Your SlideShare is downloading. ×
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus

1,606

Published on

Sosiaali- ja terveydenhuollon …

Sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattihenkilöt lukujen takana

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
1,606
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. TEHYN JULKAISUSARJA 2 12 B S E LV I T Y K S I Ä Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt lukujen takana”Henkilöstömitoitus on laajempi kuin yksi lukuarvo!” n Tuulariitta Ruontimo
  • 2. TEHYN JULKAISUSARJA B: 2/12 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollonammattihenkilöt lukujen takana Tuulariitta Ruontimo”Henkilöstömitoitus on laajempi kuin yksi lukuarvo” Tehy ry
  • 3. Tuulariitta RuontimoHenkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus Tehyn julkaisusarja B: 2/2012 Tehy ry ISBN 978-951-9172-04-1 Painopaikka: Multiprint Oy, Vantaa 2012
  • 4. LukijalleKeskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetun ammattihenkilöstön saatavuudesta, riittä-vyydestä ja osaamisesta on käynyt vilkkaana. Väestön ikääntymisen on ennustettu lisäävän pal-velun ja sitä tuottavan henkilöstön tarvetta seuraavien vuosikymmenten aikana, kun suuret ikä-luokat tulevat eläkeikään. Työssä käyvän väestön osuus pienenee ja huoltosuhde muuttuu nega-tiiviseksi. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvava työvoimatarve turvataan ja muodostetaanhoito- ja hoivapalveluista vetovoimainen työala?Kun elinikä pitenee, terveen ja toimintakykyisen elinajan osuus kasvaa. Vain osa tarvitsee ras-kainta hoitoa tai hoivaa, jotka sijoittuvat pääasiallisesti kahdelle viimeiselle vuodelle. Ikäänty-neen väestön ekonominen asema on oleellisesti aikaisempaa parempi. Eläke mahdollistaa jo ny-kyisellään elintason ja kohtuullisen kulutuksen ylläpitämisen sekä palvelujen ostamisen.Henkilöstön näkökulmasta vetovoimaisia ovat ne työalat ja työpaikat, joilla ammattihenkilö voitoimia itsenäisesti koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Niissä arvostetaan ammattityötä, jonkatekemiseen on kohtuulliset edellytykset. Työntekijät palkitaan oikeudenmukaisesti ja heitä onriittävästi. Käyttäjän kannalta laadukas ja hyvä palvelu toteutetaan ammattitaidolla yksilöllisestieivätkä kustannukset ylitä käyttäjän maksukykyä. Palvelua on lisäksi saatavilla tarvittaessa, silläsen tarve vaihtelee, yksilötasolla nopeastikin. Palvelujen tuottamisessa henkilöstö on aina pää-osassa. Hyvää palvelua ei synny ilman asiantuntevaa ja osaavaa henkilöstöä, joka on oikeassasuhteessa palvelun tarpeeseen. Toteutuuko palveluissa riittämättömyyden kauhuskenaario vaihallittu tulevaisuuden visio?Pohdinnoista syntyi tarve selvittää henkilöstömääriä, -mitoituksia ja -rakenteita sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluissa sekä kansainvälisen ja kansallisen kirjallisuuskatsauksen muodossaettä tehdä niihin perustuvia päätelmiä. Kiitän lämpimästi kaikkia selvitystyöhön osallistuneita:Marja-Kaarina Koskista ja Kirsi Markkasta kannustuksesta ja asiaan liittyvistä syvällisistä kes-kusteluista, Mervi Flinkmania kirjallisuuskatsauksen kokoamisesta, Tuija Kinnunen-Moilastaeditoinnista sekä kaikkia muita saamastani tuesta. Ilman laajaa yhteistyötä tämä selvitys ei olisisyntynyt.Toivon, että henkilöstömitoitusselvityksestä on hyötyä kehittämistyössä ja ajankohtaisissa orga-nisaatiomuutoksissa. Toivon, että siitä löytyy toimijoillemme perusteluja paikallisissa muutosti-lanteissa. Lukujen takana on aina ihmisiä, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvät sosiaali-ja terveydenhuollon hyvät palvelut. Helsinki, toukokuussa 2012 Tuulariitta Ruontimo Asiantuntija, ThM Tehy 3
  • 5. TiivistelmäHenkilöstön minimimitoituksia eri potilas- ta. Lukuarvoon perustuva henkilöstön mitoi-ryhmille tai organisaatioille on tutkimustie- tusnormi voi myös rajoittaa moniammatilli-don perusteella vaikea tarkasti määritellä. sesti toteutettavan palvelun tarkoituksenmu-Henkilöstömitoituksen lukuarvo ei yksinään kaisuutta.takaa palvelujen laatua. Tarkoituksenmukai- Tehyn tavoitteena on turvata ammattihen-nen mitoitus huomioi palvelutarpeen muu- kilöstön määrä ja rakenne suositusta velvoit-tokset terveydenhuollon kompleksisessa toi- tavammin iäkkään henkilön palveluissa jamintaympäristössä sekä asiakkaan tarpeet suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen ja toi-joustavasti. mintakykyyn. Henkilöstömitoitus ei ole erilli- Henkilöstömitoituksen käsite on vakiintu- nen eikä irrallinen lukuarvo, vaan näkökul-maton: sitä käytetään kuvaamaan sekä palve- man on laajennuttava asiakkaan palvelutar-lun tuottamisen kokonaishenkilöstön määrää peen kokonaisuuteen. Hyvän hoitotuloksenettä välittömään hoitotyöhön osallistuvaa tuottaa henkilöstö, joka on ammatillisesti riit-koulutettua hoitohenkilöstöä. Mitoitusten las- tävästi koulutettu. Mitoituksessa otetaan huo-kentatavat eivät ole yhteismitallisia. Siksi or- mioon henkilöstömäärä ja -rakenne, asiakkai-ganisaatioiden ja palveluntuottajien ilmoitta- den hoidon tarve, toimintaympäristö ja hoito-mia lukuja ei voi luotettavasti vertailla. työn tulokset. Tavoitteen toteuttamiseksi Tehy Tutkimusten mukaan ei ole perusteltua on kannattanut välittömään hoitotyöhön osal-asettaa ehdottomia rajoja sille, kuinka monta listuvan henkilöstön tarkempaa säätelyähoidettavaa yhtä hoitajaa kohden on. Lakisää- STM:n asetusvaltuutuksella.teiset minimimitoitussäädökset hoitajamää- Tämän selvityksen tarkoituksena on perus-ristä ovat muissa maissa parantaneet tilannet- tella hoidossa tarvittavien henkilöstövoimava-ta, mutta ne velvoittavat pienempään hoitaja- rojen käyttöä. Selvitys toimii apuna ja ohjee-määrään potilasta ja yksikköä kohden kuin na, kun laaditaan määrällisiä, rakenteellisiaSuomen nykyiset suositukset. Määrällinen yh- sekä koulutukseen ja ammatilliseen toimin-den lukuarvon henkilöstömitoitus ei huomioi taan perustuvia henkilöstösuunnitelmia. Eri-riittävästi väestörakenteesta, terveyseroista tai tyisen ajankohtaiseksi keskustelun henkilös-sosiaalisista ongelmista johtuvia palvelutar- tömitoituksista tekee valmistelussa oleva Lakipeita. Pysyvien vähimmäismitoitusten taus- ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveyden-talla on oletus, että terveydenhuollon kon- huollon palveluiden turvaamisesta (vanhus-teksti pysyy samana, vaikka hoitoteknologiat, palvelulaki).tuotantotavat tai potilaiden tarpeet muuttu-vat. Palvelumuotojen sisältöä ei ole määritelty Asiasanat: henkilöstömitoitus, hoidon javaltakunnallisesti ja tilastotieto on puutteellis- palvelun tarve4 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 6. SammandragPå basis av forskningsresultat är det svårt att statistiken är bristfällig. På numeriska värdenexakt definiera personalens minimidimensio- baserad norm för personaldimensioneringnering för olika patientgrupper eller organisa- kan dessutom begränsa ändamålsenlighetentioner. Enbart numeriska värden i personaldi- hos service som utförs multiprofessionellt.mensioneringar garanterar inte kvaliteten på Tehys syfte är att säkerställa den utbildadetjänsterna. En ändamålsenlig dimensionering personalens antal och struktur på ett mer för-beaktar smidigt både ändringarna i servicebe- pliktande sätt än rekommendationen vad gäl-hovet inom hälsovårdens komplexa verksam- ler service för äldre personer och i relation tillhetsmiljö och klienternas behov. klienternas servicebehov och funktionsförmå- Begreppet personaldimensionering är inte ga. Personaldimensionering är inte ett separatetablerat; det används både för att beskriva eller fristående numeriskt värde, utan per-den totala personalmängden för tjänstepro- spektivet måste breddas till att omfatta klien-duktionen och den utbildade vårdpersonalen tens servicebehov som helhet. Ett gott vårdre-som deltar i det omedelbara vårdarbetet. Sät- sultat produceras av personal som har till-ten att räkna dimensioneringarna är inte räcklig yrkesutbildning. I dimensioneringenkommensurabla. Därför kan man inte tillför- beaktas personalantal och -struktur, och kli-litligt jämföra de siffror som organisationerna enternas vårdbehov, verksamhetsmiljö och re-och tjänsteproducenterna redovisar. sultaten av vårdarbetet. För att uppnå målet Enligt undersökningar är det inte befogat har Tehy förespråkat att personalen som del-att sätta absoluta gränser för hur många pa- tar i det omedelbara vårdarbetet regleras nog-tienter en skötare skall sköta. Lagstadgade be- grannare med SHM:s förordningsbemyndi-stämmelser för minimidimensionering av an- gande.talet vårdare har i andra länder förbättrat situ- Syftet med denna utredning är att motiveraationen, men de förpliktar till mindre antal användningen av de personalresurser som be-vårdare per patient och enhet än de nuvaran- hövs i vårdarbetet. Utredningen tjänstgör somde rekommendationerna i Finland. En kvanti- hjälp och vägledning då man utarbetar kvan-tativ personaldimensionering som anger ett titativa, strukturella och på utbildning och yr-numeriskt värde beaktar inte i tillräckligt hög kesverksamhet baserade personaldimensio-grad servicebehov som baserar sig på befolk- neringar. Debatten om personaldimensione-ningsstruktur, hälsoskillnader eller sociala ringar är speciellt aktuell på grund av bered-problem. Bakom permanenta minimidimen- ningen av Lagen om tryggande av tillgångensioneringar ligger ett antagande att hälsovår- till social- och hälsovårdstjänster för äldredens kontext förblir detsamma trots att vård- personer (äldreomsorgslagen).teknologier, produktionsmetoder eller patien-ternas behov förändras. Innehållet i service- Nyckeord: personaldimensionering, beho-formerna har inte definierats på riksnivå och vet av vård och service Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 5
  • 7. Sisällys1. Johdanto 82. Väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden palvelut Suomessa 11 2.1 Määrä kasvaa 11 2.2 Palvelujen järjestäminen 123. Henkilöstömitoituksen ja henkilöstörakenteen yhteys hoidon laatuun 15 3.1 Ulkomaisia tutkimuksia 15 3.2 Kotimaisia tutkimuksia 164. Henkilöstömitoituksen yhteys työhyvinvointiin 185. Kansainvälisistä henkilöstömitoituksista 196. Henkilöstömitoituksen määrittelyä 217. Potilaiden hoitoisuus ja sen mittaaminen 23 7.1 RAVA 23 7.2 RAI 23 7.3 Rafaela 248. Henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut 259. Hoitohenkilöstön mitoitukset Suomen lainsäädännössä ja suosituksissa 26 9.1 Terveydenhuollon hoitohenkilöstön mitoitukset 26 9.2 Sosiaalialan henkilöstön mitoitukset 2710. Valtakunnallinen ikäihmisten palveluiden laatusuositus ja henkilöstömitoitus 28 10.1 Henkilöstömitoituksen sisältö laatusuosituksessa 28 10.2 Henkilöstömitoituksen laskeminen 2911. Ikäihmisten hoidon valvonnasta 3112. Aluehallintoviraston huomautuksia mitoitukseen 3313. Pohdinta ja Tehyn näkemykset 34LÄHTEET 38LIITTEET 44 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 7
  • 8. 1 JohdantoKaikissa kehittyneissä maissa väestön ikära- husten hoito- ja asumispalveluihin. Sosiaali-kenne on muuttumassa merkittävästi. Työ- ja terveysministeriö arvioi, että toimialalleikäiset vähenevät, koska syntyvyys on alentu- avautuu pääosin eläköitymisen myötä noinnut viimeisten vuosikymmenien aikana. 200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.Tämä kehitys johtaa huoltosuhteen epäedulli- Kevan (ennen Kuntien eläkevakuutus) tilastotseen muutokseen. Eliniän pidentyessä lisään- vahvistavat suurta eläkepoistumaa: vuonnatyvät kuitenkin erityisesti toimintakykyiset 2008 vakuutettuina olleista sairaanhoitajistavuodet. Iäkkään väestön määrällinen kasvu siirtyy vuosina 2010–2030 eläkkeelle puoletvaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kus- (49,7 %), perus- ja lähihoitajista yli puolettannuksiin vähemmän kuin terveyttä ja toi- (60,5 %) ja osastonhoitajista jopa 79,8 % (Hal-mintakykyä kohentava kehitys. Palvelutarjon- meenmäki 2009). Luvut perustuvat tilastoistanan vaatimus- ja laatutaso kasvavat ja palve- johdettuun laskennalliseen ennustearvioon.luilta edellytetään uusiutumista, yksilöllisiä Henkilöstön merkitys laadukkaan palvelunratkaisuja ja joustavaa sovellettavuutta. Myös tuottamisessa on kiistaton. Tärkeä laadun ra-lääketieteen ja sairaanhoidon tekninen kehi- kenteellinen edellytys on sellainen henkilöstö-tys tuonee kaikenikäisille kansalaisille uusia mitoitus, joka huomioi määrän lisäksi henki-hoitomahdollisuuksia, jotka laajentavat vaih- löstön koulutustason ja eri ammattiryhmättoehtoja, mutta myös lisäävät kustannuksia. sekä asiakkaiden/potilaiden hoidon tarpeen. Perustuslain mukaan julkisen vallan on Henkilöstömitoituksen ja rakenteen yhteysturvattava kansalaisille riittävät sosiaali- ja hoidon laatuun on osoitettu useissa tutkimuk-terveydenhuollon palvelut ja edistettävä ter- sissa, joissa vahvimmat näytöt kohdistuvatveyttä. Taloustilanne asettaa rajat sille, miten potilasturvallisuuteen, potilasvahinkoihin, in-kunnat itsehallinnon puitteissa velvoitteensa fektioiden määrään ja lyhentyneeseen hoito-täyttävät. Kuntarakenneuudistuksissa ja kai- aikaan sairaalassa. Useimmissa tutkimuksissakissa toiminnoissa on pyrittävä löytämään henkilöstömitoitus todetaan laajaksi syy- jakustannustehokkaita ratkaisuja. Palveluvaltai- seuraussuhteeksi, jota ei voi kuvata yhdelläsessa sosiaali- ja terveystoimessa tarvitaan määrällisellä mitoitusluvulla. Mitoitukseensellaisia toimintamalleja, joissa asiakas/käyt- vaikuttavia tekijöitä ovat hoidettavien määrä,täjälähtöinen palvelu toteutuu ja henkilöstön palvelutarve ja hoitoisuus sekä henkilöstönlisäystarve minimoituu. Tämä kehityssuunta osaaminen ja ammattirakenne.on yleensä saavutettavissa, kun palveluproses- Henkilöstömitoituksen käsitemäärittely eisit ovat sujuvia ja tarkoituksenmukaisia. ole vakiintunutta eikä se kansainvälisesti tai Sosiaalihuollon lainsäädännön uudista­ kansallisesti noudata johdonmukaisesti samo-mista pohtiva työryhmä (STM 2010:19) on ar­ ja linjauksia. Tutkijat määrittelivät käsitteenvioinut, että sosiaalipalveluiden työvoimatar- melko väljästi tutkimuksissaan. Tämän selvi-ve kasvaa voimakkaasti seuraavan 20 vuoden tyksen hoitotyötaustaiset tutkijat sisällyttivätaikana. Lisätarve kohdistuu lähes täysin van- määrän ohella myös muita laatutekijöitä hen-8 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 9. kilöstömitoitukseen, kun muilla mitoitus pe- denhuollon ammatillinen koulutus sekä pe-rustui ainoastaan henkilöstön määrään. Hen- rus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa han­kilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, että riit- kittua gerontologista asiantuntemusta. Henki-tävät tiedot ja taidot omaava henkilöstö tuot- löstön työhyvinvoinnista, -terveydestä ja -tur-taa määrällisesti ja laadullisesti asianmukaiset vallisuudesta on huolehdittava.palvelut. Toisella tavalla ilmaistuna henkilös- Palveluihin ja hoitoon tarvitaan jatkossatömitoitus on kannanotto sekä palvelun tuot- enemmän koulutettua hoitohenkilöstöä, jottatamiseen tarvittavan henkilöstön määrään ikääntymisestä johtuva hoitotarpeen lisäysettä koulutusrakenteeseen. Määritelmissä to- voidaan korvata. Terveydenhuollon työpaik-detaan myös, ettei henkilöstön mitoitusta voi kojen vetovoimaisuus, osaajien rekrytoinnintarkastella irrallaan tehtävän työn kohteista onnistuminen ja hoitohenkilöstön pysyminentai tavoitteista. oman alan työssä ovat keskeisiä haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- 2010-luvulla (Meretoja & Koponen 2008).mitoituksen tasoa ja rakennetta koskevien Riittävä mitoitus eli työn edellyttämä henki-päätösten tulisi aina olla näyttöön perustuvia löstö työpaikoilla myös houkuttaa kouluttau-(Partanen 2002). Hoitotyössä esimiehet ja tumaan hoitoammatteihin ja pysymään alallajohtajat tekevät sekä strategisia että päivittäis- (Pitkäaho 2011).toiminnan päätöksiä, jotka koskevat riittävää Sairaan- ja terveydenhoidon ammatti- jahenkilöstömäärää ja työpanosten tarkoituk- koulutusrakenteet eivät vastaa toisiaan erisenmukaista käyttöä. Henkilöstöpäätösten maissa. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuol-valmistelu ja toimeenpano edellyttävät vank- lon ammattihenkilöstöön kuuluvilta edellyte-koja perusteluja: seurantamenetelmiä, huolel- tään jokin laillistettu tai nimikesuojattu, kou-lista nykytilan arviointia sekä siitä johtuvia lutukseen perustuva ammattitutkinto. Tutkin-suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. toja on useita, joista vain osalle löytyy vastaa- Kansainvälisiä kokemuksia tulkittaessa ja vuus muista maista. Esimerkiksi USA:ssa jatutkimustuloksia sovellettaessa on muistetta- Kanadassa sairaanhoitajat ovat hoitohenkilös-va, että palvelujärjestelmät ovat maittain var- tön suurin ryhmä. Sairaanhoitajien ammatti-sin erilaiset, varsinkin ikääntyneen väestön pätevyys voi olla porrastettua nimikkeen pe-sairaanhoidon ja muiden palveluiden tuotta- rusosan muuttumatta. Useissa maissa vallitse-misessa. Suomalaista verorahoitteista ympäri- van hoitokulttuurin mukaisesti ikäihmistenvuorokautisen hoidon organisaatiota vastaa- päivittäistoiminnan avustavista tehtävistä vas-vaa, kattavaa hoitomuotoa ei löydy muualla taavat suurelta osalta perhe ja suku. Nämä toi-vanhusten pitkäaikaishoidosta. Muissa Poh- mivat siis huolenpitotehtävissä ja ammatilli-joismaissakaan vanhustenhoito ei ole samalla nen hoivakäsite on tuntematon.tavalla yhteiskunnan vastuulla kuin Suomes- Tämän selvityksen tarkoituksena on perus-sa, vaikka se hyvinvointivaltion ydintehtäviin tella hoidossa tarvittavien henkilöstövoimava-sielläkin kuuluu. rojen optimaalista käyttöä Suomessa, sosiaali- Vanhuspalveluissa on tavoitteena ihmisar- ja terveydenhuollon palveluketjun toimin-voinen ikääntyminen ja tarpeen mukainen noissa, kirjallisuuden, tutkimusten ja raport-laadukas hoito sekä hyvä elämä hoidettavalle tien avulla. Selvityksessä on käytetty myösja hoitajalle. Ikäihmisten hoitohenkilöstön on kansainvälisiä tutkimuksia ja hyödynnettyoltava osaavaa ja määrällisesti riittävää. Kai- niistä saatuja tuloslinjauksia. Selvitys toimiikilla välittömään hoitotyöhön osallistuvilla apuvälineenä tai ohjeena, kun laaditaan so­työntekijöillä on oltava sosiaali- ja/tai tervey- siaali- ja terveystoimen palveluissa määrälli- Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 9
  • 10. siä, rakenteellisia sekä koulutukseen ja amma- oleva laki, joka turvaa iäkkäälle henkilölle so-tilliseen toimintaan perustuvia henkilöstö- siaali- ja terveydenhuollon palvelut vanhustensuunnitelmia. Keskustelun henkilöstömitoi- hoidon ja palvelujen toimintaympäristöissä.tuksesta tekee ajankohtaiseksi valmistelussa10 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 11. 2 Väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden palvelut SuomessaVäestö Suomessa ikääntyy nopeasti, mutta dun kehittäminen on keskeisessä roolissa kai-eliniän pidentyessä lisääntyvät nimenomaan killa työpaikoilla (Parkkinen 2007, Mäkitalotoimintakykyiset eivätkä raihnaiset vuodet. ym. 2010, Lassila ym. 2011).Koska odotettavissa oleva toimintakykyinenaika on lisääntynyt enemmän kuin elinaika,on toimintarajoitteisten elinvuosien odote 2.1 Määrä kasvaajopa hieman vähentynyt (Parkkinen 2007).Vanhemmat ikäluokat säilyvät terveempinä ja Kaikissa EU-maissa väestön ikärakenne onomatoimisempina nykytilannetta pidempään. muuttumassa merkittävästi. Työikäiset vä-Lisääntynyt palveluntarve koskee iäkkäämpää henevät, koska syntyvyys on alentunut. Elin-väestön osaa kuin ennen. Kansalaiset ovat ikä on pidentynyt ja vanhuuseläkeläisten mää-hoito- ja hoivapalveluiden suhteen laatutietoi- rä kasvaa. Euroopan maista juuri Suomella ar-sempia ja osaavat vaatia palveluilta vaikutta- vioidaan olevan vuonna 2030 epäedullisinvuutta nykyistä painokkaammin. huoltosuhde, jossa 100 työikäistä kohti on 73 Eliniän pidentyessä kansansairauksien huollettavaa (Nieminen 2005).määrän kasvu saattaa lisätä hoidon tarvetta Kehittyneiden teollisuusmaiden joukossatoimintakyvyn kohentumista voimakkaam- vain Japanissa ikärakenteen muutos on no-min. Palvelu- ja hoivatarve kasvavat ja toimin- peampaa kuin Suomessa (Mäkitalo ym. 2010.)tarajoitteisten määrä pysyy korkeana, vaikka Tilastokeskus arvioi, että yli 65-vuotiai­ en dkansalaiset on haastettu huolehtimaan tervey- osuus nousee vuoteen 2040 mennessä nykyi-destään pitkäjännitteisemmin. Terveyden ja sestä 17 prosentista 27:een ja vuoteen 2060toimintakyvyn kehitys vaikuttaa sosiaali- ja mennessä 29 prosenttiin. Eläkeikäisten eli 65terveysmenojen kustannuspaineisiin enem- vuotta täyttäneiden ja vanhempien määrämän kuin iäkkäiden määrän kehitys sinänsä l ­ähes kaksinkertaistuu nykyisestä 905 000:sta(HE 90/2010 vp). 1,79 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ( ­ Tilastokeskus 2009). Valtiovarainministeriönheikkenee ja pienenevä työväestö joutuu huo- laskelmien mukaan ikääntyneiden määrä erilehtimaan yhä suuremmasta joukosta lapsia ja hoitomuodoissa ja jatkuvan hoidon piirissä olivanhuksia. Se aiheuttaa suuria haasteita julki- vuonna 2008 noin 157 000. Seuraavan 20 vuo-selle taloudelle, jota taantuma jo nyt rasittaa. den kuluessa jatkuvaa hoitoa ja hoivaa tarvit-Erityisesti terveyspalvelujen kysyntä tulee sevien määrä todennäköisesti kaksinkertais-kasvamaan ja alueiden talous joutuu vastaa- tuu (Mäkitalo ym. 2010). Laskennalliset luvutmaan nykyistä selvästi korkeammista hoiva- perustuvat nykyisen palvelutuotannon mukai-kustannuksista. Kunta- ja palvelurakennetta sen toiminnan arvioihin eikä niissä ole huo-on kehitettävä niin, että haasteisiin pystytään mioitu mahdollisia muutoksia palveluidenjatkossakin vastaamaan. Palveluiden saata- tuottamistavoissa.vuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laa- Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 11
  • 12. Muistihäiriöiden esiintyvyys kytkeytyy puolella Suomea. Koska palveluita ei ole yhte-vahvasti väestön ikärakenteeseen. Sulkava ar- neväisesti tuotteistettu, laatu ja sisältö vaihte-vioi artikkelissaan jo vuonna 2005, että keski- levat eri organisaatioissa merkittävästi. Kan-vaikeasta ja vaikeasta dementiasta kärsiviä on salaiset eivät pysty perustellusti vertailemaanSuomessa vuonna 2005 noin 85 000. Vuonna palveluita. Kilpailuttamisen haasteena on, että2010 määrä on jo yli 90 000 ja vuonna 2015 yli hankinta-asiakirjoihin ja sopimuksiin on vai-100  000. Tämän lisäksi pääosin itsenäisesti kea sisällyttää yksityiskohtaisesti kaikki sellai-selviytyviä, lievästä dementiasta kärsiviä poti- set laadun kriteerit, jotka muodostavat hyvänlaita on noin 30 000. Tämän potilasryhmän hoivan kokonaisuuden. Sopimuksista, muoto-määrän lisääntyminen merkitsee laitostar- seikoista tai hankintalainsäädännöstä riippu-peen suurta kasvua (Sulkava 2005). Saman- matta hoivapaikan tarvitsija on aina yksilönäsuuntaiseen tulokseen on päätynyt Terveyden ainutkertainen ja hänen tarpeensa erilaisetja hyvinvoinnin laitos (THL). Pelkästään kes- kuin muilla. Hoito- ja hoivatyö on työ- jakivaikean tai vaikean dementian ilmaantu- tieto­ ntensiivistä, luonteeltaan vahvasti henki- ivuuden perusteella lasketaan uusien ympäri- lötyötä ja siksi tuottavuuden parantaminenvuorokautista hoitoa tarvitsevien määrän yli korvaamalla työvoimaa muilla tuotantopa-kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä noksilla on hankalaa. Terveydenhuolto- ja so-(Mäkitalo ym. 2010). siaalipalveluissa on pyrittävä löytämään toi- Valtionvarainministeriö arvioi, että hoito- mintatapoja, joissa henkilökunnan lisätarveja hoivamenot lisääntyvät vuosittain lähes perustuisi mahdollisimman pieneen määrälli-prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansan- seen lisäykseen. Aidosti asiakas/käyttäjäläh-tuotteeseen (BKT) vuoteen 2020 mennessä, töinen ja laadukas palvelu parantaa osapuol-jos tuottavuus säilyy nykyisellään. Vastaavasti ten motivaatiota ja tyytyväisyyttä. Kun palve-20 vuoden päästä vuotuiset hoito- ja hoivame- luprosessit ja laadunhallinta ovat kunnossa,not olisivat jo noin 4 miljardia euroa (2,2 % yleensä myös tuottavuus on hyvä ja kustan-BKT:sta) nykyistä suuremmat siitäkin huoli- nukset kohtuullisia (Parkkinen 2007, Ylikän-matta, että toimintakyvyn paraneminen myö- nö 2009, Mäkitalo ym. 2010).hästyttää laitoshoidon tarvetta. Se puolestaan Ikääntymisestä johtuen vanhenevan väes-hillitsee osaltaan terveyden- ja vanhusten- tön määrä palveluiden käyttäjinä kasvaa so­huollon menojen kasvua (Mäkitalo ym. 2010). siaali- ja terveydenhuollossa. Iäkkäät ovat pääryhmä niin terveysasemilla, poliklinikoil- la, tehohoidossa kuin vuodeosastoillakin sekä2.2 Palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon että erikoissairaan- hoidon toimipisteissä. Ikäihmisten hoito onPerustuslain (731/1999) mukaan julkisen val- erikoisala, joka vaatii oman erityisosaamisen-lan on turvattava kansalaisille riittävät sosiaa- sa. Gerontologisen ja geriatrisen osaamisen jali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön ter- asiantuntijuuden vahvistaminen palveluidenveyttä. Kunnilla on hyvinvointipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on välttämä-järjestämisvastuu. Palveluita ei kuitenkaan töntä. Koko palvelurakenteen kehittämisentarvitse tuottaa itse, vaan yhdessä muiden yhteisenä tavoitteena on oltava väestön hyvin-kuntien kanssa. Ne voidaan myös ostaa yksi- voinnin ja terveyden edistäminen sekä ikäih-tyisiltä palveluntuottajilta tai kuntayhtymiltä. misten toimintakyvyn ylläpitäminen. Kuntien itsehallinto on vaikuttanut siihen, Jos eliniän pidentyessä iäkkäät suoriutuvatettä palveluja järjestetään hyvin eri tavalla eri jokapäiväisistä toiminnoistaan paremmin12 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 13. kuin samanikäiset nyt eli toimintakyky säilyy kaisia kansallisia ja kansainvälisiä palvelu­hyvänä pitempään, avuntarve vähenee ikään- yrityksiä. Kustannustietojen perusteella yksi-tymisestä huolimatta. Omaisavun lisäksi alen- tyinen sektori on kasvanut sekä sosiaali- ettätuisi myös julkisten ja yksityisten hoito- ja terveyspalveluissa suhteellisesti selvästi enem-hoivapalvelujen kysyntä ikävakioitua vanhus- män kuin julkinen sektori. Vuoden 2008ta kohti. Samaan suuntaan vaikuttaa taajama- tilastotietojen mukaan sosiaali- ja terveyspal-asumisen yleistyminen, sillä huonokuntoisten velujen henkilöstöstä jo 25 prosenttia työs-on ilman ulkopuolisia palveluja helpompi sel- kenteli yksityisten työnantajien toimipaikois-vitä taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Mies- sa. (THL 2011).ten elinajan naisia nopeampi pidentyminen Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksensaattaa osaltaan vähentää terveydenhoidon ja mukaan asumis- ja hoitoympäristöjen on olta-sosiaalipalvelujen tarvetta. Kun tulevaisuu- va laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viih-dessa yhä useampi vanhus elää puolisonsa tyisiä. Palvelut on toteutettava asiakkaidenkanssa, tarvitsevat he yhdessä vähemmän tarpeita vastaavasti ja yhdessä palvelua käyt-apua kuin yksin asuvat (Parkkinen 2007). tävän ja hänen läheistensä kanssa. Tavoitteena Suomessa on vanhusten palveluissa ollut on palveluiden tarjoaminen kotiin tai niidenviime vuosikymmeninä keskeisenä tavoittee- tuottaminen mahdollisimman kodinomaisis-na muuttaa laitoskeskeistä palvelurakennetta sa olosuhteissa. Pitkäaikaishoivaa tarjoavatavohuollon suuntaan (STM 2008:3). Nykyisin yksiköt tarvitsevat toimitiloissaan huomatta-terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainko- via uudistuksia. Konkreettista parantamistatien ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat vaativat yksityisyys kuten oma huone, hygie-ja potilaat ovat hoidon tarpeeltaan osittain sa- niatila tai mahdollisuus toivoa asuinkumppa-mankaltaisia. Osana Kaste-ohjelmaa ja Ikäih- nia, yhteiset toimintatilat ja ulkoilumahdolli-misten palveluiden laatusuosituksen toimeen- suudet. Lisäksi jokainen pitkäaikaishoidettavapanoa STM asetti työryhmän, joka valmiste- tarvitsee yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunni-lee ehdotuksia ympärivuorokautisen hoiva- ja telman, jonka toteutumista seurataan sään-hoitopalvelujen rakenteiden ja sisällön kehit- nöllisesti ja johon tehdään tarvittaessa tarkoi-tämisestä sekä asumispalvelujen asiakasmak- tuksenmukaiset muutokset (STM 2008:3).sujen linjauksista. Lähtöajatuksena on, että Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä teh-iäkkäällä henkilöllä on oikeus kotiin ja ar- tävä työ koetaan fyysisesti ja psyykkisesti ras-keen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan eri kaaksi. Lääkärien ja sairaanhoitajien hyvin-hoitomuotojen ja -paikkojen välillä tapahtuvat vointi ja terveys -kohorttitutkimuksen mu-siirrot. Ympärivuorokautisen hoidon raken- kaan vanhustenhuolto nousi vastauksissateita ehdotetaan muutettavaksi siten, että ny- toistuvasti negatiivisesti esiin. Vanhusten-kyisestä kolmiportaisesta ympärivuorokauti- huollossa työskentelevien sairaanhoitajiensesta hoidosta (tehostettu palveluasuminen, vastauksissa halukkuus jäädä eläkkeelle, vä­vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden vuo- kivaltatilanteet, psyykkinen rasittuneisuus,deosastot) siirrytään asteittain kohti yksipor- heikko työkyky, huono terveys ja työtyytymät-taista ympärivuorokautisen hoidon järjestel- tömyys olivat yleisempiä kuin muualla työs-mää (STM 2010:28). kentelevillä (Heponiemi ym. 2008). Vanhuspalveluiden toimintaympäristöt Yhteispohjoismaisen Omsorgsvardag i Nor­ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. den -tutkimuksen Suomen hankeosuudenJulkisen sektorin rinnalle on tullut yksityisiä Hoi­ an tekijät -loppuraportin mukaan hoiva- vpalveluntarjoajia sekä markkinatalouden mu- työntekijöiden suurin toive vanhustenhuollon Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 13
