Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys

on

  • 2,288 views

Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton tekemä kysely päivähoidon ammattilaisille.

Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton tekemä kysely päivähoidon ammattilaisille.

Statistics

Views

Total Views
2,288
Views on SlideShare
2,288
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
3
Comments
1

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel

11 of 1

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
  • Hienoa! Kauan kaivattu selvitys ryhmien koosta ja hoitohenkilökunnan työ-olosuhteista. Toivottavasti tutkimus saa myös mediassa tilaa laajemmin, antaen näin myös vanhemmille mahdollisuuden muodostaa oikeanlainen kuva päivähoidon todellisuudesta. Ehdottaisin myös selvitystä siitä miten pitkät pöivittöiset hoitoajat ovat eri ikäryhmillä.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys Document Transcript

    • TEHYN JULKAISUSARJA 1 11 B S E LV I T Y K S I Ä Ihmeiden tekijät:Päivähoidon ryhmäkokoselvitys ”Olisi oikeasti aika ajatella lasta” Eva Siitonen
    • TEHYN JULKAISUSARJA B: 1/11”Olisi oikeasti aika ajatella lasta” Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys Eva Siitonen Tehy ry
    • Eva Siitonen “Olisi oikeasti aika ajatella lasta” Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys Tehyn julkaisusarja B: 1/2011 Tehy ry ISBN 978-951-9172-83-5Painopaikka: Multiprint Oy, Vantaa 2011
    • LukijalleToimiva, lapsen kehitystä tukeva ja terveyttä edistävä päivähoitojärjestelmä on monen vanhem-man työssäkäynnin edellytys. Usealle lapselle päivähoito on ensimmäinen kontakti maailmaanilman omia vanhempia ja perhettä. Millaisissa ryhmissä lapsia hoidetaan, ketkä lapsia hoitavat jamitä päivähoidossa tehdään, ei ole merkityksetöntä. Osaava, jaksava ja innostunut ammattihen-kilö pystyy toimimaan vain osalla kapasiteetistaan, jos muut tekijät eivät tue ammattitaitoistatyöntekoa. Ulkoiset puitteet, ryhmien koko, aikuinen-lapsi-suhdeluku, työsuhteen ehdot, kun-tien taloudellinen tilanne ja priorisointi sekä monet muut asiat pistävät henkilökunnan ja sitäkautta lapset koville. Asiat voi päättää hoitaa paremmin, henkilökunta pystyy vain rajalliseenmäärään ihmeitä. Lapsen edun tulee olla kaiken päätöksenteon lähtökohtana.Lämmin kiitos Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:lle hyvästä yhteistyöstä. Erityinen kiitos kaikil-le ”Ihmeiden tekijöille” eli päivähoidon ammattilaisille, jotka vastasivat kyselyyn ja jakoivatarkeaan kanssamme. Kiitos kollegoille ja Tehyn tutkimustyöryhmälle arvokkaasta palautteesta jakommenteista. Helsingissä 29.8.2011 Eva Siitonen Esh, TtM, MPH Asiamies Tehy ry 3
    • TiivistelmäPäivähoito ja sen laatu ovat usein julkisen kes- Päivähoitoryhmän koolla on suuri merki-kustelun polttopisteessä. Asiantuntijat, työn- tys niin lapsen terveyteen kuin kehitykseen-tekijät ja lasten vanhemmat ovat vaatineet kin ja tuloksista käy ilmi, että lapsia hoidetaanpäiväkotien lapsiryhmien enimmäisryhmä- suurissakin ryhmissä. Monissa päiväkotiryh-koon säätämistä. Laki lasten päivähoidosta on missä päivähoitoasetuksen suhdeluku ylittyyvuodelta 1973. Lain uudistamiselle on vuosia joko vähän tai räikeästi. Päivähoidon arkiollut paineita ja joitakin muutoksia on tehty. näyttää sujuvan pitkälti työvuorojoustojen va-Kokonaisuudistus on kuitenkin tekemättä. rassa. Päiviä pidennettäessä ja vuoroja vaih-Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on kir- dettaessa unohdetaan työlainsäädännön jajaus varhaiskasvatuslain säätämisestä. työehtosopimusten pykälät. Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimus on lapsia eivät aina toteudu, niin kuin eivät myöskäänkoskeva ihmisoikeussopimus, joka hyväksyt- lain ja asetuksen määräykset.tiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleisko- Tehy edellyttää päivähoitolain pikaista ko-kouksessa vuonna 1989. Suomi liittyi sopi- konaisuudistusta. Lakiin tulee kirjata ryhmä-mukseen 1991. Sopimus velvoittaa valtiota, kokosäädös sekä matalampi suhdelukusää-kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. dös. Lisäksi poikkeamissäädöstä on tarken-Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuk- nettava. Työpaikoilla on noudatettava työaika-sia. Viranomaisten on kaikissa lasta koske- lakia ja työehtosopimuksia. Päivähoidossavissa toimenpiteissään ja päätöksissään ar- tulee olla toimivat ja riittävästi resursoidut va-vioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava rahenkilöjärjestelmät. Kaiken päätöksenteonhuomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen lähtökohtana on oltava lapsen oikeudet ja laa-mielipidettä. ja tietämys lapsen kehityksestä. Kuntiin tulee Tämä selvitys kartoitti päiväkotiryhmän uudestaan perustaa osapäiväryhmiä. Lähihoi-koon ja aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun tajien koulutus uudistetaan niin, että koulu-merkitystä sekä lapsille että päivähoidon tuksessa on oma suuntautumisvaihtoehto var-työntekijöille. Tarkoitus oli selvittää kuinka haiskasvatusikäisten lasten parissa toimiville.suurissa ryhmissä lapsia hoidetaan ja miten Päivähoidon henkilökunnan työhyvinvoin-henkilöstön sijaisjärjestelyt toimivat. Selvityk- nista ja jaksamisesta huolehditaan. Päivähoitosellä halutaan myös vaikuttaa siihen, millai- tulee säilyttää sosiaali- ja terveysministeriönseksi tuleva laki muotoutuu. Tehyn tekemä alaisuudessa.laaja kyselykierros osoitti, että ajankohtaistatietoa päivähoidon ryhmäkoosta ei ole saata-villa. Tämän johdosta Tehy ja Suomen Lasten-hoitoalan Liitto (SLaL) tekivät kyselyn päivä-hoidon ryhmäkokojen suuruudesta ja koostu- Asiasanat: päivähoito, päiväkoti, päivähoi-muksesta. tolaki, ryhmäkoko, suhdeluku4 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • SammandragDagvården och dess kvalitet står ofta i den of- om daghemsgruppernas storlek och samman-fentliga debattens fokus. Sakkunniga medar- sättning.betare och barnens föräldrar har krävt regle- Daghemsgruppernas storlek har stor bety-ring av maximistorleken av daghemmens delse såväl på barnens hälsa som utvecklingbarngrupper. Lagen om barnens dagvård är och av resultaten framgår att barn sköts även ifrån år 1973. Det har i åratal funnits tryck på stora grupper. I många daghemsgrupper över-att förnya lagen och några ändringar har skrids dagvårdsförordningens relationstal an-gjorts. En totalreform har ändå inte gjorts. I tingen lite eller flagrant. Dagvårdens vardagJyrki Katainens regeringsprogram finns en ser ut att i stor utsträckning löpa med hjälpnotering om att stifta en lag om förskole- av arbetsskiftsflexande. När dagarna förlängspedagogiken. och skiften byts glöms lagstiftningens och kol- FN:s avtal om barnens rättigheter är ett lektivavtalens paragrafer. Barnens rättighetermänskorättsavtal om barn som godkändes i blir inte alltid verklighet, såsom inte heller be-Förenta Nationernas generalförsamling år stämmelserna i lagen och förordningen.1989. Finland anslöt sig till avtalet 1991. Avta- Tehy kräver en totalreform av dagvårdsla-let förpliktar staten, kommunerna, barnens gen snarast. I lagen bör stadgas om gruppstor-föräldrar och andra vuxna. Barnens rättighe- lek och om lägre relationstal. Dessutom skallter är vuxnas skyldigheter. Myndigheter skall i undantagsstadgandet preciseras. På arbets-alla åtgärder och beslut som gäller barn bedö- platserna skall arbetstidslagen och kollektiv-ma deras effekter på barnet, beakta barnets avtalen följas. I dagvården bör finnas funge-intresse och lyssna på barnets åsikt. rande och tillräckligt resurserade ersättarsys- Utredningen kartlade betydelsen av storle- tem. Utgångspunkt för allt beslutsfattandeken på daghemsgruppen och relationstalet måste vara barnets rättigheter och en omfat-mellan vuxna och barn både för barn och vux- tande kunskap om barnets utveckling. Kom-na. Syftet var att utreda hur stora grupper munerna bör igen grunda deltidsgrupper. Ut-barn sköts i och hur personalens vikariear- bildningen av närvårdarna reformeras så attrangemang fungerar. Med utredningen vill utbildning får ett eget inriktningsalternativman också påverka den kommande lagen. Te- för dem som arbetar med barn inom förskole-hys omfattande förfrågan visade att aktuell pedagogiken. Dagvårdspersonalens välbefin-kunskap om dagvårdens gruppstorlek inte nande och orkande ses till. Dagvården bör blifinns tillgänglig. Av den orsaken gjorde Tehy kvar under social- och hälsovårdsministeriet.och Suomen Lastenhoitoalan Liitto en enkät Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 5
    • Sisällys1 JOHDANTO 82 TAUSTAA 10 2.1 Lapsen oikeuksien sopimus 10 2.2. Laki lasten päivähoidosta 11 2.3 Lasten ja henkilöstön määrän sääntely 12 2.4 Päiväkotiryhmän koon vaikutus lapseen 16 2.5 Päivähoidon hallinnonala 203 KYSELYN TOTEUTUS 214 KYSELYN TULOKSET 22 4.1 Ryhmäkoot ja suhdeluvut eri-ikäisten päivähoitoryhmissä 22 4.2 Päiväkotien ryhmäkoko 23 4.3 Sijaisten ja varahenkilöstön käyttö 25 4.4 Avointen kysymysten vastauksia 27 4.5 Päivähoidon hallinnonala 295 POHDINTAA 306 JOHTOPÄÄTÖKSET 33LÄHTEET 34 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 7
    • 1 JohdantoPäivähoidosta ja sen laadusta käydään usein lyyn. Jaosto esitti, että laissa säännellään yh-julkista keskustelua, joka kulminoituu kysy- dessä ryhmässä samanaikaisesti hoidettavienmykseen siitä, miten lasten ja henkilöstön lasten enimmäismäärä. Neuvottelukunta eimäärän sääntelyä tulisi muuttaa. Monet päivä- kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen säänte-hoidon asiantuntijat, työntekijät ja lasten van- lyn tarpeellisuudesta. Tiedossa on, että lapsiahemmat ovat vaatineet päiväkotien lapsiryh- hoidetaan hyvin suurissakin ryhmissä. Päivä-mien enimmäisryhmäkoon säätämistä. Niin kotien nykytilanteesta ryhmäkokojen osalta eilapsiasiavaltuutettu kuin eduskunnan oikeus- kuitenkaan ole saatavissa tarkempaa tietoa.asiamieskin edellyttävät päivähoitolain täs- Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonnamentämistä. 2005 (STM 2006) lasten päivähoidon tilanne- Toimikaudeksi 2005–2007 asetettu Sosiaa- katsauksen. Sen jälkeen tilannetta ei ole katta-li- ja terveysministeriön alainen Varhaiskas- vasti kartoitettu. Tehyn tekemä laaja kysely-vatuksen neuvottelukunta totesi loppurapor- kierros vahvistaa, että ajankohtaista tietoatissaan, että ”lapsiryhmien aikuisten ja lasten päivähoidon ryhmien koosta ei ole saatavilla.välisiin suhdelukuihin kaivataan muutosta ja Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:nvähemmän tulkinnanvaraa, esimerkiksi mää- (SlaL) tekemä kysely koskee päivähoidon ryh-rittelemällä lapsiryhmien koko”. Neuvottelu- mäkokoja.kunta nosti esiin yhtenä kiireellisimpänä päi- Lapsiperheiden Etujärjestön valmistelemavähoitolain uudistamiseen liittyvänä seikkana adressi luovutettiin peruspalveluministerisen, että ”yhdessä hoidettujen lasten enim- Paula Risikolle 15.1.2010. Siinä yksityishenki-mäismäärä on säädetty siten, että lapsen suo- löt ja yhdistykset (4294) vaativat, että päivä-tuisa kehitys ja hyvinvointi tulee turvatuksi”. hoidon ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen(STM 2007a) enimmäismäärä. Myös hoidettavien lasten Laki lasten päivähoidosta (36/1973) on määrää suhteessa hoito- ja kasvatustehtävissävuodelta 1973. Lain uudistamiselle on vuosia olevien määrään on pienennettävä niin, ettäollut paineita ja joitakin muutoksia on tehty. alle kolmevuotiaita on ryhmässä 8–10, ja hoi-Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan oli to- ja kasvatustehtävissä olevia yksi aina kol-kirjattu päivähoitolainsäädännön uudistuksen mea lasta kohden. Alle kuusivuotiaita ei saatoteuttaminen. Myös Jyrki Kataisen hallituk- olla yli 18. Heillä on oltava yksi hoito- ja kas-sen ohjelmassa on kirjaus varhaiskasvatuslain vatustehtävissä olevaa kuutta lasta kohden.säätämisestä. Tärkeä asia niin lasten, vanhem- Tämä selvitys kartoitti päiväkotiryhmänpien kuin henkilöstön näkökulmasta on päi- koon sekä aikuisten ja lasten välisen suhdelu-vähoitoryhmien koko. vun merkitystä sekä lapsille että päivähoidon Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työntekijöille. Tarkoitus oli selvittää, kuinka2008–2010 asettaman päivähoitolain kehittä- suurissa ryhmissä lapsia hoidetaan ja mitenmisjaoston esityksessä (STM 2009) otetaan henkilöstön sijaisjärjestelyt toimivat. Myöskantaa lasten ja henkilöstön määrän säänte- päivähoidon hallinnollista sijoittumista tar-8 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • kastellaan. Selvityksellä halutaan vaikuttaa ja henkilökunnalla on edellytykset työhyvin-siihen, millaiseksi tuleva laki muotoutuu. Tär- vointiin ja mahdollisuus tehdä työnsä niin hy-kein tavoite on, että lapset saavat laadukasta, vin kuin osaavat, lasten parhaaksi.turvallista ja ikätasolleen sopivaa päivähoitoa Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 9
