrausratkaisut ............................. 28 7.5. PÄÄOMALAINA ........................................................... 60 3.3. TEOLLISTEN TOIMIJOIDEN OHJELMAT ...................... 28 8. LIITE 3: OPPAASSA KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT ... 61 3.4. BISNESENKELIT ........................................................... 28 3.4.1. Motiivit ................................................................ 29 3.4.2. Osaamissijoitus ja kanssayrittäminen ................ 29 3.5. PÄÄOMASIJOITTAJAT .................................................. 31 3.5.1. Pääomasijoittaminen .......................................... 31 3.5.2. Pääomasijoitus yrittäjän näkökulmasta ............. 32 3.5.3. Sijoitusprosessin vaiheet ..................................... 33 3.6. AIKAISEN VAIHEEN RAHOITUSKELPOISUUS .............. 34 3.6.1. Ydintiimin merkitys .............................................. 34 3.6.2. Maksavien asiakkaiden merkitys ........................ 35 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 5
  • 6. sen eri elinkaaren vaiheissa. Rahoitusopas kokoaa yhteen konkreettisen näkymän yleisimmin käyte- tyistä rahoitusvaihtoehtoista ja listaa eri toimijoiden profiilit ja yhteystiedot nopeasti hyödynnettäväk- si hakuteokseksi yrityksen rahoitusvaihtoehtoja valittaessa. Rahoitusopas konkretisoi eri rahoitus- muodot käsittäen yrityksen elinkaaren aina lii- keideasta yrityksen kasvattamiseen kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on toteutettu Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologia- teollisuus ry:n yhteisessä Kasvufoorumi 09 -hank- keessa. Tämän rahoitusoppaan kautta haluamme olla tuke- ESIPUHE massa Suomen ohjelmistoteollisuuden menesty- mistä ja osaltaan edesauttaa yritysten, julkisten Ohjelmistoyritysten rahoitusoppaan ensisijainen rahoitusmuotojen ja sijoittajien välistä yhteistyötä tarkoitus on toimia käytännönläheisenä teoksena yritysten ja toimialan nopeamman kasvun aikaan- yrittäjän tukena eri rahoitusvaihtoehtoihin tutus- saamiseksi. tuttaessa. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suoma- laisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoitta- jiin, pankkeihin, enkelisijoittajiin sekä sisältää tietoa alalla toimivista teollisista sijoittajista ja muista strategisista sijoittajista. Rahoitusoppaan tarkoitus on kuvata perustiedot eri Mika Ahokas rahoitusinstrumenteista ja antaa kuva siitä mitkä ra- Hallituksen jäsen, hoitusvaihtoehdot ovat yleisimmin käytettyjä yrityk- Ohjelmistoyrittäjät ry Johdanto Ohjelmistoala on yksi nopeimmin kasvavista toimi- kilpailukyvyn, kasvunopeuden ja tuottavuuden aloista maailmassa. Monien perinteisten toimi- näkökulmasta tärkeitä. Lisäksi niin suomalaiset kuin alojen ja yritysten kilpailukyky perustuu entistä kansainväliset pääomasijoittajat ja teolliset toimijat useammin ohjelmistojen tehokkaaseen hyödyn- ovat erityisen kiinnostuneita keskisuurista yrityk- tämiseen. Ohjelmistojen keskeinen asema osana sistä, joiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa. yritysten kilpailukyvyn kehittämistä on heijastu- nut alan menestymiseen myös nykyisessä talous- Suomen ohjelmistotoimialan ja sen yritysten kasvu tilanteessa. Vuonna 2008 ohjelmistoala kasvoi on jatkossakin elinehto ohjelmistoyritysten uskot- maailmanlaajuisesti 6,5%1 . Suomen ohjelmistoala tavalle kansainväliselle kilpailukyvylle. Ohjelmisto- puolestaan kasvoi vuoden 2008 aikana 8,7%.2 tuote- ja ohjelmistopalvelumarkkinat ovat luonteel- taan entistä kansainvälisempiä ja asiakkaat pyrkivät Ohjelmistoalan kasvun myötä Suomeen on syntynyt valitsemaan oman toimintansa kehittämiseksi par- elinvoimainen ja toimiva ohjelmistoteollisuus, jossa haat ratkaisut kansainvälisiltä markkinoilta. Paikal- toimii yli 4000 ohjelmistoyritystä. Ohjelmistoalan listen markkinoiden tuntemus ja markkinoiden koko yritysten yhteenlaskettu osuus Suomen BKT:sta on tarjoaa usein vain rajallisen kilpailukyvyn ja kas- yli 2%. Nopeasta kasvusta ja suuresta yritysjoukosta vupohjan. Suurempi yrityskoko tarjoaa laajemmat huolimatta moni suomalainen ohjelmistoyritys on resurssit ja monipuolisemman osaamisen yrityksen maailmanlaajuisesti mitattuna suhteellisen pieni. toiminnan organisoimiseksi. Lisäksi suurempi yri- Suomessa toimii yhteensä vain hieman yli 100 kes- tyskoko pienentää henkilötason riskiä ja luo toimin- kisuurta ja suurta ohjelmistoyritystä. Keskisuuret taedellytykset ammattimaisen organisaatiomallin ja suuret ohjelmistoyritykset ovat kansainvälisen kehittämiselle. Yrityksen kasvun aikaansaanti vaatii6 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 7. puolestaan merkittäviä taloudellisia resursseja,jossa tärkeässä roolissa ovat niin tulorahoitus kuinulkoiset rahoituslähteet.Tärkein rahoituslähde kaikille yrityksille ovat asiak-kaat ja tästä muodostuva tulorahoitus. Tässä ”Suomen ohjelmisto-oppaassa keskitymme kuitenkin ensisijaisesti toimialan ja sen yritystenulkoisen rahoituksen instrumentteihin. Erityisestiteknologiaintensiivisissä kasvuyrityksissä rahoi- kasvu on jatkossakin elinehtotuksen järjestäminen on perusehto. Toiminnan ohjelmistoyritysten uskot-kasvattaminen ja kehittäminen niin myynnin,markkinoinnin kuin tuotekehityksen alueella si- tavalle kansainväliselletoo merkittävästi pääomia. Vastaavasti rahoittajat kilpailukyvylle.”hakevat yritykseen tekemälleen sijoitukselle tuot-toa, joka syntyy pääsääntöisesti yritystoiminnankasvun kautta. Suomessa toimivien ohjelmisto-yritysten rahoituslähteet koostuvat usein julkiseninnovaatiojärjestelmän eri rahoitusmuodoista ja ins-trumenteista sekä yksityisistä pääomasijoittajista,pankeista, pankkiiriliikkeistä ja finanssitavarata-loista, bisnesenkeleistä, teollisista toimijoista ja yrit-täjän omasta varallisuudesta.Erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriön alainen yrityksen elinkaareen. Luku 1 antaa yleiskuvan toi-julkinen innovaatiojärjestelmä rahoittaa vuosittain mintakentästä, jonka pohjalta lukija voi siirtyä op-useilla kymmenillä miljoonilla euroilla ohjelmis- paassa oman yrityksensä toimintaa läheisimmintoyrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima koskevalle osa-alueelle.innovaatiojärjestelmä koostuu Teknologian ja inno-vaatioiden kehittämiskeskuksesta (Tekes), Työ- ja Luvuissa 2 ja 3 kuvataan sekä julkiset rahoittajat ettäelinkeinokeskuksista (TE-keskukset), Finnverasta, yksityiset rahoittajat sekä yleisimmin käytetyt ra-Veraventuresta ja Suomen Teollisuussijoituksesta. hoitusmuodot. Luku 2: Julkiset Rahoituslähteet, ku-Muita tärkeitä julkisia rahoitusmuotoja ja –toimi- vaa julkiset rahoitusmuodot ja taustaorganisaatiotjoita ovat Euroopan sosiaalirahasto, Keksintösäätiö, sekä kuvaa keskeiset hankkeet ja instrumentit, joillaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra). Yksi- ohjelmistoyrityksiä rahoitetaan. Lisäksi julkistentyinen rahoituskenttä koostuu pääosin pääoma- rahoittajien osalta käsitellään tiivisti millaiseensijoittajista, businessenkeleistä ja pankeista. tarkoitukseen kukin rahoitusmuoto parhaiten so-Suomeen rekisteröityneitä ohjelmistoalalle sijoitta- veltuu. Luku 3: Yksityiset rahoituslähteet, kuvaavia pääomasijoittajia on yhteensä yli 20 kappaletta. yleisimmin käytetyt yksityiset rahoituslähteet, joitaSuomeen rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt tekivät ovat yrittäjän oman varallisuus, pankit, bisnesen-vuonna 2007 yhteensä 468 uutta sijoitusta 291 eri kelit ja pääomasijoittajat. Lisäksi luvussa käsitelläänkohde-yritykseen sijoitetun pääoman ollessa yh- alkuvaiheen yrityksen rahoituskelpoisuuteen vai-teensä 877 miljoonaa euroa. Tästä 304 miljoonaa kuttavia tekijöitä.euroa kohdistui suomalaisiin yrityksiin. Luku 4: Yhteenveto, käy yhteenvedon muodossaOhjelmistoyritysten rahoitusopas 2009 käsittelee läpi ohjelmistoalan rahoituskentän ja sen keskeisetedellä mainitut rahoituslähteet ja rahoitusinstru- toimijat. Luku 5: Yhteystiedot, listaa sekä julkistenmentit ottaen huomioon yrityksen kulloisenkin elin- että yksityisten rahoittajien ja rahoituslähteidenkaaren vaiheen. Rahoitusoppaan tarkoitus on tuoda yhteystiedot sekä profiilit. Oppaan lopussa olevassaeri rahoitusmuodot esille neutraalisti kuvaten eri Liitetiedot -luvussa listataan keskeisten julkisten ra-toimijoiden taustatiedot ja toimintamuodot. hoitushankkeiden lisätiedot sekä annetaan tarkem- pi kuvaus pääomasijoittajien yleisimmin käyttämistäOhjelmistoyritysten rahoitusopas 2009 rakenne rahoitusinstrumenteista.on seuraava. Luku 1: Rahoitusmuodot ja -lähteet,kuvaa eri rahoituskentän toimijat suhteutettuna1 Datamonitor 4/20092 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009, Teknillinen korkeakoulu Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 7
  • 8. 1. Rahoitusmuodot ja -lähteet Ohjelmistoyritysten, kuten kaikkien muidenkin kuva yrityksen omistaja- ja kasvustrategiasta. Vali- yritysten, tärkein rahoituslähde on tuotteiden ja tun strategian pohjalta on paremmat edellytykset palveluiden myynnistä muodostuva tulorahoitus. hakea yritykselleen ja sen omistajien tahtotilaan Asiakkaat ovat päivästä yksi alkaen tärkein yrityk- parhaiten soveltuvaa rahoitusta. sen toiminnan tulonlähde. Tämän lisäksi yritykset tarvitsevat ulkoista rahoitusta toiminnan kehittämi- Yrityksen elinkaari käsittää tiivistettynä seuraavat seen ja kansainvälisesti uskottavan kilpailukyvyn vaiheet: yrityksen perustaminen, yritystoiminnan saavuttamiseen. Ulkoisen rahoituksen merkitys käynnistäminen, yrityksen kasvuvaihe, yrityksen korostuu erityisesti kasvuyrityksissä, joissa toimin- laajentumisvaihe sekä pörssilistautuminen. Vaihe- nan kasvattaminen ja kehittäminen niin myynnin, jako on yleistävä, ja sitä tulee soveltaa yrityksen markkinoinnin kuin tuotekehityksen alueella vaatii kulloinenkin toiminta ja luonne huomioiden. Esi- merkittävästi pääomia. merkiksi suomalaisten ohjelmistoyritysten pörssilis- taukset ovat olleet vielä suhteellisen harvinaisia ja Yrityksen tarvitsema rahoitus on usein sidonnainen ne sulautuvat usein osaksi muita listattuja yrityksiä yrityksen elinkaaren vaiheeseen, kasvunopeuteen tai teollisia toimijoita jo aikaisemmin tai jatkavat ja toiminnan volyymiin. Lisäksi yritystoimintaan toimintaansa itsenäisiä yksityisinä yrityksinä. On liittyvä riski, kasvupotentiaali ja kasvutavoite vai- luonnollista, että yllä mainitut vaiheet toteutuvat kuttavat keskeisesti rahoitusmahdollisuuksiin. eri yrityksissä eri tavoin ja jokin vaihe saattaa ulkoi- Vastaavasti rahoituskenttä on organisoinut toimin- sista tekijöistä johtuen jäädä kokonaan väliin. Näistä tansa näiden tekijöiden mukaisesti ja kulloisellakin seikoista huolimatta tässä oppaassa käytetään yllä rahoittajalla on oma sijoitusprofiili tyypillisine mainittua vaihejakoa ohjeellisena, sillä se auttaa ku- sijoitusinstrumentteineen. Tyypillisesti rahoitus- vaamaan ja ymmärtämään yritysten tilaa ja rahoitus- ta haetaan useiden rahoituskierroksien kautta yri- ympäristöä ainakin tiettyinä ajanhetkinä. tyksen elinkaaren kehittyessä. Yrittäjän on hyvä mieltää rahoituksen hankkiminen jatkuvana proses- sina ja huomioida kunkin rahoitusratkaisun vaikutus tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Yrityksen omista- jien on tärkeää muodostaa mahdollisimman selkeä Kuva 1: Yrityksen kasvun vaiheet ja rahoituslähteet Vaihe Listautu- Perustaminen Käynnistys Kasvu Laajentuminen minen Perustajat Ystävät & sukulaiset Rahoitus- Julkiset tuotekehityslainat ja -avustukset vaihtoehtoja Enkelisijoittajat ja - sijoittajaryhmät Julkiset pääomasijoittajat Yksityiset pääomasijoittajat Pörssit Pankit Sijoitus 50k€ 500k€ 2M€ 5M€ 10M€ 20M€ +100M€ Liikevaihto 0€ 1M€ 10M€ 50M€8 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 9. Kuvassa 1 esitellään yrityksen kasvun vaiheet, osaamista että pääomia. Yksittäisten bisnesenkelei-vaiheisiin liittyvät rahoitusvaihtoehdot, rahoitus- den alkuvaiheen sijoitukset ovat kokoluokaltaantarve ja yrityksen tyypillinen liikevaihtokokoluokka. yleensä muutamista kymmenistä tuhansista eu-Lisäksi on hyvä huomata, että pankeilta saatava roista muutamiin satoihin tuhansiin euroihin.rahoitus on myös varteenotettava vaihtoehto läpiyrityksen koko elinkaaren. Alkuvaiheessa yrityk- Kasvuvaihesen itsensä on vaikea saada lainaa tasetta vastaan,mutta tällöin vakuudet tulevat usein yrittäjien ja Yrityksen kasvuvaihe voidaan jakaa yleistettynä ai-omistajien henkilökohtaisesta varallisuudesta. kaisen kasvun vaiheeseen ja myöhempään nopeanMyöhemmän kasvu- ja erityisesti laajentumis- kasvun vaiheeseen. Aikaisen kasvun vaiheessa yri-vaiheen yritykset voivat saada lainaa myös yrityk- tyksen johto on selkeytynyt ja yritystoiminnassasen tasetta ja muita yrityksen asettamia vakuuksia tavoitellaan kannattavuutta. Tarjooman kilpailu-vastaan. kykyä parannetaan, sekä yrityksen toimintaan haetaan järjestelmällisyyttä kehittämällä prosessejaPerustamis- ja käynnistysvaihe sekä palkkaamalla uutta henkilöstöä edistämään myyntiä, jakelua ja tuotekehitystä.Perustamisvaiheessa toteutetaan usein yrityksen lii-keidean ja liiketoimintasuunnitelman kehitystyötä Nopean kasvun vaiheeseen liittyy puolestaan va-sekä liiketoimintakonseptin testausta ja markkinan kiintuneet tuotteet ja palvelut. Usein myös alku-arviointia ennen varsinaisen liiketoiminnan käyn- peräisten perustajien irtautuminen on entistänistämistä. Tätä vaihetta kutsutaan usein myös todennäköisempää. Yrityksen johtoon on tyypil-siemenvaiheen toiminnaksi. Käynnistysvaiheessa lisesti hankittu täydentävää osaamista kokeneidenyrityksellä on puolestaan jo käytössään osittain ammattijohtajien muodossa, jotka ovat mahdolli-testattu liiketoimintakonsepti sekä mahdollisesti sesti korvanneet perustajat yrityksen johdossa. Yri-alustavia myyntituloja, joiden pohjalta kaupallista tykseen alkaa muodostua keskijohto, sekä yrityksentoimintaa lähdetään käynnistämään. Tiimi on usein toiminta on entistä järjestäytyneempää. Yrityksenyrittäjistä koostuva ja sitä täydennetään uusilla tuotteilla tai palveluilla on vakiintunut kysyntä jaavainhenkilöillä. vahva kassavirta. Julkisia rahoitusinstrumentteja käytetään edelleen tuotekehityksen ja liiketoimin-Yrityksen perustamis- ja käynnistämisvaiheissa nan kehityksen tukena.rahoittajina toimivat usein yrityksen perustajat jaheidän läheiset. Yrityksen liikevaihto alkuvaiheen Yrityksen kasvuvaiheessa liiketoiminta perustuuyrityksillä vaihtelee 0-1 miljoonan euron välillä. tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavaan tulo-Julkisista rahoittajista merkittävimpiä ovat Työ- ja rahoitukseen. Yritysten liikevaihto vaihtelee tyypil-elinkeinoministeriön alaiset toimijat kuten Tekes lisesti 1-10 miljoonan euron välillä. Tämän lisäksija TE-keskukset, jotka tukevat alkuvaiheen yri- rahoittajina toimivat julkinen innovaatiojärjestelmätyksiä tuotekehityslainoilla ja kehitysavustuksilla. sekä ammattimaiset julkiset ja yksityiset pääomasi-Perustamisvaiheen yrityksille soveltuvat julkiset joittajat. Julkisista rahoittajista tärkeimpiä ovatrahoitusinstrumentit vaihtelevat suuruusluokal- Tekes, Finnvera ja Veraventure. Yksityisistä rahoit-taan muutamasta tuhannesta eurosta aina kym- tajista keskeisimmät koostuvat rahoitusyhtiöiden,meniin ja satoihin tuhansiin euroihin. Suomessa pankkiiriliikkeiden ja yrityksen keskivaiheen pää-toimii myös siemenvaiheen yrityksiin sijoittavia omasijoittajista. Rahoituksen painopiste on selvästiyksityisiä pääomasijoittajia, jota rahoittavat mm. siirtynyt enkelirahoituksesta pääomarahoitukseen,alkuidean tutkimusta sekä arviointia. Kun yritys- laajentumisen vaatiman pääoman hankkimiseksi.toiminta on saatu järjestettyä ja toiminta on aktii- Julkiset rahoituksen instrumentit vaihtelevat sa-visesti käynnissä, yksityisistä rahoitusmuodoista doista tuhansista miljoonan euron kokoluokkaanyleisimmin käytettyjä ovat yrityksen perustajien ot- saakka. Julkisten pääomasijoittajien sijoituksettamat pankkilainat ja pääomasijoittajien tekemät vaihtelevat pääasiassa useista sadoista tuhansistasijoitukset. Rahoitusinstrumentit vaihtelevat vas- euroista muutamiin miljooniin euroihin. Yksityis-taavasti yksityisellä puolella muutamista kym- ten pääomasijoittajien sijoitukset vaihtelevat useinmenistä tuhansista muutamiin satoihin tuhansiin vajaasta miljoonasta eurosta muutaman miljoonaneuroihin. Lisäksi varakkaat yksityishenkilöt kuten euron kokoluokkaan saakka.bisnesenkelit sijoittavat alkuvaiheen yrityksiin sekä Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 9
  • 10. Laajentuminen Pörssilistautuminen Laajentumisvaiheessa yrityksen toiminta on usein Laajentumisvaiheen jälkeen yritys on kooltaan suuri kansainvälistä tai aktiivisesti kansainvälistymässä. yritys, jonka liikevaihto on tyypillisesti yli 30 miljoo- Asiakkailta saatavat myyntitulot ovat merkittäviä ja na euroa ja se työllistää yli 250 henkeä. Tällaiset yri- yrityksen kassavirta sekä kannattavuus ovat hyvällä tykset kiinnostavat suuria teollisia ostajia ja kansain- tasolla. Yritysten liikevaihto vaihtelee tyypillisesti välisesti merkittäviä pääomasijoittajia. Useat tämän 10-30 miljoonan euron välillä. Tärkeimpiä julkisia kokoluokan ja vaiheen yritykset sulautuvat osaksi rahoittajia ovat Tekes, Finnvera, EU-rahoitukset muita toimijoita. Osa yrityksistä puolestaan listataan ja Teollisuussijoitus. Rahoitustarpeen kasvaessa julkisiin pörsseihin ja osa jatkaa toimintaansa yksi- tärkeimpänä rahoittajana toimivat niin kotimaiset tyisomistuksessa. Pörssilistautuminen on yksi näky- kuin ulkomaiset yksityiset keskisuuret ja suuret vimmistä rahoitusmuodoista, kun rahoitustarve on pääomasijoittajat. Näiden sijoitusten koko vaihtelee useita kymmeniä ja satoja miljoonia euroja. Rahoitu- muutamista miljoonista euroista aina muutamaan sta haetaan kansainvälisesti kilpailukykyisen liike- kymmeneen miljoonaan euroon saakka. Vaihee- toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen useisiin seen liittyy usein myös yritysjärjestelyjä pääomasi- maihin. Tämän vaiheen yritykset perustavat usein joittajien toimesta. omia maakonttoreita useille markkinapaikoille, joka vaatii merkittäviä pääomia. Lisäksi rahoitusta haetaan epäorgaaniseen kasvuun kuten yritysos- toihin. Hyviä suomalaisia esimerkkejä menes- tyneistä pörssilistautuneista ohjelmistoyrityksistä ovat F-Secure Oyj, Basware Oyj ja Tekla Oyj. 2. Julkiset rahoituslähteet Suomessa on maailmanlaajuisesti mitattuna kilpai- ministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatio- lukykyinen julkinen innovaatiojärjestelmä. Nämä toiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden julkiset rahoittajat ovat perinteisesti pyrkineet toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä omalta osaltaan huolehtimaan Suomen kilpailu- sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriön hal- kyvystä innovaatioiden kaupallistamisen tukijana. linnonalan määrärahat ovat vuonna 2009 arviolta Julkiset rahoittajat ovat perinteisesti myös ottaneet noin 2,7 miljardia euroa, mikä edustaa 5,8% valtion vastuun aloittavien suomalaisten yritysten alku- talousarviosta.3 Ministeriö muodostettiin vuoden vaiheen rahoituksen järjestämisestä. Näin ollen 2008 alussa Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, julkisten rahoittajien toiminnan pääpaino on usein Työministeriöstä ja Sisäasiainministeriön alueiden yrityksen elinkaaren alussa, jolloin tulorahoitus on kehittämistehtävien yksiköstä. Työ- ja elinkeino- vielä pienimuotoista. ministeriö ei rahoita yrityksiä suoraan, vaan ohjaa yrityksiä suoraan rahoittavien toimijoiden kuten Uusi kehitysvaihe on julkisten rahoitusvarojen kes- Tekesin ja TE-keskuksien toimintaa. Lisäksi Työ- ja kittäminen yritysmuotoisiin sijoitusyhtiöihin, joiden elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat muun toiminnasta vastaa rahoitusalan ammattilaiset. muassa työttömyyden vähentäminen ja julkinen Sijoitusyhtiöt ovat keskittyneet Suomen innovaa- työvoimapalvelu, innovaatio- ja teknologiapolitiik- tiostrategian mukaisesti tukemaan valikoitujen ka, markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen avainalojen nopeampaa kasvua. Pitkään vallalla ol- ja kuluttajapolitiikka.4 lut puhtaasti teknologialähtöinen tuotekehityksen rahoitus on antamassa tilaa kasvupotentiaalia ja Julkiset rahoituslähteet on jaettu tässä oppaassa uusia markkinoita luovien liiketoimintamallien ja kahteen pääluokkaan, jotka eroavat toisistaan toi- kaupallisen osaamisen tukemiselle. mintatavoiltaan. Ensimmäinen pääluokka on julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat, joissa toimijoina Ministeriötasolla julkisen innovaatiojärjestelmän ovat Työ- ja elinkeinokeskus, Tekes, Keksintösäätiö kehittäminen ja rahoittaminen on organisoitu Työ- ja EU-rahoitus. Toinen pääluokka on julkiset lainat ja elinkeinoministeriön (TEM) alle. Työ- ja elinkeino- ja pääomasijoitukset, jossa toimijoina ovat tahot, 3 Lähde: Valtion talousarvio vuodelle 2009 4 Lisätietoja: http://www.tem.fi ja http://www.yrityssuomi.fi/10 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 11. kuten Finnvera, Veraventure, Finnfund, Suomen vaiheessa hakuprosessin edetessä, TE-keskuksenVientiluotto, Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra. yritysneuvojat saattavat käydä myös tutustumassaYleisesti voidaan sanoa, että julkisten rahoitus- yritykseen paikanpäällä ja tapaamassa yrityksenlähteiden toimintakenttä on erittäin laaja ja kattava, johtoa. TE-keskukselta myönnettävä rahoitus onlähtien yksittäisen yrittäjän alkuvaiheen tukimuo- pääasiassa tuki- ja avustusmuotoista, eikä niihindoista aina kansainvälistä laajentumista tukeviin liity lainaosuuksia, takaisinmaksua, vakuuksia taipääomasijoitusmuotoihin, joiden avulla katetaan pääomaehtoisuutta. Alueellisten TE-keskustenjulkisen rahoituksen mittareilla jo huomattavia