• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011
 

Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011

on

  • 5,868 views

 

Statistics

Views

Total Views
5,868
Views on SlideShare
5,868
Embed Views
0

Actions

Likes
1
Downloads
11
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011 Vanhustyön vastuunkantajat kongressikirja 2011 Document Transcript

    • KONGRESSIKIRJAVanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyönmoniammatillinen kongressi13.–14.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki www.vanhustyonvastuunkantajat.fi
    • Kirjan toimitus: Riitta Eerola, Mervi Flinkman, Tuija Kinnunen-Moilanen, Tuulariitta RuontimoTaitto: Innocorp Oy • Paino: Mutiprint Oy, 2011
    • SisällysSiSällySSisällys 3Vanhustyön vastuunkantajatkongressin ohjelma 7TORSTAI 13.10.2011aamupäivä 7iltapäivä 8PERJANTAI 14.10.2011aamupäivä 9iltapäivä 10Suulliset esitykset (42–63) 11Toimintakykyinen vanhuustorstai 13.10.2011 klo 12.45–16.00 11Saumaton yhteistyö ja turvallisuusperjantai 14.10.2011 klo 10.15–12.15 13Terveyden edistäminenperjantai 14.10.2011 iltapäivä klo 13.15–14.45 14Posterinäyttely (64–84) 15Tervetuloa kongressiin!Marja-Kaarina Koskinen 17 3 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Luentotiivistelmät (1–41) 19 1. Elämänlaatua ja parempaa arkea – Sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen kehittämistoimet 20 2. Muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä 22 3. Turvallisuus ja käytännön vanhustyö 23 4. Yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua 24 5. Vanhusten kaatumistapaturmien ehkäisy 25 6. Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? 26 7. Vanhus palvelujärjestelmän puristuksissa 27 8. Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut 28 9. Etiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseen 29 10. Yhteiskunnalliset yritykset – mahdollisuus vai mahdottomuus? 30 11. Vanhusten toimintakyvyn edistäminen 31 12. Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena 32 13. Koti kuntoutuksen keskiössä 34 14. Kotona asuminen – olemista, tekemistä, asumista vai merkityksellistä elämää? 35 15. Toimiva koti – tietoa esteettömästä ja turvallisesta asumisesta 37 16. Ikääntyvät maahanmuuttajat ja Suomi 38 17. Terveyskioski kauppakeskuksessa Ylöjärvellä 40 18. Vanhusten verinäytteenotto 41 19. Laadukas vieritutkimus 43 20. Proud Age – Asenteella ikääntyvän yhteiskunnan edelläkävijäksi 44 21. Iäkkäiden turvallinen lääkehoito 45 22. Vanhusten riskilääkkeet ja lääkehoidon ongelmien tunnistaminen 46 23. Yrittäjänä vanhustyössä – arkea vai juhlaa? 47 24. Kolmas sektori vanhusten palvelujärjestelmässä Järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä? 48 25. Vanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijana 49 26. Toimintakykyinen vanhus laitoshoidossa, Case Kotka 50 27. Muistisairaiden vanhusten toiminnallinen arki 51 28. Gerontologinen puheterapia: Nielemisen häiriöstä kommunikoinnin sekä vuorovaikutuksen arviointiin 52 29. Vanhusten suunhoidon haasteet 53 30. Liika on aina liikaa – ikääntyneilläkin 54 31. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa 55 32. Lääkehoidon kokonaisarviointi Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti, case Lapua 56 33. Lääkehoidon kokonaisarviointi Lapuan terveyskeskuksen kokemukset vuosilta 2008–2010 57 34. Mistä syntyy asiakaslähtöinen hoitotyö? 584 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 35. Koulutuksella vanhustyön osaajaksi 5936. Vanhusten jalkaterveys - keskeinen osa toimintakykyä 6137. Asiakkaana ikääntyvä näkövammainen 6238. Vanhusten asumisen paloturvallisuus 6339. Miten ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä ja häntä avustavia henkilöitä 6440. Miten ravinto tukee ikääntyneiden hyvinvointia? 6541. Ikääntyvän ihon hoidossa huomioitavia seikkoja 66Suullisten esitysten tiivistelmät (42–63) 6742. Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima) -projekti, 2010–2013 6843. Potilashuoneesta virtuaaliseksi olohuoneeksi 6944. Suuhygienisti-opiskelijat iäkkään ihmisen suun terveyden edistäjinä – kokemuksia suupirssistä 7045. Vanhukset innokkaita eReseptin käyttöönottajia KanTa-palvelujen rakentaminen on terveydenhuollon suuri sähköinen mullistus 7146. Interaktiivinen etäkuntoutus potilaan toipilasajan tukemisessa 7247. Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eri toimijoiden yhteistyöllä 7348. Voiko laitoshoidossa oleva ikääntynyt henkilö kuntoutua? 7449. Kunto – hankkeella haaveista totta 7550. Ikääntyvien nielemishäiriöt ja ravitsemus Swallowing difficulties, eating habits and malnutrion among older people in residential care 7651. Ikääntyneiden jalkaterveyden tukeminen – kuvaus hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotoiminnoista palvelutaloissa 7752. Maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus 7853. Päätöksenteko potilaan elämän loppuvaiheessa 7954. Hyvä arki Jalkarannan sairaalassa 8055. Suupirssi – hymy mukana 8156. Arviointihoitaja – mallin kokeilu Satakunnan sph:n yhteispäivystyksessä 8257. Kuulopalvelu lähellä ikäihmistä 8358. Ikäihmisten neuvola edistänyt vanhusten kotona selviytymistä 8459. Ammatillisen urakehityksen portaat johtamisen näkökulmasta 8560. Kokemuksia muistisairaiden keskusteluryhmistä 8661. Valokuvista säveltäminen lisää muistisairaan merkityksellistä puhetta 8762. Yhteisömusiikkipedagogit – uusia vastuunjakajia vanhustenhoidossa 8863. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen – tukea käytännön työhön 89 5 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Postereiden abstraktit (64–84) 91 64. Mobiilipalvelut senioreiden terveyden edistämisessä 92 65. Älä riko hoitajaasi -kampanja 93 66. Kotina sairaala 94 67. Pyöriikö pillerit? Päivystyssairaalan lääketurvallisuuden kehittämishanke 95 68. Kotihoidon asiakkaiden suun terveydentilan kartoittaminen sosiaalihammashoidollisella lähestymistavalla 96 69. Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni 97 70. Kehittämistyö OSAKE-toiminnan avulla Espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla 98 71. Palveluohjausmallin kehittäminen Neurologisella kuntoutusosastolla 99 72. Muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito 100 73. Hatanpään puistosairaalan poliklinikan mentorointi 101 74. Ikääntyneiden neuvolatoiminta Raumalla 102 75. Gerontologinen hoitotyö – uudenlaista osaamista koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä 103 76. Näkökulmia ikääntyneen muistipotilaan palveluketjun eheydestä ja tiedonkulusta 104 77. Kotihoidon palvelupaletti – asiakkaan ja työntekijän yhteinen työväline hoidon ja hoivan suunnittelussa 105 78. Yhteistoiminnallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kannelmäen palvelutalossa 106 79. Ikäihmisten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä 107 80. Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015 108 81. Luovat menetelmät hoitotyössä – tiedon, ymmärryksen ja rohkeuden asia 109 82. Opinnäytetyöt vanhustyön kehittämisen tukena 110 83. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus ikääntyneiden näkökulmasta 111 84. Hyvät ja pahat rutiinit 1126 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Vanhustyön vastuunkantajat kongressin ohjelmaTORSTAi 13.10.2011 AAmupäiVä7.30 alkaen postereiden kiinnitys ja ilmoittautuminenKAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli9.00–9.25 Valtiovallan tervehdys Reijo Väärälä, apulaisosastopäälikkö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto, STM9.25–9.45 Vanhustyön johtajan tunnustuspalkinto, la Carita –säätiö9.45–10.30 1. elämänlaatua ja parempaa arkea – STm:n iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistoimet Päivi Voutilainen, TtT, dosentti. neuvotteleva virkamies, STM10.30–11.00 Tauko näyttelyyn tutustumista11.00–11.45 2. muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoistutkija, THL11.45–13.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 7 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • TORSTAi 13.10.2011 ilTApäiVä TeemAT • ilTApäiVä TeemA i • TuRVAllinen VAnhuuS 13.00–13.45 3. Turvallisuus ja käytännön vanhustyö Hanna Aschan, ThM, johtamisen MBA, vanhuspalveluiden johtaja, Pihlajalinna Oy 14.00–14.40 4. yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua Pirjo Kalmari, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti, Kuntokallio-säätiö 14.40–15.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.00–15.45 5. Vanhusten kaatumistapaturmien ehkäisy Mika Palvanen, LT, dosentti, erikoistutkija, UKK-instituutti 16.00–16.45 6. Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? Marina Kinnunen, laatupäällikkö, Vaasan keskussairaala TeemA ii • SAumATOn yhTeiSTyö VAnhuSTenhOidOSSA 13.00–14.00 7. Vanhus palvelujärjestelmän puristuksissa Jukka Louhija, MD, PhD, vanhustenpalvelun johtaja, dosentti, Espoon kaupunki 14.00–14.45 8. Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut Kirsi Kiviniemi, TtT, johtaja, Turun kaupunki, Vanhuskeskus 14.45–15.15 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.15–16.00 9. etiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseen Mari Kangasniemi, TtT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto 16.00–16.45 10. yhteiskunnalliset yritykset palveluntuottajina – mahdollisuus vai mahdottomuus? Outi Teittinen, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki TeemA iii • TOiminTAKyKyinen VAnhuuS 13.00–14.00 11. Vanhusten toimintakyvyn edistämisen moniammatillisuus Taina Rantanen, professori, Jyväskylän yliopisto 14.00–15.00 12. Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena Oili Harri-Lehtonen, TtL, kehittämispäällikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry 15.00–15.30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 15.30–17.00 13. Koti kuntoutuksen keskiössä – kuntoudu kotona Pirkko Valvanne, fysioterapeutti, toiminnanjohtaja 14. Kotona asuminen – olemista, tekemistä, asumista vai merkityksellistä elämää Aila Pikkarainen, THM, KM, tutkija 15. Kuntoutusta tukevat ratkaisut kotona Eija Haavisto, fysioterapeutti, toiminnanohjaaja, Toimiva Koti Teema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen 13.00–13.45 16. ikääntyvät maahanmuuttajat ja Suomi Hilkka Linderborg, suunnittelija, VTM, Vanhustyön keskusliitto 13.45–14.15 17. Terveyskioski kauppakeskuksessa ylöjärvellä Seija Ritala, johtava hoitaja, Ylöjärven kaupunki 14.15–14.45 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 14.45–15.30 18. Vanhusten verinäytteet Pirjo-Liisa Valtokari, bioanalyytikko (AMK), HUSLAB 15.30–16.15 19. laadukas vieritutkimus Liisa Lehto, TtM, laboratoriohoitaja, OYS/laboratorio 16.15–16.45 20. proud Age – paremmalla asenteella edelläkävijäksi Anna Pylkkänen, hankekoordinaattori, työyhteisövalmentaja8 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • peRjAnTAi 14.10.2011 AAmupäiVä7.30–8.00 llmoittautuminen ja postereiden kiinnittäminenTeemAT • AAmupäiVäTeema I • PoTIlasTurVallIsuus VanhusTyössä8.00–9.00 21. iäkkäiden turvallinen lääkehoito Sirkka-Liisa Kivelä, professori, ylilääkäri, Turun yliopisto9.00–10.30 22. Vanhusten riskilääkkeet ja lääkehoidon ongelmien tunnistaminen Saija Leikola, proviisori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto10.30–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema II • saumaTon yhTeIsTyö VanhusTenhoIdossa8.00–9.00 23. yrittäjänä vanhustyössä – arkea ja juhlaa? Merja Vihma, yrittäjä, Johanneskoti Oy9.00–10.45 24. Kolmas sektori vanhusten palvelujärjestelmässä järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä? Eija Kilgast, projektijohtaja, Sotainvalidien Veljesliitto ry 25. Vanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijana, Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto10.45–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema III • ToImInTakykyInen Vanhuus8.00–9.00 26. Toimintakykyinen vanhus hoiva-asumisessa, case Kotka Katri Laitinen, geriatri, Jenni Bjong, fysioterapeutti, Sara Haimi-Liikkanen, projektijohtaja, Liisa Roskvist, vt.vanhustenhuollon johtaja9.00–10.00 27. muistisairaiden vanhusten toiminnallinen arki Sanna Mustajoki-Kunnas, Heseva-kodin johtaja, Tuija Epäilys, toiminnanohjaaja, Gaius-säätiön Heseva-koti10.00–11.00 28. Gerontologinen puheterapia: nielemisen häiriöstä kommunikoinnin arviointiin ja kuntoutukseen Peppi Haapala, puheterapeutti, FM11.00–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritTeema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen8.00–9.30 29. Vanhusten suunhoidon haasteet Marjut Komulainen, suuhygienisti, Lahden kaupunki9.30–10.15 30. liika on aina liikaa – ikääntyneilläkin Tarja Levo, projektisuunnittelija, Sininauhaliitto10.15–10.45 31. ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju, tutkija, Ikäinstituutti11.00–12.00 lounas ja näyttelyyn tutustuminen, posteritKAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli12.00–13.00 Vanhustenhoito maalaislääkärin näkökulmasta maalaislääkäri Tapani Kiminkinen 9 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • peRjAnTAi 14.10.2011 ilTApäiVä TeemaT • IlTaPäIVä Teema I • PoTIlasTurVallIsuus VanhusTyössä 13.00–13.45 32. lääkehoidon kokonaisarviointi Leena Ulvinen, proviisori 13.45–14.45 33. Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti – case lapua Martti Luomala, ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkka Eväsoja, vanhustyön johtaja, Leena Ulvinen, proviisori 14.45–15.00 Kahvi, näyttelyyn tutustuminen, posterit Teema II • saumaTon yhTeIsTyö VanhusTenhoIdossa 13.00–14.00 34. mistä syntyy asiakaslähtöinen hoitotyö? Helena Räsänen, vanhustyön päällikkö, Sipoo 14.00–14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit 14.30–15.00 35. Koulutuksella osaamista vanhustyöhön Meeri Puhakka, SHO, TtM, Vanhustyön tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Teema III • ToImInTakykyInen Vanhuus yhteistyön tiedostamattomat voimavarat 13.00–13.20 36. Vanhusten jalkaterveys – keskeinen osa toimintakykyä Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto 13.20–13.40 37. Asiakkaana ikääntynyt näkövammainen Kristiina Miettinen, senioripalvelupäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry 13.40–14.00 38. Vanhusten asumisen paloturvallisuus Kristiina Juvas, projektipäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK 14.00–14.45 39. miten ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä ja häntä avustavia henkilöitä Päivi Topo, akatemiatutkija, dosentti, THL ja Helinä Kotilainen, yliarkkitehti, THL 14.45–15.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit Teema IV • VanhusTen TerVeyden edIsTämInen 13.00–13.45 40. miten ravinto tukee ikääntyneen hyvinvointia Paula Hakala, dosentti, FT, johtava tutkija, KELA 13.45–14.30 41. Vanhusten ihonhoidon erityispiirteet Sirpa Pajunen, toiminnanjohtaja, Iholiitto 14.30–15.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen, posterit KAiKille yhTeinen OhjelmA, euROpAeA-SAli 15.00–15.30 Kongressin päätös parhaan posterin palkitseminen Kotimatkan saatesanat10 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Suulliset esitykset (42–63)TOiminTAKyKyinen VAnhuuSTORSTAi 13.10.2011 KlO 12.45–16.00ensimmäinen kokonaisuus 4 x 15 min klo 12.45–13.4542. Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima)-projekti, 2010–2013 Päivi Tiilikainen, THM, Projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio43. Potilashuoneesta virtuaaliseksi olohuoneeksi Eija Rautasalo, TtT, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu/Diak Itä; Markku Tukiainen, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Tietojenkäsittelyn laitos44. Suuhygienisti-opiskelijat iäkkään ihmisen suun terveyden edistäjinä – kokemuksia Suupirssistä Marja Äijö, TtL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio; Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio45. Kansallisen Terveysarkiston esittely Pirjo Ikävalko, viestinnän asiantuntija, Kela, KanTa-palvelutToinen kokonaisuus 3 x 15 min 14.00–14.4546. Interaktiivinen etäkuntoutus potilaan toipilasajan tukemisessa Marion Karppi, fysioterapeutti AMK, terveystieteen kandidaatti, projektityöntekijä, Raision kaupunki, Tampereen yliopisto /terveystieteiden yksikkö47. Kotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eri toimijoiden yhteistyöllä Outi Korpelainen, th, TtK, TtM-opiskelija, projektikoordinaattori, Toimintakykyisenä ikääntyminen -hanke/ KASTE, Salon kaupungin vanhuspalvelut, Turun yliopisto/ hoitotieteen laitos; Sini Eloranta, sh, TtT, tutkija, Turun sosiaali- ja terveystoimi; Seija Arve, TtT, palvelujohtaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Gerontologisen hoitotieteen dosentti, Turun yliopisto48. Voiko laitoshoidossa oleva ikääntynyt henkilö kuntoutua? Pia Vähäkangas, TtT, projektipäällikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius; Katriina Niemelä, esh, suunnittelija/projektityöntekijä, Oulun kaupunki/Vanhuspalvelut 11 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Kolmas kokonaisuus 4 x 15 min klo 15.00–16.00 49. Kunto – hankkeella haaveista totta Salla Lätti, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Mira Berg, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Paulina Iiskala, fysioterapeutti, kehittämispäällikkö, Laitilan Terveyskoti 50. Ikääntyvien nielemishäiriöt ja ravitsemus – Swallowing difficulties, eating habits and malnutrion among older people in residential care Eeva Lindroos, ETM, lehtori, Metropolia AMK; Riitta Saarela, TtM, johtava ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus; Helena Soini, TtT kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki; Merja Suominen, ETT Helsingin yliopisto; Seija Muurinen, TtT, erikoistutkija, THL; Kaisu Pitkälä, LKT, professori, HY / Yleislääketieteen osasto 51. Ikääntyneiden jalkaterveyden tukeminen – kuvaus hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotoiminnoista palvelutaloissa Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), tohtorikoulutettava, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Riitta Suhonen, TtT, sh, professori (ma.), Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Matti Viitanen, LT, geriatrian professori, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Päivi Voutilainen, TtT, sh, dosentti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki; Helena Leino- Kilpi, THT, esh, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto ja sivutoiminen ylihoitaja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri 52. Maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus Tuulikki Grönberg, TtM-opiskelija, esh, sairaanhoitaja, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö12 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • SAumATOn yhTeiSTyö jA TuRVAlliSuuSpeRjAnTAi 14.10.2011 KlO 10.15–12.15ensimmäinen kokonaisuus 2 x 15 min klo 10.15–10.4553. Päätöksenteko potilaan elämän loppuvaiheessa Tanja Suokari, terveydenhoitaja AMK, TtK; Dinah Arifulla, sairaanhoitaja AMK, TtK; Riitta Suhonen, sairaanhoitaja, TtT, dosentti, professori (ma.); Helena Leino-Kilpi, erikoissairaanhoitaja, TtT, professori, sivutoiminen ylihoitaja (VSSHP)54. Hyvä arki Jalkarannan sairaalassa Elisabeth Siirilä, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J42; Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J41; Ulla Hongisto, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala J32; Marita Salonen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala J22Toinen kokonaisuus 3 x 15 min klo 11.00–12.0055. Suupirssi – hymy mukana Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu56. Arviointihoitaja – mallin kokeilu Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä Heli Lukka, sairaanhoitaja, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Riitta Mikkonen, THM, toimialueylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri57. Saumaton yhteistyö vanhuspalveluissa auttaa ikäkuuloisia ja ammattilaisia Maria Timonen, sosionomi (AMK) -diakoni, kuntoutussihteeri, Kuuloliitto ry 13 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • TeRVeyden ediSTäminen peRjAnTAi 14.10.2011 ilTApäiVä KlO 13.15–14.45 Kokonaisuus 6 x 15 min 58. Ikäihmisten neuvola edistänyt vanhusten kotona selviytymistä Irma Roininen, hum.kand, toiminnanjohtaja, Satakunnan Vanhustuki ry; Ritva Kangassalo, TtL, koulutusohjelmavastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Satakunnan Vanhustuki ry 59. Ammatillisen urakehityksen portaat johtamisen näkökulmasta Marja Haapa-aho, suuhygienisti (AMK), jatko-opiskelija, Metropolia YAMK 60. Kokemuksia muistisairaiden ihmisten keskusteluryhmistä Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Valokuvista säveltäminen lisää muistisairaan henkilön merkityksellistä puhetta Sari Laine, musiikin ohjaaja/toimittaja; Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos 61. Yhteisömusiikkipedagogit – uusia vastuunjakajia vanhustenhoidossa Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 62. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen – tukea käytännön työhön Eija Stengård, PsT, dosentti, yksikön päällikkö, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Pia Solin, YTM, projektikoordinaattori, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos14 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Posterinäyttely (64–84)64. Mobiilipalvelut senioreiden terveyden edistämisessä Reija Kuoremäki, LitM, insinööri (AMK), projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Tuula Nousiainen, KTT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Marja Kankaanranta, KT, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Pekka Neittaanmäki, FT, professori, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta65. Älä riko hoitajaasi -kampanja Irmeli Vuoriluoto, henkilöstöpoliittinen asiamies, Tehy ry66. Kotina sairaala Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J4167. Pyöriikö pillerit? Päivystyssairaalan lääketurvallisuuden kehittämishanke Katri Lönnqvist vs. oh, TTM-opiskelija, Jaana Palviainen, oh, TTM, Eeva Rikkilä-Kettunen, yh, TTM Helsingin Terveyskeskus, Kaupunginsairaala, Haartmanin päivystysyksikkö68. Kotihoidon asiakkaiden suun terveydentilan kartoittaminen sosiaalihammashoidollisella lähestymistavalla Kirsi Autonen-Honkonen, TtM, shg, suuhygienisti Äänekosken kaupunki69. Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni Yrjö Engeström, professori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto; Anu Kajamaa, KM, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto; Hanna Toiviainen, FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Varpu Tissari, KM, projektitutkija; Anna-Liisa Niemelä, FT, projektipäällikkö, Helsingin terveyskeskus; Jaana Nummijoki (yhteyshenkilö), TtM, kotihoitopäällikkö, projektitutkija, Helsingin terveyskeskus, kotihoito-osasto70. Kehittämistyö OSAKE-toiminnan avulla Espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Ulla Valkama, sairaanhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu71. Palveluohjausmallin kehittäminen Neurologisella kuntoutusosastolla Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Susanna Risku, fysioterapeutti, Espoon sairaala; Akvaliina Lacho, toimintaterapeutti, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu72. Muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito TtM tohtoriopiskelija Maija Määttä, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; TtT, dosentti, yliopistolehtori Päivi Kankkunen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; TtT, yliopistotutkija, Tarja Kvist, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Farmasian laitos 15 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 73. Hatanpään puistosairaalan poliklinikan mentorointi Sari Hurmansalo, sairaanhoitaja, hoitotyön asiantuntija, Hatanpään puistosairaalan poliklinikka, Tampereen kaupunki 74. Ikääntyneiden neuvolatoiminta Raumalla Hanna Ämmälä, terveydenhoitaja, projektityöntekijä, Rauman kaupunki; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri 75. Gerontologinen hoitotyö – uudenlaista osaamista koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Sari Teeri, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu; Sirkka-Liisa Karttunen, TtL, opettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu; Pirkko Routasalo, THT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu 76. Näkökulmia ikääntyneen muistipotilaan palveluketjun eheydestä ja tiedonkulusta Susanne Röberg, sh,TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Helena Leino-Kilpi, esh, THT, professori, ylihoitaja (VSSHP sivutoiminen) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Riitta Suhonen, sh, TtT, professori (ma) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos 77. Kotihoidon palvelupaletti – asiakkaan ja työntekijän yhteinen työväline hoidon ja hoivan suunnittelussa Anna-Liisa Niemelä FT, projektipäällikkö, Kotihoito-osasto, Helsingin terveyskeskus, Helsingin kaupunki 78. Yhteistoiminnallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kannelmäen palvelutalossa Heidi Sipiläinen, terveystieteiden maisteri, palvelutalon johtaja, Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, Kannelmäen palvelutalo 79. Ikäihmisten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Heidi Sipiläinen, TtM, TtT-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos 80. Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015 Anne Heikkilä, TtM-opiskelija, aluekoordinaattori Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio 81. Luovat menetelmät hoitotyössä – tiedon, ymmärryksen ja rohkeuden asia Petri Jussila, FL, projektipäällikkö, JAMK; Irmeli Matilainen, TtM, lehtori, JAMK; Teija Häyrynen, LitL, lehtori, JAMK; Leena Pantsu, KL, lehtori, JAMK; Raija Lundahl, FM, lehtori, JAMK 82. Opinnäytetyöt vanhustyön kehittämisen tukena Sirkka-Liisa Palomäki, TtT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Merja Finne, FT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Riitta Ranta, THM, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Kristiina Vaahtera, TtM, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk 83. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus ikääntyneiden näkökulmasta Mari Luonsinen, TtM, sh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Kirsi Johansson, TtT, dosentti, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, yliopettaja; Helena Leino-Kilpi, THT, esh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, professori, laitoksen ja tutkijakoulun johtaja, sivutoiminen ylihoitaja; Heli Virtanen, TtM, TtT-opiskelija, esh, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, koordinaattori (ma) 84. Hyvät ja pahat rutiinit Tuulariitta Ruontimo, ThM, ylihoitaja, Tehyn eettinen toimikunta16 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Tervetuloa kongressiin! Marja-Kaarina KoskinenHyvä kongressin osanottaja,Tervetuloa Vanhustyön vastuunkantajat – kansalliseen kongressiin!Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä ja tulossa suuria muutoksia. Muutospaineita onerityisesti palvelurakenteissa ja toimintaympäristöissä. Ikääntyvän väestön palvelutarpeet javaatimukset kasvavat, joten palveluiden sisältöjä ja tuottamistapoja on myös kehitettävä.Olemme suurella ammattilaisten joukolla, moniammatillisesti, valmistelleet laajan kongressinja ohjelmakokonaisuuden vanhustyössä työskentelevän henkilöstön täydennyskoulutukseksi.Nyt jos koskaan tällaista tapahtumaa tarvitaan. Lukuisissa luennoissa tarkastellaan teemaa japalveluiden tuottamista useista eri näkökulmista. Erittäin arvokkaana lisänä ovat kirjalliset sekäsuulliset posteriesitykset, ja omana kokonaisuutenaan ovat esillä vanhustyön teemaan rakennetutnäyttelyosastot. Yhteistyö ja yhdessäolo tuovat toivottavasti yhteistä suuntaa ja tahtoa koko alantulevaisuuden näkymille.Kongressista odotetaan keskustelevaa ja osallistavaa tapahtumaa. Jos jokainen osallistuja löytäätyöpaikalleen vietäväksi jonkun uuden idean tai hieman paremman käytänteen, olemme onnistuneetvaikuttamaan työtapojen uudistamiseen ja kehittämiseen. Odotamme täällä ja tämän tilaisuudenjälkeenkin teiltä ammattihenkilöiltä palautetta ja kehittämisehdotuksia tulevaisuuden aktiviteettejavarten.Kongressin ohjausryhmän puolesta kiitän kaikkia kongressinonnistumiseen vaikuttaneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneitaja toivotan kaikille osallistujille intensiivisiä päiviä!Helsingissä 13. lokakuuta 2011Marja-Kaarina KoskinenOhjausryhmän puheenjohtajaVanhustyön vastuunkantajat kongressi 17 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 18 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Luentotiivistelmät (1–41) 19 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 1. Päivi Voutilainen, TtT, dosentti, sosiaalineuvos, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaali- ja terveyspalveluosasto elämänlaatua ja parempaa arkea – Sosiaali- ja terveysministeriön iäkkäiden palvelujen kehittämistoimet Johdanto vinvointia edistävien neuvontapalvelujen rahoitusta Väestön ikärakenteen muutoksen hallitsemiseksi vahvistetaan, jotta saadaan aikaan koko maan kat- tarvitaan monia toimia. Sosiaali- ja terveysminis- tava neuvonta- ja palveluverkosto. Toiminnan teriön kehittämistoimien tavoitteena on mahdollisuuksia ehdotettiin varmistettavan myös • edistää ikätasa-arvoa lainsäädännössä, kun sosiaali- ja terveydenhuol- • kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lon lainsäädäntöä uudistetaan. Ehdotusten toi- rakenteita ja sisältöjä iäkkäiden ihmisten meenpano on meneillään.1.5.2011 voimaan tullut tarpeita vastaavasti terveydenhuoltolaki (1326/2010) säätää kunnalle • turvata mahdollisuus kotiin (yksityis- velvollisuuden järjestää alueellaan asuville, van- tai ryhmäkoti) ja arkeen silloinkin, kun huuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terve- toimintakyky ja terveydentila edellyttävät yttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden • tunnistaa suuret palvelutarpeiden aiheuttajat ja Neuvontapalveluihin sisältyisivät: varautua niihin huolella sekä 1) terveellisten elintapojen edistämiseen • turvata iäkkäiden osallisuus niin yksilö- kuin sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn koko yhteiskunnan tasolla. tähtäävä neuvonta Tavoitteiden toteuttamiseksi on valmisteilla monia 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja uudistuksia, joista keskeisimpiä ovat hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveyden edistäminen, ympärivuorokautisen hoidon terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja uudistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden niihin liittyvä varhainen tuki sekä saannin turvaaminen lainsäädäntöä kehittämällä. 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimien ja pal- keskiöön veluiden lisääminen saa pontta myös uudistuvan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus nosti iäkkäi- sosiaalihuollon lainsäädännön myötä2; ennaltaeh- den hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ikäänty- käisyn periaate on yksi keskeinen uudistusta ohjaa- mispolitiikan kärkeen. Suosituksen toimeenpanon va periaate. tueksi asetettiin Ikäneuvo-työryhmä, joka teki eh- dotuksia1 iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edis- Ympärivuorokautisen hoidon reformi tämiseksi. Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohel- ehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa on la toinen keskiössä oleva uudistustarve liittyy selvä palveluaukko. Lapsia hoidetaan neuvolassa, iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautiseen hoi- nuoret saavat palveluja kouluterveydenhuollon ja toon ja huolenpitoon. Ympärivuorokautista hoi- opiskeluterveydenhuollon kautta ja työikäisten ter- toa uudistamaan asetettiin Ikähoiva-työryhmä, veydestä huolehditaan työterveyshuollossa. Elä- jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset a) ikäih- keiän alkaessa suurin osa putoaa ehkäisevien misten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopal- sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. Työryh- velujen rakenteiksi ja toiminnan sisällöksi sekä mä mm. ehdotti, että ikääntyneiden terveyttä ja hy- b) ikäihmisten asumispalvelujen asiakasmak- 2 Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Sosiaalihuollon lain- 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Neuvonta- ja palveluver- säädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön kosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. uudistamistyöryhmän väliraportti. Selvityksiä 2010:19. Saa- Selvityksiä 2009:24. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/ tavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja/nayta/_ nayta/_julkaisu/1421875#fi julkaisu/1514048#fi20 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • sujen määräytymistä koskeviksi linjauksiksi. uudistamistyöryhmässä sekä ns. ikäfoorumissa,Työryhmän piti myös selvittää lainsäädäntö- johon osallistui iäkkäitä ihmisiä, iäkkäiden palve-muutosten tarvetta. Työryhmän keskeiset eh- luiden ja palvelujärjestelmän, kuntien, valvonnandotukset 3 liittyvät a) ympärivuorokautisen sekä vanhusoikeuden asiantuntijoita.hoidon sisäiseen rakennemuutokseen ja b) Kantavaksi ajatukseksi on kirjattu palvelujenasumisen monimuotoistamiseen. toteuttaminen niin, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus elää arvokasta elämää. PalvelujenMolempien asiakokonaisuuksien samanaikaisen on perustuttava tietoon asiakkaan tarpeista, jakehittämisen tavoitteena on lisätä toiminnan on oltava asiakaskeskeistä, laadukas-• koko ikääntyvän väestön tietoisuutta ta ja turvallista. Lisäksi lakiluonnoksessa kootaan asumisen ennakoinnin merkityksestä sekä yhteen eri laeissa olevia iäkkäiden ihmisten pal- mahdollisuuksia tehdä valintoja asumisen veluja koskevia säännöksiä. suhteen tulevia tarpeita ennakoiden Iäkkään oikeus sosiaalipalveluihin sidottai-• ympärivuorokauden hoitoa ja huolenpitoa siin aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tar- tarvitsevien asiakkaiden mahdollisuutta elää peen arviointiin ja sen perusteella laadittavaan ja asua kodinomaisessa ympäristössä, jossa palvelusuunnitelmaan. Päätös palvelujen saa- tarvittava hoito ja huolenpito on turvattu misesta pitäisi tehdä 3 kuukauden kuluessa ha-• järjestelmän yksinkertaisuutta ja selkeyttä. kemuksen jättämisestä. Henkilöllä olisi oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan jaPalvelurakenteen muuttaminen edellyttää saman- kuntoutukseen sosiaalipalveluissa. Terveyden- jaaikaisia toimia asumispalvelujen asiakasmaksujär- sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakinjestelmän kehittämiseksi. Ikähoiva-työryhmä teki terveydenhuoltolaissa.ehdotuksen sekä tavallisen että tehostetun pal- Vahvempi oikeus palveluihin ei olisi rajattuveluasumisen asiakasmaksun määräytymispe- vain ympärivuorokautiseen hoivaan, vaan myösrusteiksi. Ehdotukset perustuvat työryhmän työn henkilön avustamiseen hänen kotonaan ja kodinpohjaksi tehdyn selvityksen esiin nostamiin ongel- ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoi-miin sekä eräiltä osin asiakasmaksutoimikunnan4 minnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisenehdotuksiin ja SATA-komitean5 linjauksiin. Mak- tukea. Iäkkäälle nimettäisiin vastuutyöntekijä, jo-sujen määräytymisperusteita ehdotetaan yhden- ka koordinoisi koko palvelukokonaisuutta ja vas-mukaistettaviksi ja maksun määräytyvän kotona taisi yleisesti siitä, että henkilö saa palvelu- jaannettavan palvelun maksua mukaillen. Näin sik- hoitosuunnitelmiin kirjatut palvelut. Vastuutyönte-si, että asiakasmaksujen määräytyminen on linjas- kijä antaisi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuol-sa palvelurakenneuudistukselle esitetyn suunnan toon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä auttaisikanssa. Keskeiset ehdotukset myös tukevat ny- palvelujen ja muun sosiaaliturvan saantiin liitty-kyisen hallituksen ohjelmaan sisältyvän avo- ja vissä ongelmatilanteissa.laitoshoidon rajanvedon asteittaista poistamista Lisäksi lailla annettaisiin vanhusneuvostoil-koskevan tavoitteen saavuttamista. le nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, jokaErillislaki turvaamaan oikeutta palveluihin koskee iäkkäitä ihmisiä. Kunnan olisi asetettavaMaaliskuussa 2011 julkistettiin luonnos laik- vanhusneuvosto, joka seuraisi ja vaikuttaisi pää-si iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen töksentekoon kunnan eri toimialoilla.saannin turvaamisesta6. Lakiluonnoksen peruslin-jauksia valmisteltiin sosiaalihuollon lainsäädännön Summa summarum Em. kehittämistoimia pannaan toimeen kuluvan vaalikauden aikana. Iäkkäiden ihmisten aseman,3 Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Hoitoa ja huolenpitoa oikeuksien ja palveluiden parantamiselle on täl- ympärivuorokauden. Ikähoiva-työryhmän muistio. Selvityk- lä hetkellä sekä vahva tilaus että oikea aika: me- siä 2010:28. Saatavilla: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_ julkaisu/1554171#fi neillään olevat lainsäädäntöuudistukset, kuten4 Sosiaali- ja terveysministeriö 2005a. Sosiaali- ja terveyden- sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus, huollon maksupolitiikan uudistamista selvittäneen toimi- luovat ainutlaatuisen perustan vaikuttamiselle ja kunnan mietintö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:10. suunnan muutokselle. •5 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA)esitys sosiaalitur- van kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista. 2010.6 Ikääntyneitä koskevan lainsäädännön vahvistaminen (ns. Ikälaki). Saatavilla: www.stm.fi > Vireillä > Lainsäädäntöhank- keet > Sosiaali- ja terveydenhuolto. 