  • 14. kehittämisessä oli henkilöstön määrän lisää- matalalla. Tutkimuksen mukaan neljännesminen. Lisäksi työntekijät toivoivat enemmän hoivatyöntekijöistä harkitsee työn jättämistäaikaa välttämättömälle perushoivalle ja mah- (Kröger ym. 2009). Samansuuntainen tulosdollisuutta kokonaisvaltaisempaan työskente- saatiin Laineen (2005) väitöskirjatutkimuk-lyyn. Laitoshoidon ja palveluasumisyksikkö- sessa Hoitajana huomennakin. Joka viidesjen osalta suomalaisten työntekijöiden asia- suomalainen hoitaja harkitsi usein ­työpaikastakasmäärä oli selvästi muita Pohjoismaita kor- lähtemistä, joka kuudes ammatista luopumis-keampi, noin kaksinkertainen. Kotihoidon ta. Työolojen kehittäminen terveyskeskustenosalta työpaineessa ei ollut merkittäviä eroja. vuodeosastoilla todettiin molemmissa tutki-Perus- ja lähihoitajien, kodinhoitajien sekä musaineistoissa erityisen tärkeäksi. Henkilö-hoitoapulaisten mielestä ongelmat hoivatyön kunnan vähyys ja vajaus osoittautui jatkuvaksilaadussa ja riittävyydessä kärjistyvät laitoshoi- ja säännönmukaiseksi kaikissa palvelumuo-dossa: työpaine, fyysiset ja henkiset rasitusoi- doissa, ja kotipalvelutyössä se näyttäytyy lähesreet, sairauspoissa- ja läsnäolot sekä riittämät- vallitsevana asiaintilana (Laine 2005, Krögertömyyden tunne ovat hyvin korkealla, koetut ym. 2009).vaikutusmahdollisuudet ja esimiehen tuki14 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 15. 3 Henkilöstömitoituksen ja -rakenteen yhteys hoidon laatuun3.1 Ulkomaisia tutkimuksia akuuttisairaaloissa (Lang et al 2004), vaikka suurempi sairaanhoitajamäärä näyttikin joh-Kansainvälisten tutkimusten päätelmät ja- tavan parempiin hoitotyön tuloksiin, jotkakaantuvat kahteen ryhmään. Toisessa ovat ne, kuitenkin olivat heikosti mitattavia (Lanks-jotka ovat melko yksimielisiä henkilöstömi- hear ym. 2005).toituksen (staffing) yhteydestä hoitotyön tu- Mitoitustutkimuksessa on keskitytty hen-loksiin (nursing outcomes) ja potilasturvalli- kilöstömitoituksen ja haitallisten potilasta-suuteen (Van den Heede ym. 2007, Lang ym. pahtumien väliseen yhteyteen (kuolleisuus ja2004, Stanton 2004) ja toisessa ne, jotka pitä- infektiot) eikä hoitotyön positiivisiin tulok-vät näyttöä yhteydestä riittämättömänä (Salin siin. Tämä voi Stantonin (2004) mukaan joh-ym. 2010, Lankshear ym. 2005). tua siitä, että haitalliset tapahtumat dokumen- Kun henkilöstömitoitusta on verrattu hai- toidaan systemaattisemmin potilasasiakirjoi-tallisiin potilastapahtumiin, on saatu selkeää hin kuin hoitotyön tulokset. Buchan ym.näyttöä siitä, että potilaiden lisääntynyt määrä (2000) toteavat, että WHO:n raportin mukaanhoitajaa kohden vähentää hoidon onnistumis- terveydenhuollon henkilöstörakennetta kos-ta (Aiken ym. 2002). Kanen kirjallisuusana- kevassa tutkimuksessa on vielä merkittäviälyysin mukaan löydettiin kirurgisilla potilailla puutteita. Henkilöstörakenteen ja terveyden-ja tehohoidossa käänteinen yhteys rekisteröi- huollon tehtävien jakaminen eri ammattiryh-tyjen sairaanhoitajien mitoituksen ja hoitoon mien välillä vaatii lisää tutkimusta ja on haas-liittyvien komplikaatioiden määrän sekä sai- te ammattilaisille, hoitotyön johdolle ja polii-raalakuolleisuuden välillä. Kun hoitajia oli tikoille.enemmän, ilmeni komplikaatioita selvästi vä- Aikenin tutkimuksessa potilaiden määrähemmän. Saman tutkijan mukaan henkilöstö- hoitajaa kohden oli selkeästi yhteydessä hoi-mitoitusta tutkittaessa on useimmiten tarkas- don onnistumiseen. Potilaslisäys hoitajaa koh­teltu hoitajien suorittamaa hoitotyön määrää den kriittisen pisteen jälkeen lisäsi 7 % po­i­ tja kiinnitetty vähemmän huomiota hoitajien laan todennäköisyyttä kuolla hoidosta aiheu-koulutustasoon. Kuitenkin osaamisella, kou- tuviin komplikaatioihin tai 30 päivän sisällälutuksella ja hoidon organisoinnilla sekä joh- kotiutumisesta. Aineisto oli varsin laaja:tamisella on vaikutusta toteutettuun hoitotyö- 232 342 kirurgista potilasta, 10 184 hoitajaa jahön ja sen laatuun (Kane ym. 2007.) 168 sairaalaa. Yhtä sopivaa ja oikeaa mitoitus- Kirjallisuuskatsauksen perusteella Salin lukua, kriittistä pistettä, ei ollut osoitettavissaym. (2010) taas toteavat, että vakuuttava tut- (Aiken ym. 2002).kimusnäyttö henkilöstömäärän ja hoitotyön Myös Needleman ym. (2002) selvittivät laa-tulosten yhteydestä puuttuu. Kahden muun jassa tutkimuksessaan sairaalan hoitajien an-kansainvälisen tutkimuksen mukaan ei ole tamaa hoitoa ja hoidon tuloksia. Tilastollinenpystytty riittävän luotettavasti määrittele- aineisto sisälsi tiedot 799 sairaalasta ja viides-mään sopivaa hoitohenkilöstön mitoitusta tä miljoonasta sisätautien ja 1,1 miljoonasta Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 15
  • 16. kirurgisesta potilaasta. Tutkijoiden mukaan tun hoitohenkilöstön mitoituksen lisäksi mo-suurempi sairaanhoitajien työpanos oli yhtey- net muutkin tekijät. Sellaisia ovat esimerkiksidessä esimerkiksi potilaiden lyhyempään sai- sairaaloiden lääketieteellisen hoidon laatu jaraalassaoloaikaan sekä vähempiin virtsatiein- siihen sitoutuminen, näyttöön perustuva työs-fektioihin, ylemmän ruuansulatuskanavan kentely, potilaan vaikutusmahdollisuudet va-vuotoihin ja vähempään määrään keuhkokuu- lintoihin sekä terveydenhuollon organisointimeita. Sairaanhoitajien suurempi työtuntien ja rahoitusjärjestelmä. Kahden viimeksi mai-määrä ja suurempi määrä koulutettuja hoita- nitun tekijän johdosta kansainvälisten tutki-jia (RN & LPN) oli selkeästi yhteydessä alem- musten tulokset eivät sellaisenaan ole suoraanpaan hoidonaikaisten komplikaatioiden mää- sovellettavissa Suomen sosiaali- ja terveyden-rään. Keuhkokuumeiden ja virtsatieinfektioi- huoltojärjestelmässä.den määrä oli vähäisempi myös silloin, kunhoitajat olivat koulutetumpia, vaikka näidenosalta tilastollinen yhteys oli heikompi. 3.2 Kotimaiset Raffertyn Englannissa tehdyssä tutkimuk- mitoitustutkimuksetsessa todettiin, että sairaaloissa, joissa oli ma-talampi hoitajamitoitus, oli suurempi potilas- Suomessa on vain vähän tutkimuksia henki-kuolleisuus. Matalimman hoitajamitoituksen löstömitoituksen vaikutuksista hoidon tulok-sairaaloissa kuolleisuus oli 26 % suurempi siin, vaikka aiheesta on keskusteltu paljonkuin paremmin miehitetyissä sairaaloissa (Pitkäaho 2011).(Rafferty ym. 2007.) Tervo-Heikkisen (2008) tutkimuksessa to- Langin kirjallisuuskatsauksen mukaan hoi- dettiin yliopistosairaaloiden osastojen henki-tajien työkuormituksen ja hoitotyön laadun löstömitoitus alhaiseksi kansainväliseen kir-välillä on löydetty yhteys lukuisissa tutkimuk- jallisuuteen verrattuna. Tutkimuksessa ei pys-sissa kahden vuosikymmenen ajalta. Katsauk- tytty osoittamaan suoraa yhteyttä hoitotyönsessa mukana olleiden tutkimusten perusteel- henkilöstömitoituksen ja toimintaympäristönla riittävä koulutetun henkilöstön määrä on tai tulosten välillä. Aineiston perusteella oliyhteydessä vähäisempään potilaskuolleisuu- kuitenkin viitteitä siitä, että kahdeksan poti-teen ja lyhyempiin sairaalajaksoihin. Parempi lasta sairaanhoitajaa kohti (8:1) olisi raja-ar-hoitajamitoitus akuuttisairaaloissa on tutki- vo, jonka jälkeen hoitotyön tulokset alkavatmuksissa yhdistetty matalampaan potilaiden heiketä selkeästi.komplikaatiokuolleisuuteen, matalampaan Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tekihoidon aikaiseen kuolleisuuteen ja lyhyem- vuonna 2008 vanhusten kotihoidon organi-pään sairaalassaoloaikaan. Tutkijat toteavat soinnista kysely- ja haastattelututkimuksen.kuitenkin, että hoitaja–potilas minimimitoi- Vastaajat olivat melko laajasti sitä mieltä, ettätus ei ehkä ole riittävä yksinään varmistamaan kotihoidossa on asiakkaiden määrään ja työllehoidon laatua. Potilaiden hoidon tarve, henki- asetettuihin tavoitteisiin nähden liian vähänlöstörakenne, hoitajien osaaminen, hoitami- työntekijöitä. Työntekijöiden mukaan resur-sen prosessin osatekijät, teknologian kehitty- sointi oli riittämätöntä kokonaisvaltaisen hoi-minen ja organisaation tuki hoitajille tulisi ot- don kriteereillä arvioituna. Työntekijät jousti-taa henkilöstömitoituksessa huomioon (Lang vat jatkuvasti ja hoitivat esimerkiksi sairastu-ym. 2004.) neiden tehtäviä, kun sijaisia ei ollut käytettä- Tässä käsiteltyjen ulkomaisten tutkimusten vissä. Työn kuormittavuus lisääntyi ja johtimukaan hoidon tuloksiin vaikuttaa koulute- lähes pysyvästi alimitoitettuun työntekijämää-16 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 17. rään (Haapakorpi & Haapola 2008.) Tulokset tajapainotteinen henkilöstörakenne. Potilas-ovat samansuuntaisia kuin ne, joita Kröger tyytyväisyys lisääntyi myös niissä tapauksissa,ym. (2009) ja Laine (2005) saivat omissa tut- joissa hoitajaa kohden oli vähemmän potilaitakimuksissaan. tai potilasmäärä pienempi kuin vertailuyksi- Voutilaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan köissä (Aalto ym. 2005.)ikääntyneiden pitkäaikaisessa laitoshoidossa Partasen väitöstutkimuksen mukaan hoito-on näyttöä siitä, että henkilöstömitoitus ja henkilökunnan arvioima riittämätön henki-hoitotyön laatu ovat yhteydessä toisiinsa. Ma- löstömitoitus laski hoitotyön laatua keskimää-tala henkilöstömitoitus eli pieni henkilöstön rin miltei viidenneksen (17 %). Tavanomaistakokonaismäärä ja sairaanhoitajien vähäinen tai keskimääräistä suurempi potilasmäärä,osuus siinä ovat yhteydessä heikkoon hoidon potilaiden suuri ja vaihteleva avun tarve sekälaatuun. Tulos tukee käsitystä henkilöstön suunniteltu liian vähäinen hoitajamäärä vai-määrän ja rakenteen sekä koulutuksellisen kuttivat siihen, että henkilöstö arvioi hoitaja-osaamisen merkityksestä tuotetun palvelun mitoituksen liian matalaksi (Partanen 2002.)laatuun (Voutilainen ym. 2005.) Valtaosa suomalaisista hoitotyön henkilös- Henkilöstömitoituksella on yhteys myös tömitoituksen tutkimuksista on tehty erikois-potilaiden tyytyväisyyteen. Aallon tutkimuk- sairaanhoidon toimialueelta. Vain Voutilaisensessa potilaat olivat tyytyväisempiä osastoilla aineisto kuvaa ikääntyneiden pitkäaikaista lai-(operatiivinen, konservatiivinen, psykiatri- toshoitoa ja on siten suoraan käytettävissänen, lastentaudit, lastenpsykiatria, naistentau- ikäihmisten hoidon edellyttämän hoitohenki-tien erikoissairaanhoito), joilla oli sairaanhoi- löstömitoituksen arviointiin. Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 17
  • 18. 4 Henkilöstömitoituksen yhteys työhyvinvointiinAikenin ym. (2002) tutkimuksessa suurempi löstömitoituksella on kiistaton yhteys hoita­potilasmäärä hoitajaa kohden oli selkeästi yh- jien työhyvinvointiin. Tyytymättömyys työ-teydessä hoitajien työuupumukseen ja työtyy- hön, emotionaalinen uupumus, työtapaturmi-tymättömyyteen. Langin ym. (2004) kirjalli- en määrä ja stressi lisääntyvät, kun potilaidensuuskatsauksen mukaan hoitajien työkuormi- määrä kasvaa hoitajaa kohden. Hirvosentuksen ja hoidon laadun välinen yhteys on (2000) tutkimuksen mukaan matala hoitaja-löydetty useissa tutkimuksissa viimeisten mitoitus voi olla yhteydessä lisä- ja ylitöidenkahdenkymmenen vuoden aikana. Kirjalli- lisääntymiseen, ja niillä taas on vaikutustasuuskatsauksessa löydettiin myös heikko yh- hoitajien jaksamiseen.teys matalamman hoitajamitoituksen ja hoita- Aallon ym. (2005) mukaan henkilöstö kokijien burnout-kokemuksen välillä. Mitoituksen työnsä sitä kuormittavammaksi, mitä kor­on lisäksi osoitettu olevan yhteydessä hoita­ keampia osaston hoitoisuusindeksi ja hoito-jien neulanpistotapaturmien lisääntymiseen päivien lukumäärä olivat. Poliklinikkahenki-(Clarke ym. 2002). löstön työn kuormittavuus oli sitä suurempaa, Raffertyn ym. (2007) tutkimuksen mukaan mitä enemmän oli potilaita tai poliklinikka-sairaaloissa, joissa oli alempi hoitajamitoitus, käyntejä ja mitä vähemmän oli sairaanhoita­hoitajat olivat tyytymättömämpiä työhönsä, jien ja muun hoitohenkilöstön työtunteja.heillä oli enemmän uupumusta ja he raportoi- Tutkimuksen päätelmissä todetaan, että liianvat matalammasta hoidon laadusta kuin hen- kuormitettu hoitohenkilöstö ei kykene tarjoa-kilöstöltään hyvin mitoitetuissa sairaaloissa. maan parasta mahdollista palvelua.Myös Adamsin ja Bondin (2000) sairaalassa Hoitajamitoituksen ja työhyvinvoinnintyöskentelevien hoitajien työtyytyväisyyttä kaikki tutkimukset on tehty akuuttisairaalois-mittaavassa tutkimuksessa hoidon organi- sa eikä erityisesti vanhustenhoidon osalta löy-sointiin liittyvät kysymykset kuten riittävä tynyt tutkittua aineistoa. Tulosten yleistämi-henkilöstön mitoitus ja oikea rakenne olivat nen koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon taiyhteydessä työtyytyväisyyteen. ikäihmisten hoitoon ei sellaisenaan ole mah- Salin ym. (2010) toteavat kansainvälisen dollista, mutta todennäköisesti tulokset ovatkirjallisuuskatsauksen perusteella, että henki- samansuuntaisia hoidon eri osa-alueilla.18 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 19. 