    • 2 TaustaaLaadukas ja toimiva päivähoitojärjestelmä on piteissään ja päätöksissään arvioitava niidenmonen asian summa. Päivähoidon järjestä- vaikutukset lapseen, otettava huomioon lap-misvastuu on kunnilla. Lapsen oikeus turval- sen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä.liseen lapsuuteen ja erityiseen suojeluun jahoivaan velvoittaa päivähoidon järjestäjiä ja Sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeentoteuttajia. Lasten yksilölliset tarpeet vaihtele- eri teemaan:vat johtuen iästä, kehitysvaiheesta ja tempera-mentista. Myös perhetilanteesta ja vanhem- ja hoivaanmista johtuvat tarpeet vaihtelevat. Esimerk-keinä mainittakoon uusperheen haasteet, työ- yhteiskunnan voimavaroistaelämän muutokset, pätkätyöt ja työttömyys.Työntekijöiden näkökulmasta tärkeitä ovat kehitystasonsa mukaisesti itseäänkoulutus, tiimin toimivuus, työssä jaksami- koskevaan päätöksentekoonnen, työn arvostus, motivaatio ja työssä kehit-tyminen. Alueellisiin olosuhteisiin vaikuttavat Sopimukseen liittyy neljä yleistä periaatetta:mm. kuntien taloudellinen tilanne, päivähoi-don tarve ja tarjolla olevat tilat. On tärkeää,että tarjonta kohtaa kysynnän. Kokonaisuu- päätöksenteossaden ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmär-täminen on edellytys laadukkaalle päivä-hoidolle. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Artikla 3:2.1 Lapsen oikeuksien sopimus - huollon, tuomioistuinten, hallintoviran-Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oi- omaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa,keuksien sopimus on lapsia koskeva ihmis- jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otet-oikeussopimus. Sen tärkein tavoite on perus- tava huomioon lapsen etu.oikeuksien: terveyden, koulutuksen, tasa-ar- -von ja turvan takaaminen kaikille lapsille. selle hänen hyvinvoinnilleen välttämät-Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin tömän suojelun ja huolenpidon ottaen huo-YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Kaikki mioon hänen vanhempiensa, laillistenmaailman maat kahta lukuun ottamatta ovat huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudelli-sopimuksen osapuolia. Suomi liittyi sopimuk- sessa vastuussa olevien henkilöiden oikeu-seen 1991. Sopimus velvoittaa valtiota, kuntia, det ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessäänlasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeelli-oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viran- siin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.omaisten on kaikissa lasta koskevissa toimen-10 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • - kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laa- lenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset juudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin ja palvelut noudattavat toimivaltaisten kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. viranomaisten antamia määräyksiä, jotka Päivähoitolain tarkemmasta sisällöstä sää- koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyt- detään asetuksella lasten päivähoidosta tä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta (239/1973). Kunnan tehtävänä on järjestää sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. päivähoito tasapuolisesti lasten ja perheiden sekä paikalliset olosuhteet huomioiden (1 §).Lapsen edun valvominen on aikuisen velvolli- Asetuksen mukaan (6 §) tulee päiväkodin hoi-suus kaikessa päätöksenteossa lain säätämi- to- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksisestä, kunnallisten palvelujen toteuttamisesta henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidos-aina lapsen jokapäiväiseen arkeen saakka. sa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta koh- den, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun ase-2.2. Laki lasten päivähoidosta tuksen (804/92) 4. tai 5. §:ssä säädetty amma- tillinen kelpoisuus. Enintään neljää alle kol-Päivähoitolain (Laki lasten päivähoidosta mevuotiasta lasta kohden tulee hoito- ja kas-36/1973) uudistaminen on jo pitkään ollut vatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö,ajankohtainen. Kokonaisuudistuksesta on pu- jolla on edellä säädetty kelpoisuus. Päiväko-huttu vuosia, mutta vain joitakin muutoksia dissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vä-on tehty. Syksyllä 2010 valmisteltiin lain osit- hintään yksi henkilö, jolla on 1. momentissataisuudistusta, joka kuitenkin keskeytyi. mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään Lain mukaan päivähoidon tavoitteena on 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyt-tukea päivähoidossa olevien lasten koteja kas- tänyttä lasta kohden.vatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edis- Jos päiväkodissa on yksi tai useampia eri-tää lapsen persoonallisuuden tasapainoista tyisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleviakehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan lapsia, on tämä otettava huomioon hoidetta-tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpi- vien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasva-mät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuo- tustehtävään osallistuvien henkilöiden luku-lisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtö- määrässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lastakohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuym- varten erityistä avustajaa.päristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden Kunta voi poiketa säädetystä suhdeluvusta,mukaisesti päivähoidon tulee, yleinen kult- jos lasten keskimääräiset hoitopäivät ovat jat-tuuriperinne huomioon ottaen, edistää lapsen kuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toi-fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä mintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua si-sekä tukea esteettistä, älyllistä, eettistä ja us- ten, että lapsia on vain lyhytaikaisesti yhtäkonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasva- aikaa hoidossa enemmän kuin kokonaissuhde-tuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen luku edellyttää.vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edis- Sosiaali- ja terveysministeriö on antanuttäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee ohjeen syyskuussa 2007 kuinka päivähoito-tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rau- asetuksen suhdeluvusta voidaan poiketa.haan sekä elinympäristön vaalimiseen. Poikkeaminen ei voi olla päivittäistä eikä se Laissa todetaan, että kunnan on huolehdit- voi kestää koko hoitopäivää. Sen tulee ollatava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa luonteeltaan lyhytaikaista. Lapsia ei tule sijoit- Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 11
    • taa samalle paikalle, jos heillä on hoidontar- lisätä toiminnan organisointiin liittyvää jous-vetta samoina ajankohtina. tavuutta sekä hyödyntää mahdollisimman ”Henkilöstömitoitusta tulee noudattaa myös hyvin päivähoidon voimavaroja ja ehkäistä va-henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä mui- jaakäyttöä. Päivän aikana hoitopaikassa tuleeden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esi- olla käytettävissä niin monen henkilön koko-merkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi naistyöpanos kuin hoidossa olevien lastensekä mahdollisten lomautusten aikana varau- määrä edellyttää. Päivähoitoyksikön johto ontumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poik- vastuussa työvoiman sijoittelusta. Tämä tar-keaminen ei näiden syiden perusteella ole ase- koittaa käytännössä sitä, että henkilöstö sijoit-tusten mukaan mahdollista. Saman päivän ai- tuu erilaisiin työvuoroihin hoitopäivän ajalle.kana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin tu- Paikalla ei ole samanaikaisesti koko päiväälee pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman kaikki hoito- ja kasvatushenkilöt. (STM 2009)pian.” Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta2.3 Lasten ja henkilöstön määränsääntely Sosiaali- ja terveysministeriön asettama var- haiskasvatuksen neuvottelukunta on valta-Varhaiskasvatuspalveluissa lasten ja aikuisten kunnallinen neuvottelukunta, jonka tehtävänämäärää säädellään kahdella eri tavalla. Yksi on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-tapa on säätää yhdessä hoidettavien lasten alaista kehittämistä.enimmäismäärä ja lapsiryhmää kohden tar-vittavien aikuisten määrä. Toinen tyypillinen Neuvottelukuntatapa on ilmaista lasten ja aikuisten määrä suh- -delukuna. Keskeisenä erona on se, että suhde- alojen, järjestöjen, tutkimus- ja koulutus-lukuperusteisessa määrittelyssä lapsiryhmän laitosten, kuntien ja muiden tahojen kes-kokoa voi kasvattaa lisäämällä aikuisia eikä kenyhdessä hoidettavien lasten enimmäismäärää -siis rajoiteta. Suhdelukuperusteinen toiminta sallista ja kansainvälistä kehitystäantaa toisaalta mahdollisuuden joustaviin -ryhmäratkaisuihin. (STM 2009) käjänteiseksi kehittämiseksi Suomessa lasten ja aikuisten määrän sään- -tely perustui 1970- ja 1980-luvuilla enimmäis- teiskunnassa.ryhmäkokoihin. Vuoden 1993 alusta päivä-kotihoidossa luovuttiin lapsiryhmän koon Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta 2005–määrittelystä ja siirryttiin henkilöstön ja las- 2007 on loppuraportissaan (STM 2007) otta-ten välisen suhdeluvun sääntelyyn. Asetus- nut kantaa päivähoitoa koskevan lainsäädän-muutoksella tavoiteltiin tilannetta, jossa läh- nön uudistamiseen. Se toteaa, että päivähoi-tökohtana on lasten hoitoon ja kasvatukseen toa koskevan lainsäädännön uudistaminen onkäytettävissä olevan henkilöstön työpanos varhaiskasvatuspalvelujen tulevan kehittämi-suhteessa lasten tarvitsemaan hoitoon. Yhdes- sen ydinasia. Toimenpide-esityksissä noste-sä hoidettavien lasten määrää voidaan näin taan esiin kiireellisimpiä lain uudistamiseenmuuttaa vapaasti tilanteiden mukaan suhde- kuuluvia