lii- yhteystiedot ovat listattuna tämän oppaan lopussaketoiminnallisia riskejä. luvussa 5.1.1.Julkiset rahoituslähteet kattavat myös Euroopan Yrityksen on hyvä huomioida, että TE-keskuksen ra-unionin (EU) tukeman rahoitustoiminnan. EU on hoitusmuodot ja niiden suuruudet vaihtelevat alu-myös merkittävä innovaatio- ja kehitystyön tukija. eittain. TE-keskuksen valinta määräytyy yrityksenEuroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan toimipaikan perusteella. Lisätietona mainittakoon,sosiaalirahasto (ESR) voivat myös olla merkittäviä että valtion aluehallinto uudistetaan vuoden 2010rahoituslähteitä yritystoiminnan kehittämisessä. alusta lähtien. Nykyisten lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskus-2.1. Julkiset tuet, avustukset ja ten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuoje- lupiirien tehtävät kootaan ja organisoidaan uudel-kehityslainat leen kahteen uuteen viranomaiseen: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) ja aluehal-2.1.1. Työ- ja elinkeinokeskukset lintovirastoon (AVI).8(TE-keskukset) StarttirahaTyö- ja elinkeinokeskukset ovat julkisia toimijoita,jotka tukevat alueellista yritystoimintaa. TE-keskus- Starttiraha on uusille yrittäjille tarkoitettu rahoi-ten toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriö, tusmuoto, joka on tarkoitettu turvaamaan yrit-maa- ja metsätalousministeriö sekä sisäasiainmi- täjän toimeentulo ennen liiketoiminnan aktiivistanisteriö. TE-keskukset huolehtivat yritysten toimin- käynnistämistä. Starttirahaan liittyy tietyt tarkointaympäristön ja toiminnan edistämisestä ja tarjoa- valikoidut ehdot, millä kriteereillä sitä voidaanvat rahoitus-, neuvonta- ja kehittämispalveluita myöntää. Starttiraha voidaan myöntää sekä työt-yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Rahoitusmuotoja tömälle tai muusta työstä tai yrittäjäksi siirtyvälleovat mm. starttiraha5, työntekijän palkkamenojen henkilölle. Starttiraha on harkinnanvaraista.tukeminen, valmistelurahoitus ja yrityksen kehit-tämisavustus. Raha on tarkoitettu uusille yrittäjille, jotka siirtyvät päätoimiseksi yrittäjiksi. Sitä myönnetään tietyissäTE-keskukset tukevat pienten ja keskisuurten yri- tapauksissa yrittäjille, jotka työskentelevät samassatysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. yrityksessä. Sivutoimiseen yritystoimintaan eiTE-keskusten rahoitusta myönnetään eniten pie- myönnetä rahaa. Perimmäinen tarkoitus on edistäänille alkuvaiheen yrityksille esimerkiksi starttirahan uusien yritysten perustamista ja tukea työnhakijanmuodossa. Myönnettävien avustusten koko vaih- itsenäistä työllistymistä.telee muutaman tuhannen euron avustuksista ainausean sadan tuhannen euron hanketukiin. Rahoitus- Työ- ja elinkeinotoimistot9 päättävät starttirahantoiminnan laajuus määrittyy toiminta-alueiden mu- myöntämisestä. Starttirahaa haetaan paikallisestakaan ja ne vaihtelevat alueittain. työ- ja elinkeinotoimistosta erityisellä lomakkeella, jolla selvitetään muun muassa yrityksen toiminta- jaRahoitusta haetaan TE-keskuksen omilla hake- rahoitussuunnitelma. Vuosittain starttirahaa myön-muksilla, jotka löytyvät verkkopalvelusta.6 Ennen netään yli 4 000 aloittavalle yrittäjälle rahoituksenhakemuksen jättämistä on hyvä olla yhteydessä kokonaisvolyymin ollessa lähes 40 miljoonaa euroa.TE-keskukseen ja sopia tapaaminen heidän edus- Työ- ja elinkeinotoimisto käyttää usein ulkopuolisiatajansa kanssa. Hakemus ja hanke on hyvä esitellä asiantuntijoita arvioimaan yrityksen liikeidean kan-yritysneuvojille etukäteen sekä pyytää tarvittavia nattavuuden. Tämän lisäksi pyritään varmistamaan,lisäohjeita hakemuksen jättämiseen.7 Seuraavassa että yrittäjäksi aikovalla on riittävät tiedot ja tarvit-5 Lisätietoja starttirahasta: www.mol.fi/mol/ fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp6 http://www.te-keskus.fi/Public/default.aspx?nodeid=12455 , 7 http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=7578&area=76518 9 http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/022_alku/index.jsp , Lisätietoja: Suomen Työ- ja elinkeinotoimistot: http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 11
  • 12. ”Suomessa on maailmanlaajui- sesti mitattuna kilpailukykyinen julkinen innovaatiojärjestelmä, joka tukee yritysten kasvua.”12 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 13. tavat valmiudet yritystoiminnan käynnistämiseksi. Valmistelurahoitus pk-yrityksilleAsiantuntijoina toimivat yleensä esimerkiksi kun-tien elinkeinojohtajat, uusyrityskeskusten tai TE- TE-keskus myöntää valmistelurahoitusta hankkei-keskusten henkilökunta. Lisäksi starttirahan haki- siin, joilla valmistellaan pienten ja keskisuurten yri-joilta saatetaan edellyttää jonkin alkaville yrittäjille tysten12 tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä. Val-tarkoitetun koulutuksen tai kurssin suorittamista. mistelurahoituksella edistetään yrityksessä aloite- tun potentiaalisen liikeidean edellyttämiä toimia.Ennen starttirahapäätöstä työ- ja elinkeinotoimis-to selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa, että Valmistelurahoituksen tarkoituksena on myösmahdollisella tuen myöntämisellä ei ole kilpailua nopeuttaa uusien innovatiivisten liiketoimintojenvääristävää vaikutusta. Tässä tapauksessa täytyy käynnistymistä. Lisäksi tarkoituksena on auttaalöytyä erittäin vahvat todisteet siitä, että tukitoimi yritystä kansainvälistymään ja kehittämään osaa-todella aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Käytän- mistaan. Yleensä hankkeet jatkuvat yrityksen itsen-nössä todennäköisyys tämän ehdon toteutumiselle sä tai muun toimijan rahoittamana kehityshank-on kuitenkin erittäin pieni. Yritystoimintaa ei keena. Julkisina toimijoista jatkokehityshankkeidenmyöskään saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Startti- rahoittajina voivat toimia TE-keskus tai Tekes.rahan myöntämisen yhtenä ehtona on, että yritys-toiminta käynnistetään kolmen kuukauden kulues- Rahoitusta myönnetään enintään 70% hankkeensa myönteisen starttirahapäätöksen saamisesta. hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintäänPäätöksen ja yritystoiminnan alkamisen jälkeen yrit- 15 000 euroa.13 Tekes tarjoaa valmistelurahoi-täjä ei voi saada palkkaa muusta työstä eikä saada tusta vastaavan rahoitusmuodon nimeltään Avus-esimerkiksi opintotukea tai eläkettä. tus innovaatiopalvelujen hankintaan. Kyseisessä rahoitusmuodossa hankkeet ovat keskimäärinStarttirahan tukiaika on 1-18 kuukautta. Tuki suurempia kuin valmistelurahoituksen yhteydessä.voidaan myöntää kahdessa osassa, joista ensim-mäisen pituus on enintään yhdeksän kuukautta.Mikäli yritystoiminta on tuona aikana tosiasiallisesti Yrityksen kehittämisavustuskäynnistynyt, voi starttirahaa saada vielä enintään TE-keskuksen myöntämää yrityksen kehittämis-toisen yhdeksän kuukauden ajan. Starttiraha10 muo- avustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavä-dostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. lin kilpailukykyä kehittävään ja parantavaan hank-Vuonna 2009 perustuen suuruus on 25,63 euroa/ keeseen. Avustus tulee ajankohtaiseksi, kun yrityspäivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- aloittaa toimintansa, laajentaa tai kehittää sitä.ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee ollasuuruus on enintään 60 % perustuen määrästä. yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkit-Tukiajan pituudessa on alueellisia painotuksia, jotka tävä. Tämän lisäksi kehittämisavustusta voidaanselviävät ottamalla yhteyttä alueelliseen TE -keskuk- myöntää uusien työpaikkojen synnyttämien palk-seen. kamenojen ja muiden toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvien menojen perusteella.Ensimmäisen työntekijän palkka-menot Pääosin kehittämisavustus kohdistuu yrityksen kan- sainvälistymisen eteen tehtäviin hankkeisiin kutenYhden hengen voimin liiketoimintaa harjoittavalle markkinaselvityksiin, messuihin tai matkakustan-yrittäjälle voidaan myöntää kehittämisavustusta nusten tukemiseen. Tukea ei silti voi kohdistaaensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Avustuk- suoraan myyntiä ja markkinointia edistäviin toimiin.sen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta Tukitaso kattaa pääsääntöisesti 50% kustannuksistaensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraa- ja laajuus vaihtelee 30 000 - 200 000 euron välillä.vien 12 kuukauden ajalta. Avustusta haetaan ennentyösuhteen alkamista siltä TE-keskukselta, jonka alu-eella työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiin-teä toimipaikka ovat.1110 Lisätietoja: http://www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp11 Lisätietoja: http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=10600&NodeID=10530&area=7651Hakemus: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/te_rh2/index.html12 ks. Liite 3, kohta Pieni tai keskisuuri yritys13 Lisätietoja: http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=17828&NodeID=10530&area=7651, Hakemus: http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=12456 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 13
  • 14. 2.1.2. Tekes - Teknologian ja innovaa- tioiden kehittämiskeskus Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudes- sa toimiva yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten14 ja muiden julkisten toimijoiden Kuva 2: Tekesin rahoitusvaltuudet 16 tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoit- taja ja aktivoija. 700 milj. euroa 600 Tekes rahoittaa innovatiivisia ja kasvuhakuisia yri- 500 tyksiä, joilla on selkeästi suunniteltu, uutuusarvol- taan korkea ja liiketoiminnallisesti haasteellinen 400 hanke, jonka toteuttamiseen rahoitusta hankitaan. 300 Yritys voi hakeutua Tekesin asiakkaaksi monissa eri 200 elinkaaren vaiheissa. 100 Tekes tekee vuosittain rahoituspäätöksiä lähes 0 600:lla miljoonalla eurolla ja käynnistää lähes 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2 000 projektia. Yksittäisen rahoituspäätöksen koko vaihtelee muutaman kymmenen tuhannen hankera- EU:n rakennerahastovarat Tutkimuspalveluiden ostot hoituksesta yli miljoonien eurojen monivuotisiin Lainat tutkimus- ja Julkisen tutkimuksen rahoitus ohjelmiin. Tekes toimii aktiivisesti monilla tekno- innovaatiotoimintaan logia- ja tietointensiivisillä aloilla. Vuoden 2008 Avustukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lopussa oli käynnissä 30 Tekesin ohjelmaa ja viisi EU:n rakennerahastovarat tulevat Tekesin budjetin ulkopuolelta. 2007 strategisen huippuosaamisen keskittymää.15 Tekesin käynnistyneen EU:n uuden rakennerahastokauden varat kohdistettiin edistämiin toimialoihin ja aktiivisiin ohjelmiin voi Tekesille vasta 2008. tutustua tarkemmin Tekesin omilla kotisivuilla ja tämän rahoitusoppaan liitetiedoissa (Tekesin yhte- ystiedot kohta 5.1.2 ja ohjelmakuvaukset kohta Kuva 3: Tekesin rahoituspäätökset 2008 16 6.1.1). Yhteensä 516 miljoonaa euroa 1 983 projektiin. Vuonna 2008 Tekes sijoitti 516 miljoona euroa tutki- mus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Asiak- Avustukset yritysten tutkimus-, Tutkimusrahoiutus kehitys- ja innovaatiotoimintaan yliopistoille, korkeakouluille kaiden työn tuloksena projekteissa syntyi yli 900 208 milj. euroa. ja tutkimuslaitoksille tuotetta tai palvelua ja runsaat 270 tuotantoproses- 223 milj. euroa sia. Projektit tuottivat 800 patenttihakemusta ja yli 1 000 opinnäytettä. Rahoitusta haettiin kaiken kaik- kiaan noin miljardin euron edestä. Seuraavissa kaavioissa (kuvat 2 ja 3) kuvataan Tekesin rahoitusvaltuuksien historiallista kehitty- mistä ja rahoituspäätöksien jakautumista lainojen, avustuksien ja tukien kesken. Lainat yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan 85 milj. euroa Luvut sisältävät 31 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. 14 ks. Liite 3, kohta Tutkimuslaitos 15 Lisää tietoa huippuosaamisen keskittymien toiminnasta löytyy kappaleesta 6.1.1. 16 Lähde: Tekes vuosikertomus 2008: http://www.tekes.fi/verkkovuosikertomus2008/tulokset.html14 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 15. Rahoitettavat yritykset ja hankkeet Tekes painottaa rahoituksen arvioinneissa erityi- sesti hankkeen uutuusarvoa, haasteellisuutta sekäTekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaa- vaikutuksia yrityksen kasvuun, kansainvälistymis-tiotoimintaa. Rahoitus on tarkoitettu yrityksille een ja työllisyyteen. Tekesin toiminta keskittyyja julkisille toimijoille. Kaikenkokoiset yritykset tukemaan yrityksien kasvun, verkottumisen ja kan-voivat saada rahoitusta vaativiin tutkimus- ja kehi- sainvälistymisen kannalta tärkeitä liiketoiminnantysprojekteihin. Pienille ja keskisuurille yrityksille osa-alueita ja niiden kehitystä edistäviä hankkeita.voidaan myöntää rahoitusta innovaatiopalvelujen Avainalueiksi Tekes on itse määritellyt seuraavathankintaan ja nuorille innovatiivisille pienille yri- kokonaisuudet:tyksille liiketoiminnan kokonaisrahoitusta kasvuunja kansainvälistymiseen. Yritykseksi luetaan kaikki • Asiakkaat ja markkinattaloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt, joista • Liiketoimintamalli ja strategiayleisin yritysmuoto on osakeyhtiö. • Tuotteet, palvelut ja tuotanto • Johtaminen ja henkilöstöTekes myöntää rahoitusta muun muassa projek- • Osaamisen kehittäminentien valmisteluun ja esiselvitykseen, kansainvälisiin • Prosessien ja organisaation kehittäminenyhteishankkeisiin ja niiden valmisteluun, tutkimus-toiminnan, tuotteiden, liiketoiminnan, menetel- Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille ja julkisille tut-mien ja palveluiden tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kimusyksiköille tilaisuuksia kehittää teknologiaa taituotteistukseen, pilottiprojekteihin, demonstraa- innovaatioita sekä kehittyä itse. Tutkimus- ja kehi-tioihin, koetuotantoihin ja niiden arviointiin sekä tysrahoituksen lisäksi ohjelmista saa erilaisia palve-työorganisaatioiden kehittämiseen. luja. Palvelut voivat esimerkiksi verkottaa osaa- jia keskenään, tarjota uutta tietoa tai antaa mah-Seuraavassa kuvassa (kuva 4) tarkastellaan miten dollisuuden vaikuttaa alan kehityssuuntiin.yrityksen erilaiset tarpeet ja Tekesin tarjoamatpalvelut suhteutuvat toisiinsa. Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan Tekesin ohjelmiin omilla tutkimus- ja kehi-Kuva 4: Tekesin rahoitus ja palvelut kokonaisuutena17Miten rahoitusta voi saada? Tekesin avulla voit kehittää esimerkiksi seuraavia osa-alueita. Asiakkaat ja Asiakkaiden ja Markkinointikana- markkinoiden vat ja asiakkuus markkinat analyysi johtaminen Liiketoimintamalli Liiketoiminta- mallin ja strategian Kumppanuudet Rahoituslähteiden ja strategia kehittäminen ja verkostot kartoittaminen Tuotteet, palvelut Tuotanto- tai Tutkimus- Tuotteiden ja palveluprosessien Konseptointi palveluiden T&K yhteistyö ja tuotanto kehittäminen Johtaminen ja Osaamisen Prosessien ja kehittäminen organisaation henkilöstö kehittäminenRäätälöidyt tarjoamat Nuoret Kasvuyritys- innovatiiviset palvelu yrityksetMiten Tekes palvelee? Tekesin ja Kansainvälinen Julkaisut, Rahoitus Asiantuntemus tapahtumat ja SHOK:n ohjelmat yhteistyö uutiset17 http://www.tekes.fi/fi/community/Kehittyminen%20kansainv%C3%A4lisesti/318/Kehittyminen%20kansainv%C3%A4lisesti/623 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 15
  • 16. tysprojekteillaan. Yritykset voivat hakea ohjelmista dalla tarvittavat liitetiedot ovat projektisuunnitelma, rahoitusta jatkuvasti. Julkisten tutkimusyksiköiden tilinpäätöstiedot, osakasluettelo, selvitys aikaisem- haku järjestetään ohjelmissa yleensä kerran vuo- masta julkisesta rahoituksesta, kuvaus teknologia- dessa. strategiasta, ajantasainen liiketoimintasuunnitelma ja selvitys hankkeen omarahoituksesta. Rahoituksen hakeminen Hakemuksen jättämisen jälkeen Tekes yleensä tapaa Yrityksen kannattaa aloittaa rahoituksen hakemi- hakijan uudelleen. Tällöin hankeryhmään kuuluvat nen järjestämällä tapaaminen Tekesin asiantuntijan asiantuntijat esittävät kysymyksiä sekä hankkeesta kanssa. Tapaamisessa yhteydessä yrityksen edus- että yrityksestä, sen resursseista ja liiketoiminnan tajat esittelevät hankkeen Tekesille. Tapaamisessa tavoitteista. He voivat myös pyytää lisätietoja, jotta voidaan keskustella myös hankkeen yksityiskohdista hakemus voidaan viedä päätöskäsittelyyn. Hake- ja hankkeen sekä koko yrityksen menestyksen kan- muksen täydennykset voi lähettää Tekesiin sähköi- nalta olennaisista tekijöistä. Tapaamiseen kannattaa sen hakemuspalvelun avulla. Tällöin lomakkeesta valmistautua ja varautua yrityksen liiketoiminnan ja valitaan vaihtoehto ”Täydennys hakemukseen” ja hankkeen esittelyyn, muun muassa aikataulutuk- tunnisteeksi merkitään diaarinumero. sen, resursoinnin, budjetin ja kustannuslaskelman osalta. Myös asiakastarpeen, kilpailutilanteen ja Saamiensa tietojen perusteella Tekesin hankevas- kehittämistyön hyötyjen esilletuominen on ensiar- taavana toimiva asiantuntija yhdessä muun hanke- voisen tärkeää. ryhmän kanssa tekee joko rahoitus- tai hylkyesi- tyksen rahoituskokoukselle, jossa rahoituspäätös Tapaamisen päätteeksi Tekesin asiantuntija ohjeistaa tehdään. Hakijalle ilmoitetaan viipymättä rahoitus- yrityksen edustajan varsinaiseen hakuprosessiin päätöksestä. ja antaa neuvoja hakemuksen valmisteluun. Hake- mus lähetetään Tekesiin sähköistä lomakepalvelua Yrityksen kannattaa perehtyä etukäteen Tekesin käyttäen.18 Hakemukseen liitetään myös tarvittavat myöntämän rahoituksen yleisiin ehtoihin ja rahoi- liitetiedostot. Pienten ja keskisuurien yritysten koh- tusmuotojen erityispiirteisiin. Seuraavassa taulu- kossa on esitetty tiivistetysti perustiedot eri rahoi- tusmuodoista ja niiden ehdoista. Kuva 5: Tekesin rahoituskartta yrityksille 19 Rahoitus tutkimus- ja kehitys- (t&k) toimintaan (noin 80% yritysrahoituksesta) • Kaiken kokoisille ja ikäisille yrityksille, vaatimukset tiukimmat suurille kansainvälistyneille yrityksille • Projektien osarahoitusta, joka myönnetään avustuksena (25-65%) ja/tai lainana (50-70%) • Rahoituksen laatuun ja prosenttiosuuteen vaikuttavat hankkeen haastavuus, riskit ja markkinaetäisyys • Merkittävät projektin aikana syntyneet tulot vähentävät hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia • Raportointivelvote 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen, jos merkittäviä liiketoimintamuutoksia • Käyttötarkoitus käsittää laajasti myös ei-teknologiset kohteet: palvelut, konseptit, menetelmät, brändit,... • Rahoituksella voidaan mennä myös aiempaa lähemmäs markkinoita: pilotit, demonstraatiot, koetuotanto,... Avustus pk-yrityksille innovaatiopalveluiden hankintaan (noin 5% yritysrahoituksesta) • Laaja käyttötarkoitus: kasvun, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja kaupallistamisen tuki palveluiden avulla • Kustannukset rajattu tiukasti: Vain tietyt asiantuntijapalvelut hyväksyttäviä kustannuksia - ei omia palkkoja • Tukitaso korkea: 75% kuitenkin korkeintaan 200 000 e/ 3 vuotta yritystä kohden Rahoitus nuorille innovatiivisille pienille yrityksille (noin 10% yritysrahoituksesta) • Tekesin ainoa yrityksen kokonaisrahoitustuote, jota tarjotaan vain alle 6-vuotiaille kasvuyrityksille • Tavoitteiden saavuttamiseen tarpeelliset kustannukset hyväksytään kokonaisuudessaan • Käyttötarkoituksena on tukea yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä sekä houkutella pääomasijoittajia • Rahoitusmäärä merkittävä, jopa 1 000 000 € ja tukitaso korkea 75 % (avustusta tai lainaa) 18 19 https://hakemus.tekes.fi/rahoitushakemus/ http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_30698_0_0_18/Rahoituspalvelut%20yrityksille.pdf16 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 17. Tutkimus ja kehitysrahoitusTekes rahoittaa osan tutkimus- ja kehitysprojek-tin hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuusmääräytyy projektin haastavuuden, markkinaetäi-syyden sekä yrityksen koon mukaan. Pienet ja kes-kisuuret yritykset voivat saada kehitystoimintaansasuhteellisesti enemmän rahoitusta kuin suuret yri- ”Yrityksen kannattaatykset, ja rahoitettavat suurten yritysten projektit aloittaa rahoituksenovat yleensä tutkimuksellisempia kuin pienempienyritysten projektit. Koska rahoitus voi kattaa vain hakeminen järjestämälläpienen osan vakiintuneen yrityksen tutkimus- ja tapaaminen Tekesinkehitysmenoista, myös yrityksen aiemmin saamarahoitus voi vaikuttaa rahoitusprosenttiin. asiantuntijan kanssa.”Tekes voi hyväksyä rahoitettavaksi kohtuulliset jahyvin perustellut tutkimuksen ja kehityksen kustan-nukset. Osana kehittämisprojektia voidaan rajoite-tusti hyväksyä tuotannon suunnittelun, markkinoin-nin suunnittelun, kansainvälistymisen suunnitteluntai sisäisen koulutuksen suunnittelun kustannuksiatai muun toiminnan kustannuksia, jotka edeltävättuotannollista vaihetta ja vahvistavat liiketoiminnankehittämisessä tarvittavaa osaamista. Kuva 6: Pienten yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitus 20Rahoitus voidaan maksaa avustuksena tai lainanatai näiden yhdistelmänä - valittavaan tukimuotoon Enimmäisrahoitus ja sen Avustus Lainavaikuttaa erityisesti projektin luonne. Avustusta edellytykset % %myönnetään yleensä tutkimuksellisiin ja haastaviin Projektien valmistelu ja 50projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja esiselvityksetpalveluiden kehittämiselle. Myös projekteja valmis-televiin esiselvityksiin voidaan myöntää avustusta. Todelliset kansainväliset 65Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa yhteishankkeet ja valmistelusyntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoi- - vähintään 40 % tutkimustamintakonsepti. - haastavuus vähintään kansallista huipputasoaTyypillisesti pienten ja keskisuurten yritysten koh-dalla Tekesin rahoitus kattaa puolet hankkeen Tutkimukselliset ja haastavat 50kustannuksista, yleensä avustuksen ja lainan yhdis- t&k-projektittelmänä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta voi hakea - vähintään 60 % tutkimustaTekesin ohjelmien kautta tai avoimen haun kautta. - haastavuus vähintään kansallista huipputasoaRahoitetut hankkeet ovat projektimuotoisia ja kes-toltaan tyypillisesti 6 - 24 kuukauden pituisia. Haastavat tuotteiden, liiketoi- 35 tai 70 minnan, menetelmien ja 25 ja 25Seuraavassa kuvassa (kuva 6) esitetään tiivistetysti palvelujen t&k-projektiteri rahoitusmuodot sekä niiden avustuksen ja lainan - haastavuudeltaan vähintäänosuudet luokiteltuna tutkimus- ja kehitysprojektin uutuusarvoa verkostolle tai alueelletavoitteiden perusteella. Avustuksen ja lainan pai-notukset vaihtelevat yrityskoon mukaan. Kuvassaesitetyt osuudet koskevat pieniä yrityksiä. Tuotteistus, pilotit, demonstraa- 70 tiot, koetuotanto ja validointi - uutuusarvoa vähintään verkostolle tai alueelle20 Lähde, Tekes: http://www.tekes.fi/fi/community/Tutkimus%20ja%20kehitys/684/Tutkimus%20ja%20kehitys/1630 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 17