5 Kansainvälisistä henkilöstömitoituksistaKalifornia on Yhdysvalloissa ensimmäinen Kalifornian osavaltion lainsäädäntöä edelsiosavaltio, jonka lainsäädännössä on määräyk- sekä hoitajajärjestöjen intensiivinen useanset hoitajien minimimitoituksesta. Lainsää- vuoden lobbaus että terveysministeriön tutki-däntö hyväksyttiin vuonna 1999 ja astui voi- mus- ja selvitystyö. Lainsäädäntö luotiin ta-maan vuonna 2004. Terveydenhuollon suuris- kaamaan potilaiden turvallinen hoito sairaa-ta organisaatioista Kaiser Permanente -sairaa- loissa ja helpottamaan hoitajapulaa. Hoitajienla otti käyttöön minimimitoitukset jo vuonna työtyytyväisyydellä, työssä jatkamisella ja riit-2002. Minimimitoitukseksi asetettiin neljä tävällä mitoituksella nähtiin olevan vahva yh-potilasta hoitajaa kohden sisätautien ja kirur- teys. Vähimmäismitoitukset paransivat työ-gisilla osastoilla. Mitoitukset eivät sisältäneet olosuhteita ja vähensivät hoitajien vaihtu-keskeisiä määräyksiä sairaanhoitajien ja vuutta. Myös nuoret kiinnostuivat hoitotyös-muun henkilöstön osuuksista kokonaismitoi- tä, jossa työolosuhteet ovat kunnossa (Aikentuksessa. Tavoitteena oli parantaa minimimi- ym. 2010, Coffman ym. 2002, DPE 2011).toituksella sairaalan hoitotyön laatua, turvalli- Lainsäädännön voimaantulon jälkeen rekiste-suutta ja vetovoimaisuutta. (Neisner & Ray- röityjen sairaanhoitajien määrä on lisääntynytmond 2002.) Kaliforniassa 40 % vuosina 1999–2009 (CNA/ NNOC 2009).Taulukko 1. Kalifornian lainsäädännön Kalifornian minimimitoituslainsäädäntömukaiset hoitajien minimimitoitukset 2008.Nurse-to-Patient staffing ratios require a minimum number of edellyttää, että vähintään puolet minimimi-nurses in specific hospital units during a nurse’s shift. toituksen henkilökunnasta on rekisteröityjä sairaanhoitajia, ja mitoituksen on täytyttävä Intensive/Critical Care 1:2 jokaisessa työvuorossa. Sairaaloiden on lain Neo-natal Intensive care 1:2 Operating Room 1:1 mukaan nostettava mitoitusta, kun yksittäis- Post-anesthesia Recovery 1:2 ten potilaiden tarpeet sitä edellyttävät (Coff- Labor and Delivery 1:2 man ym. 2002). Antepartum 1:4 Myös Australiassa Victorian osavaltion Postpartum couplets 1:4 lainsäädännössä on määräyksiä hoitajien mi- Postpartum women only 1:6 nimimitoituksesta sisätautien ja kirurgian Pediatrics 1:4 Emergency room 1:4 vuodeosastolla sekä vanhusten hoitoyksiköis- ICU patients in the ER 1:2 sä. Minimimitoitus on asetettu osastotasolle, Trauma patients in the ER 1:1 jossa on oltava vähintään 5 hoitajaa 20 poti- Step Down 1:3 lasta kohden. Minimimitoitus on Victoriassa Telemetry 1:4 lisännyt rekisteröityjen sairaanhoitajien mää- Medical/Surgical 1:5 rää ja houkutellut hoitajia muusta työstä ta- Other Specialty Care 1:4 Psychiatric 1:6 kaisin hoitotyöhön. Myös oppilaitoksiin ha- keutuminen on lisääntynyt merkittävästi. Tut-Lähde: http://www.nationalnursesunited.org/issues/entry/ kimusnäyttö hoitajamitoituksen oikeasta ta-ratios Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 19
  • 20. sosta eri toiminnoissa kuitenkin puuttuu päätöksentekoon (O’Brien-Pallas ym. 2005.)(Gerdtz & Nelson 2007, Simoens ym. 2005.) Isossa-Britanniassa on useita suosituksia hoi- Euroopan maista Belgiassa on lainsäädän- totyön henkilöstömitoituksiksi, esimerkiksitöä, joka määrittää hoitajien minimimitoitus- lastensairaanhoidossa, aikuisten tehohoidossa,ta osastotasolla. Esimerkiksi kirurgisella osas- mielenterveyshoidossa ja kätilötyössä (Scotttolla minimimitoitus on 12 hoitajaa 30 poti- 2003.) Maan sairaanhoitajien ammattiliitto,lasta kohden 24 tunnin sisällä. Valtion rahoi- Royal Collage of Nursing, on julkaissut Turval-tus palvelun tuottamiselle on osin kytketty lisen henkilöstömitoituksen oppaan (Ballminimimitoituksen toteutumiseen. (Scott 2010) ja antanut ohjeistuksia henkilöstömitoi-2003, Van den Heede ym. 2009.) tuksen suunnitteluun (Buchan 2007). WHO on julkaissut katsauksen ja suosituk- Yhdysvaltojen sairaanhoitajajärjestö (Ame-sen terveydenhuollon henkilöstörakenteesta rican Nurses Association, ANA) julkaisi hen-(Buchan & O’May 2000, Buchan & Dal Poz kilöstömitoituksen periaatelinjauksen ensim-2002) sekä hyväksynyt päätöslauselmia, joissa mäisen kerran jo vuonna 1999. Henkilöstömi-on nostettu esille hoitotyön ja kätilötyön hen- toitus nähdään järjestössä laajempana kuinkilöstön merkitys kansalaisten hyvinvoinnille vain yhtenä mitoituslukuna. Mitoitukseenja terveydelle (WHO 2006, 2011). Kansainvä- vaikuttavia tekijöitä ovat yksikön potilaidenlinen sairaanhoitajaliitto (ICN) on antanut määrä, potilaiden hoitoisuus, hoidon konteks-suosituksia hoitohenkilöstörakenteen suun- ti ja henkilöstön osaaminen (taulukko 2).nitteluun sekä organisaatioille että poliittiseenTaulukko 2. American Nurses Association (ANA) The Principles for Nurse Staffing (1999) Muuttuja Määritelmä Potilaat/asiakkaat Yksikön potilaiden määrä (Patients) Yksikön ja hoidon vaativuus Yksittäisen potilaan ja koko yksikön potilaiden hoitoisuus, hoitoisuuden vaihtelu, kotiutusten ja (Intensity of unit and care) siirtyvien potilaiden määrä. Hoitoympäristö/konteksti Fyysinen hoitoympäristö, hoitohuoneet, apuvälineet, tietotekniikka. (Context) Osaaminen Yksittäisten hoitajien ja koko henkilökunnan kompetenssi. Henkilöstön rakenne, pysyvyys, (Expertise) yhtenäisyys ja ammatillinen kokemus.Lähde: ANA (2005) Utilization Guide for the ANA Principles for Nurse Staffing.20 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 21. 6 Henkilöstömitoituksen määrittelyäHenkilöstömitoituksen määritelmät perustu- time. This ratio may relate to RNs alone or tovat kansainväliseen kirjallisuuteen. Eri tutki- RNs and LPN/LVNs, together known as ‘licen-muksissa ja yhteyksissä mitoitukselle on an- sed nurses’nettu toisistaan eroavia sisältöjä, arviointi­ Partanen (2002) määrittelee henkilöstömi-tapoja sekä painotustekijöitä. toituksen väitöskirjassaan seuraavasti: ”Hen- Van den Heeden ym. (2007) Delphi-mene- kilöstömitoituksella tarkoitetaan määrällisestitelmällä toteutetussa tutkimuksessa asiantun- ja laadullisesti asianmukaisten hoitotyön pal-tijat arvioivat tärkeimmäksi henkilöstömitoi- veluiden tuottamista riittävät tiedot ja taidottusmuuttujaksi sairaanhoitajan tekemät tun- omaavien henkilöiden toimesta suurimmallenit potilaspäivää kohden (NHPPD, nursing mahdolliselle määrälle potilaita kustannuste-hours per patient day). hokkaimmalla ja inhimillisesti vaikuttavim- Henkilöstömitoituksia on määritelty yl- malla tavalla, siten, että halutut potilastulok-häältä-alas (top-down planning) eli mallilla, sen ja henkilöstön tyytyväisyystarpeet tyydyt-jossa ministeriö antaa lainsäädännössä tai tyvät.”suosituksissa yleiset minimimitoitukset, joita Aalto ym. (2005) määrittelevät henkilöstö-toteutetaan organisaation ratkaisuissa. Järjes- mitoituksen seuraavasti: Optimaalinen henki-telmä on ns. keskitetty malli. Alhaalta-ylös löstömäärä ja – rakenne tietyn potilasmäärän(bottom-up planning) määrittelyssä tarkastel- tai potilaslaadun hoitamiseksi.laan potilaiden hoitoisuutta ja hoitajien työ- Pitkäaho (2011) määrittelee väitöskirjatut-kuormitusta työyksikössä, ja mitoitus määri- kimuksessaan mitoituksen seuraavasti: Hoito-tellään organisaatiokohtaisesti tai yksiköissä työn henkilöstömitoituksella tarkoitetaan mää-toiminnan edellyttämälle tasolle. Järjestelmää rällisesti ja laadullisesti asianmukaisten hoito-kutsutaan hajautettuksi malliksi (Ball 2010.) työn palveluiden tuottamista riittävät taidot ja Lakshear ym. (2005) ja Stanton (2004) ku- tiedot omaavien henkilöiden toimesta.vaavat kirjallisuuskatsauksissaan eri tutki- Voutilaisen ym. (2005) mukaan Henkilöstö-muksissa määriteltyjä henkilöstömitoitusmal- mitoitus käsittää kannanoton sekä hoitotyössäleja: tarvittavan henkilöstön määrään että koulu- Hoitotyön tunnit potilasta kohden päivässä tusrakenteeseen.‘Hour per patient day (HPPD) – the average to- Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstöntal number of patients in hospital divided by tehtävärakennesuosituksessa (2007) henkilös-the total number of nursing hours of staff on tömitoituksen tarkoitus määritellään seuraa-duty. Where this included only productive vasti: ”Henkilöstömitoituksen tarkoituksena onhours, it may be termed worked hours per pa- varmistaa asiakasprosessien toimivuus, asiak-tient day (WHPPD)’ kaan saama vaikuttava palvelu ja viime kädes- Hoitaja-potilas-suhdeluku ‘Nurse-to-pa- sä tuloksellinen palvelujärjestelmä. Henkilös-tient ratio – the number of patients for whom tön mitoittamista ei voi tarkastella irrallaanone nurse has direct responsibility at any one tehtävän työn kohteista ja tavoitteista, joita Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 21
  • 22. ovat asiakkaat ja asiakkaiden saama vaikutta- löstön määrän. Kansainvälisissä tutkimuksis-va palvelu.” sa henkilöstömitoituksen perusteina käytet- Huomioitavaa on, että kaikissa tarkastel- tiin yleisesti sairaanhoitajien työtunteja. Teh-luissa selvityksissä hoitotyötaustaiset tutkijat dyissä tutkimuksissa ja selvityksissä ei siis olesisällyttivät henkilöstömitoitukseen määrän ja käytetty yhtenäisiä henkilöstömitoituksen pe-laatutekijät ja muut tutkijat ainoastaan henki- rusteita.22 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 23. 7 Potilaiden hoitoisuus ja sen mittaaminenKeskeisimpänä hoitotyön henkilöstötarpee- 7.1 RAVA-mittariseen vaikuttavana tekijänä on pidetty potilai- RAVA-mittari on Suomessa kehitetty kaupalli-den hoitoisuutta. (Partanen 2002). Optimaali- sesti lisensoitu ikäihmisten toimintakyvyn janen henkilöstömitoitus edellyttää mittaamista avuntarpeen mittari. Se pohjautuu 12 kysy-ja luokitusten systemaattista käyttöä. Vasta mykseen, joiden avulla muodostetaan van-niiden perusteella voidaan arvioida, ovatko husten toimintakykyä ja hoidon tarvetta ku-asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ja heille tar- vaava indeksiluku. RAVA-indeksin avulla voi-jotut palvelut oikeassa suhteessa toisiinsa. daan vertailla asiakkaiden toimintakykyä jaHoitoisuuden luokitusjärjestelmien ongelma- avun tarvetta eli hoitoisuutta eri palvelumuo-na on, että ne antavat tietoa tilanteista ja tar- doissa. Indeksiä käytetään apuna, kun van-peista jälkikäteen, mutta eivät ennusta hoidon hukselle esimerkiksi valitaan sopivaa ja tar-tarvetta tai sen muutoksia tulevaisuudessa koituksenmukaista hoitopaikkaa. Toiminta-(Rainio & Ohinmaa 2004.) kykyä arvioidaan seuraavien toimintojen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa on avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakonkäytössä erilaisia toimintakykymittareita ja ja suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeu-hoitoisuusluokituksia erityyppisiä asiakas/po- tuminen, peseytyminen, muisti sekä psyyke.tilasryhmiä sekä optimaalista henkilöstömi- RAVA-mittari on helppokäyttöinen ja soveltuutoitusta varten. Tällaisia ovat mm. RAVA, Hil- apuvälineeksi kotihoitoon, SAS-toimintaanmo-luokitus, Vasa-mittari, Mini-Mental State (Selvitä, Arvioi, Sijoita) ja pitkäaikaiseen lai-Examination (MMSE), geriatrinen depressio­ toshoitoon. Mittarin käyttöoikeudet saa hank-skaala GDS, FIM-toimintakykymittari, sekä kimalla lisenssin järjestelmää hallinnoivaltaMonitor- ja Senior-Monitor-hoitoisuusmitta- yritykseltä, joka kouluttaa arvioinnin tekijätrit. mittarin oikeaan käyttöön ja tuottaa käyttäjil- Osa mittareista on tarkoitettu erityisesti le vertailuraportteja. (FCG 2011, Tilvis 2001.).ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ja RAVA-arviointi on yleisin perusterveyden-hoitoisuuden arviointiin, osaa käytetään pää- huollossa hoitoisuuden arviointiin käytettyasiassa erikoissairaanhoidon yksiköissä. Käy- mittari, ja se on ollut kattavasti käytössä kokotetyimmät toimintakykymittarit ja hoitoi- Suomen alueella.suusluokitukset vanhusten hoidossa ovatRAVA-indeksi ja RAI-mittari (Resident As-sessment Instrument). RAFAELA on erikois- 7.2 RAI-mittaristosairaanhoidon ja perusterveydenhuollon poti-lasryhmitys- ja tuotteistusjärjestelmä, jota Eräs uudemmista laaja-alaisista vanhustenkäytetään hoidon vaativuusasteen määritte- toimintakyvyn ja hoitoisuuden arviointimit-lyssä ja hoitoon tarvittavan henkilökunnan tareista on RAI. Mittaristo on kehitetty geron-määrän arvioinnissa (Peiponen 2004.) tologisessa tiedeyhteisössä Yhdysvalloissa 1980-luvulla vanhusasiakkaiden hoidon tar- Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 23
  • 24. peen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja muutamaa vuotta myöhemmin eli 1994–seurantajärjestelmäksi. Se perustuu yksilön 1995. Järjestelmän kokonaisuus muodostuutarpeiden monipuoliseen systemaattiseen ar- kolmen hoitoisuusluokitusmittarin yhdistel-viointiin. RAI-mittarit ja -tunnusluvut muo- mästä (Rainio & Ohinmaa 2004.)dostavat työvälineet palvelujen suunnitteluun, RAFAELA™-järjestelmän sisältämien mit-tulosten seurantaan, hoito- ja palvelusuunni- tareiden avulla voidaan määrittää potilaantelman laadintaan sekä henkilöstön johtami- hoidossa toteutunut hoitotyön määrä. Työnseen iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla. kirjaaminen tehdään hoitoisuusluokitusmitta-RAI-mittaristo on kansainvälisesti hyvin vali- rin avulla kuudelta eri osa-alueelta suoraandoitu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikkien tietojärjestelmään. Järjestelmään kuuluvat eri-hoitokotien on käytettävä sitä hoidon laadun koissairaanhoidon somaattisilla vuodeosas-arvioimiseen ja raportoitava kuukausittain tu- toilla ja perusterveydenhuollossa käytettävälokset 15 laatuindikaattorin osalta. RAI on OPCq-mittari, somaattisilla poliklinikoillamonipuolinen laatutyökalu, joka mahdollistaa käytettävä POLIHOIq-mittari, psykiatriassasekä kansainvälisen että kansallisen vertailun käytettävä PPCq-mittari sekä sädehoitotyössä(Tilvis 2001, Peiponen 2004). käytettävä SÄDEHOIq-mittari. Hoitoon käyte- RAI-mittariston käyttö Suomessa ei vielä tyn ja kirjatun hoitotyön määrän perusteellaole kattavaa. Vuonna 2009 mittaria käytettiin RAFAELA™-järjestelmä tuottaa tiedon hoito-runsaimmin vanhainkodeissa ja palveluasu- työhön käytetystä ja tarvitusta hoitajaresurs-misessa, joissa hoito- ja palvelusuunnitelmia sista. Järjestelmä laskee hoitajan keskimää­oli RAI-kriteerein laadittu kolmasosalle (32%) räisen työn määrän kunakin päivänä eli niinvanhainkotien ja noin neljännekselle (24%) kutsutun hoitoisuus hoitajaa kohden -arvon.palveluasumisen asiakkaista. Terveyskeskus- RAFAELA™-järjestelmään kuuluva PAONCIL-ten vanhuspotilaista RAI-arvioinnin piirissä mittari selvittää tiedoista optimaalisen työ-oli vain 19 % ja kotihoidossa mittariston käyt- määrän hoitajaa kohden ja tuottaa sen ajanta-tö kattoi niukasti 16 % asiakaskunnasta (STA- saisena käyttäjälle. Optimaalisessa tilanteessaKES 2009.) Järjestelmä on ollut käytettävissä hoitohenkilökunta on käytössä tehokkaasti,10 vuotta, mutta kustannussyistä pitkäaikais- asiakkaat saavat hyvää hoitoa ja hoitohenkilö-hoidon yksiköt eivät ole voineet itsenäisesti kunta jaksaa tehdä työnsä hyvin, kun työvoi-päättää kaupallisen tuotteen käyttöönotosta. matarve voidaan viiveettä työvuorokohtaisestiOsin tästä syystä mittariston käytön kattavuus tasata työyksiköiden välillä. (FCG 2011.)on kasvanut vain hitaasti ja sen avulla arvioi- RAFAELA™-järjestelmän käyttäjäorgani-tiin vuonna 2009 vasta noin kolmasosa saatioita oli Suomessa vuonna 2011 vasta kak-maamme laitoshoidon vanhusasukkaista. Täl- sikymmentä. Järjestelmän kaupallisen hallin-lä käyttäjämäärällä valtakunnalliset tulokset noijan ilmoituksen mukaan käyttäjinä on jul-eivät ole tilastollisesti yleistettävissä. kisen sektorin ohella myös yksityisiä organi- saatioita ja yli 650 yksikköä erikoissairaanhoi- dossa ja perusterveydenhuollossa. Käyttäjiin7.3 RAFAELA-hoitoisuusmittari on liittynyt organisaatioita myös Islannista ja Norjasta (FCG 2011.). Vaikka lukumäärälli-RAFAELA-hoitoisuusmittari on toinen suo- sesti osallistuvia yksiköitä näyttää olevan pal-malainen arviointijärjestelmä, jonka kehittä- jon, on mittariston kattavuus toimialalla vieläminen aloitettiin vuonna 1992 Vaasan keskus- varsin alhainen ja alueellisesti rajoittunut.sairaalassa ja sen laajempi implementointi24 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 25. 