seikkoja, jotka liittyvät henkilöstö-luvun toteutuessa. Muutoksen tavoitteena oli rakenteeseen, henkilöstön ja lasten määrään,12 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • henkilöstön koulutustasoon ja osaamiseen, varhaiskasvatuspalveluissa lapsiryhmienvarhaiskasvatuksen muotojen määrittelyyn ja muodostamisen peruslähtökohtana on lap-varhaiskasvatuksen suunnitteluun. sen oikeuksien ja lapsen edun toteutumi- nen. Lapsiryhmät tulee muodostaa siten,Lasten ja henkilöstön määrästä todetaan: että varhaiskasvatuksen tavoitteena olevat ”Päivähoidon ryhmissä olevien lasten ja ai- pysyvät, turvalliset ihmissuhteet sekä fyysi- kuisten määrää halutaan muuttaa lapsen siltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöil- hyvinvointia edistävään suuntaan. Lapsi- tään lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ryhmien koon tulee mahdollistaa laadukas ja oppimista edistävä ympäristö toteutuvat. ja yksilöllinen hoito, kasvatus ja opetus Lapsiryhmien muodostamisessa on huomi- sekä vastata lasten ja perheiden elämässä oitava lasten ikä ja kehitykselliset tarpeet tapahtuviin hoidon tarpeen muutoksiin. sekä käytettävissä olevat tilat.” Yhdessä hoidettujen lasten enimmäismää- rä on säädetty siten, että lapsen suotuisa Edellä mainitun esityksen mukaan lapsiryh- kehitys ja hyvinvointi tulee turvatuksi. Hoi- mät muodostettaisiin suhdelukuperiaatteen dosta ja kasvatuksesta vastuussa olevia ai- pohjalta siten, että peruslähtökohtana on suh- kuisia on riittävästi koko toiminta-ajan. delukusäännös. Samalla määriteltäisiin yh- Näin vältetään liian suuri ja lasta kuormit- dessä ryhmässä samanaikaisesti hoidettavien tava lapsiryhmä, joka on riskitekijä lapsen lasten enimmäismäärä. Sen sääntely toteutet- hyvinvoinnille ja kehitykselle.” taisiin siten, että ryhmässä voisi olla korkein- taan kolme kasvatusvastuussa olevaa kasvat-Yhteiskunnan tulee taata varhaiskasvatuspal- tajaa. Päiväkotien erillinen suhdeluku osa-veluille laadukkaat puitteet. Lapsiryhmien ko- aikaisessa päivähoidossa ja osapäivähoidossakojen tulee olla suotuisat lasten hyvinvoinnin, olevien lasten osalta poistettaisiin. Alle 18-kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta. kuukautinen lapsi tulisi huomioida lapsiryh-Koulutettua, osaavaa henkilöstöä on oltava mien muodostamisessa. Näiden lisäksi jaostoriittävästi. Toisaalta on tärkeää, että palvelu- esitti, että henkilöstömitoituksen seurantaa jajen järjestämisessä ja toiminnan organisoimi- valvontaa kehitetään. (STM 2009)sessa on mahdollisuuksia joustavuuteen. Ny-kytilanne on erilainen maan eri osissa ja vaih-telee yksittäisten päiväkotien välillä. Paikoitel- Oikeusasiamiehen ratkaisujalen liian suuriksi kasvaneet lapsiryhmät ovattodellinen ongelma. Joissakin päiväkodeissa Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Liisa Pau-on toimittu joustavasti pienryhmissä ja vältet- nio totesi 31.8.2004 päivätyssä ratkaisussaan,ty samanaikaisesti lapsiryhmässä olevien las- että päivähoitoasetus on erittäin tulkinnanva-ten määrän kasvaminen liian suureksi. (STM rainen. Asetuksesta ei ilmene, miltä ajanjak-2009) solta keskimääräisiä hoitopäiviä tarkastellaan, Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan eikä voidaanko niitä tarkastella esimerkiksijaosto varhaiskasvatuslainsäädännön kehittä- keskimäärin kuukauden ajalta. Asetuksesta eimiseksi on esittänyt (STM 2009) uuden lain- myöskään selviä, mitä tarkoittaa se, ettei lap-säädännön osalta seuraavaa: sia ole jatkuvasti yhtäaikaisesti hoidossa ase- ”Uudistetussa päivähoitolainsäädännössä tuksessa säädettyä enempää. tuodaan esille, että kaikissa yhteiskunnan Oikeusasiamies edellyttää, että lainsäädän- järjestämissä, valvomissa ja rahoittamissa töä täsmennetään ammattitaitoisen hoito- ja Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 13
    • kasvatushenkilöstön riittävän määrän turvaa- Lasten päivähoidon tilannekatsaus –miseksi päiväkodeissa. Sosiaali- ja terveysmi- syyskuu 2005nisteriö ilmoitti vuonna 2005, että lainvalmis-telu on käynnissä ja se toteutetaan osahank- Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessäkeiden muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa Lasten päivähoidon tilannekatsaus – syyskuuuudistuksen keskeisenä osana on henkilöstö- 2005 (2006:16) selvitettiin valtakunnallisestimitoitusta koskevan sääntelyn tarkastelu ja muun muassa lasten ja henkilöstön välistä mi-täsmentäminen. toitusta. Ratkaisussaan 26.2.2008 oikeusasiamies Kyselyyn vastanneissa kunnissa seurattiinPaunio toteaa, että päivähoitoasetuksesta ei il- lasten ja hoito- ja kasvatushenkilöstön välisenmene, onko lasten ja henkilöstön suhdeluvun suhdeluvun toteutumista päiväkodeissa yleen-toteuduttava päivittäin vai riittääkö, että se sä päivittäin tai viikoittain. Henkilöstön ja las-toteutuu keskimäärin kuukauden aikana tai ten välistä suhdelukua ei seurattu säännölli-kenties kuukautta lyhyemmällä tai pidemmäl- sesti 16 prosentissa kunnista. Mitoituksen seu-lä aikavälillä. Hän ei pidä asetuksen mukaisena ranta oli säännöllisempää kuin edellisessä sel-tilannetta, jossa säädetty henkilöstömitoitus vityksessä 2001.jää toteutumatta useana toimintapäivänä kuu- Vastaajia (päivähoidosta vastaavia viran-kaudessa. Toisenlainen tulkinta mitätöi sää- haltijoita) pyydettiin arvioimaan, miten hen-detyn henkilöstömitoituksen toteutumisen kilöstömitoitus heidän kunnassaan toteutuu.käytännössä ja vaarantaa päivähoitolain kas- Koska kysely tehtiin kuntatasolla, ei sillä saatuvatustavoitteiden toteutumisen. yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten henkilös- tömitoitus oli päivähoidon yksiköissä toteutu- nut. Yksittäisessä kunnassa saattoi olla vaih-Täyttöaste ja käyttöaste telua eri päivähoidon yksiköiden välillä. Ar- vioon vaikutti myös se, millä tarkkuudella mi-Päivähoidon tilastoissa tarkastellaan sekä hoi- toitusta seurattiin. Valtaosa kunnista seurasitopaikkojen täyttöastetta että käyttöastetta. mitoituksen toteutumista päivittäin tai kuu- Täyttöaste muodostuu siitä, kuinka paljon kausittain. Kuntien oman arvion mukaan las-hoitopaikkoja on täytettynä. ten ja henkilöstön välinen suhdeluku toteutui Käyttöaste kuvaa konkreettisesti hoidossa päivähoidossa viimeisen toimintavuoden ai-olevien lasten määrää ja sitä, kuinka paljon kana pääosin hyvin.lapset käytännössä ovat paikalla. Käyttöaste Päiväkotien osalta lasten ja hoito- ja kasva-lasketaan läsnäolopäivien perusteella. Sairaus- tushenkilöstön välinen suhdeluku toteutui vii-poissaolot, vapaapäivät ja muusta syystä joh- meisen toimintavuoden aikana kunnissa erit-tuvat poissaolot vähentävät käyttöastetta. Hoi- täin hyvin noin 15 prosentissa ja erittäin hy-topaikka on kuitenkin varattu lapselle myös vin tai hyvin 78 prosentissa. Tavallisin estenäiden päivien osalta. Lähes poikkeuksetta säädetyn mitoituksen toteutumiselle oli lyhyt-vanhemmat myös maksavat poissaolopäivistä aikaisten sijaisten saatavuus erityisesti äkilli-hoitomaksun. Poikkeuksen tekevät vain ne sissä tilanteissa. Myös pätevän henkilökunnanlapset, jotka vanhempien työvuorojen tai saatavuus ja päiväkodin toimiminen varahoi-muun syyn takia ovat hoidossa tavanomaista topaikkana olivat syynä suhdeluvun ylittymi-vähemmän. Heidän kuukausimaksunsa on seen. Lisäksi pitkät hoito- ja aukioloajat han-alennettu hoitopäivien lukumäärää vastaa- kaloittivat henkilökunnan työvuorojen järjes-vaksi. telyä. Nykyisen asetuksen soveltaminen pi-14 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • dennetyn aukiolon yksiköissä oli vastaajien Lapsen asema ja oikeudet 2009 -kyselymukaan ongelmallista. Lastentarhanopettajaliitto (LTOL) teetti syk- syllä 2009 kyselyn talouskriisin vaikutuksistaSilmät selässäkin – lasten asemaan ja lasten oikeuksien toteutu-Tehyn päivähoitoselvitys miseen. Siihen vastasi 823 kaupunginvaltuus- ton ja -hallituksen puheenjohtajaa, lastentar-Tehyn selvityksessä Silmät selässäkin – Tehyn hanopettajaa ja lasten vanhempaa. Kuntapäät-päivähoitoselvitys (Honkalampi, Koskinen & täjien näkemykset säästötoimista päivähoidonLeppälammi 2006) tarkasteltiin päiväkodin varhaiskasvatuksessa erosivat lastentarhan-hoito- ja kasvatushenkilöstön ja hoidossa ole- opettajien ja vanhempien arjen havainnoistavien lasten määrällistä suhdetta sekä kasva- selkeästi. Kuntapäättäjät arvioivat päivähoitoatuksellisten ja hoidollisten tavoitteiden sekä myönteisemmässä valossa kuin pienten lastenlasten fyysisen turvallisuuden toteutumista vanhemmat ja lastentarhanopettajat.päiväkodeissa. Vastaajista 53  % (n=215) ar- LTOL:n tutkimuksessa kysyttiin, mihin las-vioi, että lapsia on vähintään kerran päivässä ten päivähoidossa olisi panostettava. Vanhem-yhtä aikaa hoidossa enemmän kuin asetus las- mat (90 %) panostaisivat ryhmäkokojen pie-ten päivähoidosta edellyttää. Yleisimmät syyt nentämiseen. Seuraavaksi he nostaisivat hoi-liian pieneen henkilöstömäärään olivat, ettei to- ja kasvatushenkilöstön määrää. Lasten-sairauslomiin palkata sijaisia eikä vuosilomien tarhanopettajat olivat samoilla linjoillatai muiden poissaolojen aikana ole käytössä vanhempien kanssa: toteutuakseen laadukasvarahenkilöitä tai muita sijaisia. varhaiskasvatus edellyttää pienempiä ryhmä- Selvityksen mukaan päivähoidon suhdelu- kokoja. Kuntapäättäjät nostivat esille muunkuasetuksen edellytykset toteutuivat huonos- muassa henkilöstön jaksamisen ja lomautus-ti, kun asiaa tarkasteltiin ryhmätasolla. Lapsi- ten välttämisen. Päättäjät, lastentarhanopetta-ryhmät olivat usein liian suuret eikä kou- jat ja vanhemmat olivat samaa mieltä ainoas-lutettua ammattihenkilöstöä ollut tarpeeksi taan siitä, että varhaiskasvatuspalvelut ovatlapsimäärään nähden. kansantalouden kannalta edullinen investoin- Alle 3-vuotiaiden ryhmistä 38 %:ssa oli vä- ti tulevaisuuteen, eivät pelkkä kuluerä.hintään asetuksen mukainen määrä ammatti- Lähes kolme neljästä (73 %) lastentarhan-henkilöitä. Tarkasteltaessa tilannetta päivit- opettajasta ilmoitti, että säästöjä on jo tehtytäin keskimäärin, suhdeluku toteutui 73 %:ssa sijaisten käytössä, henkilökunnan määrässä,ryhmiä. Kun tarkasteltiin, miten paljon lapsia lapsiryhmien koossa, ruokailussa ja retkissä.oli enimmillään yhtä aikaa, suhdeluku toteu- Kuntapäättäjistä 56  % sanoo, että päivähoi-tui vain noin 36 %:ssa ryhmiä. toon kohdentuvia säästötoimia ei ole tehty 3–6-vuotiaiden ryhmissä ammattihenki- eikä suunniteltu. Kuntapäättäjät näkevät sääs-löiden suhde lapsiryhmän kokoon oli asetuk- töjen kohdentuneen ensisijaisesti sijaistensen mukainen 51 %:ssa. Päivittäisessä tarkas- käyttöön.telussa keskimäärin suhdeluku toteutui Korkein mahdollinen hyväksyttävä ryhmä-90 %:ssa ryhmiä. Kun katsottiin, paljonko lap- koko alle 3-vuotiaille oli vanhempien ja kun-sia oli enimmillään yhtä aikaa, suhdeluku to- tapäättäjien mielestä 9 lasta ja lastentarhan-teutui vain 55 %:ssa ryhmiä. opettajien mukaan 10 lasta. 3–6-vuotiaiden kohdalla vanhemmat ja päättäjät pitivät sopi- vana alle 13 lasta ryhmässä ja lastentarhan- Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 15