21 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 2. Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, esh, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia muistisairaat ihmiset hoito- ja palvelujärjestelmässä Väestötutkimusten mukaan Suomessa arvioidaan valtaisella hoidolla, jossa räätälöidysti käytetään olevan 85 000 keskivaikeasti tai vaikeasti muis- psykososiaalisia menetelmiä, ja näin esimerkiksi tisairasta ihmistä. Lisäksi on noin 35 000 lieväs- vähennetään haasteellisen käyttäytymisen esiin- ti muistisairasta. Näiden ihmisten hoitoon kuluu tymistä. Hoidon laadun sijaan pitää tavoitella 6 % kaikista terveys- ja sosiaalimenoista, jot- asiakkaan ja asukkaan elämänlaatua. Hiljattain ka vuonna 2004 olivat 51,8 miljardia euroa. Yh- valmistunut suomalainen tutkimus osoitti räätä- den muistipotilaan välittömien kustannusten on löidyn kotikuntoutuksen vaikuttavaksi muistipo- arvioitu vuosittain olevan noin 24 000 euroa, ja tilaan kuntoutuksessa. Eri näyttöihin perustuvien kokonaiskustannukset muistisairaiden hoidos- hyvien käytäntöjen saaminen osaksi toimivaa ta nousevat valtakunnallisesti yli 3 miljardiin eu- hoito- ja palvelujärjestelmää vaatii henkilökun- roon vuodessa. Valtaosa (85 %) kustannuksista nan osaamisen (tieto, taito, tahto ja asenteet) liittyy pitkäaikaishoitopaikkoihin, joiden asukkais- lisääntymistä ja johtamiskulttuurin ja -taitojen ta 80 %:lla on jokin muistisairaus. Muistipotilai- muutosta. den määrä, hoidon vaatimukset ja kustannukset Muistisairaudet ja muistisairaiden kohtaami- sekä muistisairauksien yhteiskunnallinen mer- nen ja hoito eivät kosketa vain iäkkäiden ihmis- kitys nostavat muistisairaudet merkittäväksi ten hoito- ja palvelujärjestelmää. Muistisairaita on kansantaudiksi. lähes kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueil- Muistisairaus on iäkkään ihmisen pitkäai- la. Akuuttihoidon henkilökunnalla tulee olla taitoa kaishoitoon päätymisen merkittävin riskitekijä. tunnistaa alkava muistisairaus, kohdata muis- Tutkimusnäyttöä on hyvistä käytännöistä, jotka tisairas ihminen sekä hallita hoitoon ohjaus ja tukevat muistisairaan ja hänen läheisensä arkea, kuntoutus. edistävät kotona asumista ja myös hillitsevät pal- Muistisairas ihminen hoito- ja palvelujärjestel- veluiden käyttöä. Muistisairas ihminen ja hänen mässä on ennen kaikkea ihminen. Jos näemme perheensä tarvitsevat tuekseen nimetyn ammat- hänet ”sinä toisena”, joka ei ole ihminen tuntei- tilaisen, muistikoordinaattorin, joka vastaa hyvin neen ja toiveineen kuten me olemme, päädymme koordinoidusta ja räätälöidystä tuesta. esineellistävään hoitoon. Sen toisessa päässä on Tiedetään, että muistisairaiden elämänlaatua ihmislähtöinen hoito ja tukeminen, joihin vaikutta- ja hyvinvointia voidaan lisätä hyvällä kokonais- vat interventiot pohjaavat. •22 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 3. Hanna Aschan, MBA, THM, vanhuspalveluiden johtaja, Pihlajalinna OyTurvallisuus ja käytännön vanhustyöTurvallinen vanhuus • taloudellinen tilanne • elämänmuutokset jaDiasarjan otsikoita: uudet tilanteetVanhuus – ikä ja asenteet • vähäinen, vaihtuva ja• biologinen ikä kiireinen ammattihenkilöstö• sosiaalinen ikä Vanhuuden tutkimus• toimijuus ja toimintakyky • gerontologia• kulttuurinen käsitys vanhuudesta • geriatriaTurvallisuus ja sen lähikäsitteet Kansallinen ohjaus, palvelutuotanto,• vaara, uhka, pelko, riski vastuut ja valvonta • ministeriöt ja viranomaisetTurvallisuuden tarve • lait ja asetukset• turvallisuus ja turvattomuus • palveluiden laatusuositukset • toimintaohjelmat ja hankkeetTurvallisuusuhkia mm.• sairaudet ja toimintakyvyn Vanhuus voimavarana – mistä turvallinen heikkeneminen vanhuus muodostuu •• avun pyytämisen vaikeus• yksinäisyys 23 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 4. Pirjo Kalmari, VTM, ft, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti yhdessä vahvan vanhuuden puolesta – Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa opittua Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen sen avulla on puututtu useisiin iäkkäiden itsenäi- – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma (2005-2014) syyttä ja turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin kuten käynnistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksen kävelyvaikeuksiin, kaatumisen pelkoon, yksinäi- pohjalta, jonka sisältönä oli terveyttä edistävä lii- syyteen, mielialaan ja eristyneisyyteen. Kävelyvai- kunta. Ohjelmaa edelsi VoiTas-pilottiprojekti, joka keudet ja niiden taustalla oleva heikko lihasvoima tuotti koulutusohjelman ikäihmisten voima- ja ta- ja tasapaino altistavat kaatumiselle. Kaatumin- sapainoharjoittelusta sekä kokosi moniammatilli- en merkitsee pahimmillaan itsenäisen toimin- sen kouluttajaverkoston toteuttamaan paikallista takyvyn menetystä ja riskiä joutua laitoshoitoon. ohjaajakoulutusta. Molempien hankkeiden pää- Säännöllinen yhdistetty tasapaino- ja voimahar- määränä on ollut tukea iäkkäiden kotona asumis- joittelu joko ryhmässä tai kotona suoritettuna on ta vahvistamalla toiminta- ja liikkumiskykyä. osoittautunut tehokkaimmaksi iäkkäiden kaatu- Ohjelman ensimmäisellä kaudella (2005–2009) misten ehkäisyssä (Gillespie ym. 2009, Karink- kehitettiin kotona asuville, toimintakyvyltään anta ym. 2010). Liikkumisongelmat aiheuttavat heikentyneille ja liian vähän liikkuville iäk- myös kaatumisen pelkoa, jota voidaan harjoitte- käille ohjattua voima- ja tasapainoharjoittelua ja lulla vähentää. Ryhmäliikuntaan osallistuminen ulkoilua. Iäkkäille tuotettiin myös matalan kynnyk- lisää sosiaalisia verkostoja, turvallisuuden tun- sen liikuntaneuvontaa. Kehitystyön toteutti Ikäin- netta ja vastavuoroista huolenpitoa. Myös mieli stituutin mentoroimana 35 sosiaali- ja terveysalan virkistyy. Ulkona liikkuminen säilyttää iäkkäiden järjestöä eri puolilla Suomea. Seurannan mukaan toimintakykyä ja integroitumista yhteiskuntaan ja lähes 80 % toimintaan osallistuvista iäkkäistä omaan elinympäristöön. pystyi säilyttämään tai parantamaan voima- ja Ohjelma sai jatkorahoituksen vuosille 2010– tasapaino-ominaisuuksiaan järjestetyn toiminnan 2014. Tavoitteena on juurruttaa iäkkäiden ter- avulla. Myös arkiselviytyminen sekä mieliala ko- veysliikunnan hyviä toimintatapoja yhä useampiin henivat ja iäkkäät saivat uusia ystävyyssuhteita. kuntiin monisektorisella yhteistyöllä ja mentoro- Ohjelmatyön tuloksena kuntiin juurtui pysyviä lii- intimallin turvin. Maksuton mentorointi kohden- kuntapalveluja ja onnistunutta yhteistyötä julkisen tuu 25–30 kuntaan, jotka on valittu ohjelmaan sektorin eri hallintokuntien ja järjestöjen kesken. hakemuksen perusteella. Tietoa hyvistä toimin- Kokemukset toiminnan järjestämisen eri vaih- tavoista, koulutusmahdollisuuksista sekä oppi- ja toehdoista on kiteytetty hyviksi toimintatavoiksi ohjemateriaaleista jaetaan kaikkiin kuntiin. Lisäk- kolmeen oppaaseen. Ohjelma perustui yhdessä si osa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valituista oppimisen ja vertaiskehittämisen periaatteisiin eri kunnista on lupautunut yhteistyöhön ikääntynei- tasoilla. den turvallisuutta parantavan toimenpideohjel- Ohjelmalla on suuri merkitys iäkkäiden fyy- man toimeenpanossa, jota sisäasiainministeriö siselle ja psykososiaaliselle turvallisuudelle, sillä koordinoi. •24 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 5. Mika Palvanen, Lt, erikoistutkija, tapaturmatorjunnan dosentti, UKK-instituuttiVanhusten kaatumistapaturmien ehkäisySuomessa sattui vuonna 2009 lähes 1,1 mil- nittää huomio suojaimien oikeaan muotoiluun jajoonaa tapaturmaa, joista 70 % oli koti- ja va- iskunvaimennusominaisuuksiin.paa-ajan tapaturmia. Yleisin tapaturmien syy on Maailmalla on tehty satoja tutkimuksia siitä,kaatuminen. Kaatumistapaturmia on arviolta lä- miten kaatumisia voitaisiin ehkäistä. Ongelmanahes 400 000 vuosittain. Joka kolmas kotona asu- on kaatumisten taustalla olevien riskitekijöidenva ikäihminen kaatuu ainakin kerran vuodessa, laaja kirjo, ja usein kaatuminen on seuraus-laitoksissa asuvista vuosittain jo noin puolet. Nai- ta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kaa-set kaatuvat useammin kuin miehet ja 10–20 % tumisia ehkäisevistä toimenpiteistä voima- jakaatuu toistuvasti. Joka toinen kaatuminen ai- tasapainoharjoittelun on osoitettu olevan parasheuttaa jonkin vamman. Suurin osa vammoista yksittäinen toimenpide. Se on jopa kustannus-on lieviä, kuten mustelmia, ruhjeita, haavoja, ve- vaikuttavaa yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä. Mui-nähdyksiä ja vamma-alueen kipuilua, mutta pa- ta tärkeitä toimenpiteitä ovat keskushermostoonhimmillaan kaatuminen voi aiheuttaa murtumia, vaikuttavien lääkkeiden vähentäminen, D-vitami-kallovammoja ja jopa kuoleman. Kaatumisen ini ja kalsiumlisä, nopeutettu kaihikirurgia, am-seurauksena kuoleekin vuosittain kolme kertaa mattimaiset kotikäynnit ja kodin riskitekijöidenenemmän ihmisiä kuin esim. liikenneonnetto- minimointi, kenkien liukuesteiden käyttö, lonkka-muuksissa. Vuonna 2009 kaatumiskuolemia oli suojaimet sekä yksilölliseen riskitekijäprofiiliin vai-Suomessa lähes 1200. Näistä 95% oli yli 50-vuo- kuttaminen kokonaisvaltaisesti. Tuntuu loogiselta,tiaita. Iäkkäiden lonkkamurtumia Suomessa on että mitä useampaan riskitekijään ehkäisytoimetvuosittain 7000–7500. Yksi keskeisimmistä en- kohdistetaan, sitä parempia tuloksia saataisiin ai-naltaehkäisevän terveydenhuollon haasteista on kaiseksi kaatumistapaturmia estettäessä. Tieteel-kaatumistapaturmien tehokkaampi ehkäisy van- listä näyttöä tästä kuitenkin on vielä varsin vähän.husväestön määrän lisääntyessä jatkuvasti. Kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä on Kaatumisten ja murtumien taustalla olevat oleellista riskiyksilöiden tunnistaminen ja riskiteki-syyt voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset jöiden minimointi. Jotta kaatumistapaturmien eh-syyt ovat ihmiseen itseensä liittyviä, esimerkik- käisy olisi maassamme nykyistä tehokkaampaa,si huono liikuntakyky, ravitsemus ja harmaakaihi. kannattaa huomio keskittää niihin henkilöihin,Ulkoiset syyt liittyvät elinympäristön turvallisu- joiden tiedetään kuuluvan kaatumisten ja murtu-uteen, kuten huono valaistus, liukkaus ja kom- mien suhteen riskiryhmiin. Kaatumis- ja osteopo-pastumisia aiheuttavat esteet. Kaatumisten ja roosiklinikkatoiminta (Kaaos-klinikka) pyrkii juurimurtumien perussyiden lisäksi on tärkeää oppia tähän. Riskiyksilöihin kohdistuvalla kokonais-tuntemaan myös murtumien ja muiden vammojen valtaisella ja monitekijäisellä ehkäisyohjelmallavälittömät syntymekanismit, jotta esim. ulkoisia voidaan kaatumisia ja niiden seurauksena syn-murtumasuojaimia kehitettäessä osataan kiin- tyviä vammoja vähentää lähes 30 %. • 25 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 6. Marina Kinnunen (sh, Ktt), laatupäällikkö, Vaasan keskussairaala Vaaratapahtuma – syyllistymis- vai oppimisprosessi? ”Septinen potilas ei saanut antibioottia kolmeen Virheistä syyllistäminen estää oppimista ja vai- päivään, lääkemääräyksestä huolimatta.” Vaa- keuttaa virheiden todellisten syiden selvittämi- ratapahtuman jälkeen on helppoa syyllistää ja sen. Virheiden esiin tuomista ja tiedon siirtämistä muistuttaa työntekijöitä olemaan huolellisempia. voidaan helpottaa raportointijärjestelmän avulla, Syyllistäminen vaaratapahtuman seurauksena ei mutta sen lisäksi tarvitaan oppimista tukevaa il- johda toiminnan kehittymiseen. Seurauksena on mapiiriä ja toimintatapoja. helposti saman tapahtuman toistuminen ja vaa- Johtotason ja työntekijätason odotukset eivät ratapahtumista puhumattomuus tulevaisuudes- aina kohtaa, kun tarkastellaan kenellä on vastuu sa. Oppimisprosessi tapahtuman jälkeen johtaa virheistä oppimisessa. Työntekijätasolla nähdään, yhteiseen pohdintaan työyhteisössä, miksi vaa- että johdon tehtävä on tarttua virheisiin, ja johto- ratapahtuma pääsi tapahtumaan. Tapahtuman tasolla koetaan virheistä oppimisen tapahtuvan pohjalta pyritään muuttamaan toimintaa otta- työntekijätasolla. Työntekijät myös usein pitävät en huomioon ihmisen mahdollisuus tehdä virhei- tärkeimpänä työn nopeaa jatkamista, virheen syi- tä. Tällä tavalla on mahdollisuus päästä pysyviin den selvittämisen sijaan. Työntekijöiden on lisäk- muutoksiin ja estää vastaavan vaaratapahtuman si vaikea hyväksyä omia virheitään, joka saattavat toistuminen. johtaa selittelyyn oppimisen sijaan. Tutkimusten mukaan terveydenhuollossa ta- Organisaation virheistä oppiminen voidaan pahtuu paljon vaaratapahtumia ja niistä yli puo- kuvata viisiportaisena prosessina yksilö-, työyh- let olisi ehkäistävissä. Se edellyttää organisaation teisö- ja organisaatiotasolla ja niiden rajapinnoilla. oppimista. Oppiminen käynnistyy usein erehdyk- Työntekijä tekee päätöksen virheen kertomisesta sen, ongelman tai virheen seurauksena, mutta ja myös päätökset mahdollisen uuden tiedon so- tutkimusten mukaan organisaatioissa ei kuiten- veltamisesta omassa työssään. Yksilö- ja työyh- kaan aina opita virheistä. Virhe voi siis toimia he- teisötasolla oppiminen tapahtuu keskustelemalla rätteenä oppimiselle, jos organisaatio antaa siihen ja etsimällä yhteisiä näkemyksiä. Työyhteisöllä tu- mahdollisuuden. Sairaaloissa virheiden vaiku- lee olla valmiudet ja toimintatavat virheistä kes- tukset saattavat olla vakavia, joten ennakoivan kusteluun. Ihannetilanteessa syyllisiä ei etsitä, oppimisen merkitys korostuu. Potilasturvallisuu- vaan toiminnan kehittäminen on yhteinen tavoite. dessa korostetaankin usein virheistä oppimisen Silloin mielenkiinnon kohteena ovat virheen syn- tärkeyttä, tämän mahdollistuminen nostaa oppi- tymisen syyt eikä ainoastaan virheen seurausten van organisaation tunnusmerkit ja organisaation korjaaminen. oppimisen keskiöön. Potilasturvallisuuden parantaminen virheis- Suomessa on useissa sairaaloissa otettu tä oppimalla on haasteellinen, mutta mahdollinen käyttöön virheistä oppimista tukeva tietojärjes- prosessi organisaatioille. Esimerkiksi septisen telmä, vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, potilaan antibiootin unohtamisen taustalla myö- HaiPro. Järjestelmän avulla ammattilaiset voivat tävaikutti lääkitystietojen siirtäminen usean eri ilmoittaa havaitsemiaan virheitä. Avoimuus, luot- tietojärjestelmän välillä, kiire, raportointikäytän- tamuksellinen ilmapiiri ja keskustelu mahdollista- nön ja kirjaamisen kaksoistarkastuksen puuttumi- vat virheistä oppimista. Johdolla on tärkeä vastuu nen yms. Kaikki asioita, joita voidaan kehittää, jos sekä oppimista tukevan ilmapiirin luomisessa et- vaaratapahtumaa seuraa oppimisprosessi syyllis- tä siihen liittyvien prosessien juurruttamisessa. tämisen sijaan. •26 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 7. Jukka Louhija, MD PhD, sisätautien erikoislääkäri, geriatrian erikoislääkäri, vanhusten palveluiden johtaja, EspooVanhus palvelujärjestelmän puristuksissaSuomalaista terveydenhuollon järjestelmää ei merkittäviä ja siis ehdottoman järkeviä. Esimerk-ole suunniteltu vanhuspotilaille. Kun järjestel- kinä Espoon kaupungin ”liukumäkimalli”, jokamää luotiin 1970-luvulla, vain noin 5 % suoma- parantaa akuutin lonkkaleikkauspotilaan toimin-laisista oli yli 65-vuotiaita. Erityistä tarvetta näin takykyä samalla, kun se lyhentää kokonaishoi-pienen ryhmän huomioimiseen ei ollut. Van- toaikaa ja siis kaiken hyvän lisäksi säästäähukset menivät muiden joukossa ja laitostui- kustannuksissa.vat vanhainkoteihin jopa kymmeniksi vuosiksi. Yksinasuva vanhus altistuu huomattavanYli 65-vuotiaiden osuus on nyt lähes 20 %:a ja usein depressiolle ja edelleen paranoidiseen oi-nousee yli 30 %:in ensi vuosikymmenellä. On reiluun. Jotkut haluavat asua yksin, mutta lau-siis pakko havahtua. maeläimenä monet meistä sopeutuvat siihen Senioripotilaan akuutti hoito pyritään länsi- huonosti. Yli viidesosalla ikäihmisistä ei ole lähi-maissa keskittämään yhä enemmän omiin asian- sukulaisia ja ystäväpiiri on harventunut merkittä-tuntijayksiköihinsä. Suomessa ensimmäinen oma västi tai hävinnyt kokonaan. Päivä kuluu kotiapuaakuuttigeriatrinen yksikkö tulee mahdollisesti Jor- odotellessa ja ”yläkerran jengin häirintää” torju-viin 3–4 vuoden kuluttua, jos kaikki menee hyvin. essa. Laitokseen siirrytään ainoana vaihtoehtona,Tarve olisi kuitenkin paljon laajempi. Yhä edelleen kun tilanne ei enää ole inhimillisesti hallittavissa.Suomessa vanhusta siirrellään päivystyksessä Esimerkiksi Skandinaviassa on jo parin vuosi-paikasta toiseen ja päivystyksestä ”jatkohoitoon” kymmenen verran panostettu senioriasumiseen:varsin kirjavilla indikaatioilla. Osaaminen on ob- yhteisölliseen asumismuotoon, jossa ei jää yksin,jektiivisesti ottaen hyvin vaihtelevaa ja keskimää- ja apuakin on helpommin saatavissa sitten, kunrin riittämätöntä. sitä oikeasti tarvitsee. Suomessa tämä on lähes Lääketieteellinen paradoksi on siinä, että van- tuntematon tapa asua, ja kuitenkin, inhimillisyy-hukset jäävät järjestelmässä usein sivuun, kun tensä ja seniorin itsemääräämisoikeutta kunnioit-nuoret ja työikäiset hoidetaan ensin. Kuitenkin tavana asumismuotona usein ylivoimainen.juuri ikäihmisen akuutti ongelma olisi useimmiten Suomalainen palvelujärjestelmä on vinoutu-syytä hoitaa nopeasti ja tehokkaasti ja palauttaa nut eikä pysty huolehtimaan päivystysajan suu-hänet kotiin heti, kun se on mahdollista, riittävällä rimmasta potilasryhmästä, yli 65-vuotiaista.tuella toipumaan. Näin vältyttäisiin lukuisilta infek- Suomalainen asumisjärjestelmä perustuu ”nis-tioilta, jotka pahimmillaan ovat henkeä uhkaavia, kavuorelaiseen” kotona-asumis-kulttuuriin, jos-mutta ennen kaikkea siltä kustannuksiltaan mer- sa omaisilla on usein muita tarpeita vanhuksenkittävältä laitostumistendenssiltä, joka Suomessa asunnolle, ja laitokseen siirtäminen on koko per-on maailman suurin. Suomalainen vanhus on toi- heelle taloudellisesti ylivoimaisesti paras vaih-mintakyvyltään keskimäärin maailman huonoin ja toehto (paitsi ehkä itse vanhukselle). Tai sittenero Skandinaviaan on silmäänpistävän suuri. omaisia ei ole, ja vanhus unohtaa itsensä neljän Seniorin osaava kotiuttaminen vaatii tehok- seinän sisälle ja menee niin huonoon kuntoon,kaan akutologian lisäksi toimivaa geriatrista kun- että kun järjestelmän ja vanhuksen tiet kohtaa-toutusta. Kuntoutus alkaa jo päivystyksessä ja vat, alkaa olla jo myöhäistä tehdä muuta kuinvaatii omat osaajansa. Tulokset tästä toiminnas- siirtyä laitokseen. Tämä tulee muuttumaan, mut-ta ovat paitsi objektiivisen toimintakyvyn paran- ta se vaatii aikaa, kulttuurimuutosta ja ammatti-nuksen osalta, niin myös kustannusten kannalta laisia. • 27 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 8. Kirsi Kiviniemi, TtT, johtaja, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuskeskus Asiakastieto, palveluohjaus ja saumattomat palvelut Viidennes 75 vuotta täyttäneestä vanhusväes- palvelutarpeen arviointiin, ja arvioinnin perusteel- töstä tarvitsee säännöllisesti palveluita. Yli puolet la laadittavaan ja toimeenpantavaan hoito- ja heistä asuu yksityiskodeissaan joko läheisten- palvelusuunnitelmaan. Asiakaslähtöinen palve- sä kanssa tai yksin. Loppuosa 75 vuotta täyt- luohjaus ja saumattomat palvelut edellyttävät täneestä, palveluja käyttävästä väestöstä asuu asiakastietoon perustuvaa johtamista. Johtami- ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon nen todentuu välittömässä asiakasrajapinnassa mahdollistavissa yksiköissä. Tällä hetkellä ympä- ja johtamisen eri tasoilla. rivuorokautista hoitoa toteutetaan niin sanottu- Johtaminen todentuu päätöksenteossa. na laitoshoitona kuten vanhainkotihoito ja hoito Päätökset perustuvat joko analyyttiseen ajat- terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä avohoi- teluprosessiin tai kokonaistilanteiden nopeaan oi- tona kuten ns. tehostettu palveluasuminen ja valtamiseen ja tilanteessa esiintyvien oleellisten ryhmäkotiasuminen. ongelmien havaitsemiseen. Analyyttisessa ajat- Ikääntyvän väestön toimintakyky on parantu- teluprosessissa on tunnistettavissa asiaan/ongel- nut ja oletettavasti paranee edelleen terveyden maan liittyvä tiedon hankinta, tiedon analysointi, ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävillä toimen- tavoitteiden asettaminen, tavoitteen saavuttami- piteillä. Näin ollen yhä useamman iäkkään kan- sen edellyttämä toiminnan suunnittelu eli päätös salaisen on mahdollista asua yksityiskodissaan, sekä toiminnan toteutus ja arviointi. Ikäihmisten ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. 75 vuot- palveluissa tämä tarkoittaa sitä, että on käytet- ta täyttäneen väestön määrän ennakoidaan tävissä tietoa esimerkiksi iäkkäiden asiakkaiden kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aika- toimintakyvystä ja palvelutarpeesta, toteutetuista na. Näin ollen on oletettavaa, että myös ympä- toiminnoista sekä näiden vaikutuksista iäkkäiden rivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakykyyn. iäkkäiden kansalaisten määrä kasvaa. Muistisai- Intuitiiviseen ajatteluprosessiin perustuvalle raudet ja niihin liittyvä dementia ovat merkittävin päätöksenteolle on ominaista kokonaistilanteen syy ympärivuorokautiseen hoidon ja huolenpidon nopea oivaltaminen ja siinä esiintyvien oleellisten tarpeeseen. ongelmien havaitseminen. Taustalla vaikuttavat Ikäihmisten palveluiden tavoitteena on, et- tiedossa olevat faktat, mutta päätöksiä tehtäessä tä jokaisella iäkkäällä ihmisellä on oikeus kotiin, mukana on myös tiedostamattomaan harkintaan oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään se- varastoitunutta tietämystä. kä oikeus mielekkääseen yhdessäoloon toisten Käytännön toiminnassa analyyttinen ja intuitii- kanssa. Iäkkäällä ihmisellä on myös oikeus kat- vinen ajatteluprosessi toimivat päätöksenteossa tavaan jäljellä olevien voimavarojen sekä hoito- ja usein yhdessä ja täydentävät toisiaan. •28 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 9. Mari Kangasniemi, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitosetiikan näkökulma vanhustyön vastuunkantamiseenEi luentotiivistelmää • 29 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 10. Outi Teittinen, projektipäällikkö, Koukkuniemi 2020 -hanke, Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus yhteiskunnalliset yritykset – mahdollisuus vai mahdottomuus? Tampereen kaupungin ja Sitran yhteinen hanke uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yri- ”Koukkuniemi 2020 – Palvelujärjestelmän uudis- tysmallien syntymisen.” Yhteiskunnallinen yri- taminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen tys on yksi keino luoda uudenlaista yrittäjyyttä ja palveluiden kehittämistä” on kolmivuotinen ke- hoivapalveluihin. hittämishanke. Hankkeen yhtenä ja toistaiseksi Yhteiskunnallinen yritys Koukkuniemeen – aja- näkyvimpänä tavoitteena on selvittää yhteiskun- tuksen taustalla keskeisimpänä vaikuttimena on nallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ja perustaa henkilöstön voimaantuminen ja tilan antaminen yritys yhteistyössä Koukkuniemen henkilöstön henkilöstön ideoille ja innovaatiokyvylle. Kaupun- kanssa Koukkuniemen Jukola-taloon. Koukku- ki ei perusta yhteiskunnallista yritystä, sen perus- niemi 2020- hankkeessa panostetaan myös kau- tamiseen tarvitaan motivoituneita ja innostuneita pungin oman toiminnan kehittämiseen. Teemoja ihmisiä. Tavoitteena on, että yritys olisi kokonai- ovat mm. johtaminen ja henkilöstön osallisuuden suudessaan henkilökunnan omistama ja tuottaisi vahvistaminen sekä vaikuttavuus hankinnoissa. ryhmäkotimuotoista asumispalvelua peruskorja- Hankkeen tarkoituksena on tukea muutosta lai- tussa Jukolassa. toshoidosta kohti tehostettua palveluasumista. Muut yhteiskunnallisen yrityksen perus- Koukkuniemen alue on yksi kaupungin tule- tamiseen liittyvät ajatukset koskevat hoi- vista osaamis- ja palvelukeskittymistä, josta löy- vamarkkinoita ja niiden toimivuutta sekä tyy senioriasumista sekä tuettua ja tehostettua palveluinnovaatioita. Hoivapalveluissa on entistä palveluasumista ikäihmisille. Hoiva on pääosin suurempi työvoimapula ja siksi etsitään uusia mal- ympärivuorokautista ja hoidettavat alueen laaja- leja, joilla parannetaan henkilökunnan viihtymistä alaista osaamista tarvitsevia ikäihmisiä. Aluetta työssään ja hakeutumista alalle. Kaupunki halu- avataan vähitellen yksityisille palveluntuottajille, aa edistää monituottajamallin periaatetta Kouk- mutta kokonaisvastuu alueen toiminnoista säilyy kuniemessä. Se tarkoittaa, että osa palveluista on jatkossakin Tampereen kaupungilla. jatkossakin omaa tuotantoa, osa yksityistä ja osa Vuoden 2010 keväällä valmistuneessa Kouk- kolmannen sektorin tuottamaa. Toimivat markki- kuniemen kehittämissuunnitelmassa esitettiin, nat ovat myös asiakkaan etu. Palveluinnovaatiot että ”kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuo- syntyvät kun henkilökunnan ajatuksille annetaan tettavien asumispalveluiden hankinnassa erilai- tilaa. Yhteiskunnallinen yritys voi tässä kannustaa sia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa kaupungin omaa tuotantoa. •30 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 11. Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori, Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopistoVanhusten toimintakyvyn edistäminenYhä useampi elää vanhaksi. Vuonna 1970 Suo- en tasapainon ylläpitäjiä. Pitkään on oletettu,men väestöstä noin yksi prosentti oli yli 80-vuo- että terveydenhuollon antamat liikuntaohjeettiaita, nyt heitä on 3,4 % ja vuonna 2030 heitä ovat liikuntaan kannustavia. Näin ei kuitenkaanennakoidaan olevan 8 prosenttia. Vanhuuden toi- ole. Joka kymmenes vanhus muistaa lääkäriltämintakyvyn tutkimuksen kohderyhmänä on siis saamistaan liikuntaan liittyvistä ohjeista vainerittäin merkittävä väestönosa. kiellon liikkua. Toimintakyvyltään heikenty- Toimintakyvyllä tarkoitetaan yleensä hen- neiden vanhusten aktivoiminen liikuntaan jakilön kykyä itsenäiseen elämään omassa asu- ulkoilumahdollisuuksien tukeminen ovat hyv-inympäristössään. Itsenäisen toimintakyvyn invoinnin ja inhimillisyyden kannalta asioita,keskeinen edellytys on liikkumiskyky. Käve- joihin tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja. Lii-lykyvyn heiketessä, itsenäinen selviytyminen kuntaneuvonta ja vapaaehtoistyö saattavat ollavaarantuu. 80-vuotiasta naisista noin puolet sopivia keinoja.pystyy kävelemään 500 metriä vaikeuksitta, mut- Tutkimustulosten hyödyntäminen, teknol-ta 85-vuotiaista naisista enää noin joka viides. ogisten ja sosiaalisten innovaatioiden syn-Sairauksien hyvän ja oikea-aikaisen hoidon nyttäminen ja käyttöönotto ovat erityisenlisäksi vanhusten terveydenhuollossa ja palvelu- ajankohtaisia kysymyksiä vanhusten toimin-järjestelmässä kuntouttava työote ja vanhusten takyvyn ylläpitämisessä. Tutkimustulokset eivätkannustaminen aktiiviseen elämäntyyliin ovat itsestään siirry uusiksi käytänteiksi, vaan toimin-toistaiseksi parhaita käytössä olevia toimintaky- tatapojen muuttaminen on pitkällinen prosessi,vyn edistämisen menetelmiä. jonka hallintaan tarvitaan oma erityinen asiantun- Liikkuminen on ihmisen perustarve kuten temuksensa ja jonka aikaansaamiseksi on pon-syöminen ja nukkuminen. Ulkoilu ja luonto nisteltava. Tutkimuksen tulee koitua ihmistenovat kaikenikäisille suomalaisille tärkeitä miel- hyväksi. • 31 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 12. Oili Harri-Lehtonen, TtL, kehittämispäällikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry Kuntoutusneuvola ikäihmisen kotona asumisen tukena Iäkkäiden kuntoutusneuvola Edistää iäkkäiden henkilöiden ja ikääntyvien vam- • ikäihmisen toimintakyvyn ja voimavarojen maisten toimintakykyä ja hyvinvointia yksilöllisten arviointi tarpeiden ja kotikunnan palvelutarjonnan pohjalta: • ehkäisevän ja ennakoivan kuntoutuksen • ehkäisee ennenaikaista toimintakyvyn toteutus rajoittumista ja siitä aiheutuvaa riippuvuutta • monitoimijainen yhteistyö • kartoittaa kotona asumisen edellytyksiä ja kuntoutuspalveluiden tarvetta Tavoite ja toiminta • tukee kotona selviytymistä ja arjen sujumista, Lähtökohtina asiakkaan voimavarat, vastuu ja rohkaisee osallistumista keskeinen rooli omassa kuntoutumisprosessissa. • tukee läheisiä, omaisia ja omaishoitajia • edistää ammattihenkilöiden jaksamista ja Toteutus sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen, jär- ammatillista osaamista jestöjen ja palveluntuottajien moniammatillisena • kehittää ehkäisevän kuntoutuksen sisältöjä verkosto- ja yhteistyönä. • koordinoi paikallisia palveluita Kohderyhmä Eläkeikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat neuvolan todettuja sairauksia ja riskitekijöitä ja jotka käyt- palveluita toimintakykynsä ja terveytensä ylläpi- tävät runsaasti terveyspalveluita. Asiakkaita voi- tämiseen, edistämiseen, rajoittumisen ehkäise- vat olla myös ikäihmiset, joiden toimintakyky ei miseen tai riskien varhaiseen tunnistamiseen. ole palannut äkillisen sairastumisen tai tapatur- Toiminnasta hyötyvät erityisesti ne, joilla on jo man jälkeen.32 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Kenelle tuote on tarkoitettu? Ikäihmisten kuntoutusneuvolan alkuperäinen toi-Järjestöt, kunnat ja muut toimijat voivat vapaas- mintamalli kehitettiin valtakunnallisessa projektis-ti hyödyntää materiaaleja iäkkäiden ehkäisevässä sa vuosina 2000–2004. Jatkoprojektissa vuosinakuntoutuksessa. 2005-2007 toimintamalli tuotteistettiin joustavasti muokattavaksi erilaisiin kuntiin ja toimintaympä-Mistä löytyy? ristöihin sovellettavaksi. •Iäkkäiden kuntoutusneuvolan toimintamalli, pal-velukuvaukset, kustannusten laskurit ja muu Yhteystiedotmateriaali löytyvät KeyNet - Iäkkäiden kuntoutuk- www.keynet.fisen verkkopalvelusta osoitteesta www.keynet.fi/Tuotteet/Kuntoutusneuvola 33 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 13. Pirkko Valvanne, fysioterapeutti, toiminnanjohtaja, Suomen Fysiogeriatria Oy Koti kuntoutuksen keskiössä Ei luentotiivistelmää •34 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 14. Pikkarainen, Aila, tutkija, lehtori, THM, KM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, HyvinvointiKotona asuminen – olemista, tekemistä, asumistavai merkityksellistä elämää?Nykyisten vanhuspoliittisten asiakirjojen ylei- pahtumiin ja toimenpiteisiin. Kotikäynnin valmis-sin lause koskenee kotona asumisen edistä- telu aloitetaan yhdessä kuntoutujaryhmän kanssamistä ja tukemista. Puhutaanko asiakirjoissa hyvissä ajoissa etukäteen. Kotikäynnillä pyritäänoikeastaan kotona asumisesta vai tarkoitetaan- kodin kaikkia vahvuuksia ja mahdollisuuksia ra-ko todellisuudessa palvelujen järjestämistä tai kentamaan yhdessä kuntoutujan ja hänen läheis-kapeimmillaan jopa kotiin hoitamista? Mitä ikään- tensä kanssa. Kotona asumisen jatkuvuuden jatyneen ihmisen kokonaisvaltainen ja merkityk- tulevaisuuden omaehtoinen suunnittelu on ko-sellinen kotona asuminen tarkoittaa kaikessa tikäynnin keskeinen tavoite. Toiveikkuuden ra-monimuotoisuudessaan? kentaminen ja valintojen pohtiminen edesauttaa Kotona asumista voidaan tarkastella objek- iäkkään asujan omien valintojen tekemistä ja li-tiivisesti esimerkiksi asumismuotona, asunnon sää uskoa tulevaisuuteen. Yhteinen dialogi auke-kuntona tai asunnon esteettömyytenä ja turvalli- aa esimerkiksi kysymyksillä Mikä sinua erityisestisuutena. Kuitenkin tilasta, paikasta ja asunnosta ilahduttaa omassa kodissasi ja sen lähiympäris-tulee koti vasta yksilöllisen subjektiivisen elämi- tössä? Mikä sinua huolettaa tai mietityttää tälläsen ja kokemisen kautta – koti on ensisijaisesti hetkellä kotona asumisessa tai tulevaisuudessa?oman identiteetin rakentumisen paikka. Koti on- Mitä haluaisit kertoa kodistasi ja esitellä meille?kin koti vasta asujan itsensä määrittelemänä ja Voimaannuttava asiakaslähtöinen kotikäyn-kokemana. Koti ei myöskään rajoitu ulko-oveen, ti sisältää neljä teemakokonaisuutta, joista yksi-vaan siihen kuuluvat sisääntulot, portaikot, pihat löllisesti valitaan asiakkaalle sopiva kokonaisuusja varastot sekä rakennettu lähiympäristö naapu- hänen näkemyksensä ja toiveidensa mukaan. En-rustoineen ja luontoympäristöineen. Koti on teke- simmäinen teema koskee (1) kodin merkityksiämisen ja kokemisen paikka, jossa oma identiteetti (meaning of my home) ja kodin syntyprosessia:saa vahvistusta oman elämäntavan ja asumistyy- Kerro kodistasi, miten tästä tuli aikoinaan sinunlin kautta. Kodissa käsitellään oman elämän niin kotisi? Oletko mielestäsi kotiutunut tänne? Mitkämenneitä tapahtumia kuin jokapäiväisiä tilantei- asiat voivat täällä mielestäsi muuttua? Mistä voi-ta sekä kohdataan itselle merkityksellisiä ihmisiä. sit luopua? Toinen teema koskee (2) kotona te-Koti on paikka, jossa oma ikääntyminen kohda- kemistä eli kodin käytettävyyttä (usability), jollointaan asteittain, hellävaraisesti ja konkreettisesti. ikääntynyt asuja kuvaa päivittäistä tekemistään,Kodissa koetaan parhaimmillaan selviytymisen, tekemisen paikkoja ja niiden toimivuutta niin ker-onnistumisen ja hallinnan tunteita – autonomisuu- tomalla kuin näyttämällä (esim. kodin läpikäve-den peruselementtejä, jotka antavat elämälle tur- leminen). Seuraava teema koskee (3) asunnonvaa ja mielekkyyttä. kuntoa ja asujan tyytyväisyyttä asuntonsa varus- Kotona asumista tarkastellaan Kelan koordi- tuksiin (satisfaction). Samalla voidaan pohtia teh-noimassa ja rahoittamassa ikääntyneiden kun- tyjä korjauksia ja tarvittavia tulevia muutoksia.toutushankkeessa (IKKU-hanke 2009–2013, Yleensä vasta viimeisenä pohditaan (4) asunnonwww.ikku.info) hyvin monimuotoisesti. Kuntou- esteettömyyttä ja turvallisuutta (accessibility). Ai-tusvuoden aikana jokaisen kuntoutujan koto- kaisempien keskusteluteemojen kautta nämä-na vieraillaan kaksi kertaa yhdessä kotikunnan kin teemat otetaan vastaan avoimemmin, koskaja kuntoutusta toteuttavien kuntoutuslaitoksen asuja voi kokea olevansa se, joka päättää ja jol-edustajien kanssa. Kotikäynti toteutetaan asia- le parhaimmillaan aikaisempien keskustelutee-kaslähtöisesti ja voimaannuttavasti ja sen teemat mojen kautta on tullut tunne omasta oikeudestalinkittyvät vahvasti kaikkiin kuntoutusvuoden ta- valita ja olla asiantuntija omassa kodissaan koti- 35 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • käynnillä. (Soveltaen Oswahl & Wahl 2005, Row- tempoa kunnioittavaa. Samalla omaisten huo- les & Chaudhury 2005, Fänge 2008, Iwarsson & lia voidaan hälventää selkiyttämällä heidän konk- Slaug 2008.) reettista rooliaan läheisensä kotona asumisen Voimaannuttavalla ja asiakaslähtöisellä koti- tukena. Lisäksi voidaan rakentaa yhdessä tarvit- käynnillä voidaan käyttää vahvistavia, korjaavia, tavia vaihtoehtoisia, asiakasläheisiä tukimuotoja palauttavia ja luopuvia gerontologisen kuntou- tulevaisuutta varten. Loppujen lopuksi kodin tu- tuksen lähestymistapoja. Peruslähtökohta on, et- lee olla koti kaikissa elämänvaiheissa ja elämän- tä kaikkien kotikäynnille osallistuvien toiminta on tilanteissa. • asiakasläheistä, tasavertaista ja asujan toiminnan36 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 15. Eija Haavisto, Ft, toiminnanohjaaja, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, kehittämispalvelut, Toimiva kotiToimiva koti – tietoa esteettömästä ja turvallisesta asumisestaToimiva koti on esteettömän ja turvallisen asumisen us on erityinen riski kaatumiselle. Toimiva koti tar-sekä niihin liittyvän teknologian näyttely ja informaa- joaa olemassa olevaa tutkimustietoa tapaturmien jatiokeskus. Se on Helsingin kaupungin Sosiaaliviras- kaatumisten ehkäisystä, tasapainokykyä edistäväs-ton Kehittämispalvelujen yksikkö. Aloite näyttely- ja tä lihasvoimaharjoittelusta, inkontinenssin haittojenneuvontatoiminnan tarpeesta tuli kaupungin ter- vähentämisestä sekä