8 Henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvutHoitotyön henkilöstömitoituksen arviointia ja Pitkäaho (2011) suosittaa, että hoitotyönvertailua varten tarvitaan yhtenevät tunnuslu- henkilöstömitoituksen suunnitteluun ja seu-vut, joilla kuvataan henkilöstön käyttöä sekä rantaan tulisi tuottaa osastoilta aikasarjoinaarvioidaan mitoituksen tasoa ja rakennetta tietoa henkilöstömitoituksesta ja hoitotyön(Partanen 2002.) Hoitotyötä ja sen tuloksia tuloksesta. Terveyspalveluiden moniammatil-mittaavien yhtenäisten tunnuslukujen tuotta- lisen johtajiston olisi saatava tunnuslukutie-mista on jatkossa aktiivisesti kehitettävä eri dot helposti tietojärjestelmistä sekä ajantasai-organisaatioiden välisen vertailun mahdollis- seen että pitkän aikavälin suunnitteluun.tamiseksi (Tervo-Heikkinen 2008). Maassam- Osastoilla pitäisi Pitkäahon mukaan seuratame olisi tarve sellaisille kansallisesti yhtene­ aikasarjoina muun muassa seuraavia asioita:väisille tunnusluvuille, joiden avulla voitaisiin • kuormitusprosenttiavarmistua riittävästä ja osaavasta henkilöstö- • tukipalvelujen osuuttaresurssista sekä potilaiden hoidon laadusta ja • hoitotyötunteja hoitopäivää kohtiturvallisuudesta (Meretoja ym. 2008.). Salinin • sairaanhoitajien osuutta hoitohenkilöstös-ym. (2010) mukaan näyttöön perustuvia täh­ enkilöstömitoitusmenetelmiä on tutkittavaenemmän, koska Suomessa on vielä vähän ai- Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollonheeseen liittyvää tutkimusta. Pitkäaho (2011) kehittämishankkeen (KASTE) yhtenä osanatuo esille väitöksessään, että ter­vey­denhuollon oli hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallin-tietojärjestelmät tallentavat laadukasta tietoa ta. Tämän (HH)-osahankkeen tarkoituksenapotilasprosesseista ja hoitohenkilöstöstä, mut- oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tun-ta eivät kuitenkaan tuota riittävästi käyttökel- nuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön hen-poista tietoa henkilöstöhallinnan tarpeisiin. kilöstövoimavaroja koskevaan päätöksente- Henkilöstövoimavarojen hallintaan käyte- koon. Ensimmäisenä päätettiin määrittää tie-tään Salinin ym. (2010) ja Aallon ym. (2005) tojärjestelmäperusteiset hoitotyön henkilöstö-mukaan useimmiten kolmenlaisia tunnuslu- voimavarojen hallinnan tunnusluvut erikois-kuja: sairaanhoidon vuodeosastoille kirjallisuus- ja• organisaatiolähtöisiä (esimerkiksi hoito- asiantuntijatietoa integroimalla. Kansallisesti työn määrä, kuormittavuus ja toimintaym- yhtenäisten hoitotyön henkilöstöhallinnan päristö) tunnuslukujen määrittelylistalle seuloutui yh-• potilaslähtöisiä (esimerkiksi potilasprofii- teensä 41 tunnuslukua. Niitä olivat esimerkik- lit, -palautteet, hoitokomplikaatiot, hoito- si: päivystys ja elektiivisten potilaiden osuus, poikkeamat) potilaiden määrä, bruttohoitopäivät ja hoitoi-• henkilöstölähtöisiä (esimerkiksi asiantun- suusluokkien prosenttiosuudet (Pitkäaho & tijuus, ajankäyttö, hyvinvointi) Tervo-Heikkinen 2011.) Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 25
  • 26. 9Hoitohenkilöstön mitoitukset Suomen lainsäädännössä ja suosituksissaHenkilöstön koulutustaso vaikuttaa ratkaise- tuksia raskausajan ja synnytyksen jälkeisenvasti hoitotulokseen ja palvelun laatuun, siksi ajan määräaikaisten terveystarkastusten sisäl-henkilöstörakenteen ja -määrän tarkoituksen- löistä ja määrästä sekä tarvittavista henkilös-mukainen suhde on keskeinen tekijä ikäänty- tövoimavaroista, osaamisesta ja työnjaosta.neiden palvelujen laadukkaassa kehittämises- Ohjeistus valmistuu vuoden 2012 aikana.sä. Sellainen henkilöstömitoitus, joka ­huomioi (THL 2011.)määrän lisäksi koulutustason ja eri ammatti- Suomessa ei ole fysioterapiapalveluidenryhmien osuudet sekä asiakkaiden/potilaiden henkilöstön mitoitussuosituksia tai lainsää-hoidon tarpeen, on tärkeä rakenteellinen däntöä, vaikka siitä on runsaasti kansainväli-edellytys hoitotyön laadulle. Tutkimusten mu- siä tutkimuksia, selvityksiä ja suosituksia mm.kaan iäkkäiden potilaiden toimintakyvyn Kanadasta, Australiasta ja Englannista. Sosi-myönteiset muutokset ovat yhteydessä korke- aali- ja terveysministeriön tavoitteena onaan henkilöstömitoitukseen ja vähäiseen vaih- KASTE-ohjelman osahankkeissa arvioidatuvuuteen. Matala henkilöstömitoitus taas kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon am-johtaa erilaisiin laatuongelmiin palvelussa. mattiryhmien henkilöstötarvetta (Kaste(Voutilainen ym. 2007, Voutilainen ym. 2006, 2009). Kun kunta- ja palvelurakenneuudis-Voutilainen ym. 2005). tuksessa muodostetaan suurempia palveluko- konaisuuksia, joutuvat kunnat, palvelun tuot- tajat ja palveluyksiköt tarkistamaan palvelu-9.1 Terveydenhuollon jen järjestämistä ja henkilöstön resursointia.hoitohenkilöstön mitoitukset Myös fysioterapiahenkilöstön määrän arvi- ointiin tarvitaan valtakunnallinen suositus-Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiske- hanke. Suomen Fysioterapeutit ry on käynnis-luterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten tänyt selvityksen ja taustatietojen keruun fy-ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annet- sioterapiapalveluiden ja fysioterapiahenkilös-tiin vuonna 2008 (STM 2008:37). Siinä ei sää- tön nykytilasta perusterveydenhuollossadetä henkilöstön mitoituksesta tai resursseis- (Kukka 2011.)ta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön sovel- Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmistentamisohjeissa edellytetään vähintään ministe- palvelujen laatusuositus (2008:3) sisältää esi-riön suositusten mukaista henkilöstömäärää. merkkejä vanhusten hoidon ja asiakaspalve-Ne perustuvat vuosien 2002–2006 oppaisiin ja lun tarpeeseen, toimintakykyyn ja hyvän hoi-ohjeisiin. (Liite 1). don laatuun suhteutetusta ammatillisesta hoi- Äitiysneuvolatyössä ei ole suosituksia hen- tohenkilöstöstä, jota käsitellään yksityiskoh-kilöstömäärästä. Terveyden- ja hyvinvoinnin taisemmin tämän selvityksen luvussa 10.laitoksen asiantuntijaryhmä valmistelee ehdo-26 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 27. 9.2 Sosiaalialan deissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoimin-henkilöstömitoitukset nassa. Asetus määrää säädetyn ammatillisen kelpoisuuden omaavan hoito- ja kasvatushen-Sosiaalialan henkilöstön mitoitus perustuu kilöitten määrän suhteessa hoidettaviin lap-vain muutamilta osin ja epäsuorasti lainsää- siin yli ja alle 3-vuotiaitten ryhmissä sekä osa-däntöön, lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. päiväryhmissä. Päiväkodissa on oltava suhde-Mitoitusta ohjaava asiakirja on STM:n julkai- luvun edellyttämä määrä tätä henkilöstöä hoi-sema Sosiaalihuollon ammatillisen henkilös- tosuhteessa olevaa ja tosiasiallisesti hoito-tön tehtävärakennesuositus. Sen tarkoitukse- paikkaa käyttävää lapsimäärää kohden.na on selkiyttää sosiaalihuollon keskeisten Vaikka päivähoidon henkilöstön mitoitusammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosi- on säädöksin normitettu, sen käytännön to-aalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä teutumisessa on ilmennyt runsaasti epäsel-paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä hyö- vyyksiä ja ongelmia. Asetus on tulkinnanva-dyntää täysimääräisesti sosiaalialan uudistu- rainen ja mahdollistaa satunnaisen ja lyhytai-neen koulutuksen tuottamaa osaamista. (STM kaisen poikkeamisen säädetystä mitoituksen2007:14.) suhdeluvusta. Eduskunnan oikeusasiamies on Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ei ota kantaa muun muassa 14.11.2005 antamassaan rat-henkilöstömääriin. Lain 10 §:n mukaan kun- kaisussa (Dnro 821/4/03) arvioinut päivähoi-nassa on oltava ammatillista henkilöstöä so­ toasetuksen 6 §:n säännöksen henkilöstömi-siaalihuollon toimeenpanoon liittyviä tehtäviä toituksen tulkinnanvaraiseksi siten, ettei sevarten. Päihdepalvelujen laatusuosituksessa anna selvää vastausta asetuksen soveltamises-(STM Oppaita 2002:3) on useita henkilöstö- ta eri tilanteissa. Oikeusasiamiehen mukaanmitoitukseen liittyviä suosituksia (Liite 2). riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henki- Henkilöstömitoitusten säätely on tarkinta löstö on välttämätön edellytys päivähoidonlasten päivähoidossa. Päivähoitoasetus kasvatustavoitteiden toteutumiseksi ja lasten(239/1973, 1345/2006) säätelee hoito- ja kas- turvallisuuden takaamiseksi koko toiminta-vatustehtävissä toimivien määrää päiväko- ajan (Paunio 2005.) Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 27
  • 28. 10 Ikäihmisten palveluiden laatusuositus ja henkilöstömitoitus10.1 Henkilöstömitoituksen mivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai tervey-sisältö laatusuosituksessa denhuollon ammatillinen koulutus sekä pe- rus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa hankit-Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kun- tu gerontologinen asiantuntemus. Lisäksitaliitto antoivat ensimmäisen ikäihmisten hoi- henkilöstön osaaminen on varmistettava sekätoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen terveydenhuollon ammatillisen henkilöstönvuonna 2001. Uusittuna se julkaistiin vuonna kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta2008 (STM 2008:3) nimellä Ikäihmisten pal- koskevan lainsäädännön vaatimuksia että so-veluiden laatusuositus. Asiakirjassa esitetty siaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtä-välittömään hoitotyöhön osallistuvan sosiaali- värakennesuosituksia noudattaen.ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön mi- Laatusuosituksen mukaista henkilöstömi-toitus on suositus, varsinaista normisäädöstä toitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa tuleealan henkilöstöstä ei ole. Laatusuosituksen ottaa huomioon seuraavat seikat:hoitohenkilöstömitoitus koskee vanhusten • asiakkaiden toimintakyky ja tarveympärivuorokautista hoitoa vanhainkodeissa, • palvelurakenne, palveluiden tuottaminentehostetun palvelun yksiköissä ja vanhuksia ja saatavuushoitavilla terveyskeskusten vuodeosastoilla • henkilöstöön ja työn organisointiin liitty-(Valvira 2011). Kotihoidon henkilöstöstä var- vät tekijätsinaisia suosituksia ei ole. Asiantuntijat ja tut-kijat ovat kuitenkin laatineet useita oppaita Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvon-vanhustenhuollon päättäjille, johtajille ja ke- nasta (603/1996, 2 luku, 3 §) edellyttää henki-hittäjille riittävän henkilöstömitoituksen ja löstön määrän ja toiminnan edellytysten osal--rakenteen varmistamiseksi, toiminnan johta- ta vaatimustasoa seuraavin sanamuodoin:miseksi ja voimavarojen tarkoituksenmukai- ”Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittäväseksi kohdentamiseksi myös kotihoidossa. palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien luku-Tällaisia ovat esimerkiksi Finne-Soveri, Björk- määrään nähden. Toimintayksikössä tulee ollagren, Vähäkangas (2006) Kotihoidon asiakas- riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimin-rakenne ja hoidon laatu sekä osin samojen tavälineet sekä toiminnan edellyttämä henki-tutkijoiden tutkimukset ja selvitykset RAI-tie- löstö. Henkilöstön on täytettävä samat kelpoi-tojärjestelmän käyttöönoton perusteluiksi suudet kuin mitä kunnan tai kuntayhtymänavopalveluissa. sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä Uusitun laatusuosituksen henkilöstön ja vastaavissa tehtävissä vaaditaan.”johtamisen strategisissa linjauksissa esitetään, Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksenettä henkilöstön mitoittamisen peruslähtö- on oltava sellainen, että vanhuksen perustar-kohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun peista huolehtiminen onnistuu. Valvira on an-tarve. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntynei- tanut ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksiden palveluiden välittömässä hoitotyössä toi- muun muassa ravitsemusta koskevan ohjeen28 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 29. (3/2011) Vanhusten ravitsemus ja ruokailu- tai rakenteelliset puitteet edellyttävät lisäärytmi. Ravitsemusneuvottelukunnan suosi- henkilökuntaa. Jokainen lisätekijä korottaatuksen mukaan iäkkäiden on ruokailtava usei- mitoitusta 0,1 suuruisesti. Mikäli lääketieteel-ta kertoja päivässä, sillä he eivät jaksa syödä listä hoitoa vaativia on pitkäaikaishoidossasuuria aterioita kerrallaan. Aterioiden tulee terveyskeskuksen vuodeosastoilla, hoitohen-jakaantua tasaisesti koko päivälle. Illan vii- kilöstön vähimmäismitoitus on 0,6–0,7 jameisen ja aamun ensimmäisen ruokailun vä- hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakastalinen yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Valvira kohden. Mitoituksen lähtökohtana ovat ainakehottaa ohjeessaan palveluntuottajia otta- asiakkaat tarpeineen riippumatta siitä, minkämaan toiminnassaan huomioon ravitsemus- nimisessä yksikössä he ovat (STM 2008:3.)neuvottelukunnan suositukset ja kiinnittä- Henkilöstömitoituksessa otetaan huo­mään erityistä huomiota viimeisen iltapalan mioon asiakkaiden toimintakyky ja avun tar-ja aamiaisen väliseen aikaan. ve, palvelujen rakenne, tuottaminen ja saata- vuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Ikäihmisten palvelujen laa-10.2 Mitoituksen laskeminen tusuosituksessa henkilöstömitoitus tarkoittaa koulutetun sosiaali- ja terveydenhuollon am-Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mattihenkilöstön ja hoidettavien asiakkaidenmukaisesti henkilöstömitoitukseen lasketaan välistä laskennallista suhdelukua (STMasiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat 2008:3.)työntekijät. Esimerkiksi terapiahenkilöstöstälasketaan mitoitukseen vain heidän asiakas- Taulukko 2: Esimerkkejä 25-paikkaisen yksi-työpanostaan vastaava työaikaosuus. Esimies- kön työvuorokohtaisista henkilöstötarpeistatehtävä ei ole välittömään asiakaspalveluun tai eri mitoitustasoilla. (STM, Kuntaliitto 2001,välittömään hoitotyöhön laskettavaa. Yksikön mukaillen taulukko 5, sivu 24)muu henkilökunta, joka osallistuu välitöntä Vähimmäismitoitus Hyvä mitoitus 0,80/asukashoitotyötä tukeviin ja avustaviin tehtäviin, 0,60/asukas 20 hoitajaa/osastolasketaan henkilöstömitoitukseen vain siltä 15 hoitajaa/osastoosuudelta kuin heidän työnsä on asiakkaan TT Mitoitus TT Mitoitus Aamu 6 0,24 4 0,16perustarpeisiin vastaamista (auttaminen, pe- Ilta 6 0,24 4 0,16seytyminen, ruokailu, wc-käynnit). Mitoituk- Yö 2 0,08 2 0,08sessa poissaolevien työntekijöiden työpanoson korvattu sijaisilla. Pysyvä varahenkilöjär- Laskelmassa on otettu huomioon ainoastaan henkilökunnanjestelmä on tästä syystä sekä perusteltua että lakisääteiset vapaapäivät; kaksi vapaapäivää/työntekijä/viikko. TT = Hoitotehtäviä suorittavan henkilöstön laskennallinen ko-välttämätöntä. Myös lääkärityövoiman saata- konaismäärä ja Mitoitus = hoitajia/asiakas/työvuoro.vuudesta on huolehdittava, vaikka mitoitus- Mitoituksessa tulisi ottaa huomioon asiakkaiden toimintakykyosuutta ei siitä lasketakaan. (STM 2008:3). ja hoitoisuus sekä erityisesti dementoituneiden määrä. Valtakunnallinen suositus ympärivuoro-kautisen hoidon ammatillisen henkilöstön vä- Hoito- ja laitosapulaiset osallistuvat hoitotyö-himmäismääräksi on 0,5–0,6 hoitotyöntekijää hön avustavana henkilöstönä ja heidän työpa-asiakasta kohden vuorokaudessa. Vähimmäis- noksestaan voidaan laskea henkilöstömitoi-mitoitusta korkeampi vaihtoehto on suositel- tukseen ainoastaan välitön asiakkaan/poti-tavaa, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia laan avustamisen osuus. Asumispalveluja jakäytöshäiriöitä tai hoitoympäristön koko ja/ laitoshoitoa tarjoavissa yksiköissä tarvitaan Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 29
  • 30. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenki- tekijöitä. Esimiestyötä, terapia-, kuntoutus-löiden lisäksi n. 0,1 työntekijää asukasta koh- tai viriketoiminnan henkilöstöä ei lasketa vä-den välttämättömien ammattiryhmien työn- littömän hoitotyön henkilöstömitoitukseen.30 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 31. 11 Ikäihmisten hoidon valvonnastaValvira on sosiaali- ja terveydenhuollon palve- hoitoisuudessa tulee ottaa asianmukaisestiluiden valvontaviranomainen, joka vastaa pal- huomioon henkilöstömitoituksessa.”velujen lain ja säädösten mukaisesta tuottami- ”Käsitykseni mukaan sosiaali- ja terveysmi-sesta, palvelujen laadusta sekä henkilöstön vä- nisteriön tulee arvioida, onko laatusuositushimmäistasojen toteutumisesta. Se kerää riittävä turvaamaan ympärivuorokautisessasäännöllisesti ja kattavasti tietoa koko maasta hoidossa olevien vanhusten perusoikeuksien(Valvira 2011). Lisäksi aluehallintovirastot toteutumista erityisesti henkilöstömitoituksen(AVIt) kohdentavat valvontaa säännöllisen osalta, vai tarvitaanko asiassa lainsäädäntöä.tiedonkeruun tulosten osoittamiin riskikoh- Mielestäni lainsäädäntö olisi omiaan turvaa-teisiin alueillaan. Ne tekevät tarkastuskäyntejä maan laatusuositusta paremmin riittävän hen-vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja kä- kilöstömitoituksen. Ministeriön tulee mielestä-sittelevät niitä koskevat kantelut ja valitukset. ni ottaa kantaa myös siihen, onko lääninhalli- Myös Eduskunnan oikeusasiamies on osal- tusten selvityksissä todettujen puutteiden joh-taan valvojan roolissa. Oikeusasiamies Riitta- dosta henkilöstömitoituksen perusteissa syytäLeena Paunio pyysi kesäkuussa 2009 lääneiltä muutoksiin.”selvitystä vanhusten ympärivuorokautisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-hoidosta. Lääninhallitusten (myöhemmin rasto (Valvira) ja aluehallintovirastot tekivätaluehallintovirasto) mukaan ikäihmisten hoi- 11/2010–2/2011 välisenä aikana terveyskes-don laatusuositus on hyvä perusta toimin- kusten vuodeosastoilla (n = 536) kyselyn, jon-tayksikön henkilöstön vähimmäismäärän ar- ka avulla selvitettiin iäkkäiden (75-vuotiaidenvioinnille. Lääninhallitusten kantana oli, että ja vanhempien) potilaiden hoidon laatua. Vas-mitoitukseen on laskettava vain sosiaali- ja tausten perusteella hoitohenkilökunnan mi-terveysalan koulutuksen saanut ammattihen- toituksessa oli puutteita. Vanhusten hoidonkilöstö. Hoitohenkilöstön lisäksi on oltava laatusuosituksen mukaiseen hyvään tasoonerillinen henkilöstö ruokahuolto- siivous- ja (vähintään 0,8 hoitotyöntekijää/ potilas/vrk)pyykkihuollon tehtäviin (Paunio 2009.) ylsi noin joka kymmenes (13 %) vuodeosas- Johtopäätöksissä Paunio (2009) toteaa: toista. Tyydyttävään (0,6–0,7) pääsi yli puolet ”Käsitykseni mukaan on tärkeätä, että vä- (65 %) ja alle vähimmäistason (alle 0,6) jäi vii-himmäismitoitus toteutuu kaikissa hoitoyksi- dennes (22 %). Raportissa Valvira huomaut-köissä ja että se toteutuu laatusuosituksessa taa, että nykyisessä lainsäädännössä ei oletarkoitetulla tavalla. Tämä edellyttää, että normia terveyskeskusten yleisestä (mm.poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan akuuttihoidon potilaiden) hoitohenkilöstömi-sijaisilla ja että henkilöstö jaetaan eri työvuo- toituksesta. (Valvira 2011.)roihin siten, että vanhuksille turvataan mah- Valvira selvitti kyselyllä ympärivuorokauti-dollisuus riittävään hoitoon kaikkina vuoro- sia vanhuspalveluja tuottavien yksiköiden pal-kauden aikoina. Myös muutokset vanhusten velun laatua tietyillä indikaattoreilla maalis- Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 31
  • 32. kuussa 2010. Se lähetettiin ympärivuorokau- nähden. Joka neljännessä laitoksessa kaikkitista hoitoa tai hoivaa vanhuksille tarjoavien ammatilliseen henkilökuntaan kuuluvat eivätlaitosten johtajille. Tarkoituksena oli hankkia täyttäneet kelpoisuusehtoja (Valvira 2010.)perustietoa vanhustenhuollon valvonnan Huomioitavaa on, etteivät laitokset ja pal-suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Laatusuo- velua tuottavat yksiköt käyttäneet henkilöstö-situksen mukainen henkilöstön vähimmäis- laskennassa yhtenäistä tai yhteisesti hyväksyt-mitoitus toteutui kahdessa kolmasosassa ky- tyä laskentatapaa ja siitä syystä ilmoitetutselyyn vastanneista laitoksista. Vähän yli 10 henkilöstömäärät eivät ole sisällöltään samojaprosentissa laitoksista oli kuitenkin suositel- tai vertailukelpoisia.tua vähemmän henkilökuntaa hoidettaviin32 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 33. 12 Aluehallintoviranomaisten huomautuksia mitoitukseenAluehallintovirastot ja aikaisemmat läänin- sekä toimintayksikön koko, rakenteellinenhallitukset ovat viimeisten vuosien aikana toimivuus, paloturvallisuus ja yksikön tarjoa­tehneet päätöksiä vanhustenhuollon valvon- mien erillisten palveluiden vaikutus henkilös-taan ja riittämättömään henkilöstömäärään tön määrään. (Lääninhallitus 2006).liittyen vanhustenhuollon laitoksissa. Tässä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastokappaleessa on esimerkinomaisesti nostettu antoi Attendo MedOne Hoiva Oy:lle maalis-esille muutama ratkaisu. Esimerkeistä käy kuussa 2011 huomautuksen, koska palvelun-ilmi laajuus, jolla valvova viranomainen on tuottaja ei ole huolehtinut Vastamajan hoiva-henkilöstömitoitusta tarkastellut. Kyseessä ei kodin ammatillisen hoitohenkilöstön riittä-ole pelkästään minimimitoitusluku, vaan rat- vyydestä. Aluehallintoviraston mukaan Vasta-kaisuissa on tarkasteltu laajasti hyvän ja laa- majan hoitohenkilöstön mitoituksen on oltavadukkaan hoidon edellytyksiä. korkeampi kuin 0,6 työntekijää asukasta koh- Lääninhallitus antoi vuonna 2006 Tampe- ti. Sen lisäksi muuta henkilökuntaa on oltavareen kaupungille huomautuksen, koska se ei 0,1 työntekijää asukasta kohti. Aluehallintovi-ollut huolehtinut Koukkuniemen vanhainko- raston perusteluna oli, että osa asukkaista ondin henkilöstön kehittämisestä laadullisesti muistisairaita ja/tai psyykkisesti ja fyysisestieikä määrällisesti asukkaiden hoidon vaati- pitkäaikaissairaita, jotka tarvitsevat paljonmalle tasolle. Lääninhallituksen mukaan hoivaa ja huolenpitoa. Lisäksi hoitotyönteki-Tampereen kaupungin tuli lisätä 103 hoitajaa jöiden vastuualueeseen kuului avustavia keit-Koukkuniemen vanhainkotiin, jotta suosituk- tiö- ja siivoustehtäviä, joihin ei ollut muutasen mukainen mitoitus olisi riittävä. Päätök- henkilökuntaa. Niin ikään hoivakodin toimin-sessä nostettiin esille, että vanhainkotien hen- taympäristön rakenteelliset puitteet, moniker-kilömitoitusta arvioitaessa on otettava huo­ roksisuus ja sokkeloiset sekä kapeat kulkuväy-mioon asukkaiden toimintakyky ja avuntarve lät aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 33
  • 34. 13 Pohdinta ja Tehyn näkemyksetJo 1990-luvun loppupuolelta lähtien on tehty sä selvityksissä on se, että niissä lain tasollakansainvälistä ja kansallista tutkimusta hoito- annetut hoitajien minimimitoitussäädöksettyön henkilöstövoimavarojen merkityksestä velvoittavat Suomessa annettuja suosituksiapotilashoidon turvallisuuteen ja tuloksellisuu- vähäisempään hoitajamäärään potilasta taiteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Va- yksikköä kohden.kuuttava tutkimusnäyttö on vielä vähäistä Hoitajien minimimitoitukset johtavat myöseikä nykyisen tutkimustiedon perusteella pys- siihen, että avustavaa henkilöstöä ei palkata jatytä määrittelemään henkilöstön minimimi- hoitotyön tehtäväalue laajenee koskemaantoituksia eri potilasryhmille tai organisaatioil- ruoka-, siivous- ja muuta huoltoa. Suomessale. Tarkasti määritelty henkilöstömitoitus ei voidaan havaita ikäihmisten laatusuosituksensosiaali- ja terveydenhuollon kompleksisessa mitoitusesimerkkien johtaneen lähinnä tä-toimintaympäristössä yksinään takaa haluttu- män uhkakuvan toteutumiseen. Henkilöstö-jen tavoitteiden saavuttamista. Jos henkilöstö- mitoitus on ymmärretty kokonaishenkilöstö-mitoituslukuja halutaan asettaa, olisi niiden määränä ja henkilöstörakenteen yksipuolista-oltava liukuvia ja palvelun tarpeen muutokset misen oikeutuksena. Mitoitusten laskentata-tarkoituksenmukaisesti huomioivia. vat eivät ole muotoutuneet yhteismitallisiksi, Hoitotyön henkilöstömitoituksen lainsää- siksi eri organisaatioiden ja palvelun tuottaji-dännöstä on kansainvälistä tietoa ja koke- en käyttämiä tai ilmoittamia henkilöstömitoi-muksia. Esimerkiksi Kaliforniassa hoitajien tuslukuja ei voida luotettavasti vertailla.minimimitoitukset ovat lisänneet koulutettu- Minimimitoituksen vaikutusta työtyytyväi-jen sairaanhoitajien määrää sairaaloissa. syyteen on vaikea suoraan mitata. Työtyyty-Australian Victorian osavaltiossa ovat monet väisyyteen vaikuttaa mitoituksen ohella monihoitotyöstä poissaolleet hoitajat palanneet ta- muu asia, esimerkiksi palkkaus, johtaminenkaisin hoitotyöhön, kun sairaaloiden hoitajien ja esimiestyö, työvuorosuunnittelu ja työtur-minimimitoituksesta säädettiin laissa. vallisuustekijät sekä arvostus ja asenteet. Poti- Minimimitoituksiin on liitetty myös uhka- laiden hoitoisuuden kasvaessa ja muuttuessakuvia, muun muassa se, että osa sairaaloista minimimitoitukset eivät välttämättä riitä laa-madaltaa korkeampaa mitoitustaan, jos laissa dukkaan ja turvallisen hoidon tuottamiseen.on määritelty vain henkilöstön minimimäärä. Pysyvien vähimmäismitoitusten taustalla onHoitotyön henkilöstön rakennetta voidaan oletus, että terveydenhuollon konteksti pysyyminimimitoituksia käytettäessä yksipuolistaa ennallaan ja samanlaisena kuin arviointihet-ja muuttaa kokonaisuuden kannalta epäedul- kellä eikä siinä tapahdu minkäänlaisia mer-lisempaan suuntaan, jos kalliimpaa sairaan- kittäviä muutoksia esim. hoitoteknologioiden,hoitajatyövoimaa korvataan lyhyemmän kou- tuotantotapojen tai potilaiden tarpeiden jalutuksen saaneilla hoitajilla palkkakustannus- vaatimusten suhteen.ten pienentämiseksi. Huomiota herättävää Tehyn tavoite on turvata iäkkään henkilöntässä katsauksessa käytetyissä kansainvälisis- palveluissa ammattihenkilöstön määrä ja ra-34 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 35. kenne suositusta velvoittavammin. Ammatti- organisaatiorakennetta. Ikäihmisellä on olta-henkilöstömitoitus on lainsäädännössä suh- va oikeus kodinomaiseen asumiseen ja arkeenteutettava palvelutarpeeseen ja toimintaky- koko elämänkaaren ajan, palvelutarpeen li-kyyn. Tehyn lausunnoissa on esitetty sekä ter- sääntymisestä riippumatta. Hänen on myösveydenhoitolain että vanhuspalvelulain val- saatava tarvitsemansa tieto päätöksen teossamisteluvaiheissa, että sosiaali- ja terveysmi- ja apu oman toimintakyvyn alentuessa. Palve-nisteriölle annetaan asetuksenanto-oikeus lurakenteen muutokset on voitava huomioidahenkilöstön rakenteesta ja riittävästä määräs- tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti henki-tä. Näin eri palvelumuodoissa toiminnan vaa- löstörakenteissa palvelutarjonnan sisällöntivuustaso, sisältö ja laatutekijät sekä tarve- muuttuessa. Jos henkilöstön minimimitoituk-vaihtelut painottuisivat pelkkää henkilöstölu- set säädetään laissa tietylle palvelurakenteellekuarvoa monipuolisemmin ja kuvaavammin. ja/tai tietyn nimiselle palvelulle, ovat ne käy-Asiakkaiden/potilaiden tarpeitten ja hoitoi- tännössä jo lain antovaiheessa vanhentuneitasuuden sekä niiden vaihtelujen huomiointi eivätkä vastaa nopeasti muuttuvissa palveluis-henkilöstövahvuudessa ja -rakenteissa sekä eri sa toiminnan sisällön vaatimuksia.organisaatioissa edellyttävät monipuolista ar- Ikäihmisten palveluiden henkilöstömitoi-viointia ja jatkuvaa, järjestelmällisesti doku- tuksessa on keskeisenä otettava