    • opettajat 17 lasta. 6-vuotiaille pidettiin sopi- Tutkimusten mukaan siirtyminen liian aikai-vana 14 –16 lapsen ryhmää. sin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Alle kolmevuotiaan aivot kehittyvät voimakkaasti. On osoitettu, että jat-2.4 Päiväkotiryhmän koon kuva melu haittaa niiden kehitystä. (Rotkovaikutus lapseen 2009)Lapsen kehitys TerveysTunne-elämän ja käyttäytymisen hallintaa oh-jaavat aivotoiminnot muovautuvat ensim- Päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaamäisten ikävuosien aikana. Niiden avulla lapsi enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, eri-oppii tasapainottamaan kiihtymistään ja tyyn- tyisesti alle kolmevuotiaina. Usein toistuvatymistään. Kehityksellinen neurotiede on sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jak-osoittanut, että aivot eivät kypsy itsestään. Ne samista. Päivähoidon infektioriskit ilmenevättarvitsevat jatkuvaa vuorovaikutusta. Siksi sairastumisina ja siitä lapselle aiheutuvanalapsi tarvitsee ehdottomasti aikuista monen haittana. Tämä puolestaan lisää terveydenhoi-vuoden ajan. (Kalliala & Sajaniemi 2009) tokuluja sekä vanhempien työpoissaoloja. Päi- Aikuisten tapa reagoida lapsen emotionaa- vähoitohenkilöstön infektioriskin pienentä-lisiin viesteihin vaikuttaa ratkaisevasti aivojen minen on myös tärkeää ja se tukee osaltaantoiminnalliseen kehitykseen. Turvallinen ai- henkilöstön työssä jaksamista. Pienten lastenkuinen sekä tyynnyttää että aktivoi tarvittaes- runsas sairastelu aiheuttaa myös muita haitto-sa ja samalla auttaa lasta toimimaan erilaisten ja, kuten antibioottien runsasta käyttöä sekätunnetilojen vaihdellessa. Aikuisen toimilla siitä johtuvaa antibioottiresistenssiä. Siksi päi-on pitkäaikaisia seurauksia, koska emotionaa- vähoidon infektioriskin vähentäminen on tär-lisen säätelyn oppiminen on suotuisan tiedol- keää. ( STM 2005)lisen, taidollisen ja sosiaalisen kehityksen pe- Suomessa lasten sairastumista aiheuttavatrusedellytys. Aikuisen vastuu on suuri riippu- eniten erilaiset lyhytaikaiset infektiotaudit.matta siitä, missä lasta hoidetaan. (Kalliala & Tavallisin syy alle kouluikäisten sairauspoissa-Sajaniemi 2009) oloihin ovat ylähengitystieinfektiot, välikorva- Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mu- tulehdus ja ripuli. (STM 2005)kaan puolitoistavuotias ei aivojensa kehitys- Päivähoitoryhmän koko on tärkein yksit-vaiheen takia kykene solmimaan kiintymys- täinen infektioiden esiintymiseen vaikuttavasuhdetta kuin 3–4 ihmiseen. Vanhempien li- tekijä. Muita ovat päiväkodin koko, niidensäksi joukkoon mahtuu yksi hoitaja. Hoitopäi- perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee päi-vän tulisi olla lyhyt, ympäristön tuttu, hoitajan väkotiin sekä ruuan jakoon osallistuvien hen-pysyvä ja hoitolapsia vain 3–4, jotta sosiaalis- kilöiden lukumäärä. Lapsen infektioherkkyysten tapahtumien määrä on lapsen hallittavissa. on kuitenkin yksilöllistä ja siihen vaikuttavatLapsen olisi hyvä saada kasvaa ainakin noin myös monet päivähoidon ulkopuoliset tekijät.puolitoistavuotiaaksi kotona. Alle kolmevuo- Infektioiden esiintymistä ja leviämistä päivä-tiaalle olisi perhepäivähoito parasta. Vasta yli hoidossa on voitu vähentää kiinnittämälläkolmevuotias voidaan sijoittaa ryhmään, mut- huomiota hygienian toteutumiseen päivähoi-ta tutkimuksin parhaiksi todetut ryhmäkoot don eri tilanteissa. ( STM 2005)ovat pieniä: kolmevuotiaille vain 6–8 lasta.16 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • Turvallisuus Tutkijat huomasivat, että hoito- ja kasva- tustehtävissä olevat, joilla on vastuullaan pie-Laki lasten päivähoidosta velvoittaa järjestä- nempi lapsiryhmä, kykenevät positiivisem-mään turvallista hoitoa. Keskeisimpiä turval- paan ja kasvattavampaan vuorovaikutukseenlisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat henkilös- lasten kanssa ja antavat lapsille yksilöllisem-tön määrä ja ammattitaito (Saarsalmi 2008). pää huomiota. Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston Pienissä ryhmissä havaittiin lapsen kehi-(National Resource Center for Health and Sa- tykselle sopivampaa toimintaa kuin suurissafety in Child Care 1992) kokoamat tutkimus- ryhmissä. Tämä todettiin ryhmissä, joissa olitulokset osoittavat, että matalat lapsi-aikui- 6 tai vähemmän alle 2-vuotiasta, enintään 12nen-suhdeluvut yhdistetään pienempään taaperoa, ja 5–6-vuotiaita enintään 18. Ryh-määrään vaaratilanteita ja lasten kaltoinkoh- missä, joissa on matalat suhdeluvut, lapsettelua. Kun henkilökuntaa on liian vähän ja puhuvat ja leikkivät enemmän. On myös to-aikuisilla liikaa hoidettavia, stressin määrä ja dennäköistä, että lasten ja aikuisten vuorovai-myös kaltoinkohtelun riski lisääntyvät. Riittä- kutus on positiivisempaa, lapset saavat asian-vä henkilökunta mahdollistaa hetkellisen mukaista ohjausta ja heillä on kasvatukselli-irrottautumisen stressaavasta tilanteesta. sesti hyviä tai erinomaisia aktiviteetteja. Matalampi suhdeluku yhdistetään myös suu- rempaan verbaaliseen kommunikaatioon las-Sosiaaliset taidot, lapsen saama ten ja aikuisten välillä, mikä puolestaan kehit-huomio, vuorovaikutus tää lapsen kielellistä kykyä. Lapset ja aikuiset yksinkertaisesti puhuvat enemmän keske-Coloradon yliopiston tutkimustuloksista 1992 nään. Matalat suhdeluvut mahdollistavatselviää, että ryhmissä, joissa on 12–14 lasta myös enemmän opetusaktiviteetteja kuten(3–6-vuotiasta) ja kaksi hoito- ja kasvatusteh- esimerkiksi ongelmanratkaisua.tävissä olevaa aikuista, lapset ovat yhteistyö- Helsingin yliopiston kehitysneuropsykolo-kykyisempiä, tottelevaisempia ja osoittavat gian dosentti, filosofian tohtori Nina Sajanie-suurempaa kykyä pohdiskeluun ja kekseliäi- mi on todennut, että varhaiskasvatuksella onsyyteen kuin lapset ryhmissä, joissa on 24–28 erittäin suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin jalasta ja neljä aikuista. Pienempien ryhmien oppimisvalmiuksien edistämisessä. Lapsenlapset osoittavat myös suurempaa sosiaalista tarpeisiin vastaava varhaiskasvatus ennaltaeh-kompetenssia kuin suurten ryhmien. käisee oppimisvaikeuksia ja tarkkaavaisuus- Myös pienempien ryhmien aikuiset ovat häiriöitä. Laadukas varhaiskasvatus kehittääaktiivisemmin lasten kanssa. He ovat vastaan- myös lapsen sosiaalisia taitoja ja tunne-elä-ottavampia, sosiaalisesti stimuloivampia ja män hallintaa. Sajaniemen ryhmä tutkii, ko-vähemmän rajoittavia kuin isojen ryhmien. kevatko lapset päiväkodeissa hallitsematontaLapset, joilla on turvallinen kiintymyssuhde, stressiä, joka uhkaa emotionaalista hyvinvoin-ovat kehittyneempiä leikeissä, vähemmän tia. Ylikuormittunut lapsi ei pysty säätele-aggressiivisia ja heillä on suurempi sosiaali- mään omaa toimintaansa. Käyttäytyminen onnen kompetenssi. Tutkimus osoitti, että lapset tilanteeseen epäsopivaa, mikä jarruttaa kehi-saavat vähemmän huomiota, läheisyyttä, vas- tystä ja estää oppimista. (Ukkonen 2007)takaikua ja stimulaatiota aikuisilta joka ker- Sajaniemen ryhmän tutkijat ovat varmojaran, kun uusi lapsi tulee ryhmään. siitä, että varhaiskasvatuksen laatua ediste- Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 17
    • tään kiinnittämällä entistä tarkempaa huo- jät ovat tärkeitä. (Kalliala ja Sajaniemi 2009)miota lapsen hyvinvointiin päivähoidossa. Kalliala ja Sajaniemi esittävät kolmen toi-Meneillään oleva tutkimus antanee arvokasta vomuksen sijasta kolme vaatimusta:tietoa päiväkotitoiminnan kehittämisen pai-nopistealueista. Lapsen kehitykselliset tarpeet suhdelukusäädökset on korvattava ryhmä-tulisi olla kasvatuksen suunnittelun lähtökoh- kokosäädöksin.tana varhaiskasvatuksessa. Ryhmän alustavat tutkimustulokset viittaa- tava.vat siihen, että lapset voivat päiväkodeissa kes- -kimäärin hyvin. On kuitenkin lapsia, jotka rea- tajien ja työntekijöiden yhteisin ponnis-goivat herkästi tai epätyypillisesti tilanteiden teluin.vaihteluihin. Näiden lasten tunnistamiseen ja Tutkimustulokset osoittavat miten tärkeitäauttamiseen tulisi kiinnittää enemmän huo- suhdeluku ja ryhmäkoko päivähoidossa ovat.miota, jotta vältytään riskien kasautumiselta. Ne ovat myös parhaat laatuindikaattorit ja vai-”Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ympäris- kuttavat niin lasten kehittymiseen, oppimi-tössä, jossa hän kokee olevansa turvassa ja jossa seen, terveyteen kuin turvallisuuteenkin.hän saa hoivaa, huolenpitoa ja kehitystasolleensopivaa toimintaa. Jos lapsella on kehitys- jaoppimispulmia, hänen tulisi saada tarvitseman- Päivähoidon laatu ja ryhmän kokosa tuki omassa tutussa päiväkotiryhmässäänaikuisen ohjauksessa.” (Ukkonen 2007) Hujala, Puroila, Parrila-Haapakoski & Nivalan Sajaniemi toteaa, että mitä pienempiä lap- (1998) mukaan päivähoidon laatu koostuuset ovat, sitä herkemmin he haavoittuvat ja neljästä eri laatutekijästä. Laatua säätelevätsiksi he tarvitsevat hyvin koulutettuja, am- puitetekijät, välilliset tekijät, kasvatusproses-mattitaitoisia kasvattajia. Varhaiskasvatukses- siin liittyvät tekijät sekä vaikutukselliset teki-sa luodaan pohjaa tulevalle elämälle. jät. Puitetekijöitä ovat ryhmäkoko ja suhdelu- Päivähoitokeskustelun lähtökohtana tulee ku, hoitosuhteen pysyvyys sekä hoitoaikojenolla tieto lapsen ensimmäisten ikävuosien ke- sopivuus.hityksestä. Yhtä tärkeää on pohtia, miten ole- Tutkimuksissa on voitu havaita, että lapsi-massa oleva päivähoitojärjestelmä voi par- aikuinen-suhdeluku määritti keskeisestihaalla mahdollisella tavalla vastata lasten ke- muun muassa lasten verbaalisen ilmaisunhitystarpeisiin. Jokaisen lapsen on tultava määrää sekä lasten sitoutumista leikkiin. Eri-nähdyksi ja kuulluksi. Sekä kansainvälisissä tyisesti suhdeluku vaikuttaa alle 3-vuotiaisiinettä kotimaisissa tutkimuksissa on todettu lapsiin. Jos ryhmässä on aikuisia vähemmän,päiväkotien suuret tasoerot. Laatu vaihtelee lapset ovat useammin apaattisia ja poissa to-suuresti silloinkin, kun ryhmäkoko on koh- laltaan, ja aikuiset käyttävät enemmän aikaatuullinen ja tilat ja toimintavälineet hyvät. kurinpidollisiin toimiin.Lasten kanssa toimivat aikuiset vaikuttavat Suhdeluvulla on havaittu olevan merkitystäratkaisevasti varhaiskasvatuksen laatuun. Par- sekä lasten että aikuisten käyttäytymiseen.haimmillaan aikuiset hakeutuvat vuorovaiku- Henkilöstön lisäämisen on todettu vähentä-tukseen lasten kanssa aina kun voivat, huo- vän lasten käyttäytymishäiriöitä ja ahdistu-noimmillaan vetäytyvät toistensa seuraan. Ai- neisuutta. Samalla lapsista tulee aktiivisempiakuisten osaaminen ja motivoituneisuus eivät ja he toimivat enemmän yhdessä. Henkilö-kuitenkaan ratkaise kaikkea. Myös muut teki- kunnan poissaolot vähenivät ja asenteet van-18 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • hempiin tulivat myönteisemmiksi, samoin kasvattaa. (Rotko 2009)kuin vanhempien asenteet henkilökuntaan ja Liian suuressa ryhmässä aikuisen aika me-päiväkotiin. nee konfliktien selvittämiseen. Suurissa ryh- Lapsiryhmän koon on havaittu olevan yli missä on lisäksi meluisaa. Keltikangas-Järvi-kolmevuotiaiden ryhmässä vielä keskeisempi sen johtamassa tutkimuksessa havaittiin, ettälaadun määrittäjä kuin lapsi-aikuinen-suhde- pääkaupunkiseudun päiväkodeissa melu nou-luvun. Kuitenkin on todettu, että lapsiryhmän si jossain vaiheessa päivää 90 desibeliin jakoolla ja suhdeluvulla on paljon samankaltai- useissa se pysyi siinä suuren osan päivää. Me-sia vaikutuksia. Pienissä ryhmissä kielellinen lun on osoitettu haittaavan oppimiskyvyn ke-vuorovaikutus on vilkkaampaa, lapset leikki- hitystä. Ylisuurten ryhmien kaikkia haittoja eivät enemmän roolileikkejä ja heidän on hel- tiedetä, koska missään tutkimuksissa ei olepompi jäädä päiväkotiin. On myös havaittu, käsitelty niin suuria ryhmiä kuin Suomessaettä pienissä ryhmissä lapset osallistuvat toi- esiintyy.mintaan ja esittävät enemmän omia ajatuk- Tieteellisesti