  • 18. Avustus innovaatiopalveluiden Nuoret innovatiiviset yritykset hankintaan Rahoitus on tarkoitettu kannustamaan pieniä ja Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille keskisuuria yrityksiä hankkimaan parasta mah- yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehit- dollista asiantuntemusta ja osaamista tutkimus-, tämiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa kehitys- ja innovaatiotoimintansa tueksi. Tekes ei olennaisesti lupaavimpien yritysten kasvua ja kan- myönnä rahoitusta innovaatiotoiminnasta irralli- sainvälistymistä. Rahoituksen piiriin voivat hakeu- siin, pienimuotoisiin selvityksiin, vaan hakemukses- tua kooltaan pienet, alle kuusivuotiaat Suomeen sa tulee kuvata, miten hankittava palvelu liittyy yri- rekisteröidyt yritykset, joiden toiminta perustuu tyksen kokonaisvaltaiseen kehittämistoimintaan. innovatiiviseen, osaamis- tai teknologialähtöiseen liikeideaan. Lisäksi yrityksellä tulee olla vakuuttavat Projektin kustannuksiksi hyväksytään vain osto- suunnitelmat liiketoiminnan saattamiseksi merkit- palvelut, ei yrityksen omia henkilöstökuluja. Ra- tävään kansainväliseen kasvuun. Yrityksen ikä laske- hoitusta voidaan myöntää 75 prosenttia hyväksy- taan sen rekisteröintipäivästä. tyistä kustannuksista. Kumulatiivinen tuki voi olla enintään 200 000 euroa tuen saajaa kohden 3 vuo- Rahoituksen piiriin on suositeltavaa hakeutua vasta den aikana. Rahoitusta haetaan pienten ja kes- kun liikeidea on jalostettu riittävän pitkälle ja pe- kisuurien yritysten hakemuslomakkeella. Projek- rusteknologian tai liiketoimintakonseptin toimivuus tin perustiedoissa hakija ilmoittaa, onko projektin todennettu. Usein nuorten innovatiivisten yritysten pääasiallinen sisältö ostopalveluna toteutettava rahoitusta saattaakin edeltää Tekesin rahoittama asiantuntijapalvelun hankinta ja mihin hankinta tutkimus- ja kehitysprojekti tai vastaava kehitystyö. kohdistuu. Hakemukseen liitetään yksityiskohtai- Rahoitus päättyy viimeistään kun yritys täyttää kah- nen projektisuunnitelma. deksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää EU–määritelmän mukaisena pienenä ja keskisuure- Avustus soveltuu isoihin hankkeisiin, jotka menevät na yrityksenä. Nuorten innovatiivisten yritysten ra- laajuudeltaan TE-keskuksen valmistelurahoituksen hoitus myönnetään vaiheittain. Vaiheet, ja niiden ulkopuolelle. Tyypillinen hanke on laajuudeltaan reunaehdot on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 50 000 - 100 000 euroa, ja kestoltaan noin 4 - 12 7). Uuteen vaiheeseen pääseminen edellyttää edel- kuukautta. liselle vaiheelle asetettujen tavoitteiden saavutta- mista. Kuva 7: Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusmalli 21 Vaihe 2 Enintään 750 000 € (optio +25% tukialueilla) (Väliarviointi) 75% avustus (tai laina/riskipääoma) Nopea kasvu Enintään 250 000 € Väliarviointi 10-20 yritystä (optio +25% tukialueilla) 75% avustus Vaihe 1 Kasvun edellytykset Enintään 50 k € Arviointipaneeli 40-50 yritystä (75% de minimis avustus) (ks. Liite 3, kohta de minimis) Esivaihe Liiketoiminnan suunnittelu Innovaation 100-150 yritystä alkupään palvelut yrityksiä Spin-off tutkimus Julkinen Esihauto- henkilöt Yksityis- omot 21 http://www.tekes.fi/fi/document/42981/nuorten_innovatiivisten_kasvuyritysten_rahoitus_pdf18 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 19. 2.1.3. Keksintösäätiö töasiamiehet ja innovaatioasiantuntijat TE-kes- kuksissa sekä innovaatioasiamiehet yliopistoissa jaKeksintösäätiö auttaa kehittämään yksityishen- korkeakouluissa. Ideoiden ensiarvioinnista vastaa-kilöiden ja aloittavien yritysten keksinnöistä ja vien alueellisten Tuoteväylä-tiimien (katso kuva 8) jaideoista liiketoimintaa. Ideoiden arvioinnissa pai- asiamiesten yhteystiedot löytyvät Keksintösäätiönnotetaan kasvua ja kansainvälistä markkinapoten- kotisivuilta.22 Keksintösäätiön yhteystiedot löytyvättiaalia. Lupaavimpia ideoita pyritään auttamaan ja luvusta 5.1.3.jalostamaan kokeneiden liiketoimintaosaajien kans-sa yritysaihioiksi ja lisensointihankkeiksi. On suositeltavaa, että idean omistaja tekee ennak- koon seikkaperäisen tutkimuksen idean uutuudenEri puolella Suomea toimivat alueelliset Keksin- selvittämiseksi, ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttätösäätiön toimijat auttavat idean tai keksinnön keksintö- tai innovaatioasiamieheen. Joissakin ta-omistajaa idean kehittämisen alkutaipaleella arvioi- pauksissa idean omistajalla tai keksijällä saattaa ollamalla, kannattaako ideasta luoda liiketoimintaa. vankka tuntuma oman idean ainutlaatuisuudesta.Samalla ne ohjaavat potentiaaliset ideat eteenpäin Usein kuitenkin huolellinen tutkimus esimerkiksisopiville yhteistyötahoille. Internetin hakukoneilla tai patenttitietokannoista saattaa paljastaa, että ajateltu keksintö on jo ole-Keksintösäätiön päätoimipiste on Innopolissa, Es- massa ja yleisesti tunnettu. Seuraavassa on kuvattupoon Otaniemessä. Lisäksi Keksintösäätiöllä on Keksintösäätiön Tuoteväylä nimisen tiimin toimin-koko maan kattava verkosto, jonka avulla he palvele- taprosessi.vat asiakkaita. Asiakkaita palvelevat lisäksi keksin-Kuva 8: Liikeidean arviointi Keksintösäätiön Tuoteväylä -tiimissä 23 Kasvuyritysaihio: Keksintösäätiön liikeidean kehittämispalvelu Uutuusselvitys Mahdolliset lisäselvitykset Markkinaselvitys Idean ehdottaja Idean arviointi Uusi arviointi ottaa yhteyttä Tuoteväylä- Tekniikkaan ja Suositus valmistukseen Tuoteväylä- jatkosta Tuoteväylä- tiimin tiimissä tiimiin kokouksessa liittyvät selvitykset Muut selvitykset Yritysaihio, kotimarkkinat: Muut rahoittajat ja tukijatIdeoiden ensiarviointi Tuoteväylä Ensiarviointivaiheessa Tuoteväylä-tiimi voi tilata arviointinsa tueksi uutuustutkimuksia ja markkina--tiimissä selvityksiä. Idean edettyä Keksintösäätiöön liike- idean kehittämispalveluun sille voidaan teettääTuoteväylä-tiimin arvioinnin tuloksena muodostuu perusteellisempia selvityksiä IPR-strategiasta ja pa-suositus idean jatkokehittämisestä. Kansainvälistä tentoitavuudesta sekä kilpailijakartoituksia ja mark-kasvupotentiaalia omaavat ideat ohjataan jatko- kinatutkimuksia.jalostukseen Keksintösäätiön liikeidean kehittämis-palveluun ja kotimaan markkinoille suunnatut ideatopastetaan eteenpäin muille kehittämisapua ja ra-hoitusta tarjoaville tahoille.22 http://www.keksintosaatio.fi23 http://www.keksintosaatio.fi/content/Julkaisut/Asiakaslehti/Keksi_1_09_valmis180309.pdf?from=9764287187061473 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 19
  • 20. Rahoitustoiminta järjestelmiä, aktivoi ihmisiä osallistumaan ja työl- listämään itsensä. Keksintösäätiön kautta yksityiset henkilöt, yliopiston tutkijat ja alkavat yrittäjät voivat saada rahoitusta Ohjelman osallistuvat rahoittavina tahoina Suomen innovatiivisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen valtio, kuntatoimijat ja yksityinen sektori. Julkinen ja kaupallistamiseen. Yksityishenkilöksi lasketaan rahoitus on suuruudeltaan arviolta 1,4 miljoonaa myös yliopiston tutkijat, jotka omistavat oikeudet euroa, josta EU:n kautta tuleva rahoitus on noin 615 keksintöönsä. Rahoitusta saadakseen tulee hen- 25 miljoonaa euroa. Kansallisen rahoituksen osuus kilön asua tai yrityksen kotipaikan olla Suomessa. on noin 800 miljoonaa euroa. Rahoitusta varataan Päätökset rahoituksesta ovat tapauskohtaisia. jokaiselle vuodelle erikseen. Rahoittajat ilmoittavat Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta, ja sen ohjelmahausta omilla verkkosivuillaan,26 valtakun- saamiseksi ei vaadita vakuuksia. nallisesti toimivissa lehdissä sekä maakuntaleh- dissä. Avustus Yrityksien kannattaa ottaa esimerkiksi huomioon, että ohjelmistoliiketoiminta ja uudet ohjelmisto- Selvityksiin, kartoituksiin ja tutkimuksiin käytettävä projektit tai ohjelmistojen käyttö osaksi liiketoimin- raha on avustusta. Avustusta ei myönnetä suoraan taa edellyttää usein tuotekehitys- tai tuotantohen- asiakkaalle, vaan Tuoteväylä-tiimi tai säätiön kehit- kilöstön koulutusta, jolloin ESR:n tarjoama tuki voi tämistiimi voi oman arviointityönsä tueksi teettää tulla kysymykseen. Ympäristörahasto sekä EU:n ideasta tai keksinnöstä tarvitsemiaan selvityksiä. tutkimuksen puiteohjelmat voivat joidenkin yritys- Avustukseen ei sisälly takaisinmaksuvelvoitetta. ten kannalta olla myös merkillepantavia innovaa- tiotoiminnan ja tuotekehityksen rahoituslähteitä. Tukiraha Yritysten parhaat kontaktipisteet ovat näissäkin tapauksissa Tekes ja TE-keskukset. Sekä TE -keskus- Mikäli ehdotetulla keksinnöllä tai idealla katso- ten, että Työ- ja elinkeinoministeriön ESR -yhteys- taan olevan mahdollisuuksia kasvuun ja kansain- henkilöiden yhteystiedot löytyvät tämän oppaan välistyvään liiketoimintaan, Keksintösäätiö voi luvusta 5.1.1 ja 5.1.4. erillisellä päätöksellä myöntää sille tukirahaa esi- merkiksi prototyypin kehittämiseen, patentointiin, proof-of-concept testaukseen ja tuotekehitykseen. Tukirahaa voidaan myöntää myös kaupallistamisku- 2.2. Julkiset lainat, pääomasijoitukset luihin. 2.2.1. Finnvera Oyj Tukirahaan sisältyy ehdollinen takaisinmaksu, joka riippuu hankkeen onnistumisesta ja siitä saatavista Finnvera Oyj 27 on Suomen valtion omistama erityis- tuloista. Jos hanke menestyy kaupallisesti, tuki rahoitusyhtiö. Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia, on maksettava takaisin Keksintösäätiölle. Jos taas pääomasijoituksia ja vientitakuita yrityksen eri tar- ideasta ei synny kannattavaa liiketoimintaa, tukira- peisiin ja kehitysvaiheisiin, myös aloittavalle yrit- haa ei tarvitse palauttaa säätiölle. täjälle. Finnvera voi rahoittaa hyvään liikeideaan perustuvaa ja kannattavan liiketoiminnan edel- 2.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR lytykset täyttävää yritystoimintaa, kun yrityksen omat resurssit tai vakuudet eivät riitä hankkimaan Euroopan Unionin (EU) alueen kattava Euroopan rahoitusta kaupallisilta markkinoilta. Sosiaalirahasto (ESR) 24 on ohjelma, joka on kehitetty tukemaan toimenpiteitä erityisesti työmarkkinoilla Finnvera kannustaa rahoituksen keinoin yrityksiä ja parantamaan työllistymisen edellytyksiä osaa- kasvamaan ja kansainvälistymään. Finnvera voi misen ja palvelurakenteiden kehittämisen kautta. rahoittaa liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka pyrkivät edis- edellytykset. Yrityksen rahoitukseen osallistuvat tämään tasa-arvoa, ehkäisevät syrjäytymistä, kehit- pääsääntöisesti myös muut rahoittajat. Finnveran tävät osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvoin- rahoitus on mahdollista lähes kaikilla toimialoilla; tia. Päämääränä on edistää myös hankkeita, jotka vain varsinainen maatila- ja metsätalous sekä raken- kehittävät työmarkkinoiden toimintaa helpottavia nusliiketoiminnan perustajaurakointi jäävät Finnve- ran rahoitusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 24 http://www.esr.fi/esr/fi/esr_suomessa/index.jsp, 25 Vipuvoimaa EU:lta, Rakennerahastokauden 2007-2013 yleisesite 26 http://www.rakennerahastot.fi/, 27 http://www.finnvera.fi20 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 21. Finnvera tekee rahoitusta hakevasta yrityksestä Finnvera voi myöntää rahoitusta sekä erilaisiin in-aina yritystutkimuksen, jossa arvioidaan yrityksen vestointeihin että käyttöpääomaksi. Aloittavat,menestymisen mahdollisuudet. Aloittavien yrit- kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset voivattäjien kannattaa hioa liiketoimintasuunnitelmaansa hakea Finnveran tytäryhtiöltä Veraventurelta 29 pää-alueellisten uusyritys- tai kehittämiskeskusten kans- omasijoituksia. Veraventure hallinnoi Aloitusra-sa ennen rahoituksen hakemista. hasto Veraa, jonka kautta sijoitukset alkaviin yrityk- siin tehdään. Veraventure ylläpitää ja kehittää bis-Seuraavissa kuvissa (kuvat 9 ja 10) tarkastellaan nesenkeleille suunnattua palvelukonseptia, jonkaFinnveran kotimaan rahoitusta toimialoittain sekä avulla pyritään edistämään yksityisten pääomienrahoitettavan yrityksen koon mukaan luokiteltuna. saatavuutta yritystoiminnan alkuvaiheisiin. Yhtenä konseptin osana on bisnesenkeleille tarkoitettu extranet -palvelu SijoittajaExtra, jossa palveluunKuva 9: Kotimaan rahoitus toimialoittain 28 rekisteröityneille bisnesenkeleille esitellään po-1.1.-31.12.2008 tentiaalisia sijoituskohteita Aloitusrahasto VeranYhteensä 1 027,8 Me hankevirrasta. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vienti- 1% luotto Oy hallinnoi OECD-ehtoisiin 30 vientiluottoihin 15% ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjes- telmää. Finnvera on saanut väliaikaiset valtuudet myöntää suhdannerahoitusta yrityksille, joiden rahoitusvaikeudet johtuvat meneillään olevasta taantumasta, mutta joiden tulevaisuus kuitenkin näyttää kannattavalta. Suhdannelainoja- ja takauk- 19% sia voidaan myöntää myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille kaikkialla maassa ja Finnvera voi ottaa niiden osalta myös hieman tavallista enemmän 58% riskiä. 6% Vientitakuut tarjoavat vientiä suunnitteleville yri- tyksille ja niiden rahoittajille ratkaisuja, joiden Maaseutuelinkeinot avulla viejä voi suojautua vientikauppaan liittyviltä Teollisuus kaupallisilta ja poliittisilta riskeiltä. Vientitakuulla Matkailu viejä voi esimerkiksi turvata saatavansa luottotap- Liike-elämän palvelut pioiden varalta. Kauppa ja kuluttajapalvelut Meneillään olevan taantuman vuoksi Finnvera onKuva 10: Kotimaan rahoitus yrityskokoluokittain saanut mahdollisuuden taata vientikauppoja myös1.1.-31.12.2008 läntisiin teollisuusmaihin, mikä niin sanottuna nor-Yhteensä 1 027,8 Me maaliaikana on kielletty, jos laina-aika on alle kaksi 4% vuotta. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvuista 5.1.5 ja 6.1.2. 2.2.2. Veraventure Oy Veraventure Oy on Finnveran täysin omistama pääomasijoitusyhtiö. Veraventuren hallinnoima Aloitusrahasto Vera Oy tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin aikaisen vaiheen yrityksiin. Aloitus- 39% rahasto Vera on myös Finnveran tytäryhtiö. Rahas- 57% tossa ei ole henkilökuntaa, ja sen sijoitustoimintaa hoitaa Veraventure. Suoran sijoitustoiminnan lisäksi Veraventure hoitaa osakeyhtiömuotoisten alueellis- Mikroyritykset ten rahastojen sijoitustoimintaa ja toiminnan kehit- Muut pk-yritykset tämistä. Suuret yritykset ja muu liiketoiminta28 Lähde Finnvera:http://www.finnvera.fi/fin/content/download/1061/20538/file/Finnvera_VK_2008_suo.pdf,29 http://www.veraventure.fi30 ks Liitteet, kohta OECD - sopimusehdot Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 21
  • 22. Suorat sijoitukset tuotekehitys-, kansainvälistymis- tai muuta osaa- mista strategiseen suunnitteluun ja organisaation Aloitusrahasto Vera (Avera) toimii rahoitusmark- kehittämiseen. Lisäksi kohdeyritys saa käyttöön- kinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Sijoituk- sä Veraventuren kotimaisen ja kansainvälisen silla on tarkoitus täyttää markkinapuutetta, joka on yhteistyöverkoston. tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä. Rahasto ei kilpaile Veraventure tekee tiiviisti yhteistyötä bisnesenkelei- yksityisten rahoittajien kanssa. Rahastosta tehdään den kanssa. Veraventure ylläpitää SijoittajaExtra- sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä nimellä toimivaa palvelua, mihin on rekisteröi- teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyri- tyneenä yli 120 (10/2009) bisnesenkeliä. Bisnesen- tyksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia ke- keleiden toimintaa käsitellään laajemmin luvussa hittyä kasvuyrityksiksi. 3.4. Veraventuren tavoitteena on Aloitusrahasto Veran Rahastosijoitukset sijoituksilla mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa si- joituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita Rahastosijoitustoiminnan osalta Veraventuren ta- kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille voitteena on kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuk- ja teolliselle partnerille. sien varmistaminen ja alueellisen elinkeinopolitii- kan edistäminen pääomasijoitustoiminnan avulla. Aloitusrahasto Verasta tehtävät sijoitukset ovat oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia. Ra- Veraventure tekee sijoituksia suomalaisiin alueelli- haston omistusosuus kohdeyrityksessä on yleensä siin osakeyhtiömuotoisiin rahastoihin. Sijoitukset 10 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto ovat omanpääomanehtoisia. Omistusosuus kohde- voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai rahastoissa on aina alle 50% ja tavoitteena merkit- pääomalainaa. tävä vähemmistöomistajan rooli. Veraventure osal- listuu kohderahastojen hallitustyöskentelyyn omis- Rahaston ensisijoitus kohdeyritykseen on enintään tusosuutta vastaavalla panoksella. Lisäksi Veraven- 500 000 euroa, jatkosijoitukset yrityskohtaisesti ture voi toimia rahastoihin EAKR31 - ja muun EU- ovat mahdollisia 1,5 miljoonaa tai jopa 2,5 miljoo- rahoituksen välittäjänä erikseen sovittavin ehdoin. naan euroon. Rahaston tekemien sijoitusten osalta Myös rahastosijoitustoiminnassa Veraventure nou- noudatetaan Euroopan yhteisön valtiontukisään- dattaa Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjä. töjä. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.6. Veraventure tekee tiivistä yhteistyötä muiden yrityskehittäjien ja -rahoittajien kanssa. Veraven- turella on yhteistyösopimukset Suomen Teknolo- 2.2.3. Teollisen yhteistyön rahasto Oy giakeskusten liitto TEKEL:n, Sitran ja Finnvera Oyj:n - FinnFund kanssa. Tekes toimii usein teknologia-arvioijana ja -rahoittajana Aloitusrahasto Veran kohdeyrityksis- Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n, Finnfundin, sä. Veraventure saa tietoja Aloitusrahasto Veralle tarkoituksena on viedä eteenpäin kehitysmaiden sopivista sijoituskohteista sekä suorina yhteydenot- taloudellista toimintaa ja sosiaalista kehitystä ra- toina että yhteistyöverkoston kautta, mikäli yrittäjä hoittamalla niissä vastuullista yksityistä yritystoi- on valtuuttanut yhteistyöhenkilön esittelemään mintaa. Finnfundin rahoituksen kohteina ovat teol- yritystään rahastolle. Sijoituspäätökset tehdään liset toimijat, palveluja tuottavaa yritystoimintaa Veraventuren esityksestä Aloitusrahasto Veran hal- harjoittavat tahot, infrastruktuurialan toimijat sekä lituksessa. alueella toimivat rahoitusmarkkinat. Veraventure osallistuu aktiivisesti Aloitusrahasto Rahoituksen kohteina ovat perustettavat tai toimi- Veran kohdeyritysten kehittämiseen yhteisesti so- vat yritykset, joissa on suomalainen intressi. Kan- vittavalla tavalla, esimerkiksi hallitustyöskentelyn nattavan toiminnan lisäksi rahasto painottaa kautta. Rahaston edustaja (Veraventuren mana- kohdeyritysten hankkeiden kehitystoimintaa edis- geri, konsultti, muu yhteistyökumppani) osallistuu täviä vaikutuksia sekä ympäristöllisiä vaikutuk- yrityksen hallitustyöskentelyyn ja tuo tätä kautta sia. Finnfund rahoittaa hankkeita myös Venäjällä. yritykseen tarvittavaa toimiala-, markkinointi- Finnfundin omistajia ovat Suomen valtio, Finnvera sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). 31 ks. Liite 3, kohta EAKR -korkotuki22 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 23. Rahoitusinstrumentteina ovat pääomasijoitukset, hoituksen paikallisissa rahoituslaitoksissa ja paikal-välirahoitus, investointilaina, takaukset sekä niiden lisvaluutassa.yhdistelmät. Rahoituksen kohteena olevien yritys-ten pitää toimia yksityisellä sektorilla tai hankkeen Yhteisrahoituspitää liittyä yksityistämiseen. Finnfundin toimii yhteistyössä eurooppalaisten ke-Kohteiden täytyy toimia kannattavasti ja niiden pitää hitysrahoittajien kanssa sijoittamalla matalatuloisiinosoittaa myönteisiä alueellisia kehitysvaikutuksia. kehitysmaihin. Yhteisrahoituksen toimitapa kattaaJos kohteeseen ei kuulu suomalaista osakasyritystä, ison osan Finnfundin toiminnasta.siitä täytyy löytyä muu suomalainen intressi. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.7Osakepääomasijoitus 2.2.4. Suomen Vientiluotto OyFinnfund voi osallistua vähemmistösijoittajana yri-tyksen oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy on Finnvera Oyj:n kokonaanOsuus on tapauskohtainen ja pääomasijoitus voi omistama erityisrahoitusyhtiö. Suomen vientiluottokattaa enintään 30% kohdeyrityksen pääomasta. perustettiin tukemaan suomalaisia vientiyrityksiäToiminnan vakiinnuttua Finnfund voi luopua osak- noin 50 vuotta sitten. Se tarjoaa nykyään vientiluot-kuudesta. Irtaantumisen ehdot sovitaan osakkaiden toja, jotka ovat julkisesti tuettuja.kanssa neuvotteluvaiheessa. Niiden tarkoituksena on turvata vientiyhtiöille kil-Investointilaina pailutilannetta vastaava vientirahoituksen ehdot. Suomen vientiluoton kautta yrityksen on mahdollis-Finnfund myöntää investointilainoja kohdeyrityk- ta käyttää OECD -ehtoisia vientiluottoja vienninsen perustamisvaiheen- tai laajennusvaiheen in- tueksi. Toiminta perustuu korontasausjärjestelmäänvestointeihin. Lainat ovat pituudeltaan keskipitkiä ja yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten luot-ja pitkiä. Finnfundin osuus voi kattaa korkeintaan tolaitosten ja rahoituslaitosten kanssa.kolmanneksen hankkeen kokonaisesta rahoitus-tarpeesta. Hankkeisiin lähtee usein mukaan myös Vientiluotolla on vapaus toimia 24 maassa ilman ko-muita ulkopuolisia rahoittajia. rolle maksettavaa lähdeveroa Suomen ja sopimus- maiden välisten verosopimusten pohjalta. Vien-Lainan korkotaso määräytyy hankkeen ja kohde- tiluotto pystyy toimimaan luotonantajana, jolloinmaan riskien perusteella. Tämän lisäksi lainan veroetu siirtyy luotonsaajalle.vakuus, takaisinmaksuaika ja lyhennysvapaat vuo-det vaikuttavat korkotasoon. Laina-aika määri- Vientiluotolla on valtuudet rahoittaa vientiä vuosientellään arvioidun takaisinmaksukyvyn perusteella. 2009 ja 2010 aikana Suomen valtion aloittamanLainaan on mahdollista saada lyhennysvapaita jälleenrahoitusmallin kautta. Vientiluoton palvelui-vuosia. Lainat ovat pääsääntöisesti dollari- tai eu- den piiriin haetaan Vientiluoton omilta kotisivuilta32romääräisiä. Finnfundilla on useissa maissa vapau- löytyvän ohjeen mukaisesti ja hakemus lähetetääntus lainan korkojen lähdeveroista. sähköisesti.33Välirahoitus Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.8.Finnfund pystyy järjestämään välirahoitusta hank- 2.2.5. Suomen Teollisuussijoitus Oykeen pääomatarpeiden mukaan, käyttämällä välira-hoitusinstrumentteja. Näihin luetaan muun muassa Suomen Teollisuussijoitus Oy34 on valtion pääomasi-vakuudeton pääomalaina, etuoikeutetut osakkeet joitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnanja vaihtovelkakirjalaina. keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa eriTakaukset toimialojen kasvuyrityksiin suoraan ja pääomasi- joitusrahastojen kautta: yritysten nopeaan kasvuun,Finnfund saa myöntää takauksia myös poikkeuk- kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin lii-sellisissa tapauksissa, joissa se mahdollistaa ra- ketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin inves-32 Lisätietoja: http://www.fec.fi33 http://www.fec.fi/finnish/index.html34 Lisätietoja: http://www.teollisuussijoitus.fi/ Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 23