huomioonmentoitua seurantaa. Kokonaisuus on taattava palvelutarve ja siinä tapahtuvat muutokset.sekä potilasturvallisuuden että asiakkaiden ja Säännöllisen ja jatkuvan hoidon piiriin tulevathoitajien hyvinvoinnin näkökulmasta. ovat yhä huonokuntoisempia, pääasiassa sai- Suomalaisessa hoito- ja hoivatyössä on rauksien aiheuttaman toimintakyvyn laskunsekä vahvuuksia että mahdollisuuksia. Työ seurauksena. Palveluiden tarve ja asiakkaidenikäihmisten parissa koetaan mielekkääksi ja hoitoisuus on arvioitava riittävin aikavälein jakiinnostavaksi. Perinteisesti ammattietiikka muutoksiin on osattava herkästi reagoida. Ar-on korkeaa ja työhön on sitouduttu vahvasti. viointiin ja hoitoisuuden mittaamiseen tarvi-Työntekijöiden koulutustaso on ollut muita taan valideja välineitä ja tiedon on oltava ver-maita, myös Pohjoismaita korkeampi. Viime- tailukelpoista muihin yksiköihin nähden jaaikaiset palvelu- ja maksurakennemuutokset käytettävissä palvelun sekä mitoitusten val-kiristyneen taloudellisen tilanteen ja säästöta- vonnassa.voitteiden paineessa ovat muuttamassa asiaa. Erilaiset sairaudet ovat suurin syy ikäih-Vanhusten hoidon voimakas ympärivuoro- misten omatoimisuuden heikentymiseen, toi-kautisen laitoshoidon korvaaminen kevyem- mintakyvyn laskuun ja avun tarpeen lisäänty-millä palveluilla on muuttamassa henkilöstön miseen sekä palvelujen piiriin hakeutumi-koulutusrakennetta merkittävästi ja heikentä- seen. Tarvittavat palvelut eivät ole pääsääntö-mässä monialaista osaamista. Erityisesti ter- sesti enää avustamista tai henkilöstä huolehti-veydenhuollon ammattihenkilöitten osuus on mista, vaan useimmiten asianmukaisen jahuolestuttavasti vähentymässä. Ikääntyvän riittävän ammattikoulutuksen saaneen anta-väestön mahdollisuus sairaanhoidollisen asi- maa hoitoa. Virheratkaisujen välttämiseksiantuntemuksen käyttöön ja tarvittavan hoi- hoivan ja pitkäaikaisen hoidon erilliselle mää-don saantiin on oleellisesti vaikeutunut koros- rittelylle on perusteltu tarve.tettaessa asumispalveluja ja omatoimisuutta. Tehy on esittänyt, että sosiaalihuoltolain Tapa tuottaa ikäihmisten palveluita on suu- mukaisista palveluista käytettäisiin käsitteitäressa muutoksessa. Moniportaisesta hoidon huolto, huolenpito, kotipalvelu ja asumispal-järjestämisestä siirrytään kohti yksiportaista velu ja terveydenhuoltolain mukaiset palvelut Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 35
  • 36. kuvataan käsitteillä kotisairaanhoito, laitos- vuonna 2007 ikäihmisten hoitoa ja palvelujahoito ja hoitotyö. Tämä jako olisi linjassa EU- koskevasta laatusuosituksesta. Valvova viran-maiden yhteisesti sopimien pitkäaikaishoidon omainen ei nähnyt tarpeellisena yhtä jäykkääperiaatteitten kanssa. Ainoastaan Suomessa ohjelukuarvoa. Sen mukaan mitoituksen tulisiikäihmisten hoidon rinnalle on otettu hoivan perustua asukkaiden toimintakykyyn:käsite, jota muualla ei tunnisteta. ”Jäykän yhden ohjelukuarvon tilalla tulisi Hoiva, huolenpito ja hoito ovat käsitteinä henkilöstömitoituksen perustana olla hoitopai-nykyisellään riittämättömästi määriteltyjä, ja kan asukkaiden toimintakyky (hoitoisuus avunniiden sisältö on toisistaan erottelematta. Kä- tarve), jota seurataan esimerkiksi vuosittain.sitteitä käytetään epätarkasti ja osin toistensa Valtakunnallinen hoitoisuusmittari voisi ollasynonyymeinä. Hoiva tarkoittaa henkilöstön RAVA-indeksi tai muu vastaava helppokäyttöi-avustamista kotona tai kodin ulkopuolella sel- nen ja nopea ikäihmisen hoitoisuutta mittaavalaisissa päivittäisissä perustoiminnoissa, joista menetelmä.”henkilö ei ilman toisen apua suoriudu. Hoivaa Sosiaali- ja terveysalan palvelujen laatu- jaei voi käyttää ympärivuorokautisen hoidon tai mitoitussuosituksissa on päädytty johtopää-sen järjestämisen synonyyminä. Hoivakäsit- tökseen, että henkilöstömitoitusten olisi pe-teen käyttöä pitäisi joko selkeyttää tai väärin- rustuttava velvoittaviin suosituksiin, tarkankäsitysten välttämiseksi korvata kokonaan säädöspohjaisen ohjauksen sijasta. Valtakun-huolenpitokäsitteellä. nallisia lukuja ei voida pitää hyvinä lähtökoh- Tutkimukset vahvistavat, ettei ole perustel- tina laatusuosituksen mitoituksiin, koska netua asettaa absoluuttisia rajoja sille, kuinka eivät perustu paikallisiin tarpeisiin.monta potilasta hoitajaa kohden yksikössä on. Määrällinen yhden lukuarvon henkilöstö-Toiminnan on oltava joustavaa ja kehityttävä mitoitus ei huomioi riittävästi väestöraken-hoidon tarpeen sekä toimintaympäristön teesta, terveyseroista tai sosiaalisista ongel-muuttuessa. Ennalta määritellyissä mitoituk- mista johtuvia ja eri tavalla painottuviasissa vaarana on se, että toiminnan tavoite palvelu­arpeita. Kuntien erilaiset palvelujen tkohdentuu hyvän hoitotuloksen sijasta vain järjestämistavat vaikeuttavat toimintojen ver­määriteltyyn mitoitukseen ja sen täyttymisen tailta­ uutta. Osa tuotetuista palveluista on yh- vvalvontaan. Henkilöstömitoitus ei ole erillinen teisiä, osa omia ja osa ostopalveluita. Valta-tai itsenäinen irrallinen lukuarvo, vaan arvi- kunnallisesti ei ole määritelty eri palvelumuo-ointinäkökulman on laajennuttava asiakkaan tojen sisältöä. Tilastotieto on puutteellista japalvelutarpeen kokonaisuuden tarkasteluun. vertailtavuus vaikeaa. Tarkka säädöspohjai-Hyvän hoitotuloksen tuottava henkilöstö on nen, määrällisesti painottuva henkilöstön mi-ammatillisesti riittävästi koulutettu ja mitoi- toitusnormi voi olla myös rajoite. Yksilöllisestitettu tavalla, joka ottaa henkilöstömäärässä ja tarkoituksenmukaisen ja moniammatillisesti-rakenteessa huomioon asiakkaiden/potilai- toteutettavan palvelun saanti voi vaikeutua ti-den hoidon tarpeen, toimintaympäristön, lanteissa, joissa joko järjestämistavat tai väes-henkilöstövoimavarat ja hoitotyön tulokset. tön ja yksilön palvelutarpeet ovat jatkuvassa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus muutoksessa.(TEO, nykyinen Valvira) antoi lausunnon36 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 37. Tehyn näkemys ikäihmisten hoidonhenkilöstörakenteesta ja -mitoituksestaSosiaali- ja terveysministeriöllä on oltava • Palvelun tuottajalla on oltava riittävä jaasetuksenanto-oikeus ammattihenkilöstön toimiva varahenkilöstöjärjestelmä hen-määrästä, rakenteesta ja koulutusvaatimuk- kilöstön poissaolojen korvaamiseksi.sista sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialal- Hoitohenkilöstön määrän tulee säilyäla myös tilapäisten poissaolojen aikana so-• Hoitohenkilöstön mitoituksen perustana vitulla hyväksyttävällä tasolla. on asiakkaiden/potilaiden hoidon ja yk- • Henkilöstön hyvinvoinnista, työtervey- silöllisen palvelun tarve ja oma toiminta- destä ja -turvallisuudesta on huolehditta- kyky sekä niissä tapahtuvat muutokset. va. Ammattihenkilöstön toiminta on näyt- • Hoitotyön johdon asema ja mahdollisuus töön perustuvaa ja dokumentoitua. vastata hoitotyöstä ja toiminnan kehittä-• Kaikilla välittömään hoitotyöhön osallis- misestä on turvattava. tuvilla on oltava sosiaali- ja/tai tervey- • Fyysinen hoitoympäristö on huomioita- denhuollon ammatillinen koulutus sekä va henkilöstömitoitusta määriteltäessä. perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuk- Epätarkoituksenmukaiset, epäkäytän- sessa hankittua gerontologista asiantun- nölliset ja ikäihmisten hoitoon soveltu- temusta. mattomat, ahtaat ja sokkeloiset tilat vaa-• Tuki- ja avustavissa tehtävissä (esim. tivat enemmän henkilöstöä. puhtaanapito, ruokahuolto, vaatehuolto) • Ikäihmisten hoidon ja palvelujen valvon- on oltava riittävästi kyseisen alan henki- nan on oltava säännöllistä ja riittävää. löstöä. Koulutetulle hoitohenkilöstölle Valvonnassa ilmenneet henkilöstöraken- on turvattava mahdollisuus perustehtä- ne, -määrä ja -laatupoikkeamat on kor- vään eli tehdä näyttöön perustuvaa hoi- jattava sanktioiden uhalla. totyötä. • Määrällinen yhden lukuarvon henkilös-• Hoitotyössä on oltava potilasturvallisuu- tömitoitus ei huomioi riittävästi muutok- den ja asianmukaisen hoidon edellyttä- sia ja väestörakenteen, terveyserojen mä riittävä koulutettu hoitohenkilöstö sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttamia jokaisessa työvuorossa ja kaikkina vuo- eroja palvelun tarpeissa ja eri tuotantota- rokauden aikoina. voissa. Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 37
  • 38. LähteetAalto P. Karhe L. Koivisto A-M. & Välimäki M. www.who.int/bulletin/archives/80(7)575. 2005. Henkilöstöresurssien tarpeen arvi- pdf>20.12.2011 ointi tietokantojen avulla:eHelmi-hanke. Buchan J. 2007. Nurse workforce planning in Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja the UK. A report for the Royal Collage of 6/2005. Nursing. URL<http://www.rcn.org.uk/__Adams A. & Bond S. 200. Hospital nurses` sa- data/assets/pdf_file/0016/107260/003203. tisfaction, individual and organizational pdf>22.12.2011 characteristics. Journal pf Advanced Nur- California A.B. 394. URL< http://info.sen. sing 32(3), 536-543. ca.gov/pub/99-00/bill/asm/ab_0351-0400/Aiken LH. Clarke SP. Sloane DM. Sochalski J. ab_394_bill_19991010_chaptere d. & Silber JH. 2002. Hospital Nurse Staffing html>24.11.2011 and Patient Mortality, Nurse Burnout and Clarke S.P. Sloane D.M & Aiken L. 2002. Ef- Job Dissatisfaction. The Journal of Ameri- fects of hospital staffing and organizational can Medical Association, 288(16), 1987- climate on needlestick injuries to nurses. 1993. American Journal of Public Health, 92(7),ANA. American Nurse Association. 2005. Uti- 1115-1119. lization guide for the ANA principles for CNA/NNOC (California Nurses Association/ nurse staffing. URL<http://www.nursing- National Nurses Organizing Committee). world.org/MainMenuCategories/ThePrac- 2009. The Ratio Solution. CAN/NNOC’s ticeofProfessionalNursing/NursingStan- RN-to-Patient Ratios Work – Better Care, dards/ANAPrinciples/UtilizationGuide. More Nurses. URL<http://nurses.3cdn. pdf>1.11.2011. net/cd91f6731ee0c22b41_uqm6yx8dy.Ball J. 2010. Guidance on safe nurse staffing le- pdf>18.12.2011 vels in the UK. Royal College of Nursing Coffman J.M., Ann Seago J. & Spetz J. 2002. (RCN). URL< http://www.rcn.org.uk/__ Minimum Nurse-To-Patient Ratios In data/assets/pdf_file/0005/353237/003860. Acute Care Hospitals in California. Health pdf>20.12.2011. Affairs 21 (5), 53–64.Buchan J. & O’May F. 2000. Determining Skill DPE:2011. Safe-staffing ratios: benefiting Nur- Mix: Practical Guidelines for Managers ses and Patients. Fact Sheet 2011. and Health Professionals. Special Article. URLhttp://dpeaflcio.org/wp-content/uplo- Geneva: World Health Organization. URL< ads/Safe-Staffing-R atios-20112. h t t p : / / w w w. w h o. i n t / h r h / e n / pdf30.1.2012. HRDJ_4_2_07.pdf>20.12.2011 FCG. 2011. ICT-järjestelmät. Finnish Consul-Buchan J. & Dal Poz M. 2002. Skill mix in the ting Group. URL < http://www.fcg.fi/fin/ health care workforce: reviewing the evi- p a lvelut/ic t-p a lvelut/ic t-j ar j estel- dence. Bulletin of the World Health Orga- mat/>19.12.2011. nization 2002;80:575-580. URL< http://38 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 39. Finne-Soveri H. & Björkgren M. & Vähäkan- tu/2006/106110Loppuraportti.pdf haettu gas P. 2006. Kotihoidon asiakasrakenne ja 6.9.2011 hoidon laatu. Terveyden- ja hyvinvoinnin Kukka A. 2011. Terapiahenkilöstötarpeen ar- laitos THL. viointi kansainvälisten kokemusten valos-Gerdtz M.F. & Nelson S. 2007. 5-20: a model of sa. Raportti 2011. minimum nurse-to-patient ratios in Victo- Laine M. 2005. Hoitajana huomennakin. Hoi- ria, Australia. Journal of Nursing Manage- tajien työpaikkaan ja ammattiin sitoutu- ment, 15, 64-71. minen. Turun yliopiston julkaisuja An-Haapakorpi A. & Haapola I. 2008. Työn orga- nales Universitas Turkuensis sarja C, osa nisointi ja työhyvinvointi sosiaali- ja terve- 233, Turku. ysalalla – esimerkkinä vanhusten kotihoi- Lang T.A. Hodge M. & Olson V. 2004. Nurse- to. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. patient ratios: a systematic review on the Työ ja yrittäjyys 35/2008. effects of nurse staffing on patient, nurseHalmeenmäki T. 2009. Kunta-alan eläkepois- employee, and hospital outcomes. Journal tuma 2010–2030. Kuntien Eläkevakuutuk- of Nursing Administration 34(7/8), 326– sen raportteja 2/2009. Kuntien Eläkeva- 337. kuutus. Helsinki. Lankshear, A.J. Trevor A. Sheldon, T.A. &Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi. Pe- Maynard A. 2005. Nurse Staffing and rustelut. HE 90/2010 vp. Healthcare Outcomes. A Systematic Re-Heponiemi T, Sinervo T, Räsänen K, Vänskä J, view of the International Research Eviden- Halila H & Elovainio M. 2008. Lääkärien ja ce. Advances in Nursing Science 28(2), sairaanhoitajien hyvinvointi ja terveys – 163–174. laaja kohorttitutkimus -hankkeen loppu- Lassila, J & Valkonen, T. 2011. Julkisen talou- raportti. Raportteja 35/2008. URLhttp:// den rahoituksellinen kestävyys Suomessa. www.stakes.fi/FI/Julkaisut/verkkojulkai- ETLA no 1237 Keskusteluaiheita. sut/rapor tteja08/VR35_2008.htm> Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. 30.1.2012. 2011. Vastamajan palvelukeskuksen toi-Hirvonen L. 2000, Lähtökohtia hoitohenkilö- minta. http://www.avi.fi/fi/virastot/lansi- kunnan mitoitukseen. Helsingin ja Uuden- jasisasuomenavi/Sosiaalijaterveydenhuol- maan sairaanhoitopiiri, Hoitotyön ryhmä, to/Documents/AttendoMedOneVastama- Mitoitustyöryhmä 16.5.2010. jaNokia2011.pdfKane R. Shamliyan T. Mueller C. Duval S. & Lääninhallitus. 2006. Koukkuniemen van- Wilt T. 2007. The association of registered hainkoti sai huomautuksen. Tiedote nurse staffing levels and patient outcomes: 30.3.2006. http://www.laaninhallitus.fi/lh/ systematic review and meta-analysis. Me- lansi/bulletin.nsf/vwSearchView/2B52BE dical Care 45(2), 1195-1204. EE0ABEC6AAC225714100257831Kröger T, Leinonen A. & Vuorensyrjä M. Meretoja R. Aschan H. Määttä M. & Kvist T. (2009) Hoivan tekijät. Suomalainen hoiva- 2008. Sairaalan vetovoimaa voidaan arvi- työ pohjoismaisessa tarkastelussa. Jyväs- oida. Premissi 5/2008. 22-24. kylän yliopisto, Sosiaalityön julkaisusarja Meretoja R. & Koponen L. 2008. Vetovoimai- 6. Hoivatyön arkipäivä Pohjoismaissa nen sairaala. Teoksessa: L. Koponen & H. -hankkeen loppuraportti. URL < http:// Hopia. vetovoimainen terveydenhuolto. www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkit Hoitotyön vuosikirja 2008. Suomen sai- raanhoitajaliitto, s. 9-20. Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 39