kestävimpään päivähoidonsiaan, harkiten ja puuhiinsa keskittyen. Aikui- vaikutuksia selvittävään tutkimukseen osallis-set eivät keskity pelkästään valvomaan lasten tui 27 eri yliopistoa ja tutkimuskeskusta. Tu-toimintaa, vaan osallistuvat siihen myös itse. hansia lapsia seurattiin vuosia. Havaintona Tärkeä laadullinen tekijä on hoitosuhteen oli, että hoitopäivän pituus, varhainen aloitu-pysyvyys. Pienet lapset reagoivat eri tavalla sikä ja ryhmän suuri koko sekä levottomuuspysyviin hoitajiin kuin vaihtuviin aikuisiin. olivat koulu- ja murrosiässä yhteydessä sosi-Pysyvän hoitosuhteen myötä aikuiset pystyvät aalisten taitojen ja empatian puutteeseen,reagoimaan herkemmin ja asianmukaisem- omien etujen ajamiseen, röyhkeyteen, tottele-min lasten ilmaisemiin tarpeisiin ja ymmärtä- mattomuuteen, vastaan sanomiseen aikuisille,vät paremmin lapsen kommunikaatioita. Lap- levottomuuteen ja keskittymiskyvyttömyy-set ottavat myös kaksinkertaisesti enemmän teen. (Rotko 2009)kontakteja pysyviin kuin väliaikaisiin työnte- Lasten varhaisten vuosien palveluista pa-kijöihin. (Hujala ym.1998) rempi kokonaisuus -julkaisussa (2009) lapsi- Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mu- asiavaltuutettu Maria Kaisa Aula vaatii kun-kaan varhaiskasvatuksesta voi puhua vasta yli nille suosituksia ryhmäkoosta ja seurantaakolmevuotiaiden kohdalla. Sitä nuoremmilla sen kehitykseen. Alle 3-vuotiaiden ryhmänkyse on hoivasta. Arkipäivää ovat yli 10 lapsen koko olisi enintään 12 lasta ja yli 3-vuotiaidenalle 3-vuotiaiden ryhmät ja paikoin lähes 30 enintään 21 lasta. Alle 1,5-vuotiaiden hoidos-lapsen 3–6-vuotiaiden ryhmät. Keltikangas- sa tarvitaan yksi aikuinen kahta lasta kohden.Järvisen mukaan tutkimuksissa havaitut ihan- Tehyn näkemys suhdelukuihin on yksi hoi-nekoot ovat hyvin erilaiset: alle kolmevuotiai- to- ja kasvatustehtävässä toimiva aikuinenden ryhmälle se on 6–8 lasta. Yli 12 muodos- kolmea alle 2-vuotiasta kohden, neljää alletaa jo riskin. Kun sosiaalinen kenttä ei ole hal- 3-vuotiasta kohden tai kuutta 3–6-vuotiastalittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, kohden. Yhdessä ryhmässä samanaikaisestivaan turvautuu aggressioon. Ei auta, että 20 hoidettavien lasten enimmäismäärä tulee to-hengen lapsiryhmässä on useita aikuisia. Kyse teuttaa siten, että ryhmässä voi olla korkein-ei ole aikuisten taidoista, vaan ryhmän omi- taan kolme kasvatusvastuussa olevaa kasvat-naisuudesta. Jokainen lisäaikuinen muuttaa tajaa. Ryhmässä voi olla kasvattajia enemmänryhmän dynamiikkaa ja tuo lisäelementtejä. vain, mikäli lasten määrä ei lisäänny.Aikuisia lisäämällä ei siis voi ryhmän kokoa Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 19
    • Taulukko 1: Lasten hoidon standardit (CFOC) portoivat, että noin puolet kunnista on siirtä- Lapsi-aikuinen- Max. nyt päivähoidon opetustoimen alaisuuteen. Se Ikä on perusteena johtopäätökselle, että valtion- suhdeluku ryhmäkoko alle 12 kk 3:1 6 hallinnon ratkaisun pitäisi tukea kuntien 13–30 kk 4:1 8 enemmistön tekemää tulkintaa päivähoidon 31–35 kk 5:1 10 ja varhaiskasvatuksen perustehtävästä. (Petä- 3v 7:1 14 jäniemi & Pokki 2010) 4v 8:1 16 Selvityshenkilöt päätyivät odotetusti eh- dottamaan päivähoidon hallinnon siirtämistä 5v 8:1 16 kokonaisuutena sosiaali- ja terveysministeriön 6–8 v 10:1 20 hallinnonalalta opetusministeriön alaisuu- 9–12 v 12:1 24 teen. Vaihdoksen jälkeen päivähoitopalvelutColoradon yliopiston National Resource Center for eivät olisi enää sosiaalihuoltolaissa tarkoitet-Health and Safety in Child Care (2002) on tuottanut las- tuja sosiaali- vaan varhaiskasvatuspalveluita.ten hoidon standardit (CFOC Caring for Our Children). Kuntien jo tekemät hallintokuntaratkaisutStandardi 1.002 määrittelee suosituksen lapsi-aikuinen-suhdeluvuksi päiväkoteihin (Ratios for large family child ovat vahva peruste ratkaisulle. Noin puolet oncare homes and centers). Yli 3-vuotiaiden ryhmissä, jois- siirtänyt päivähoidon sivistyslautakunnansa on eri-ikäisiä lapsia, tulisi suhdeluku määritellä sen alaisuuteen. Perusteena on myös muissa Poh-mukaan kuinka vanhoja suurin osa lapsista on. Jos alle joismaissa ja Euroopan unionin jäsenmaissa3-vuotiaita on ryhmässä, on noudatettava pienten suh- tehdyt ratkaisut. (Petäjäniemi & Pokki 2010)delukua.2.5 Päivähoidon hallinnonalaPeruspalveluministeri Paula Risikko ja ope-tusministeri Henna Virkkunen kutsuivat loka-kuussa 2009 selvityshenkilöt kartoittamaanvarhaiskasvatuksen asemaa valtionhallinnos-sa. Tehtävänä oli päivittää varhaiskasvatuksenhallinnon tilanne kunnissa, arvioida ja tehdätarvittavat ehdotukset sen asemasta valtion-hallinnossa ja ehdotuksen aiheuttamista lain-säädännön muutostarpeista. Tehtävänä olimyös tehdä ehdotukset toimenpiteiksi ja nii-den toteuttamisen aikatauluksi sekä arvioidaehdotuksen ja toimenpiteiden taloudellisetvaikutukset, vaikutukset valtion ja kunnallis-ten viranomaisten toimintaan, yhteiskunnalli-set ja mahdolliset muut vaikutukset. Raporttiluovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle jaopetusministeriölle 19. helmikuuta 2010. Kunnat ovat saaneet vuodesta 2003 alkaenvapaasti päättää, minkä toimielimen alaisuu-teen päivähoito kuuluu. Selvityshenkilöt ra-20 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • 3 Kyselyn toteutusTätä selvitystä varten tehtiin kysely yhteis- ja kyselytyökalua. Vastauksia saapui 1051työssä Suomen Lastenhoitoalan Liiton (SLaL) koko Suomen alueelta, Ahvenanmaa pois lu-kanssa. Kyselyyn oli mahdollista vastata Te- kien. Tarkoituksena oli selvittää kuinka suu-hyn ja SLaL:n kotisivuilla 26.4.–15.5.2010 vä- rissa päiväkotiryhmissä lapsia hoidetaan jalisenä aikana Webropol-linkin kautta. Lisäksi minkälainen aikuisten ja lasten välinen suh-kysely lähetettiin tehyläisille päivähoidon am- deluku on. Tämän lisäksi kysyttiin sijaisjärjes-mattilaisille. Kysely ja vastausten analysointi telyistä ja päivähoidon hallinnonalasta.tehtiin käyttäen Webropol-datan analysointi- Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 21
    • 4 Kyselyn tuloksetVastaajista 955 (91,2  %) ilmoitti työpaikak- asetuksen mukaan olla vähintään 4 hoito- jaseen päiväkodin. Perhepäivähoidossa työs- kasvatustehtävässä olevaa – 109 vastaajaa il-kentelee 0,8  % ja ryhmäperhepäiväkodissa moitti, että aikuisia on 3.4 %. Vastaajista 4,1 % ilmoitti työpaikakseenmuun kuin edellä mainitut. Nämä työpaikat Taulukko 2: Lasten ja aikuisten suhdelukuovat pääosin esikouluja ja vuoropäiväkoteja. – alle 3-vuotiaat Kunnallisella työnantajalla toimii 95,8 % ja Lapsia 1 2 3 4 5 >5yksityisellä 4,2  %. Kokopäivähoitoryhmässä ryhmässä aikuinen aikuista aikuista aikuista aikuista aikuistatyöskenteli 49,8  %, 1% työskenteli osapäivä- 1–4 4 - - - - -ryhmässä ja 49,3 % ryhmässä, jossa on osa- ja 5–8 2 8 4 1 - -kokopäivähoidossa olevia lapsia. 9–12 1 13 84 5 1 - 13–16 1 4 109 24 1 - 17–20 - - 3 15 6 14.1 Ryhmäkoot ja suhdeluvut >21 - - 1 1 4 5eri-ikäisten päivähoitoryhmissäAlle 3-vuotiaiden ryhmä 3–6-vuotiaiden ryhmäVastaajilta kysyttiin pienentääkö alle 1½-vuo- 3–6-vuotiaiden kanssa työskenteli vastaajistatias lapsi lasten määrää ryhmässä. 18,6 % il- 570. Heistä 237 (41,6  %) ilmoitti, että lapsiamoitti, että pienentää ja 81,4 % ilmoitti, että ei on enemmän kuin 21 ryhmässä. 158 vastaajaapienennä. ilmoitti, että lapsia on 22–27 ja hoito- ja kas- Kysymykseen lisääntyykö lasten määrä lap- vatustehtävissä olevia 3. Asetuksen mukaansen täyttäessä 3 vuotta, kaksi kolmesta aikuisia tulisi olla 4.(66,3 %) ilmoitti, että lisääntyy. Tavallisin vas-taus oli, että lasten määrä lisääntyy heti lapsen Taulukko 3: Lasten ja aikuisten suhdelukutäyttäessä 3 vuotta. Usein lapsi joutuu heti siir- – 3–6-vuotiaattymään isompien ryhmään. Muita vastauksia Lapsia 1 2 3 4 5 >5olivat muun muassa, että lapsi siirtyy isompien ryhmässä hoitaja hoitajaa hoitajaa hoitajaa hoitajaa hoitajaaryhmään elokuussa, kun uusi kausi alkaa tai 1–7 4 2 1 - - -että siirtyminen riippuu jonotilanteesta. 8–14 3 20 29 16 4 - Alle 3-vuotiaiden kanssa työskenteli vas- 15–21 - 25 190 26 5 - 22–27 - - 158 23 7 3taajista 315. Heistä 186 (59  %) ilmoitti, että >28lapsia on ryhmässä enemmän kuin 12. lasta - - 3 21 5 7 Seuraavassa taulukossa on kuvattu lasten jaaikuisten määrällistä suhdetta. Lihavoidut lu- Lisäksi molempien ryhmien vastaajilta ky-vut merkitsevät, että päivähoitoasetuksen syttiin, voiko ryhmässä olla poikkeuksellisestisuhdeluku ylittyy joko vähän tai paljon. Ryh- enemmän lapsia? Kaksi kolmesta (65,8 %) il-missä, joissa on 13–16 alle 3-vuotiasta tulisi moitti, että lapsia voi olla enemmän. Enem-22 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • män lapsia oli vastaajien mukaan silloin täl- Suurin syy, että lapsia on enemmän kuin 21löin 63,1 %, viikoittain 6,2 %, päivittäin 1,6 % tai 12, näyttää olevan niin sanotut prosentti-ja ei koskaan 29,1 %. lapset eli lapset, jotka eivät ole hoidossa joka päivä. Vanhemmat saavat itse valita hoitopäi- vät. Ongelmaksi muodostuu se, että käytän-4.2 Päiväkotien ryhmäkoko nössä useina päivinä kaikki lapset ovat paikal- la.Syyt ryhmäkokojen suuruuteen Työntekijöiden näkemyksiä, miksi lapsia on enemmän kuin 21 (3–6-vuotiaat) tai 12Vastaajilta kysyttiin: Miksi ryhmän koko on (alle 3-vuotiaat):suurempi kuin 21 lasta (3–6-vuotiaat) tai 12(alle 3-vuotiaat)? ”Koska on monta lasta, jotka ovat 16 päivää ”Kaupunki pistää jokaiseen ryhmään 23 las- kuukaudessa hoidossa niin ”paikataan” va- ta, lisäksi ryhmässä erityislapsia.” paat päivät toisella lapsella. Tarkoittaa, että ”Kaupungilta tullut määräys.” monta päivää viikossa on 14–15 lasta, mutta koska joku on täyttänyt 3v. niin se on sallit- ”Ryhmämme on vuorohoitoryhmä. Omassa tua?” ryhmässä on kirjoilla 36 lasta + 23 iltahoito- lasta. Päivän aikana ryhmän kautta saattaa ”Tällä hetkellä, kun päivähoitoon ei ole jono- kiertää noin 45 lasta (1–6-vuotiasta), yhtä ja, lapsia on 21. Kun päivähoitopaikoista on aikaa enimmillään 32 lasta.” pulaa, ryhmässä on yleensä 22 tai 23 lasta. Näitä ns. lisäpaikkoja perustellaan sillä, että ”Jossain vaiheessa sanottiin, että kunnassam- joillakin lapsilla on hoitosopimus. Eli he eivät me on yleinen käytäntö tuo 22 lasta. Jos lap- ole hoidossa joka päivä. Vanhemmat saavat silla on esim. yhteensä 20 säännöllistä vapaa- itse valita hoitopäivät, joten käytännössä tu- päivää kuukaudessa… voi ryhmään lisätä lee päiviä, jolloin kaikki ovat yhtä aikaa hoi- aina 1 lapsen/20 vapaapäivää. Eli lapsia on dossa.” jonain kautena ollut myös 23.” ”Päivähoitopaikat ollu tiukassa, niin lapsi- ”Koko päiväkodin suhdelukua tarkkaillaan, ryhmiä suurennettu.” täyttöasteen oltava 102 %.” ”Siinä on ”prosenttilapsi”, ne laskee, että aina ”Ryhmässä on kaksi osapäiväistä lasta, mutta joku lapsi on poissa.” he ovat yhtä aikaa hoidossa!” ”Esimies on sanonut, että pitää täyttää ryh- ”Olemme vuoropäiväkoti. Lapsia kirjoilla mäkoko yli, täyttöprosentti täytyy olla suuri.” enemmän. Lasten läsnäolomäärä päivittäin vaihtelee.” ”Käyttöprosentin täytyy olla sata, muuten tu- lee kaupunginjohtajalta noottia. ” ”Lisäpaikka otettiin väliaikaisesti käyttöön 1980-luvulla, eikä sitä sen jälkeen ole poistet- ”26 lasta, lisäksi varahoitopaikoille voi tulla tu. Tällä hetkellä sitä perustellaan varmasti perhepäivähoitopaikasta lisää lapsia.” käyttöprosentilla, jonka pitäisi olla 100!” Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 23