ravinnon, lääkkeiden ja liikun-veysvirastosta. Hankeselvityksen perusteella teh- nan hyvinvointia edistävistä vaikutuksista jne.dyn projektin tuloksena toiminta alkoi 1.8.1998. Näyttelyssä on konkreettisesti kokeiltavia Toimivan kodin palvelut on tarkoitettu kaikille, apuvälineitä mm. liikkumiseen ja päivittäisiin ar-joita kodin esteettömyys, turvallisuus ja toimivuus kiaskareisiin sekä kalustus- ja sisustusideoita es-kiinnostavat. Se on havainnollinen tutustumiskohde teettömyyden toteuttamiseen kotiympäristössä.sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä asun- Toimiva koti tuo aktiivisesti esille viimeisin-torakentamisen suunnittelijoille ja näiden alojen tä kotiin soveltuvaa teknologiaa. Tutustuttavanaopiskelijoille, eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen sekä on laitteita, keinoja ja ratkaisuja, joilla kotona asu-palveluasumista tai senioriasuntoja suunnittelevien van vanhuksen vaaratilanteita, tapaturmia, tur-projektiryhmien edustajille. Kävijöitä on vuosittain vattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä voidaannoin 4300, jotka tulevat eri puolilta Suomea ja myös vähentää. Näyttelyssä on mm. fyysistä turvallisuut-ulkomailta. ta, koskemattomuutta, palo- ja sähköturvallisuut- Toimivassa kodissa on tilaa noin 300 m², joka si- ta, tarvittaessa nopeaa avun saantia, yhteydenpitoasältää kaksi malliasuntoa, luentotilan sekä näyttely- omaisiin ja ystäviin edistäviä ratkaisuja. Muistin,huoneita. Näyttely toteutetaan yhteistyössä 60–70 ajanhallinnan ja kognition apuvälineet, virikeohjel-yrityksen kanssa. Toimintaideana on olla puolu- mat, pelit, äänitettävät valokuva-albumit, puhettaeeton taho, joka tarjoaa kokeilupaikan sekä tietoa korvaavat laitteet, kosketusnäyttöiset tietokoneet,markkinoilla olevista tuotteista ja ratkaisuista sekä internet-sovellukset ja ympäristönhallintalaitteetniiden hankintaprosesseista, -paikoista ja -kustan- ovat tuotteita, joista vanhuksen kotiin voi löytyä kei-nuksista. Vuosittain vaihtuvan näyttelyn perusajatus noja heikentyneen toimintakyvyn tietyn osa-alueenon esteetön ja turvallinen asuminen. Lisäksi jokai- kompensoimiseen.sen vuoden näyttelyssä on esillä jokin erityistee- Näyttelyteemojen suunnittelussa ja toteutuk-ma. Tarkoituksena on saada esille alan uusimmat sessa Toimiva koti on jo vuosien ajan pyrkinyt te-innovaatiot ja koota niistä asiakkaiden tarpeisiin kemään tiivistä yhteistyötä yritysten ja julkistensoveltuvia käytännöllisiä ja toteuttamiskelpoisia ko- palveluntuottajien sekä kolmannen sektorin toi-konaisuuksia. Teemoihin perustuen järjestetään ta- mijoiden kanssa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä.pahtumia ja koulutusta yleisölle ja asiantuntijoille. Potilas- ja kansalaisjärjestöiltä, esim. Vanhustyön Toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvin- keskusliitolta ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitol-vointia. Vanhenemisen tuomat muutokset toimin- ta on saatu paljon uutta tietoa asiakkaiden tarpeis-takyvyssä vaativat myös muutoksia kotiin. Koti on ta. Yhdessä toimimalla on opittu jakamaan ja myösihmiselle merkityksellinen, voimakkaasti hyvinvoin- jalostamaan erityisosaamista sekä saatu lisää sisäl-tia ja elämänhallintaa tukeva asia. Elämänhallintaan tötietoa asiakkaiden palveluun.liittyy vanhuksilla kiinteästi tunne turvallisuudesta ja Toimivan kodin visiona on olla Helsingin kau-tieto siitä, ettei jää yksin, eikä ilman apua vaikeuk- pungin ja Sosiaaliviraston kansallisesti ja kan-sien kohdatessa. Muutosten tekeminen vanhuksen sainvälisesti merkittävä esteettömän ja turvallisenkotona on kodin mukauttamista asukkaansa muu- asumisen ja siihen liittyvän viimeisimmän teknolo-toksiin, se on osa kodin normaalia ylläpitoa ja kodin gian esittelijä ja testaus/tutkimusalusta. Vanhustentunnun säilyttämistä. toimintakykyistä kotona asumista edistävien ratkai- Kaatuminen ja kompastuminen ovat yleisimmät sujen esittely on yksi Toimivan kodin toiminnan tär-ikäihmisten kotitapaturmien aiheuttajat. Muistisaira- keimmistä osatavoitteista. • 37 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 16. Hilkka Linderborg, sosiaalityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto, IkäMAMU-toiminta ikääntyvät maahanmuuttajat ja Suomi Suomessa asui vuoden 2010 lopussa 167 954 ikäihmisten tarpeista. Kronologisen iän mukai- ulkomaan kansalaista. Vuonna 1990 vastaava nen vanhuus saattaa alkaa aikaisemmin johtuen luku oli vain noin 26 000. Tilastointitapana käy- muun muassa alhaisemmasta eliniän odotteesta tetään myös vieraskielisten määrää, jolla tarkoi- valtaväestöön verrattuna. tetaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea Iäkkäistä tai ikääntyvistä maahanmuuttajis- äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Sosiaali- ja ter- ta puhuttaessa tarkka ikäraja on ongelmallinen, veyspalveluiden kannalta on merkityksellisempää koska kantaväestöön verrattuna monet maahan- tiedostaa kieliryhmät kuin kansalaisuus. Vuo- muuttajataustaiset – erityisesti ei-länsimaalais- den 2010 lopussa vieraskielisiä henkilöitä oli yh- taustaiset – ikääntyvät valtaväestöä nopeammin. teensä 224 388 (vuonna 1990 määrä oli 24 784), Ongelmia tuottaa myös se, ettei kaikilla erityises- joista suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat ve- ti humanitaarisin perustein Suomeen muuttaneilla näjän- (54 559), viron- (28 493), somalin- (12 985), iäkkäillä henkilöillä välttämättä ole tiedossa täs- englannin- (12 855) ja arabiankieliset (10 415). mällistä syntymäaikaa. Todellinen ikä saattaa olla Kuvaavaa Suomen maahanmuutolle on, et- joko alempi tai korkeampi kuin mitä maahantulo- tä venäjää äidinkielenään puhuvat muodostavat asiakirjoista ilmenee. Lisäksi rankat kokemukset, selkeästi suurimman yksittäisen kieliryhmän, kun heikko ravitsemus ja muut henkilökohtaiset mene- taas muut etniset, kielelliset, kansalliset ja kult- tykset edistävät maahanmuuttajaikäihmisten van- tuuriset ryhmät ovat kooltaan melko pieniä. Ti- henemista ikäisiinsä kantaväestöön verrattuna. lastointitavasta huolimatta edellä mainitut luvut Käsitys siitä kuka on vanha tai mitkä tekijät antavat käsitystä siitä miten lyhyen ajanjakson kuuluvat vanhenemisen kriteereihin vaihtelevat eri aikana Suomi on muuttunut monikulttuurisem- kulttuureissa. Myös käsitys vanhana olemisesta paan suuntaan. Vasta 1990-luvulla Suomi muut- ja siitä mitä kaikkea se pitää sisällään vaihtelee. tui maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Pohjoismaissa olemme tottuneet siihen, että oi- Voimakkaimmat ulkomaalaisten määrän kasvun keudet ja velvollisuudet ovat kytkettynä kronolo- vuodet olivat 1991–1993. Kasvun takana olivat giseen ikään (vrt. 65 vuoden yleinen eläkeikäraja). pääasiassa turvapaikanhakijat sekä entisen Neu- Muissa kulttuureissa saattaa tiettyyn sukupol- vostoliiton alueelta tulevat inkerinsuomalaiset ja viryhmään kuuluminen olla ratkaisevammassa muut suomalaistaustaiset paluumuuttajat. Muun- asemassa. Jonkun katsotaan olevan vanha, kun kielisiä on tullut yhä enemmän myös avioitumisen hänen ensimmäinen lapsenlapsensa syntyy tai ja muiden perhesyiden vuoksi sekä työn ja opin- kun hän ei enää jaksa tehdä ruumiillista työtä. tojen takia. Syksyllä 2011 voimaan astuva uusi kotoutu- Suomessa iäkkäällä tarkoitetaan 75 vuot- mislaki painottaa haavoittuviin ryhmiin kuuluvi- ta täyttänyttä henkilöä. Maahanmuuttajavanhuk- en syrjäytymisen ehkäisyä. Haavoittuvilla ryhmillä set muodostavat vielä pienen ja näkymättömän tarkoitetaan vammaisia, vanhuksia ja vaikeassa ryhmän valtaväestön ikäihmisiin verrattuna. Ti- tilanteessa eläviä naisia ja lapsia. Maahanmuut- lastokeskuksen mukaan vuoden 2010 lopussa tajavanhukset eivät edusta yhtä homogeenista Suomessa asui 2 252 yli 75-vuotiasta henkilöä, ryhmää. Eri kieli-, kulttuuri- ja uskontoryhmien si- jonka äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai sällä vallitsee erilainen käsitys vanhuspalveluista saame. 65–74-vuotiaita henkilöitä oli vastaavas- ja -hoivasta. Kansainvälisten kokemusten perus- ti 4 903 ja 55–64-vuotiaita 15 041. Osa heistä on teella ikääntyvät maahanmuuttajat ovat useissa ikääntynyt Suomessa, kun taas osa on muuttanut Euroopan maissa aliedustettuina vanhuspalve- maahan iäkkäinä. Maahanmuuttajataustaisten luissa, sillä muun muassa kulttuuriset perinteet vanhusten tarpeet elämän viimeisimpien vuosien ja odotukset hyvästä hoidosta määrittävät pitkälti suhteen eivät poikkea merkittävästi valtaväestön miten paljon iäkkäät maahanmuuttajat käyttävät38 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • julkisia vanhuspalveluita. Monesti kyse on poh- siin jäävät etäisiksi. Koska omankieliset yhteisötjimmiltaan tiedon puutteesta. Omaehtoinen avun ovat vielä pieniä, sosiaalinen tukiverkosto jää ko-hakeminen on kielitaidottomana vaikeaa, ja kun vin köyhäksi.ei tunneta palvelujärjestelmämme suomia mah- Monilla on vaikeuksia päästä uudessa koti-dollisuuksia, ei niistä osata myöskään kysyä. Mitä maassa alkuun ja tilannetta pahentaa se, ettäharvempi ikääntyvä maahanmuuttaja käyttää yh- yhteiskunnan vastaanotto ei aina ole paras mah-teiskuntamme vanhuspalveluita, sitä vähemmän dollinen. Paineet voivat olla kovat ja ne voivatpalvelujärjestelmämme joutuu miettimään uusia purkautua erilaisina mielenterveysongelmina. Li-toimintatapoja myös tämän uuden asiakasryh- säksi maahanmuuton aiheuttama stressi saattaamän tavoittamiseksi. tilapäisesti heijastua henkilön lähimuistiin. Useis- Monet ikääntyvät maahanmuuttajat tulevat sa Euroopan maissa, joissa maahanmuutto on jomaista, joissa perheellä on keskeisempi rooli kuin vuosikymmenien ajan ollut osa todellisuutta, ovatSuomessa sosiaalisen ja taloudellisen tuen osal- terveyspalveluiden tarjoajat kehittäneet jousta-ta. Perhe merkitsee maahanmuuttajavanhuksil- vampia palvelumuotoja, jotka paremmin vastaa-le samaa turvallisuutta, jota meille suomalaisille vat iäkkäiden maahanmuuttajien erityistarpeisiin.tarjoavat erilaiset vanhuksille suunnatut kunnalli- Tämä koskee erityisesti ensimmäisen sukupol-set ja yksityiset palvelu- ja laitosasumismuodot. ven maahanmuuttajia, jotka eivät hallitse uudenMonelle maahanmuuttajaperheelle on käsittämä- kotimaan valtakieltä ja jotka tunnetasolla pidät-töntä erottaa vanhus muusta perheestä vain sen täytyvät omassa turvallisessa kulttuurissaan. Onvuoksi, että hän on tullut vanhaksi. Suomalainen huomattu, että ottamalla heidän etnis-kulttuurisetkaupunkikulttuuri, jossa naapurit eivät edes ter- taustansa huomioon, palveluiden tarjonnassa onvehdi toisiaan, näyttäytyy kylmänä ja vieraana. päästy molempia osapuolia paremmin tyydyttä-Sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä kaivataan, vään lopputulokseen. •mutta kielitaidon puuttuessa kontaktit suomalai- 39 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 17. Seija Ritala, johtava hoitaja, Ylöjärven kaupunki Terveyskioski kauppakeskuksessa ylöjärvellä Diasarjan otsikoita: • Terveyskioski konseptina • Palveluvalikoima • Terveyskioskihanke Ylöjärvellä • Toteutunut toiminta • Hankkeelle asetettuja tavoitteita • Arviointitutkimus40 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 18. Valtokari Pirjo-Liisa, bioanalyytikko, HUSLABVanhusten verinäytteenottoIkääntyvien osuus terveydenhuollon palvelujen vaikuttaa myös hänen psyykkinen ja fyysinenkäyttäjinä on voimakkaassa kasvussa väestöen- kuntonsa.nusteiden valossa. Verikokeita käytetään apu- Dokumentoidussa näytteenoton perehdytyk-na sairauden diagnosointiin, hoidon määrittelyyn sessä käydään läpi kaikki laskimonäytteenotonsekä terveydentilan seurantaan, joten laboratori- tekniikat. INR-mittaus pikamittarilla on lisännytopalveluja tarvitaan tukemaan vanhusten hyvin- tarvetta perehdyttää muuta terveydenhuollonvointia ja jaksamista. henkilökuntaa ihopistosnäytteenottoon. Hoitaja Verinäytteenotto on hajautettu monelle am- voi myös joutua ohjaamaan vanhusta verensoke-mattiryhmälle. Kotisairaanhoidossa sairaanhoitajat rin mittaamisessa, joten hänen on hyvä tuntea tä-ja terveydenhoitajat ottavat verinäytteitä kotona. mä tekniikka.Terveysasemien ja sairaaloiden näytteenotosta Näytteenottaja varmistaa esivalmistelun on-huolehtivat laboratoriohoitajat tai näytteenottoon nistumisen ja tekee kommentit poikkeamista.perehdytetty muu henkilökunta. Jotta saisim- Vanhuksen asennon on oltava tukeva ja mukava,me laadukkaita näytteitä, on jo koulutusvaihees- unohtamatta näytteenottajan ergonomista asen-sa kiinnitettävä erityistä huomiota näytteenoton toa. Vanhuksilla verenkierto on heikentynyt ala-preanalytiikkaan teknisen osaamisen lisäksi. raajoissa. Siksi alaraajanäytteenottoon liittyvän Näytteenotto on vuorovaikutustilanne, jossa tulehdus- ja tukosriskin näytteet otetaan nilkanasiakasta kohdellaan kunnioittavasti, avoimes- ja jalkaterän laskimoista vain, jollei näytteenottoti, rehellisesti ja tasa-arvoisesti. Näytteenottajan muualta onnistu. Tähän tarvitaan myös hoitavanammattitaito ja empaattinen suhtautuminen lisää- yksikön lupa.vät luottamusta ja auttavat hyvän vuorovaikutuk- Puristussidettä käytetään vain suonen etsi-sen syntymisessä. miseen. Vanhuksilla ihonalainen kudos on vä- Näytteenoton tulee olla mahdollisimman hentynyt ja puristussidettä asetettaessa onmiellyttävä ja kivuton kokemus asiakkaal- huomioitava, ettei lukkokohdan alle jää ihoa. Sidele. Kivun lievityksessä voidaan käyttää puu- asetetaan ohuen hihan tai kangaskaistaleen pääl-duteaineena esimerkiksi Emlaa, lidokainiin ja le. Jos puristusside on pitkään kiristettynä, voi seprilokaiinin seosta. Näytteenottokohdan lämmit- aiheuttaa muutoksia näytteen koostumuksessa,täminen 3–10 minuuttia 39–42 asteisella vedellä mutta myös mustelmia vanhuksille.parantaa suonten löytymistä ja lievittää osaltaan Näytteenottokohdan puhdistamiseen käytet-pistoskipua. Jännitystä, pelkoa ja kipua voidaan ty denaturoitu 80 % alkoholi voi ohutihoisille ai-vähentää, jos tuttu ja turvallinen henkilö on mu- heuttaa punoitusta, jolloin voi käyttää tarvittaessakana tukemassa. Vanhuksen oman äidinkielen vettä.käyttäminen vähentää avuttomuuden ja turvat- Näytteet pyritään saamaan ensimmäisellä pis-tomuuden tunnetta. tolla. Jos laskimot ovat pienet ja hauraat tai tie- Potilasohjaus auttaa vanhusta valmistautu- detään, ettei vakuumitekniikka onnistu, otetaanmaan oikein tutkimuksiin. Näytteenottotilanne näytteet avotekniikalla. Vanhuksen käsi saattaapyritään vakioimaan sellaisten preanalyyttisten liikkua ja vapista näytteenoton aikana, jolloin sii-tekijöiden suhteen, jotka vaikuttavat tulokseen ja pineula on käyttökelpoinen valinta.joihin voidaan vaikuttaa. Esivalmistelulla voidaan Näytteenottoputket otetaan kansainvälisenvakioida paasto/ravinto, kofeiinipitoisten nautin- suosituksen mukaisessa järjestyksessä, jollointoaineiden ja alkoholin nauttiminen, tupakointi, estetään näyteputkien sisältämien lisäaineidenfyysinen ja psyykkinen rasitus, lääkkeiden naut- siirtyminen putkesta toiseen tai kudosnesteentiminen, näytteeottoasento sekä -aika. Vanhuk- pääsy hyytymistutkimusputkiin. Putkien merkit-sen näytteenoton esivalmistelun onnistumiseen seminen on tärkeää, sillä nimettömiä ei analy- 41 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • soida. Myös kotisairaanhoitajien on identifioitava kotisairaanhoitajat tarvitsevat riittävän laaja-alai- näytteet heti asiakkaan luona. sen ja pitkäaikaisen perehdytyksen pystyäkseen Näytteenoton jälkeen vuoto tyrehdytetään ottamaan laadukkaita verinäytteitä seniorikansa- painamalla. Aika on pidempi, jos vanhus käyt- laisistamme. • tää verenohennuslääkettä, hänellä on matalat trombosyytit tai muuten vuototaipumusta. Ylei- Lähteet sin laskimoverinäytteenoton komplikaatio on Tuokko – Rautajoki – Lehto: Kliiniset laboratori- mustelma, mutta vanhus saattaa pyörtyä tai saa- onäytteet – opas näytteidenottoa varten. Tammi da sairauskohtauksen näytteenoton yhteydessä. 2008. Kaikki näytteenottajat on perehdytettävä anta- Procedures and Devices for the collection of maan ensiapua. Huonovointista, iäkästä potilasta Diagnostic Capillary Blood Specimens. Appro- ei saa jättää yksin kotiin, vaan hänet toimitetaan ved Standard – Sixth Edition. H04 -A6. Villanova, päivystysvastaanotolle. PA, 2004. Procedures for Collection of Diagnos- Vanhusten näytteenotto on yhtä haasteellista tic Blood Specimens by Venipuncture. Approved ja taitoa vaativaa kuin pikkulasten. Erityisesti yk- Standard – Sixth Edition, H3 – A6. Villanova, PA, sin vanhusten kotona käyvät näytteenottajat ja 2003.42 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 19. Liisa Lehto, labhoit., TtM, vieritutkimusasiantuntija, Oulun yliopistollinen sairaalalaadukas vieritutkimusVieritutkimuksilla (point-of-care test = POC test) vieritutkimuslaitteiden harmonisointi, laadun-tarkoitetaan tutkimuksia, jotka suoritetaan var- varmistus, kaksiportainen, vuorovaikutteinensinaisen laboratorion ulkopuolella eli hoitoyksi- koulutusjärjestelmä, tulosten tallentaminen jaköissä, lähellä potilasta. Niiden tavoitteena on kustannukset.tuloksen välitön käyttö hoitopäätöksissä (vanha Toiminnallista laatua tutkittiin vuonna 2008nimi ”pikakoe”). Oys:n pilottihankkeessa olevien osastojen yh- Viimeisten 20 vuoden aikana vieritutkimusten dyshenkilöiden haastatteluilla, joiden tavoit-käyttö on laajentunut voimakkaasti. Tähän ovat teena oli tutkia vieritutkimusasiantuntijanvaikuttaneet sekä kliiniset tarpeet saada labora- roolia koulutusprosessin onnistumisessa. Haas-toriovastaukset nopeammin että teknologian ke- tattelututkimuksen teemat käsittelivät koulutuk-hittyminen. Tavallisimpia vieritutkimuksia ovat sen toteutusta ja sisältöä, vieritutkimustoiminnanveren glukoosin ja tromboplastiiniajan määrit- käyttöönottoa sekä sen vaikutusta yhdyshen-täminen sekä virtsan kemialliset seulonnat ja ras- kilöiden toiminnassa. Myös pilottihankkeeseenkauskokeet. Mikrobiologisista vieritutkimuksista osallistuvien yksiköiden koulutetuille hoitajilletavallisin on A-streptokokin osoitus nielusta. tehtiin kysely oman yksikkönsä vieritutkimusyh- Jotta toiminta olisi laadukasta, ammattihen- dyshenkilön antaman ohjauksen toteutumisesta.kilötkin tarvitsevat ohjausta. Vuonna 2006 al- Teknistä laatua tutkittiin vertaamalla Oys:noitettiin PPSHP:n alueella vieritutkimustoiminnan laboratoriohoitajien ja vieritutkimuspilottihank-kehittäminen pilottihankkeella, jonka tavoitteena keeseen osallistuvien osastojen hoitajien määrit-oli kehittää toimintaa siten, että glukoosimäär- tämien veren glukoosikontrollinäytteiden tuloksiaitykset ovat kokonaisuutena hallinnassa, klii- kahdella eri aikajaksolla. Oulun kaupungin erinisesti tarkoituksenmukaisia, tulokset täyttävät yksiköiden hoitajien, Oys:n sisätautien klinikanlaatuvaatimukset ja ne löytyvät laboratorioti- hoitajien ja laboratoriohoitajien tekemien kontrol-etojärjestelmästä. Hankkeen tuloksena luotiin linäytteiden tuloksia on myös verrattu kahdella eriei-laboratorioammattilaisille suunnattu uusi ko- aikajaksolla. Oys:n sisätautien klinikan hoitajienkonaisvaltainen malli vieritutkimusten järjestämis- tekemien kontrollinäytteiden tuloksia ennen ja jäl-een, jossa erityisesti painotetaan kaksiportaista keen koulutusta on myös verrattu.vuorovaikutteista kouluttamista. Tänä päivänä Kaksiportainen, vuorovaikutteinen koulutus-mallia sovelletaan sekä Oys:n että Oulun kaupun- ja hallintomalli soveltuu vieritutkimusten laadungin eri yksiköissä tehtävien vieritutkimusten parantamiseen. Se ei vaadi kohtuuttomasti labo-laadunohjauksessa. ratorion resursseja. Tutkimusten mukaan ei-lab- Vieritutkimustoiminnan hyvä laatu koostuu oratorioammattilaiset pääsevät hyväksyttävälleuseista eri toiminnallisista ja teknisistä laadun toiminnallisen ja teknisen laadun tasolle. Toimin-osa-alueista, jotka pitää ottaa huomioon toim- nan suunnittelussa ja ylläpitämisessä on kuitenkinintamallissa. Laadun osa-alueet ovat: hallinnol- huomioitava, että laadukas vieritutkimustoimintalinen, moniammatillinen vieritutkimustyöryhmä, vaatii jatkuvaa laboratorion tukea ja ohjausta. • 43 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 20. Anna Pylkkänen, Proud Age -hankekoordinattori, työyhteisövalmentaja ja vanhustyön kehittäjä, Valmennus Innospectrum proud Age – Asenteella ikääntyvän yhteiskunnan edelläkävijäksi Proud Age -hankkeen tavoitteena on ennakoida Oikealla asenteella synnytetään uutta luovaa toi- väestön ikääntymistä siten, että se tuottaa uutta mintaa. Ratkaisuja, joilla rakennetaan huomisen ajattelua, uutta osaamista ja uusia menestysta- menestystä. Tulevaisuutta, jossa jokainen vanha rinoita Suomelle. Kaiken lähtökohtana on asen- ihminen voi olla ylpeä korkeasta iästään. Ky- ne. Asenne, jossa vanhuutta arvostetaan ja jossa symys kuuluu: oletko sinä yksi muutoksenteki- vanhustyö nähdään mahdollisuuksien alana – yh- jöistä? • tenä tulevaisuuden vetovoimaisimmista ja kehit- tyvimmistä aloista.44 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 21. Sirkka-Liisa Kivelä, LKT, professori emerita, Turun yliopistoiäkkäiden turvallinen lääkehoitoLääkkeet imeytyvät hyvin iäkkäiden suolistossa. kutus saattaa perustua oireiden vähentämiseen.Rasvaliukoisten lääkkeiden hajoaminen maksas- Nämä ns. oireenmukaiset lääkkeet ovat yleisiäsa hidastuu vanhetessa, ja useiden lääkkeiden iäkkäiden hoidoissa. Vuosien mittaan useita oi-erittyminen munuaisissa heikkenee. Monien lääk- reenmukaisia lääkkeitä saattaa kertyä iäkkäänkeiden vaikutukset korostuvat iän myötä, ja lähes käyttöön. Lääkehoitojen kokonaisarvioinnissa onkaikkien lääkkeiden haittavaikutukset voimistu- kiinnitettävä huomiota tähänkin.vat. Nämä normaaliin vanhenemiseen kuuluvat Alkoholilla ja lääkkeellä voi olla haitallisia yhteis-muutokset aiheuttavat sen, että tarkkuus on tar- vaikutuksia. Alkoholi saattaa aiheuttaa sekavuu-peen 75 vuotta täyttäneiden lääkehoidoissa. Mi- den psyykenlääkettä tai muuta keskushermostontä vanhempi ihminen on, sitä pienempi on hänen kautta vaikuttavaa lääkettä käyttävälle. Kun ve-lääkeannoksensa oltava. Yleissääntönä voidaan renpainetta alentavaa lääkettä käyttävä nauttiipitää seuraavaa: lääkehoito aloitetaan tavan- alkoholia, hänen verenpaineensa saattaa laskeaomaista pienemmällä annoksella, lääkkeen vai- liian matalaksi ja hän voi kaatua. Monet lääkkeetkutuksia ja haittavaikutuksia seurataan tarkasti, alentavat verenpainetta haittavaikutuksenaan.annosta nostetaan hieman, taas seurataan vai- Iäkkäiden neuvonta alkoholin käytön suhteenkutuksia ja haittavaikutuksia ja lopulta päädytään kuuluu lääkehoidon turvallisuuteen.noin puoleen siitä annoksesta, joka on keski-ikäi- Jokaisen 75 vuotta täyttäneen lääkehoito tu-selle suositeltu. Aikaisempina vuosina aloitettujen lisi arvioida ainakin kerran vuodessa. Em. seikko-lääkkeiden annosten pienentäminen on tarpeen jen lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, onkoiän lisääntyessä. Lääkehoitoja arvioitaessa onkin lääkkeiden käytölle todellista perustetta ja onkokiinnitettävä huomiota lääkeannoksiin. kaikki sairaudet tunnistettu ja hoidettu asianmu- Elimistön fyysisten muutosten lisäksi monet kaisesti. Kahta useampaa psyykenlääkettä ei tu-muutkin tekijät johtavat lääkehoidon tarkkuuden lisi olla samanaikaisessa käytössä. Lääkkeidentarpeeseen iäkkäiden hoidoissa. Sairaudet vaikutukset ja haittavaikutukset tulee arvioidayleistyvät iän myötä. Lääkkeitä tarvitaan niiden mm. muistin ja toimintakyvyn arvioinnin kautta.hoitoihin. Asianmukainen lääkehoito voi edel- Samalla on tarkistettava, toteutetaanko sairauks-lyttää useiden lääkkeiden samanaikaista käyt- ien ”lääkkeettömiä” hoitoja.töä vanhana. Tällöin lääkkeiden haitallisten Turvallisuuteen kuuluu myös se, että iäkäsyhteisvaikutusten vaara kasvaa. Lääkehoitojen käyttää lääkkeitä oikealla tavalla. Tämänkin arvio-kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon mah- inti kuuluu kokonaisarviointiin. Iäkkäät tarvitsevatdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset, on tärkeää. lääkehoitojen ohjausta. Muistia helpottavat lait- Lääke voi vaikuttaa parantamalla sairauden teet ja annosjakelu edistävät lääkkeiden oikeaatai hidastamalla sen etenemistä. Lääkkeen vai- käyttöä. • 45 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 22. Leikola Saija, tohtorikoulutettava, proviisori, Helsingin yliopisto Vanhusten riskilääkkeet ja lääkehoidon ongelmien tunnistaminen Elimistön ikääntymismuutokset voivat muut- inien käyttö on Suomessa yleistä, vaikka niiden taa lääkkeiden vaikutuksia ja lisätä lääkehait- tiedetään lisäävän kaatumien ja murtumien riskiä tojen riskiä. Terveydenhuollon ammattilaisten on sekä heikentävän kognitiivisia toimintoja. Bentso- tärkeää tuntea iäkkäillä riskialttiit lääkeaineet ja diatsepiinien lisäksi antikolinergiset lääkeaineet, tunnistaa näiden aiheuttamat keskeiset haitat. kuten virtsainkontinenssilääkkeet ja trisykliset Iäkkäillä mahdollisesti haitallisten lääkeaineiden, masennuslääkkeet, voivat olla iäkkäillä ongelmal- lääkeaineryhmien ja lääkeaineyhdistelmien luok- lisia. Antikolinergiset aineet aiheuttavat yleisesti ittelemiseksi on kehitetty kansainvälisesti useita mm. ummetusta ja suun kuivumista, mutta iäk- asiantuntijasuosituksia ja kriteereitä. Näistä tun- käillä haitat kohdistuvat herkemmin keskusher- netuimpia ovat yhdysvaltalaiset Beers-kriteerit.1 mostoon ilmentyen esimerkiksi sekavuutena tai Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämisk- muistitoimintojen heikentymisenä. Muita riski- eskus Fimea on julkaissut Iäkkäiden lääkityksen alttiita lääkeaineryhmiä ovat esimerkiksi tuleh- tietokannan, jossa on luokiteltu 350 iäkkäiden duskipulääkkeet ja lihasrelaksantit. perusterveydenhuollossa yleisimmin käyt- Lääkehoidon ongelmien varhainen havaitsemi- tämää lääkeainetta tai -yhdistelmää niiden sov- nen ja niihin puuttuminen on tärkeää. Iäkkäillä eltuvuuden mukaan 75 vuotta täyttäneille (www. lääkehoidon vaikutusten säännölliseen seuran- fimea.fi). taan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Etenkin Kelan lääkekorvaustietoihin perustuvan tut- hoitohenkilökunnalla on tässä merkittävä rooli. kimuksen mukaan yli 65-vuotiaista ei-laitoshoid- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan keskeisiä ossa olevista suomalaisista noin 15 % käytti yhtä keinoja iäkkäiden lääkehoidon turvallisuuden tai useampaa iäkkäille mahdollisesti haitallista takaamiseksi ovat lääkehoidon kokonaisarvioin- lääkettä vuonna 2007.2 Etenkin bentsodiatsepi- ti ja moniammatillinen työskentely. Iäkkäillä mo- nilääkityspotilailla moniammatillisen lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla on kyetty tunnistamaan 1 Fick ym. Updating the Beers criteria for potentially inappro- ja ratkaisemaan erilaisia lääkehoitoon liittyviä on- priate medication use in older adults: results of US consensus gelmia. Yleisimmin nämä ongelmat ovat liittyneet panel of experts. Arch Intern Med 173(22):2716-2724, 2003 vanhuksille mahdollisesti haitallisten lääkkeiden, 2 etenkin unilääkkeiden ja anksiolyyttien, käyttöön. Leikola S, Dimitrow M, Lyles A, Pitkälä K, Airaksinen M. Po- tentially inappropriate medication use among Finnish non- Myös alilääkitys ja kivun hoitoon liittyvät ongel- institutionalized people aged ≥65 years. A register-based, mat ovat olleet yleisiä. Näihin asioihin tulee kiin- cross-sectional, national study. Drugs Aging 2011;28(3):227- 236 nittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. •46 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 23. Merja Vihma, sosiaali- ja terveysalan yrittäjä, laadunhallinnan asiantuntija, Johanneskoti Oyyrittäjänä vanhustyössä – arkea vai juhlaa?Johanneskoti Oy on pieni kahden yrittäjän pe- kautta. Osoitamme myös omaiselle olevamme vi-rustama yritys, jonka toimipaikka on Pohjois- erellä kulkijoita, emme hänen kilpailijoitaan.Heinävedellä luostareiden läheisyydessä. Se on Saumattomasta yhteistyöstä hyvänä esimerk-aloittanut toimintansa tammikuussa 1998. Kun kinä on kunnassamme toimiva verkostoyhteistyö.toiminnan aloittamista suunniteltiin, otettiin huo- Halusimme jo toimintamme alkuvaiheessa viritel-mioon kunnan tarve ikääntyneiden palveluille. Jo- lä julkisen, kuntamme alueella toimivan Levänie-hanneskoti oli tuolloin ensimmäinen sosiaali- ja mi-säätiön ja meidän välille yhteisiä tapaamisia,terveyspalveluja puhtaasti yksityisellä pohjalla joissa olisimme keskustelleet yhteisistä poltta-tarjoava,toimintansa aloittanut yritys kunnassam- vista asioista. Mielestämme tulisi pystyä kat-me. Tilanne oli myös kunnalle uusi. Alussa näyt- somaan asioita vastakkainasettelun ja kilpailunti siltä, että palveluille ei olisi ollut tarvetta, vaikka sijaan yhteistuloksen ja jatkuvuuden näkökulmas-kuntamme on Itä-Suomen yksi eniten vanheneva. ta. Alussa aika ei ollut vielä kypsä ja se haudattiin. Johanneskoti tuottaa tehostettua palvelu- Uusi yritys tuotti tulosta ja vuodesta 2005 lähtienasumista Palokin Johanneskodissa. Lisäksi olemme tavanneet kolme tai neljä kertaa vuodes-palveluihin on kuulunut kotihoitoa, turvapuhelin- sa. Tapaamispaikka kiertää eli ”isäntänä” toimiipäivystystä, työnohjausta ja laadunhallinnan kukin vuorollaan. Kutsumme tilaisuuksia verkos-projektien vetämistä. Kun on pieni toimija, on totapaamisiksi. Niissä käsitellään johtamiseen,elinehto, että voi hyödyntää moniosaamista. asiakkaisiin, henkilöstöön, koulutuksiin ym. tee- Koko yrityksen olemassaoloajan yrittäjien oma moja. Periaatteena on luottamus ja kumppanuusajallinen panostus yritykseen on ollut huomattava. kaikkien mukana olevien kesken. Olemme huo-Me yrittäjät olemme yrityksen kasvot. Tällä saat- manneet, että asioista avoimesti puhuminen saataa olla pienessä kunnassa etuja ja haittoja. Hen- ihmeitä aikaan. Emme ole suinkaan toistemmekilöstö koostuu perus-, lähi- ja sairaanhoitajista. kilpailijoita vaan haasteet saattavat olla kovinkinHenkilöstö koetaan suurimmaksi voimavarak- samankaltaisia. Olemme saaneet myös selkiy-si yrityksen onnistumiselle. He ovat moniosaajia, tettyä kuntamme palvelujen tuottamiseen liittyviäasenteeltaan juuri sellaisia mitä meidän ja Jo- asioita.hanneskodin arvot ja toiminta-ajatus edustavat. Uusin yhteistyömme tulos on syksyllä to-Olemme asukkaiden vierellä kulkijoita, heidän teutettavat koulutuspäivät, joilla koulutuksenjokapäiväisen elämänsä tukijoita. Yhteisöllisyys vetämiseen osallistuvat verkoston eri toimi-näkyy toiminnassa, vaikka emme sitä erikoisesti jat ja koulutukseen kuuluvat tiimityöt tehdäänmainostakaan. Valviran arvion mukaan hoitoa ko- sekaryhmissä. Tällä tavalla halutaan saumatto-skevista valituksista yli puolet koskee henkilökun- man yhteistyön tiivistyvän myös henkilöstöta-nan asenteita. Meillä asenne on kohdallaan ja solla. Samalla halutaan saada koko kuntaansen toteutumista pienessä yksikössä on helppo samankaltainen ajattelu- ja toimintamalli koskienseurata. kotihoidon ja asiakkaan hoidon toteutumista. Vaikka olemme pieni toimija, olemme pa- Odotuksemme ovat korkealla!nostaneet laadukkaaseen palveluun toiminnan Kilpailutustilanteet ja tulevaisuus luovat osal-alusta lähtien. Yhteisen ponnistuksen ja pitkäjän- taan epävarmuutta, suuret monikansalliset yhtiötteisen työn osoituksena ja tuloksena saimme ISO tekevät tuloaan. Mitä uusi hallitusohjelma tuo tul-9001 -sertifikaatin syksyllä 2009. Yhteistyö koko lessaan, jää nähtäväksi. Valoa tuo kuitenkin sikälihenkilöstön kanssa näkyy juuri käytännön työssä. tieto, että tulisi suosia paikallisia ja myös pienem- Asukkaiden rinnalla tärkeitä ovat myös heidän piä toimijoita. Tähän mekin luotamme. Ja hyviinomaisensa ja läheisensä. Varsinkin alkuvaihees- avoimiin suhteisiin: kumppanuuteen ja saumat-sa suhde luodaan avoimen ja jatkuvan yhteistyön tomaan yhteistyöhön kaikkiin suuntiin. • 47 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 24. Eija Kilgast, projektijohtaja, Sotainvalidien Veljesliitto Kolmas sektori vanhusten palvelujärjestelmässä järjestöt – uhka vai mahdollisuus vanhustyössä? Sotien seurauksena maahamme perustettiin So- Avustajatoiminnassa näemme jatkuvasti, kuinka tainvalidien Veljesliitto sekä myöhemmin kolme hyvät avustajat eivät työllisty yrityksistään huo- muuta veteraanijärjestöä. Liitto edisti sotainvalidi- limatta, elleivät he suorita lähihoitajan tutkintoa. en turvaksi perustettavien sairas- ja veljeskotien Avustajiemme joukossa on iso joukko 50 vuoden rakentamista sekä suuriprosenttisten invalidien ylittäneitä naisia, joilla halu ja mahdollisuudet kou- Valtiokonttorin korvaamien kunnallisten kotihoi- luttautua lähihoitajaksi ovat rajalliset. Joukossa on topalvelujen ja asuntojen korjausneuvonnan syn- myös niitä, joilla on oppimisvaikeuksia tai jokin va- tymistä. Vuonna 1998 Sotainvalidien Veljesliitto jaakuntoisuuden syy. Miten heitä voisi hyödyntää käynnisti työvoimahallinnon tuella työvoimapoliit- tulevaisuuden työmarkkinoilla paremmin? tisen avustajatoimintahankkeen tukemaan sotiem- Arvioiden mukaan vanhustyöstä on jäämässä me veteraanien kotona selviytymistä. Hankkeessa eläkkeelle lähivuosina jopa 70 000 työntekijää. Sa- on 18 alueellista hanketta, jotka työllistävät vuo- manaikaisesti vanhusten määrä lisääntyy huimaa sittain lähes 600 avustajaa sekä auttavat noin 8 vauhtia, mutta kunnallisessa kotihoidossa työa- 000 asiakastaloutta. Avustajilla on päivittäin yleen- jasta jää enää alle puolet asiakastyöhön. Miten sä kaksi asiakasta, joiden luona ollaan noin 2,5–3 kunnat ja järjestöt voisivat tehdä yhteistyötä niin, tuntia kerrallaan. Avustajatoiminta täydentää kun- että ammattitaitoa vaativat tehtävät jäisivät hoit- nallista ja yksityistä kotihoitoa. ajien tehtäviksi ja avustavissa tehtävissä järjestöt Avustajiksi palkataan alasta kiinnostunei- voisivat täydentää palvelua ja työllistää niitä, jotka ta työttömiä, joille kotitalous- tai sosiaali- ja ter- haluaisivat tehdä tämänkaltaisia tehtäviä? veysala voisi muodostua ammatiksi. Hankkeessa Avustajatoiminnassa on mahdollisuus su- motivoidaan, tuetaan ja kannustetaan avustajiksi orittaa kotityöpalvelun ammattitutkinto, osia palkattuja kouluttautumaan ja hakeutumaan avo- lähihoitajatutkinnosta, hoiva-avustajan tutkinto, lai- imille työmarkkinoille jo avustajatyösuhteensa toshuoltajan tutkinto sekä saada henkilökohtaisen aikana tai heti sen jälkeen. Osa voi löytää vanhus- avustajan koulutusta. Uskomme, että moni hoi- työstä itselleen uuden ammatin, osa jopa perustaa va-avustajatutkinnon suorittaja on myös tu- oman yrityksen. levaisuuden lähihoitaja, mutta pienten askelten Sotainvalidien Veljesliitto tuottaa palveluja vet- kautta. Emme voi ajatella, että 50-vuotiaana työu- eraanijärjestöille, mutta samalla se tuottaa tulevia ra on jo ohi, kun sitä parhaassa tapauksessa on vanhustyön työntelijöitä avoimille työmarkkinoille. jäljellä vielä 20 vuotta! Toiseksi, myös vajaakun- Toiminta auttaa kuntia niin vanhustenhuollon kuin toisten joukossa on loistavia työntekijöitä ja käyt- työllistämisen velvoitteissa. Avustajatoiminta ei tee tämätöntä potentiaalia. hoitotyötä, joten toimintaa toteutetaan kiinteässä Siis järjestöt, uhka vai mahdollisuus? Mielestä- yhteistyössä kunnallisen kotihoidon kanssa. ni ehdottomasti mahdollisuus! •48 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 25. Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliittoVanhustyön keskusliitto kolmannen sektorin toimijanaJulkisella sektorilla ja kolmannella sektorilla on valtakunnallinen keskusjärjestö, olemme aina ha-pitkät yhteistyöperinteet vanhustyössä. Järjestöt lunneet toteuttaa myös omaa toimintaa ikäihmis-ovat olleet aktiivisia palveluiden ja toiminnan ke- ten parissa. Sitä tehdään nyt erityisesti asuntojenhittäjiä. Erityisesti palveluasumisen tarjoamisessa korjausneuvonnassa sekä Helsingissä vanhustenne ovat edelleen merkittävä tekijä. Vapaaehtois- kerho- ja vapaaehtoistoiminnan tarjoamisena.toiminta, erilaiset kerhot ja virkistystapahtumat Käytännössä keskusliiton jäsenyhteisöilleovat niin ikään kolmannen sektorin arkea. Ajatus- tarjotaan erilaista neuvontaa mm. laki- ja vero-kin siitä, että järjestöt olisivat jonkinlainen uhka tusasioissa ja toimitetaan säännöllistä tiedotus-vanhustyössä, vaikuttaa täysin mahdottomalta. aineistoa. Yhteisissä aluetilaisuuksissa käydään Vanhustyön keskusliiton toiminta käynnistyi läpi ajankohtaisia teemoja. Liiton valtakunnallinenvuonna 1949, jolloin joukko järjestöjä perusti lii- vaikuttamis- ja edunvalvontatoiminta näkyy mu-ton yhteiseksi edunvalvojakseen ja toiminnan ke- kanaolona erilaisissa työryhmissä ja kannanottoi-hittäjäksi. Tuolloisesta vajaan kahdenkymmenen na ajankohtaisissa teemoissa.järjestön yhteisöstä on kehittynyt noin 350 yh- Kehittämishankkeista tuoreimpia ovat ikäih-distyksen ja säätiön keskusjärjestö. Samalla liit- misten fyysiseen ja psyykkiseen kuntoutukseento toteuttaa innovatiivista kehittämistoimintaa ja liittyvät projektit. Parhaillaan panostetaan myösjärjestää omaa vapaaehtoistyötään. Keskusliiton ikäystävälliseen teknologian kehittämiseen yh-järjestötoiminnan mahdollistaa Raha-automaatti- dessä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kans-yhdistyksen tuki. Vanhusten kotipalvelutoimintaa sa sekä ikäpolvien välisen yhteisymmärryksenon tarjottu jo vuosikymmeniä – nyt se toteutetaan ilmiöön.liiton omistamassa VTKL-palvelut Oy:ssä. Liiton viestinnässä näkyvin väline on edel- Vanhustyön keskusliiton toiminnassa on kaksi leen Vanhustyö-lehti, joskin internet ja koko so-vahvaa rinnakkaista linjaa. Toinen on ikääntynei- siaalinen media on jatkuvasti laajentumassa.den ja vanhusten hyvinvoinnin ja turvallisuuden Jokasyksyinen vanhustenpäivä ja -viikko ovat va-puolustaminen ja toinen vanhustyön järjestöjen kiintuneet valtakunnanlaajuisiksi tapahtumiksi.toimintamahdollisuuksien ja toimintasisältöjen Paikallisesti järjestetään monenlaisia tapahtumiaedistäminen ja kehittäminen. Kaiken toiminnan ja ohjelmaa – keskusliitto kehittää vuosittain vii-lähtökohtana on ikäihmisten kunnioittaminen ja kolle teeman. Tänä syksynä aiheena on Vapaaeh-vanhustyön arvostaminen. Vaikka kyseessä on toisuus voimana. • 49 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 26. Sara Haimi-Liikanen, projektipäällikkö ja Jenni Bjong, projektityöntekijä, Kotkan kaupunki Toimintakykyinen vanhus laitoshoidossa Case Kotka Kotkan kaupunki on siirtynyt ikääntyneiden ym- hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäris- pärivuorokautisessa hoidossa laitospainot- tössä ja vastataan asiakkaan sairaanhoidollisiin teisesta palvelurakenteesta yksiportaiseen tarpeisiin sekä edistetään ja ylläpidetään asuk- hoiva-asumismalliin. Asukkaiden yhdenvertaisten kaiden toimintakykyä. Hoiva-asumisyksikössä palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja palve- on taattava mahdollisuus saattohoitoon ja asu- luiden tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi miseen elämän loppuun asti. Hoivan tarpeen li- on laadittu yhtenäiset myöntämisperusteet palve- sääntyminen ei saa olla syy siirtymiseen pois luille. Perusteet ovat ikäihmisten palveluiden laa- hoiva-asumisyksiköstä. tusuositusten mukaisia (STM 2008:3). Hoiva-asumisen toimintaa ohjaavat arvot ja Hakemuksen hoiva-asumispaikasta tekee en- periaatteet ovat: oikeus hyvään hoitoon, ihmisar- sisijaisesti palveluntarpeessa oleva itse. Hake- von kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeuden- mus käynnistää palvelutarpeen arvioinnin. Siinä mukaisuus ja tasavertaisuus, hyvä yhteistyö ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja ha- ammattitaito sekä hyvinvointia edistävä ilmapiiri kija määrittelevät millaista palvelutarvetta hakijal- ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. la on ja miten tarpeeseen voidaan vastata. Ensin Hoiva-asumisessa asukas osallistuu omaa kartoitetaan kotihoidon mahdollisuudet vastata elämäänsä koskevaan päätöksen tekoon. Tar- tarpeeseen. Hoiva-asumisen palvelutarpeet syn- vittavat palvelut pyritään järjestämään asukkaan tyvät toimintakyvyn, voimavarojen ja terveyden- omaan asuntoon. Asukas voi saada palvelunsa tilan muuttuessa huonompaan suuntaan. Hyvällä usealta eri tuottajalta halunsa ja toiveensa mu- palvelutarpeen sekä fyysisen, psyykkisen että so- kaisesti. Henkilökunta arvioi asukkaan toiminta- siaalisen toimintakyvyn arvioinnilla parannetaan kykyä ja palveluntarvetta säännöllisesti ja reagoi päätösten oikeudenmukaisuutta ja toistettavuutta muutostilanteissa nopeasti. Koko toimintaa ohjaa sekä edistetään hoidon ja palvelun suunnittelua yhteisöllisyys. sekä toteutusta. Kotkassa käytettävä palvelutar- Toiminnassa panostetaan myös fysioterapi- peen ja toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli si- aan ja toimintakykyä edistävään työhön. Fysio- sältää vaiheittaisen ohjeistuksen palvelutarpeen terapeutit toimivat osana moniammatillista tiimiä arvioimiseksi sekä käytettävät mittarit ja testit. kuntoutuksen asiantuntijoina. Työn tavoitteena Saatujen tietojen perusteella tehdään päätös pal- on asukkaiden fyysisen toimintakyvyn tukeminen veluiden antamisesta. hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Fysio- Kotkan kaupungissa on käytössä hoiva-asu- terapeutin työssä korostuu arvioinnin, ohjauksen misen toimintamalli. Mallin avulla ikääntyneil- sekä moniammatillisen yhteistyön merkitys asuk- le tarjotaan asumisen lisäksi tarpeenmukaista kaiden toimintakyvyn tukemiseksi. •50 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 27. Sanna Mustajoki-Kunnas, TtM, Heseva-kodin johtaja ja Tuija Epäilys, toiminnanohjaaja, Gaius-Säätiö/ Heseva-kotimuistisairaiden vanhusten toiminnallinen arkiArjessa vanhuksen toimintakyvyn ylläpitäminen huksen läheisten kanssa tehtävä yhteistyö on en-tarvitsee virikkeellisen ja sallivan ympäristön, siarvoisen tärkeää.jossa vanhuksella on mahdollisuus toteuttaa it- Heseva-kodissa pyritään tavalliseen, turvalliseenseään ja tehdä mielenkiintoisia asioita. Hoitaji- elämään ja arkeen niin, että asukas voisi elää kuinen huolenpito ja rohkaiseminen sekä vanhuksen kodissa tehden niitä asioita, joita on ennenkinvoimavarojen tunteminen edesauttavat toiminta- tehnyt. Porraskävelyjen, tasapainokoulun, erilais-kyvyn ylläpitämisessä ja arjen toimintojen raken- ten jumppien ja tanssin sekä ulkoilun avulla pide-tamisessa. Kuntouttavan työotteen ja hoitotyön tään yllä toimintakykyä. Esimerkiksi asukkaallasuunnitelmallisuuden avulla pyritään tukemaan on mahdollisuus jatkaa vanhoja harrastuksiaanmuistisairaiden vanhusten toimintakykyä ja elä- (mm. keilaaminen, kutominen, uinti) voimava-mänlaatua arjessa mahdollisimman hyvin. Muis- rojensa mukaan. Toiminnalliseen arkeen kuuluutisairaiden vanhusten arkeen tuo haasteensa myös muistikuntoutus erilaisten pelien, kädentai-vanhuksen sairauksien tuomat häiriöt, jotka vai- tojen, aistivirikkeiden ja musiikin avulla sekä arjenkuttavat päivittäiseen toimintaan, muistiin, ympä- askareiden tekeminen, kuten ostoksilla käyminenristön hahmottamiseen ja tilanteiden hallintaan. tai vaikkapa pihan haravoiminen. Mielekästä toi- Heseva-kodin toiminta-ajatuksena on hoitaa mintaa arjessa ovat myös erilaiset retket asukkai-asukasta hänen voimavarojaan ja yksilöllisyyt- den toiveet huomioiden.tään kunnioittaen sekä kuntoutumista tukien. Hoitohenkilökunnalta muistisairaan vanhuk-Toiminnan lähtökohtana on voimavaralähtöinen sen toiminnallisen arjen toteuttaminen edellyt-hoito ja yhteisöllisyys, jossa korostuvat säännöl- tää luovuutta, huumoria, monipuolista tietotaitoalinen, tavoitteellinen ja monipuolinen viriketoim- ja kuntouttavan työotteen sisäistämistä. Oleellis-inta ja asukkaiden osallistuminen oman arkensa ta on voimavaralähtöinen, kunnioittava ja myön-rakentamiseen. Asukkaan annetaan tehdä itse teinen asenne, jossa hoitaja näkee vanhuksenmahdollisimman paljon valintoja omien voima- sairauden takana. Hoitajan on kyettävä elämäänvarojensa puitteissa. Henkilökunta kannustaa, hetkessä asukkaan rytmiä aistien.motivoi ja ohjaa päivittäin asukasta omatoimisu- Voimavaralähtöiseen ajatukseen pohjautuvauteen. Tämä toimintakykyä edistävä työtapa voi toiminnallinen arki tuo vanhukselle turvallisuudenvaikuttaa myönteisesti asukkaan elämänhallinta- tunnetta, mielen virkistymistä, omatoimisuuden jaan ja aktiivisuuteen. Vanhuksen elämänkaaren ja elämänlaadun kohentumista. Tärkeintä on van-historian tunteminen auttaa tunnistamaan hänen huksen tunne siitä, että minusta välitetään ja mi-voimavaransa ja mielenkiinnon kohteensa. Van- nua kunnioitetaan juuri sellaisena kuin olen. • 51 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 28. Peppi Haapala, FM, puheterapeutti, vanhustyön eat., Herttoniemen sairaala, kuntoutusyksikkö, Helsingin terveyskeskus Gerontologinen puheterapia: nielemisen häiriöstä kommunikoinnin sekä vuorovaikutuksen arviointiin Puheterapiassa keskitytään puheen (so. moto- kilökunta): kommunikointi- ja vuorovaikutustavat riikka), äänen tuoton, kielellisten piirteiden (so. ja puhevammaisen kohtaaminen. Lisäksi yhä kielen järjestelmä) sekä nielemisen arviointiin ja useammin aikuisneurologisen/gerontologisen kuntoutukseen. Näiden lisäksi (tässä esitykses- puheterapeutin vastaanotolle saapuu muisti- sä aikuisneurologinen tai gerontologinen) pu- sairas henkilö: puheterapeutin kielelliset arvioinnit heterapeutti on asiantuntija kommunikoinnin sairauden diagnosoinnin tukena ja/tai kuntoutu- apuvälineiden hankinnassa sekä käytön ohjauk- sta. Tämä kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti tai sessa. Ikääntyneiden henkilöiden puheterapiassa, ryhmämuotoisena. Erityisesti työikäisten muis- kuten aina ikääntyneiden kanssa toimiessamme, tisairaiden kohdalla puheterapeutin arvio on korostuu tietous iän ja sairauksien vaikutuksista olennainen: usein alkava muistisairaus ilmenee henkilön kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Ge- kielellisten taitojen heikentymisenä. Viime aikoina rontologinen puheterapeutti onkin pätevöitynyt on hoitotyössäkin tutkittu muistisairaiden ja lähi- ko. alaan ja kykenee osana moniammatillista työ- ihmisten (=omaiset/ hoitajat) vuorovaikutustai- ryhmää laatimaan laajan kuvan iäkkään henkilön toja. Niiden on todettu olevan haasteellisia ja näin kielellis-kognitiivisesta toimintakyvystä. osaltaan vaikuttavan muistisairaan hoidon laatu- Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu pal- un sekä kuntoutusta edistävän toiminnan toteu- jon ikäihmisten ravitsemustilasta. On muistettava, tumiseen. Esimerkkinä tästä luennossa esitellään että ilman turvallista nielemistä ei ole olemas- OIVA-hanke: suuntaa huomion muistisairaiden sa hyvää ja turvallista ravitsemushoitoakaan. henkilön kanssa työskenteleviin hoitajien vuoro- Puheterapeutti on nielemisen häiriöiden asian- vaikutus- ja kommunikointitaitoihin sekä niiden tuntija, ja vastaa mm. hoitohenkilökunnan ohjan- mahdolliseen selkiinnyttämiseen. nasta ja hoitotyöhön tarkoitetun nielemisen Luennon aikana kuulijat saavat yleiskuvan ger- seulontamenetelmän koulutuksesta. ontologisesta puheterapiasta osana ikääntyneen Puheterapiaan tulevalla iäkkäällä ihmisellä on tai muistisairaan henkilön kokonaisvaltaista toimin- usein jonkinasteinen kielellisen vaikeus eli afa- takyvyn arviointia sekä monipuolisen kuntoutuksen sia: puheterapeutti laatii arvioinnin sekä suun- toteuttamisesta. Avainsanoja ovat: kielellis-kogniti- nittelee kuntoutuksen. Puheterapia ei kohdistu ivinen toimintakyky, nieleminen, työotteen asiakas- vain asiakkaaseen/kuntoutujaan vaan myös ja voimavaralähtöisyys, vuorovaikutustaidot ja hänen lähiympäristöönsä (omaiset, hoitohen- kohtaaminen, moniammatillinen ryhmä. •52 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 29. Marjut Komulainen, HH, SHG (AMK), Lahden kaupungin suun terveydenhoitoVanhusten suunhoidon haasteet• Ikääntymisen muutokset suussa • Ientulehdus, hammaskivi, parodontiitti• Sairaudet ja toimintakyky vaikuttavat suun • Suun sienitulehdukset terveyteen • Hammasproteesia käyttävien ongelmia• Suun terveydenhoidon tavoitteet • Limakalvomuutokset − terve suu • Ikenen liikakasvu − terveet huulet • Riskipotilaita − terveet limakalvot • Hampaattomuuden vaikutus yleisterveyteen − terve kieli • Kuiva suu• Hampaiden reikiintyminen • Kohti hyvää suunhoitoa • 53 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 30. Tarja Levo, projektisuunnittelija, Sininauhaliitto liika on aina liikaa – ikääntyneilläkin Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on noussut kes- Yksikäsitteisiä annosmääriä liittyen alkoho- kustelun kohteeksi viime vuosien aikana. lin riski- ja haittatekijöihin ei voida antaa. Ih- Keskustelussa on aiheellisesti pohdittu mm. pal- miset ovat yksilöitä, jotka reagoivat alkoholiin velujärjestelmän valmiutta ja kykyä vastata esille erilaisesti. Vaikka alkoholinkäytön haitat nou- nousseeseen ongelmaan. Toisaalta keskustelua sevat kulutuksen kasvaessa, eri haittojen ris- on leimannut myös ikääntyneiden toiseuttaminen kit kasvavat kuitenkin eritahtisesti. Positiivisia käytösnormeiltaan ja oikeuksiltaan eriarvoiseen vaikutuksia tuottavat käyttömäärät esimerkik- asemaan verrattuna nuorempaan väestöön. si sepelvaltimotaudin kohdalla, voivat samanai- Ikääntyneet ovat heterogeenisin ryhmä yhteis- kaisesti lisätä ikääntyvillä kaatumatapaturmien kunnassamme. Vanhenemisen muutokset ovat riskiä. yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat niin geenit, ympä- Alkoholi tuo mukanaan erilaisia haasteita ristö, elintavat kuin ikääntyneiden erilaiset koke- myös työntekijöille. Jo raitistuneilla voi iän kart- musmaailmatkin. Ikääntyvien suhde alkoholiin ei tumisen myötä tulla voimakkaammin esille aiem- myöskään ole yhtenäinen. Sekä käyttötavat että min syntyneet alkoholiperäiset vauriot ja oireet. käsitykset kohtuullisuudesta vaihtelevat. Pitkään alkoholia runsaammin käyttäneillä alka- Julkisuudessa esiintynyt puhe alkoholin posi- vat psykofyysiset oireet näkyä voimakkaammin tiivisista vaikutuksista myös vanhenevan väestön viimeistään eläkeiässä, ja riskikäytön vasta kol- terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn on hyvin mannessa iässä aloittaneet tunnistetaan usein ikääntyvien tiedossa. Alkoholinkäytöllä on ikään- liian myöhään. Ikääntyneiden alkoholiongelmien tyville myös sosiaalisia motiiveja, joiden kautta he hoidossa ja ehkäisyssä oleellista on huomioida ilmaiset itseään ja suhdettaan ympäristöön. Vaik- ikäspesifit kysymykset sekä lisätä palvelujärjes- ka kohtuullinen alkoholin nauttiminen ei ole ter- telmän valmiutta tunnistaa alkoholinkäyttöön liit- veelle ikääntyvälle haitallista, tuovat ikääntymisen tyviä oireita sekä ottaa alkoholinkäyttö puheeksi mukana seuraavat fyysiset muutokset, lisään- aina ikääntyvän terveydentilaa tai palvelujen tar- tyneet sairaudet ja lääkkeiden käyttö mukanaan vetta määriteltäessä. riskitekijöitä, jotka tulee huomioida vanhetessa. Sininauhaliiton koordinoimassa Liika on ai- Positiivisista vaikutuksista puhuttaessa unoh- na liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -hankkeessa detaan helposti, että alkoholi on keskushermos- on tehty asiakastyötä vuodesta 2005 lähtien se- toon vaikuttava myrkky, jonka haitallinen kulutus kä kehitetty erilaisia työtapoja ja toimintamalleja on yli 60 sairauden tai vaivan riskitekijänä ja jo- yhteistyössä kuntien kanssa. Tässä esityksessä ka hallitsemattomasti käytettynä tuo mukanaan käsitellään ikääntyneiden alkoholinkäyttöä sekä sosiaalisia ongelmia, mielenterveyden häiriöitä ja ikääntyvän arjen elämään liittyvinä kysymyksinä kasvavaa palvelujen tarvetta. Alkoholiongelmien että peruspalveluiden työntekijöiden työn näkö- synty ei ole sidoksissa ikään. kulmasta. •54 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 31. Eija Kaskiharju, tutkija, Ikäinstituuttiikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissaIkäinstituutin hankkeessa Päihdepelisään- Päihdepelisäännöt palvelutaloihin -hankkeessanöt palvelutaloihin (2009–2011) kehitetään yh- tutkimuksen tehtävä on tukea kehittämistyötä.tenäisiä tapoja kohdata alkoholikysymyksiä Tutkimusaineistoja on kolmenlaisia: asukkaidenkolmessa mukana olevassa yhteistyötalossa. haastattelut, työntekijöiden haastattelut ja valta-Keskeisenä tavoitteena on tuottaa malli, peli- kunnallinen kyselytutkimus, jossa on mukana 149säännöt tai käytännöt, jotka ovat kaikille talon palvelutaloa.asukkaille ja työntekijöille yhteisesti tiedossa ole- Tässä esityksessä tuodaan esille muutamiavia toimintatapoja. Konkreettisena tuloksena voi tuloksia valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta,olla esimerkiksi ”huoneentaulu”, joka toimii oh- jossa saatiin uutta tietoa muun muassa alkoholin-jenuorana alkoholikysymyksiä kohdattaessa. käytöstä palvelutaloissa, siihen liittyvistä ilmiöistäToimintatavat koskevat hoitohenkilökuntaa, hal- ja kehittämistarpeista. Esitys sisältää myös koke-lintoa, kiinteistönhoitoa ja viriketoimintaa sekä mustietoa ikäihmisten osallistamisesta kehittä-omaisia. mistyöhön. • Perinteinen päihde- ja hoitotyö eivät ole kes-keisiä työkaluja käytäntöjä kehitettäessä. Kehittä-mistä ja tutkimusta ohjaavat toimintatutkimuksenperiaatteet ja mahdollisuudet. Projekti tuottaa tietoa mallin rakentamisestaprosessina ja toimintatutkimuksen soveltamises-ta tässä työssä.Projektin tavoitteena on• tuottaa uutta tietoa suhtautumisesta alkoholiin• lisätä palvelutalon asukkaiden alkoholitietoutta ja osallistaa heitä kehittämään talokohtaisia pelisääntöjä• löytää ja kehittää asukkaiden ja henkilökunnan kanssa yhteisiä tapoja kohdata alkoholikysymyksiä 55 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 32. Leena Ulvinen, proviisori, Lapuan Lakeus Apteekki ja Sirkka Eväsoja, vanhustyön johtaja, Lapuan kaupunki Lääkehoidon kokonaisarviointi Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti, case lapua Lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA) on ap- kesken. Jatkotoimenpiteistä sopiminen on osa teekkien palvelu, jonka tarkoituksena on selvittää kokonaisarviointiprosessia ja edesauttaa pitkä- lääkityksen mahdollinen yhteys potilaan terveys- kestoisten hyötyjen saavuttamista. ongelmiin. Lääkitykseen liittyviä ongelmakohtia Lääkehoidon kokonaisarviointi perustuu pai- voivat olla lääkkeiden haittavaikutukset, mahdol- kallisen moniammatillisen yhteistyön kehittä- liset päällekkäisyydet tai yhteisvaikutukset, tar- miseen lääkärien, hoitohenkilöstön ja apteekin peettomat lääkkeet, hoitotavoitteeseen nähden välillä. Moniammatillinen ryhmä muodostuu ar- sopimattomat tai riittämättömät lääkkeet sekä vioitsijan (LHKA-erityispätevyyden suorittanut lääkkeiden annosteluun tai hoitoon sitoutumiseen farmaseutti tai proviisori) lisäksi potilaan hoi- liittyvät haasteet. dosta vastaavasta lääkäristä ja hoitajista. Mallis- Lääkehoidon kokonaisarviointiin sisältyy sy- sa yhdistyy uudella tavalla terveydenhuollon eri vällinen paneutuminen potilaan taustatietoihin. ammattiryhmien välinen kokemuksen ja asiantun- Perustietojen ja nykytilan lisäksi arvioitsija kar- tijuuden vaihto. Potilaan lääkehoitoa pyritään ai- toittaa potilaan sairaus- ja lääkityshistorian, la- na tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti monen eri boratoriotutkimusten tulokset sekä elintapoihin ammattiryhmän asiantuntemusta ja näkemystä liittyvät taustatekijät. Lääkehoidon kokonaisarvi- hyödyntäen. Kaikkien potilaan hoitoon osallistu- ointiin liittyy potilaan haastattelu ja käynti potilaan vien asiantuntemusta hyödynnetään riippumatta kotona tai hoitopaikassa lääkityksen ja sen toteu- siitä, kuka aloitteen kokonaisarviointiin on tehnyt. tumisen selvittämiseksi. Moniammatillisena yhteistyönä tehtävä lää- Lääkehoidon kokonaisarviointi sisältää sy- kehoidon kokonaisarviointi edistää lääkkeiden vällisen kartoituksen esitetystä ongelmasta ja oikeaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Lääkitys- sen syistä toimenpide-ehdotuksineen. Arvioit- muutokset parantavat potilaiden toimintakykyä sija laatii kirjallisen raportin potilasta hoitavalle ja rationalisointi tuo säästöjä lääkekuluissa. Yh- lääkärille, joka päättää lopullisista muutoksista. teiskunnalle palvelun hyöty näkyy entistä tehok- Hoitohenkilökunta on erittäin tärkeässä roolissa kaampana terveydenhuollon henkilöstöresurssien koko prosessin ajan kartoitusvaiheesta muutos- ja osaamisen hyödyntämisenä. ten toteutukseen saakka osallistuen palavereihin Lääkehoidon kokonaisarviointi-palvelua voivat ja tapaamisiin. toteuttaa erityispätevyyden suorittaneet farma- Prosessi sisältää lopuksi muutosten toteutuk- seutit ja proviisorit. Itä-Suomen yliopiston orga- sen ja seurannan. Tulosten kannalta on tärkeää, nisoima täydennyskoulutus kestää 1,5 vuotta (35 että toteutettavista muutoksista, niiden perus- op). Erityispätevyyden suorittaneita on Suomessa teista ja tavoitteista sekä toteutuksen käytännön tällä hetkellä 150 ja palvelua tarjoaa 50 apteekkia. ohjeistuksesta keskustellaan moniammatillises- Lisäksi lääkehoidon kokonaisarviointia tehdään ti kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa. •56 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 33. Martti Luomala, ylilääkäri, Lapualääkehoidon kokonaisarviointilapuan terveyskeskuksen kokemukset vuosilta 2008–2010Lapuan kaupungin ja Lapuan Lakeus Apteekin Lapuan terveyskeskuksen potilaiden arvioinnitvälinen Lääkehoidon kokonaisarvioinnin kehittä- • Kehittämissopimuksen mukaisesti tilattujamissopimus 2008 ja Lakeus Apteekin Lapuan kaupungilta• Lapuan kaupungin ja Lapuan Lakeus Apteekin laskuttamia lääkehoidon kokonaisarviointeja välinen Lääkehoidon kokonaisarvioinnin on suoritettu elokuun 2008 ja marraskuun Kehittämissopimus tehtiin 28.08.2008 2010 välisenä aikana useita.• Erityisen haasteellisena useissa yhteyksissä on • Koska lääkehoidon kokonaisarviointia nähty ikääntyneiden turvallinen lääkehoito. suppeammat lääkityksen arvioinnit liittyvät kiinteästi lääkehoitojen turvallisuuden jaSopimuksen ensisijaiseksi päämääräksi on ase- tarkoituksenmukaisuuden tarkasteluun, ontettu Lääkehoidon kokonaisarviointi -palvelun ke- tehty myös niitä.hittäminen. Koska tätä suppeampi Lääkityksenarviointi tukee kiinteästi Lääkehoidon kokonais- Lääkehoidon arviointien tuloksetarviointi -palvelun kehittämistä sekä mahdollis- • Riippumatta arviointien laajuudesta ovattaa farmaseuttisen asiantuntemuksen laajemman kokemukset olleet erittäin positiivisia.hyödyntämisen potilaiden lääkehoitojen tarkoi- Kehittämissopimuksen mukaisesti Leenatuksenmukaisessa toteutuksessa, on kehittä- Ulvinen on koonnut varsinaisista laajemmistamissopimukseen sisällytetty myös Lääkityksen arvioinneista potilaskohtaiset yhteenvedotarvioinnin määritelmä ja palvelukuvaus arviointien tuloksena syntyneistä vaikutuksista.• Kehittämissopimukseen kirjatun mukaisesti • Varsinkin nuoret lääkärit ja eurolääkärit ovat Lääkehoidon kokonaisarviointi -palvelun käyttäneet palvelua ja olleet tyytyväisiä kehittämistyön tuloksia arvioidaan tällaisen palvelun olemassaoloon. kaksivuotiskausittain. Kehittämistyöryhmän kokoonpano nimettiin sopimuksen mukaisesti Kaikki terveyskeskuksemme lääkärit mieltävät ensimmäisen sopimuskauden aikana. palvelun työtä helpottavana optiona ja siinä ko-• Kehittämissopimukseen on liitetty rostuu moniammatillisen työn merkitys potilaiden kaksivuotiskausittainen raportointivelvollisuus parhaaksi. • perusturvalautakunnalle.• Kehittämistyöryhmän muodostavat ylilääkäri Martti Luomala, vanhustyönjohtaja Sirkka Eväsoja, hoitotyön johtaja Terhi Haapala, farmaseutti Helena Latva ja proviisori Leena Ulvinen. 57 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 34. Helena Räsänen, vanhustyön päällikkö, TtM, Sipoon kunta mistä syntyy asiakaslähtöinen hoitotyö? Diasarjan otsikoita • Haluan olla muutakin kuin vanha – haluan olla • Vanheneminen ihminen • Johtaja johtaa asiakaslähtöisyyttä • Ihmiskäsitys ja arvot ohjaavat meitä • Käytännön esimerkkejä – vanhukset eivät ole • Arvokas vanhustyö bulkkikamaa • Oman työn arvostus • Mitkä ovat iäkkäiden ihmisten hoitamisen • Asenteista ja ennakkoluuloista haasteet? • Mikä tekee työpaikasta hyvän? Hyvä • Mikä on ikääntyneen ihmisen työpaikka! kokonaisvaltainen katsominen ja vuoropuhelu • Kulttuurisen yhteisymmärryksen luominen • Valtakunnallisia ja laadullisia ikäihmisten työyksikössä palvelujen laatutavoitteita • Kokemuksia Sipoosta •58 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 35. Meeri Puhakka, sairaanhoidon opettaja, TtM Vanhustyön tutkintotoimikunnan puheenjohtajaKoulutuksella vanhustyön osaajaksiLähitulevaisuudessa meidän on vastattava lä- ja suunnittelussa jo opintosuunnitelmien uudis-hes puolen miljoonan yli 80 -vuotiaan tarpeisiin. tamistyöstä lähtien. Koulutuksessa edellytetäänIkääntyvät tulevat olemaan entistä haasteelli- ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa. Läh-sempaa joukkoa, he ovat arvoiltaan, kokemuk- tökohtana on lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveys-siltaan ja toimintakyvyltään hyvin erilaisia. Tämä poliittiset ohjelmat. Normaalien koulutusväylien,edellyttää Innovatiivista, kehittyvää ja visionääris- kuten sairaanhoitajan (AMK), sosionomin (AMK)tä otetta vanhustyön koulutuksen kaikilla tasoilla, ja lähihoitajan ammattitutkinnon kautta voiniin että antamamme vanhustyön palvelut tulevat osaamista täydentää suuntaamalla niitä geron-olemaan korkeatasoisia ja vastaamaan vanhu- tologiseen hoitotyöhön. Lisäksi järjestetään eri-sasiakkaiden erilaisia tarpeita ja odotuksia. Ge- koistumis- ja täydennyskoulutusopintoja.rontologisen osaamisen kehittäminen on otettu Yksi suositeltava väylä hankkia erityisosaa-tavoitteeksi useissa valtakunnallisissa asiakirjois- mista vanhustyöhön on näyttötutkintona suo-sa (mm. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus ritettava Vanhustyön erikoisammattitutkinto,STM 2008). Palvelujärjestelmän kehittämisen ta- johon kuuluu kolme pakollista tutkinnon osaavoitteena on mm. lyhentää hoitoaikoja, vähentää ja yksi valinnainen tutkinnon osa. Näyttötutkin-pitkäaikaishoitoa, vahvistaa perusterveydenhuol- tojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavanlon roolia ja siirtää painopiste avopalveluihin sekä tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillis-turvata ikääntyvien kotona asuminen. Toisin kuin ta osaamistaan työtehtävien vaihtuessa ja päte-ennen painopiste tulee siirtymään korjaavasta vöityä myös uuteen ammattiin. Etuna on se, ettähoidosta terveyttä edistävään ja ennaltaehkäise- henkilön ammatillinen osaaminen voidaan senvään työhön. Tällä on vaikutusta terveyspalvelui- avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riip-den tarpeeseen ja kustannuksiin pumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työko- Vanhustyön ja vanhustyön koulutuksen ke- kemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta.hittäminen edellyttävät entistä enemmän uusia Erikoisammattitutkinnon suorittaminen edellyttäänäkökulmia, rohkeita valintoja, päämäärätietois- vanhustyön vaativimpien työtehtävien hallintaa.ta toimintaa, ennakkoluulottomuutta ja kriittis- Ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollises-tä keskustelua pysyäksemme ajan kehityksessä ti niin, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus taimukana. Perusta asiantuntijuuden kehittymiselle sitä vastaavat tiedot ja taidot, lisäksi täydentä-rakentuu opiskeluaikana. Vanhustyön asenteisiin viä ja syventäviä opintoja ja noin viiden vuodenja arvoihin vaikuttaminen on tärkeää opiskelu- työkokemus pystyy suoriutumaan tutkinnosta.vaiheessa. On suuri haaste kouluttajille ja työ- Vuonna 2010 uudistettujen tutkinnon perustei-elämälle miten saisimme yhä enemmän nuoria den läpäiseviä periaatteita ovat: ammattieettinenopiskelijoita motivoitumaan gerontologisen hoi- toiminta, hoivakumppanuus, laatuajattelu, toi-totyön opintoihin? Vanhustyö on kehittyvänä tu- mintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote, verkos-levaisuuden alana edellyttää laajaa osaamista to-osaaminen, ikääntyvän toimijuus ja osallisuusoman vanhustyön tietoihin, taitoihin ja kokemuk- sekä kestävä kehitys.seen, kykyä analysoida tietoa kriittisesti, enna- Miten sitten koulutuksella ylläpidetään ja kan-koida tulevaa kehitystä, kantaa vastuuta omasta nustetaan ja tuetaan jo vuosia vanhustyötä teh-työstään ja ammattialasta sekä reflektiotaitoja. neitä hoitajia? Miten varmistetaan hiljaisen tiedon Opintosuunnitelmat, niiden tavoitteet ja osaa- siirtyminen uusille sukupolville? Hiljainen tieto,misvaatimukset perustuvat työelämästä läh- siirtyy työyhteisöissä asiantuntijoita seuraamal-teviin osaamisvaatimuksiin ja kuvauksiin. Sen la, roolimallien ja tarinoiden kautta. Hiljainen tietotakia on tärkeää, että työelämän edustajat ovat on resurssi, joka tulisi hyödyntää koulutuksessa.kiinteästi mukana koulutuksen kehittämisessä Työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta, työyh- 59 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • teisössä oppiminen ja hiljaisen tiedon jakaminen hittämiseksi koulutustarjonnan pitäisi sisältää ovat keinoja, joilla näihin voidaan vastata. Jaet- monipuolisia mahdollisuuksia syventää asiantun- tu asiantuntijuus on prosessi, johon kaikki työn- tijaosaamista vanhustyössä ja työelämän tarpeita tekijät osallistuvat omista lähtökohdistaan, tällöin vastaavaa perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. voidaan hyödyntää olemassa olevaa ja tuottaa uutta. Työyhteisössä oppiminen edellyttää kult- Lähteet: tuuria, joka mahdollistaa oppivan organisaation Näyttötutkinto-opas, oppaat ja käsikirjat 2011:4, työskentelymallit sekä avoimen ja kehittämistä OPH edistävän ilmapiirin. Oppivassa organisaatiossa Näyttötutkinnon perusteet, Vanhustyön erikois- syntyy uutta osaamista, uusia innovaatioita ja jo- ammattitutkinto 2010, määräys 6/011/2011, OPH kainen työntekijä kehittyy ja oppii. Päivi Voutilainen ja Pirjo Tiikkainen: Gerontologi- On hienoa, että yhä enemmän rakennetaan nen hoitotyö; Pirjo Tiikkainen: Koulutuksen rooli yhteistyötä koulutuksen ja työelämän edustaji- gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämi- en kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä erilai- sessä, WSOY 2009 set yhteiset hankkeet ja opiskelijoiden tekemät Sairaanhoitaja asiantuntijana, Hoitotyön vuosikir- työelämälähtöiset opinnäytetyöt. Tähän lopuk- ja 2011: Sanna Mäkipää ja Teija Korhonen: Mistä si voisin lisätä, että vanhustyön osaamisen ke- asiantuntijuus muodostuu? •60 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 36. Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), tohtorikoulutettava, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Hoitotieteen laitos, Turun yliopistoVanhusten jalkaterveys - keskeinen osa toimintakykyäTämän puheenvuoron tavoitteena on lisätä tie- tumisriskiin. Heikko jalkaterveys vaikuttaa myöstoutta vanhusten jalkaterveydestä ja siihen vai- elämänlaatuun.kuttavista tekijöistä sekä kannustaa kuulijoita Vanhusten käyttämissä kengissä on myöshuomioimaan vanhusten jalkaterveys osana van- puutteita. Vanhukset pitävät usein tohvelityyp-huksen kokonaishoitoa. pisiä kenkiä, joissa ei ole minkäänlaista kiinnitys- Vanhusten jalkaterveyteen ei kiinnitetä riit- tä tai tukevuutta. Epäsopivan kengän on todettutävästi huomiota. Useat tutkimukset ovat osoit- aiheuttavan kaatumistapaturmia, jotka puolesta-taneet, että vanhuksilla on monia jalkavaivoja, an saattavat johtaa vaikeaan loukkaantumiseenjotka haittaavat heidän päivittäisistä toiminnois- ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Tärkeää onkinta selviytymistä. Jalkaterveys koostuu ehjästä ja huolehtia siitä, että vanhuksella on turvallisetjoustavasta ihosta, terveistä ja oikein leikatuis- kengät niin sisä- kuin ulkokäytössä.ta kynsistä, kivuttomuudesta ja asianmukaisista Ikääntymisen myötä ihmisen kyky huolehtiasekä sopivan kokoisista kengistä. omista jaloistaan heikkenee. Vanhukset eivät Vähintään joka kolmannella kotona asuvalla kykene kumartumaan ja leikkaamaan kynsiään,vanhuksella on todettu olevan jalkavaivoja ja jal- koska pelkäävät kaatuvansa tai heidän käsienkavaivojen määrä laitoshoidossa olevilla vanhuk- voima ei riitä kynsien hoitovälineiden käyttöön.silla on tätäkin suurempi. Yleisimmät jalkavaivat Tästä syystä on erittäin tärkeää, että ikäänty-ovat kuiva jalkapohjan iho, kovettumat, pitkät ja neellä on joku jonka puoleen kääntyä jalkatervey-paksuntuneet kynnet, erilaiset varpaiden virhea- tensä hoitamiseksi. Tällä hetkellä jalkojenhoidonsennot (kuten vaivaisenluu ja vasaravarpaat) sekä ammattihenkilöitä ovat ammattikorkeakoulustajalkakipu. Monet vanhuksista kokevat, että erilai- valmistuvat jalkaterapeutit (nimikesuojattu am-set jalkavaivat kuuluvat vanhuuteen eivätkä siksi mattihenkilö) ja vuoteen 1996 asti toiselta asteel-halua näyttää jalkojaan hoitohenkilökunnalle. ta valmistuneet rekisteröidyt jalkojenhoitajat. On todettu, että erilaiset jalkavaivat haittaa- Toivon, että tämän puheenvuoron jälkeen,vat vanhuksen toimintakykyä. Jalkavaivat ovat jokainen vanhusten hoidossa työskentelevä kiin-yhteydessä hitaaseen kävelynopeuteen, heiken- nittää osaltaan huomiota vanhusten jalkoihin jatyneeseen tasapainoon, vaikeuteen selviytyä auttaa parhaansa mukaan vanhusten jalkatervey-päivittäisistä askareista ja suurentuneeseen kaa- den hoidossa. • 61 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 37. Kristiina Miettinen, senioripalvelupäällikkö, Näkövammaisten Keskusliitto ry Asiakkaana ikääntyvä näkövammainen Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 näkö- kala suurennuslaite ja korkea ikä ovat monesti niin vammaista henkilöä. Lähes 65 % heistä on 65 vaikea yhtälö, että asiakkaat palauttavat apuvä- vuotta täyttäneitä. Eläkeikäisten yleisin näkövam- lineensä. Kun ei näe, eristäytyy helposti muista mautumisen syy on silmänpohjan rappeuma (ma- ihmisistä. kuladegeneraatio). Myös glaukooma ja diabetes Vallitsevista valaistusolosuhteista riippuu mo- saattavat heikentää näköä. Harmaakaihi aiheuttaa nesti miten heikkonäköinen selviytyy ympäris- monille näköongelmia, mutta leikkauksen jälkeen tössä. Liiallinen valo aiheuttaa häikäisyä, joka näkötilanne on yleensä hyvä. Harmaakaihi ei ole hankaloittaa liikkumista ja ympäristön hahmotta- näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus. mista. Näkevien ryhmiin osallistuminen voi monille Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka olla epämieluisaa siksi, että näkövammaiset koke- paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus vat, ettei heidän heikkonäköisyyttään ymmärretä on heikompi kuin 0,3. Näkövammaiseksi ei luo- ryhmässä. Samoin ympäristön on vaikeaa ymmär- kitella ihmistä, jonka näkökyky pystytään korjaa- tää ”miksi Hilkka tänään näkee tuon asian, kun ei maan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä eilen nähnyt.” on normaali näkö. Näkövammainen voi olla heik- Kun henkilö näkövammautuu eläkeiässä, hä- konäköinen tai sokea. nelle ei automaattisesti ”synny” näkövammaistai- Yleisesti ajatellaan, että näön heikentyminen toja: esimerkiksi tuntoaistin (käsien) käyttö. Tätä kuuluu luonnollisena osana ikääntymiseen. Näön- täytyisi systemaattisesti harjoitella. Kuuloaistin hy- tarkkuuksien aleneminen on osa normaalia ikään- väksikäyttäminen saattaa olla alentuneen kuulon tymistä. Sen sijaan vammautuminen silmänpohjan vuoksi mahdotonta. Ikääntyneiden näkövammais- rappeuman tai muun silmäsairauden vuoksi ei ole ten omatoimisuutta pystytään ylläpitämään. On normaalia ikääntymistä. tärkeää muistuttaa, että jos on ikänsä kahvin- Silmäsairaudet jäävät liian usein huomiotta niin sa keittänyt, ei kahvinkeittotaito katoa mihinkään ikäihmisen itsensä kuin ammattihenkilöstönkin vaikka näkö menisikin. Haastavinta on oppia uu- osalta. Tässä tarvitaan ammattilaisten yhteistyötä. det niksit miten kahvi keitetään. Asiakkaat ovat saattaneet sinnitellä jo vuosia hei- Näkövammaisten Keskusliiton alueelliset työn- kentyneen näön kanssa ilman asianmukaisia apu- tekijät sekä Keskussairaaloiden näkövammaisten välineitä ja palveluita. Hoitavalla henkilökunnalla ei kuntoutusohjaajat ovat avainhenkilöitä silloin, kun ole välttämättä asiakkaan näkötilanteesta mitään asiakkaan näkötilanne on niin huono, että hän ei tietoa. Todetaan yleisesti, että henkilöllä on huono selviydy sanomalehden lukemisesta. On tärke- näkö. Heikentyneen näön syy on selvittämättä ja ää, että asiakkaan näkövamman syy selvitetään ja palvelujen tarve kartoittamatta. hän saa asianmukaiset apuvälineet sekä apuväli- Näkövammaisten asiakkaiden tavallisimmat neiden käytön ohjausta. Kun henkilö on näkövam- hankaluudet liittyvät arkisiin toimiin: kaupassa mainen, tulisi hänet lähettää Keskussairaalaan käymiseen, asioimiseen, kodin ulkopuolella liik- Silmäklinikan kuntoutuspoliklinikalle. Kuntoutus- kumiseen, postin selvittämiseen, lukemiseen ja poliklinikalla mm. sovitetaan apuvälineitä, tehdään ylipäätään tiedon saamiseen. Pelkän näkövam- valaistustarpeen arvioita ja suunnitelmia kotiin ja man vuoksi ei tarvita hoivapalveluita. On tärke- annetaan liikkumistaidonohjausta. • ää huomioida, että vammaispalvelulaissa ei ole ikärajaa ja myös ikääntynyt näkövammainen on Näkövammaisten Keskusliitto ry palvelee val- vammainen. takunnallisesti. Senioripalvelut sekä aikuisten Apuvälineitä löytyy huonoonkin näkötilan- aluesihteerit antavat ohjausta ja neuvontaa näkö- teeseen. Vahvojen suurennuslasien käyttäminen vammaisten palveluissa. Lisätietoja www.nkl.fi ja saattaa monille olla hankalaa. Heikko näkö, han- p. 09-396 041 / vaihde.62 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 38. Kristiina Juvas, THM, Eur.erg, projektipäällikkö, Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöVanhusten asumisen paloturvallisuusKoti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee Suo- tajalla on nyt velvollisuus huolehtia asuntoihinmessa vuosittain yli 2000 henkilöä. Yleisimmät palovaroittimet ja pitää ne kunnossa. Tähän men-syyt ovat kaatumiset ja putoamiset. Palokuole- nessä velvollisuus on ollut asukkailla itsellään.mien määrä on noin sata henkeä vuodessa. Ta- Asumisturvallisuuden kehittäminen on entistäpaturmissa ja tulipaloissa kuolleiden määrä luontevampi osa paikallista turvallisuuden kehit-Suomessa on väkilukuun suhteutettuna Länsi- tämistyötä kunnissa.Euroopan korkein. Vanhusväestön suhteellinen Asumisturvallisuuden kehittäminen edellyt-osuus palokuolemissa on suuri. Erityisryhmien tää moniammatillista yhteistyötä ja uusia yhteis-asumisen paloturvallisuus on yksi vuonna 2004 työkäytäntöjä viranomaisten ja eri toimijatahojenkäynnistyneen Sisäisen turvallisuuden ohjelman kesken. Vaarojen kartoituksen, riksien arvioinninpainopistealueista. (Erityisryhmiin luetaan tässä ja turvallisuuden kehittäminen on keskeinen osayhteydessä kuuluviksi henkilöt, joiden fyysinen, kunnilta edellytettävää turvallisuustyötä. Tapatur-psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on alen- mien ja paloturmien taustalla on paljon yhteisiätunut.) Palosuojelurahaston rahoittamassa kehit- tekijöitä, joihin ajoissa puuttumalla voidaan tukeatämisprojektissa on tuotettu tietoa ja välineitä eri vanhuksen pärjäämistä turvallisesti kotona ja vä-viranomaisten ja toimijatahojen väliseen yhteis- hentää laitoshoidon tarvetta.työhön kunnissa. Erityisryhmien parissa työskentelevien työn 1.7.2011 uudistunut pelastuslaki selkeyttää tueksi on tuotettu aineistoa asumisturvallisuu-yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä. Se sel- teen liittyvien vaarojen havaitsemiseen ja riskienkeyttää viranomaisten ja eri toimijoiden välistä arvioimiseen: Unohdukset ja erehdykset salli-yhteistyötä ja helpottaa yhteistoiminnan rakenta- va asuinympäristö -opas erityisryhmien asumis-mista. Uuden pelastuslain avulla on mahdollista turvallisuuden kehittämiseen ja aiheeseen liittyväparantaa merkittävästi ikääntyneiden ja muiden koulutusaineisto on vapaasti ladattavissa sekäerityisryhmiin kuuluvien asumisturvallisuutta. La- suomeksi että ruotsiksi Suomen Pelastusalanki edellyttää toiminnanharjoittajalta selvityksiä, Keskusjärjestön kotisivuilta http://www.spek.fi/suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla varmiste- Suomeksi/Paloturvallisuus/Erityisryhmien_asu-taan, että asukkaat ja hoidettavat voivat turval- misturvallisuus/Materiaalit.iw3. Aineisto käy sekälisesti poistua tulipalossa. Lisäksi laki velvoittaa työpaikkakoulutukseen, oppilaitoksissa käytettä-viranomaisia tai esim. kotikäyntejä tekeviä hen- väksi että kenen tahansa tiedon tarpeen täyttä-kilöitä kertomaan pelastusviranomaiselle raken- miseen liittyen omaan tai omaisten turvalliseennuksessa tai asunnossa olevista palonvaaroista asumiseen.tai onnettomuusriskeistä. Salassapitosäännök- Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö antaaset eivät enää estä tätä tiedonkulkua. Palovaroit- asiantuntija-apua ja koulutusta asumisen palotur-timien osalta pelastuslakia on täydennetty siten, vallisuuteen liittyvissä asioissa. •että palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoit- 63 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 39. Päivi Topo, tutkimuspäällikkö, THL ja Helinä Kotilainen, yliarkkitehti SAFA miten ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä ja häntä avustavia henkilöitä Muistisairauden eteneminen aiheuttaa sairastu- ympäristö voi tukea muistisairasta ihmistä oma- neelle ihmiselle laaja-alaisesti haasteita hänen jo- toimisuudessa ja hyvinvoinnissa. kapäiväisessä elämässään. Esityksen lopussa esitellään hyviä esimerkkejä Esityksessä käydään läpi muistisairauksi- olemassa olevista ympäristöistä ja kerrotaan ke- en kuten Alzheimerin taudin vaikutusta ihmisen hittämästämme tilojen arvioinnin ja kehittämisen suhteessa ympäristöönsä. Samoin käydään lä- menetelmästä. pi näyttöön perustuvaa tietopohjaa siitä millainen64 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 40. Paula Hakala, dosentti, FT, johtava tutkija, Kelan tutkimusosastomiten ravinto tukee ikääntyneiden hyvinvointia?Ravinnolla on huomattava vaikutus ikääntyneiden Nesteitä tulisi juoda 1–1,5 litraa (5–8 lasillista) päi-terveyteen ja toimintakykyyn. Hyvä ravitsemustila vässä ruokien mukana saadun nesteen lisäksi.parantaa vireyttä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa Alkoholi on ikääntyneille erityisen haitallista.sairauksista toipumista. Se häiritsee veren sokeritasapainoa ja voi vaikut- Tärkeää on huolehtia ruoan sopivan määrän taa lääkkeiden tehoon. Alkoholia käyttävillä mää-ja laadun lisäksi myös siitä, että ruoka on mau- rän tulisi rajoittua korkeintaan yhteen annokseen/kasta, ja että ateriointihetket ovat arkea virkistä- vrk ja korkeintaan 7 annokseen/viikko (yksi an-viä tapahtumia. nos on pieni pullo keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä Ikääntyminen tuo mukanaan syömiseen liit- tai 4 cl väkevää viinaa).tyviä ongelmia, jotka voivat heikentää ravitse- Ikääntyneille suositeltu painoindeksi onmustilaa, terveyttä ja toimintakykyä. Esimerkiksi 24–29 kg/m2. Laihduttaminen on ikääntyneel-muistisairaudet, suun ongelmat sekä runsas lää- lä perusteltua vain silloin, jos sen arvioidaan ko-kitys voivat huonontaa ruokahalua ja vähentää hentavan hänen terveyttään ja toimintakykyään,syömistä siinä määrin, että se johtaa aliravitse- eikä siitä aiheudu terveysriskejä kuten lihas- taimukseen. Sen seurauksena sairauksista toipumi- luukatoa.nen hidastuu tai estyy ja hoitojaksot pitenevät. Ikääntyneille on laadittu omat ravitsemussuosi- Ikääntynyt tulisi punnita vähintään kerran tukset. Siinä ikääntyneet on jaoteltu toimintakyvynkuukaudessa, jotta tahaton painon lasku ha- ja sairastavuuden mukaan neljään ryhmään seu-vaitaan ajoissa. Sen ehkäisemiseksi on tär- raavasti: 1) hyväkuntoiset ikääntyneet, 2) kotonakeää varmistaa sekä energian että proteiinin asuvat ikääntyneet, joilla useita sairauksia, 3) koti-riittävä saanti. Ikääntyneen ruokavalion tulee si- hoidon asiakkaat, joilla ulkopuolisen avun tarvettasältää energiaa vähintään 1500 kcal (6,5 MJ)/vrk ja 4) ympärivuorokautisessa hoidossa olevat.ja proteiinia 80–100 g/vrk (1,0–1,2 g painokiloa Suositusten tavoitteena on mm. levittää ikäih-kohden/vrk). Liian niukka proteiinin saanti aiheut- misten ravitsemukseen liittyvää tietoa, jotta hyviksitaa lihaskatoa, joka heikentää liikuntakykyä ja ke- havaitut hoitokäytännöt leviäisivät kautta maan. •hon hallintaa sekä altistaa infektioille. Tärkeää on varmistaa myös riittävä D-vitamii- Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemus-nin ja kalsiumin saanti, mikä ehkäisee kaatumisia suositukset ikääntyneille. Edita Oy. 2010.ja murtumia. Ikääntyneille suositellaan D-vitamii- http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/nilisän (20 µg eli 800 ky) nauttimista päivittäin portal/fi/ravitsemussuositukset/erillisryhmat/ympäri vuoden. Myös kalsiumlisä (vähintään ikaantyneet/800 mg/vrk) voi olla tarpeen.Ikääntyessä janon tunne saattaa heikentyä jamonet lääkkeet poistavat nestettä elimistöstä. 65 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 41. Sirpa Pajunen, toiminnanjohtaja, Iholiitto ry ikääntyvän ihon hoidossa huomioitavia seikkoja Ihossa huomaa ajan kulumisen. Vanheneminen kuivuu, koska vettä poistuu orvaskeden kautta näkyy, kun iho ja sen alainen rasvakerros alkavat enemmän. Ihosta tulee karhea, kireä ja sarveis- ohentua. kerrokseen ilmestyy pieniä halkeamia. Kyse on Ikääntymisen myötä iho muuttuu rakenteel- vanhenevan ihon asteatoottisesta kuivasta ihos- lisesti ja toiminnallisesti. Ihon elastiset säikeet ta, joka punoittaa, hilseilee ja kutiaa. paksuuntuvat, kollageeni rappeutuu, talin eritys, Ihon ennenaikaista vanhenemista aiheuttavia isojen hikirauhasten määrä ja karvojen kasvu vä- ulkoisia tekijöitä ovat mm. altistuminen UV-sä- hentyy. Myös ihon immuunivaste, solujen uusiu- teilylle. Auringon valo aiheuttaa ryppyjä, erilaisia tuminen, haavan paraneminen, talin ja hien eritys, pigmenttimuutoksia ja talirauhasten liikakasvua lämmönsäätely, tuntoaistimukset ja D-vitamiinin sekä verisuonimuutoksia kuten verenpurkaumia tuotto heikkenevät. tai mustelmia, jopa ihokasvaimia ja ihon kimmoi- Ihon melanosyyttien määrä alenee ja ihon suuden vähenemistä. pigmentin tuottokyky heikkenee. Tästä syys- Joidenkin nautintoaineiden käyttö lisää ihon tä iän karttuessa iho palaa herkästi auringossa. rappeutumista. Tupakka estää hapen kulun. Alko- Ihon haavojen hitaamman paranemisen syynä holi aiheuttaa iholla punoitusta, teleangiektasiaa on asteittainen verisuonien määrän aleneminen. ja ihon kuivumista. Ihotunnon ja muidenkin aistimuksien heikenty- Ikääntyvän ihon hoidon perusta on säännöl- minen johtuu hermopäätteiden vähenemisestä. lisyys. Ihon ohentuessa sitä tulee käsitellä aiem- Verinahka, ihon keskimmäinen kerros, ohentuu. paa hellävaraisemmin. Kollageenisynteesi eli ihon joustinaineiden tuot- Perusvoiteilla voidaan korjata ihon kuivuutta ja taminen heikkenee sekä kimmoisuutta lisäävä sen suojatoimintaa. Voiteessa oleva vesi ja vettä proteiini, elastiini, alkaa hajota. Siksi ihon kimmoi- sitovat aineet parantavat ihon kosteuspitoisuut- suus ja joustavuus vähenee. ta. Voiteessa oleva rasva puolestaan estää veden haihtumista. Kuiva iho joutuu helposti noidanke- Ihon ikääntymiseen vaikuttavat hään: kutina houkuttaa raapimaan ja raapiminen sisäiset ja ulkoiset tekijät aiheuttaa tulehdusta, tulehtunut iho hilseilee ja ai- Ihoon vaikuttavat ikä, perinnölliset tekijät, erilai- heuttaa kutinaa! set yleis- sekä ihosairaudet, aurinko, tupakointi, Ikääntyvän ihon hoidon kulmakiviä ovat sään- ravinto, erilaiset kemialliset aineet kuten lääkkeet nöllisen pesun ja kosteuttamisen lisäksi pe- ja hormonit ja mahdollisesti myös ilman saasteet. russairauksien hyvä hoitotasapaino, mielialan Ihon vanhenee ja sen vastustuskyky alenee, pitäminen hyvänä, säännölliset ja terveet elämän- kun solujen uusiutumiskyky ja aineenvaihdunta- tavat liikunnalla höystäen, tupakoinnin ja alkoholi prosessit heikkenevät. välttäminen. Käytössä olevien lääkeaineiden yh- Tali- ja hikirauhasten erityksen vähenemisen teisvaikutukset auringonvalon kanssa sekä muut myötä suojaavan rasva- ja happovaipan raken- ihovaikutukset tulee selvittää. ne heikkenee. Estrogeenin tuotannon alenemisen Jos ilmestyy ihomuutoksia, on syytä hakeutua tuloksena saattaa olla kuiva, halkeileva iho, jos- lääkärin vastaanotolle. • sa on luonnollisten rasva-aineiden vajausta. Iho66 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Suullisten esitysten tiivistelmät (42–63) 67 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 42. Päivi Tiilikainen, THM, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (hima) -projekti, 2010–2013 Väestön ikääntyminen, joka Suomessa seuraa- kä lisäävät ikääntyneille suunnattujen palvelujen vien 25 vuoden aikana on Euroopan nopeinta, ja tuotteiden saatavuutta. Projektissa uudistetaan luo suuria haasteita vanhustenhuollolle ja sosi- vanhustyön opetus- ja oppimisprosessia sekä aali- ja terveysalan koulutukselle. Vanhustyön menetelmiä sen toteuttamiseen kehittämällä vir- opinnot eivät juuri kiinnosta nuoria opiskelijoita. tuaalinen, ikääntyville suunniteltu ideaalikoti Se- Oppilaitosten tehtävänä on vastata yhteiskunnan cond Life-virtuaalimaailmaan. Lisäksi projektissa tarpeisiin kouluttamalla riittävä määrä vanhus- kehitetään oppimispeli teoriaopintoihin. Virtu- työhön perehtyneitä ammattilaisia, jotka hallitse- aalisten opintojen lisäksi opiskeluun liittyy käy- vat ikääntyvien ja ennalta ehkäisevän hoitotyön tännön harjoittelu ikääntyvien parissa. Second erityispiirteet. Opinnoista on kehitettävä houkut- Lifeen rakennettava ideaalikoti määritellään laa- televia ja vetovoimaisia. Opetusmenetelminä voi- ja-alaisesti fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, daan hyödyntää esimerkiksi sosiaalista mediaa, turvallisena ja esteettömänä kotina, joka mahdol- jota suurin osa opiskelijoista käyttää jo arkielä- listaa kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumi- mässään. Ikääntyville tuotteitaan ja palveluitaan sen mahdollisimman pitkään. Second Life toimii tarjoavien yritysten ja järjestöjen tulee entises- sekä oppimisympäristönä että yritysten ja järjes- tään tehostaa vuoropuheluaan koulutuksen kans- töjen tuotteiden ja palvelujen markkinointi- ja ver- sa palvelu- ja tuotekehitystyössä. Oppilaitosten kostoitumisfoorumina. Sekä peli että Second Life on puolestaan uudistettava vanhustyön opetusta voivat toimia myös sosiaali- ja terveysalan am- sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti vastaa- mattilaisten täydennyskoulutusympäristönä. maan sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden tar- Ensisijaisina hyödynsaajina projektissa ovat peita vuoropuhelussa ikääntyvien kanssa. sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opettajat, so- Nämä edellä mainitut asiat ovat olleet lähtö- siaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä ikään- kohtina Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti op- tyville palveluja ja tuotteita tarjoavat yritykset ja pimis- ja kehitysympäristönä (Hima) -projektin, järjestöt. Savonia-ammattikorkeakoulu toimii pro- 1.5.2010–30.4.2013, käynnistämiselle. Hima jektin hallinnoijana. Osatoteuttajia ovat Savon -projektin keskeisenä tavoitteena on luoda uu- ammatti- ja aikuisopisto, Pohjois-Karjalan am- sia ratkaisuja, jotka lisäävät vanhustyön opis- mattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan Ammatti- kelun vetovoimaisuutta, uudistavat opetus- ja opisto, Outokumpu. Euroopan sosiaalirahaston oppimisprosessia asiakaslähtöisemmäksi, kehit- rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon elinkei- tävät yritysten ja järjestöjen verkostoitumista se- no-, liikenne- ja ympäristökeskus. •68 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 43. Eija Rautasalo, TtT, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Diak Itä; Markku Tukiainen, FT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Tietojenkäsittelyn laitospotilashuoneesta virtuaaliseksi olohuoneeksiVirtuaalikymppi - Ikäihmisten kognitiivinen ja so- sä ikäihmisten, omaisten ja hoitohenkilökunnansiaalinen aktivointi teknologiavälitteisten palvelu- kanssa.jen avulla 01.09.09–31.08.12. Kokoamme teknologiaa hyödyntäen laitteis- Tutkimuksissa on todettu, että teknologian ton, johon teemme ikäihmisten tarpeiden mukaanavulla tuotettu viriketoiminta lisää kotona/ laitok- räätälöidyn sisällön (mm. kuva- ja videoesityk-sissa/ palvelutaloissa asuvien henkilöiden vuoro- set) ja käytön mahdollistavan vuorovaikutusta-vaikutusta, toiminnallisuutta ja kohentaa heidän van. Laitteiston käyttö voi olla joko yksilöllistätoimintakykyään sekä lisää omanarvon tuntoa. tai yhteisöllistä ja tekniikka on pitkälti piilotettu.Teknologia ei ole vielä tuonut riittävästi toivot- Ikäihmiset osallistuvat suunnitteluun oman toi-tuja hyötyjä ikääntyvien hoitoon. Käytettävissä mintakykynsä ja mielenkiintonsa mukaan. Akti-olevaakaan teknologiaa ei hyödynnetä riittäväs- voimme omaiset ja hoitohenkilökunnan mukaanti kodeissa, palvelutaloissa ja laitososastoilla. sisällön tuotantoon ja jakamiseen.Virikkeellisyyteen kehitetään yhä vähän sovel-luksia esimerkiksi dementiaoireisten käyttöön. Tärkeitä tutkimuslähtökohtia ovat mm.:Myöskään laitososastojen muuttaminen asumis- • havainnointitutkimus ikäihmistenyksiköiksi ei ole muuttanut asiakkaan asumisym- aktivaatiomuutosten osoittamiseksipäristöä virikkeellisemmäksi. • vanhusten osallistuminen suunnittelutyöhön Hankkeen perusideana on vaikuttaa kaikkein • itse kootun, muunneltavan ja edullisenheikkokuntoisimpien kotona, laitos- ja palvelu- laitteiston toteutus ja käytettävyysyhteisöissä asuvien vanhusten toimintakykyyn,kehittää tätä tukevia palveluprosesseja ja teh- Yhteistyötahoina hankkeessa ovat mm. Euroo-dä asuinympäristöistä esteettisesti ja eettisesti pan aluekehitysrahasto, Etelä-Savon ja Poh-virikkeellisempiä. jois-Karjalan maakuntaliitot, Pohjois-Savon liitto, Valkoisen katon ja seinien tuijottaminen voi Kainuun maakunta- kuntayhtymä, Diakonia-am-muuttua menneisyyden ja nykyisyyden kuviksi – mattikorkeakoulu, Diak Itä (hallinnoija), Itä-Suo-oman elämän kuviksi. Huonokuntoinenkin ikäih- men yliopisto/tietojenkäsittelyn laitos, Joensuunminen voi osallistua reaaliajassa suvun häihin tai kampus, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Tervey-uuden perheenjäsen ristiäisiin. Kukin katselee ar- den ja Hyvinvoinnin laitos, Toimiva koti, Helsin-kea aktivoivia kuvia ja esityksiä oman vointinsa ja gin kaupunki ja Sosiaalitalouden tutkimuskeskus,mielenkiintonsa mukaan. Rakennamme elämys- Diak Itä. •ympäristöä kuva- ja äänimateriaalin avulla yhdes- 69 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 44. Marja Äijö, TtL, yliopettaja, Savonia – ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio; Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia – ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio Suuhygienisti-opiskelijat iäkkään ihmisen suun terveyden edistäjinä – kokemuksia suupirssistä Tutkimusten mukaan laitoshoidossa oleville iäk- 2011 opiskelijoiden ryhmähaastatteluilla. Avoin- käille ihmisille tarjotut suun terveydenhoidon pal- ten kysymysten vastaukset ja haastatteluaineisto velut eivät täysin vastaa asiakkaiden tarpeita ja analysoitiin sisällön analyysilla ja määrällisten ky- heitä hoitava henkilökunta tarvitsee lisää valmiuk- symysten vastaukset frekvensseinä. sia asiakkaittensa suun hoitoon. Myös suuhygie- Ennen harjoittelua opiskelijoilla oli positiivinen nistiopiskelijat tarvitsevat oppimiskokemuksia kuva osaamisestaan ja he pitivät tulevaa harjoit- iäkkään ihmisen arvostavasta kohtaamisesta, telua haastavana. He toivoivat kohtaavansa har- suun terveyden hoidon erilaisista tarpeista se- joittelun aikana erilaisia asiakkaita ja harjoitella kä iäkkään ihmisen voimavarojen tukemisesta. itsenäistä hoitotoimintaa ohjaajan tuella. Harjoit- Opiskelija tarvitsee monipuolista tietoa, vuoro- telun jälkeen opiskelijoiden oppimiskokemukset vaikutustaitoja, kykyä kohdata ja vahvaa eettis- liittyivät asiakkaan kohtaamiseen ja asiakkaan tä osaamista toimiessaan iäkkäiden asiakkaiden kanssa kommunikointiin. He oppivat miten pie- hoitotyössä. nillä toimenpiteillä voi olla suuri merkitys iäkkään Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaan kokemukseen hyvästä olosta ja huo- suuhygienistiopiskelijoiden oppimiskokemuksia lenpidosta. Opiskelijat pohtivat myös, mikä oi- iäkkäiden asiakkaiden suun terveydenhoitotyös- keuttaa heitä toteuttamaan suun terveydenhoitoa sä ja tavoitteena on saadun tiedon avulla kehittää erityisesti toimintakyvyltään heikentyneiden asi- opiskelijoiden harjoittelua aikaisempaa moni- akkaiden kohdalla. puolisemmaksi. Tämä tutkimus liittyy Suupirssi Alustavien tulosten perusteella voidaan to- -projektiin, jossa kehitetään liikkuvaan suunhoi- deta, että liikkuva suunhoitoyksikkö tulee ole- toyksikköön (Suupirssi) oppimis- ja palvelutoi- maan opiskelijoille haastava ja osaamista mintamalli. Eräinä kohderyhminä ovat hoivakotien kehittävä oppimisympäristö. Ennen harjoittelua asukkaat ja henkilökunta. opiskelijoilla oli kapea näkemys suun tervey- Tutkimuksen tiedonantajina ovat Savonia -am- denhoitotyössä vaadittavasta ammatillisesta mattikorkeakoulun suuhygienisti-opiskelijat, jotka osaamisesta. Suun terveydenhoitotyön osaa- suorittavat osan klinikkaharjoittelustaan liikkuvas- minen, johon laitteiden käyttö liittyy, oli ainut sa suunhoitoyksikössä. Tutkimusaineisto kerät- osaamisenalue, jossa opiskelijat halusivat ke- tiin ennen ja jälkeen harjoittelun. Syksyllä 2010 hittyä. Harjoittelun jälkeen opiskelijoiden op- tehtyyn alkukyselyyn vastasi 15 opiskelijaa. Ky- pimiskokemukset liittyivätkin eettiseen ja selyssä kartoitettiin opiskelijoiden taustatiedot, vuorovaikutusosaamiseen. On tärkeää, et- heidän itsearviointinsa osaamisestaan ja heidän tä opiskelijat hahmottavat iäkkään asiakkaan odotuksiaan tulevasta harjoittelusta. Kysely si- suun terveyden edistämisen hoitoprosessin. sälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Harjoitte- Suupirssi monipuolistavana oppimisympäristö- lun jälkeinen aineiston keruu suoritettiin keväällä nä tarjoaa tähän mahdollisuuden. •70 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 45. Pirjo Ikävalko, viestinnän asiantuntija, Kela, KanTa-palvelutVanhukset innokkaita eReseptin käyttöönottajiaKanTa-palvelujen rakentaminen on terveydenhuollonsuuri sähköinen mullistusKansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen luun kirjaudutaan www.kanta.fi -sivujen kauttanimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tie- pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortil-tojärjestelmäpalveluille, joita ovat sähköinen re- la. Joillekin vanhuksille saattaa olla iso kynnyssepti (eResepti), kansallinen Lääketietokanta, tietokoneen ja/tai Internetin käyttöön. Jos van-sähköinen potilastiedon arkisto ja tiedonhallinta- huksella ei ole omaa tietokonetta tai Internet-yh-palvelu (eArkisto) sekä kansalaisten Omien tietojen teyttä, voi omia tietojaan toki katsoa vaikkapakatselu verkossa. Näiden palvelujen rakentaminen kirjastojen koneilta. Kansalaisopistoissa tai muis-on terveydenhuollon suuri sähköinen mullistus, jo- sa vanhuksille tietokonekoulutusta antavissa or-ka ulottuu kaikkien kansalaisten elämään. Kyse on ganisaatioissa olisi hyvä, jos samalla annettaisiinkansalaisen kannalta merkittävästä uudistuksesta. opastusta, miten kansalainen voi katsoa Interne- Sähköisten reseptien (eResepti) käyttöön- tistä omia reseptitietojaan.otto Suomessa leviää nyt kulovalkean tavoin. eReseptin käyttöönoton edut sekä potilaidenSähköistä lääkemääräystä koskevan lain mu- että terveydenhuollon näkökulmista ovat selkeät.kaan apteekkien tulee ottaa eResepti käyttöönsä Sähköinen lääkemääräys helpottaa ja nopeuttaa1.4.2012 mennessä. Julkinen terveydenhuolto on potilaan asiointia. Paperireseptiä ei enää tarvita.sitoutunut ottamaan eReseptin käyttöönsä huh- Terveydenhuollosta kerrotaan, että potilaan pa-tikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori perireseptit ovat alttiita hukkumaan. Nyt kaikkivuotta myöhemmin. Kansalaisten sähköiset po- reseptitiedot löytyvät aina valtakunnallisesta tie-tilastiedot siirtyvät sähköiseen arkistoon (eArkis- tokannasta, Reseptikeskuksesta. eReseptin käyt-to) vaiheittain, kun palvelu tulee valtakunnalliseen tö parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua.käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Samalla voidaan välttää päällekkäinen lääkitys ja Kuluvan vuoden loppuun mennessä eReseptin lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Suojattusaa Turusta ja Kymenlaaksosta sekä Länsi-Poh- tiedonsiirto takaa toiminnan turvallisuuden.jan, Itä-Savon, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Jatkossa tilanne muuttuu potilaan ja terve-Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, ydenhuollon toimijoiden kannalta vielä parem-Pohjois-Suomen ja osittain myös Helsingin ja Uu- maksi, kun käyttöön otetaan eArkisto-palvelut.denmaan sairaanhoitopiirien alueilta. Sähköisen potilastiedon arkiston käyttöönot- Siellä, missä eResepti on jo käytössä, vanhuk- to mahdollistaa jo kertaalleen tallennetun tiedonset ovat suhtautuneet sen käyttöönottoon hyvin. uudelleenkäytön, minkä ansiosta voidaan välttyäEnnakkoon ajateltiin, että vanhukset olisivat suu- mm. päällekkäisiltä tutkimuksilta. Potilastietojenrin ryhmä, jotka haluavat uudistuksesta huolimat- keskitetyn arkistoinnin ansiosta sähköisestä po-ta edelleenkin paperireseptin. Näin ei ole ollut. tilastietojen arkistosta on saatavissa ajantasais-eReseptistä kieltäytymisiä on ollut erittäin vähän. ta ja luotettavaa tietoa hoitotilanteisiin. Potilas voi katsoa omaan terveydenhuoltoon liittyvät tiedotReseptitiedot voi tarkistaa netistä Omien Internetistä Omien tietojen katselu -palvelusta. •tietojen katselu -palvelustaeReseptin käyttöön liittyy potilaan mahdolli-suus katsoa omia tietojaan verkossa. Palve- 71 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 46. Marion Karppi, projektityöntekijä, fysioterapeutti, terveystieteen kandidaatti, Raision kaupunki, Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö interaktiivinen etäkuntoutus potilaan toipilasajan tukemisessa Johdanto toutukseen. He kokevat IKUn motivoineen itse- Ikääntyneiden intensiivinen ja nousujohteinen näiseen harjoitteluun ja heidän toimintakykynsä fyysinen harjoittelu on osoitettu tehokkaaksi kaa- on parantunut arjen toiminnoissa. Tutkittavat ovat tumisten ehkäisyssä (Piirtola ym. 2003) sekä tehneet harjoitusohjelman mukaisia harjoituk- toimintakyvyn ja kotona selviytymisen paranta- sia myös itsenäisesti, varsinaisten lähetysaikojen misessa. Erityisesti kotona suoritettu harjoittelu lisäksi. parantaa toimintakykyä arjen perustoiminnois- sa (Leinonen ym. 2009, Zidén ym. 2008). Kas- Pohdinta te-ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen Interaktiivisella etäkuntoutuksella pystytään tu- -hanke pilotoi Raision-Ruskon yhteistoimin- kemaan terveyskeskussairaalan osastolta ta-alueella interaktiivista etäkuntoutusta (IKU), kotiutuvien potilaiden toipilasaikaista kuntoutu- joka mahdollistaa intensiivisen kuntoutustoimin- mista. Etäkuntoutuksen avulla potilaat motivoitu- nan terveyskeskussairaalan osastolta kotiutu- vat noudattamaan yksilöllistä harjoitusohjelmaa misen jälkeen. Interaktiivisella etäkuntoutuksella paremmin kuin perinteisen paperille tulostetun tarkoitetaan videoneuvotteluteknologian sovel- harjoitusohjelman avulla. Interaktiivisella etäkun- lusta, jossa kuntoutuja ja kuntouttaja ovat kaksi- toutuksella pystytään parantamaan ikääntynei- suuntaisessa näkö- ja kuuloyhteydessä toisiinsa. den toimintakykyä, mikäli palvelua tarjotaan tietyt Fysioterapeutti ohjaa kotiutunutta asiakasta etä- kriteerit täyttävälle potilaalle. IKU saattaa löytää päätteen avulla, jolloin harjoitukset ovat yksi- paikkansa ikääntyneiden kuntoutuspalvelumuo- löllisesti muokattavissa kuten perinteisessäkin tona, mikäli toimintaa kehitetään edelleen eri po- kuntoutuksessa. Kehittämishankkeessa selvi- tilasryhmien tarpeita vastaavaksi sekä laitteen tetään miten iäkkäät kokevat kuntoutumisen ohjelmatuotantoa laajennetaan kattamaan myös interaktiivisen etäkuntoutuksen avulla ja mi- toimintakyvyn muita osa-alueita. • tä merkityksiä IKUlla on kotiutumisen jälkeiseen toipumiseen. Lähteet Piirtola ym. 2003. Fyysinen harjoittelu edullista Menetelmät ja tehokasta kaatumisten ja kaatumisvammojen Hankkeessa seurataan neljän sairaalasta ko- ehkäisyssä. Duodecim. tiutuneen iäkkään potilaan kuntoutumista IKUn avulla. Tutkimushenkilöt saavat kahden kuukau- Leinonen ym. 2009. Kotikuntoutumisavustajan den ajan etälaitteen välityksellä yksilöllistä fysio- tuki parantaa iäkkäiden elämänlaatua. Duodecim. terapiaa terveyskeskussairaalasta, puoli tuntia kerrallaan, kolme kertaa viikossa. Tutkimuk- Zidén ym. 2008. Home rehabilitation after hip seen osallistujat haastatellaan intervention alus- fracture. A randomized controlled study on sa ja lopussa. Toimintakykyä mitataan Bergin balance confedence, physical function and tasapainotestillä. everyday activities. Clinical Rehabilitation. Alustavat tulokset Yhteystiedot Alustavien tulosten mukaan kuntoutujat ovat Marion Karppi marion.karppi@uta.fi tyytyväisiä saamaansa interaktiiviseen etäkun- Puh: 044 327 653372 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 47. Outi Korpelainen, th, TtM, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, projektikoordinaattori, Toimintakykyisenä ikääntyminen – hanke / KASTE, Salon kaupungin vanhuspalvelut; Sini Eloranta, sh, TtT, tutkija, Turun sosiaali- ja terveystoimi, erikoissuunnittelija, Ikäinstituutti; Seija Arve, TtT, palvelujohtaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Gerontologisen hoitotieteen dosentti, TYKotona asuvan ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistäminen eritoimijoiden yhteistyölläTausta palveluiden järjestämiseen, kuten esimerkiksi lii-Hyvä toimintakyky edistää ikääntyneen henkilön kuntaryhmien järjestämiseen ja tiedon antami-mahdollisuuksia asua pidempään omassa kodis- seen terveellisistä elämäntavoista, osallistuivatsaan. Ikääntyneen henkilön toimintakykyä voi- sekä kaupungin että kolmannen sektorin toimijat.daan edistää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja Joitakin palveluista, kuten vertaistukea omaishoi-kognitiivisia voimavaroja tukevilla palveluilla, joita tajille järjestivät pelkästään kolmannen sekto-järjestävät useat eri toimijat. rin toimijat. Vastaajat tekivät eniten yhteistyötä seurakunnan ja kaupungin toimijoiden kanssa jaTarkoitus erityisesti kaupungin sosiaali- ja terveystoimenTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä kanssa tehtävän yhteistyön toivottiin lisääntyvän.kaupungin ja kolmannen sektorin sekä muiden Yhteistyömuodot, joihin vastaajat tämän tutki-tahojen toimijat (N = 100) osallistuvat kotona asu- muksen mukaan jatkossa olivat halukkaita, olivatvan, 65 vuotta täyttäneen ikääntyneen henkilön yhteisen organisoinnin kehittäminen, tiedonkuluntoimintakyvyn edistämiseen ja millaista on yhteis- ja osallistumisen edellytysten parantaminen sekätyö näiden eri toimijoiden välillä. laaja-alaisen yhteistyön lisääminen.Menetelmät JohtopäätöksetTutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena erääs- Tämän tutkimuksen mukaan eri toimijat järjestävätsä länsisuomalaisessa kaupungissa, joka muo- monipuolisesti ikääntyneiden toimintakykyä edis-dostuu 10 taajamasta. Tutkimusaineisto kerättiin täviä palveluita. Näyttää siltä, että palveluiden li-postikyselynä syyskuussa vuonna 2010. Kyse- säämiseen sijaan, tulisi olemassa olevat resurssitly osoitettiin kaupungin toimijoille (N = 21) ja kol- hyödyntää ja suunnata uudella tavalla kehittämällämannen sektorin sekä muiden tahojen toimijoille yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin toi-(N = 79). Vastausprosentiksi muodostui 60. Ai- mijoiden välillä esimerkiksi tässä tutkimuksessaneiston analysoinnissa käytettiin sekä kvantitatii- vastaajien esille tuomalla tavalla. Yhteistyötä ke-visia että kvalitatiivisia menetelmiä. hittämällä yhä useampi kotona asuva ikääntynyt henkilö voisi hyötyä eri toimijoiden järjestämistäTulokset toimintakykyä edistävistä palveluista. •Eri toimijat järjestivät monipuolisia palvelui-ta ikääntyneen henkilön toimintakyvyn edistä- Lisätiedotmiseksi kaupungin kaikissa taajamissa. Useiden outi.korpelainen@salo.fi 73 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 48. Pia Vähäkangas, TtT, projektipäällikkö, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius; Katriina Niemelä, esh, suunnittelija/projektityöntekijä, Oulun kaupunki/Vanhuspalvelut Voiko laitoshoidossa oleva ikääntynyt henkilö kuntoutua? Laitoshoitoon ohjautuvat ikääntyneet kärsivät suutta on testattu kevään 2011 aikana hankkeessa monenlaisista toimintakyvyn vajeista sekä niis- mukana olevilla interventio-osastoilla Kokkolassa tä johtuvista päivittäisen selviytymisen ongel- ja Oulussa. Kuntoluokat ovat toimineet hoitajien mista. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen on työvälineenä, kun hoitosuunnitelman tavoitteita on todettu olevan yhteydessä mm. huonoon seiso- määritelty. Luokat ovat myös toimineet lähijohtaji- matasapainoon, nivelten liikelaajuuden heikkou- en työvälineenä tarkasteltaessa asiakasrakennetta teen, kognition ongelmiin, mielialaan ja näköön. ja hoidon tuloksia osastotasolla. Henkilöille, joilla Koska fyysisen toimintakyvyn ongelmat ovat yh- on toimintakyvyn paranemisen tai säilymisen mah- teydessä myös psyykkiseen ja sosiaaliseen toi- dollisuus on moniammatillisesti laadittu kevään mintakykyyn, on tärkeä tukea ja kehittää sitä, 2011 aikana harjoitteluohjelmia, joiden avulla edis- jotta ikääntynyt henkilö selviytyisi mahdollisim- tetään fyysistä suoriutumista. man itsenäisesti. Hankkeen tuloksia mitataan syksyn 2011 Vanhustenhuollon resurssien ja hoidon laa- aikana. Mittaus toteutetaan tarkastelemal- dun johtaminen -hankkeen eräänä tavoitteena la hoitosuunnitelmissa tapahtuneita muutoksia on kehittää laitoshoitoon ikääntyneiden kuntou- kuntoluokittain. Hoitosuunnitelmien alkumittaus tumista edistävä toimintamalli ja tunnuslukuja on tehty marraskuussa 2010. Loppumittaus teh- hyödyntämällä Resident Assesment Instrument dään kesäkuussa 2011. Asiakastasolla arviointia (RAI)-järjestelmän mittareita. Mallin lähtökohta- tuloksista tehdään myös vertaamalla asiakkaiden na on se, että laitoshoidossa oleva ikääntynyt toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Kunto- voi parantaa toimintakykyä, jos hänen kuntoutu- luokkien käyttökelpoisuutta lähijohtamisen näkö- mismahdollisuutensa tunnistetaan ja toimintaky- kulmasta arvioidaan haastattelemalla lähijohtajia. vyn paranemista tuetaan tarkoituksenmukaisin Tässä abstraktissa on kuvattu kuntoluokkien ke- kuntoutusinterventioin. hittämistyötä, joka on vain osa hankkeen kehit- Hankkeessa on kehitetty kolme kuntoluok- tämistoimintaa. Hankkeen päätavoitteena on kaa – toimintakyvyn paranemisen mahdollisuus, kehittää tunnuslukuja lähijohtamiseen, joiden toimintakyvyn säilymisen mahdollisuus ja pitkäl- avulla johtaja arvioi oman osaston hoidon tulok- le edennyt toimintakyvyn alenema. Kuntoluokat sia. Hankkeen lopputuotteena on lähijohtamisen muodostuvat kognition ja fyysisen suoriutumisen käsikirja, joka julkaistaan THL:n julkaisuna ke- tason mukaan. Kuntoluokkien tarkoituksenmukai- väällä 2012. •74 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 49. Salla Lätti, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Mira Berg, fysioterapeutti, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry; Paulina Iiskala, fysioterapeutti, kehittämispäällikkö, Laitilan TerveyskotiKunto – hankkeella haaveista tottaKotona asuvilla ikääntyneillä on toiveita, joita hei- pohja aktivointikäynneille ja ryhmätoiminnalle.kentynyt liikkumiskyky ja psykososiaaliset on- Tavoitteena on ei pelkästään liikuntakyvyn para-gelmat estävät toteuttamasta. Terveysasemille neminen vaan se, mitä se mahdollistaa. Fysio-tehdään ”turhia” käyntejä psykososiaalisista syis- terapeutin kotikäyntien jälkeen asiakas sitoutuutä johtuen. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n aktivointikäynteihin tai ryhmätoimintaan.ja Laitilan Vanhaintuki ry:n Kunto-kehittämishan- Ryhmätoiminta: tukee psykososiaalista hy-ke on paremman arjen mahdollistaja. Hankkees- vinvointia ja omaehtoista liikkumista sekä an-sa luodaan kuntouttava toimintamalli kotona taa uutta sisältöä arkeen. Ryhmätoiminnassaasuville ikääntyville muistisairaille, mielenterveys- ovat mukana vapaaehtoiset sekä ammattihenki-kuntoutujille sekä psykososiaalisten ongelmien löstö. Asiakkaat saman terveysaseman alueeltakanssa kamppaileville. Hanke nähdään ”siltana (terveysasemia kuormittavat asiakkaat) kokoon-nykyhetkestä haaveisiin”. Yhteistyössä mukana tuvat viikoittain. 2011 aikana on mukana 3 terve-myös Suomen Kinestetiikkayhdistys ry ja hank- ysasemaa Turusta. Ryhmillä omat vapaaehtoisetkeen rahoittajana RAY. ns. Kortteliystävät, jotka toimivat myös ulkoilu- Hanke edistää itsenäistä elämää ja ylläpitää kavereina sekä Kulttuuriystävät menokavereina.liikkumis- ja toimintakykyä omassa elinympäris- Laitilassa on tärkeää turvata sivukylien syrjäyty-tössä sekä ohjaa ja tukee omaishoitajia arjessa. misvaarassa olevien ikääntyneiden kotona asu-Uutta on fysioterapian ja järjestötoiminnan yhteis- mista ja osallistumismahdollisuuksia.työ. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli. Aktivointikäynnit: yhdessä ammattihenkilöstön Kotikäynnit: voimavaraistava yksilöllinen ko- (elämäntaito, kinestetiikka, fysioterapia, kulttuuri)tikuntoutus fysioterapeutin ohjauksella sekä tai vapaaehtoisten kanssa. Lähtee asiakkaan tar-omaishoitajan ohjaus ja tukeminen. Kotikuntou- peista; mihin asiakas vielä haluaisi aktivoitua taitus lähtee asiakkaan toimintakyvyn testaukses- kyetä osallistumaan. Käynnit kohdentuvat asiak-ta ja haastattelusta. Testeinä Turussa mm. Timed kaan toiveiden mukaan häntä kiinnostaviin koh-Up and Go -testi, soveltuvin osin Bergin tasapai- teisiin tai aktiviteetteihin. Lähdetään kodista ulos,notesti ja hahmottamista arvioivat tehtävät. Lai- ehkä lähikauppaan yhdessä Kortteliystävän kans-tilassa käytössä arviointiin mm. ADL, GAS, ICF, sa, kerhoon, konserttiin, uuteen harrastukseen.Toimiva–mittaristo sekä kaatumisriskiarvioin- Aktivointikäyntejä ja ryhmätoimintaa edeltävät ai-ti. Tärkeää huomioida toimijuuden eri ulottuvuu- na fysioterapeutin käynnit.det ja asettaa tavoitteet sen mukaan. Asiakkaan Esityksessämme kerromme hankkeen etene-fyysistä toimintakykyä tuetaan, jotta luodaan misestä ja alustavista tuloksista. • 75 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 50. Eeva Lindroos, ETM, lehtori, Metropolia AMK; Riitta Saarela, TtM, johtava ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus; Helena Soini, TtT, kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki; Merja Suominen, ETT, Helsingin yliopisto; Seija Muurinen, TtT, erikoistutkija THL; Kaisu Pitkälä, LKT, professori HY /Yleislääketieteen osasto ikääntyvien nielemishäiriöt ja ravitsemus Swallowing difficulties, eating habits and malnutrion among older people in residential care Background Results Swallowing difficulties are consequences of sev- Swallowing difficulties (SWD) were common, eral diseases such as stroke or dementia. They 11.8% suffered from them. Those suffering lead to poor quality of life, risk for malnutrition from SWD were more often females, and their and increased mortality. However, the associa- mean length of stay in residential care had been tion of older people’s dysphagia, malnutrition ac- longer than among those with no SWD. Those cording to commonly and widely used MNA and with SWD had higher Charlson comorbidity in- eating habits have yet not been studied. dex. There was more severe cognitive decline among those with SWD. According to the MNA Objective (<17 points) 30.6% of those with SWD were mal- To explore the prevalence of swallowing difficul- nourished whereas the respective figure among ties, and its association with MNA scores and eat- those without SWD was 11.0% (p<0.001). Those ing habits among older people in residential care. with SWD ate more often fluidy or puree food (27.8% vs. 3.8%, p<0.001), they ate more of- Methods ten less than half of their food portion (32.6% In 2007 we assessed all service housing residents vs. 23.5%, p<0.001), and consumed less fluids concerning their nutritional status in the metropoli- (<5 cups/day 51.7% vs. 35.6%, p<0.001) than tan area of Helsinki. Of them, 67% had swallowing those without SWD. • data available (N=1466). With personal interview and assessment demographic data, medical his- References tory, functional status, information on swallowing Soini H et al. Oral and nutritional status – is the problems and eating habits were gathered. Resi- MNA a useful tool for dental clinics? J Nutr Health dents’ nutritional status was assessed with the Mi- Aging 2006; 10:495-501. ni Nutritional Assessment (MNA).76 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 51. Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), tohtorikoulutettava, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Riitta Suhonen, TtT, sh, professori (ma.), Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; Matti Viitanen, LT, geriatrian professori, Kliininen laitos, Turun yliopisto; Päivi Voutilainen, TtT, sh, dosentti, Sosiaali- ja Terveysministeriö, Helsinki; Helena Leino-Kilpi, THT, esh, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto ja sivutoiminen ylihoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriikääntyneiden jalkaterveyden tukeminen– kuvaus hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotoiminnoista palvelutaloissaTausta TuloksetIkääntyneillä on todettu olevan monia jalkavai- Hoitohenkilökunta huomioi potilaan jalkatervey-voja, kuten paksuntuneita kynsiä, kuivaa ihoa den, mutta sen hoitoon käytettiin erilaisia jalko-ja kovettumia. Hoitohenkilökunnan toteuttamaa jenhoitotoimintoja. Jalkojen arvioinnissa lähesjalkojenhoitoa on tutkittu vähän, vaikka hoito- jokainen hoitaja (92 %) arvioi ikääntyneen jalkojenhenkilökunta on läheisessä kontaktissa potilai- ihon kunnon ja kynsien pituuden, sen sijaan vainsiin päivittäin. Monet ikääntyneistä eivät kykene alle puolet kiinnitti huomiota kynsivalleihin (43 %)itse hoitamaan jalkaterveyttään vaan tarvitsevat ja kynsien reunoihin (46 %). Jalkojen ihon hoidos-läheisen tai hoitajan apua. Näin ollen, on erit- sa suurin osa hoitajista (96 %) rasvasi potilaan ja-täin tärkeää, että hoitohenkilökunta kiinnittää lat säännöllisesti ehkäistäkseen ja hoitaakseensäännöllisesti huomiota ikääntyneiden jalkater- kovettumia ja känsiä. Kynsien hoidossa vain hie-veyteen ja auttaa ikääntynyttä jalkaterveyden man yli puolet (59 %) leikkasi potilaan varpaan-hoidossa. kynnet. Kolme neljästä (74 %) hoitajasta kiinnitti huomiota potilaan kenkien sopivuuteen. Potilai-Tarkoitus den jalkaterveyden edistämiseksi hoitajat ohja-Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohen- sivat potilaan jalkojenhoitajalle (85 %), lääkärillekilökunnan toteuttamia jalkojenhoitotoimintoja (37 %), sairaan- tai terveydenhoitajalle (26 %) taiikääntyneiden jalkaterveyden hoidossa palve- jalkaterapeutille (11 %).lutaloissa. Tulosten perusteella tavoitteena ontunnistaa mahdollisia jalkojenhoidon ongelma- Johtopäätöksetalueita ja kehittää interventioita hoitohenkilö- Tulokset antavat viitteitä siitä, että hoitohenki-kunnan jalkojenhoitotoimintojen tukemiseksi. lökunnalla on tietoa jalkojenhoitotoiminnoistaAineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehite- ikääntyneen jalkaterveyden tukemiseksi. Tämätyllä 15 monivalintakysymyksestä koostuvalla tutkimus ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka sään-kyselylomakkeella tarkoituksenmukaisesti vali- nöllisesti hoitajat toteuttavat jalkojenhoitoa po-tun kunnan julkisissa palvelutaloissa työsken- tilailleen. Tuloksia ei kuitenkaan voida yleistääteleviltä hoitajilta (N=50). Vastausosuus oli n=27 pienen otoskoon takia. Tulevaisuudessa tarvi-(54 %). Sisällöllisesti kyselylomake koostui vii- taankin lisää tutkimusta hoitohenkilökunnan jal-destä osasta: a) jalkojen arviointi (1 osio), b) kojenhoitotoiminnoista suuremmalla aineistolla,ihon hoito (8 osiota), c) kynsien hoito (3 osiota), jotta voidaan arvioida hoitohenkilökunnan täy-d) kenkien sopivuus (1 osio) ja e) potilaan oh- dennyskoulutustarvetta jalkojenhoitoon liittyenjaus (2 osiota). Aineisto analysoitiin tilastollisin ja kehittää hoitotyön interventioita ikääntyneidenmenetelmin. jalkaterveyden edistämiseksi. • 77 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 52. Tuulikki Grönberg, sh, TtM-opiskelija, Tampereen yliopisto, Terveystieteen yksikkö maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus Tutkimuksen tausta Aineisto ja menetelmät Maamme väestö ikääntyy, maahanmuuttajat mui- Tutkimusaineistoni olen kerännyt eräässä suu- den mukana. Ikääntymisen myötä kasvaa myös rehkossa suomalaisessa kunnassa toteutetta- riski sairastua johonkin muistisairauteen. Ennus- vassa projektissa, jonka kohderyhmänä ovat teiden mukaan muistisairaudet tulevatkin lisäänty- ikääntyneet maahanmuuttajat. Aineiston kerää- mään huomattavasti lähivuosikymmenien aikana. miseen olen käyttänyt etnografista lähestymis- Tutkimuksiin perustuen tiedämme, että muisti- tapaa. Aineistoni muodostuu kolmesta osasta. sairauksia on mahdollista ehkäistä ja että niiden Ensimmäinen osa koostui projektin muistikun- aiheuttamaa haittaa päivittäisistä toiminnois- toutusryhmien havainnoinneista, jolloin keskei- ta selviytymisessä voidaan siirtää muun muassa set tutkimuskysymykseni olivat mitä ryhmissä syömällä terveellisesti, liikkumalla ja nukkumalla tapahtuu ja mitä niissä tehdään? Tämän jälkeen riittävästi, käyttämällä aivoja monipuolisesti sekä haastattelin ryhmiin osallistuneita ikääntynei- hoitamalla huolellisesti sydän- ja verisuonisairauk- tä kysyen heiltä muun muassa miten he koke- sia ja diabetesta. Viime aikoina erityistä huomiota vat ryhmään osallistumisen ja mitä he siltä on kiinnitetty varhaisten oireiden havaitsemiseen toivovat. Ryhmänohjaajalta ja muilta maahan- ja hoitoon ohjaukseen sekä erilaisiin muistin toi- muuttajien kanssa työskenteleviltä henkilöil- mintoja tukeviin harjoitteisiin. Tavoitteena on sekä tä kysyin heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan hyöty ikääntyvälle ihmiselle itselleen hänen pysy- muistikuntoutusryhmien toiminnasta ja hyödys- essä toimintakykyisenä, omatoimisena ja itsenäi- tä maahanmuuttajavanhuksille. Kolmannen osan senä mahdollisimman pitkään että yhteiskunnalle tutkimusaineistostani muodostavat projektiin parantuneena kansanterveytenä ja kohtuullisempi- liittyvä kirjallinen materiaali ja omat kenttäpäi- na muistisairauksien hoitokustannuksina. väkirjamerkintäni, jotka sisältävät monenlaista maahanmuuttajavanhuksiin ja muistikuntoutuk- Tarkoitus ja tutkimustehtävä seen liittyvää tietoa. Aineiston analyysin suoritan Maahanmuuttajien muistisairaudet tulevat ole- sisällönanalyysia käyttäen. maan kulttuuri- ja kielierojen vuoksi todennäköises- ti vieläkin suurempi haaste kuin kantasuomalaisten Keskeiset tulokset ja johtopäätökset keskuudessa. Tutkimukseni tarkoituksena on ku- Aineiston analysoinnin ollessa toistaiseksi kesken vata, miten maahanmuuttajavanhusten muistikun- kesäkuussa 2011, tuloksia ei ole vielä mahdollis- toutusta toteutetaan tällä hetkellä ja etsiä keinoja ta julkaista. Aiheeni on kuitenkin ajankohtainen ja joilla voidaan tukea ikääntyvän maahanmuuttajan tutkimukseni saattaa antaa vastauksia siihen, mil- hyvää ja tasapainoista vanhenemista ja estää elä- laisin keinoin maahanmuuttajavanhusten muistin mänlaadun heikkenemistä ikääntyessä. heikkenemiseen tulisi reagoida. •78 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 53. Tanja Suokari, terveydenhoitaja AMK, TtK; Dinah Arifulla, sairaanhoitaja AMK, TtK; Riitta Suhonen, sairaanhoitaja, TtT, dosentti, professori (ma.); Helena Leino-Kilpi, erikoissairaanhoitaja, TtT, professori, sivutoiminen ylihoitaja (VSSHP)päätöksenteko potilaan elämän loppuvaiheessaJohdanto telut tulevasta hoidosta liittyvät kaikki potilaanItsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa elä- päätöksentekoon. Päätöksenteko on tilannesi-män loppuvaiheen hoidon suunnittelussa, koska donnaista, jossa potilaan ja hoitohenkilökunnanse on oleellinen osa hyvää hoitoa ja potilaan oi- suhde on merkityksellinen. Omaisten, lääkä-keuksien kunnioittamista. Systemaattisen kirjalli- rin ja hoitohenkilökunnan rooli on potilaan pää-suushaun tarkoituksena oli hakea tietoa potilaan töksenteossa merkittävä. Avoin kommunikaatiopäätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä elämän koetaan tärkeäksi, jolloin tulee huomioida myösloppuvaiheessa. Tutkimustehtävinä oli selvittää potilaan yksilöllisyys. Oman hoidon ennal-elämän loppuvaiheen päätöksentekoon liitty- ta suunnittelu koetaan tärkeäksi niin potilaanviä tekijöitä, hoidon ennalta suunnittelua ja sen ja omaisen kuin hoitohenkilökunnankin mieles-toteutumista. tä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella syntyy käsitys, että potilaan päätöksentekoprosessiMenetelmä toteutuu elämän loppuvaiheessa vaihtelevasti.Tiedonhaku tutkielmaan suoritettiin systemaatti- Selkeät ohjeet ja käytännöt puuttuvat, vaikkasesti maaliskuussa 2010 ja toistettiin helmikuus- potilaslaissa sanotaan, että potilas saa päättääsa 2011 luotettavuuden lisäämiseksi. Tiedonhaku omasta hoidostaan.suoritettiin seuraavista tietokannoista: Medline(Pubmed), Ebsco Host (Cinahl), Cochrane Libra- Pohdintary ja Medic. Hakutermeinä käytettiin pääasiassa Elämän loppuvaiheen päätöksenteon käsittelemi-Mesh-termejä: Advance Care Planning (hoidon nen on aiheena tärkeä ja ajankohtainen. Aihettaennalta suunnittelu), Nursing, Decision Making, on tutkittu vähän ja sitä tulisikin tutkia lisää esi-Terminally Ill, Resuscitation Orders, Living Wills, merkiksi potilaan näkökulmasta. Näin saataisiinPalliative Care, Terminal Care. Haku rajattiin kos- tietoa siitä, miten elämän loppuvaiheen hoito jakemaan vuosille 2000–2010 ajoittuviin, aikuisia siihen liittyvä päätöksenteko potilaiden mielestäihmisiä koskeviin tutkimuksiin, jotka oli julkaistu koostuu. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hoi-suomeksi tai englanniksi. Tutkimuksista tuli olla don laadun kehittämiseen, jotta potilaan tahtosaatavilla abstrakti tai koko teksti. toteutuisi ja elämän loppuvaiheen hoito koettai- siin hyväksi. Tulevaisuudessa tulisi keksiä keinot,Tulokset joilla terveydenhuollon ammattilaiset saadaan si-Tutkimukset osoittavat, että potilaan persoo- toutumaan potilaiden kanssa yhdessä tehtäväännallisuus, hoidon ennalta suunnittelu, diag- hoidon ennalta suunnitteluun. •nosoitu sairaus, ikä, taudin ennuste, potilaankokema ahdistus ja masennus, sosiaalinen ver- Yhteistiedotkosto, uskonnollinen vakaumus sekä keskus- Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi 79 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 54. Elisabeth Siirilä, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J42; Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J41; Ulla Hongisto, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala J32; Marita Salonen, osastonhoitaja LKS Jalkarannan sairaala J22 hyvä arki jalkarannan sairaalassa Jalkarannan sairaala tarjoaa Lahdessa vanhuksil- Diakuvien kautta tuodaan esiin potilaan hyvä le nykyaikaisen laitoshoidon palvelut kodikkaas- elämä pitkäaikaishoidossa. Esitys kertoo elä- sa ympäristössä. Pitkäaikaisen hoidon tavoitteena mänkaaresta ja samalla saattohoidosta. Kestol- on tyytyväinen potilas ja omainen. Jalkarannan taan esitys on hiukan yli 6 min. Kuviin on liitetty sairaalassa pyritään yksilölliseen, kokonaisval- taustamusiikiksi Leonard Cohenin Hallelujah- taiseen ja tavoitteelliseen hoitoon. Sairaala toimii musiikkikappale. • yhteistyössä potilaiden, omaisten ja eri ammatti- ryhmien kanssa. Yhteensä Jalkarannan sairaalas- sa on noin 250 paikkaa.80 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 55. Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakouluSuupirssi – hymy mukanaItä-Suomen keskeiset ongelmat, väestön ikään- tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kohdatatyminen ja pitkät sisäiset etäisyydet, aiheutta- erilaisia ja eri-ikäisiä asiakkaita ja asiakasryhmiävat haasteita suun terveydenhuollon palvelujen sekä kehittää yhteistyön muotoja eri alojen asian-järjestämiselle ja niiden toimivuudelle. Pohjois- tuntijoiden kanssa. Toiminnassa painottuu asia-Savossa 1.8.2009 alkaneen ESR-rahoitteisen kaslähtöinen palvelu.Suupirssi-projektin lähtökohtana on Savonia- Tietotuotanto, tiedonvälitys ja uuden tekno-ammattikorkeakoulun työelämän yhteyksien logian käyttö ovat keskeisiä terveydenhuollossavahvistaminen ottamalla aktiivinen rooli alueel- toimivien ammattilaisten osaamisalueita. Harjoit-lisessa palvelujen kehittämisessä. Projektissa telu liikkuvassa hoitoyksikössä mahdollistaa myöson tarkoitus yhdistää ja hyödyntää alueen suun yrittäjyystaitojen kehittymisen koulutuksen aika-terveydenhoidon koulutusorganisaatioiden ja na. Suupirssissä suun terveydenhoidon palvelujayritysten osaamista ja tutkimus- ja kehittämis- tarjotaan asiakkaiden omissa toimintaympäris-toimintaa ja luoda suun terveydenhuollon pal- töissä. Vuonna 2011 projektissa palvelutoimin-velujärjestelmään uudenlainen, innovatiivinen taa kohdennetaan erityisesti hoitoyhteisöihin jatoimintamalli. kouluihin. Liikkuva palvelu vähentää palvelu- Suupirssi-projektin tavoitteena on kehittää op- jen kustannuksia ja myös asuinpaikasta ja etäi-pimis- ja palvelutoimintamalli liikkuvaan suun ter- syyksistä johtuvia esteitä palvelujen saannissa.veydenhoitoyksikköön. Mukana projektissa ovat Liikkuvassa hoitoyksikössä käytettävät erilai-Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yli- set viestintäteknologian menetelmät (esimerkiksiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopion hoitotietojen kirjaaminen hoito-ohjelmaan, kon-kaupungin suun terveydenhuolto ja Sisä-Savon sultointi, digitaaliset röntgen- ja suukameraku-kuntayhtymän suun terveydenhuolto sekä Sun- vat sekä hoitolaitteiston etähallinta) varmistavatnen koti Oy. Projektin kohderyhmänä ovat eri myös palvelujen yhtäläisyyttä ja laatua. Yhtenäkoulutusasteella (II-aste, amk, yliopisto) opiskele- palvelumuotona tarjotaan hoitohenkilökunnal-vat suun terveydenhoidon opiskelijat. le täydennyskoulutusta, jolla vahvistetaan henki- Projektissa on tuotettu vuonna 2010 liik- lökunnan valmiuksia huomioida potilaiden suunkuva suun terveydenhoidon yksikkö (Suupirs- hoidon tarpeet aikaisempaa paremmin. Projektiinsi-auto), joka mahdollistaa suuhygienistin ja liittyy tutkimustoimintaa ja opiskelijoiden opin-hammaslääkärin sekä hammashoitajan hoitotoi- näytetöitä. Saatuja tuloksia hyödynnetään myösminnan. Liikkuva suun terveydenhoidon palve- projektin arvioinnissa. Oppimis- ja palvelutoimin-lutoimintayksikkö on vuonna 2011 pääasiassa tamallia voivat projektin jälkeen hyödyntää suunsuuhygienistiopiskelijoiden harjoitteluympäris- terveydenhuollon palveluja tarjoavat organisaa-tönä. Liikkuva hoitoyksikkö on osa Savonia-am- tiot ja yritykset sekä alan koulutusorganisaatiot.mattikorkeakoulun opetusklinikan toimintaa ja Suupirssi-projekti päättyy 31.7.2012. • 81 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 56. Heli Lukka, sairaanhoitaja, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Riitta Mikkonen, THM, toimialueylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Arviointihoitaja – mallin kokeilu Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä Osahankkeen tavoite lityöntekijästä ja osastofarmaseutista muodos- Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku -pilotti to- tetaan yhteispäivystykseen gerontologinen teutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteis- hoitotiimi, joka vastaa osaltaan iäkkään potilaan päivystyksessä kuntien kotihoidon, ensihoidon hoitotyön kehittämisestä ja mallin juurruttami- ja terveyskeskusten kotiutuksesta vastaavien sesta. Potilaan kotiutumisen ja jatkohoitoon siir- työntekijöiden kanssa. Pilotissa mallinnetaan ar- tymisen suunnittelu alkaa yhteispäivystyksessä. viointihoitajatoimintaa. Kaste-hankkeeseen liit- Onnistunut siirtymävaihe turvaa iäkkään potilaan tyvä kokeilu kohdentuu monisairaisiin ja paljon kotona tai muussa jatkohoitopaikassa selviyty- sosiaali- ja/tai terveyspalveluja käyttäviin iäkkäi- mistä ja voi vähentää ja/tai lykätä hakeutumista siin päivystyspotilaisiin. Iäkkäiden ihmisten ym- uudelleen sairaalaan sekä lyhentää iäkkään po- pärivuorokautisen hoidon muutosajureita ovat tilaan sairaalahoitojaksoa. Toimintamallin avulla mm. palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja asia- turvataan myös jatkossa toteutettavaa toipilas- kaskeskeisten hoitoketjujen toimimattomuus. Ta- vaihetta kotihoidossa. Päivystyksen triagehoita- voitteena on kehittää iäkkään päivystyspotilaan ja ohjaa iäkkään potilaan arviointihoitajalle, joka kotiutumista ja jatkohoitoon siirtymistä yhteis- selvittää hankkeessa laadittavan hoitoprotokol- työssä potilaan, hänen omaistensa/läheistensä ja lan mukaisesti niiden potilaiden kokonaisvaltai- lähettävän yksikön kanssa. Tarkoituksena on li- sen toimintakyvyn ja kokonaistilanteen, joiden sätä hoitohenkilöstön gerontologista osaamista, sairaalaan tulosyy on epäselvä ja vaatii perusteel- jotta kotiutuminen ja jatkohoitoon tai sairaalaan lisempaa selvitystä. Potilailla saattaa olla monia siirtyminen onnistuvat sujuvasti sekä turvallises- sairauksia tai –ongelmia, paljon palveluja, useita ti moniammatilllisessa yhteistyössä. Tavoitteena päivystyskäyntejä pienellä aikavälillä, kotona pär- on, että iäkkään potilaan odotusaika päivystyspo- jäämättömyyttä, palvelujen riittämättömyyttä tai liklinikalla lyhenee, diagnosointi ja hoidon aloitus epäselvyyttä lääkitystiedoissa. Potilaan kokonais- ja potilaan kotiutuminen nopeutuvat. Päivystyk- tilanne selvitetään päivystyksen lääkärin päätök- sessä selvitetään lääketieteellisen hoidon tarpeen senteon tueksi yhteistyössä potilaan, omaisten/ lisäksi mm. potilaan kokonaisvaltainen toiminta- läheisten, lähettävän ja jatkohoidosta vastaavan kyky, lääkitystiedot, asuinolosuhteet ja aikaisem- yksikön kanssa. mat palvelut. Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolkua kehi- tetään vuoden 2012 aikana tarkoituksena laa- Arviointihoitajan malli jentaa toimintaa Toimintakykyisenä ikääntyminen Arviointihoitaja-toimintamallia kokeillaan kevääl- -hankkeessa alueen kuntien kanssa. Projekti- lä 2011 Satakunnan keskussairaalan yhteispäi- suunnittelija tukee Satakunnan kunnissa toimi- vystyksessä. Päivystyksen alueelle nimetyistä vien kotiutushoitajien työtä ja palveluketjujen arviointihoitajista, lääkäristä sekä mm. sosiaa- eheyden kehittämistä. •82 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 57. Maria Timonen, sosionomi (AMK) -diakoni, kuntoutussihteeri, Kuuloliitto ryKuulopalvelu lähellä ikäihmistäIkäkuuloinen on henkilö, jonka kuulo on iän Ammattihenkilöverkosto rakentuu kuuloyhdys-myötä heikentynyt. Ikäkuuloisten määrä tulee henkilöstä ja työtiimeihin nimetyistä kuulovas-kasvamaan. He tarvitsevat ohjausta ja tukea kuu- taavista, jotka osaltaan neuvovat ja ohjaavatlokojeen käytössä muun muassa näön ja sormi- toisia ammattilaisia kuulokojeiden käytössä janäppäryyden heikkenemisen vuoksi. Lähipalvelut huollossa. Asiakkaat saavat erikoissairaanhoi-tukevat kuulokojeen käyttöä ja antavat edelly- dosta tiedon terveyskeskuksen kuuloyhdys-tykset hyvän arjen toteutumiselle. Tältä osin ny- henkilöstä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.kyisessä palvelujärjestelmässä vallitsee selkeä Sovittu verkosto toimii suunnitellusti yhteistyössäpuute. Ammattihenkilöiden tiedon ja osaamisen ja konsultoi tarpeen mukaan erikoissairaanhoitoa.lisääminen luovat pohjan ikäkuulopalveluille. Li- Verkosto ylläpitää osaamistaan vuosittaisella työ-säkoulutustarve aiheesta on valtava. kokouksella perehtymällä muun muassa kuuloko- Kuulonhuollon hoito-, tutkimus- ja kuntou- jeisiin. Verkoston toiminta turvataan, kun kaikkitusvastuu kuuluvat erikoissairaanhoidolle. Kuu- osapuolet tietävät toisistaan, toistensa rooleista,lonhuollon peruspalvelut ikäihmisten osalta on palveluista ja vastuista.kuitenkin järkevää tietyin osin porrastaa perus-palveluihin osaksi muuta palvelukokonaisuutta ja Mielekäs työmuotovanhuspalveluja. Perusturvapalveluihin tulee ra- Ikäkuulopalvelusta on saatu hyviä kokemuksia.kentaa saumaton palveluketju. Tällöin ikäihminen Asiakkaat ovat antaneet erittäin myönteistä pa-saa tarvitsemaansa apua kuulokojeen käytön pie- lautetta saadessaan palvelua pieniin kuuloko-nissä pulmissa ja huoltotoimenpiteissä lähellä ko- jepulmiin omalta paikkakunnalta. Palvelua ovattiaan tai osana kotiin annettavia vanhuspalveluja. käyttäneet niin ensikojeen saajat kuin pitkään ko- jetta käyttäneetkin. Kuulokojeiden käyttö on li-Toimiva verkosto sääntynyt. Ikäihmisten palvelu- ja hoitopaikoissaErikoissairaanhoito on jo kouluttanut kuuloyhdys- asiakkaat ovat saaneet varhaisen tuen ja tarvit-henkilöitä terveyskeskuksiin, kotisairaanhoito- ja taessa ohjauksen kuulon kuntoutukseen.kotipalveluhenkilöstöön. Kuuloyhdyshenkilö on Ammattihenkilöt ovat kokeneet työmuodonlähin sosiaali- ja terveydenhuollon taho, johon mielekkäänä. Verkostoituminen on vahvistanutikäkuuloiset voivat ottaa yhteyttä saadakseen oh- osaamista, yhteistyökäytännöt ovat selkiintyneetjausta ja neuvontaa kuulokojeen käytön ongel- ja kaikilla on tietoa miten menetellään. Ikäkuulo-matilanteissa. Kunnassa palvelulle on sovittava palveluiden hoidonporrastus on kaikkien yhteinenriittävät resurssit, aika ja paikka. Lisäksi kuntalai- etu. Palvelu on saavutettavaa, asiakaslähtöistä jasille on tiedotettava palvelusta. kustannustehokasta. • 83 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 58. Irma Roininen, hum.kand, toiminnanjohtaja, Satakunnan Vanhustuki ry; Ritva Kangassalo, TtL, koulutusohjelmavastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Satakunnan Vanhustuki ry ikäihmisten neuvola edistänyt vanhusten kotona selviytymistä Satakunnan Vanhustuki ry:llä toimi Porissa siin kuntien vanhuspalveluita kehitettäessä ottaa RAY:n projektirahoituksella ikäihmisten neuvola käyttöön. Tämänlaisella neuvolatoiminnalla saa- 2005–2011. Projektin pääteemoina olivat kotona daan kunnissa varmasti aikaan myös rahallista asumisen turvallisuuden lisääminen sekä ikäih- säästöä ja helpotusta varsinaisten kotihoitopalve- misten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. luiden kysyntään. STM:n julkaisemissa Ikäihmisten palveluiden laa- Yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä muiden tusuosituksissa kehotetaan kuntia perustamaan tahojen kanssa oli kiinteää. Yhteistyökumppanit matalan kynnyksen neuvontapisteitä. Satakun- luottivat neuvolamme toimintaan. Ikäihmiset it- nan Vanhustuki ry:n aloittaessa neuvolatoimintaa se ja heidän omaisensa olivat erittäin tyytyväisiä ei neuvontapisteitä tämäntyyppisenä palvelu- ja odottavat neuvolatoiminnan jatkumista tässä muotona vielä ollut muualla. Kuuden vuoden neu- muodossa. volakokemuksella teimme palvelumallin, joka tukee pitempään kotona selviytymistä ja myös Ikäihmisten neuvolan toimintamalli: ennaltaehkäisee ja siirtää kotona asuvien vanhus- • Avoinna arkipäivisin ilman ajanvarausta kolme ten muuta palvelutarvetta. tuntia * Vastaanotolla terveysmittauksia (RR, Neuvolatyöskentely osoitti, että pelkkä neu- b-gluc, Hb) vontapiste ei riitä vaan tarvitaan palvelupiste, jos- • Sosiaalipalvelujen neuvontaa, palveluiden ta saa konkreettista apua vanhuksen yksilölliseen tilaamista, lomakkeiden täyttöä ym. elämäntilanteeseen. Vanhusta ei auta se, että an- • Puhelinneuvonta ja puhelinyhteys netaan puhelinnumero johonkin toiseen palvelu- työntekijöihin koko päivän pisteeseen. Neuvolassa työskenteli sairaanhoitaja • Kotikäynnit hyvin iäkkäiden ja yksinäisten luo ja terveydenhoitaja, jotka seurasivat asiakkaiden sopimuksen ja avuntarpeen mukaan terveystilannetta pienillä terveydenhoidollisilla • Kotikäynneillä vanhuksen koko mittauksilla sekä neuvonnalla ja ohjauksella. Tä- elämäntilanteen selvittely ten vältyttiin turhilta lääkärikäynneiltä. Myös sosi- • Kiireellisissä tapauksissa kotikäynti aali- ym. muiden palveluiden järjestäminen kuului mahdollisimman pian ja tehostetusti esim. työntekijöiden toimenkuvaan. Tämä vaati monia- sairaalasta kotiutumisen jälkeen mmatillista osaamista, jonka työntekijät oppivat • Ryhmätoimintana kaikille avoimia luento- työnteon myötä. Päätoimintaperiaatteena oli, että ja keskustelutilaisuuksia sekä eriaiheisia vanhus voi tulla kysymään mitä tahansa mieltään pienryhmiä askarruttavaa asiaa ja yhdessä hänen kanssaan • Neuvolatoimintaan voidaan liittää etsittiin siihen ratkaisu. Teimme kuuden vuoden esim. 75-vuotiaille tehtävät terveys- ja toiminnan tuloksena toimintamallin, joka voitai- hyvinvointitarkastukset. •84 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 59. Marja Haapa-aho, suuhygienisti (AMK), jatko-opiskelija, Metropolia YAMKsAmmatillisen urakehityksen portaat johtamisen näkökulmastaJohdanto haastattelun perusteella ja Lahden kaupunginOpinnäytetyönä tehtävä selvitys toteutetaan Jalkarannan sairaalan pitkäaikaisosastolla toi-Tehyn Kehittämisyksikön toimeksiannosta. miville osastonhoitajille Webropol-ohjelmallaSelvityksessä kuvataan ammatillisen osaami- tehtävällä sähköisellä kyselyllä. Näiden pohjal-sen tunnistamista ja kehittämistä sekä ural- ta laaditun osaamisen tunnistamisen – ja urake-la kehittymistä johtamisen näkökulmasta. hitysmallin toimivuutta testataan käytännössäEsimiehet kaipaavat johtamistyön apuvälineek- Lahden kaupungin Jalkarannan sairaalan pit-si osaamisen tunnistamista ja näkyväksi te- käaikaisosastolla. Osastonhoitajien kokemuk-kemistä helpottavaa yhtenäistä ammatillista sia mallin toimivuudesta kartoitetaan sähköiselläurakehitysjärjestelmää. kyselyllä. Molempien kyselylomakkeiden kysy- mykset ovat avoimia, taustatietoja lukuun ot-Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus tamatta. Aineistoa kuvataan teoriaohjaavallaPäätavoitteena on luoda mallinnus ammatilli- sisällönanalyysilla.sen osaamisen tunnistamisen ja urakehitysmal-lin hyväksikäyttömahdollisuuksista. Tulokset Tuloksissa kuvataan käytössä olevia osaamisenTarkoituksena on tunnistamis- ja ammattiuramalleja ja niiden pohjalta• todentaa käytössä olevien mallien pohjalta todennettua yhtenäistä osaamisen tunnistamisen yhtenäiset osaamisen tunnistamisen ja ja urakehitysmallin rakennetta sekä kriteeristöä. ammattiuramallin rakenteet. Tuloksissa kuvataan lähtötilanteen kartoituksen• tuottaa työnjohdollinen apuväline perusteella Lahden kaupungin Jalkarannan sairaa- hoitohenkilöstön kanssa käytävien lan pitkäaikaisosastolla toimivien osastonhoitajien kehityskeskustelujen pohjaksi. näkemyksiä nykyisten, käytössä olevien henkilös- tön johtamismenetelmien toimivuudesta osaami-Tutkimusmenetelmä sen tunnistamisessa ja kehittämisessä sekä lisä- jaKohderyhmänä ovat sosiaali-, terveys- ja liikun- täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Lisäksi ku-ta-alan hoitohenkilöstön esimiehet sekä alan vataan urakehitysmallin käytännön testauksenasiantuntijat. pohjalta saatuja osastonhoitajien käyttökokemuk- Opinnäytetyö on konstruktiiviseen tutkimus- sia. Tutkimustulokset raportoidaan Tehyn julkaise-menetelmään (Constructive research) nojautuva massa selvityksessä. •laadullinen kehittämistyö. Konstruktiivinen tutki-musmenetelmä sopii kehittämistehtäviin, joiden Lähteettarkoituksena on luoda uusia tuotoksia. Ojasalon Ojasalo, Katri., Moilanen, Teemu & Ritalahti, Jar-ym. (2009) mukaan konstruktiivisen tutkimuksen mo. 2010. Kehittämistyön menetelmät. Uuden-tavoitteena on ratkaista käytännön ongelma luo- laista osaamista liiketoimintaan. 1.-2.painos.malla jokin uusi konkreettinen tuotos, esimer- Helsinki: WSOYpro Oy.kiksi malli. Konstruktiivisessa tutkimuksessa onolennaista uuden tuotoksen toteuttaminen sekä Yhteystiedotsen toimivuuden ja hyödyllisyyden testaaminen marja.haapa-aho@metropolia.fikäytännössä (Ojasalo ym. 2009: 38, 65). Tutkimuksen tietoperustaa kartoitetaan kir-jallisuuden pohjalta, muutaman työpaikka- 85 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 60. Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Kokemuksia muistisairaiden keskusteluryhmistä Erilaisiin muistisairauksiin liittyy muistiongelmien paaseen itseilmaisuun. Omaisten näkökulmasta lisäksi kielellisiä vaikeuksia, esimerkiksi sanan- muistisairaan läheisen osallistuminen ryhmään on löytämisvaikeuksia, jotka haittaavat muistisairaan ollut tarpeellista ja hyödyllistä olemassa olevien ihmisen ja hänen läheistensä välistä vuorovaiku- kommunikointivaikeuksien vuoksi. Keskustelu- tusta. Viime aikoina on esitetty rohkaisevia tutki- ryhmästä saatua tietoa muistisairaan kielellisistä mustuloksia siitä, että muistisairaiden kielellisiä ja vuorovaikutuskyvyistä on pidetty merkityksel- ja vuorovaikutustaitoja voidaan pitää yllä huoli- lisenä, samoin kuin tietoa keinoista, miten hänen matta etenevästä sairaudesta (Mahendra & Arkin, kanssaan voi onnistuneesti kommunikoida. Hoi- 2003). Lisäksi on osoitettu, että vaikka muistisai- tohenkilökunnan mukaan asiakkaat lähtevät ryh- raiden kielelliset ja vuorovaikutustaidot olisivat- mään mielellään ja ovat usein ryhmän päätyttyä kin huomattavan heikot, heillä on kuitenkin halua, virkeitä ja osallistuvat aktiivisesti hoitopaikan toi- tarvetta ja kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen mintaan. Heidän mielestään keskusteluryhmä tar- (Ellis & Astell, 2008). joaa muistisairaalle henkilölle yksilöllisemmän Tämän suullisen esityksen tarkoituksena on mahdollisuuden tulla kuulluksi verrattuna isoon välittää kokemuksia siitä, miten keskusteluryhmä ryhmään, jossa hän voi viettää viikoittain usei- voi tukea muistisairaiden henkilöiden vuorovaiku- takin päiviä. Myös henkilökunnan mukaan vinkit tusta. Kokemukset perustuvat vetämiini keskus- siitä, miten muistisairaan henkilön kanssa voi ja teluryhmiin, joihin on kerrallaan osallistunut 3-4 kannattaa kommunikoida, ovat erittäin hyödylli- muistisairasta kahden puheterapeuttiopiskelijan siä. • ohjauksessa. Keskusteluryhmien tavoitteena on ollut tarjota muistisairaille mahdollisuus osallistua Lähde keskusteluun, kannustaa ilmaisemaan ajatuksi- Ellis, M. & Astell, A. (2008). A case study of Adap- aan ja tekemään keskustelunaloitteita sekä ylläpi- tive Interaction: A new approach to communica- tää sosiaalisia rutiineja. Tavoitteena on ollut myös ting with people with advanced dementia. PSIGE sananhaun ja semanttisen muistin toiminnan tu- Newsletter, 105,24–34. Mahendra, N. & Arkin, keminen erilaisin kielellisin tehtävin. S. (2003). Effects of four years of exercise, lan- Kokemukset keskusteluryhmästä ovat olleet guage, and social interventions on Alzheimer’s erittäin positiivisia: Osallistujien mielestä ryhmä discourse. Journal of Communication Disorders, on tarjonnut mahdollisuuden kiireettömään ja va- 36, 395–422.86 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 61. Sari Laine, musiikin ohjaaja/toimittaja; Seija Pekkala, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteen laitosValokuvista säveltäminen lisää muistisairaanmerkityksellistä puhettaMusiikin on havaittu lisäävän muistisairaiden ih- häntä pyydettiin vastaamaan. Teosten kirjaami-misten laulujen sanojen tapailua ja jopa paran- seen käytettiin kuvionuotteja tai muita tutkittavantavan kielellistä suoriutumista muistitesteistä. kanssa yhdessä sovittuja merkkejä. Tuokiot nau-Musiikin kuuntelun ja sen tuottamisen on havait- hoitettiin ja videoitiin. Tutkittavan tuottamasta pu-tu myös lisäävän aktiivisuutta, tunteiden ilmaise- heesta laskettiin sanojen määrä, propositioidenmista sekä kommunikaatiota (Brotons & Kroger, (asiakokonaisuuksien) kokonaismäärä, ymmär-2006). rettävien propositioiden määrä sekä toistettujen Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli propositioiden määrä.selvittää, lisääkö valokuvista säveltäminen Alz- Tässä yhteydessä raportoitavat tulokset pe-heimerin tautia sairastavan henkilön puheen tuot- rustuvat kolmeen tapaamiskertaan, joista yksitoa. Tutkittava oli 57-vuotias nainen, jolla 2007 valittiin jakson alusta, toinen keskeltä ja kolmastodettu Alzheimerin tauti oli edennyt tutkimusta lopusta. Tulosten mukaan pelkän valokuvien kat-tehtäessä keskivaikeaan vaiheeseen (MMSE-pis- selun ja niistä säveltämisen aikana tuotettujentemäärä 16/30). Hänellä oli sananlöytämisvaike- sanojen määrässä ei ollut eroja. Propositioidenuksien vuoksi suuria vaikeuksia tuottaa puhetta tuotossa sen sijaan tilanteet erosivat toisistaan si-ja osallistua keskusteluun haluamallaan tavalla. ten, että musiikkia säveltäessään tutkittava tuottiLähimuistin heikkeneminen näkyi puolestaan sa- enemmän propositioita, erityisesti ymmärrettäviämojen asioiden toistamisena useaan kertaan kes- propositioita kuin pelkästään katsoessaan va-kustelun aikana. lokuvia. Säveltäessään musiikkia hän myös Tutkimusmenetelmänä käytettiin tutkittavan toisti samoja asioita vähemmän kuin kuvienkat-omien valokuvien katselua ja niistä kerrontaa selutilanteessa. Tämä pilottitutkimus osoitti, ettäkahdessa erilaisessa tilanteessa: ensimmäises- omien kuvien säveltäminen lisäsi tutkittavan mer-sä tilanteessa tutkittava vastasi kuvasta tehtyyn kityksellistä puhetta. Tutkimus vahvistaa aiempiaviiteen kysymykseen (esim. Mitä tässä kuvassa tuloksia, joiden mukaan musiikin tuottamisella ontapahtuu?) ilman musiikin läsnäoloa, ja toisessa positiivisia vaikutuksia Alzheimerin tautia sairas-tilanteessa hän vastasi samoihin kysymyksiin sä- tavien henkilöiden kommunikaatioon. •veltäessään kuvasta teoksen. Jokaisen tuokion(2 x 13) alussa käytettiin kahta vakiokuvaa, jois- Lähdeta tutkittava oli kertonut ja jotka hän oli säveltänyt Brotons, M. & Koger S.M. The impact of musicensimmäisellä tapaamiskerralla, sekä yhtä uutta therapy on language function in dementia. J Mu-valokuvaa, josta esitettyyn viiteen kysymykseen sic Ther. 2000:37(3):183–95. 