  • 24. tointeihin sekä toimiala-, yritys- ja omistusjärjeste- 2.2.6. Suomen itsenäisyyden juhla- lyihin. rahasto Sitra Aloitteita uusiksi sijoitushankkeiksi Teollisuussijoi- tukselle tulee yrittäjiltä itseltään, kanssasijoittajilta Sitra on eduskunnan alaisuudessa toimiva rahasto. – joita ovat esimerkiksi yksityissijoittajat, yksityiset Sen toiminta rahoitetaan peruspääoman ja rahoitus- pääomasijoitusyhtiöt, työeläkeyhteisöt ja teolliset toiminnan tuotoilla. Toiminnan periaatteena on sijoittajat – sekä investointipankeilta, muilta rahoit- riippumattomuus. Sitra pyrkii ratkaisemaan aktiivi- tajilta ja neuvonantajilta. Arvioidessamme sijoitus- sesti talouskasvun ja hyvinvoinnin laajoja ja kattavia mahdollisuuksia kiinnitämme huomiota yrityksen haasteita. liiketoimintasuunnitelmaan, kasvunäkymiin, tuot- teen tai palvelun innovatiivisuuteen, alan markki- Sitran toiminta on järjestäytynyt toimialakohtaisten natilanteeseen sekä yrityksen johtoon. ohjelmien ympärille. Sitra pyrkii ohjelmien avulla reagoimaan nopeasti Suomen kilpailukyvyn ja Sijoitamme yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, talouskasvun kannalta merkittäviin asioihin. Ohjel- samoin ehdoin ja enintään puolella sijoitettavasta mat toteutetaan yhdessä kunkin alueen keskeisten pääomasta ja omistuksesta. Yleensä hankkeen kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. toteutus vaatii pitkäaikaista riskinottoa sekä riskin Ohjelmien sisältöön ja tavoitteisiin voi tutustua jakoa useiden sijoittajien kesken. Sijoittajat ovat tarkemmin Sitran kotisivujen35 kautta. kohdeyrityksessä mukana keskimäärin 3–5 vuotta ja voivat osallistua liiketoiminnan kehittämiseen Sitra yritysten kehittäjänä hallitustyöskentelyllä. Omistajina Teollisuussijoitus ja sen kanssasijoittajat tuovat yritykselle suurempia Sitra tekee pääomasijoituksia ohjelma-alueilla pääomia, pitkäaikaista kokemusta kasvuyritysten toimiviin yrityksiin. Sijoituksia tekevät tällä hetkellä elämästä sekä hyödyllisiä kontaktiverkostoja koti- Energiaohjelma, Kuntaohjelma sekä Koneteolli- maassa ja kansainvälisesti. suuden kasvuohjelma. Pääomaa kasvuyritykset tarvitsivat varsinkin myyn- Sitran kohdeyrityksillä pitää yleensä olla mahdol- tiin ja markkinointiin, alihankinta- ja jakeluverkos- lisuus, kyky ja halu kasvaa myös kansainvälisille ton rakentamiseen, tuotannon tai palvelutarjonnan markkinoille. Markkinaehtoisten sijoitusten tavoit- kasvattamiseen sekä kansainväliseen laajentumi- teena on luoda ja kehittää kilpailukykyistä ja kan- seen. nattavaa yritystoimintaa. Teollisuussijoituksen kohdeyritykset edustavat Sitran sijoitussalkussa on noin kuusikymmentä yri- monipuolisesti eri toimialoja ja sijaitsevat eri puo- tystä, joihin on sijoitettu yhteensä noin 126 miljoo- lilla Suomea; monen toiminta on laajentunut myös naa euroa. Sitra tekee sijoituksia yrityksiin, jotka ulkomaille. Yritykset ovat löytäneet kansainväliset toimivat sen ajamien aktiivisten ohjelmien toimi- asiakaskuntansa ja suurella osalla yrityksistä tuot- aloilla. Sijoitetut varat ovat laajuudeltaan 130 mil- teiden tai palvelujen vienti muodostaa merkittävän joonaa euroa. Yksittäisen sijoituksen koko vaihtelee osan liiketoiminnasta. 50 000 euron ja 6 000 000 euron välillä. Myös Teollisuussijoituksen kanssasijoittajajoukko Sitra tekee sijoituksia suoraan yrityksiin ja tai pää- on laajentunut entisestään. Ulkomaiset pääomasi- omarahastojen kautta. joitusyhtiöt, teolliset sijoittajat ja yksityissijoittajat eli ns. bisnesenkelit ovat entistä kiinnostuneempia Rahoituksen avulla pyritään tuottamaan hyvin- suomalaisyrityksistä ja auttavat niitä kasvamaan vointia edistävää muutosta. Sitra toimintatapa kansainvälisillä markkinoilla. mahdollistaa tekemään kokeiluja potentiaalisilla muutos- ja kasvutoimialoilla. Sitra pystyy myös tuomaan yksityistä pääomaa mukaan sijoittajaksi. Sitran osallistuminen rahoitustoimintaan laskee yk- sityisten rahoittajien kynnystä lähteä mukaan. Näin Sitra voi tarjota uusille aloille kasvun edellytyksiä. Sitra on keskittynyt sijoitustoiminnassaan uusiin liiketoiminnan alueisiin. Sitä kautta toimintaan liit- 35 http://www.sitra.fi/ tyy myös huomattavaa riskiä.24 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 25. 3. Yksityiset rahoituslähteetTässä oppaassa käsiteltävät yksityiset rahoitus- Yrityksen perustajien ulkopuolelta seuraava lähin ra-lähteet koostuvat pankeista, pankkiiriliikkeistä, hanlähde on perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät.bisnesenkeleistä, pääomasijoittajista ja yrittäjän Yrittäjän on suositeltavaa tarkastella alkuvaiheessaomasta varallisuudesta. Suomessa on poikkeuksel- lähipiiri läpi myös rahoituksen lähteen etsimiseksi.lisen hyvä julkinen innovaatiojärjestelmä erilaisine Heidän kauttansa yritys ja perustajajäsenet voivattukimuotoineen, mutta kansainvälisesti yleisimmin hankkia neutraalia pääomaa, joka perustuu hen-käytettyjä rahoitusmuotoja ovat juuri yksityiset ra- kilökohtaisille suhteille ja puhtaasti yrityksen omaanhoituslähteet. Yksityiset rahoittajat hakevat myös vaikutuspiiriin.tekemälleen sijoitukselle korkeaa tuottoa ja toimin-nan lähtökohta perustuu puhtaasti liiketoiminnal-lisiin intresseihin. 3.2. PankitEri rahoitusmuotojen käyttäminen riippuu hyvin 3.2.1. Pankkilainapaljon yrityksen tilasta, rahoituksen tarpeesta, ra-hoitettavan kohteen riskiprofiilista ja omistajien Yritys voi hakea pankista lainaa rahoittaakseenriskinottokyvystä. Yrittäjän oma varallisuus ja pank- sisäistä kehityshanketta tai yrityskauppaa. Lainojakilainat ovat usein hyvä vaihtoehto eikä niillä ole myönnetään kiinteitä vastikkeita vastaan ja lainankolmansiin osapuoliin liittyvää omistusvaikutusta. korko määräytyy lainanantajan määrittelemän riski-Vastaavasti yrittäjä kantaa näiden rahoitusmuo- analyysin perusteella. Yleinen käytäntö on, että vas-tojen osalta suuremman henkilökohtaisen riskin tikkeena ei ole yrityksen osakekanta.joko oman sijoitetun varallisuuden muodossa taierilaisina vakuuksien asettamisena pankkilainaa Yritys voi hakea pankkilainaa yrityksen elinkaarenkohden. Bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien missä tahansa vaiheessa. Pankkilaina voi olla yrityk-tekemät sijoitukset ovat yrittäjälle riskittömämpiä, selle erittäin varteenotettava vaihtoehto rahoitus-mutta sitä vastaan sijoittajat saavat osan yrityksen instrumenttina, koska se ei heikennä omistajienomistuksesta. Lisäksi bisnesenkelit ja pääomasijoit- omistusta tai määräysvaltaa. Erityisen sopiva pank-tajat tuovat yritykseen osaamista, kokemusta ja kilaina on tapauksissa, joissa yrityksen tai yrittäjienverkostoja sijoitetun pääoman lisäksi. Merkittävään taloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun riskin-kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavia pää- oton rahoituksen järjestämisen osalta ilman, ettäomia on yleensä mahdollista saada vain keskisuurilta sillä on omistuksellisia vaikutuksia kuten pääomasi-ja suurilta ammattimaisilta pääomasijoittajilta. joitusten käytön yhteydessä.3.1. Yrittäjien ja omistajien oma Lainan koron pohjana käytetään talousalueen kes- kuspankin julkaisemaa ohjauskorkoa ja sen hei-varallisuus jastamaa maantieteellisen talousalueen rahoitus- markkinoiden suhdanteita. Tämän päälle pankkiYrittäjien oma varallisuus on yksi yleisimmin käytet- voi lisätä toimialaan liitettävän riskipreemion, jonkatyjä rahoitusmuotoja. Tällöin rahoitukseen ja yrityk- jälkeen päästään itse hakijayrityksen tuomaansen omistukseen liittyvä kontrolli säilyy yrittäjällä riskiluokitukseen. Lopullinen korko yritykselleitsellään. Vastaavasti tähän liittyvät riskit jäävät yrit- heijastaa kokonaistilannetta niin kun pankki sentäjien itsensä kannettaviksi. Yrittäjien oma rahalli- tietyllä ajanhetkellä arvioi.nen panostus on usein myös täydentävä rahoitus-muoto niin julkisten tukien kuin pääomasijoitustenrinnalla. Yrittäjien oman varallisuuden sijoittaminenyhtiön omaan pääomaan, on ennen kaikkea osoitusomasta pitkäaikaisesta sitoutumisesta yrityksenkasvattamiseen. Lisäksi toimenpiteellä ensisijaisestiviestitetään yrityksen ulkopuolisille sidosryhmilleuskosta yrityksen tulevaisuuteen. Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 25
  • 26. suaika on keskimäärin viisi vuotta. Yritystä, joka ra- 3.2.2. Luotollinen tili hoittaa toimintaansa vaihtovelkakirjalla, kutsutaan liikkeellelaskijaksi. Suurempien yritysten kohdalla Rahoituslaitokset tarjoavat yrityksen kassavirran investointipankit hoitavat vaihtovelkakirjojen liik- hallintaa varten tilimuotoja, joissa tilin varojen keellelaskemisen yritysten puolesta. käyttöä hallinnoidaan nostolimiittien, takaisinmak- suajan, koron ja takaisinmaksun jaksotuksen avulla. Luottotili tarjoaa yritykselle ratkaisun hetkelliseen 3.2.4. Kiinnitykset varantarpeeseen ilman, että suuruudeltaan pienes- tä luotonannosta täytyy neuvotella pankin kanssa Yrityksen omistamaa ja elinkeinotoimintaan kuulu- jokaisen tapahtuman yhteydessä. Luotollinen tili on vaa kiinteää omaisuutta voidaan käyttää lainojen tärkeä instrumentti kassavirran tasapainottamiseksi vakuutena. Vakuudeksi voidaan pantata kiinteistö- erityisesti niille yrityksille, joiden vaihto-omaisuuden kiinnitys tai yrityskiinnitys. taso vaihtelee huomattavasti kuukaudesta toiseen. Esimerkiksi myyntisaatavien ja ostolaskujen kier- Kiinteistökiinnitysten eli kiinteistöön kiinnitettyjen tonopeuden suhde saattaa luoda kassavajeen. On panttikirjojen nimellisarvoksi määritellään yleensä kuitenkin tärkeä huolehtia riittävästä näkyvyydestä jokin kiinteistön käypää hintaa alempi arvo. Pantti- myyntitulojen osalta, jotta yritys kykenee maksa- kirjat eivät nykyisen lainsäädännön mukaan ole maan luoton takaisin rahoituslaitokselle. määräaikaisia, eli niitä ei enää tarvitse uusia. Kiin- nityksen kohteena voi olla maa-alue tai; maa-alue Tilin käyttö perustuu palvelusopimukseen, jossa ja sillä sijaitsevat rakennukset. pankin harkinnan mukaan myönnetään yritykselle oikeus tilapäiseen luotonnostoon annettujen eh- Yrityskiinnityksessä vakuudeksi pantataan yrityksen tojen ja rajoitusten sisällä. irtainta-, käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuutta. Yrityskiinnityksen kohteena voivat olla myös tava- ramerkki-, malli-, patentti- ja muut immateriaali- 3.2.3. Vaihtovelkakirja oikeudet. Yrityskiinnityksen piirin ei kuulu sellainen omaisuus, joka lain mukaan voidaan vahvistaa muu Vaihtovelkakirjan ero normaaliin lainaan on, että kiinnitys. Kiinnitysmenettelyllä tarkoitetaan pant- velkakirja voidaan muuntaa kantaosakkeiksi ennal- tioikeuden merkitsemistä julkisen viranomaisen ta sovituin perustein. Pääsääntöisesti vaihtovelka- pitämään kiinnitysrekisteriin. Rekisteri on julkinen. kirjalaina sisältää kiinteän koron, jota lainanhakija Tilaamalla rekisteriviranomaiselta otteen kiinnitys- lyhentää säännöllisesti. Vaihtovelkakirjalla yritys voi rekisteristä eli niin sanotun rasitustodistuksen os- rahoittaa toimintaansa tilanteessa, jossa sen vakuu- taja tai velkoja saa tietoonsa kiinteistöä rasittavat det eivät riitä perinteiseen lainaan. Vastaavasti panttioikeudet. rahoituksen korkokustannukset ovat yritykselle perinteistä lainaa korkeammat. Vaihtovelkakirjassa lainan antajalla on mahdollisuus perinteistä lainaa 3.2.5. Rahoitusyhtiöt, investointi- suurempaan tuottoon ja yrityksellä on puolestaan pankit ja pankkiiriliikkeiden palvelut mahdollisuus saada laina, johon sen vakuudet eivät välttämättä riitä perinteisen lainan saamiseksi. Pankkiiriliikkeet palvelevat pääasiallisesti yksityisiä Vaihtovelkakirjaan voidaan myös sisällyttää ehto, sijoittajia omaisuudenhoidon eri aloilla. Ne tar- jossa sijoittajalla tai velkakirjan laskijalla on oikeus joavat asiakkailleen rahastoja, talletustilejä, eläke- suorittaa muunnos kantaosakkeiksi ennen lainan vakuutuksia ja muita sijoitusmuotoja. juoksuajan päättymistä. Koska vaihtovelkakirjalai- nassa lainan antaja ei saa osuutta yrityksen pääo- Investointipankit toimivat yritysten neuvonanta- masta eikä näin ollen ole oikeutettu äänestämään jina ja järjestelyjen toteuttajina yrityskaupoissa ja yhtiökokouksissa, lainan antajat saattavat vaatia muissa yritysjärjestelyissä, rahoituksen hankinnas- muutoksia osakassopimuksessa, yhtiöjärjestyk- sa, kuten osakeanneissa, osakkeiden saattamisessa sessä tai vaihtovelkakirjan erityisehdoissa (ns. ko- julkisen kaupankäynnin kohteeksi sekä henkilöstön venantti), jossa heille taataan sijoitustaan vastaava kannustejärjestelmissä. Tyypillisesti investointi- äänioikeus yhtiökokouksissa. pankit tulevat rahoituksen hankintaan mukaan sii- nä vaiheessa, kun kasvuyritys alkaa potentiaalisesti Vaihtovelkakirja on yleisimmin käytetty suurissa yri- kiinnostaa pääomamarkkinoita. Roolina voivat olla tyksissä. Markkinoilta haetaan pääsääntöisestä yli projektin johtaminen, sopivien rahoituslähteiden miljoonan euron suuruista rahoitusta. Takaisinmak- ja rahoitusrakenteiden löytäminen, rahan tarvitsi-26 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 27. ”Pankkilaina on erityisen sopiva rahoitusmuoto tapauksissa, joissa yrityksen tai yrittäjientaloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun riskinoton.” Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 27
  • 28. joiden ja sijoittajien saattaminen yhteen sekä toimek- tushinta sopimuskauden päätteeksi. Myös kauden siantajan etujen puolustaminen neuvotteluissa. pituudella on vaikutusta yleisiin kustannuksiin. Leasingkausien pituudet alkavat pääsääntöisesti 24 3.2.6. Noteeraamattomien osakkeiden kuukaudesta ja voivat pisimmillään ulottua 6 vuo- den päähän. Yksittäisen leasingrahoituksen kohteen välitys ja pääoman hankinta arvo vaihtelee yleisesti muutamista sadoista eu- roista useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Pörssissä noteeraamattoman yhtiön osakkeiden välitykseen on tarjolla muun muassa Privanet-lista36. Yritys pystyy vaikuttamaan leasingsopimuksen Privanet-lista on matalan kynnyksen markkinapaik- korkotasoon vakuuttamalla kohteen. Yleensä koh- ka, jossa osakkeiden ostajat ja myyjät kohtaavat. Kos- de on mahdollista vakuuttaa sopimuksen ulko- ka kysymys ei ole pörssilistauksesta, ei pörssiyhtiön puolella ja huomioida vakuutuksen kustannukset tiedonantovaatimuksia sellaisenaan sovelleta. kokonaishinnassa, jolloin sillä on vaikutusta lea- singsopimuksen kokonaiskorkoon. Privanet-listan kautta yhtiö voi saada osakkeen julkisen hintatiedon lisäksi kanavan pääomamark- kinoille. Samalla yhtiöllä on mahdollisuus ulkoistaa 3.3. Teollisten toimijoiden ohjelmat osakerekisterinsä ylläpito, mikä vähentää byrokra- aloittaville yrityksille tiaa. Kasvuyritykselle matalan kynnyksen markki- napaikka tulee ajankohtaiseksi, kun sen osakkeen- Useat kansainvälisesti toimivat ohjelmisto- ja laite- omistajien lukumäärä tekee aktiivisen kaupankäyn- toimittajat tarjoavat alkuvaiheessa oleville yrityk- nin mahdolliseksi ja yrityksen liiketoiminta alkaa sille rahoitus-, leasing- ja ohjelmistotuoteratkaisuja, kiinnostaa sijoittajia. Tällainen markkinapaikka voi joiden tarkoituksena on edistää aloittavan yrityksen olla myös välivaihe matkalla pörssilistaukseen. nopeaa liikkeellelähtöä. Muun muassa kaupallisten ohjelmistotuotteiden lisenssejä voidaan tarjota kas- vavalle yritykselle kohtuullisella hinnalla, rajoitet- 3.2.7. Leasing ja vuokrausratkaisut tuna teknisin tai taloudellisin ehdoin. Yritys pystyy hallinnoimaan liiketoiminnan kannalta Ohjelmamuodossa toimivien palvelujen kuvaukset kriittisten laitehankintojen ja käyttöomaisuuden löytyvät kansainvälisten toimijoiden kansallisilta tasevaikutusta hyödyntämällä eri tahojen tarjoa- verkkosivuilta. Uusia ohjelmamuotoja kehitetään mia leasing eli vuokrausratkaisuja. Oikealla tavalla ja tuodaan markkinoille joka vuosi, joten aloittavan sovellettuna leasing vapauttaa yrityksen varallisuut- yrityksen kannattaa seurata aktiivisesti toimittajien ta muuhun käyttöön ja parantaa kassavirta-asemaa, viestintää tai tilata kansallinen uutiskirje. kun varsinainen pääoma ei ole sidottuna yrityksen alkuvaiheen välttämättömiin hankintoihin. Leasing- Suomessa toimivista ohjelmista mainittakoon eri- palveluja tarjoavat useat eri alojen isot laitetoimit- tyisesti Microsoft BizSpark -ohjelma, IBM Global tajat yhdessä rahoitusyhtiöiden kanssa. Financing -ohjelma ja Sun Microsystemsin Global Financial Services -ohjelma. Ohjelmien lyhyet ku- Leasingpalveluita on nykyään tarjolla kahdenlai- vaukset löytyvät tämän oppaan luvusta 6.2. sia: rahoitusleasing ja vuokrausleasing. Rahoi- tusleasing jättää kohteen arvon kirjattuna vuokraa- jan taseeseen ja vuokraaja maksaa sovitun 3.4. Bisnesenkelit maksuohjelman mukaiset kuukausierät vuokran- antajalle. Perinteisemmässä vuokrausleasingissa Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoit- vuokraaja saa itselleen tasehyödyn, toisin sanoen tavat henkilökohtaista varallisuuttaan tyypillisesti vuokran kohde kirjataan rahoittajan taseeseen. alkuvaiheen yrityksiin. Bisnesenkelit toimivat siten olennaisena osana siemenvaiheen rahoitusta. Bis- Yleisimmin yritykset käyttävät leasingia johtuen sen nesenkelit ovat taustaltaan yleensä itse entisiä positiivisesta vaikutuksesta kassavirran hallintaan. tai aktiivisia yrittäjiä. Bisnesenkelit tarjoavat ra- Yritykset tarkastelevat tasehyötyä vasta toissijaise- han lisäksi omaan taustaansa liittyvää kokemusta, na etuna. verkostoja ja osaamista. Pelkän rahasijoituksen tekeminen ilman osaamispanosta ei ole useinkaan Leasingista neuvotellessa yrityksen kannattaa huo- bisnesenkeleiden toimintamalli. mioida sopimusehdoissa erityisesti kohteen lunas- 36 http://www.privanet.fi/28 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 29. Bisnesenkeleiden mukaan ottaminen ja mukaan tiverkostojen ja lähipiirin kautta. Tässä yhtälössäsaaminen on lisäksi merkki yrityksen ulkoisille si- sekä yrittäjien että enkelisijoittajien tiivis verkot-dosryhmille, että yrityksen toimintaan uskotaan ja tuminen on avainosassa.panostetaan kokeneiden ammattilaisten toimesta. Bisnesenkelit ovat aloittavien yrityksien näkökul-Esimerkiksi julkisten tukien ja yksityisen pääomasi- masta erittäin arvokas, mutta rajallinen ja joskusjoitusten saantia voi osaltaan edesauttaa, mikäli haasteellisesti löydettävissä oleva resurssi. His-yrityksellä on ulkopuolista näkemystä ja osaamista toriallisesti katsottuna bisnesenkelit ja heidänkäytettävänään. verkostonsa ovat usein tärkeässä, mutta näkymät- tömässä roolissa monessa menestyneessä suo-Suomessa bisnesenkelit sijoittavat yritykseen eri- malaisessa yritystarinassa. He nousevat julkisuuteentyisesti sen alkuvaiheessa, kun yrityksen liikevaihto sijoituskohteeseen liittyvissä yhteyksissä harvoin.on 0-1 miljoonan euron kokoluokassa. Tämän lisäksi Bisnesenkelit keskittyvät pääsääntöisesti taustallaSuomessa toimii muutamia varakkaampia bisnesen- vaikuttamiseen ja liiketoiminnallisesti arvokkaidenkeleitä, jotka sijoittavat myös myöhemmän vaiheen linkkien muodostamiseen.yrityksiin. Sijoitusten koko vaihtelee muutamastakymmenestä tuhannesta maksimissaan satoihin Suomessa bisnesenkelit ovat järjestäytyneet yh-tuhansiin euroihin, keskimääräisten sijoitusten ol- distykseksi Suomen Bisnesenkelit ry:n alle. Lisäksilessa 30-50 tuhannen euron välillä. Harvinaisem- moni toimii puhtaasti yksityishenkilöinä ilmanmat myöhemmän vaiheen sijoitukset voivat olla järjestäytyneempää toimintamuotoa. Lisätietoajopa miljoonan ja kahden miljoonan euron välillä. bisnesenkeleistä löydät luvusta 5.2.Bisnesenkeleiden kokonaismäärä Suomessa onpaljolti määritelmästä kiinni. Mikäli kriteerinä on 3.4.2. Osaamissijoitus ja kanssayrittä-ainakin yksi vähintään 50 000 euron sijoitus kohtee-seen, määrä liikkuu arvion mukaan kolmensadan ja minentuhannen välillä. Osaamissijoittamisessa kokeneet yksityishenkilöt sijoittavat merkittävästi konkreettista työpanostaan,3.4.1. Motiivit osaamistaan ja verkostojaan kohdeyrityksen hyväk- si. Osaamissijoitusta vastaan henkilöt saavat tietynBisnesenkelit hakevat usein sijoituskohteita, jotka omistusosuuden yrityksestä kohtuullisempaan hin-ovat heidän ammatilliseen osaamistaustaansa taan kuin puhtaassa bisnesenkelisijoittamisessa.sopivia yrityksiä. Osallistuminen sijoituskohteiden Tällöin sijoitus tehdään aika- ja työpanoksella ilmantoimintaan ja itsensä kehittäminen uusilla alueilla että pääoma on välttämättä mukana järjestelyssä.on yleensä hyvin tärkeää enkelisijoittajille. Tähän Lisäksi sijoitus voi olla yhdistelmä sekä rahallistauudet innovatiiviset yritykset ja niiden takana ole- pääomaa että osaamista. Näin ollen osaamissijoit-vat tiimit tarjoavat hyvän mahdollisuuden yrityksen taja on hyvin lähellä bisnesenkeliä, suurin lisäarvosekä sitä kautta oman sijoituspääoman arvon kas- on henkilön mukanaan tuomat käytännön työpa-vattamisen lisäksi. nos, verkostot ja kokemus.Ennen sijoituksen tekemistä bisnesenkeli arvioi yri- Osaamissijoittaja on niin sanotun varhaisenvaiheentyksen liike-idean ja liiketoimintamallin kiinnosta- toimija, joka tulee mukaan yrityksen kehittämiseenvuuden. Seuraavassa vaiheessa arvioidaan omista- jo sen alkuvaiheessa, tai jopa ennen sen varsinaistajien ja bisnesenkeleiden välisen henkilökemian perustamista. Osaamissijoittaja kehittää yhdessätoimivuus ja mahdollinen ajankäyttö. Kolmantena yrittäjien kanssa yrityksen siihen pisteeseen, ettäarvioidaan sijoituspanoksen suuruutta ja sitä vas- sille voidaan hakea jatkorahoitusta ja sen liiketoi-taan saatavan omistuksen suhdetta. Tyypillisesti si- mintaa laajentaa.joituksen määrä on 10 000 - 150 000 euroa ja kesto2 - 4 vuotta. Enkelisijoittamisessa on tarkoituksen- Kanssayrittäjä on puolestaan osaamissijoittaja,mukaista kasvattaa kohteen arvoa pääosin enkeli- joka lähtee yrittäjäpanoksella kasvuhakuisen yrit-sijoittajan mukana tuoman osaamisen, kokemuksen täjän sivutoimiseksi ja määräaikaiseksi omistaja-ja verkostojen kautta. kumppaniksi. Kanssayrittäjä on henkilökohtaisesti jakamassa yrittäjän arjen niin hyvinä kuin haasteel-Vaikka yritykset ovat usein aktiivisin osapuoli en- lisimpina aikoina. Yrittäjän ja kanssayrittäjänkelisijoittajien etsimisessä, myös enkelisijoittajat yhteisenä päämääränä on määrätietoisesti kasvat-hakevat itselleen sopivia kohteita omien kontak- taa yrityksen arvoa. Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 29