    • Päivähoitoryhmien enimmäiskoko 3–6-vuotiaiden ryhmää pidetään liian iso- na, jos lapsia on 21. Sopivana määränä pide-Kyselyssä tiedusteltiin pitäisikö laissa säätää tään 17–18 lasta.päivähoitoryhmien enimmäiskoko siten, että Moni vastaaja toivoo myös aikuisia lisääalle 3-vuotiaiden ryhmässä on korkeintaan 3 ryhmiin. Useat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettäaikuista ja 12 lasta ja 3–6-vuotiaiden ryhmäs- nykyisellään ryhmät ovat liian suuria. Allesä korkeintaan 3 aikuista ja 21 lasta. 3-vuotiaiden ryhmissä pidettiin sopivana suh- Suurin osa (81,6  %) oli sitä mieltä, että delukuna 8 lasta ja vähintään 3 aikuista ja ylienimmäiskoko on säädettävä lailla. Huomioi- 3-vuotiaiden ryhmässä 18 lasta ja vähintään 3tavaa oli kuitenkin se, että vastaajat, jotka il- aikuista. Vastaajat kokevat tärkeäksi, että lap-moittivat, että enimmäismäärää ei tule sää- simäärä säännellään. Suhdelukuun toivotaantää, kannattivat pääasiassa enimmäismäärän joustavuutta. Suuri merkitys suhdelukuun onsäätämistä, mutta ei kysymyksen luvuilla. erityislapsilla, maahanmuuttajilla ja erityisenRyhmien tulee olla pienempiä! hoidon tarpeessa olevilla. Toisin sanoen lapsi- Vastauksia perusteltiin monesta eri näkö- ryhmän haastavuuden tulisi vaikuttaa ryh-kulmasta. Päällimmäisinä esille nostettiin päi- män kokoon.vähoidon turvallisuus ja laatu. Lapsen etu,lapsen hyvinvointi ja lapsen paras ovat tärkei-tä. Melu ja levottomuus koetaan ongelmaksisuurissa ryhmissä. Henkilökunnan voimava-rat joutuvat koetukselle ja kuormitus on suuri.Suurissa ryhmissä toiminta ei ole lapsilähtöis-tä ja ryhmän hallinta on työlästä. Koetaan,että on lapsen edun mukaista, että ryhmätovat pienempiä. Vastauksissa korostuu myösyksilöllisyys ja vastuullisuus. Henkilökunnannäkökulmasta nousevat tärkeiksi työrauha jatyöturvallisuus. Myös yksilöllisyys ja henkilö-kunnan jaksaminen koetaan tärkeiksi. Lapsel-le halutaan antaa syliä ja turvaa. Myös ter-veyskysymykset nousevat esille. On helppo to-deta, että vastaukset ovat hyvin lapsilähtöisiä,lapsen etu on tärkein. Vastaajat haluavat ryh-mät sekä suhdeluvut pienemmiksi. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, ettälakia ei tule säätää kysymyksen luvuilla vaanpienemmillä. Joukossa oli myös muutama ny-kytilanteeseen tyytyväinen. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä työskentelevättoteavat, että 12 lasta pienten ryhmässä on lii-kaa. 10 lasta olisi sopiva. Sopivana pidetäänmyös ryhmää, jossa on 4 aikuista ja 12 lasta.24 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • Otteita vastauksista: ”Ettei tarvitsisi tehdä äärirajoilla ja välillä ”Pienet tarvitsee syliä ja aikaa sekä rauhaa.” laittomalla miehityksellä työtä, miettien että mitenhän taas selvitään ja toivoen, ettei mi- ”Kaikki tutkimukset tukevat sitä, että ryhmä- tään tapahdu.” koot tulisi olla pieniä, jotta kaikkia lapsia voi- si edes kohtuudella kohdata ja huomioida ”Lapsi on tärkein…” päivän aikana.” ”Parempi se, kuin ei mitään, tavoite/ihanne ”Nykyisin ryhmät muuttuvat koko ajan, se mitä työpaikallamme ja monen kollegan tuo mieleen matkahuoltomeiningin. Hoito- kanssa puhumme on 16 lasta ja 3 aikuista suhteet jäävät pinnallisiksi.” 3–6-vuotiailla.” ”Ryhmien on oltava pieniä, koska muulloin ”Ihanne alle 3-vuotiailla olisi 8–10 lasta. Sil- päivähoito muuttuu lasten säilömispaikaksi. loin olisi aikaa joka lapselle ja lapsilla leikki- Suuret ryhmät, vaikka olisi useita aikuisia- rauha.” kin, eivät pysty tarjoamaan muuta kuin ruu- an ja katon pään päälle. Tätä tuskin ajatel- ”Mikäli ei ole lakia, joka velvoittaisi päättäjiä laan, kun tuodaan lapsi päiväkotiin.” sitä noudattamaan, niin lasten turvallisuus ja henkilökunnan jaksaminen unohdetaan. ”Aikuisten määrän lisääminen suurissa ryh- Vain prosentit määräävät.” missä ei poista niitä haittatekijöitä, joita yli- suuri ryhmä tuottaa lapsille ja työntekijöille!” ”Monet lapset kärsivät suurista ryhmistä: lii- an suuri meteli, liian vähän huomiota päivän ”Isot ryhmäkoot aiheuttavat paljon meluhait- aikana ja liikaa vuorovaikutuskohteita pie- taa ja enemmän konfliktitilanteita lasten vä- nelle lapselle. Lisää häiriökäyttäytymistä ja lille, jonottamista ja odottamista. Sellaiseen ei myös työntekijöiden väsymistä. ” aikuisenkaan pinna omalla työpaikalla riit- täisi päivästä toiseen!” ”Pitäisi säätää enimmäiskoko nykyistä pie- nemmäksi.”4.3 Sijaisten ja varahenkilöstönkäyttöPäivähoidon henkilöstön poissaolot muodos- Reilulla puolella (54,9 %) vastaajista on va-tuvat, kuten muillakin työpaikoilla, suunnitel- rahenkilöstö työpaikalla.luista ja äkillisistä poissaoloista. Vain 4,8  % Kyselyn perusteella voi todeta, että vaikkavastaajista ilmoitti saavansa aina sijaisen äkil- 54,9 %:n työpaikalla on vakituinen varahenki-lisiin poissaoloihin, 83 % joskus ja 12,2 % ei löstö, se ei vaikuta sijaisten saamiseen. Sekäkoskaan. työpaikoilla, joilla on varahenkilöstö että niil- Suunniteltuihin poissaoloihin saa 16,8  % lä, joilla ei ole, on yhtäläiset vaikeudet saadaaina sijaisen, 73,5  % joskus ja 9,8  % ei kos- sijaisia niin äkillisiin kuin suunniteltuihinkaan. poissaoloihin. Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 25
    • Taulukko 4: Äkilliset poissaolot, Jos sijaista ei saada, miten laatu javarahenkilöstö ja sijaisen saaminen turvallisuus varmistetaan? JoskusVarahenkilöstö Aina sijainen Ei koskaan sijainen Vastaukset kertovat karua kieltä siitä, että päi-kyllä 6,7% 82,5% 10,8% väkotien toiminta on työvuorojoustojen varas-ei 3% 83,7 % 13,3 % sa. Henkilökunta joutuu jatkuvasti muutta- maan vuoroja ja venymään. Toimintaa joudu- taan muuttamaan ja rajaamaan. Lapsia siir-Taulukko 5: Suunnitellut poissaolot, retään toiseen ryhmään tai saadaan apuavarahenkilöstö ja sijaisen saaminen toisesta ryhmästä. Usein laatua ja turvalli- Joskus suutta ei varmisteta mitenkään, vaikka joudu-Varahenkilöstö Aina sijainen Ei koskaan sijainen taan toimimaan vajaalla miehityksellä.kyllä 17,5 74,4 8,2 Päivähoidon henkilökunta on huolissaanei 16,1 72,9 11 päivähoidon laadusta ja turvallisuudesta. Ryh- mäkohtainen suhdeluku ei toteudu aina edesVastauksista käy ilmi, että on tavallista siirtää täydellä miehityksellä saati sairaustapauksissahenkilökuntaa esimerkiksi sairaustapausten tai muissa poissaoloissa. Mitä merkitsee lap-vuoksi toiseen ryhmään. Kaksi kolmesta sille se, että heitä siirrellään ryhmästä toiseen(64,6 %) ilmoitti näin tapahtuvan silloin täl- tai vastaavasti tutut aikuiset joutuvat siirty-löin ja neljännes (25,8 %) viikoittain. mään toiseen ryhmään?Otteita vastauksista: ”Työntekijät vaihtavat vuoroja ja pidentävät ainakin työnantaja on niin vakuuttanut.” päiväänsä. Mutta siltikään lapsiluku suhtees- ”Venytetään työpäivän pituutta. Toimitaan sa aikuisten määrään ei aina täsmää.” vähemmällä (ei laillisella) miehityksellä.” ”Siirrellään henkilökuntaa talon sisällä. Jos se ”Paikalla oleva henkilökunta tekee ylityötä.” ei ole mahdollista, yritetään vain selvitä päi- västä vähentämällä mahdollisesti suunnitel- ”Työvuorot suunnitellaan niin, että lasten tuja toimintoja, jos niitä ei pysty toteutta- kanssa olevat ovat samaan aikaan töissä. maan. Hyvä suunnittelu auttaa.” Muiden ryhmien aikuiset hoitavat äärivuo- rot. Näin varmistetaan turvallisuus, laadusta ”Siinäpä se, miten?” en tiedä?” ”Yritetään pärjätä! Liian usein tilanteet ovat ”Revetään joka paikkaan kuin duracel- laittomia, siis kasvatusvastuullisia työnteki- pupu, eipä juuri muuten? Hoitamalla perus- jöitä on liian vähän lapsimäärään nähden.” tehtävät.” ”Pyydetään kotona olevia vanhempia pitä- ”Osa lapsista siirtyy poissaolopäiviksi toiseen mään lapsi kotona tai hakemaan aikai- ryhmään.” semmin.” ”Toiminta siirtyy perushoitoon ja muu toi- ”Siirtämällä henkilökuntaa ryhmästä toiseen/ minta jää pois” talosta toiseen; yhdistelemällä ryhmiä. Vali- tettavasti laki sallii, että väliaikaisesti saa yh- ”Toimitaan vajaalla. Ei varmisteta sen kum- dellä kasvattajalla olla enemmän kuin 7 lasta, memmin.”26 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • 4.4 Avointen kysymystenvastauksiaVastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaasti tyisesti esille nousivat ryhmien suuri koko, si-ajatuksia kyselyyn liittyen. Kokonaiset 556 jaisten saaminen, erilaiset häiriöt kuten melu,käytti tilaisuutta hyväkseen. Vastaukset ovat työajan käyttö, johtaminen, henkilökunnanhienoja. Ne kuvaavat päivähoidon arkea mo- jaksaminen, kunnan päätöksenteko ja vastuunelta eri kantilta. Niistä kuvastuu vahvasti si- sekä henkilökunnan palkkaus.toutuminen työhön, lapset ovat etusijalla. Eri-Otteita vastauksista: ”Olen onnellinen työstäni ja työpaikkani on Pitäisi olla valtakunnallinen tarkastaja, joka hyvä. Silti toivoisin parempaa sijaistamiskäy- kiertäisi kaikki paikat puolueettomasti kar- täntöä ja ehdottomasti pienempiä lapsiryh- toittaen tilanteen paikan päällä haastatellen miä. Se olisi kaikkien etu; sekä meidän työn- henkilökuntaa. Usein annetaan niin virheel- tekijöiden että asiakkaiden!! ” listä ja siloiteltua kuvaa kentältä.” ”Olen työskennellyt päiväkodissa liki 20 vuot- ”Olen ollut päiväkodissa 30 vuotta töissä. ta ja lasten / lapsiryhmien levottomuus, kes- Aina olen halunnut vastata tällaiseen kyse- kittymiskyvyttömyys, sosiaaliset ym. henkilö- lyyn. Kiitän taivaallista isää joka päivä siitä, kohtaiset ongelmat ovat lisääntyneet. Työ on että olen päässyt pois siitä rääkistä, mitä se entistä vaativampaa, kun lapset ja vanhem- päiväkodissa on. Lapset ovat hoidossa kuin mat tarvitsevat tukea ja ohjausta aiempaa häkkikanalassa. Kauhea kiire, meteli ja ah- enemmän. Vaikuttavaa työtä voitaisiin to- taus. Ei ihme, että lapsista tulee levottomia, teuttaa 15–18 lapsen ryhmissä (3–6-vuo- toisiaan kiusaavia, pelokkaita, ahdistuneita tiaat). Tämän päivän säästöt maksetaan kor- tällaisissa ympäristöissä. Tehkää jotain näi- jaavina kuluina tulevaisuudessa moninker- den kaikkein pienimpien ja heikompien las- taisesti. Tämä on taloudellinen fakta, tutkittu ten hyväksi. Pitäisi olla pienemmät ryhmät. asia, mutta silti toimitaan väärin hetkellistä Henkilökunta pois tietokoneilta. Lasten kans- säästöä tavoitellen. Eettinen ristiriita ja las- sa pitäisi olla läsnä, kuunnella heitä ja puu- ten oikeuksien polkeminen voivat ajaa am- hata heidän kanssaan. Pois päivähoidosta mattilaisia ammatinvaihtoon, kuten on käy- koulumaisuus ja kiire. Lapsen pitäisi saada nyt minunkin kohdalla. ” olla huoleton, pieni ja heikko, joka saa myös hoidossa syliä ja lohdutusta. Lapsen pitää ”Onpa kiitollista, että nostetaan taas huoli saada leikkiä. Tuntuu siltä, että aikuiset pitää lasten hyvinvoinnista ja myös meidän am- ensin opettaa leikkimään, ennen kuin he pys- mattilaisten työolosuhteista tapetille. Kunnis- tyvät ohjaamaan lasta leikkiin. Leikki on hä- sa säästetään varhaiskasvatusasioissa repi- vinnyt nyky-yhteiskunnasta kaiken kilpailun mällä säästöt kentällä, ja vanhemmat eivät ja kiireen vuoksi.” halua tai uskalla kritisoida laatua. Olemme tiukilla. Tuskastuttaa lasten puolesta, koska ”Isossa ryhmässä välillä huomaa, että jollekin ammatillinen puoli ontuu kasvatustilanteissa lapselle ei ole tullut sanotuksi päivän aikana niin tilojen kuin ryhmäkokojenkin suhteen. kuin: ”syöppä reippaasti”, ”shhh”. Siitä on laa- tu kaukana.” Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 27