87 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 62. Helena Norokallio, KM, projektikoordinaattori, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry yhteisömusiikkipedagogit – uusia vastuunjakajia vanhustenhoidossa Asukkaiden kunto heikentyy. Aika menee pe- sopeutumaan ryhmään. Piilossa olleet hengel- rushoitoon. Hoitajilla eettisiä ristiriitoja: ”en liset tarpeet tulivat näkyviksi musiikin kautta, ja ehtinyt antaa tarpeeksi”. Vanhustyöstä ku- ahdistus laitoksessa vähentyi: musiikki avasi nä- va mediassa yksipuolinen eikä houkuttele alal- köaloja maailmaan. Karkaamisajatukset väheni- le. Saimme kumppaneita jakamaan vastuuta. vät. Koskettaminen ja spontaanit hetket tärkeitä. ESR-rahoitteisessa hankkeessa, Musiikkikoulu- Musiikki voi myös ärsyttää (kovat äänet) – oi- tuksen työelämävastaavuuden kehittäminen Mu- keus valita. Puhe selkiytyy, kuntoutus tehostuu. sicare-verkostossa (Musiikki ja hyvinvointi -osio, Tuttuus ja luottamuksen synty avaimia. Yllätyk- Taideakatemia) pilotoimme yhteisömusiikkipe- sellisyys haaste. Pienet asiat ja havainnot palkit- dagogitoimintaa. Tavoitteena valmentaa musiik- sevat arjessa. kipedagogeja työskentelemään uudenlaisissa Arjessa ilmeni kahtiajakoa: aluksi koettu tuot- toimintaympäristöissä: sairaalassa ja vanhusten tavan lisävaivaa hoitajille. Nyt musiikkitoiminta palvelukeskuksessa sekä saada jalansijaa jatku- nähdään rikastuttavana osana työpäivää, ja hen- valle ja systemaattiselle musiikkitoiminnalle. kilökunta saa levätä musiikissa. Omaiset ovat Palvelukeskus Kotikunnaassa muusikot työs- kiinnostuneita ja kokevat toiminnan arvokkaaksi. kentelevät muistisairaiden vanhusten kanssa. Uskomme pitkällä tähtäimellä tämän vaikuttavan Tulokset rohkaisevat: kannustamme muitakin laa- työhyvinvointiin, yhteistyön sujumiseen ja helpot- jentamaan moniammatillisuuden käsitettä hoi- tavan eettisiä ristiriitoja. toyhteisöissä. Esittelemme puheenvuorossamme Jos vanhustyötä tarkastellaan vain oman alan käytännön esimerkkejä ja toiminnan vaikutusta se- sisältä, tällöin vaarana keskittyminen sairauskes- kä asukkaisiin, omaisiin että henkilökuntaan. Viite- keiseen lähestymistapaan. Yhteistyömme tai- kehyksenämme on sosiokulttuurinen vanhustyö. dealan kanssa on muuttanut näkökulmaamme hyvästä hoidosta ja kodinomaisuudesta. Tuloksia Hoitotyön ja taiteen eettiset periaatteet ovat Vanhustyön uudet sisällöt ovat saaneet myön- osittain erilaisia. Yhteyshenkilö ja perehdytys teistä näkyvyyttä uusilla foorumeilla. Taide nor- tärkeää, jotta toiminta joustavaa ja informaa- maalia arkea – ei piilossa kulttuurilaitosten tio kulkee kaikille osapuolille. Pedagogit siltana kätköissä. Musiikki ylittää kommunikaation ra- ”maailman ja sairaalan” välillä. • joja. Moniammatillisuuden käsite on laajentu- nut. Ikääntynyt aktiivisena toimijana. Musiikki Hankkeesta on julkaistu Turun AMK:n raportti vetää puoleensa – tilanteet rauhoittuivat osas- Iloa ja eloa! Musiikkitoiminnasta sairaala- ja hoi- toilla. Yksilöllinen huomio on vaikuttanut eris- vakotiympäristöissä. http://julkaisut.turkuamk.fi/ täytyvään vanhukseen myönteisesti ja auttanut isbn9789522161871.pdf88 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 63. Eija Stengård, PsT, dosentti, yksikön päällikkö, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Pia Solin, YTM, projektikoordinaattori, Mielenterveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosikääntyneiden mielenterveyden edistäminen– tukea käytännön työhönMielenterveys on osa terveyttä ja siten ensiarvoisen • vahvistamalla positiivisia ihmissuhteita jatärkeää yksilöiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vähentämällä yksinäisyyttäkannalta. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä • vastaamalla hengellisiin tarpeisiinovat mm. kyky ihmissuhteisiin, työntekoon ja sosi- • tarjoamalla turvallinen ja mahdollisimmanaaliseen osallistumiseen. Ikääntyville hyvä mielen- itsenäinen asumismuototerveys tarkoittaa mahdollisuutta nauttia elämästä, • ehkäisemällä kaltoinkohteluaosallistua mielekkääseen tekemiseen sekä tuntea • tukemalla omaisia huolenpitotehtävässäitsensä arvostetuksi yhteisön jäseneksi. Hyvä mie- • vaikuttamalla asenteisiinlenterveys edistää selviämistä elämään liittyvistämuutoksista, jotka tavallisesti kuormittavat henkis- Kolmen EU-rahoitteisen hankkeen (ProMen-tä hyvinvointia ja voivat käynnistää kielteisiä kehi- Pol, MindHealth ja MHP Hands) tavoitteena ontyskulkuja. Mielenterveyttä luodaan ja ylläpidetään ollut tukea mielenterveyden edistämistä kouluis-arkipäivän tilanteissa mm. kotona, työpaikoilla ja sa, työpaikoilla ja ikääntyneiden asumispalve-sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissä palve- luissa. ProMenPol -hankkeessa laadittiin kaikilleluissa. Mielenterveyden edistämisen tavoitteena avoin tietopankki, joka sisältää yli 400 mielenter-on tukea ja ylläpitää emotionaalista ja sosiaalis- veyden edistämisen työkalua. Työkalut soveltuvatta hyvinvointia sekä luoda olosuhteita, jotka mah- niin päätöksentekijöiden, tutkijoiden kuin työnte-dollistavat psyykkisen kehityksen, pärjäämisen ja kijöiden käytettäväksi. Tietopankki sisältää eng-voimaantumisen. lannin-, saksan-, hollannin-, viron-, suomen- ja Ikääntyvien kannalta keskeisiä toimintaym- ruotsinkielisiä työkaluja ja siitä voi tehdä erilaisiapäristöjä ovat mm. perusterveydenhuollon vas- hakuja esimerkiksi kielen tai toimintaympäristöntaanotot, hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja mukaan. Suomenkielisiä mielenterveyden edistä-neuvontapalvelut, kotihoito, kuljetus- ja asumis- misen työkaluja on yli sata, joista yli 30 on koh-palvelut sekä kunnassa tarjolla olevat liikunta- ja dennettu ikääntyville. MindHealth -hankkeessakulttuuripalvelut sekä vapaaehtoistoiminta. Näin tuotettiin verkko-oppimismateriaali mielentervey-ollen mielenterveyden edistäminen kuuluu kaikil- den edistämisestä samoille toimintaympäristöil-le. Mielenterveyden edistäminen on laaja-alaista le. Koulutuksen ensimmäistä versiota pilotoidaantoimintaa, jonka tulee perustua tietoon ikääntyvi- parhaillaan. MHP Hands -projektissa laaditaanen tarpeista. mielenterveyden edistämisen käsikirjat kullekin em. toimintaympäristölle. Kaikki materiaalit tul-Ikääntyvien mielenterveyttä laan kääntämään myös suomeksi. Materiaalienvoidaan edistää esimerkiksi avulla voidaan tukea sekä vanhustyössä työsken-• tarjoamalla mahdollisuuksia mielekkääseen televien että ikääntyneiden mielenterveyttä. • toimintaan sekä päätöksentekoon osallistumiseen Hankkeiden yhteinen webportaali löytyy osoit-• edistämällä terveellisiä elämäntapoja teesta: www.mentalhealthpromotion.net. 89 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 90 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Postereiden abstraktit (64–84) 91 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 64. Reija Kuoremäki, LitM, insinööri (AMK), projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Tuula Nousiainen, KTT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Marja Kankaanranta, KT, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto, Agora Center; Pekka Neittaanmäki, FT, professori, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta mobiilipalvelut senioreiden terveyden edistämisessä Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa loppukäyttä- innostaminen edellyttäisi myös sosiaalisen kans- jät otetaan mukaan suunnitteluprosessin varhai- sakäymisen edistämistä. Molempien sovellusten sessa vaiheessa, millä pyritään saamaan aikaan tekstin kokoa toivottiin suuremmaksi, mutta eri mahdollisimman käyttäjäystävällisiä ratkaisuja. valikoiden värit ja kontrasti saivat puolestaan Menetelmä soveltuu myös senioreiden terveyden hyvää palautetta. Valikot koettiin selkeiksi, eril- edistämiseen ja toimintakykyisyyden tukemiseen listä ohjetta valikoiden käyttöön ei kaivattu. Vä- liittyvien palveluiden suunnitteluun. Senioreiden rien valintaa korostettiin, esimerkiksi valkoisen tarpeisiin kehitetyt ratkaisut voivat helpottaa arki- tekstin laittamista tummalle pohjalle kannattaa päiväisistä tilanteista selviytymistä, ja mahdollis- välttää. Painikkeiden käyttötarkoituksen selkeys taa asumisen itsenäisesti pitempään. korostui, samoin värien käyttö eri yhteyksissä. Mobiilipalveluiden käyttäjälähtöinen kehittä- Esimerkiksi muistiongelmaisten kannalta haas- minen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen teellisiksi koettiin pienet ja monimutkaiset va- on tavoitteena Jyväskylän yliopiston Agora Cen- likkorakenteet, joiden ulkoasusta ei voi päätellä terin Arjen mobiilipalvelut -hankkeessa. Yksi käyttötarkoitusta. Käsien motoriikan heikkene- hankkeen kohdealueista painottuu seniori-ikäis- minen iän myötä tulee myös ottaa huomioon eri- ten mobiiliratkaisuiden kehittämiseen. Hankkeen laisten sovellusten suunnittelussa, esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin viidessä painikkeiden koon osalta. Kosketusnäytöllisen kumppanikunnassa eri-ikäisten tarpeita mobiili- puhelimen (Nokia 5800 XpressMusic) käyttö ko- ratkaisuille. Etenkin Saarijärven kaupungissa tuli ettiin helpoksi. vahvasti esille senioreiden terveyden edistäminen Toiveita senioreille kehitettävistä mobiilisovel- ja sosiaalisten liikuntaharrastusten lisääminen. luksista saatiin kyselemällä erilaisten toimintojen Kartoituksen pohjalta kehitämme mobiilisovel- tärkeyttä senioreiden arkipäivässä. Tarpeellisek- luskonsepteja ja -prototyyppejä, joita työstäm- si koettiin erilaisista tapahtumista tiedon saami- me yhdessä osallistujaryhmien kanssa eteenpäin. nen, ja yksinäisten senioreiden saaminen mukaan Saarijärven senioriryhmän suunnittelutyöpajas- tapahtumiin. Tärkeänä pidettiin myös liikkumaan sa jatkettiin tarvemäärittelyä sekä kokeiltiin ja innostamista. Tarvemäärittelyn perusteella ke- arvioitiin kahta, hankkeessa jo kehitettyä mobii- räämme lisää käyttäjäkokemuksia, ja kehitäm- lisovellusta: kyselysovellus (monivalintakyselyt, me konseptia kommunikointisovelluksesta, joka kehitetty päiväkotikäyttöön) ja taukojumppaso- mahdollistaa erilaisista tapahtumista tiedotta- vellus (jumppaohjeet, kehitetty työikäisille). misen senioreille, sekä ilmoittautumisen tapah- Tuloksena saimme kehitysideoita sovel- tumaan. Sosiaalinen ominaisuus suunnitellaan lusprototyyppeihin. Kyselysovellusta seniorit siten, että seniorit voivat nähdä oman tuttavapii- pitivät helppokäyttöisenä ja olisivat valmiita vas- rinsä ilmoittautumiset mm. liikuntatapahtumiin, taamaan kyselyihin matkapuhelimella. Tauko- mikä toivottavasti kannustaa muitakin osallistu- jumppasovelluksesta pidettiin, mutta liikuntaan maan ja liikkumaan. •92 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 65. Irmeli Vuoriluoto, henkilöstöpoliittinen asiamies, Tehy ryälä riko hoitajaasi -kampanjaTausta ja henkilöstön edustajien käyttöön laadittiinHoitoalan ammatit ovat työväkivallan riskiam- dia-sarja koulutus- ja jäsentilaisuuksia varten.matteja ja joka neljäs hoitaja kokee työssään po- Uutisissa, paikallislehdissä ja – radiossa on uu-tilaiden ja heidän omaistensa taholta hoitajiin tisoitu kampanjasta. Kevään 2011 Tehy-lehdissäkohdistuvaa väkivaltaa. Useiden viimeaikaisten on kerrottu kampanjasta ja käsitelty väkivaltaatutkimusten mukaan hoitajiin kohdistuva väkival- aiheena. Sairaanhoitajapäivillä Tehyn standillata on asiakkaiden ja potilaiden taholta lisäänty- esiteltiin kampanjaa ja kerrottiin sen teemoistanyt viime vuosina. Myös muiden maiden työoloja kävijöille.koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että väki-valta on alalla yleistä. Teesit Osana kampanjaa laadittiin Tehyn teesit väki-Tavoite vallattomasta työympäristöstä. Teesit ovat seu-Tehyn Älä riko hoitajaasi -kampanjan tavoittee- raavat: (1) Jokaisella on oikeus väkivallattomaanna on, että hoitohenkilökunnan työpaikoilla jokai- työympäristöön, (2) Hoitajan ei pidä hyväksyänen uhka- ja väkivaltatilanne ilmoitetaan omalle väkivaltaa, (3) Fyysisen väkivallan käyttäminenesimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työter- hoitajia kohtaan on rikos, (4) Väkivaltatilanteet kir-veyshuoltoon. Tarvittaessa on tehtävä tapatur- jataan ja raportoidaan, (5) Väkivallan tekijälle ai-mailmoitus. Lisäksi tavoitteena on käynnistää heutuu seuraamuksia, (6) Hoitajat kunnioittavatkeskustelu työpaikkatasolla työtä kuormittavasta potilaita ja potilaat hoitajia, (7) Ilman väkivaltaaväkivallasta. hoito onnistuu paremmin.Toteutus ArviointiMaaliskuussa 2011 käynnistyi Tehyn kampan- Vuoden 2012 kevään aikana tullaan tekemäänja väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnan varmis- kampanjan vaikuttavuudesta sähköinen kyselytamiseksi tehyläisten työpaikoilla. Kampanjaa tehyläisille ammattiosastoille ja työsuojeluvaltuu-varten valmistettiin kaksi julistetta (kumpaa- tetuille. •kin painettiin 10 000 kpl) jaettavaksi työpaikoil-le. Kampanjajulisteisiin on haettu ideaa 50-luvun Lisätietoaelokuvajulistemaailmasta. Ammattiosastojen Tehyn Internet-sivuilta www.tehy.fi 93 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 66. Jaana Pulkkinen, osastonhoitaja, LKS Jalkarannan sairaala, J41 Kotina sairaala Lahden kaupunginsairaalan Jalkarannan sai- vapauttaneet hoitajia ottamaan käyttöön luovia raalassa 11 osaston kesken lähdettiin luomaan ratkaisuja hoitotyössä. Vaikeat ja ahdistavatkin uudenlaista hoitokulttuuria perinteisen sairaa- asiat voidaan jakaa yhdessä. larutiinin rinnalle 2008. Yhteisenä tavoitteena oli Hoitokulttuurin muutos on prosessi, joka ei vanhukselle arvokas elämä sekä vetovoimainen valmistu tai pääty. Toivo uusista hoidon ja ar- työpaikka pitkäaikaissairaanhoidossa. Potilaiden jen elämän mahdollisuuksista vaikuttavat po- toimintakyky on merkittävästi alentunut. Osastot sitiivisesti hoitotyön laadun kehittämiseen. ovat profiloituneet dementiahoitoon, psykogeriat- Pitkäaikaissairaanhoitoon pääseminen on yhden riseen hoitoon ja yhteisölliseen hoitoon. Useilla uuden elämänvaiheen alku. Sairaala ei omista potilailla on haasteellisia käytösoireita. Yksi osas- potilaita, vaan omaiset, ystävät ja ympäröivä yh- toista on erikoistunut hoitamaan potilaita, joilla on teiskunta ovat olennaisia elämän osia. Myös ar- multiresistenttejä sairaalabakteereita. vokas kuolema on osa elämänkulkua. Lähtökohdaksi valittiin ihminen ja hoitotyön pe- Osastot ovat eri tavoin hyödyntäneet uutta rustehtäväksi elämänlaadun tukeminen. Totuttuja ajattelua. Saattohoitotyötä on kehitetty, hoitotyön toimintatapoja lähdettiin kyseenalaistamaan ja nä- miiteissä voidaan keskustella ajankohtaisista ai- kökulma käännettiin hoidettavan ihmisen toiveisiin, heista, taide ja valokuvaus sekä luonto toimivat tarpeisiin ja odotuksiin. Sallivuus ja luovuus tuotiin voimaannuttavina hoitotyön keinoina, työnjakoa osaksi päivittäistä toimintaa. Sairaala käsitettiin po- osaston sisällä on kehitetty, omaisille on tarjolla tilaan kotina, jossa voi asua ja oikeasti elää. vertaisryhmiä ja sairaalan sisällä on päivittäin ta- Hoitajien ammattitaitoa tuotiin eri tavalla esiin. pahtumia, joihin osallistuu myös kolmas sekto- Työ edellyttää vahvaa ammatillista osaamista, ri. Miestenryhmiäkin kokoontuu – mieshoitajien mutta uskallus edetä vanhuksen ehdoilla vaa- johdolla. ti asennemuutosta ja johtamiselta rohkaisua ja Olemmeko nyt valmiita? Ei suinkaan. Elämän mahdollistamista. Vapaus muuttaa perinteistä monimuotoisuus tarjoaa jatkuvasti uusia haas- hoitotapaa vahvisti hoitajien halua kehittää am- teita hoitotyön kehittämiseen ja hyvän elämän mattitaitoaan edelleen sekä lisäsi työn mielek- tukemiseen. Hoitoyhteisöt ovat aina jäseniensä kyyttä. Pitkäaikaissairaanhoidon asiantuntijoiden summia, joten sairaalassa toimii 11 erilaista osas- ammatti-identiteetti on vahvistunut merkittävästi. toa, joita ohjaa sama visio. Laitoksessa asuu ja Tunteiden salliminen ja uskallus kokea työi- työskentelee arvokkaita ihmisiä, jotka jakavat yh- loa yhdessä vanhuksen kanssa toimimisesta ovat teisen arkipäivän. •94 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 67. Katri Lönnqvist, vs. oh, TtM-opiskelija; Jaana Palviainen, oh, TtM; Eeva Rikkilä- Kettunen, yh, TtM, Helsingin Terveyskeskus, Kaupunginsairaala, Haartmanin päivystysyksikköpyöriikö pillerit? päivystyssairaalan lääketurvallisuudenkehittämishankeJohdanto tin myötä luotiin aiempiin tutkimuksiin perustuenSosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suoma- Lääkehoitoturvallisuuden heikentymisen mah-laisen potilasturvallisuusstrategian 2009–2013, dolliset hälytysmerkit lääkäreille ja hoitajille -tar-jonka toiminta-ajatuksena on hoidon eri osapuo- kistuslista sekä Lääkehoidon turvallisuudenlien määrätietoisen potilasturvallisuuden edistä- parantaminen -toimintamalli. Lisäksi lääkehuo-minen. Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen neiden oviin tehtiin Lääkkeenjako menossa -va-lääkehoito -opas ohjaa valtakunnallisesti lääke- roituskyltti. Projektin myötä luotiin yhtenäinenhoidon toteuttamista julkisissa ja yksityisissä so- perehdytysohjelma ja kirjallinen sekä sähköinensiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. perehdytysmateriaali uusille työntekijöille.Sen mukaan lääkehoidon kokonaisprosessin tu-lisi perustua toimintayksiköissä laadittuun lää- Pohdintakehoitosuunnitelmaan. (STM 2009) Haartmanin Projektin myötä Haartmanin sairaalassa vah-sairaalan lääkehoitotyö perustuu voimassaoleviin vistettiin systemaattista lääkehoidon suunni-lakeihin, säädöksiin ja ohjeisiin. Lääkehoitotyötä telmaa ja luotiin yhteisiä toimintaperiaatteitaohjaa myös pysyväisohje ”Turvallinen lääkehoi- turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi. Uusi-to Helsingin Terveyskeskuksessa” sekä voimassa en käytäntöjen myötä luovuttiin muun muassaoleva lääkehoitosuunnitelma (19.2.2008), jossa erillisistä lääkehoidon kuittauslistoista, kutenmääritellään tehtävät ja vastuut kaikkien lääke- antibiootti- ja nestelistoista, jonka seuraukse-hoitoon osallistuvien ammattiryhmien osalta. na päällekkäinen kirjaaminen vähentyi merkit- tävästi lääkehoidon osalta. Kaikki lääkitykset jaTavoite nestehoito-ohjeet merkitään nykyisin Pegasos-Haartmanin sairaalan Lääkehoidon turvallisuus lääkelistalle. Projektin aikana ja sen jälkeen koko-projektin tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa po- henkilöstölle järjestettiin säännöllisesti turvallisentilasturvallisuuskulttuuria lääkehoidon osalta yh- lääkehoidon luentoja, joissa käytiin läpi ja keskus-tenäistämällä lääkehoitoprosessin eri vaiheita. teltiin lääkehoidon yhteisesti sovittuja periaatteitaLisäksi tavoitteena oli sopia yhtenäisistä toimin- ja lääkehoidon prosessin eri vaiheiden haasteita.tatavoista eri yksiköissä ja sitoutua noudatta- Lääketyöryhmän jäsenet veivät aktiivisesti lääke-maan niitä. (Palviainen 2010) hoidon turvallisuuteen liittyviä asioita eteenpäin omissa yksiköissään muun muassa osastotun-Menetelmät tien yhteydessä. Projektin myötä luotiin uusienHaartmanin sairaalassa muodostettiin monia- työntekijöiden lääkehoidon perehdytysopas, jo-mmatillinen työryhmä, jonka tehtävä oli päät- ka otettiin käyttöön keväällä 2011. Lääketyöryh-tää yhteisistä lääkehoidon turvallisuuteen män jäsenet saivat koulutusta perehdyttäjänäliittyvistä toimintatavoista ja viedä ne käytän- toimimiseen ja toimivat osastoillaan lääkehoidonnön hoitotyöhön. Projektin seurannan kvanti- perehdytysvastaavina. Lääkehoidon käytänteettatiivisena mittarina käytettiin osastolla olevien yhtenäistyivät eri yksiköissä ja uusien toimintata-potilaiden (N=108, N=107, N=107) Pegasos-lää- pojen avulla on pystytty parantamaan potilastur-kelistoissa havaittujen poikkeamien määrää se- vallisuutta lääkehoidon osalta.kä Haipro-ilmoituksia. YhteystiedotTulokset katri.lonnqvist@hel.fiPegasos-lääkelistoilla havaittujen poikkeami- jaana.a.palviainen@hel.fien määrä väheni seurantajaksolla 15 %. Projek- eeva.rikkila-kettunen@hel.fi 95 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 68. Kirsi Autonen-Honkonen, TtM, shg, suuhygienisti Äänekosken kaupunki Kotihoidon asiakkaiden suun terveydentilan kartoittaminen sosiaalihammashoidollisella lähestymistavalla Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, kevät 2010 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Uu- Omahampaisilla esiintyi paljon kariesta, ientu- den Äänekosken kotihoidon asiakkaiden suun lehdusta, hammaskiveä sekä noin puolella pa- terveydentilaa, suun terveyden vaikutusta heidän rodontiittia. Suun limakalvomuutoksia oli vähän. päivittäiseen elämäänsä sekä heidän valmiuk- Hyvin harvat arvioivat itsellään olevan suun on- siaan toteuttaa suun kotihoitoa käyttäen sosi- gelmia. Haastatteluiden mukaan suun terveyden- aalihammashoidollisen lähestymistavan tasoja: tila vaikutti kotihoidon asiakkaiden päivittäiseen normatiivinen, vaikutuksiin liittyvä ja alttiuteen liit- elämään fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalises- tyvä tarvearvio. Normatiivinen tarvearvio perustuu ti. Myös kotihoidon asiakkaiden suun kotihoito- suun terveydentilan tutkimukseen hammashoi- tavoissa ilmeni tiedon puutetta, vaikka asiakkaat don kliinisillä mittareilla. Vaikutuksiin liittyvässä eivät kokeneet, että he tarvitsivat apua suun ja tarvearviossa normatiiviset tarpeet yhdistetään hampaiden puhdistamiseen. suun terveyteen liittyvien elämänlaadun tekijöi- Tämän tutkimuksen perusteella voidaan to- den kanssa. Alttiuteen liittyvä tarvearvio tapahtuu deta, että suun terveydellä on vaikutusta koti- yhdistämällä normatiivinen tarvearvio, suun ter- hoidon asiakkaiden päivittäiseen elämään ja veyteen liittyvän elämänlaadun tekijät ja yksilön elämänlaatuun. Pelkkä normatiivinen hoidon käyttäytymistekijät. tarpeen arviointi ei anna riittävän monipuolista Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerät- näkökulmaa suun terveydentilan vaikutukses- tiin tekemällä halukkaille kotihoidon asiakkaille ta päivittäiseen elämään. Kotihoidon hoito- ja (n=184) suun seulontatarkastukset heidän ko- palvelusuunnitelmassa on tärkeää huomioida tonaan vuoden 2008 aikana. Tulokset analy- suun terveydentila, sen vaikutus päivittäiseen soitiin ristiintaulukoimalla, laskemalla prosentit elämään sekä suun hoitoon liittyvät käyt- ja frekvenssit sekä testaamalla merkitsevyydet täytymistekijät yhdessä asiakkaan kanssa c2-testillä. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineis- keskustelemalla. to kerättiin teemahaastattelemalla yhdeksää kotihoidon asiakasta keväällä 2009. Haas- Avainsanat tatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. kotihoidon asiakas, elämänlaatu, suun terveys, Tutkimukseen osallistuneista kotihoidon asiak- sosiaalihammashoidollisen lähestymistavan ta- kaista suurimmalla osalla oli hammasproteesit. sot. •96 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 69. Yrjö Engeström, professori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto; Anu Kajamaa, KM, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto; Hanna Toiviainen, FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Varpu Tissari, KM, projektitutkija; Niemelä Anna-Liisa, FT, projektipäällikkö, Helsingin terveyskeskus; Jaana Nummijoki (yhteyshenkilö), TtM, kotihoitopäällikkö, projektitutkija, Helsingin terveyskeskus, kotihoito-osastohoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset,organisaation tahto ja asiakkaan ääniSosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole tarpeek- vaation jatkojalostamisessa. Hankkeen tavoittee-si kiinnitetty huomiota palveluinnovaatioiden jal- na on tutkia sekä tutkimuksen tuella vahvistaa,kautumiseen, toteutumiseen ja jalostamiseen. jalostaa ja levittää tutkimuksen kohteena oleviaKehittämishankkeissa tapahtuva innovaatioiden terveydenhuollon palvelujen eheyttämiseen täh-käytäntöön vieminen jää usein kesken. Hoidon tääviä innovaatioita. Tutkimuksessa keskitytääneheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, eheyttämisinnovaatioiden kolmeen tärkeään to-organisaation tahto ja asiakkaan ääni -tutkimus- teutumisedellytykseen, joista muodostuvat tutki-hanke vastaa tähän ongelmaan tutkimalla kolmea muskysymykset: 1. Miten asiakkaan ääni saadaaneri puolilla Suomea jalkauttamisvaiheessa olevaa esille ja vaikuttamaan palvelujen muotoutumiseensosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiota, joita erityisesti yhteisen tietopohjan vahvistamisen,kutsumme hoidon eheyttämisinnovaatioiksi. asioinnin helpottamisen, neuvottelemisen ja sopi- Tutkimuksen kohteina olevat innovaatiohank- misen avulla? 2. Miten palvelujen eheyttämisinno-keet on toteutettu Oulun yliopistollisen sairaalan vaatioiden toimeenpanoa ja levittämistä voidaankeskusleikkausosastolla, Espoon terveyskeskuk- edistää organisaation ylimmän johdon, keski-sen pitkäaikaissairaiden hoidossa sekä Helsin- johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden tahtomistagin terveyskeskuksen vanhusten kotihoidossa. tukemalla, erityisesti luomalla tilaisuuksia ja väli-Näille tutkimuksen kohteena oleville innovaa- neitä yhteiseen tahdonmuodostukseen sekä toi-tioille on yhteistä se, että niillä pyritään hoidon mijoiden oman tahtotilan reflektointiin? 3. Miteneheyttämiseen ja palvelujen kehittämiseen asi- eheyttämisinnovaatioita voidaan jalostaa niidenakkaan kannalta. Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöönoton yhteydessä erityisesti tarjoamallakeskusleikkausosastolla on luotu toiminta-alue- toimijoille ajantasaista näyttöä ja palautetta inno-malli eheytettyjen asiakaslähtöisten hoitoketjujen vaatioiden vaikutuksista, etenemisestä, esteistä,aikaansaamiseksi. Espoon terveyskeskuksessa heikkouksista ja parantamismahdollisuuksista?on kehitetty pitkäaikaissairaiden potilaslähtöinen Tutkimuksen viitekehyksenä on toiminnan teo-hoitomalli. Helsingin terveyskeskuksen kotihoi- ria ja kehittävän työntutkimuksen metodologiadossa on kehitetty vanhusten kotihoidon palvelu- (Engeström, 2005). Haastattelemme asiakkaita /paletti ja liikkumissopimus. potilaita ja heidän hoitoonsa osallistuvia toimijoi- Tutkimme innovaatioiden toteutumisedelly- ta ja havainnoimme toimintaa tutkimuskohteissatyksiä kysymällä, miten asiakkaan ääni saadaan kehittävän työntutkimuksen menetelmin (ks. En-vaikuttamaan palveluprosessiin, miten inno- geström, 1995). Tutkimus on osa TEKESin Inno-vaatio ankkuroidaan arkeen yli toimintayksikön vaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmissärajojen, miten aikaansaadaan organisaation pit- -ohjelmaa. •käjänteinen tahtotila innovaation toteuttamisek-si ja miten innovaation seuraamuksista kootaan Yhteystiedotnäyttöä ja miten tätä voidaan hyödyntää inno- jaana.nummijoki@hel.fi 97 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 70. Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Ulla Valkama, sairaanhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Kehittämistyö OSAKe-toiminnan avulla espoon sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla Osake-toiminta on Espoon Vanhusten Palvelu- FIM-toimintakykymittarin hyödyntäminen AVH- jen omaa sisäistä osaamisen kehittämistoimintaa. kuntoutujan kuntouttavassa hoitotyössä neuro- OSAKE (osallistuva arjen kehittäminen) -työsken- logisella kuntoutusosastolla. Tuloksena syntyi telytapa toimii ns. breakthrough-menetelmällä työ- AVH-kuntoutujan kuntoutustavoitteen asettami- pajatyöskentelynä, jossa työntekijät esimiestensä nen tavoitekokouksessa FIM-toimintakykymitta- kanssa kehittävät omaa työtään asiakasta huomi- riin perustuen, siten että lähitavoite on asetettu oiden. Toiminta on menetelmäosaamista työyhtei- moniammatillisesti yhdessä asiakkaan kanssa. sössä käyttäen hyväksi PDSA (plan-do-study-act) Vuoden 2009 kehittämiskohteena oli Potilaan jatkuvan laadun parantamisen kehää. Osake-työs- kuntoutuminen alkaa välittömästi hänen saavut- kentelyllä tavoitellaan hoidon laadun parantumista, tuaan osastolle. Tuloksena syntyi puhelinraport- henkilöstön työhyvinvoinnin lisääntymistä ja talo- tilomake, johon kerättiin uuden potilaan tiedot udellisesti kestävää toimintaa. Samalla henkilöstö lähettävästä yksiköstä puhelinraportin pohjalta. omaksuu jatkuvan oman työn kehittämisen mallin Toisena kehittämistyönä oli tulotilanteen tarkis- ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Hoitotyön tuslista. Potilaan vastaanottava hoitaja käyttää kehittämisen myötä tulee tarve mitata annetun tarkistuslistaa apuvälineenä, jotta kaikki potilaan hoidon vaikuttavuutta, selkeyttää yksittäisten po- hoidon kannalta oleelliset asiat tulevat hoidetuksi. tilaan hoito- ja kuntoutuslinjoja ja saada selkeä yh- Metropolian Liittyvä Voima-hankkeen ja Osake- tenäinen kuva potilaan toimintakyvystä. kehittämishankkeen yhteistyönä tarkoituksena on Espoon sairaalan neurologisen kuntoutus- kehittää potilaan kotiutumista Espoon sairaalasta osaston profiloituminen on vaatinut erilaisten vuosien 2010–2011 aikana. käytänteiden vakiinnuttamista ja uusien toimin- Vuoden 2010 Osake-kehittämishankkeen ta- tatapojen kehittämistä sekä erilaisten kirjallisten voitteena oli, että tieto, asioista keskusteleminen ohjeiden ajanmukaistamista ja uusien luomis- ja ohjaus tukevat potilaan selviytymistä kotona. ta. Perustehtävän lisäksi työ on jatkuvaa uuden Liittyvä voima -hanke ja Osake-toiminta tukivat opettelemista, oppimista, toisten tukemista/oh- toisiaan osaston kotiutuksen kehittämishank- jaamista ja uusien ratkaisujen löytämistä. Koulut- keissa. Osake-toiminnassa kehitettiin osaston tautuminen on ehdoton edellytys ammatillisuuden kotiutuskokouksen kriteereitä ja kotiutussuunni- kehittämiselle. Kehittämishankkeiden kohteena telmaa. Tavoitteena on, että kotiutussuunnitelma on ollut potilaan hoitoprosessin selkeyttäminen. annetaan kirjallisena omaiselle/potilaalle. Lähtö- Espoon sairaalan neurologinen kuntoutusosas- vartissa annetaan potilaalle kirjallisena jatkohoi- to on ollut mukana Espoon Vanhusten Palvelujen don ohjauslomake, tällöin potilas tulee tietoiseksi kehittämistoiminnassa mukana vuodesta 2008 omasta hoidon jatkosta sekä hänen elämänhallin- lähtien. Vuonna 2008 kehittämiskohteena oli tansa ja turvallisuutensa lisääntyvät. •98 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 71. Päivi Liikka, TtM, osastonhoitaja, Espoon sairaala; Susanna Risku, fysioterapeutti, Espoon sairaala; Akvaliina Lacho, toimintaterapeutti, Espoon sairaala; Tuula Mikkola, VTT, kehittäjäopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulupalveluohjausmallin kehittäminen neurologisella kuntoutusosastollaMetropolia ammattikorkeakoulun ja Espoon ta edistävälle palveluohjausprosessille ja -mallille.sairaalan yhteistyönä kehitetään kuntoutujan Neurologisen potilaan kuntoutusprosessi vaatiikotiutumista Espoon sairaalasta. Kehittämis- myös perheeltä erilaisia haasteita.toiminta on osa Metropolian ja Espoon Liittyvä Hankkeen myötä Liittyvä voima -hank-Voima -kumppanuushanketta (osaprojekti 2) ja keen kehittäjäopettajien ja sairaalan kehittäjä-Espoon vanhuspalveluiden laatutyötä Osake- työntekijöiden yhteistä osaamisen jakamista jakehittämistoimintaa (Osaamisen arjen kehittämi- kehittymistä on tapahtunut myös sairaalan osas-nen asiakkaan näkökulmasta). tontunneilla, muutostukiryhmän toiminnassa, Lähtöoletuksena on, että onnistunut kotiutu- uusien menetelmien esim. huoliseulan koulutuk-minen edellyttää eri ammattiryhmien ja osapuol- sessa sekä osana jo olemassa olevaa Osake-ten, sairaalan ja kotihoidon ammattilaisten sekä työskentelyä. Palveluohjausmallin kehittäminenmaallikkojen (omaisten), välisten rajojen ylittä- vaatii moniamammatillista yhteistyötä. Kehittä-mistä. On todettu, että nykyiset kotiuttamis- misen tukena osastolla oleva moniammatillinenkäytännöt ovat osin irrallisia. Osaprojektissa 2 parityöskentely terapeuttien ja hoitajien keskenkuvataan ja järjestetään eri ammattilaisten teot ja on tärkeä kehittämisen tuki. Parityöskentelys-toiminnat potilaan kotiutumista ohjaavaksi palve- sä eri ammattiryhmien ammatillinen tiedonsiirtoluprosessiksi ja palveluohjausmalliksi. Kehittämis- palvelee heti potilasta/kuntoutujaa. Potilaan ko-toiminnan lähtökohtana oli se, että neurologisen tiutumista tukevan palveluohjausmallin luominenkuntoutusosaston hoito- ja kuntoutusproses- neurologiselle osastolle vaatii myös sairaalansi ei ollut selkeästi hahmottunut kuntoutujalle ja ja kotihoidon yhteistyötä. Sairaalan ja kotihoi-omaiselle. Tarkoitus oli koota yhteen eri toimin- don työntekijöiden kanssa on kehitetty tietover-not näkyväksi prosessiksi. Toiminnan tuloksena kon tarjoamia neuvottelutyökaluja, mm. Connectsyntyi osastolle ns. seinätaulu Kuntoutuspolku pro -järjestelmää. Tämä on mahdollistanut uu-osasto 3 E:llä. Kuntoutuspolun ympärille on ha- denlaiset toimintatavat eri osapuolen välisis-vainnoimalla kuvattu neurologisen potilaan kun- sä potilasneuvotteluissa ja tiedonvaihdoissa.toutusprosessi osastolla. Prosessissa on kuvattu Kehittämistoiminta on esimerkki uudenlaises-osaston erityispiirteet mm. tulovartti, AVH-omais- ta kumppanuudesta korkeakoulun ja työelämänten ilta, FIM-toimintakykymittarin hyödyntäminen välillä, kun korkeakoulun ja työelämän toimijatkuntoutujan kuntoutustavoitteiden määrittelys- ovat työskennelleet yhdessä ja mahdollistaneetsä, kuntoutujan lukujärjestys, hoitokokoukset ja näin uuden toimintatavan kehittämisen ja käyt-lähtövartti. Kuntoutuspolku on pohja kotiutumis- töön ottamisen. • 99 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 72. Maija Määttä, TtM tohtoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos; Päivi Kankkunen, TtT, dosentti, yliopistolehtori, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; Tarja Kvist, TtT, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos; Sirpa Hartikainen, Geriatrisen lääkehoidon professori, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Farmasian laitos muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata muisti- Hyvä kivun hoito mahdollistaa nopeamman kun- sairaiden lonkkamurtumapotilaiden postopera- toutumisen leikkauksen jälkeen sekä vähentää tiivisen kivun arviointia ja hoitoa. Tutkimuksen komplikaatioiden riskiä. Näin ollen sairaalassa- lopullisena tavoitteena on parantaa muistisairai- oloaika lyhenee ja hoidon kustannukset laske- den lonkkamurtumapotilaiden postoperatiivista vat. Muistisairaiden kipututkimus on painottunut kivun hoitoa kuvaavan, selittävän ja ennustavan kivun arviointiin. Lisätutkimuksia kaivataan sel- toimintamallin avulla. Tutkimuksen avulla selvi- vittämään mitä esteitä on olemassa hyvälle ki- tetään valtakunnallisesti muistisairaiden posto- vun hoidolle ja miten tehokkaita ovat kivun hoitoa peratiivisen kivun hoidon tapoja ja tuloksia sekä parantavat strategiat käytännössä eli mitä vaiku- kehitetään kyseisen potilasryhmän lääkkeellistä tuksia esimerkiksi koulutuksella ja oikeanlaisen ja lääkkeetöntä hoitoa Suomessa. kipumittarin käytöllä on muistisairaan potilaan Dementia-asteista etenevää muistisairaut- kivun hoitoon. Lisäksi akuuttihoidossa olevien ta potevilla on suuri riski kaatua ja saada lonkka- muistisairaiden potilaiden kivun hoidolle on tarve murtuma. Tutkimus on tärkeä, sillä muistisairaat kehittää toimivia toimintamalleja. ovat jo nyt merkittävä ja tulevaisuudessa keskei- Tutkimus toteutetaan neljässä vaiheessa. Täs- sin lonkkamurtumapotilaiden ryhmä. Hyvä kivun sä abstraktissa raportoitava tutkimuksen ensim- hoito on perusihmisoikeuksiin kuuluva asia ja ete- mäinen vaihe toteutetaan maalis-toukokuussa nevää muistisairautta sairastavien potilaiden ki- 2011 strukturoituna kyselynä 17 yliopistollisen vun lievityksen on tutkimusten mukaan todettu tai keskussairaalan ortopedisten vuodeosasto- olevan huomattavan paljon heikompaa kuin kog- jen hoitohenkilökunnalle ja osaston lääkäreille nitiivisesti terveiden. (N=800). Osatutkimuksessa kuvataan kivun arvi- Muistisairaiden kivun arviointi on haasteellis- ointia, hoitoa ja henkilökunnan käsityksiä kivun ta, sillä kognitiivisen tilan heikentyminen voi viedä hoidosta. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan kyvyn ilmaista kipua sanallisesti. Tällöin kipua ei hyödyntää käytännön hoitotyössä, tutkimuksessa välttämättä kyetä tunnistamaan. Kivun luotetta- sekä koulutuksessa. va arviointi on keskeistä kivun hoitotyössä, mutta Ensimmäisen osatutkimuksen alustavat tulok- esimerkiksi kipumittarien systemaattinen käyttö set ovat käytettävissä kesällä 2011. • on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu melko vähäiseksi. Ei ole myöskään tietoa, millä mene- telmillä muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden kipua hoidetaan.100 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 73. Sari Hurmansalo, sairaanhoitaja, hoitotyön asiantuntija, Hatanpään puistosairaalan poliklinikka, Tampereen kaupunkihatanpään puistosairaalan poliklinikan mentorointiTampereen kaupungin Hatanpään puistosairaa- jälkeen puistosairaalan poliklinikalla sovitaan men-lassa hoidetaan psyykkisesti sairaita ikäihmisiä. toroinnista vastaava hoitaja. Yleensä tapaami-Psykogeriatriseen osastoryhmään kuuluu viisi seen osallistuu mentorin lisäksi esim. kotihoidon,osastoa ja poliklinikka. Väestön ikääntyessä myös vanhainkodin tai palvelutalon henkilöistä koot-vanhuspsykiatristen potilaiden määrä on lisäänty- tu ryhmä. Tapaaminen kestää 60–90 minuuttia jamässä. Tulevaisuuden haasteita ajatellen Hatan- tapaamisia järjestetään 1–3 kertaa potilastapaus-pään puistosairaalan poliklinikalla on vuodesta ta kohden. Tapaamisessa käydään läpi vaikeaksi2005 alkaen kehitetty uudenlaista toimintatapaa. koettua potilastapausta pyrkien löytämään hyviäPoliklinikalle on luotu oma räätälöity versio men- hoitokäytäntöjä arkielämän ongelmatilanteisiin.toroinnista. Pyrkimyksenä on vanhuspsykiatrista Samalla käsitellään potilaan psyykkistä sairauttaosaamista jakamalla lisätä sairaalan ulkopuolel- hakien ymmärrystä potilaan käytökselle.la toimivien terveydenhuollon ammattilaisten val- Mentoroinnille asetetut tavoitteet on suurel-miuksia hoitaa psyykkisesti sairaita ikäihmisiä. ta osin saavutettu. Mentoroinnilla on pystytty Mentoroinnilla tarkoitetaan ohjausta ja tukea, estämään monien potilaiden osasto- tai polikli-jota osaava ja kokenut työntekijä, mentori, antaa nikkahoito sekä useiden potilaiden varhaisempiammatillisesti nuoremmalle henkilölle, aktorille. kotiutus on onnistunut mentoroinnista saadunHatanpään puistosairaalan pkl:n mentoroinnissa tuen turvin. Myös yhteistyöverkostot ovat vah-psykogeriatrisen erikoisalan hoitaja keskustelee vistuneet ja yhteydenottokynnys on madaltunut.toisen erikoisalan kollegan kanssa psykogeriat- Mentorointiin osallistuneilta henkilöiltä kerätäänrisen potilaan hoitamiseen liittyvistä asioista. palautetta puolivuosittain. Palautteen perusteel-Mentorointi on todettu koko sairaalan kannal- la osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea jata tärkeäksi ennaltaehkäiseväksi toimintamuo- varmuutta työhönsä. Saamiensa konkreettistendoksi. Kahdelle sairaanhoitajalle on luotu ajalliset vinkkien avulla vaikeat hoitotilanteet ovat hel-resurssit tapaamisten järjestämiseen. Mentoroin- pottuneet. Myös mentorit ovat kokeneet työnnille on asetettu vuosittaiset tavoitteet, joiden to- ammattitaitoaan rikastuttavana ja näkemyksiäteutumista seurataan. avartavana. Mentorointia kehitetään edelleen se- Sairaalan tarjoama mentorointi käynnistyy kä saadun palautteen että käytännön työelämäs-usein potilaasta laaditun lähetteen perusteella sä havaittujen tarpeiden perusteella. Jatkossa ontai poliklinikan hoitohenkilökunnan suositukses- tarkoitus mitata myös toiminnan vaikuttavuutta. •ta. Toisinaan potilasta hoitava terveydenhuollonyksikkö ottaa suoraan yhteyttä poliklinikalle so- Yhteystiedotpiakseen mentoroinnista. Yhteydenottopyynnön sari.hurmansalo@tampere.fi 101 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 74. Hanna Ämmälä, terveydenhoitaja, projektityöntekijä, Rauman kaupunki; Hanna Nyfors, hall. tieteiden lis. THM, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri ikääntyneiden neuvolatoiminta Raumalla Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 3. Henkilöillä todettiin kohonnut riski toiminta- terveydenhoitaja on toteuttanut syksystä 2009 kyvyn heikkenemiseen, esimerkiksi useita lähtien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden ter- pitkäaikaissairauksia; kohonnut verenpaine ja veystarkastuksia. Tavoitteena on seuloa ne sokeriarvo, yli- tai alipaino, päihteet, vakava henkilöt, joilla on havaittava tai kohonnut riski masennus, omaishoitajuus tms. toimintakyvyn heikkenemiseen. Terveystarkas- 4. Erityispalvelujen piiriin tai jatkohoitoon tuksessa pyritään tunnistamaan hyvinvoinnin ja ohjatut henkilöt, joilla todettiin palvelun terveyden riskitekijöitä, ennaltaehkäisemään pal- tarve (lääkärin vastaanotolle tai velutarpeita ja kohdentamaan palveluja. Neu- laboratoriokokeisiin). vonta- ja ohjauskäynnillä tuetaan ikääntyviä henkilöitä terveyttä ja toimintakykyä edistävi- Vuonna -35 syntyneiden ikäryhmälle (n=367) to- en valintojen tekemiseen tarjoamalla elämänta- teutettiin 277 terveystarkastusta vuonna 2010. paohjeita. Lisäksi arvioidaan jatkoseurannan ja Hyväkuntoisiksi 75 vuotta täyttäneiksi arvioitiin uusintakäyntien tai puhelinyhteydenoton tarvet- tutkituista 111 henkilöä (40 %). Terveystarkas- ta. Yhteenveto kirjataan Effica–tietojärjestelmään. tusten perusteella ohjattiin 12 (5,3 %) henkilöä Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat ris- lääkärin vastaanotolle tai ammattihenkilöiden kitekijät, joita ovat terveyden epävakaus, heikko jatkoseurantaan. Säännöllisen kontrollin piiris- ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontak- sä oli 51 henkilöä (18.4 %). Reilulle kolmasosal- tien vähyys ja kipu. Iäkkään henkilön elämän ko- le (37 %) jaettiin neuvoja ja opastusta tai ohjattiin konaishallinnassa tulisi arvioida psykososiaalisia liikuntaryhmään, koska heidän toimintakyvys- riskitekijöitä ja voimavaroja, kuten taloudellisen sään havaittiin laskua (14,4 %) tai kohonnut riski tilanteen vakautta, asunnon ja asuinympäristön (22,7 %). Toimintakyvyn riskit tullaan nostamaan puutteita ja vaaratekijöitä sekä henkilön mahdol- esiin ja tunnistamaan niitä hanketyössä. lisuuksia ja vahvuuksia (ks. uusi terveydenhuolto- Vuonna 2011 ikäluokassa tarkastettavia tu- laki § 20, THL:n TOIMIA-hanke www.toimia.fi). lee olemaan 388. Terveystarkastusten kohden- tamista ja seurantaa riskiryhmiin suunnitellaan, Terveystarkastuksessa todetun toimintakyvyn pe- tulevaisuudessa myös tietotekniikkaa hyödyn- rusteella 75 vuotta täyttäneet raumalaiset luoki- tämällä. Kehittämistyöhön palkatun projekti- teltiin neljään luokkaan: suunnittelijan työ rahoitetaan osin Satakunnan ja 1. Hyväkuntoiset 75 vuotta täyttäneet henkilöt, Varsinais-Suomen alueella toteutettavasta Kaste- joilla on ikäistään vastaava tai parempi ohjelmaan kuuluvasta Toimintakykyisenä ikäänty- toimintakyky. minen -hankkeesta ajalla 2010–2012. • 2. Henkilöillä on havaittava toimintakyvyn lasku tai riski toimintakyvyn heikkenemiseen. Yhteystiedot Osalla on perussairaus, joka on ”hyvässä hanna.ammala@rauma.fi ja hoidossa” ja säännölliset kontrollikäynnit. hanna.nyfors@satshp.fi102 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 75. Pirjo Tiikkainen, TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Sari Teeri, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu; Sirkka-Liisa Karttunen, TtL, opettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu; Pirkko Routasalo, THT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakouluGerontologinen hoitotyö – uudenlaista osaamista koulutuksen jatyöelämän yhteistyölläIkäihmisten palveluissa osaavan työvoiman saa- Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että ge-tavuus on ongelmana kaikkialla maailmassa. Alal- rontologinen sairaanhoitaja kykenee tekemäänla toimivilla on hyvin erilaisia koulutustaustoja ja itsenäisiä päätöksiä ikääntyneen ihmisen mo-eritasoista osaamista, jolloin ikääntyneen hoitoon nimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi hoito-liittyvät riskit lisääntyvät ja potilasturvallisuus vaa- tieteelliseen ja monitieteiseen gerontologiseenrantuu. Osaamisen kehittämisellä voidaan edis- näyttöön perustuen. Oppiminen osoitetaan osaa-tää sekä hoidon laatua että alan vetovoimaa. misen näytöillä. Opetussuunnitelma perustuuOsaava gerontologinen sairaanhoitaja on korkea- työelämän nykyisistä ja tulevaisuuden vaatimuk-tasoisen hoidon puolestapuhuja ja avain arvosta- sista nousseisiin kompetensseihin. Sisältöalu-vaan ikäihmisten kohteluun. eita ovat gerontologisen hoitotyön tietoperusta Suomessa gerontologisen hoitotyön oppi- ja päätöksenteko, ikääntynyt asiakas ja hänensopimustyyppinen täydennyskoulutus on uusi läheisensä sosiaali- ja terveyspalveluissa, ter-aikuiskoulutuksen muoto, joka tarjoaa työelämä- veyden ja toimintakyvyn edistäminen, geron-lähtöistä osaamisen kehittämistä työssä käyville tologisen hoitotyön menetelmät ja kehittyväsairaanhoitajille. Koulutuksen laajuus on 30 op, asiantuntijuus gerontologisessa hoitotyössä. Ge-josta vähintään puolet tapahtuu työpaikalla kou- rontologisen hoitotyön oppisopimustyyppinenlutetun mentorin tuella. Koulutuksen tavoitteena täydennyskoulutus on suunniteltu ja toteutetaanon vahvistaa ja uudistaa sairaanhoitajien geronto- tiiviisti työelämän kanssa yhteistyössä neljän am-logista osaamista ja kehittää samalla gerontolo- mattikorkeakoulun verkostossa hyödyntäen kun-gista hoitotyötä ikäihmisiä hoitavissa sosiaali- ja kin osapuolen erityisosaamista. •terveydenhuollon toimintaympäristöissä. 103 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 76. Susanne Röberg, sh,TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Helena Leino-Kilpi , esh, THT, professori, ylihoitaja (VSSHP sivutoiminen) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Suhonen Riitta, sh, TtT, professori (ma) Turun yliopisto, hoitotieteen laitos näkökulmia ikääntyneen muistipotilaan palveluketjun eheydestä ja tiedonkulusta Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ikääntyneen palveluissa. Tämä on myös kansainvälisesti yh- muistipotilaan palveluketjuun osallistuvien taho- teneväinen näkemys muistipotilaiden hoidosta. jen yhteistyötä muistipotilaiden ja heidän läheis- Tutkimusten mukaan palveluntarjoajien yhteis- tensä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työn avulla voidaan tuottaa sopivia ja oikein koh- sekä terveydenhuollon päättäjien näkökulmista. dennettuja palveluja muistipotilaille, jotka Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa muisti- mahdollistavat paremmin kotona asumisen. Pal- potilaan palveluketjun eheydestä, tiedonkulusta ja velut, jotka ovat oikein koordinoituja, joustavia moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimus on osa ja laadukkaita, parantavat muistipotilaan toimin- Euroopan unionin rahoittamaa RightTimePlaceCa- takyvyn säilymistä, elämänlaadun ylläpitämistä, re (RTPC) (http://www.righttimeplacecare.eu/) -tut- kotona asumisen mahdollisuutta ja hoidon jat- kimushanketta, jonka tarkoituksena on kehittää kuvuutta. Hoidon jatkuvuutta, tiedon kulkua eri hyviä hoitokäytänteitä ikääntyneiden muistipotilai- palvelusektoreiden välillä, dementian etenemi- den sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. sen prosessin ja hoidon integroinnin onnistumis- Hankkeen tarkoituksena on myös kehittää euroop- ta ja parantamisen mahdollisuuksia on tarkoitus palaisten muistipotilaiden samanarvoisia mahdolli- selvittää kuuden focus group -ryhmähaastattelun suuksia hoitoon, tukeen ja ohjaukseen. avulla. Haastateltavat muodostuvat kahdesta eri- Muistipotilaiden palveluketjun eheyden ja sek- laisesta kokonaisuudesta. Yhden kokonaisuuden toreiden välisen tiedonkulun selvittäminen on muodostavat muistipotilaat ja heidän läheisensä. tärkeää, koska väestön maailmanlaajuisen van- Toisen kokonaisuuden muodostavat sosiaali- ja henemisen myötä on arvioitu myös muistipoti- terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyden- laiden määrän kasvavan. Euroopassa on tällä huollon päättäjät, joita haastatellaan sekä yhtenä hetkellä noin 6 miljoonaa ikääntynyttä muistipoti- että erillisinä ryhminä. lasta ja luvun on arvioitu kaksinkertaistuvan vuo- Tutkimuksen tulosten odotetaan tuottavan teen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa monipuolista tietoa hoitoketjun toimivuudesta ja sairastaa dementiaa yhteensä 120 000 ihmistä, kehittämiskohteista. Oletuksena on, että hyvää joista keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa 85 000 tiedonkulkua ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja lievää dementiaa 35 000 henkilöä. Vuosittain pidetään perustana muistipotilaiden hyville hoi- Suomessa sairastuu dementoivaan sairauteen tokäytännöille. Tutkimuksen tuloksena voidaan 13 000 henkilöä. mahdollisesti tuottaa myös uusia, erilaisia hoito- Pääpaino muistipotilaiden hoidossa on ko- käytänteitä, joiden avulla voidaan parantaa muis- tona asumista tukevissa ja mahdollistavissa tipotilaille tarjottavia palveluja. •104 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 77. Anna-Liisa Niemelä FT, projektipäällikkö, Kotihoito-osasto, Helsingin terveyskeskus, Helsingin kaupunkiKotihoidon palvelupaletti – asiakkaan ja työntekijänyhteinen työväline hoidon ja hoivan suunnittelussaSosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kunta- tarvitaan yhteistä välinettä, jonka avulla asiak-liiton ja Stakesin valmistelema Ikäihmisten pal- kaat ja heidän omaisensa tietävät, minkälaisiavelujen laatusuositus painottaa ikääntyneiden palveluja on mahdollista saada ja minkälaisillahyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäise- ehdoilla. Kotihoidon työntekijöillä tulee olla yh-vän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen teinen näkemys, mitä palveluja he itse tuottavatensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista pal- tai järjestävät.velutarpeen arviointia. Palvelutarjontaa tulee Hoitosuunnitelman teon pohjaksi tarvitaan do-monipuolistaa neuvonta- ja muilla ehkäisevillä kumenttia, joka laajasti esittelee tarjolla oleviapalveluilla ja ikääntyneiden terveyttä, toiminta- palveluja. Tällainen dokumentti on myös yhteis-kykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa pal- työkumppaneille ja kaupunkilaisille esite kotihoi-veluissa. Lähtökohtana ja tavoitteena on tarjota don itsensä tuottamista ja muiden tarjoamistamahdollisimman monelle ikäihmiselle mahdolli- palveluista ikääntyneille. Helsingin terveyskes-suus asua omassa kodissaan omaehtoista, täysi- kuksen kotihoito-osaston ja Helsingin yliopistonpainoista ja mielekästä elämää. yhteishankkeessa (Lupaava-hanke 2006–2009) Kotihoidossa ongelmana on ollut palvelujen tuotettiin tällainen väline, jota kutsutaan palve-pirstaloituminen ja rutinoituminen. Tukipalvelu- lupaletiksi (Apua kotiin - Helsingin kotihoidonjen avulla palveluja on rationalisoitu ja ulkois- palvelupaletti). Palvelupaletin käyttöönottoa seu-tettu monen palvelun tuottajan toiminnaksi. rataan uudessa Tekesin rahoittamassa yhteistyö-Työntekijöiden kokonaiskäsitys asiakkaan saa- hankkeessa Hoidon eheyttämisinnovaatioidenmista palveluista ja niiden yhteensovittamisis- toteutumisedellytykset, organisaation tahto jata voi tällaisessa tilanteessa olla vaikeaa. Myös asiakkaan ääni. •kotihoidon asiakkaalla voi olla epätietoisuut-ta, mitä palveluja voi pyytää kotihoidolta ja mi- Yhteystiedottä muita palveluja on olemassa. Kotihoidossa anna-liisa.niemela@hel.fi 105 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 78. Sipiläinen, Heidi , terveystieteiden maisteri, palvelutalon johtaja, Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, Kannelmäen palvelutalo yhteistoiminnallinen työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kannelmäen palvelutalossa Kannelmäen palvelutalossa kehitettiin työtä ja sa tärkeää ja sen pohjalta muokattiin palvelutalon työhyvinvointia yhteistoiminnallisesti YTYÄ Län- yhteiset arvot ja perustehtävä. Palvelutalo aloitti teen -hankkeen avulla vuosina 2009–2010. Palve- yhteistyön läheisen päiväkodin kanssa ja nyt yh- lutalossa on 97 ympärivuorokautista tehostetun teistyö on vakiintunut ja vanhukset nauttivat siitä. palveluasumisen paikkaa neljässä eri yksikössä Palautteen antamista harjoiteltiin ja palveluta- ja 16-paikkainen päivätoimintayksikkö. Henkilös- lossa valittiin mm. vuoden työntekijä ja pidettiin töä on 72. positiivisen palautteen kisat. Palvelutaloon muo- Lähtötilanteessa keväällä 2009 palveluta- kattiin työkäyttäytymisen pelisäännöt ja puut- lon peruskorjaus oli valmistumassa ja uusia yk- tumisen polku tilanteisiin, joissa pelisääntöjä ei siköitä avattiin. Asukasrakenne muuttui entistä noudatettu. Henkilökunta kaipasi lisää yhteisöl- raskashoitoisemmaksi. Kehittämistyötä tehtiin lisyyttä ja sitä on haettu mm. koko talon henki- palvelutalossa yhdessä ulkopuolisen työyhtei- lökunnan yhteisillä tiistaikahveilla ja lisäämällä sökehittäjän kanssa. Lähtötilannetta kartoitettiin palvelutalon johtoryhmään henkilöstön edustajia. laajalla henkilöstölle suunnatulla kyselyllä, ja siel- Hankkeen lopussa toteutettiin jälleen kyse- tä nousseita kehittämiskohteita lähdettiin työs- ly henkilöstölle. Kyselyn mukaan työ oli fyysises- tämään palvelutalo- ja yksikkötasolla. Kyselyn ti kuormittavampaa kuin aikaisemmin, mutta silti lisäksi kehittämiskohteita löydettiin, kun yhdessä henkinen kuormitus sekä kiireen tunne olivat vä- alueen sosiaali- ja lähityön yksikön, asukkaiden, hentyneet ja työn ilo oli lisääntynyt. Erilaisia ris- omaisten ja poliittisten päättäjien kanssa visioitiin, tiriitoja esiintyi vähemmän kuin aikaisemmin. mitä on hyvä vanhuus Läntisessä Helsingissä. Palvelutalossa oli löydetty hyviä tapoja käsitellä Työyhteisökehittäjä tapasi työyhteisöjä noin ristiriitatilanteita, enää niistä ei vaiettu tai puhut- joka toinen kuukausi ja joka toinen kuukau- tu kuppikunnissa. Henkilökunta on aikaisempaa si kokoontui koko palvelutalon yhteinen kehittä- sitoutunut Kannelmäen palvelutaloon työpaikka- misryhmä, joka koostui työyhteisökehittäjästä, na. Kehittämishanke onnistui hyvin, onnistumisen johtajasta, esimiehistä ja edustajista jokaisesta edellytyksiä olivat mm. se, että kehittäminen oli työyhteisöstä, myös asukkaita osallistui kehittä- osa arkipäivän työntekoa ja hankkeessa edettiin misryhmän kokouksiin. Hankkeen aikana palvelu- pienin askelin. Hankkeen päätyttyä työn ja työhy- talon yksiköissä ja kehittämisryhmässä pohdittiin, vinvoinnin kehittäminen jatkuu Kannelmäen pal- mikä meille on työssä ja ikäihmisten hoitamises- velutalossa. •106 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 79. Heidi Sipiläinen, TtM, TtT-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitosikäihmisten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisenhoidon yksiköissäIkäihmisille tarjotaan ympärivuorokautista hoi- selytutkimukseen (v. 2011, N=250, likert-astei-toa erilaisissa palveluasumisen yksiköissä ja lai- kollinen kysely, tilastollinen analyysi).toshoidossa. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus Kaltoinkohtelua voi olla vaikea määritellä ja tun-arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun. nistaa. Määrittelyyn vaikuttaa mm. se kuinka useinPalveluiden järjestämistä ohjaavat eettiset pe- kaltoinkohtelua tapahtuu ja mitä seurauksia sil-riaatteet, joita ovat itsemääräämisoikeus, oi- lä on. Eri ihmisillä voi olla eri käsitys kaltoinkoh-keudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja telusta. Kaltoinkohtelun vakavuus vaikuttaa myösturvallisuus. Yksi tapa edistää turvallisuutta on siihen, miten siihen puututaan. Kollegan toimin-kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy. taan voi olla vaikeampi puuttua kuin yksikössä ns. Hoito ei kuitenkaan aina ole lainsäädän- ”keikkalaisena” työskentelevän toimintaan. Ym-nön, toimintaa ohjaavien tai ammattiryhmi- pärivuorokautisen hoidon yksiköissä ilmenee eri-en eettisten periaatteiden mukaista ja silloin laista kaltoinkohtelua, psyykkinen ja sosiaalinenvoi ilmetä kaltoinkohtelua. Se voi ilmetä fyysi- kaltoinkohtelu ovat yleisimpiä, kuten esimerkik-senä ja psyykkisenä kaltoinkohteluna, hoidon si ikäihmisen itsemääräämisoikeuden loukkaami-laiminlyöntinä, seksuaalisena ja taloudellise- nen. Kaltoinkohtelulle altistavat tekijät liittyvät mm.na hyväksikäyttönä sekä ikäihmisen oikeuksien hoidettavana olevaan ikäihmiseen (esim. muis-rikkomisena. Eri maissa tehtyjen tutkimusten tisairaus), hoitavaan henkilöön (mm. riittämätönmukaan kaltoinkohtelun uhriksi joutuu 4–6 % osaaminen) sekä työyhteisöön tai organisaatioonikääntyneistä. (esim. alhainen henkilöstömitoitus, tehtäväkes- Tässä posterissa kuvataan kaltoinkohte- keinen työskentelytapa). Kaltoinkohtelua voidaanlun ilmenemistä, sille altistavia tekijöitä, siihen ennaltaehkäistä organisaatiotasolla (esim. järjestä-puuttumista ja sen ennaltaehkäisyä ympärivuo- mällä koulutusta kaltoinkohtelun tunnistamisesta),rokautisen hoidon yksiköissä. Tutkimustulokset yksikkötasolla (esim. jakamalla osaamista haas-perustuvat systemaattiseen kirjallisuuskatsa- teellisesti käyttäytyvien ikäihmisten hoitamisesta,ukseen, vanhainkodeissa työskentelevien hoi- vaihtamalla hoitajaa kesken hoitotoimenpiteen),totyön johtajien haastatteluihin (v. 2008, n=15, johtamisen keinoin (esim. tukemalla henkilöstönteemahaastattelu, induktiivinen sisällön ana- työssä jaksamista, rekrytointitilanteissa taustojenlyysi) ja ympärivuorokautisessa hoidossa tarkistamisella) ja yksilötasolla (mm. hankkimalla li-työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun ky- sä- ja täydennyskoulutusta). • 107 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 80. Anne Heikkilä, TtM-opiskelija, aluekoordinaattori Ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio ehkäise tapaturmat -hanke 2009–2015 Hankkeen tausta ja tarkoitus: Kaatuminen on Hankkeen laajat tavoitteet 15.5.2009–31.12.2015 ikääntyvien yleisin tapaturma: 80 % heidän ta- • Yhteisölähtöisen ja tehokkaan toimintamallin paturmistaan on kaatumisia tai putoamisia. Ko- kehittäminen ja kokeilu tapaturmien tonaan asuvista yli 65-vuotiaista joka kolmas ehkäisemiseksi kaatuu vuosittain ja yli 80-vuotiaista jo puolet. • Tapaturmien tehokkaan ennaltaehkäisyn Kaatuminen on myös yli 65-vuotiaiden tavalli- varmistaminen sin tapaturmaisen kuoleman syy. Liikenne ter- • Tapaturmien tehokkaampi hoito veeksi -esiselvityksen (Mattila & Roine, 2008) • Tapaturmien seurausten hallinta pohjalta käynnistettiin keväällä 2009 kokoluokal- • Terveydenhuollon kuormituksen vähentäminen taan merkittävä tapaturmien ehkäisyhanke tu- • Sosiaali-, terveys- ja turvallisuusalan kemaan valtakunnallisia hyvinvointi-, terveys- ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen turvallisuusohjelmia sekä paikallisen tason ke- hittämistyötä. Hankkeessa tapaturmien ehkäi- Hankkeessa käytettävät menetelmät syä lähestytään yhteisöllisestä näkökulmasta. • Tunnistetaan alueelliset tarpeet Tarkoituksena on luoda toimintamalli, jossa en- • Hyödynnetään alueella toimivia ja hyviä naltaehkäisevää tapaturmatyötä toteuttavat ter- käytäntöjä veydenhuollon lisäksi kuntien eri sektorit sekä • Hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa alueen eri organisaatiot ja järjestöt. tehokkaammin alueellisessa turvallisuustyössä, Hanke toteutetaan yhteistyössä Valtion tekno- työn suunnittelussa, kohdentamisessa ja logian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Terveyden ja arvioinnissa hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kahden pilot- • Tapaturmien kirjaamiskäytäntöjen tialueen Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Kymenlaak- yhtenäistäminen seurantajärjestelmäksi son toimijoiden kanssa. Etelä-Kymenlaaksossa • Verkostot ja poikkihallinnollinen yhteistyö hankkeen painopisteenä ovat ikäihmisten tapa- • Tutkimus- ja kehittämistyö. turmien sekä päihdepohjaisten tapaturmien eh- käisy ja hyvä hoito. Alueella tehdään tutkimusta Hankkeen ennakoitavana tuloksena on tapa- alkoholiehtoisten tapaturmien ja ongelmallisen turmien ja onnettomuuksien väheneminen, alkoholinkulutuksen esiintyvyydestä avohuollon alkoholin aiheuttaman riskikäyttäytymisen vä- tapaturma-asiakkaiden keskuudessa sekä hank- heneminen, turvallisuuskulttuurin paraneminen keessa kehitettyjen interventioiden käyttöönotos- sekä laaja-alainen ja pysyvä yhteistyö eri toimi- ta. Ikäihmisten parissa työskenteleviä koulutetaan joiden kanssa. • tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä kehitetään toimintamalleja, joilla pyritään ehkäisemään koto- Yhteystiedot na ja laitoksissa tapahtuvia tapaturmia. anne.heikkila@kotka.fi108 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 81. Petri Jussila, FL, projektipäällikkö, JAMK; Irmeli Matilainen, TtM, lehtori, JAMK; Teija Häyrynen, LitL, lehtori, JAMK; Leena Pantsu, KL, lehtori, JAMK; Raija Lundahl, FM, lehtori, JAMKluovat menetelmät hoitotyössä – tiedon, ymmärryksen jarohkeuden asiaJyväskylän ammattikorkeakoulu koordinoi Lys- hoitolaitoksiin seminaarin, temaattisen koulutuk-ti, luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -pro- sen, konsultoinnin, työpajojen ja työnohjauksenjektia, jonka kesto on 1.9.2008–31.12.2011. Lysti avulla.saa ESR-rahoitusta ja sen päärahoittajana toimiiKeski-Suomen ELY-keskus. Projektin yhteistyö- Prosessin aikana on tullut esiin seuraavia asioitakumppaneina ovat Juurikkaniemen sairaala, • vanhustyön ammattilaiset haluavat varsinJyväskylän kaupungin pitkäaikaishoito sekä Väi- laajasti käyttää luovia menetelmiänönkadun ja Kyllikinkadun päiväkeskus, Viitako- • luovuuden käyttö voi parantaa hoitoa jadit ry, Telkänpesän palvelukeskus ja Eino Roiha voimaannuttaa työntekijöitä-säätiö. Lisätietoa hankkeesta on osoitteessa • luoviksi menetelmiksi mielletään usein kuitenkinwww.jamk.fi/lysti vain etukäteen suunnitellut ohjaussessiot • henkilöstön mielestä kiire on esteenäLystin päätavoitteena on edistää luovien me- menetelmien hyödyntämisellenetelmien hyödyntämistä ikääntyneiden, psy- • esimiesten rooli menetelmien käytönkiatristen potilaiden ja pitkäaikaissairaiden mahdollistajana on keskeinenhenkilöiden hoito- ja kuntoutustyössä. Osata- • luovat menetelmät tulisi sisällyttää myösvoitteet ovat: hoitolaitosten strategioihin1. Edistää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön • hoitolaitosten yhteistyö eri tahojen, kuten luovan toiminnan osaamista seminaarien, oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen, kanssa on koulutustoiminnan, hoitolaitoskohtaisen tärkeää kehittämistyön ja työnohjauksen avulla • koulutusta luovien menetelmien soveltamiseen2. Juurruttaa toimintamallit osaksi toivotaan. hoitolaitosten arjen toimintaa Posterissa esitellään Lysti-projektin tuloksia se-3. Rakentaa henkilöstölle luovan toiminnan kä edellä mainittuja keskeisiä huomioita ja kehit- menetelmien koulutus- ja kehittämismalli tämistarpeita. Lisäksi voidaan tarkemmin kertoa4. Kehittää luovan alan ja sosiaali- ja kahdesta projektin tuottamasta innovatiivisesta toi- terveysalan rajapintoihin syntyviä työtapoja mintamallista, huonokuntoisille vuodepotilaille suun- ja palvelumalleja nattu ”käsien tanssi” sekä ”lasten ja ikääntyneiden5. Lisätä tietoa luovien alojen mahdollisuuksista yhteiset temaattiset työpajat”. Molemmat ovat saa- yritystoiminnan kehittäjille ja päättäjille. neet paljon positiivista palautetta asiakkailta, hoito- henkilöstöltä, omaisilta ja muilta kehittäjiltä. •Luovat menetelmät tarkoittavat taiteen eri muoto-jen – musiikin, tanssin, kuvan ja draaman – sovel- Yhteystiedottamista asiakastyössä. Näitä menetelmiä on viety petri.jussila@jamk.fi 109 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 82. Sirkka-Liisa Palomäki, TtT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Merja Finne, FT, yliopettaja, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Riitta Ranta, THM, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk; Kristiina Vaahtera, TtM, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, SeAmk Opinnäytetyöt vanhustyön kehittämisen tukena Hoitotyön koulutusohjelma tä ikääntyvistä työntekijöistä. Aihetta lähestyt- Mäkipelto Johanna, Puntala Jenna ja Palen Jenni. tiin ikäjohtamisen näkökulmasta. Tarkoituksena Päihtyneen vanhuksen kohtaaminen päivystyspoli- oli kehittää ikäjohtamisen malli henkilöstön nä- klinikalla. (2011) - Ojakoski Marjo ja Ronkainen Airi. kemyksenä. Opinnäytetyössä sovellettiin toimin- Ole hetki rinnallani tiellä, jota kuljet. Eettinen näkö- tatutkimusta, jossa aineistonkeruu toteutettiin kulma henkilöpaikantimen käytöstä Alzheimertautia tulevaisuusverstas -menetelmän avulla. Tulevai- sairastavilla (2011) suusverstaassa työntekijät toivat esille työyhtei- sön kehittämisideoita, joita työstettiin henkilöstön Fysioterapian koulutusohjelma kanssa, ja joista rakentui ikäjohtamisen malli. Yh- Orre Tiia, Suni Tiina. ”Kaatumatta paras” – Tasa- dessä kehittäminen motivoi työntekijöitä tuo- paino ja alaraajojen lihasvoimaharjoitusten vaikutus maan esille omia ajatuksiaan ja luottamaan omiin Kivipuron palvelukeskuksen ikääntyneiden toimin- kykyihinsä kehittää yhä parempi työyhteisö. Ikä- takykyyn” (2010) - Taipalus Tiina, Vallejo Medina johtamisen elementeiksi nousivat arvostus ja Teresa. ”Dementoituneen fysioterapia ja fyysistä asenne, kommunikointi, yhteistyö ja yksilölli- toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä liikunta” (2009) syys. Prosessi osoitti yhteisen kehittämisen voi- man, mikäli siihen annetaan mahdollisuus, ja Sosiaalialan koulutusohjelma antoi tekijöille avaimia vanhustyön kehittämiseen Onni Annalotta, Silvennoinen Maria. Avaimia pa- tulevaisuudessa. rempaan vuorovaikutukseen dementiahoivatyös- Avaimia parempaan vuorovaikutukseen -opin- sä. (2009) -Pilli Outi. Varaisovanhemmuudesta iloa näytetyö oli osa Demke -hanketta Pirkanmaalla ja isoille ja pienille. Kylämummi ja -vaari -toiminnan Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena oli de- käynnistäminen Seinäjoella. ( 2010) mentoituneiden laadukas elämä sekä jaksava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Sosionomiopiskeli- Vanhustyön koulutusohjelma joiden opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämis- Niemistö Nina, Saarimäki Minna. ”Se on sitä uut- työ Kotokartanon muistiyksikössä, jossa kehitettiin ta tulevaisuutta” -ikäjohtamisen mallintaminen Läh- vuorovaikutusta asukkaiden ja hoitajien välillä. Hoi- dekodin henkilöstön näkemyksenä (2010) - Tallgren tajille esiteltiin TunteVa -menetelmä. Yksikös- Soile. ”Miten saisin mielestäni pois nämä kalterit?” sä pilotoitiin muisteluryhmiä, jotka toivat vaihtelua Vanhusten masennuksen ryhmäkuntoutuksen ke- asukkaiden arkeen ja tuottivat tietoa hoitajille asuk- hittäminen ja mallintaminen. (2010) kaiden menneisyydestä. Kehittämistyön vaikutuk- sia hoitajien kokemuksista kerättiin lomakkeilla ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terve- fokusryhmähaastattelulla. Kehittämistyö paransi ysalan yksiköstä valmistuu fysioterapeutteja, ge- hoitajien keskinäistä kommunikointia ja lisäsi tavoit- ronomeja, sairaanhoitajia ja sosionomeja. Kaikissa teellisempaa hoivatyötä. koulutusohjelmissa on vanhustyön kehittämiseen Vanhustyön kehittämistä tukeva opinnäytetyö liittyviä opintoja. Sosiaali- ja terveysalan yksikös- toteutuu vanhustyön tarpeista ja toiveista lähtien. sä opetuksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön eräs Opiskelijan oppimisessa yhdistyvät vanhan ihmisen painopistealue on Ennakoiva ja voimavaralähtöinen elämisen konteksti sekä tutkiva ja kehittävä työote. vanhustyö. Tällä pyritään lisäämään vanhustyön ar- Kehittäminen toteutuu usein vuorovaikutuksellise- vostusta ja näkyvyyttä sekä osallistumaan ikäänty- na, koko työyhteisöä osallistavana ja hyödyttävänä vien palvelujen kehittämiseen. prosessina. • Seuraavissa esimerkeissä kuvataan vanhustyön kehittämistä tukevia opinnäytetöitä: Ikäjohtamisen malli hoivakotiin -opinnäytetyössä Lähdekodin osastonhoitaja toivoi opinnäytetyö-110 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 83. Mari Luonsinen, TtM, sh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Johansson Kirsi, TtT, dosentti, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, yliopettaja; Leino-Kilpi Helena, THT, esh, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, professori, laitoksen ja tutkijakoulun johtaja, sivutoiminen ylihoitaja. Virtanen Heli, TtM, TtT-opiskelija, esh, Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, koordinaattori (ma)Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja ohjaus ikääntyneidennäkökulmastaVäestö ikääntyy voimakkaasti tulevina vuo- alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta ja ohja-sikymmeninä kansainvälisesti ja kansallises- uksesta. Haastatteluaineisto analysoitiin induktii-ti tarkasteltuna ja samalla alkoholia haitallisesti visella sisällönanalyysimenetelmällä.käyttävien ikääntyneiden, yli 65 -vuotiaiden mää- Tulosten mukaan haastateltavat kokivat al-rän arvioidaan lisääntyvän. Alkoholin riskikäytön koholinkäytön puheeksi ottamisen ja ohjauksenaiheuttamien ongelmien vuoksi ennaltaehkäise- tärkeäksi asiaksi. Haastateltavien mukaan mm.vien interventioiden, kuten alkoholinkäytön pu- uusi tieto, terveydentilaan liittyvä tieto ja yksilöl-heeksi ottamisen ja ohjauksen kehittäminen on linen tieto alkoholinkäyttöön liittyen olivat hyö-tärkeää. Väestön ikääntyminen luo haasteen dyllisiä alkoholinkäyttöön liittyvässä ohjauksessa.päihdepalveluja kehitettäessä ja toteutettaessa Terveyskeskus koettiin luontevaksi paikaksi ot-paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. taa alkoholinkäyttö puheeksi ja haastateltavien Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten mukaan alkoholinkäytön puheeksi ottaminen pe-ikääntyneet kokevat alkoholinkäytön puheeksi ot- rusterveydenhuollon palveluissa ei herättänyt ne-tamisen ja alkoholinkäyttöön liittyvän ohjauksen gatiivisia tuntemuksia.perusterveydenhuollossa toteutettuna. Tutkimuk- Tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa siitä,sen tavoitteena oli tuottaa tietoa ikääntyneiden miten ikääntyneet kokevat alkoholinkäytön pu-alkoholinkäytön puheeksi ottamisen ja ohjauksen heeksi ottamisen ja ohjauksen perusterveyden-kehittämiseen. huollossa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli hyödyntää kehitettäessä ikääntyneiden alkoho-teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui kah- linkäytön puheeksi ottamista ja alkoholinkäyttööndeksan (n = 8) keskisuuren länsisuomalaisen liittyvää ohjausta mm. terveydenhuoltohenkilö-terveyskeskuksen yli 65-vuotiasta asiakasta. kunnan peruskoulutuksessa ja täydennyskoulu-Teemat muodostettiin aikaisempien tutkimusten tuksessa. •perusteella. Teemat olivat 1. ikääntyneiden ko-kemukset alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta Yhteystiedotja ohjauksesta ja 2. ikääntyneiden tuntemukset mari.luonsinen@gmail.com 111 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • 84. Tuulariitta Ruontimo, ThM, ylihoitaja, Tehyn eettinen toimikunta hyvät ja pahat rutiinit Hoitotyö on täynnä erilaisia rutiineja. Ne ovat työ- Hoitotyön hyvät ja pahat rutiinit, aineisto I muo- paikan pelisääntöjä, helpottavat päivittäistä toi- dostuu vuonna 2009 Tehy-lehteen lähetetyis- mintaa, luovat turvallisuutta ja ennakoitavuutta. tä esseistä (n=11) ja aineisto II on kerätty Tehyn Toisaalta rutiinit koetaan myös kehityksen esteenä. jaostoissa toimivien hoitotyön johtajien haastat- Millaisia rutiinit ovat? Ovatko ne eettisesti oikeita teluina (n=11) kesän 2010 aikana. Tavoitteena vai vääriä? Mikä on rutiinin motiivi tai tarkoitus? on selvittää hoitotyön eettisten periaatteiden ja Mitkä tekijät rutiineja edistävät tai ehkäisevät? johtamisen etiikan läsnoloa päätöksissä ja joh- Tehyn eettisen toimikunnan tavoitteena on ol- tajan toiminnassa. Arkityön etiikan uskottavuus lut tehdä aiheesta keskustelun aloittamiseksi jul- edellyttää, että päätökset pohjaavat eettisiin kaisu, joka sisältää käsiteanalyysin, kuvauksen periaatteisiin. hoitotyön johtajille tehtävästä haastatteluaineis- Johtopäätökset aineistosta valmistuivat elo- tosta sekä potilaan puheenvuoron. Hoitotyön kuussa 2010 ja ne on esitelty XI:ssä Kansallisen työntekijöiden kirjoittamien esseiden ja hoitotyön hoitotieteen konferenssissa Kuopiossa 30.9- johtajien haastattelujen tulokset on ensin koottu 1.10.2010. Sen jälkeen aineiston muokkausta ja havainnolliseksi kuvioksi, joka todentaa ryhmien liittämistä keskusteluasiakirjan osaksi on edelleen erilaisia rutiinikäsityksiä. jatkettu. •112 Vanhustyön vastuunkantajat – kansallinen vanhustyön moniammatillinen kongressi
    • Haluatko, että oma näkemyksesi todellakolahtaa vastaanottajalle?Paino- ja Markkinointiviestinnäntulostuspalvelut palvelutTeknisen alan Tallenne- japalvelut arkistopalvelut Ota yhteyttä! >>> www.multiprint.fi Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Kokkola | Lahti | Oulu | Pori | Rauma | Salo | Seinäjoki | Tampere | Turku | Vaasa | Vantaa |
    • Vanhustyön vastuunkantajat 2011– kongressin jälkeen jäävät paperitVanhustyön Vastuunkantajat – kansallinen moniammatillinenkongressi on ensimmäinen laatuaan Suomessa.tapahtumassa on neljä pääteemaa: turvallinen vanhuus,saumaton yhteistyö vanhustenhoidossa, toimintakykyinen vanhuusja vanhusten terveyden edistäminen.asiantuntijaluentojen lisäksi ohjelmassa on alanammatillinen näyttely sekä vanhustyön innovaatioita, projektejaja vanhustyöhön liittyviä monipuolisia hankkeita esitteleväsuullisten esitysten sarja ja posterinäyttely.Tähän kirjaan on koottu ohjelman lisäksi tapahtuman luentojenja esitysten tiivistelmät ja postereiden abstraktit.kongressin sisällön tuotannossa oVat olleet mukanaSuomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Ensihoitoalan Liitto,Suomen Farmasialiitto, Suomen Fysioterapeutit,Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Lähihoitajat,Suomen Lääkäriliitto, Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto,Suomen Röntgenhoitajaliitto, Suomen sairaanhoitajaliittoja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STALkäytännön järjestelyistä on VastannutTehy rykongressia koskeVat yhteydenototTehy ry, kehittämisyksikkökehittamisyksikko@tehy.fipuh. (09) 5422 7000 www.vanhustyonvastuunkantajat.fi