  • 30. ”Pääomasijoittamisella on tärkeä kansantaloudellinen rooli innovatiivisten yritysten kehittämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa.”30 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 31. Osaamista ja neuvoja tarjoavat myös monet yh- toimii Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA41distykset sekä järjestöt (Ohjelmistoyrittäjät ry, (Finnish Venture Capital Association), joka pyrkii ke-Suomen Yrittäjät ry, Kanssayrittäjät ry ja Business hittämään toimialan toimintamahdollisuuksia sekäFellows ry) mentoroinnin, koulutuksen ja erilaisten tuomaan esille pääomasijoitusta yhtenä varteen-ohjelmien muodossa. Lisätietoa löydät luvusta 5.2. otettavana yrityksen rahoitusmahdollisuutena. FVCA on Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen jä-3.5. Pääomasijoittajat sen EVCA (European Venture Capital Association)42. Muita suuria alan yhdistyksiä ovat brittiläinen BVCAPääomasijoittajat sijoittavat rahastoihinsa sijoitet- 43 (British Venture Capital Association) ja yhdysval-tuja varoja kasvupotentiaalia omaaviin julkisesti talainen NVCA44 (National Venture Capital Associa-noteeraamattomiin yrityksiin tavoitteenaan irtau- tion). Pääomasijoittamisen etujärjestöt tuottavattua niistä määrätyn arvonnousun toteuduttua. Pää- myös hyödyllisiä raportteja rahastojen varainke-omasijoittaja toimii aktiivisesti yrityksen liiketoi- ruusta, sijoituksista ja irtautumisista.minnan kehittämisessä määrätyn ajan, jonka jälkeenpyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitel- 3.5.1. Pääomasijoittaminenman mukaisesti. Yrityksen arvonnousu realisoidaanirtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö Pääomasijoittajat tekevät sijoituksensa hallin-myy omistuksensa kohdeyrityksessä. Pääomasijoit- noimiensa rahastojen kautta. Rahastoilla on useastitamisella on tärkeä kansantaloudellinen rooli in- selkeä maantieteellinen ja sijoitusten kokoon sekänovatiivisten yritysten kehittämisessä sekä uusien omistusasteeseen liittyvä fokus sekä toimiala- jatyöpaikkojen luomisessa. Tunnetuimpia globaaleja kehitysvaiherajauksensa, jotka ohjaavat kohteidenpääomasijoituksien turvin kasvaneita menestystari- valitsemista. Rajaamalla sijoitusstrategiaansa pää-noita ovat muun muassa Google ja Apple. omasijoittajat pystyvät hyödyntämään tehok- kaimmin sekä vaalimaan tärkeää osaamistaan jaPääomasijoittajat tekivät kaiken kaikkiaan vuonna verkostojaan. Erikoistumisen seurauksena pää-2008 sijoituksia suomalaisiin yrityksiin yhteensä omasijoittajat pystyvät myös toimimaan paremmin630 miljoonan euron arvosta, josta noin 304 mil- yrittäjien tukena liiketoiminnan ja strategian kehit-joona (372 kpl) oli Suomeen rekisteröityjen sijoitta- tämisessä. Yrittäjän onkin hyvä tutustua etukäteenjien tekemiä. Suomalaisten pääomasijoittajien sekä eri pääomasijoittajien toimintaan, sopivimman ta-kotimaahan että ulkomaille tekemien sijoitusten hon löytämiseksi. Pääomasijoitusyhtiöiden rahas-kokonaissummasta (360 M€) kappalemääräisesti toilla on yleensä noin kymmenen vuoden elinikä,suurin osa (171 kpl) tehtiin käynnistysvaiheen yri- jonka ajaksi sijoittajat sitovat pääomansa. Pää-tyksiin. Keskimääräinen käynnistysvaiheen sijoitus omasijoitusyhtiöiden sijoitushorisontti yksittäisessäon Suomessa noin 100 000 – 300 000 euroa kun taas yrityksessä on yleensä 3-7 vuotta, riippuen sijoi-kasvuvaiheessa tyypillinen sijoitus on kooltaan noin tushetkestä, sijoituksen luonteesta sekä kohteen1 – 5 miljoonaa euroa.37 Sijoitukset voivat olla kuit- kehitysvaiheesta.enkin huomattavasti suurempiakin potentiaalisenja riittävän suuren yhtiön löytyessä. Myöhemmän Pääomasijoittajan mukanaan tuoma lisäarvo muo-laajentumisvaiheen yrityksien kohdalla sijoituksen dostuu paitsi sijoitettavasta pääomasta, myös osaa-koko vaihtelee 5 miljoonasta eurosta aina kymme- misesta strategioiden luomisessa, rahoituksenniin miljooniin euroihin saakka kokonaisjärjestelyissä, hallitustyöskentelyssä, bud- jetoinnissa, markkinoinnissa, johtamisjärjestelmienSuomalainen pääomasijoitustoiminta on alkanut ak- kehittämisessä, kontakteissa ja toimialatuntemuk-tiivisesti kehittyä vasta 1990-luvulla, mutta on tästä sessa. Lisäksi pääomasijoittajien mukanaolo lisäähuolimatta se on jo pystynyt jo vakiinnuttamaan yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiinasemansa hyvin suomalaisessa rahoituskentässä. nähden ja parantaa myös muun ulkoisen rahoituk-Kansainvälisesti pitkälle kehittyneillä markkinoilla sen järjestämismahdollisuuksia.pääomasijoitustoiminnan volyymit ovat Suomeenverrattuna korkeita. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Pääomasijoitukset tehdään yleensä merkitsemälläventure capital38-sijoitusten koko oli noin 6 mil- uusia osakkeita tai ostamalla niitä edellisiltä omista-jardia euroa39 ja Yhdysvalloissa 20 miljardia eu- jilta sekä myöntämällä osakaslainaa (eräpäivätönroa40. Suomessa pääomasijoittajien etujärjestönä37 FVCA Vuosikirja 2008, http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCAyearbook08_web.pdf, 38Tämä luku painottaa venture capital -pääomasijoituksia,jotka tehdään tyypillisesti nuoriin yrityksiin joilla on korkea kasvupotentiaali. Muista sijoituksista (ja toisinaan myös kattamaan venture capital sijoitukset)käytetään termiä private equity. , 39BVCA Private Equity and Venture Capital Report on Investment Activity 2008, http://admin.bvca.co.uk/library/docu-ments/report_on_investment_activity_08.pdf, 40NVCA Venture Capital Investments Q4 and full year 2008, http://www.nvca.org/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=401&Itemid=93, 41http://www.fvca.fi/, 42http://www.evca.eu/, 43http://www.bvca.co.uk/, 44http://www.nvca.org/ Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 31
  • 32. pääomalaina). Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut Kuvassa 11 on esitetty vuonna 2007 sijoittajien lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit käyttämien instrumenttien suhteellinen osuus; tie- ovat pääomasijoittajien käyttämiä instrumentteja. dot perustuvat Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen Lisätietoa pääomasijoittajien käyttämistä instru- vuosikirjaan.46 menteista löydät liitteestä 2. Pääomasijoittajien irtautumisten määrä on kas- Rahaston tuottovaatimuksen sekä etenkin alku- vanut jo neljänä vuonna peräkkäin tehden uuden vaiheen yritystoimintaan liittyvien korkeiden riskien ennätyksen vuonna 2007. Vuonna 2007 irtautumi- johdosta pääomasijoittajat ovat omaksuneet tietyn sia tehtiin 182 yrityksestä. Yleisimmin (64%) irtau- ammattimaisen toimintamallin. Sijoitusten tuot- tuminen tapahtui yrityskaupan kautta.47 tojen pitää olla suhteutettuja riskiin sekä valintakri- teerien tiukat, jotta epäonnistumisen mahdollisuus Pääomasijoituksen etuja verrattuna muihin tulisi minimoitua. Alalla vakiintuneen yleistyksen rahoitusmuotoihin : 48 mukaan noin kahdessa kymmenestä alkuvaiheen sijoituksesta pääoma menetetään kokonaan, kuusi • Pääomarahoitus antaa vankan rahoituksellisen päätyy nollatulokseen sekä kaksi yritystä tuottaa pohjan yrityksen tulevaisuudelle. positiivisen tuloksen. Näiden kahden sijoituksen • Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana. tulisi siten tuoda alkuvaiheen sijoituksiin (venture Se ei pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja. capital) erikoistuvalle pääomasijoitusyhtiölle riit- • Tulorahoitus on käytettävissä liiketoiminnan tävästi voittoa kattamaan koko rahaston tuotto-odo- kehittämiseen. tukset.45 Sijoitusten tarkka valinta johtaa huomat- • Pääomasijoittajan monipuolinen liiketoiminta- tavasti pidempään sijoitusprosessiin ja tarkempaan osaaminen on yrityksen käytettävissä. yritysanalyysin kuin esimerkiksi enkelisijoittajien • Pääomarahoitus ei sido vakuuksia. Yrittäjän tapauksessa. Pääomasijoittajien toimintatapa ilme- henkilökohtaiset ja yrityksen vakuudet ovat nee myös sijoituksen ehdoista ja käytettävistä si- käytettävissä vieraan pääomanehtoisen rahoi- joitusinstrumenteista. Pääomasijoittajat käyttävät tuksen hankkimiseen. laajempaa instrumenttikirjoa, mutta suosivat kui- • Pääomasijoittaja jakaa liiketoimintariskin tenkin pääomaehtoisia rahoitusmuotoja. yrittäjän kanssa. • Pääomarahoitus parantaa yrityksen vakavarai- suutta (omavaraisuusastetta). • Pääomarahoitusta on tarjolla kaikilla aloilla toimiville, erilaisissa kehitysvaiheissa oleville Kuva 11: Pääomasijoittajien käyttämien rahoitus- yrityksille. instrumenttien suhteelliset osuudet vuonna 2007 • Pääomasijoittaja tulee yrityksen omistajaksi sovitulla omistusosuudella. 10% 3.5.2. Pääomasijoitus yrittäjän näkökulmasta 11% Yrittäjän hakiessa pääomasijoitusta hänen on syytä tiedostaa muutamia asian luonteeseen liittyviä seikkoja. Ensinnäkin pääomasijoittaminen on liike- 50% taloudellista toimintaa kun taas yrittäjän lähipiirin epäformaaleilla sijoittajilla tuotto saattaa olla vain 29% yksi sivutavoite. Tästä syystä pääomasijoittaja ha- luaa myös valvoa yrityksen toimintaa ja vaikuttaa yhdessä yrittäjän kanssa sen kehitykseen. Lähes poikkeuksetta sijoittaja sopiikin hallituspaikasta sijoitussopimuksen yhteydessä. Lisäksi pääomasi- joittaja voi vaatia myös veto-oikeutta esimerkiksi suuriin investointeihin tai muutoksiin yrityksen Oman pääoman ehtoinen rahoitus (equity) toiminnassa ja strategiassa. Muu oman pääoman ehtoinen rahoitus (quasi-equity) Välirahoitus (mezzanine) 45 Tämä on ns. “2:6:2” -sääntö Vakuudeton laina 46 FVCA Vuosikirja 2008, http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCAyearbook08_web.pdf 47 FVCA www-sivut, www.fvca.fi32 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 33. Toiseksi, pääomasijoittaja pyrkii irtautumaan yrityk- tätä riskiä pääomasijoittajat hakevat 5-10 kertaistasestä 3-7 vuoden sisällä sijoituksestaan. Irtautumi- tuottoa sijoituksilleen.48 Tämän vuoksi sijoituksennen tapahtuu tyypillisesti myymällä koko yritys. aikana yrityksen rahavirtoja suunnataan voimak-Toisinaan irtautuminen tehdään myös listaamalla kaasti yrityksen kehittämiseen ja kasvun tavoitte-yritys pörssiin tai löytämällä uusi pääomasijoittaja, luun. Tämä tarkoittaa yrittäjälle yleensä sitä, ettäjoka ostaa vanhan sijoittajan ulos. Toimiva johto johtotason palkkataso sälytetään maltillisena jasaattaa jossain tapauksissa myös lunastaa yhtiön. osinkoja maksetaan aiempaa niukemmin.Yrittäjän onkin jo rahoitusta hakiessa hyvä tunnistaayritykselleen potentiaalisia ostajaehdokkaita yritys- 3.5.3. Sijoitusprosessin vaiheettasolla sekä ymmärtää niiden toimialojen kehitys. Sijoitusprosessit eri pääomasijoittajien välillä ovatKolmanneksi, pääomasijoittajat pyrkivät luonnol- melko samankaltaisia ja siksi jokaisen yrittäjän onlisesti myös luomaan tuottoisan sijoitusportfolion. hyvä tutustua niihin ennen yhteydenottoa pää-Pääomasijoittajat ovatkin pääsääntöisesti kiinnostu- omasijoittajaan. Yleisluontoinen sijoitusprosessineita yrityksistä, joilla – kehitysvaiheesta riippumat- voidaan jakaa seitsemään vaiheeseen kuvan 12 mu-ta – on hyvät kasvumahdollisuudet ja joita johtaa kaisesti 49. Vaiheet ovat 1: yhteydenotto sijoittajaan,kokenut ja tavoitteellinen johtoryhmä. Toimiessaan 2: alustava arviointi (evaluointi), lisätietojen keruukorkean potentiaalin uusia tuotteita ja palveluja ja neuvottelujen aloitus, 4: due diligence -tarkastus,kaupallistavien yritysten kanssa pääomasijoittajat 5: neuvotteluiden päättäminen, 6: sijoitusaika jaovat myös tietoisia siitä, että jopa kolmannes sijoi- 7: irtautuminen.tuksista saattaa epäonnistua. KompensoidakseenKuva 12: Yleisluontoisen sijoitusprosessin vaiheet Ensimmäinen päätös Toinen päätös jatkosta jatkosta1. Yhteydenotto 2. Alustava 3. Lisätietojen keruu sijoittajaan arviointi ja neuvottelujen 4. Due Diligence aloitus 5. Neuvotteluiden 6. Sijoitusaika 7. Irtautuminen päättäminen Sijoitus yritykseenVaiheet ennen ensimmäistä päätöstä tekemään itsensä tunnetuksi pääomasijoittajienjatkosta keskuudessa sekä oppia tuntemaan eri sijoittajien heikkoudet ja vahvuudet. Hyvin usein pääomasi-Tässä vaiheessa yrittäjä ottaa yhteyden sijoittajaan joittajan ensimmäinen kohtaaminen rahoitettavanja sopii tapaamisesta tai lähettää liiketoimintasuun- yrityksen kanssa on tapahtunut 6-24 kk ennennitelmansa pääomasijoittajalle. Ensitapaamiseen varsinaista sijoitusta, jolloin sijoittaja on pystynytliittyy esitys yrityksen nykytilasta ja tulevaisuuden kasvattamaan tietouttaan kohdeyrityksestä ja sennäkymistä. Tämän jälkeen pääomasijoittajat teke- kehityksestä.vät päätöksen siitä ovatko he halukkaita jatkamaanneuvotteluja pidemmälle. Analyysit ja due diligenceEpäviralliset keskustelut rahoittajien kanssa kannat- Päätöksenteon tueksi pääomasijoittaja kerää lisä-taa kuitenkin aloittaa jo liikeideaa kehittäessään. tietoa yrityksestä ja sen markkinoista voidakseenArvokkaan palautteen lisäksi yritys pystyy myös paremmin arvioida yrityksen menestymismah-48 Kypsempiin yrityksiin kohdistuvat velkarahoitteiset yritysostot ovat yleensä tuottovaatimuksiltaan jonkin verran alhaisempia, koska niissä liiketoimintaanliittyvä riskikin on usein huomattavasti pienempi.49 Tämä vaihekuvaus on perustuu haastatteluihin suomalaisten pääomasijoittajien kanssa sekä lähteeseen FVCA, PricewaterhouseCoopers. 2006.”Pääomasijoitus –avain yrityksen kasvuun” Saatavilla: http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCA_opas_2006.pdf Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 33
  • 34. dollisuudet. Pääomasijoittaja käy läpi niin yrityk- Ohjelmistoalalle sijoittavat suomalaiset pääomasi- sen liikeidean, liiketoimintamallin, yritysstrategian, joittajat ja heidän yhteystiedot on listattu luvussa henkilöstöresurssit, teknologiaosaaminen, talou- 5.3. delliset resurssit ja varannot kuin mahdolliset im- materiaalioikeudet. Pääomasijoittaja arvioi muun 3.6. Aikaisen vaiheen yritysten muassa johtoryhmän kokemuksen ja valmiuden to- teuttaa suunnitelmat sekä avainhenkilöiden riskin- rahoituskelpoisuus ottokyvyn. Henkilöstön lisäksi analysoidaan mark- Aikaisen vaiheen yrityksissä pääomasijoitta kiinnit- kinoiden kasvumahdollisuuksia, yrityksen kilpailu- tää huomiota yrityksen avainhenkilöihin, markki- etua, yrityksen asiakkaiden määrää ja saavutettuja naymmärrykseen ja yrityksen liiketoimintamalliin. tuloksia. Tämän lisäksi pyritään luomaan kuva siitä Yrittäjien tulisi panostaa näiden seikkojen esille millaista tuottoa sijoitukselta voidaan realistisesti tuomiseen ensimmäisissä keskusteluissa poten- odottaa. tiaalisten sijoittajien kanssa. Alkuvaiheen yrityk- sen kohdalla sijoittaja yleensä antaa pienemmän Yrityksen mahdollisuuksien lisäksi tehdään niin sa- painoarvon yrityksen taloudellisille tunnusluvuille. nottu due diligence -tarkastus50, jolla sijoittaja pyrkii Sen sijaan myöhemmissä vaiheissa taloushallinnon varmistamaan että yrityksessä ei ole ongelmia ammattimaisuus, kassavirran hallinta sekä yrityksen tai sekavuutta esimerkiksi omistajuussuhteissa, hallussa olevat immateriaalioikeudet korostuvat. osakassopimuksessa, yhtiöjärjestyksessä tai talou- dellisessa tilassa, jotka saattaisivat hankaloittaa si- joittajan liiketoimintaa ja vaarantaisivat olennaisesti 3.6.1. Ydintiimin merkitys sijoituksen onnistumisen. Due diligence on rutiinin- omainen toimenpide kaikissa ammattimaisissa si- Avainhenkilöiden kokemus, osaaminen ja uskot- joitusarvioinneissa. tavuus ovat keskeisessä roolissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta. Ydintiimillä tulisi olla laaja-alaista osaamista yrityksen liiketoiminnan Sijoituksen tekeminen ja sen jälkeinen kehittämisestä, kasvattamisesta ja kaupallistami- aika sesta aina taloushallinnon ja teknologiakehityksen alueille saakka. Kaupallisen osaamisen alueella ko- Kun pääomasijoittaja on arvioinut yrityksen me- rostuvat kohdemarkkinan asiakkaiden, arvoketjun nestymismahdollisuudet, suorittanut due diligen- ja ostopäätösprosessien tunteminen. Osaaminen cen ja on vakuuttunut siitä että yrityksellä on poten- voi olla peräisin esimerkiksi aiemmasta työhisto- tiaalia saavuttaa rahaston tuotto-odotukset, voivat riasta asiakastoimialalla, joka edesauttaa teollisen lopulliset neuvottelut yrityksen arvosta ja sijoitus- logiikan ja markkinan toimintamekanismien ym- suunnitelmasta alkaa. Varsinaiset tunnustelut ovat märtämistä. Lisäksi kontaktit asiakasrajapintaan ja alkaneet jo aiemmin sijoitusprosessin aikana, mutta myynnin kannalta keskeisiin päätöksentekijöihin sijoittajan tarkka näkemys yrityksestä ja sen mah- ovat tärkeitä. dollisuuksista rakentuu läpi koko prosessin. Vasta perinpohjaisten neuvottelujen ja riittävän fakta- Mikäli yrityksellä ei ole kaikkia edellä mainittujen pohjaisen informaation keräämisen jälkeen voidaan funktioiden osaajia, asia on tuotava selkeästi esille sijoituksen yksityiskohdista sopia. rahoittajien kanssa keskusteltaessa sekä esitettävä suunnitelma kyseisten henkilöiden ja osaamisen Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan lopullinen si- rekrytoimiseksi. Tämä antaa pääomasijoittajalle joitettava pääoma, sijoituksen maksuaikataulu, si- myönteisen kuvan siitä, että yrittäjä ymmärtää joittajan saama osuus yrityksen pääomasta (tai muu millaisia henkilöitä tarvitaan yrityksen toimialalla. maksusuunnitelma riippuen käytetystä sijoitus- Vaikka talouden ammattilaisia ei aloittavassa tai instrumentista) sekä muut mahdolliset sijoitukseen hieman pidemmälle edenneessä yrityksessä ole liittyvät erityisehdot. Sijoitusprosessi päättyy siinä välttämätöntä olla, ovat kuitenkin laskentatoimen vaiheessa kun sijoittaja irtautuu yrityksestä. Ylei- riittävä osaaminen sekä raportoitujen lukujen simmin tämä tapahtuu yritysoston kautta, mutta oikeellisuus ehdottomia edellytyksiä rahoituskel- myyminen uusille sijoittajille tai pörssilistautumi- poisuudelle. Pääomasijoittajien verkostot voivat nen ovat myös mahdollisia vaihtoehtoja. edesauttaa kyvykkäiden henkilöiden löytymistä, jotka vahvistavat yritystä entisestään. 50 Due diligencella tarkoitetaan yksityiskohtaista analyysia, tiettyjen kriteerien mukaan tehtyä huolellista yrityksen läpikäyntiä, jonka tarkoituksena on selvittää tuntemattomia riskejä ja vastuita ennakkoon.34 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 35. 3.6.2. Maksavien asiakkaidenmerkitysOlemassa olevat asiakkaat ja tulorahoitus ovatvakuuttava osoitus liikeidean toimivuudesta ja joh-don kyvystä luoda kaupallista liiketoimintaa. Tun-netut ja vaativat suuryritykset voivat toimia hyvinäreferenssiasiakkaina uskottavuuden ja kilpailukyvynkehittämisessä. Tulosrahoitus osaltaan todistaa,että yritys on pystynyt tarjoamaan todisteen rat-kaisunsa toimivuudesta ja kiinnostavuudesta. ”Olemassa olevat asiakkaatTämä on usein riittävä edellytys jatkokeskusteluillesijoittajien kanssa. Kaupallinen myyntityö tulee ja tulorahoitus ovataloittaa mahdollisimman varhain liikeidean ja liike- vakuuttava osoitus liikeideantoimintamallin kehittämiseksi. Lisäksi kaupallinenosaaminen tulee olla hallussa yrityksellä itsellään. toimivuudesta ja johdonAlkuvaiheessa voidaan hyödyntää ulkopuolisia kon-sultteja potentiaalisten asiakkaiden kartoittamises- kyvystä luoda kaupallistasa, mutta tärkeintä on kerätä palautetta asiakkailta liiketoimintaa.”suoraan yrityksen omille edustajille itselleen.Ensimmäisten toteutuneiden kauppojen lisäksi onhuomioitava sekä tarjooman soveltuvuus asiakasyri-tyksen liiketoimintaprosesseihin että miten tarjottutuote tai palvelu toimii loppukäyttäjän näkökulmas-ta. Asiakkaiden täytyy esimerkiksi usein tehdä erilai-sia investointeja ennen kuin heidän loppuasiakkaantarve saadaan tyydytettyä. Yrittäjän tulisi näin ollentuntea asiakasrajapinnan takana olevat prosessitja arvoketjut sekä miten ne kehittyvät. Tällä osa-alueella ilmenee kuitenkin usein puutteita aloitta-vien yrityksien keskuudessa. Usein esimerkiksi saa-tetaan verrata oman tuotteen omakustannushintaakilpailijan ulosmyyntihintaan ja todetaan tämänperusteella oman tuotteen olevan kilpailukykyinen.Tällöin yritys ei ole ottanut huomioon tuotetukeatai yhteensopivuusongelmia, joiden vuoksi omis-tuksen kokonaiskustannus saattaa nousta kilpaili-jaa suuremmaksi. Näiden haasteiden välttämiseksiyrityksen tulee miettiä tarkkaan niitä tekijöitä, jotkaerottavat heidän tuotteensa ja palvelunsa kilpaili-joista ja saavat potentiaaliset asiakkaat ryhtymäänniiden käyttäjiksi. Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 35