    • ”Tällä hetkellä meillä hoidon tarve on hyvin ”Olisi jo korkea aika saada lapsiryhmien ko-iltavoittoinen. Aikuisten määrä jakaantuu il- koja pienemmiksi. Lasten levottomuus ja pu-taan siten, että työvuoroja vaihdellaan päivit- heen häiriöt lisääntyvät vuosi vuodelta. Suuritäin, jotta suhdeluvut pysyvät lainmukaisina. lapsiryhmä saa aikaan paljon melua, kuuloJatkuva joustaminen on nykypäivää ja työ- kärsii, huomatuksi tuleminen yksilötasollavuorojen muuttuminen on erittäin haasteel- jää vähäiseksi ja vaikutukset heijastuvat vuo-lista perhe-elämänkin kannalta.” siksi eteenpäin.””Ryhmät ovat tällä hetkellä liian isoja. Lapset ”Päivähoito on nykyään ”hullulla” mallilla.eivät saa tarvitsemaansa huomiota riittäväs- Ryhmät ovat isoja ja henkilökuntaa liian vä-ti. Lasten on vaikea keskittyä puuhiinsa mete- hän. Pienryhmätoiminta on tämän hetkenlin vuoksi. Erityistä huomiota vaativia lapsia teema, jolla yritetään kompensoida ylisuuriaon useampia, aikuisena tuntee jatkuvasti riit- ryhmiä. Kuitenkaan se ei välttämättä toimitämättömyyttä yrittäessään huomioida las- pienten ryhmässä, jossa käsiä ja syliä tarvi-ten yksilölliset tarpeet. Jos lomien tai sairaste- taan paljon. Kaiken maailman iltakoulutuk-lun vuoksi lapsia on 15–16, eron huomaa sia ja -palavereja on paljon, joista emme saaheti. Lapset ovat rauhallisempia ja tulevat pa- edes lain mukaisia korvauksia, vaan ne kor-remmin nähdyiksi ja kuulluiksi yksilöinä. vataan tunti tunnista (samoin kuin muut yli-Laadukas päivähoito on sanahelinää. Hoito- työt). Tuntuu myös, että tietokoneen ääressähenkilökunta väsyy ja turhautuu, kun huo- istuminen on tärkeämpää kuin lasten kanssamaa, ettei voi toimia haluamallaan tavalla.” oleminen. Kaupungissamme on sijaiskielto, joten työkaverin sairastuminen tai vuosiloma”On väärin, jos ja kun päiväkodit ovat muut- on aina toisten selkänahasta pois. Edes pal-tumassa lasten säilytyslaitoksiksi. Joka pai- kattomiin lomiin ei välttämättä saada sijais-kassa toitotetaan kuinka lapsen olisi parempi ta. Tätä menoa henkilökunta näännytetään!”pienemmissä ryhmissä, mutta silti päättäjäteivät aja lasten asioita... Me kentällä emme ”Päättäjät tuijottavat liikaa täyttö- ja käyttö-useinkaan voi vaikuttaa asioihin, vaan ryh- prosentteja, unohdetaan helposti lapsi. Työn-mäkoot sanellaan ylemmältä taholta ja niihin tekijänä tunnen riittämättömyyttä siitä pys-suostutaan tai on suostuttava. Ihmetellään tynkö ja kerkeänkö vastaamaan päivän mit-miksi lapset eivät osaa enää keskittyä. Teem- taan jokaisen lapsen tarpeisiin. Minusta liianme itse jo pienille lapsille kiireen, kun tilat ei- helposti hyväksytään ja yleistetään se tilanne,vät salli ”hidastella” tai mennä omassa tah- että joka puolella on tiukkaa eikä oteta vas-dissa esim. wc, pukeutuminen. Seuraavienkin tuuta ja nousta barrikadeille lapsen puolesta.on päästävä. Ja äänten häly ympärillä rasit- Säästöjen taakse on helppo piiloutua.”taa niin lasta kuin aikuisia.” ”Kiitos tämmöisestä kyselystä! Toivottavasti laitatte asiaa myös eteenpäin!!!!”28 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • 4.5 Päivähoidon hallinnonalaVastaajilta kysyttiin minkä lautakunnan alai- Vastausten perusteella lautakunnilla onsuuteen päivähoito kuuluu kunnassa, jossa he mitä moninaisimpia nimiä. Edellä mainittu-työskentelevät. Noin puolet ilmoitti päivähoi- jen lisäksi tarjottiin lautakuntia kuten perus-don kuuluvan sivistyslautakunnan/ opetuslau- turva/perusturvalautakunta, hyvinvointipal-takunnan alaisuuteen ja yli kolmannes sosiaa- velut, sosiaali- ja hyvinvointipalvelut, varhais-li- ja terveyslautakuntaan, sosiaalilautakun- kasvatus-perusopetuslautakunta, kasvatus- jataan tai muuhun vastaavaan. Joka kymmenes opetuslautakunta, lasten ja nuorten lautakun-ei tiennyt mihin lautakuntaan päivähoito kuu- ta sekä lasten- ja nuorten elämänkaarilauta-luu. kunta. Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 29
    • 5 PohdintaaSelvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuin- ki lapset samaan aikaan hoidossa? Kuinkaka suurissa ryhmissä lapsia hoidetaan, mikä paljon on osa-aikaisia lapsia? Miten huolehdi-ryhmäkoon merkitys on lapsille ja aikuisille, taan siitä, että kaikki lapset eivät ole samaanmiten sijaisjärjestelyt toimivat sekä minkä aikaan paikalla? Kuka ottaa vastuun?lautakunnan alaisuudessa päivähoidon asiatovat kunnissa. Päivähoitoryhmän koolla on Lapsen oikeussuuri merkitys ja lapsia hoidetaan suurissakin laadukkaaseen päivähoitoonryhmissä. Niin kirjallisuudesta kuin vastauk-sistakin käy ilmi, että lapsen oikeudet eivät Päivähoidon ryhmät ovat kirjavia, haasteelli-aina toteudu, kuten ei myöskään lain ja ase- sia, hyvin erilaisia. Usein tulee esille se tosi-tuksen määräykset. asia, että lapset ovat haastavampia kuin aikai- Helsingin yliopiston psykologian professori semmin. Erityistä tukea tarvitsevat, maahan-Liisa Keltikangas-Järvinen painottaa, että päi- muuttajalapset ja lastensuojeluperheet tuovatvähoidon ratkaisut ovat yhteiskunnan ratkai- omat haasteet, erityispiirteet ja osaamisvaati-suja (Rotko 2009). Siihen on helppo yhtyä. muksetkin. Oman ulottuvuutensa tuo vuoro-Ryhmäkoot ja henkilökunnan määrä ovat po- hoito, vanhempien epäsäännöllinen ja keikka-liitikkojen päätettävissä. Vajauksia ei voi kor- luonteinen työ. Varahoitopaikkana oleminen,vata henkilökunnan pätevyydellä, eikä vajauk- osapäiväiset lapset, täyttö- ja käyttöasteet,sista pidä henkilökuntaa syyllistää. Kuntien kaikki vaikuttavat ryhmään tavalla tai toisella.päättäjillä ja virkamiehillä on ratkaiseva rooli Jokaisen lapsen tulee tulla nähdyksi jasiitä riippumatta onko nykyinen laki voimassa kuulluksi. Vastausten perusteella on selvää,vai ohjaako toimintaa uusi laki. He päättävät että jokainen lapsi ei tule nähdyksi ja kuulluk-minkälainen suhdeluku missäkin päiväkodis- si riittävällä tavalla ja henkilökunnalla ei olesa on voimassa ja miten sitä noudatetaan. riittävästi aikaa kaikille lapsille. Kyselyn vastaukset herättävät paljon kysy-Päiväkotiryhmien koot myksiä ja ajatuksia. Toteutuvatko lasten oi- keudet? Onko lapsen etu etusijalla? Miten hy-Vastauksista käy ilmi, että monissa päiväkoti- vin lapsen oikeudet tunnetaan? Miten ne vai-ryhmissä suhdeluku ylittyy joko vähän tai räi- kuttavat päätöksentekoon? Toteutuvatko lap-keästi. Eniten huolta herättää se, että alle sen oikeudet päivähoitolainsäädännössä ja3-vuotiaiden ryhmät saattavat olla todella uuden lain valmistelussa?suuria. Toinen huomiota herättävä asia on, Lain valmistelutyössä tulisi vieläkin laa-että ryhmissä, joissa on 13–16 alle 3-vuotiasta, jemmin kuulla päivähoidon henkilöstöä, lap-tulisi asetuksen mukaan olla vähintään 4 hoi- sen kehityksen muita asiantuntijoita ja lastento- ja kasvatustehtävässä olevaa aikuista. Perä- vanhempia. Kuntien heikon taloudellisen ti-ti 109 vastaajaa ilmoitti, että aikuisia on vain lanteen ei tule ohjata lain valmistelukeskuste-3! Mitä lukujen takaa paljastuu? Ovatko kaik- lua. Suunnitelmien ja päätösten tulee perus-30 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • tua tietämykseen ja ymmärrykseen lasten hy- jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tar-vinvoinnista, kehityksestä ja niihin vaikutta- peen. Työehtosopimuksissa on selvät mää-vista tekijöistä. Ajatus siitä, että koulujen räykset ylitöiden korvaamiseksi. Päivähoidontämän hetken ongelmat saattavat juontaa juu- ammattilaisten tulee vaatia työehtosopimuk-rensa päivähoitoon ja sen riittämättömiin re- sen mukaiset korvaukset tehdystä ylityöstä.sursseihin pitäisi pysäyttää miettimään ratkai- ”Tunti tunnista” ei ole asianmukainen eikä so-suja. Tämän päivän säästö on tulevaisuuden pimuksen mukainen korvaus.menoerä. Priorisointikeskustelu on varmasti Kaikissa päivähoidon yksiköissä ei käytetäpaikallaan. työvuorosuunnittelua. Työaikalain (605/1996) 38 §:n mukaan jokaiselle työpaikalle on laa-Vanhempien oikeus dittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työnte-laadukkaaseen päivähoitoon kijän säännöllisen työajan alkamisen ja päät- tymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työ-Myös vanhemmilla on oikeus olettaa, että am- vuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työnte-mattitaitoinen, sitoutunut ja jaksava henkilö- kijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistäänkunta hoitaa laadukkaasti ja turvallisesti hei- viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson al-dän lapsiaan. Useimmilla ainoa vaihtoehto kamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saalasten hoitoon on päivähoito. Vanhemmilla on muuttaa vain työntekijän suostumuksella taimyös hyvin erilaiset lähtökohdat ja erilaisen töiden järjestelyihin liittyvästä painavastatuen tarve. syystä.Henkilöstön jaksaminen ja oikeus Sijaistamiskäytännöttehdä laadukasta työtä Sijaisten saaminen niin äkillisiin kuin suunni-Henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvin- teltuihin poissaoloihin on usein vaikeaa. Asetusvointia ei voi sivuuttaa. Vain hyvinvoiva, kou- lasten päivähoidosta ei kuitenkaan mahdollistalutettu ammattihenkilöstö voi antaa laadukas- henkilökunnan poissaoloista johtuvaa poikkea-ta päivähoitoa, jossa lapsen etu ja hyvinvointi mista suhdeluvuista. Toimivien varahenkilöjär-ovat tärkeimmät. Ja vain riittävä määrä koulu- jestelmien luomiseen tulee panostaa.tettuja päivähoidon ammattilaisia pystyykäyttämään sitä koulutuksen ja kokemuksen Ammattitaitoinen henkilökuntatuomaa osaamista, jota lapset tarvitsevat jajota heidän kuuluu saada. Jokaisella työnteki- On tärkeää, että päiväkodeissa on koulutettu,jällä tulee olla oikeus tehdä parhaansa. ammattitaitoinen henkilökunta. On kuitenkin Kuten kyselyn vastauksista käy ilmi, sujuu virheellistä olettaa, että lisäämällä henkilös-päivähoidon arki pitkälti työvuorojoustojen tön ammattitaitoa voidaan lasten ja aikuistenvarassa. Päiviä pidennettäessä ja vuoroja vaih- välistä suhdelukua kasvattaa. Ammattitaitoadettaessa tulee kuitenkin noudattaa työaika- tulee lisätä ja siihen tulee panostaa, mutta senlain ja työehtosopimusten pykäliä. Työaika- ei tule vaikuttaa suhdelukuun tai ryhmien ko-lain (605/1996) 18 §:n mukaan ylityötä saa koon suurentavasti.teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten Kaikkien päivähoidon ammattilaisten eri-erikseen antamalla suostumuksella. Työnteki- tyisosaamista tulee arvostaa. Jokaisella am-jä voi kuitenkin antaa suostumuksensa mää- mattiryhmällä on oma erityinen osaamisalu-rätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, eensa. Lastenhoitajat/lähihoitajat ovat tervey- Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 31