  • 36. 4. Yhteenveto Tässä ohjelmistoyritysten rahoitusoppaassa olemme luo vahvan pohjan kansainvälisen kilpailukyvyn ja käsitelleet suomalaisille ohjelmistoyrityksille tyypil- suuremman yrityskoon kehittämiselle. Ennen kaik- lisiä rahoitusmuotoja ja toimijoita. Suomessa on kea tarvitaan yrittäjien omaa tahtoa ja halua sekä muuhun Eurooppaan ja maailmaan verrattuna poik- riskinottokykyä kasvattaa yrityksensä kansainvä- keuksellisen vahva julkinen innovaatiojärjestelmä, liseksi toimijaksi. joka tukee erityisesti innovatiivisia alkuvaiheen kas- vuyrityksiä. Julkisen innovaatiojärjestelmän keskei- Rahoitusmuotojen valinnassa on näin ollen tärkeää simpiä toimijoita ovat Työ- ja elinkeinoministeriön huomioida erityisesti omistajien tahtotila ja elin- alaiset toimijat kuten Tekes ja TE-keskukset, jotka kaaren vaihe. Omistajat määrittelevät itse, mitä tukevat yrityksiä avustuksien ja lainojen muodossa. he haluavat yhdessä saavuttaa yrityksensä osalta. Lisäksi muita merkittäviä toimijoita ovat julkiset Suomessa on laaja joukko niin julkisia kuin yksityisiä toimijat kuten Euroopan sosiaalirahasto, Keksin- rahoitusmuotoja, joilla voidaan merkittävästi edes- tösäätiö, Finnvera, Veraventure, Suomen Teol- auttaa yritysten kasvua. Rahoitusinstrumenttien lisuussijoitus ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto soveltuvuus vaihtelee rahoitustarpeen ja yrityksen (Sitra). elinkaaren vaiheen mukaisesti. Tärkeimpänä kasvun ja kilpailukyvyn lähteenä toimivat kuitenkin asiak- Julkisen rahoitusympäristön lisäksi tärkeässä roolis- kaat ja myydyistä tuotteista ja palveluista muodos- sa ovat yksityiset rahoitustoimijat ja rahoitusinstru- tuva tulorahoitus. Vahva tulorahoitus on merkki yri- mentit. Alkuvaiheen yrityksissä näitä ovat yrittäjien tyksestä, jonka kehittämille tuotteille ja palveluille ja omistajien oma varallisuus sekä pankkilainat. on kysyntää. Tulorahoitus on usein myös edellytys Myöhemmässä vaiheessa korostuvat bisnesenkelit ulkoisen rahoituksen saamiselle ja näin yrityksen ja pääomasijoittajat, jotka tuovat yritykseen pää- edelleen kehittämiselle. omaa, osaamista ja verkostoja. Merkittävän yritys- koon ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttami- Lopuksi haluamme toivottaa menestystä ja kasvua seen vaadittava rahoitus tulee yleensä ammat- yrityksellesi, oli kyseessä sitten pieni, keskisuuri timaisilta pääomasijoittajilta ja bisnesenkeleiltä. tai suuri ohjelmistoyritys. Ohjelmistoalasta ja sen Suomalainen pääomasijoituskenttä on volyymil- yrityksistä on mahdollisuus kasvattaa merkittävä tään kansainvälisiä markkinoita pienempi, mutta tukijalka koko Suomen taloudelle. Vakavaraiset kan- elinvoimainen. Hyvän liikeidean, liiketoimintamallin sainvälisen kilpailukyvyn omaavat kasvuyhtiöt ovat ja riittävän yrityskoon omaavat yritykset puolestaan tästä paras esimerkki, joita me kaikki voimme olla houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yhdessä rakentamassa. pääomasijoittajia. Suomalaisen ohjelmistoalan yhtenä haasteena on kuitenkin pieni yrityskoko, joka heijastuu myös alan sijoituksiin. Suomessa toimii kaiken kaikkiaan yli 4000 ohjelmistoyritystä, joista vain hieman yli 100 on suuria tai keskisuuria yli 50 henkeä työl- listäviä yrityksiä. Keskisuuret ja suuret yritykset ovat alan tuottavuuden ja kansainvälisen kilpailu- kyvyn näkökulmasta Suomelle tärkeitä. Keskisuuret ja suuret yritykset ovat myös niitä, jotka kiinnosta- vat ammattimaisia sijoittajia ja teollisia toimijoita. Tämän rahoitusoppaan myötä olemme halunneet osaltaan tukea ja viestittää suuremman yritys- koon merkitystä ja tuoda objektiivisesti esille eri rahoitusvaihtoehdot yrityksen kasvattamiseksi kansainvälisille markkinoille. Tehokas julkisten tuki- muotojen ja yksityisen sijoittajien hyödyntäminen36 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 37. 5. Yhteystiedot Yhteystiedot luvussa listataan oppaassa esitettyjen toimijoiden yhteystiedot. Lukemisen ja tietojen etsimi- sen helpottamiseksi toimijat ja niiden yhteystiedot ovat esitetty samassa järjestyksessä kuin ne on mainittu varsinaisessa tekstissä. Luvun tarkoituksena on antaa lukijalle ensisijainen yhteystieto ja kontakti ensim- mäistä yhteydenottoa varten. Tämän jälkeen yrityksen edustajaa suositellaan hankkimaan lisätietoa kunkin toimijan rahoitusinstrumenteista seuraavien toimenpiteiden aloittamiseksi. 5.1. Julkiset rahoittajat Julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat 5.1.1. TE-keskukset 51 www.te-keskus.fi Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta lähtien. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän uudistusta koskevat lait marraskuussa 2009. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisyyden, tuloksel- lisuuden ja tehokkuuden parantaminen. TE-keskuksen palvelut eivät muutu, mutta ne hoidetaan uusissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset). Uudet yhteystiedot 1.1.2010 alkaen ovat: Internet: www.ely-keskus.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Puhelin: 020 63 60000 Myös vanhat yhteystiedot toimivat siirtymäkauden ajan. Alueellisten TE -keskusten yhteystiedot: Uudenmaan TE-keskus Kainuun TE-keskus Pohjois-Karjalan TE-keskus PL 15 (Maistraatinportti 2) Kalliokatu 4 PL 8 (Kauppakatu 40 B) 00241 Helsinki 87100 Kajaani 80101 Joensuu Puh. 010 19 1450 Puh. 010 60 23652 Puh. 010 60 26171 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Keski-Suomen TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie 2 PL 44 (Cygnaeuksenkatu 1) PL 86, (Viestikatu 1) 60220 Seinäjoki 40101 Jyväskylä 90101 Oulu Puh. 010 60 27641 Puh. 010 60 24841 Puh. 010 60 28040 Etelä-Savon TE-keskus Lapin TE-keskus Pohjois-Savon TE-keskus PL 164, (Mikonkatu 5) Ruokasenkatu 2 PL 2000 (Käsityökatu 41) 50101 Mikkeli 96200 Rovaniemi 70101 Kuopio Puh. 010 60 24182 Puh. 010 60 27140 Puh. 010 60 26651 Hämeen TE-keskus Pirkanmaan TE-keskus Satakunnan TE-keskus Rauhankatu 10 PL 467 (Kauppakatu 4) PL 266 (Yrjönkatu 20, 2 krs.) 15110 Lahti 33101 Tampere 28101 Pori Puh. 010 60 25209 Puh. 010 60 25741 Puh. 010 60 22026 Kaakkois-Suomen TE-keskus Pohjanmaan TE-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Kauppakatu 40 D PL 131 (Hovioikeudenpuistikko PL 236 (Ratapihankatu 36) 53100 Lappeenranta 19 A) 20101 Turku Puh. 010 60 23000 65101 Vaasa Puh. 010 60 22531 Puh. 010 60 2858351 http://www.tekes.fi/fi/community/Toimipisteet/678/Tekes%20TE-keskuksissa/1620 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 37
  • 38. 5.1.2. Tekes www.tekes.fi Käyntiosoite ja postiosoite: Kyllikinportti 2 (PL 69), 00101 Helsinki Vaihde: 010 191 480 Asiakaspalvelu: 010 60 55050 Sähköposti: info@tekes.fi 5.1.3. Keksintösäätiö www.keksintosaatio.fi Käyntiosoite ja postiosoite: Tekniikantie 12 (PL 382), 02150 Espoo Vaihde: 020 737 3000 Neuvonta: 020 737 3020 5.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - Työ- ja elinkeinoministeriö - ESR www.esr.fi Käyntiosoite: Mikonkatu 4, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto Vaihde: 010 60 6000 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Julkiset lainat ja pääomasijoitukset 5.1.5. Finnvera Oyj www.finnvera.fi Käyntiosoite: Eteläesplanadi 8, Helsinki Postiosoite: PL 1010, 00101 Helsinki Valtakunnallinen vaihde: 020 460 11 Toimitusjohtaja: Pauli Heikkilä, p. 020 460 7321 5.1.6. Veraventure www.veraventure.fi Vaihde: 020 460 3988 Toimitusjohtaja: Leo Houtsonen p. 020 460 3583, 0400 379 252, leo.houtsonen@veraventure.fi 5.1.7. Finnfund www.finnfund.fi Käyntiosoite: Uudenmaankatu 16 B, 4. kerros, 00120 Helsinki Vaihde: (09) 348 434 Sähköposti: etunimi.sukunimi@finnfund.fi Toimitusjohtaja: Jaakko Kangasniemi, p. (09) 3484 333938 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 39. 5.1.8. Suomen Vientiluotto Oywww.fec.fiKäyntiosoite: Eteläesplanadi 8, HelsinkiPostiosoite: PL 123, 00131 HelsinkiVaihde: 020 460 3500Sähköposti: fec@fec.fiToimitusjohtaja: Jyrki Wirtavuori, p. 020 460 3502 5.1.9. Suomen Teollisuussijoitus Oywww.teollisuussijoitus.fiKäyntiosoite: Kalevankatu 9 A, HelsinkiPostiosoite: PL 685, 00101 HelsinkiVaihde: (09) 680 3680Sähköposti: etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fiToimitusjohtaja: Juha Marjosola, p. (09) 6803 6811 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 39
  • 40. 5.2. Bisnesenkelit ja osaamissijoittajat Bisnesenkelien ja osaamissijoittajien järjestäytynyt toiminta Suomessa on vielä varsin uutta. Suurin osa suomalaisista bisnesenkeleistä ja kanssayrittäjistä toimii yksityishenkilöinä. Nämä henkilöt ovat parhaiten tavoitettavissa henkilökohtaisten kontaktien kautta. Tässä kontaktien luomisessa auttavat muun muassa Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenet, yrityshautomoiden asiantuntijat ja ammattimaiset pääomasijoittajat. Kannattaa myös huomioida Veraventuren ylläpitämä enkelirekisteri SijoittajaExtra sekä soveltuvat verkos- toitumis- ja sijoittajatapahtumat (esimerkiksi Technopoliksen MoneyTalks-tapahtumat). Työkaluna toimi- vat myös sähköiset verkostot ja portaalit kuten LinkedIn.com ja TechnopolisOnline.com. Muutamia esi- merkkejä toimijoista: Suomen Bisnesenkelit ry Suomen Bisnesenkeleiden toimintaan osallistuu joukko yksityisiä pääomasijoittajia, jotka tuovat pääoman lisäksi omaa osaamistaan yritysten käyttöön kontaktiverkon, hallitustyöskentelyn ja yhteistyösuhteiden kautta. Toiminnan tavoitteena on luoda uusia kasvuyrityksiä ja aktiivisia yhteistyöverkostoja. www.bisnesenkelit.fi Yhteyshenkilö: Antti Jussila, LEDI Oy p. 050 599 0179, antti.jussila@ledi.fi Comset Oy Comset Oy takana on ryhmä kasvuyrittämiseen erikoistuneita ammattilaisia. Yhtiö toimii osaamissi- joitusyhtiönä, joka toimii suoraan kasvuyritysten omistajien kanssa. Toiminnan tarkoituksena on kiihdyttää kohdeyrityksen arvon kasvua sijoittamalla siihen yhtiön omaa osaamista ja rahaa. www.comset.fi/yritys Yhteyshenkilö: Asko Kapanen, Comset Oy p. 0400 551 471, asko.kapanen@comset.fi Suomen kanssayrittäjät SKY ry Suomen kanssayrittäjät SKY ry yksityishenkilöiden perustama yhteisö, joka toiminnan tarkoituksena on tukea kansainvälistä potentiaalia omaavaa yritystoimintaa, kasvuyrityksiä ja edistää kanssayrittäjyyttä. Kanssayrittäjien toimintatapa on osaamissijoittaminen, jossa yksityishenkilö tulee yrityksen omistajan sivu- toimiseksi yhtiökumppaniksi. Päämääränä on toimia tuloksellisesti yrityksen arvon nousun eteen. www.kanssayrittajat.fi Yhteyshenkilö: Mikko Oksanen, CONNECT Finland mikko.oksanen@kanssayrittajat.f Business Fellows Oy Business Fellows Oy tarjoaa yrityksiä ja osaamisyrittäjiä yhteen tuovan kohtaamispaikan internetissä. Yhteisön päämääränä on linkittää pieniä yrityksiä potentiaalisiin osakkaisiin, sijoittajiin, neuvonantajiin ja työntekijöihin. Viimeksi mainitut tahot voivat toisaalta käyttää palvelua mielenkiintoisten yritystarinoiden löytämiseen. www.businessfellows.com Yhteyshenkilö: Antti Anttila, Business Fellows Oy p. 045 260 8585, antti.anttila@businessfellows.com40 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 41. 5.3. PääomasijoittajatSuurin osa Suomessa toimivista pääomasijoittajista tekee sijoituksia koko maahan sopivien sijoituskohteidenlöytyessä. Suomessa on kuitenkin useita alueellisesti toimivia pääomasijoittajia, jotka sijoittavat ainoastaanoman maakuntansa tai lääninsä alueella. Alueellisten pääomasijoittajien verkosto kattaa koko maan.Oheiseen on koottu kotimaisten pääomasijoittajien yhteystiedot, jotka sijoittavat ohjelmistoalalle. Koti-maisten pääomasijoittajien lisäksi Suomessa toimii monia ulkomaisia pääomasijoittajia. Osa ulkomaisistapääomasijoittajista on perustanut toimipaikan Suomeen, jonka kautta koordinoi sijoituksia, osa sijoittajistatoimii suoraan ulkomailta ja voi tehdä esimerkiksi yhteissijoituksia paikallisen toimijan kanssa. Aboa Venture Management OyAboa Venture Management tarjoaa eri toimialoilla toimiville yrityksille oman pääoman ehtoisia rahoitus-ja omistusratkaisuja osallistumalla johdon yritysostoihin, MBO-, MBI- ja muihin yritysjärjestelyihin sekäpienten ja keskisuurten yritysten käynnistys- ja kasvuvaiheisiin.www.aboaventure.fiKäynti- ja postiosoite: Aurakatu 12 a 6.krs, 20100 TurkuVaihde: 020 752 8010Yhteyshenkilö: Heikki Tuomala, p. 040 544 1250, heikki.tuomala@aboaventure.fiTyypillinen sijoitus: 100 000 – 1 000 000 eurKehitysvaiheet: ei rajoituksia Aura Capital OyAura Capital on yksi harvoista riskipääomayrityksistä Suomessa. Aura Capital on omistautunut tukemaanerikoislaatuisia yrittäjiä, jotka rakentavat yrityksiä, jotka johtavat innovaatiota ja joilla on myös rohkeuttakonkretisoida visionsa.www.auracapital.comKäynti- ja postiosoite: Kluuvikatu 5, 00100 HelsinkiVaihde: 010 830 0600Yhteyshenkilö: Vesa Laakso, p. 0400 523 127, vesa.laakso@auratum.comKehitysvaiheet: Siemen, käynnistys, kasvu Canelco Capital OyCanelco Capital on pääomasijoittaja, joka ammattisijoittajien varainhoitajana ja yritysten strategisenakehittäjäkumppanina keskittyy pk-yritysten johdon yritysostoihin ja muihin omistusjärjestelyihin.www.canelco.fiVaihde: 040 531 9307Yhteyshenkilö: Jouko Pelkonen, p. 040 556 2387, jouko.pelkonen@canelco.fiKehitysvaiheet: ei rajoituksia Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 41
  • 42. CapMan Group CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan omaisuudenhoitajia ja hal- linnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan. CapMan Technology on Pohjoismaiden kokeneimpia teknologiasijoittajia, joka tekeee sijoituksia kasvuvaiheessa oleviin sekä myöhäisen kasvuvaiheen teknolo- giayrityksiin Pohjoismaissa. www.capman.com Käynti- ja postiosoite: Korkeavuorenkatu 32, 00130 Helsinki Vaihde: 020 720 7500 Yhteyshenkilö: Petri Niemi, p. 020 720 7546, petri.niemi@capman.com Tyypillinen sijoitus: 4 000 000 – 50 000 000 eur Kehitysvaiheet: Yrityksellä on oltava liikevaihtoa Conor Venture Partners Oy Conor Venture Partners Oy on uudenlainen tekniikkaan panostava pääomasijoitusrahasto ja rahastoyhtiö. Conor sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin peräisin Suomesta, Ruotsista ja Baltiasta. Investointialueet ovat tieto- ja viestintäteknologia, sulautetut ohjelmistot, puolijohdeteknologia, elektroniikka, uudet materiaalit sekä optiikka. www.conor.vc Käynti- ja postiosoite: Tekniikantie 14, 02150 Espoo Yhteyshenkilö: Jari Mieskonen, p. 050 563 6992 Kehitysvaiheet: Siemen, käynnistys EQT Partners Oy EQT rahasto sijoittaa Pohjois- ja Itä-Euroopan, Aasian sekä Yhdysvaltojen yrityksiin, joissa EQT pystyy toimi- maan katalyyttinä muuntaakseen ja kasvattaakseen toimintaa. EQT:n yritysmalli keskittyy ajamaan muutok- sen ja uudelleensijoittelun prosessia, kiihdyttäen huipputason kasvua yhdistäen taloudellisen osaamisen teollisen asiantuntijuuden kanssa. www.eqt.fi Käynti- ja postiosoite: Pohjoisesplanadi 25 A, 00100 Helsinki Vaihde: (09) 251 773 70 Yhteyshenkilö: Thomas Ramsay, thomas.ramsay@eqt.fi Tyypillinen sijoitus: 100 000 000 - Kehitysvaiheet: ei rajoituksia42 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 43. Eqvitec Partners OyEqvitec on teknologiasuuntautunut, yksityinen pääomayritys johtavassa asemassa pohjoismaissa. Pääo-marahastot sijoittavat teknologiayrityksiin kaikissa kehitysvaiheissa alkuvaiheista ulosostoihin. Välirahastotkeskittyvät ulosostoihin sekä laajennusrahoitukseen.www.eqvitec.comKäynti- ja postiosoite: Fabianinkatu 8, 00101 HelsinkiVaihde: 020 780 9800Yhteyshenkilö: Jukka Jokinen, jukka.jokinen@eqvitec.comTyypillinen sijoitus: 500 000 – 15 000 000 eurKehitysvaiheet: Siemen, käynnistys, kasvu, johdon yritysostot - tilanteen mukaan Innofinance OyInnofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa suomalaisiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tavoit-teena yrityksen kasvu ja menestys.www.innofinance.fiKäynti- ja postiosoite: Tekniikantie 12, 02150 EspooVaihde: 0207 43 2500Yhteyshenkilö: Martti Hintikka, p. 0400 302 081, martti.hintikka@innofinance.fiKehitysvaiheet: Siemen, käynnistys, kasvu, johdon yritysostot Intera Equity Partners OyIntera on uusi suomalainen yksityispääomayritys, joka tulee pääasiassa keskittymään suomalaisiin yrityk-siin, joiden liikevaihto on 10 ja 100 miljoonan euron välillä ja jotka eivät vielä ole saavuttaneet täyttä poten-tiaaliaan tullakseen markkinajohtajaksi omalla alueellaan.www.interapartners.fiKäynti- ja postiosoite: Aleksanterinkatu 15 B, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 252 522 00Yhteyshenkilö: Tuomas Lang, p. 040 5451 240, tuomas.lang@interapartners.fi Inventure OyInventurella keskitytään riskipääomaan. Inventure tunnistaa, rakentaa ja luo arvoa innovatiivisimmille yri-tyksille Suomessa ja Skandinaviassa. Inventure ahkeroi läpimurtavien keksintöjen kehittämisessä pikkuyri-tyksistä maailmanlaajuisesti menestyksekkäisiin, innovatiivisiin yrityksiin.www.inventure.fiKäynti- ja postiosoite: Korkeavuorenkatu 22, 00130 HelsinkiVaihde: 040 039 9912Yhteyshenkilö: Arve Lukander, p. 040 039 9912, arve.lukander@inventure.fiKehitysvaiheet: Aikainen kasvuvaihe Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 43
  • 44. Midinvest Management Oy Midinvest Management Oy on pk-yritysten omistusjärjestelyihin ja kasvun rahoittamiseen erikoistunut yk- sityinen pääomasijoittaja. Midinvest-rahastot ovat erikoistuneet pk-yritysten omistusjärjestelyihin ja kas- vun rahoitukseen, joka tekee sijoituksia myös varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin. www.midinvest.fi Käynti- ja postiosoite: Kauppakatu 31 C, 40100 Jyväskylä Vaihde: 014 339 3100 Yhteyshenkilö: Visa Virtanen, p. 0400 640 237, visa.virtanen@midinvest.fi Kehitysvaiheet: ei rajoituksia Nexit Ventures Oy Nexit Ventures on riskipääomayritys jonka päätoimipaikat sijaitsevat pohjoismaissa sekä Silicon Valleyssa ja sijoittaa mobiiliteknologiaan. www.nexitventures.com Käynti- ja postiosoite: Kaisaniemenkatu 2 B, 00100 Helsinki Vaihde: (09) 681 8910 Yhteyshenkilö: Sami Karppinen, p. 050 500 4648, sami.karppinen@nexitventures.com Tyypillinen sijoitus: 1 000 000 – 3 000 000 eur Kehitysvaiheet: siemen, käynnistys, kasvu Nordic Growth Nordic Growth on ammattilainen sijoittaja, joka etsii kansainvälistä kasvua, luomalla yhteistyösuhteita sijoittajien kanssa, jotka etsivät ainutlaatuisia mahdollisuuksia pohjoismaiden alueella. www.nordicgrowth.com Käynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki Vaihde: (09) 424 144 50 Yhteyshenkilö: Erkki Hietalahti, p. (09) 424 144 50, erkki.hietalahti@nordicgrowth.com Kehitysvaiheet: Yrityksellä on oltava liikevaihtoa Nordic Mezzanine Nordic Mezzanine tarjoaa välirahoitusta ulosostoihin, kasvuun sekä pääoman uudelleenjärjestelyyn. Nordic Mezzanine on välirahastojen hallintoyritys, jonka ensisijaiset yhteisösijoittajat sijaitsevat pohjoismaissa. www.nordicmezzanine.com Käynti- ja postiosoite: Aleksanterinkatu 15 A, 00100 Helsinki Vaihde: (09) 684 0640 Yhteyshenkilö: Casper Grönblom, (09) 6840 6440, casper.gronblom@nordicmezzanine.com Tyypillinen sijoitus: 1 000 000 – 50 000 000 eur Kehitysvaiheet: vakiintunut business44 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 45. Pohjola Capital Partners OyPohjola Capital Partners Oy on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa kannattavien keskisuurtenja pienten yritysten yritysjärjestelyihin ja laajentumisiin. Kohdeyhtiöt ovat yleensä suomalaisia yhtiöitä,jotka toimivat Suomessa ja voivat toimia myös kansainvälisesti.www.pohjola.fi/capitalpartnersKäynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 12, 00130 HelsinkiVaihde: 010 252 011Yhteyshenkilö: Juha Peltola, p. 050 514 8401, juha.peltola@pohjola.fiKehitysvaiheet: Kasvu, johdon yritysostot Profita Management OyProfita Group on suomalainen pääomasijoittaja, joka tarjoa oman pääoman ehtoisia rahoitus- ja omis-tusratkaisuja yritysjärjestelyissä, johdon yritysostoissa ja yritysten kasvutilanteissa. Profita Group sijoittaayrityksiin, joilla on edellytykset arvonnousuun kasvun tai kehittämisen kautta.www.profitagroup.fiVaihde: 020 779 8620Yhteyshenkilö: Mika Alirantala (Turun alue) p. 050 414 1681, mika.ali-rantala@profitagroup.fiTyypillinen sijoitus: 2 000 000 -Kehitysvaiheet: Kasvu, johdon yritysostot Sentica Partners OySentica Partners on riippumaton kotimainen pääomasijoittaja, joka keskittyy pienten ja keskisuurten koti-maisten yritysten omistamiseen ja aktiiviseen kehittämiseen. Pääomasijoittaja on keskittynyt sijoitustoi-minnassaan valmistavaan teollisuuteen, teollisiin palveluihin, it -palveluihin ja terveydenhuoltoon.www.sentica.fiKäynti- ja postiosoite: Bulevardi 1, 00100 HelsinkiVaihde: 0207 529610Yhteyshenkilö: Christer Niemi, p. 0400 469 486, christer.niemi@sentica.fiKehitysvaiheet: Kasvu, johdon yritysostot, tervehdyttäminen Sponsor Capital OySponsor Capital tekee ensisijaisesti enemmistösijoituksia keskisuuriin yrityksiin, joilla on sitoutunut, päteväjohto, vakiintunut markkina-asema ja ennakoitava kassavirta. Sponsor Capital keskittyy harvoihin sijoituk-siin tavoitteena korkea hankekohtainen arvonnousu ja sitä kautta korkea tuotto sijoittajien pääomalle.www.sponsor.fiKäynti- ja postiosoite: Mannerheimintie 4, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 680 3300Yhteyshenkilö: Matti Suutarinen, p. (09) 680 33010, matti.suutarinen@sponsor.fiKehitysvaiheet: ei rajoituksia, mutta ei siemen vaiheessa olevia yrityksiä Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 45