    • denhuollon ammattilaisia. Heillä on koulu- Päivähoidon hallinnonalatuksensa puolesta kyky niin terveen kuinsairaankin lapsen havainnointiin, samoin eri- Päivähoito halutaan irrottaa kokonaisuudesta,tyinen terveyden edistämisen osaaminen. Päi- jossa sitä on kehitetty vuosikymmeniä. Lap-vähoidossa heillä on tärkeä rooli muun muas- sen hoidon, perheiden tukemisen ja vanhem-sa lääkehoidon osaajina. Mitä pienemmistä pien työssäkäynnin mahdollistajasta paino-lapsista on kyse sen tärkeämmäksi muodos- piste halutaan siirtää lapsen oikeudeksi var-tuu hoivan osuus. haiskasvatukseen. Kyse ei kuitenkaan ole vain Varhaiskasvatus vuoteen 2020 (2007) -ra- varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Pienenporttiin kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi päivä- lapsen elämässä hoiva ja kasvatus ovat erotta-hoidon henkilöstön koulutustason nostami- mattomat.nen ja osaamisen kehittäminen. Yksi keino Päivähoitoikäisten terveys- ja mielenter-tavoitteen saavuttamiseksi on lähihoitajien veysongelmat ovat lisääntyneet. Yhä useam-koulutuksen uudistaminen siten, että koulu- mat lapset tarvitsevat tehostettua hoitoa, kun-tuksessa on oma suuntautumisvaihtoehto var- toutusta ja ohjausta fyysisen tai psyykkisenhaiskasvatusikäisten lasten parissa toimiville. sairauden, vammaisuuden tai muun toiminta-Tämän suuntautumisvaihtoehdon suorittami- vajavuuden perusteella. Päivähoidon eräänäsen tulee olla kelpoisuusehtona varhaiskasva- tärkeänä tehtävänä, sosiaalihuoltoon kuuluva-tuksessa toimiville lähihoitajille. Tehy on esit- na hyvinvointipalveluna, on lapsen fyysisen,tänyt koulutuspoliittisissa teeseissään (Koski- psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ylläpito janen & Nordström 2010), että sosiaali- ja ter- edistäminen. Sosiaali- ja terveystoimen hal-veysalan perustutkinnon (lähihoitaja) rinnalle lintoa, yhteistyötä, työkäytäntöjä ja toiminta-tulee lisätä ammatillisen perustutkinnon ta- kulttuureja on voimakkaasti kehitetty päivä-soiset tutkinnot lastenhoitoalan tehtäviin. hoitoikäisten terveysongelmien ennaltaeh-Keskeistä on työelämän työtehtävien edellyt- käisemiseksi ja hoitamiseksi. Minkä lisäarvontämän, riittävän alakohtaisen osaamisen saa- hallinnonalan muuttaminen tuo tullessaan?vuttaminen. Yhteistyön kehittämistä painotetaan jatku- vasti. Sen sijaan että tehdään ratkaisuja, joissaEsimiehen asema toimiva päivähoidon toimintaympäristö riko- taan, tehdään mittavia lainsäädännön muu-Päivähoidon esimies on avainasemassa. Hen- toksia ja muita paljon rahaa vaativia muutok-kilökunnan riittävyys, ammattitaito ja jaksa- sia. Resurssit – niin ajalliset kuin taloudelli-minen ovat tärkeitä, kun pyritään laadukkaa- setkin – tulisi käyttää sosiaali- ja opetustoi-seen päivähoitoon. Esimiehen vastuulla on, men yhteistyön kehittämiseen, jolla taataanettä päiväkodissa on riittävä, asianmukaisen toivottu lapsen oikeus varhaiskasvatukseen,koulutuksen omaava henkilökunta. Esimies osana yhtenäistä oppimispolkua. Lapselle onvastaa työyhteisön hyvinvoinnista ja henkilö- varmasti yhdentekevää minkä ministeriönkunnan jaksamisesta. Esimiehen vastuulla on alaisuudessa päivähoito toteutetaan. Oleellistaviedä omalle esimiehelleen tietoa mahdollisis- on, että hoivan, kasvatuksen ja opetuksenta puutteista ja suhdeluvun ylittymisestä. Esi- suhde on oikea ja lapsen tarpeista lähtöisin.miehen tulee mahdollistaa paras mahdollinen Pitkän tähtäimen huoli on se, että päivähoitopäivähoito ja jokaisen työntekijän mahdolli- ”koulumaistuu” hoivan ja leikin kustannuk-suus tehdä parhaansa. sella.32 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • 6 JohtopäätöksetTehyn mielestä päivähoitoa tulee kehittää osa- muutosta tulisi tehdyt ratkaisut arvioida jana sosiaalipalvelujärjestelmää, jossa päivähoi- sen perusteella arvioida tulevia päätöksiä.don tehtävänä on lapsen kokonaisvaltainen Selvitys ei anna tyhjentäviä vastauksia ryh-hyvinvoinnin edistäminen ja perheen tukemi- mäkokoihin, mutta vahvistaa sen, että lapsianen lasten kasvatuksessa. Yhteistyötä eri hal- hoidetaan suurissakin ryhmissä. Se kertoolinnonalojen välillä tulee korostaa ja kehittää henkilökunnan näkökulman siihen, mitä arkisiten, että kaikissa ratkaisuissa ja toimissa ko- päiväkodeissa oli vuonna 2010. Niin monirostuu lapsen näkökulma ja etu. Ratkaisu päi- päivähoidon ammattilainen, vanhempi ja las-vähoidon palveluiden parantamiseen ei ole ten kehitykseen perehtynyt ammattilainen eihallinnollisen aseman muuttaminen. Sen si- voi olla väärässä vaatiessaan lapsille päivähoi-jaan huomio tulisi kiinnittää entistä enem- toon pienempiä ryhmiä, matalampia suhdelu-män sosiaalitoimen edellytyksiin toteuttaa ja kuja ja enemmän aikaa lapsille!kehittää päivähoitoa. Ennen hallinnonalanTehy edellyttää kehityksestä - vaihtoehto varhaiskasvatusikäisten lasten parissa toimiville Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 33
    • LähteetAmerican Academy of Pediatrics, American National Resource Center for Health and Safe- Public Health Association, National Re- ty in Child Care. 2002. 13 Indicators of source Center for Health & Safety in Child Quality Child Care: Research Update.2002. Care. 2002. Caring for Our Children. Na- University of Colorado, USA. tional Health and Safety Performance Paunio, R-L. 2004. Päiväkotipaikkojen täyttä- Standards: Guidelines for Out-of-Home minen päivähoitoasetuksen vastaisesti / Child Care. USA. Överbeläggning av daghem i strid medAsetus lasten päivähoidosta 239/1973. Finlex® dagvårdsförordningen. Oikeusasiamiehen - valtion säädöstietopankki ratkaisu. 31.8.2004. Dnro 1147/4/02.Honkalampi, T., Koskinen, M-K. & Leppälam- Paunio, R-L.2008. Hoito- ja kasvatushenkilös- mi, O. 2006. Silmät selässäkin. Tehyn päi- tön mitoitus päiväkodissa. Oikeusasiamie- vähoitoselvitys. Tehyn julkaisusarja B: sel- hen ratkaisu. 26.2.2008. Dnro 1787/4/06. vityksiä 5/2006. Multiprint Oy, Helsinki. Petäjäniemi, T. & Pokki, S. 2010. Selvitys päi-Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila-Haapakoski, vähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta S. & Nivala, V. 1998. Päivähoidosta var- valtionhallinnossa. STM, OPM. haiskasvatukseen. Gummeruksen kirja- Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjel- paino Oy, Jyväskylä. ma. 2011.Kalliala, M. & Sajaniemi, N. 2009. Osaava var- Rotko, L. 2009. Taimet tiukoilla tarhassa. Tu- haiskasvatus tärkeä lapsen aivojen kehi- run Sanomat. Viitattu 22.2.2009 http:// tykselle. Helsingin Sanomat. Viitattu www.ts.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4: 4.4.2009 http://www.hs.fi/tulosta/HS- 12:0:1:0,104:12:594967,1:0:0:0:0:0 20090404SI1MA01ko9 Saarsalmi. O. (toim.). 2008. Päivähoidon tur-Koskinen, M-K. & Nordström, S. 2010. Tehyn vallisuussuunnittelu. Stakes ja Sosiaali- ja koulutuspoliittiset teesit 2009–2013. Te- terveysministeriö. Oppaita 71. Gummerus hyn julkaisusarja F1/10. Multiprint Oy, Kirjapaino Oy, Vaajakoski. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2005. Infektio-Laki lasten päivähoidosta 36/1973. Finlex® - riskin vähentäminen päivähoidossa. Sosi- valtion säädöstietopankki. aali- ja terveysministeriön oppaitaLapsiasiavaltuutetun toimisto. 2009. Lasten 2005:28. Yliopistopaino, Helsinki. varhaisten vuosien palveluista parempi ko- Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Lasten konaisuus. Lapsiasiavaltuutetun toimiston päivähoidon tilannekatsaus. Syyskuu 2005. julkaisuja 2009:3. Aksidenssi Oy, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiäLapsiperheiden Etujärjestö ry:n adressi. Vii- 2006:16. tattu 13.8.2010. http://www.adressit.com/ Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007a. Varhais- paivahoidon_ryhmakoot kasvatus vuoteen 2020. Varhaiskasvatuk-Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. 2007. sen neuvottelukunnan loppuraportti. So- Edita Prima Oy, Helsinki. siaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:72.34 Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys
    • Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007b. Kunta- lasten asemasta, oikeuksista ja päivähoi- tiedote 9/2007. Helsinki. don tilasta kotikunnassa?Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Varhais- Työaikalaki 605/1996. Finlex® - Valtion sää- kasvatuksen uudistamisen linjauksia. Var- döstietopankki haiskasvatuksen neuvottelukunnan jaosto Ukkonen, A. 2007. Varhaiskasvatuksesta kaik- varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämi- ki alkaa. Suomen Kulttuurirahasto. Viitat- seksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, selvi- tu 12.1.2011 http://www.skr.fi/default. tyksiä 2009:28. asp?docId=15490TNS-gallup. 2009. Lapsen asema ja oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Viitattu 2009: Mitä lasten vanhemmat, LTO-yhdys- 14.8.2010 http://www.lapsiasia.fi/lapsen_ henkilöt ja kunnalliset päättäjät ajattelevat oikeudet Ihmeiden tekijät: Päivähoidon ryhmäkokoselvitys 35
    • www.tehy.fi Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattijärjestö. Tehyn tehtävänä on: ● valvoa ja parantaa jäsentensä taloudellista asemaa, ● valvoa ja parantaa palvelussuhteen ehtoja ja ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja, ● toimia työolosuhteiden kehittämiseksi ● osallistua koulutuksen, ammattitaidon ja terveyden- ja sosiaalihuollon kehittämiseen ● jäsenten keskinäisen yhteenkuuluvuuden lisääminenTehyläiset toimivat kaikentasoisissa tehtävissä sekä julkisella ettäyksityisellä sektorilla.Tehy yhdistää terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneet ja alalleopiskelevat yhteiseen ammatti- ja etujärjestöön. Tehyyn kuuluu yhdeksänammatillista yhteistyöjäsenjärjestöä sekä ammatillisia jaostoja, jotka edistä-vät jäsentensä ammatillista toimintaa.Tehyn toiminnan perustana on noin 300 ammattiosastoa, jotka hoitavatmm. paikallista edunvalvontaa. Ammattiosastot yhdistävät saman työn-antajan palveluksessa olevat ja saman alueen tehyläiset. Kaikki tehyläisetkuuluvat ammattiosastoihin tai Tehyn opiskelijayhdistykseen.Tehyn jäsenmäärä on 150 000. Tehyyn kuuluu mm. bioanalyytikoita,ensihoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia, kätilöitä, laboratoriohoitajia,lastenhoitajia, lähi- ja perushoitajia, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia,mielenterveyshoitajia, osastonhoitajia, röntgenhoitajia, sairaanhoitajia, suu-hygienistejä, terveydenhoitajia, toimintaterapeutteja ja ylihoitajia.Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. Järjestäytymisastehoitoalalla on korkea ja noin 90 % työssä olevista kuuluu ammattiliittoon.Yli 70 % jäsenistä työskentelee kuntien, kuntainliittojen tai kuntayhtymienpalveluksessa.Tehy ry I Postiosoite: PL 10, 00060 Tehy I Puhelinvaihde (09) 5422 7000Käyntiosoite: Järjestötalo I, Asemamiehenkatu 4, Itä-Pasila, Helsinki I www.tehy.fi
    • Ihmeiden tekijät ”Isossa ryhmässä huomaa välillä, että lapselle ei ole tullut sanotuksi päivän aikana kuin: Syöppä reippaasti tai shhh… Siitä on laatu kaukana.” Tehyn ja Suomen Lastenhoitoalan Liiton tekemä kysely päivähoidon ammattilaisille osoittaa, että päi- vähoitoasetuksen suhdeluvut ylittyvät reippaasti. Suurin huoli on alle 3-vuotiaiden ryhmistä, joissa lap- sia on paljon ja hoitajia liian vähän. Suuret ryhmät ovat meluisia. Niissä syntyy usein konflikteja ja lap- sen yksilöllinen kohtaaminen jää vähäiseksi. Päivähoidon laatuun vaikuttavat ryhmäkoon ja lapsi-aikui- nen-suhdeluvun lisäksi hoitosuhteen pysyvyys ja hoitoajat. Arki päiväkodeissa sujuu työvuorojoustojen varassa. Osaavan, innostuneen ja koulutetun henkilöstön jaksamista koetellaan, jos ulkoiset puitteet, työsuhteen ehdot ja kuntien taloudellinen tilanne eivät tue ammattitaitoista työntekoa. Henkilöstön ylityöt korvataan ”tunti tunnista” työehtosopimuksen vastai- sesti ja varahenkilöjärjestelmät ovat riittämättömiä. Tehyn mielestä henkilöstöä tulisi kuulla vielä enemmän uuden varhaiskasvatuslain valmistelutyössä, vaikka ryhmäkoot ja henkilökunnan määrä ovat poliitikkojen päätettävissä. Päivähoitoa on kehitettävä osana sosiaalipalvelujärjestelmää. Ratkaisu palveluiden parantamiseksi ei ole hallinnollisen aseman muuttaminen. Oleellista on, että hoiva, kasvatus ja opetus lähtevät lapsen tarpeista. Tehyn julkaisusarja Tehyn selvitykset internetissä: www.tehy.fi/selvityksetTehy ry PL 10, 00060 Tehy, Finland puh/tel +358 9 5422 7000 fax +358 9 6150 0278 www.tehy.fi