  • 46. Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa kasvuyrityksiin suoraan ja rahas- tojen kautta, yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Sijoituskohteena ovat kaikki toimialat: yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrityksistä versovat uudet liiketoimintahankkeet, merkittävät teolliset investoinnit sekä toimiala- ja yritysjärjestelyt. www.teollisuussijoitus.fi Käynti- ja postiosoite: Kalevankatu 9 A, 00101 Helsinki Vaihde: (09) 680 3680 Yhteyshenkilö: Henri Grundstén, p. 050 431 0840, henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi Kehitysvaiheet: kasvu, kansainvälistyminen, laajentuminen, yritys- ja toimialajärjestelyt Teknoventure Management Oy TeknoVenture Management Oy hallinnoi viittä rahastoa. Teknoventure Management Oy muodostaa yh- dessä Profita Managementin, Wedeco Managementin ja Aboa Venture Managementin kanssa Profita Groupin. Rahastot sijoittavat toimialoille, joilla on mahdollisuudet voimakkaaseen kasvuun ja lisäksi kyky hyödyntää muuta yritysverkostoa kannattavan kasvun aikaansaamiseksi. Käynti- ja postiosoite: Isokatu 32 B, 90100 Oulu Vaihde: (08) 887 3300 Yhteyshenkilö: Kari Itälahti, p. 040 705 9100, kari.italahti@profitagroup.fi Kehitysvaiheet: käynnistys, kasvu, johdon yritysostot Tutor Invest Oy Tutor Invest toimii aktiivisena lead-sijoittajana, joka osallistuu yritysten strategiseen suunnitteluun ja auttaa yrityksiä yhdessä valitun kasvustrategian toteuttamisessa. Tutor Invest sijoittaa teknologia- ja palveluyrityk- siin, joilla on innovatiivisia tuotteita kasvavalle kansainväliselle markkinasektorille. www.tutorinvest.com Käynti- ja postiosoite: Keskuskatu 8, 00100 Helsinki Vaihde: 010 548 0800 Yhteyshenkilö: Ossi Numminen, p. 0400 850 777, ossi.numminen@tutorinvest.com Tyypillinen sijoitus: 500 000 – 2 000 000 eur Kehitysvaiheet: Kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys Veraventure Oy Veraventure Oy tekee pääomasijoituksia alueellisiin osakeyhtiömuotoisiin rahastoihin. Veraventuren hallinnoima Aloitusrahasto Vera Oy tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin aikaisen vaiheen yrityksiin. www.veraventure.fi Käynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Vaihde: 020 460 3988 Yhteyshenkilö: Leo Houtsonen, p. 0400 379 252, leo.houtsonen@veraventure.fi Kehitysvaiheet: Siemen, käynnistys46 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 47. Virtaa Hämeeseen OyVirtaa Hämeeseen Oy on alueellinen pääomasijoitusyhtiö, joka rahoittaa yritystoimintaa sen eri vaiheissa.Yhteyshenkilö: Sampsa Sysi-Aho, p. 040 770 1092, sampsa.sysi-aho@innopark.fiTyypillinen sijoitus: 50 000 – 500 000 eurKehitysvaiheet: Kaupallinen ikkuna olemassa, yrityksen on sijaittava aloitusvaiheessa Hämeenlinnassa, Hattulassa tai Janakkalassa Wedeco Management Oy AbWedeco Group on alueellinen pääomasijoittaja, joka toimii Länsi-Suomessa, pääasiassa entisen Vaasanläänin ja Turun ja sen ympäristön alueilla. Wedeco Group kuuluu valtakunnalliseen Profita Group-pää-omasijoitusyhteisöön.www.wedeco.fiKäynti- ja postiosoite: Yrittäjänkatu 15, 65380 VaasaVaihde: (09) 680 3300Yhteyshenkilö: Yrityksen sijainnista riippuen, etu.sukunimi@profitagroup.fiTyypillinen sijoitus: 500 000 – 1 000 000 eurKehitysvaiheet: Alue sidonnainen Länsi-Suomeen - siemen, kasvu,käynnistys, johdon yritys- ostot Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 47
  • 48. 6. Liite 1 : Ohjelmakuvaukset 6.1. Julkiset rahoittajat 6.1.1. Tekes Julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat Tuotantokonseptit, 2007-2011 Tuotantokonseptit-ohjelma vahvistaa suomalaista osaamista järjestää ja harjoittaa tuotannollista toi- mintaa. Ohjelma verkottaa teollisuuden eri toimialoja ja nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi strategista ajattelua ja toimintaa. Ohjelmassa etsitään kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja. Kilpailukykyisellä tuotantokonsep- tilla tarkoitetaan tässä tapaa järjestää tuotteen tai palvelun tuotanto sekä siihen liittyvät tukitoimet inno- vatiivisesti liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantokonsepti koostuu liiketoimintaa palvelevasta, harkitusta ja tarkoituksenmukaisesta joukosta omaa tai alihankittua tuotantoa ohjausjärjestelmineen. Ohjelman tehtävänä on tunnistaa ja kehittää sitä osaa tuotannosta, joka on kilpailukykyistä Suomessa. Tuotanto-osaamisen kehittämisellä pyritään varmistamaan myös t&k toiminnan pysyminen Suomessa lähellä tuotantoa. Ohjelman tavoitteena on nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi yritysten strategista ajattelua ja työskentelyä. Tavoitteena on globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon järjestäminen kilpailukykyisemmäksi mm. asiakaslähtöisyyttä, liiketoimintalähtöisyyttä, jousta- vuutta, laatua, tuottavuutta ja imagoa parantamalla. Yhteyshenkilö: Lauri Ala-Opas, Tekes Puhelinnumero: 050 514 8401 E-mail: lauri.ala-opas@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/tuotantokonseptit Digitaalinen tuoteprosessi, 2008-2012 Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia edistämällä tuotehallintaan liittyvää osaamista. Asiakastarpeita, toimitettuja tuotteita ja niiden käyttöä koskevan tiedon hyödyntäminen ja jalostaminen on yksi yritysten kilpailukyvyn tukijaloista asiakaskeskeisessä palveluliiketoiminnassa. Digitaalinen tuotepro- sessi tarkoittaa tietotekniikan saumatonta hyödyntämistä niin, että tieto on tehokkaasti käytettävissä koko tuotteen elinkaaren ajan aina konseptin luomisesta tuotteen käyttöön asti. Tekesin vuonna 2008 käynnistämä Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma tarjoaa yrityksille ja tutkimuslai- toksille verkostoitumismahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisesti, tietoa uusimmasta osaamisesta ja parhaista käytännön ratkaisuista sekä rahoitusta kehityshankkeisiin. Yhteyshenkilö: Kari Penttinen, Tekes Puhelinnumero: 050 5577 916 E-mail: kari.penttinen@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/dtp48 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 49. Innovatiiviset palvelut – Serve, 2006-2010Serve - Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelman tavoitteena on edistää innovatiivisten palvelukon-septien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittymistä suomalaisissa yrityksissä.Ohjelman keskeisenä pyrkimyksenä on herättää palveluja kehittävien yritysten kiinnostusta innovaatio-toimintaan. Serve kannustaa yrityksiä kehittämään innovatiivisia, toistettavissa tai monistettavissa oleviapalvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita tai menetelmiä.Serven tavoitteena on myös palvelumarkkinoiden uudistuminen siten, että syntyy tilaa uusille innova-tiivisille palveluille. Markkinoita uudistavilla palvelukonsepteilla vastataan esimerkiksi julkisen sektorinhaasteeseen lisätä tuottavuutta ja parantaa kustannusvaikuttavuutta.Serven tutkimukselliset tavoitteet liittyvät palveluliiketoiminnan teoriaosaamiseen, palvelujen kehittämistäkoskevan innovaatiotoiminnan luonteen selkiyttämiseen ja palvelualan tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiokulttuurin kehittämiseen. Yhteyshenkilö: Minna Suutari, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55830 E-mail: minna.suutari@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/serveUbicomOhjelma painottuu alan tutkimuksen tason nostamiseen ja sulautettuun tietotekniikkaan perustuvanliiketoiminnan luomiseen hyödyntämällä kansainvälistä yhteistyötä. Ubicom - Sulautettu tietotekniikka-ohjelmassa kehitetään ja pilotoidaan teknologiaratkaisuja ja sovelluksia. Myös liiketoimintaosaamisenkehittäminen on tärkeällä sijalla. Ohjelman budjetti tulee olemaan arviolta yli 300 miljoonaa euroa, jostaTekesin osuus on 120 miljoonaa euroa.Termi “ubicom” tarkoittaa sulautettua tietotekniikkaa, jonka tarkoituksena on taustalla huomaamattomastitoimien esimerkiksi auttaa ja helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää.Ubicom-ohjelman tavoitteena on parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Elektroniikka- ja tieto-liikenneteollisuuden toivotaan pystyvän ohjelman avulla nopeuttamaan teknologian kaupallistamista janostamaan tutkimuksen tasoa. Yhteyshenkilö: Kimmo Ahola, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55756 E-mail: kimmo.ahola@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/ubicomLiiketoiminnan mobiilit ratkaisut – VAMOS, 2005-2010VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut -ohjelma painottuu langattoman teknologian hyödyntämiseenlaajasti eri toimialoilla kuten teollisuudessa, liikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Erityistavoitteenaon parantaa yritysten tuottavuutta kehittämällä mobiilia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja liiketoimin-tojen tehostamiseen muun muassa näillä aloilla. Ohjelma on osa laajempaa Tekesin palveluiden kehittämi-sen toimenpidekokonaisuutta.VAMOS tukee mobiiliratkaisujen kehittämistä kaupallisesti kannattaviksi vientikelpoisiksi tuotteiksi. Tavoit-teena on kestävä ja kasvava “Mobile Enterprise” -liiketoiminta, joka laajentuessaan synnyttää myös uusia Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 49
  • 50. korkeatasoisia työpaikkoja. Ohjelmaan kuuluvilla tutkimushankkeilla kehitetään ja ylläpidetään alan osaa- mista ja luodaan edellytyksiä kaupallisille menestystarinoille. VAMOS-ohjelman tavoiteltava laajuus on noin 202 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 76 miljoo- naa. Yritykset voivat jättää rahoitushakemuksia jatkuvasti. Tutkimusorganisaatioille suunnatuista hauista ilmoitetaan erikseen. Seuraava haku järjestetään ensi vuonna. Ohjelma päättyy alkuvuonna 2010. Yhteyshenkilö: Pauli Berg , Tekes Puhelinnumero: 044 436 8053 E-mail: pauli.berg@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/vamos Asiakastoimialaratkaisut ohjelmistoliiketoiminnassa – Verso, 2006-2010 Verso - Vertical Software Solutions -ohjelma yhdistää asiakastoimiala-, liiketoiminta- ja ohjelmisto-osaa- mista uusin tavoin. Ohjelmalla tavoitellaan innovatiivisia asiakas- ja markkinalähtöisiä ohjelmistotuotteita ja -palveluja sekä monistettavia integroituja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Kilpailuetua haetaan toimialaosaamisen ja ohjelmisto-osaamisen yhdistämisestä. Kansainväliset asiakastoimialakohtaiset ohjelmistotuote- ja -palvelumarkkinat kasvavat vuosittain 10 - 15 prosenttia ja työllistävät yhä enemmän korkeatasoisia osaajia. Suomessa on yli 1 100 ohjelmistoyritystä, joista alle puolet on aloittanut kansainvälistymisen. Kansainvälisillä markkinoilla on runsaasti kasvupoten- tiaalia. Verso-ohjelma auttaa suomalaisia ohjelmistoliiketoiminnan yrityksiä pääsemään kiinni tähän kasvuun. Ohjelman visiona on vahvistaa ohjelmistoliiketoiminta Suomen teollisuuden ja talouden uudeksi tukijalak- si. Verso käynnistyi vuoden 2006 alussa ja kestää vuoden 2010 loppuun. Yrityshankkeiden osalta on käynnissä jatkuva avoin haku. Tutkimushauista ilmoitetaan erikseen Tekesin ja ohjelman www-sivuilla. Ohjelman arvioitu laajuus on 120 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin 56 miljoonaa euroa. Yhteyshenkilö: Kari Ryynänen, Tekes Puhelinnumero: 010 60 23408 E-mail: kari.ryynanen@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/verso Tutkimuksesta liiketoimintaa - Tuli TULI on ohjelma mutta samalla rahoitusinstrumentti. Rahoitus kohdistuu tutkimuslähtöisiin (edustettuna ovat keskeiset yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ammatikorkeakoulut) liikeideoihin (ei perus- tettua yritystä/ennen yrityksen perustamista). Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelma auttaa teknologiansiirron ja tutkimustulosten kaupallistamisessa. Tuli on Tekesin rahoittama ja koordinoima ohjelma, joka auttaa tutkijoita ja tiedeyhteisöjä selvittämään tutkimuslähtöisen idean tai keksinnön kaupallinen potentiaali ja antaa tukea kaupallistamisessa. Tulin ta- voitteena on uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen lisensointisopimusten, osaamisen siirtojen ja uusien yritysten avulla. Ohjelma keskittyy tutkimustyön tulosten kaupallistamiseen suomalai- sissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tulin on tarkoitus olla joustava, nopea ja terveellä tavalla riskihakuinen. Ohjelmaa toteutetaan korkea- koulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluissa, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kehittää tutkimuslähtöisiä keksintöjä ja liikeideoita. Tulin avulla tutkijat, opiskelijat sekä tutkimusryhmät50 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 51. voivat saada rahoitusta ja monipuolisia asiantuntijapalveluja kaikilla kaupallistamisen osa-alueilla. Tuli-ohjelma toteutetaan vuosina 2008 – 2013. Vuosina 2008 - 2009 ohjelmassa on mukana 17 yliopistoa, 23ammattikorkeakoulua ja viisi tutkimuslaitosta eli yhteensä 45 tutkimusorganisaatiota. Ohjelmakaudenkokonaisbudjetti on noin 50 miljoonaa euroa. Yhteyshenkilö: Sami Heikkiniemi, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55646 E-mail: sami.heikkiniemi@tekes.fi Lisätietoja: www.tekes.fi/tuliYrityskiihdyttämötVigo -ohjelmassa kehitetään yrityskiihdyttämöjen turvin alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. Yritys-kiihdyttämöt sijoittavat pääomaa ja osaamistaan kehittääkseen valitsemansa yritysaihiot nopeasti merkit-tävien riskisijoittajien kannalta sijoituskelpoisiksi. Yrityskiihdyttämöt sitoutuvat valtion rahoituksen turvinhankkimaan pääomasijoituksia ja kasvattamaan kiihdyttämön kohdeyrityksiä. Toiminnan julkinen rahoituskiihdytettäviin yrityksiin kanavoidaan Tekesin ja Finnveran tytäryhtiön aloitusrahasto Vera Oy:n kautta.Vigo-ohjelmaa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö ja toimintaa koordinoi Tekes. Yhteyshenkilö: Liisa Rosi Puhelinnumero: 010 60 55794 Lisätietoja: www.vigo.fi/www/fi/index.php Hakutiedot: www.vigo.fi/www/fi/hakuilmoitus/ Hakuilm.phpStrategisen huippuosaamisen keskittymät - SHOKStrategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustu-loksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään. Keskit-tymissä toteutetaan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä määrittelemää tutkimusstrategiaa.Keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja ne tukevat monitieteisyyttä. SHOKeia on toiminnassa kuudella alu-eella. Lisätietoja SHOKien toiminnasta ja osallistumisesta niiden tutkimusohjelmiin ja projekteihin antavatSHOKien ja niiden tutkimusohjelmien avainhenkilöt.Aktiiviset SHOK -tutkimusohjelmat:Energia ja ympäristö, CLEEN OyCLEEN Oy:n visioina on, että vuonna 2050 energia- ja ympäristöteollisuus on Suomen johtava teollisuu-denala ja maailmanlaajuinen markkinajohtaja valikoiduilla liiketoiminta-alueilla. Yhteyshenkilö: Tommy Jacobsen, Cleen Oy E-mail: Tommy.Jacobsen@cleen.fi Lisätietoja: www.cleen.fiMetallituotteet ja koneenrakennus, FIMECC OyFIMECC Oy:n (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster) toimintaa kuvaa asiakassuuntautunutsoveltava tutkimus, avoin, dynaaminen ja kansainvälinen yhteistyö uuden luomisessa, maailmanluokantieteelliset tulokset ja johtava osaaminen valituilla alueilla. FIMECCin tavoite on kaksinkertaistaa toimialan Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 51
  • 52. tutkimus- ja kehityspanostus sekä siitä saatavat hyödyt. Tutkimuksen painopisteitä ovat palveluliiketoi- minta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut sekä läpimurtomateriaalit. Yhteyshenkilö: Harri Kulmala, FIMECC Oy E-mail: harri.kulmala@fimecc.com Lisätietoja: www.fimecc.fi Metsäklusteri Oy Metsäklusteri Oy rakentaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa kuvattujen tutkimusteemojen alu- eille tutkimusohjelmia yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ohjelmatoiminnassa. Tavoitteena on pitkäjänteinen ohjelmatoiminta, jonka puitteissa ohjelmien sisältöä voidaan kuitenkin joustavasti suunnata lupaavimpia tuloksia tuottaville alueille. Tutki- musohjelmien teema-alueita ovat: älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat, tulevaisuuden bio- jalostamo sekä tulevaisuuden asiakasratkaisut. Yhteyshenkilö: Christine Hagström-Näsi, Metsäklusteri Oy E-mail: Christine.Hagstrom-Nasi@ forestcluster.fi Lisätietoja: www.forestcluster.fi Rakennettu ympäristö (RYM-SHOK Oy) Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristö, joka vastaa kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Rakennettua ympäristöä kehitetään keskittymässä käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti siten, että se edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja luo hyvät kilpailu- edellytykset sekä palvelee mahdollisimman hyvin teollisuuden ja muun liiketoiminnan, asumisen ja ku- lutuksen muuttuvia tarpeita. Tutkimusstrategian teema-alueita ovat energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat. Yhteyshenkilö: Ari Ahonen (1.1.2010 alkaen) Terveys ja hyvinvointi (SalWe Oy) Keskittymän tavoitteena on parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla lisätä alan liiketoi- mintaa Suomessa. Käytännön työ painottuu kehittämään tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja kan- santaloutta rasittavien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa yli- paino ja siihen liittyvät sairaudet, neurodegeneratiiviset ja psyykkiset sairaudet, syövät sekä tartunta- ja tulehdussairaudet. Yhteyshenkilö: Saara Hassinen , SalWe Oy E-mail: saara.hassinen@salwe.fi Lisätietoja: www.salwe.fi52 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 53. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Oy - TIVIT OyTIVIT Oy:n toiminnan päämääränä on nopeuttaa ICT-alueen osaamisen kehittymistä sekä tutkimustulostenja innovaatioiden virtaamista liiketoiminnan käyttöön. Tähän pyritään teollisuuden aktiivisella ohjauksella,keskittymisellä sekä luomalla kansainvälisiä läpimurtoja keihäänkärkialueilla. Ensimmäisten tutkimus-ohjelmien aiheita ovat tulevaisuuden internetin teknologian kehitys, kehittyneet sähköiset palvelut, joissaon erityisesti huomioitu paikallinen tuotanto, älykkäiden laitteiden ja tilojen verkottuminen ja uustodel-lisuus, seuraavan sukupolven tieliikenne ja matkustaminen. Yhteyshenkilö: Reijo Paajanen, Tivit Oy E-mail: reijo.paajanen@tivit.fi Lisätietoja: www.tivit.fi/fiTIVIT Oy:n tutkimusohjelmat:Future InternetUseat pullonkaulat rajoittavat nykyisin Internetin kehitystä. Niitä ovat ei-toivottu liikenne, reititysjärjes-telmän tukehtuminen, liikkuvuuden hallinnan ja moneen verkkoon liittymisen ongelmat, kehittymättömätmarkkinamekanismit liikenteen ja resurssien hallinnassa, yksityisyyden suojan ja vastuullisuuden rajoittu-neisuus sekä luottamuksen ja maineen hallinnan tuen puute. Tulevaisuuden Internet –ohjelman keskeinenteema on poistaa esteet joustavasti ja tehokkaasti toimivan teknologia-alustan syntymisen tieltä ja sitenluoda perusteet läpinäkyvälle ja tehokkaalle uusien innovaatioiden ja sovellutusten markkinalle – lyhyesti,verkolle avoimena markkinana.Toinen tutkimuskausi alkoi kesäkuusta 2009 ja jatkuu vuoden 2010 loppuun. Tällä kaudella on tarkoitusedellisten pääteemojen lisäksi kiinnittää huomiota tietoturvaan ja Internetin turvallisuuteen, kuten ei-toivotun liikenteen hallintaan, epänormaalien tilanteiden tehokkaaseen havaitsemiseen sekä luottamuk-sen ja maineen hyödyntämiseen ja hallintaan. Yhteyshenkilö: Reijo Juvonen, Nokia Siemens Networks E-mail: reijo.juvonen@nsn.com Lisätietoja: www.futureinternet.fiFlexible ServicesYhteiskuntamme muuttuu edelleen voimakkaasti kommunikaatio- ja tietointensiivisemmäksi.Jokapäiväisessä käytössä olevien palvelujen tulee olla adaptiivisia ja luotettavia, sekä niiden kehittä-missyklin tulee olla tehokas ja nopea.Flexible Service –ohjelma luo ICT-perusteista palveluliiketoimintaa globaaleille markkinoille. Ohjelmallaon läpimurtotavoitteena luoda palvelujen verkko (Web of Services). Ohjelma luo uudentyyppisiä ekosys-teemejä, missä palvelun tuottajat, välittäjät ja käyttöjät työskentelevät yhdessä. Näin mahdollistetaan no-pea palvelukehityssykli. Yhteyshenkilö: Ulla Killström, Elisa E-mail: ulla.killstrom@elisa.fi Lisätietoja: www.flexibleservices.fi/ Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 53
  • 54. Device and Interoperability Ecosystem Vuonna 2015 ennustetaan jokaista maapallon ihmistä kohden olevan 1000 elektronista laitetta. Näissä erilaisissa laitteissa on informaatiota fyysisestä maailmasta. Laitteet kykenevät verkottumaan ja jakamaan informaatiosisältönsä. Jakamisen kautta informaation arvo kasvaa. Jakaminen mahdollistaa myös uuden- laisten innovatiivisten sovellusten luomisen. Sovellusten kautta toteutuu visio älykkäästä ympäristöstä ja älykkäät ympäristöt tulevat muuttamaan elämäämme ja tottumuksiamme merkittävästi. DIEM-ohjelman kokonaisbudjetti on tällä hetkellä lähes 12 miljoonaa euroa ja siihen osallistuu 25 yritystä ja 6 tiedeyhteisöä. Yrityksistä 14 on pieniä tai keskisuuria. DIEMin volyymi ensimmäisessä tutkimusvaiheessa oli noin 85 hen- kilötyövuotta ja toisessa vaiheessa se kasvaa noin 95 henkilötyövuoteen Yhteyshenkilö: Petri Liuha, Nokia Lisätietoja: coss.captesting.net/twiki/bin/view Cooperative Traffic ICT Tulevaisuuden liikenne (Traffic 2.0) tapahtuu yhteistyöekosysteemissä, missä autot, laitteet ja koko liiken- teen infrastruktuuri on kontekstitietoinen ja missä tarvittavaa informaatiota jaetaan saumattomasti tarvit- seville. Liikenteen määrän lisääntyminen vaatii erityishuomiota ekologisille ja ympäristöllisille aspekteille. Turvallisuus on luonnollisesti avaintekijä liikenteessä. Cooperative Traffic ICT ohjelman tavoitteena on nos- taa Suomi kansainväliseen kärkeen sovelletun liikenteen ICT:n toimijana. Ensimmäisen vaiheen pääteemat ohjelmassa ovat: • Älykkäät sensorit, niiden sovellukset sekä sensoridatafuusio • Liikenneinformaation hallinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa • Pilotit Yhteyshenkilö: Juha Hulkkonen, IBM Puhelinnumero: 0400 489228 E-mail: juha.hulkkonen@fi.ibm.com Lisätietoja: www.cooperativetraffic.fi Cloud SW (valmisteilla) The goal is to reach the next level of open innovation and business that effectively utilise the open source code and open interfaces. The easiest way to utilise open source components is the usage of open tools in development. Moving from there to use of open source components and opening own code bring in the above-mentioned challenges. The challenges are even more complicated when opening of interfaces is considered, as there are alternative levels at which the opening can be done and considering their pros and cons is not trivial. The incorporation of an open component into the solutions provided by companies already brings in the issues with licenses and properties of the open components. New aspects include issues such as threats to security they may impose, life cycle credibility, suitability within safety critical domains, means to build a consistent user experience, and so on. Yhteyshenkilö: Janne Järvinen, F-Secure E-mail: janne.jarvinen@f-secure.com Lisätietoja: www.tivit.fi/fi/dokumentit/ 22/Software-SRA+v10.pdf54 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 55. Next Media (valmisteilla)Media is very much present in daily life; the average Finn consumes media about eight hours a day. TheNext Media Programme (NM) aims at innovations that meet people’s insatiable need for engaging and ac-tivating media experiences. This endeavour takes advantage of the current transition towards co-creation,where a large set of partners, including the ordinary media consumer, contributes to production of con-tent. This transition has become possible, because of the digitalisation of the production, distribution andconsumption of media.Broadband and mobile internet allow increasingly rich media content to be distributed to a variety ofterminals serving daily needs at home, on the move and at work. New audiovisual technologies such as3D and virtual reality increase the immersion in the media experience. The hyperlinked digital world setpressure on print and television to find novel ways to reinvent themselves, e.g. by linking and combiningthemselves to other media. Yhteyshenkilö: Eskoensio Pipatti, Sanoma Entertainment E-mail: eskoensio.pipatti@sanomaentertainment.com Lisätietoja: www.tivit.fi/fi/dokumentit/24/ NextMedia_SRA_2009_05_20.pdf Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 55
  • 56. Julkiset lainat ja pääomasijoitukset 6.1.2. Finnvera Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia ja vientitakuita yrityksen eri tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin.52 Rahoitus- tuotteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Finnveran verkkosivuilta.53 Sähköinen rahoitushakemus löytyy osoitteesta: https://online.finnvera.fi/login.jsf Lainat Laina Kenelle Käyttötarkoitus Lainaehdot Investointi- ja Pk-yritykselle. Erilaisten investointien, Lainamäärä: yleensä käyttöpääomalaina *) Suuryritykselle käyttöpääomatarpeiden enintään puolet pää- erityisin perustein. sekä omistusjärjestely- oman tarpeesta. jen rahoittaminen. Laina-aika: yleensä 3 - 15 vuotta hankkeen luonteesta ja koosta riippuen. Suhdannelaina **) Enintään 1 000 henki- Käyttöpääomaksi maksu- Lainamäärä: vähintään löä työllistävälle yrityk- valmiuden turvaamiseen 30 000 €. Suhdannelai- selle, joka ei ole kon- tai sellaisten investoin- nojen ja -takausten serniyhteydessä tien rahoittamiseksi, määrä yhteensä enin- varsinaiseen suuryri- joilla turvataan tään 10 000 000 €/ tykseen. yrityksen kilpailukyky. yritys. Laina-aika: 5 - 6 vuotta, joista 2 - 3 voi olla lyhennysvapaita. Pienlaina *) Pienyritykselle, Investoinnit, käyttöpää- Lainamäärä: jossa on enintään 5 oma, muut toiminnan 3 000 - 35 000 €. työntekijää. aloittamis ja laajennus- Laina-aika: 5 vuotta. hankkeet tai yrityksen kehittäminen. Naisyrittäjälaina *) Pienyritykselle, jossa Investoinnit, käyttö- Lainamäärä: on enintään 5 työnteki- pääoma, muut toimin- 3 000 - 35 000 €. jää ja josta nainen/ nan aloittamisja Laina-aika: 5 vuotta. naiset omistavat yli 50 % laajennushankkeet tai ja jota nainen johtaa. yrityksen kehittäminen. Yrittäjälaina *) Pk-yrityksen perustajal- Osakeyhtiön osakepää- Lainamäärä: enintään le, osakkaalle tai toimin- oman, avoimen tai kom- 100 000 € (maksimi 80 % nan jatkajalle, joka työs- mandiittiyhtiön yhtiö- sijoituksesta). Laina-aika: kentelee päätoimisesti panoksen maksamiseen enintään 10 vuotta. yrityksessä. tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen. Pääomalaina Ensisijaisesti keskisuurille Yrityskauppoihin ja Lainamäärä: neuvotel- osakeyhtiömuotoisille kasvun rahoitukseen. laan tapauskohtaisesti. yrityksille. Suuryrityksel- Laina-aika: yleensä le erityisin ehdoin. enintään 10 vuotta. *) Voi sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. **) Suhdannelaina ja -takaus on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Lainan tai takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että rahoitettavalla yrityksellä on suhdannetilanteen parantuessa edellytykset kannattavaan toimintaan. Suhdannelainoja ja -takauksia voidaan myöntää vuosina 2009 - 2011. 52 Finnveran rahoitustuotteet, tuotematriisi 2009, Finnvera 53 http://www.finnvera.fi56 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 57. Takaukset Takaus Kenelle Käyttötarkoitus Takausehdot Finnvera-takaus *) Pk-yritykselle. Investointien ja käyttö- Takausmäärä ja -aika: Suuryritykselle erityisin pääoman rahoittaminen. sovitaan tapauskohtai- perustein. Sopii pankin, rahoitus- sesti. Finnvera-takaus yhtiön tai vakuutusyhtiön on enintään 80 % taatta- antamien lainojen van luoton tai muun ja pankkitakausten rahoitussitoumuksen vakuudeksi. määrästä. Pientakaus Enintään 49 henkilöä Investointien ja käyttö- Takausmäärä: enintään työllistävälle yritykselle. pääoman rahoittaminen. 85 000 €/yritys ja enin- Yritys esittää luottohake- tään 60 % taattavan luo- muksen pankilleen, joka ton tai muun rahoitussi- hakee pientakauksen toumuksen määrästä. yrityksen puolesta Finn- Takausaika: luotolliset verasta. tilit enintään 2 - 3 vuotta, velkakirjaluotot enintään 12 vuotta. Suhdannetakaus **) Enintään 1 000 henkilöä Vakuudeksi lainoille, 30 000 €. Suhdannelai- työllistävälle yritykselle, joilla turvataan yrityksen nojen ja -takausten joka ei ole konserni- käyttöpääomaa ja mak- määrä yhteensä enintään yhteydessä varsinaiseen suvalmiutta tai rahoi- 10 000 000 €/yritys. suuryritykseen. tetaan investointeja, Takausaika: taatun joilla turvataan yrityksen luoton laina-aika 5 - 6 kilpailukyky. vuotta tai TyELlainoissa 5 - 10 vuotta, joista 2 - 3 voi olla lyhennysvapaita.Kansainvälistyminen Ulkomaille suuntautuviin Kenelle Käyttötarkoitus investointeihin Suomessa toimivalle pk-yritykselle. Vakuudeksi lainoille, joilla turva- Kansainvälistymislaina Suuryritykselle erityisin perustein. taan yrityksen käyttöpääomaa ja ja -takaus maksuvalmiutta tai rahoitetaan investointeja, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky. Investointitakuu Kaiken kokoisille yrityksille. Suoja ulkomaisiin investointeihin liittyviltä poliittisilta riskeiltä.Vienti Vientitakuut Kenelle Käyttötarkoitus Vientitakaus Kaiken kokoisille Viennin valmistusaikaisen tai toimituksen Rahoitustakuu yrityksille. jälkeisen käyttöpääoman rahoittaminen. Vastatakuu Viennin toimitussopimuksiin liittyvien ennak- komaksujen sekä tarjous-, toimitus- ja takuu- ajan vakuus. Sopii pankin tai rahoitusyhtiön antamien lainojen tai pankkitakausten vakuu- deksi. Takaus on enintään 80 % taattavan luoton tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Vientisaatavatakuu Vientiyrityksille. Vientisaatavien vakuuttaminen. Luottoriskitakuu Vientisaatavien ja toimitusaikaisen riskin vakuuttaminen. Ostajaluottotakuu Vakuus pankille. Vientisaatavien vakuuttaminen. Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 57
  • 58. 6.2. Teolliset toimijat Laitteet, tukiohjelmistot ja ammattilaispalvelut voidaan kaikki yhdistää yhteen maksuun. Tyypil- 6.2.1. Microsoft linen sopimuksen kesto on 48 kuukautta. Microsoft BizSpark -ohjelma tarjoaa aloitteleville Lisätietoja: http://fi.sun.com/buy/smgfs/ ohjelmistoyrityksille tai ohjelmistoon perustuville palveluyrityksille teknologioiden ja työkalujen 6.2.3. IBM lisäksi maanlaajuista verkottumista rahoittajiin, hautomoihin, järjestöihin ja muihin aloitteleviin yri- IBM tarjoaa kaiken kokoisille yrityksille rahoituspal- tyksiin. veluita. Rahoituspalvelujen ensisijainen tarkoitus on tarjota asiakasyrityksille ja yhteistyökumppaneille Lisätietoja: kustannussäästöjä tietotekniikkahankinnoissa ja lii- www.microsoft.com/finland/bizspark/default.mspx ketoimintarahoituksessa. Rahoituksen yhteydessä www.microsoft.com/bizspark IBM tarjoaa muun muassa IT-asiantuntijapalvelui- ta. 6.2.2. Sun Microsystems Lisätietoja: www-03.ibm.com/financing/fi/ Sun Microsystemsin Global Financial Services -ohjel- ma tarjoaa yrityksille laiterahoitusta, joka keskittyy Sun Microsystemsin tarjoamiin teknololgiaratkai- suihin. Rahoituspalvelut kattavat Sunin tuotteet tai kolmannen osapuolen tekniikkaa. 7. Liite 2: Pääomasijoittamiseen liittyviä rahoitusinstrumentteja Tämä osio sisältää kootusti yksityiskohtaisemman 7.2. Etuoikeutetut osakkeet kuvauksen rahoitusinstrumenteista, jotka kosket- tavat monia tässä oppaassa mainittuja toimijoita, Etuoikeutetut osakkeet, nimensä mukaisesti, ovat mutta painottuvat pääomasijoittajiin. Asiasta enem- etuoikeutettuja (verrattuna kantaosakkeisiin) peri- män kiinnostuneiden lukijoiden kannattaa myös mään yrityksen maksamia osinkoja tai yrityksen rea- tutusta Suomen pääomasijoitusyhdistyksen julkai- lisoimaa omaisuutta yrityksen lopettaessa toimin- suun ”Pääomasijoittaminen - avain yrityksen kas- tansa. Etuoikeutetuista osakkeista on olemassa vuun”54, jossa sijoitusinstrumentteja on käyty läpi useita variaatioita, jotka vaikuttavat siihen mitä yksityiskohtaisemmin. oikeuksia niiden haltijoilla on. Pääsääntöisesti etuoikeutetuilla osakkeilla ei ole äänioikeutta 7.1. Kantaosakkeet yhtiökokouksissa, mutta on mahdollista myös luoda etuoikeutettuja osakkeita joilla on yhtäläiset äänes- Kantaosake (puhekielessä yleensä pelkkä osake) tysoikeudet (tai erilaiset) kuin kantaosakkeen halti- oikeuttaa osakkeen haltijan tietynsuuruiseen omis- joilla (ns. participating preferred stock). Muita tusosuuteen yrityksestä. Kantaosakkeen omistajilla alityyppejä ovat mm. muunnettava (convertible), on oikeus äänestää yhtiökokouksessa sekä saada kumuloituva (cumulative) ja lunastettava (callable) osinkoja, mikäli yhtiökokous päättää niitä jakaa. osake. Kantaosakkeen haltijat ovat kuitenkin heikommassa asemassa perittäessä yrityksen maksamia osinkoja Muunnettava osake mahdollistaa etuoikeutetun tai yrityksen realisoimaa omaisuutta yrityksen lo- osakkeen muuntamisen kantaosakkeeksi ennalta so- pettaessaan toimintansa kuin etuoikeutettujen vitulla muunnoskertoimella. Tätä optiota käytetään osakkeiden haltijat. 54 Saatavilla: http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCA_opas_2006.pdf58 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 59. “Kantaosakkeen omistajilla on oikeus äänestää yhtiökokouksessa sekä saada osinkoja, mikäli yhtiökokous päättää niitä jakaa.” Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 59
  • 60. helpottamaan uusien rahoittajien hakemista, koska Koska vaihtovelkakirjalainassa sijoittaja ei saa etuoikeutettujen osakkeiden olemassaolo saattaa osuutta yrityksen pääomasta eikä näin ollen ole joissain tilanteissa vaikeuttaa uusien sijoittajien löy- oikeutettu äänestämään yhtiökokouksissa, sijoitta- tymistä. Toisaalta on myös mahdollista pitää useita jat saattavat vaatia muutoksia osakassopimuksessa, rinnakkaisia etuoikeutettuja osakkeita, joilla on yhtiöjärjestyksessä tai vaihtovelkakirjan erityiseh- keskinäinen hierarkia. Muunnettavuus vastaavasti doissa (ns. kovenantti), jossa heille taataan sijoitus- viittaa osakkeen laskijan (yrityksen) tai sijoittajan taan vastaava äänioikeus yhtiökokouksissa. oikeuteen pakottaa muunnos, mikäli ennalta so- vitut ehdot täyttyvät. Kumuloituvassa etuoikeu- tetussa osakkeessa vuosittainen osinko on sovittu 7.5. Pääomalaina jo sijoitushetkellä. Mikäli sijoittaja ei halua nostaa osinkoaan, tai yritys ei sitä pysty maksamaan, kysei- Pääomalaina on yrityksen liikkeelle laskema laina, nen summa siirtyy yrityksen velaksi, joka voi kumu- jota ulkopuoliset sijoittajat voivat merkitä. Pääoma- loitua useamman vuoden yli mikäli osinkoja ei mak- lainaan sijoittaneet tahot ovat muita velkojia huo- seta useampana peräkkäisenä vuotena. Tällaisessa nommassa asemassa (vrt. englanninkielinen nimi tilanteessa yritys ei voi maksaa osinkoja ennen kuin ”subordinated loan”) mahdollisissa velkomisti- kumuloitunut velka on maksettu etuoikeutettujen lanteissa. Tästä syystä pääomalaina on normaalia osakkeiden haltijoille. lainaa riskialttiimpaa ja sille vaaditaan yleisesti korkeampaa tuottoa kompensoimaan riskiä. 7.3. Optiot Usein pääomalaina on sijoittajia houkutteleva sijoi- tusinstrumentti, kun yritys on myöhäisemmässä Optioita ei käytetä varsinaisena sijoitusinstrument- kasvuvaiheessa ja sillä on jo selkeästi liikevaihtoa. tina, mutta niillä on tärkeä rooli avainhenkilöiden ja Tällöin pääomalainaa voidaan käyttää lisäämään yrittäjien sitouttamisessa yritykseen. Yrittäjät voivat yrityksen käteisvaroja. Pääomalainaa käytetään suojautua omistusosuutensa pienenemistä vastaan usein myös rahoitusinstrumenttina joko johdon yri- sopimalla sijoittajan kanssa optio-ohjelmasta, jon- tysostossa (management buy-out, MBO) tai laajen- ka kautta he voivat lisätä omistustaan yrityksessä nuttaessa yritysostojen kautta. mikäli tietyt kasvu- ja tulostavoitteet täyttyvät. Tällä tavoin voidaan yrittäjä, ja muukin johtoryh- Viimeaikoina myös julkiset rahoittajat ovat alkaneet mä, sitouttaa yritykseen antamalla heille suurempi tarjota pääomalainamuotoisia sijoituksia. Näin ol- osuus yrityksestä mikäli se menestyy odotetusti. len nämä rahoittajat voivat ottaa osan yritystoi- Optioita voidaan käyttää myös hallitsemaan yrityk- minnan riskeistään itselleen olematta omistajana sen käyttöpääomaa maksamalla osa työntekijöiden yrityksessä. palkoista optioilla. Pääomalainan takaisinmaksussa tulee huomioida, että sen lyhentäminen ja koron maksaminen voidaan 7.4. Vaihtovelkakirjalainat tehdä vain vapaan oman pääoman puitteissa. Näin ollen yrityksen tulee tarkkailla oman vapaan pää- Vaihtovelkakirja on sijoitusinstrumentti, joka yhdis- omansa kehittymistä. Jos yritys ei pysty maksamaan tää lainan pienemmän riskin ja pääomasijoituksen vuosittaisia korkokuluja omasta vapaasta pääomas- mahdollisen tuottopotentiaalin. Pääsääntöisesti taan, maksamatta jäänyt osuus kertyy yrityksen ve- vaihtovelkakirjalaina sisältää kiinteän koron, jota laksi, jolle se joutuu maksamaan ylimääräistä korkoa lainanhakija lyhentää säännöllisesti. Ero normaaliin ja näin ollen alkuperäisen pääomalainan korkokulut lainaan on, että vaihtovelkakirja voidaan muuntaa nousevat alkuperäistä suunnitelmaa korkeammiksi. kantaosakkeiksi ennalta sovituin perustein. Näin ol- len sijoittajalla on mahdollisuus perinteistä lainaa suurempaan tuottoon, mutta toisaalta yrittäjällä on mahdollisuus saada laina tilanteessa, jossa yrityk- sestä saatavat vakuudet eivät riitä perinteisen lai- nan saamiseksi pankista. Vaihtovelkakirjaan voidaan myös sisällyttää ehto, jossa sijoittajalla tai velkakir- jan laskijalla on oikeus suorittaa muunnos kanta- osakkeiksi ennen lainan juoksuajan päättymistä.60 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 61. 8. Liite 3: Oppaassa käytetyt määritelmätDe minimis -asetus TutkimuslaitosDe minimis on EU -sopimuksen määrittelemää vähä- Tutkimuslaitokset ovat lain määrittelemiä toimin-merkityksellistä yritystukea, joka jonka tarkoituk- nan muotoja, jotka eivät kuulu yritystoimintaan.sena on mahdollistaa kansallisen yritystoiminnan Tutkimuslaitokset tuottavat tietoa, hankkivat tietoatukemisen kuitenkaan vääristämättä kansainvälistä ja välittävät sitä yhteiskunnan päätösten avuksi sekäkilpailua ja EU -maiden välistä kilpailukykyä. yhteiskunnan eteenpäin viemiseksi.Tukea voidaan myöntää aktiivisen verovuoden ja Soveltavan laatuisen tutkimuksen lisäksi laitoksetkahden edellisen verovuoden kattavan ajanjakson tuottavat niin sanottua strategista tutkimusta. Senaikana enintään 200 000 euroa. Tukea seurataan avulla pidetään yllä korkeatasoista tutkimusta jasaajakohtaisesti, y-tunnustasolla. identifioidaan ongelmia tulevaisuudessa. Samalla luodaan valmiuksia ongelmien ratkaisemiseksi.Tukea myöntävät kunnat, maakuntaliitot, minis- Yleisluontoisten tehtävien lisäksi jokaisella tutki-teriöt sekä ministeriöiden alaiset viranomaiset. muslaitoksilla on monia toimialaan liittyviä tehtäviä,Tuen kertymisen seuraaminen on yrityksen vastuul- jotka on määritelty laissa.la. Vientiä ei tueta. De-minimis tuki ei saa liittyäsuoraan vientiin, jakeluun ja toimintaan, tai muihin IFRSvientitoiminnan juokseviin kustannuksiin EU määrittelee kansainvälisen tilinpäätös-standar- din eli International Financial Reporting StandardsPieni tai keskisuuri yritys (PK-yritys) (IFRS):n. Sitä käyttävät EU -alueen listautuneet yritykset. Standardin tarkoituksena on parantaaPk-yrityksellä tarkoitetaan pientä ja keskisuurta yleistä yritysten antaman talousinformaation laatuayritystä, joka työllistää enintään 250 työntekijää sekä lisätä tilinpäätösten kansainvälistä vertailukel-ja jonka vuosittainen liikevaihto on maksimissaan poisuutta.50 miljoonaa euroa. Rajoituksena on myös taseenloppusumma, joka saa olla enintään 43 miljoonaa EAKR -korkotukieuroa. EAKR on Finnveran käyttämää Euroopan unionin alu-OECD - sopimusehdot eisiin rajoittunutta korkotukea, jota sovelletaan yh- dessä kansallisen korkotuen kanssa. Sitä käytetäänSuuret läntiset teollisuusmaat noudattavat OECD- Euroopan unionin alueellisten ohjelmien yhtey-vientiluottosopimuksen ehtoja, kun ne takaavat, dessä kuten investointi- ja käyttöpääomalainassa,luotottavat tai jälleenrahoittavat julkisen tuen alai- naisyrittäjälainassa, pienlainassa ja yrittäjälainas-sia vientiluottoja. Finnvera on virallinen viennin sa.55takaaja Suomessa ja täten Finnveran myöntämienluottojen pitää noudattaa OECD -ehtoja. EU:nkautta sopimus on voimassa sen jäseniä velvoitta-vana päätöksenä. 55Sopimuksen piirissä olevat valtiot ovat Australia,Etelä-Korea, Kanada, Japani, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti, USA ja EU -maat: Belgia, Bulgaria, Espan-ja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta,Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta,Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa,Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta,Unkari ja Viro.55 Lähde: Finnvera Oyj Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 61
  • 62. www.ohjelmistoyrittajat.fi www.teknologiateollisuus.fi62 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS
  • 63. OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on käytännönläheinen teos ohjelmistoyritysten rahoitusmuotoihin tu- tustuttaessa. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suomalaisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoittajiin, pankkeihin, enkelisijoittajiin sekä sisältää tietoa alalla toimivista teollisista sijoittajista ja muista strategisista sijoittajista. Rahoitusopas kuvaa perustiedot eri rahoitusinstrumenteista ja antaa kuvan siitä mitkä rahoitusvaihtoeh- dot ovat yleisimmin käytettyjä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa. Rahoitusopas kokoaa yhteen konkreet- tisen näkymän yleisimmin käytetyistä rahoitusvaihtoehtoista ja listaa eri toimijoiden profiilit ja yhteystiedot nopeasti hyödynnettäväksi hakuteokseksi yrityksen rahoitusvaihtoehtoja valittaessa. Lisäksi rahoitusopas konkretisoi eri rahoitusmuodot käsittäen yrityksen elinkaaren aina liikeideasta yrityksen kasvattamiseen kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on toteutettu Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisessä Kasvufoorumi 09 -hankkeessa. Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry 2009 www.ohjelmistoyrittajat.fi www.teknologiateollisuus.fi Kasvufoorumi 09 www.ohjelmistoyrittajat.fi www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-952-92-6491-9 (nid.)64 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS ISBN 978-952-92-6492-6 (PDF)