  • 40. Mäkitalo R, Hautala U, Narikka J. & Tuukka- triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=ereo nen J. (2010) Hyvinvointia kestävästi. Val- apaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=0 tiovarainministeriö. Joulukuu 2010. URL < .24/1324546404_522753&${TRIPPIFE}=P http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ DF.pdf>22.12.2011 asi a k i r j at / 0 1 _ ju l k aisut / 0 8 _ muut _ Paunio R-L. 2009. Ympärivuorokautisessa hoi- julkaisut/20110112Hyvinv/Hyvinvointia- dossa olevien vanhusten hoito ja sen val- kestaevaesti.pdf> haettu 14.12.2011 vonta. URL<http://www.eduskunta.fi/eoa-Needleman J. Buerhaus P. Mattke S. Stewart ratkaisut/eoae+213/2009>19.12.2011 M. & Zelevinsky K. 2002. Nurse staffing le- Peiponen A. (2004) Vanhusten ympärivuoro- vels and the quality of care in hospitals. kautisen hoidon ja palvelun laatukriteerit. The New England Journal of Medicine, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tut- 346(22), 1715-1722. kimuksia 2004:2. URL<http://www.hel.fi/Neisner J & Raymond B. 2002. Nurse staffing wps/wcm/connect/a1d489004a176e2694e and care delivery models: A Review of the 8fc3d8d1d4668/peiponen.pdf?MOD=AJ Evidence. Kaiser Permanente Institute for PERES> 14.9.2011. Health Policy. URL < http://xnet.kp.org/ Pitkäaho T. 2011. Hoitotyön henkilöstömitoi- ihp/publications/docs/nurse_staffing. tus ja tulos kompleksisessa erikoissairaan- pdf>30.1.2012 hoidon toimintaympäristössä. Publica-Nieminen M. 2005. Eurooppa eläköityy eri tions of the University of Eastern Finland. tahtiin. Tilastokeskus. URL< http://www. Dissertations in Health Sciences., no 49. stat.fi/tup/tietotrendit/tt_01_05_niemi- URL<http://epublications.uef.fi/pub/urn_ nen.html>14.12.2011 isbn_978-952-61-0395-2/urn_isbn_978-Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M, Vähä- 952-61-0395-2.pdf>22.12.2011. kangas P. (toim.) 2005. Ikääntyneiden lai- Pitkäaho T. Partanen P. Miettinen M. & Vehvi- toshoidon laatu ja tuottavuus, RAI-järjes- läinen-Julkunen K. 2011. Hoitotyön johta- telmä vertailukehittämisessä. Stakes. Saa- minen kompleksisessa toimintaympäris- rijärvi. tössä: kaaoksen ja tiukan suunnitelmalli-O’Brien-Pallas L, Duffield C, Tomblin Murphy suuden välissä on tila innovatiivisuudelle. G, Birch S and Meyer R (2005). Nursing Pro terveys 6/2011, 4-6. Workforce Planning: Mapping the Policy Pitkäaho T. & Tervo-Heikkinen T. 2011. Kan- Trail. International Council of Nurses, Ge- sallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstö- neva, Switzerland. voimavarojen hallinnan tunnuslukujenParkkinen P. 2007. Riittääkö työvoima tervey- määrittäminen: Vuodeosastotunnusluvut denhuolto- ja sosiaalipalveluihin? Valtion erikoissairaanhoidossa. Raportti R1A. Ve- taloudellinen tutkimuskeskus. VATT-kes- tovoimainen ja terveyttä edistävä tervey- kustelualoitteita. Helsinki. den huolto 2009–2011 –hanke. HoitotyönPartanen P. 2002. Hoitotyön henkilöstön mi- henkilöstövoimavarojen hallinta –osahan- toittaminen erikoissairaanhoidossa, Kuo- ke. URL< http://www.vete.fi/Raportit/HH/ pion yliopisto. Väitöskirja. Kuopion yli- Loppuraportit/HH_Raportti_R1a.pdf> opiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. 22.12.2011. Kuopion yliopisto painatuskeskus. Rafferty AM, Clarke SP, Coles J, Ball J, James P,Paunio R-L. 2005. Päivähoitoasetuksessa sää- McKee M and Aiken LH. (2007) Outcomes detyn henkilöstömitoituksen toteutumatta of variation in hospital nurse staffing in jääminen. URLhttp://www.eduskunta.fi/ English hospitals: cross-sectional analysis40 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 41. of survey data and discharge records. In- tekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön ternational Journal of Nursing Studies, oppaita 14. Helsinki. 44(2), 175-182. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004b. Koulu-Rainio A-K. & Ohinmaa A. 2004. Henkilös­ terveydenhuollon laatusuositus. Oppaita tövoimavarojen käytön arviointi RAFA- 18. Helsinki. ELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmän avul- Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006b. Opiske- la. Teok­essa H. Mikkola & M Klavus s luterveydenhuollon opas. Julkaisuja 12. (toim.) Terveystaloustiede 2004. Aiheita Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007. Sosiaali- 3/2004. Stakesin monistamo, Helsinki huollon ammatillisen henkilöstön tehtävä- 2004. http://www.stakes.fi/verkkojulkai- rakennesuositus. Julkaisuja 2007:14. sut/muut/Aiheita3-2004.pdf viitattu 22.11. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Ikäihmis- 2011. ten palvelujen laatusuositus. JulkaisujaSalin S. Stenberg P. & Aalto P. 2010. Akuuttisai- 2008:3. URL< http://www.stm.fi/julkaisut/ raalan hoitotyön henkilöstöhallinnassa nayta/_julkaisu/1063089>30.1.2012. käytetyt tunnusluvut – systemaattinen kat­ Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Asetus saus. Hoitotiede 23(4), 258-272. neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluter-Scott C. 2003. Setting safe nurse staffing levels. veydenhuollosta sekä lasten ja nuorten eh- An exploration of the issues. Research Re- käisevästä suun terveydenhuollosta. Työ- ports. Royal Collage of Nursing. URL<http: ryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysminis- //www.rcn.org.uk/__data/assets/pdf_ teriön selvityksiä 2008:37. Helsinki. file/0008/78551/001934.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Neuvola-Sean P. Clarke S.P. Douglas M. Sloane & Aiken toiminta, koulu- ja opiskeluterveyden- L. 2002. Effects of Hospital Staffing and huolto sekä ehkäisevä suun terveyden- Organizational Climate on Needlestick In- huolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja juries to Nurses. American Journal of Pub- soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysmi- lic Health 92 (7), 1115- 1119. nisteriön julkaisuja 2009:20. URL< http://Simoens S., Villeneuve M. & Hurst J. Tackling www.stm.fi/c/document_library/get_file?f nurse shortages in OECD countries. OECD olderId=1087414&name=DLFE-11139. health working papers no. 19. DELSA/ELSA pdf>14.12.2011. /WD/HEA (2005)1. URL<http://www.oecd. Sosiaali- ja terveysministeriö, KASTE-ohjel- org/dataoecd/11/10/34571365.pdf> 25.11. man valtakunnallinen toimeenpanosuun- 2011 nitelma vuosille 2008-2011. Sosiaali- jaSosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kunta- terveysministeriön selvityksiä 2009:9 Hel- liitto. (2001) Ikäihmisten hoitoa ja palvelui- sinki. www.stm.fi Julkaisun pysyvä osoite: ta koskeva laatusuositus. Sosiaali- ja ter- http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-00- veysministeriön oppaita 2001:4. Helsinki 2778-0 2001. URL<http://pre20031103.stm.fi/suo- Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Hoitoa ja mi/pao/julkaisut/ikaihminen/ikaihminen. huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ikähoi- pdf> 14.9.2011. va-työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveys­Sosiaali- ja terveysministeriö. 2002. Päihde- ministeriön selvityksiä 2010:28. URL< palvelujen laatusuositus. Oppaita 2002:3. http://www.stm.fi/c/document_library/Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004a. Lasten- get_file?folderId=2872962&name=DL neuvola lapsiperheiden tukena. Opas työn- FE-14929.pdf>14.12.2011 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 41
  • 42. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Sosiaali- URL< http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote? huollon lainsäädännön uudistaminen. So- id=26968>14.12.2011 siaalihuollon lainsäädännön uudistamis- Tervo-Heikkinen T. 2008. Nursing effective- työryhmän väliraportti. Sosiaali- ja ter- ness in specialized care hospitals (Hoito- veysministeriön selvityksiä 2010:19. URL työn vaikuttavuus erikoissairaanhoidos- <http://www.stm.fi/c/document_library/ sa). Kuopion yliopisto, 2008. Yhteiskunta- get_file?folderId=1082856&name=DL tieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Kuopi- FE-11731.pdf>14.12.2011 on yliopiston julkaisuja. E, Yhteiskuntatie-Sosiaali- ja terveysministeriö. 2011. Lausunto- teet, no 162. yhteenveto luonnoksesta laiksi iäkkään Tilastokeskus.2009.Väestöennuste 2009-2060. henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen Suomen virallinen tilasto. URL< http:// saannin turvaamisesta. URL < http://www. www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_ stm.fi/c/document_library/get_file?folder 2009-09-30_fi.pdf>14.12.2011 Id=2664824&name=dlfe-16249.pdf > Tilvis R. 2001.Vanhus potilaana. Kirjassa: Ge- 30.1.2012. riatria. Toim. Tilvis R, Hervonen A, JänttiStakes. 2002. Kouluterveydenhuollon opas. P, Lehtonen A & Sulkava R. Hämeenlinna. Oppaita 51. Helsinki. Duodecim.Stakes. 2009. http://info.stakes.fi/finrai/FI/In- Vaarama. M. 2009. Ikääntyminen riskinä ja dex.htm). mahdollisuutena. Valtioneuvoston kanslia.Stanton M.W. 2004. Hospital Nurse Staffing Raportteja 3/2009. Helsinki. and Quality of Care. Research in Action, Valvonnan avaimet. Selvitys vanhainkotien ja Issue 14. Agency for Healthcare Research asumispalveluyksiköiden mitoitusperus- and Quality (AHRQ) URL< http://www. teista. Etelä-Suomen lääninhallituksen jul- ahrq.gov/research/nursestaffing/nurses- kaisuja 2001. Hakapaino, Helsinki 2001. taff.htm>8.12.2011 http://www.tesory.com/img/file/valvonta.Sulkava R. 2005. Dementia. Duodecium Ter- pdf veyskirjasto. URL< http://www.terveyskir- Valvira. 2010. Vanhusten ympärivuorokautis- jasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli ten palvelujen valvonta. Valviran kysely =suo00035#T2> 14.12.2011 palvelua tuottaville yksiköille maalis-huh-TEO. (2007) Lausunto ikäihmisten hoitoa ja tikuussa 2010. URL< http://www.valvira. palveluja koskevasta laatusuosituksesta. fi/files/Vanhusten_ymparivuorokautis- Dnro 3377/00/002/07. URL<http://www. ten_palvelujen_valvonta.pdf 8.12.2011 valvira.fi/tietopankki/lausunnot/lausun- Valvira. 2011a. Vanhusten hoidon laatu terve- to_ikaihmisten_hoitoa_ja_palveluja_kos- yskeskusten vuodeosastoilla. Selvityksiä kevasta_laatusuosituksesta. > 14.9.2011. 1:2011. Helsinki. URL< http://www.val-Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. 2011a. vira.fi/files/Selvityksia_1_2011.pdf> Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilsötö 8.12.2011 2008. Tilastoraportti 13/2011. Terveyden Valvira. 2011b. Ohje 3/2011. Vanhusten ravit- ja hyvinvoinninlaitos. URL < http://www. semus ja ruokailurytmi. URL < http:// thl.fi/fi_FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipal- www.valvira.fi/files/Valvira_ohje_3_2011. velut/henkilosto_pavelut.htm > 30.1.2012. pdf > 30.1.2012.Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. 2011b. Van den Heede K., Sermeus W., Diya L., Clar- Neuvolatarkastusten käytännöt kaipaavat ke S.P., Lesaffre E., Vleugels A. & Aiken L. yhtenäistämistä. 2009. Nurse staffing and patient outcomes42 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 43. in Belgian acute hospitals: Cross-sectional mää­ ittely ja kehittäminen hoitotyön joh- r analysis of administrative data. Internatio- tajien haasteena ikääntyneiden palvelu- nal Journal of Nursing Studies 46(7), 928- asumisessa ja pitkäaikaista laitoshoitoa 939 tarjoavissa yksiköissä. Premissi 1/2006 33-WHO. 2006. Strengthening nursing and mid- 38. wifery. Fifty-ninth world health assembly. Voutilainen P., Kauppinen S., Sinervo T., Fin- WHA 59.27. Agenda item 11.17. URL< ne-Soveri H., Laine M. & Ailasmaa R. http://www.who.int/hrh/resources/WHA Ikääntyneen palveluissa toimivan henki- 59-27.pdf>19.12.2011 löstön määrän ja rakenteen kehitys. Ra-WHO. 2011. Strengthening nursing and mid- portissa: Voutilainen P. (toim.) Laatua laa- wifery. Sixty-fourth world health ­assembly. tusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja pal- WHA64.7. Agenda item 13.4. URL< http:// veluja koskevan laatusuosituksen seuranta apps . w ho. i nt / g b / e bw h a / p d f _ f i le s / arviointi. Stakesin raportteja 2/2007. WHA64/A64_R7-en.pdf>19.12.2011 Ylikännö M. 2009.Julkisten hyvinvointipakve-Voutilainen P., Isola A, Backman K. 2005. Laa- luiden järjestäminen Suomessa. KSS wor- dulla on tekijänsä – Katsaus ikääntyneiden king papers 2/2009. URL < www.sorsa- parissa toimivan henkilöstön määrään ja foundation.fi/ducuments/key 20120130113 rakenteeseen. Hoitotiede (17) 3/2005 166- 452/dokumentit/KSS%20Ylik%E4nn 175. %F6%20palveluiden%20j%E4rjest%E4Voutilainen P., Peiponen A., Noro A. & Kaup- minen.pdf > 30.1.2012. pinen S. 2006. Henkilöstömitoituksen Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 43
  • 44. LiitteetLiite 1Taulukko 1. Lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon oppaisiinsisältyvät suositukset hoitotyön henkilöstömitoitukseksi sekä henkilömitoitukseen vaikuttaviatekijöitä (STM 2009:20, s. 106)Toimintasektori ja lähde Suositus henkilöstömitoitukseksi Muita henkilöstömitoitukseen vaikuttavia tekijöitä (laskennallinen)Lastenneuvola 400 lasta/terveydenhoitaja, jos on Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitajaSTM 2004a sijainen, 340 lasta, kun ei ole sijaista. työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä.Kouluterveydenhuolto 600 oppilasta/terveydenhoitaja. Paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisenStakes 2002, STM 2004b työn vaativuus, erityistukea tarvitsevien koululaisten määrä sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin saatavuus.Opiskeluterveydenhuolto Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset: Opiskelijamäärän on oltava alhaisempi, jos terveyden­STM 2006b 600–800 opiskelijaa/terveydenhoitaja hoitaja työskentelee useammassa kuin yhdessä Ammattikorkeakoulut ja yliopistot: toimi­ isteessä, opiskeluterveydenhuollon käytössä ei ole p 800–1000 opiskelijaa/terveydenhoitaja riittävästi psykologeja eikä muita sosiaali- ja terveyden­ 2500–3000 opiskelijaa/lääkäri, huollon työntekijöitä, työparina ei ole nimettyä kun sijaista ei ole. opiskelu­terveydenhuollon lääkäriä.Liite 2Taulukko 2. Päihdepalvelujen laatusuositukseen (STM Oppaita 2002:3) liittyväthenkilöstömitoitukseen liittyvät suositukset Polikliinisen päihdetyön henkilöstömitoituksen tavoitteena on kolme henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohti. Ympärivuorokautisessa katkaisu- ja vieroitushoidossa henkilöstön mitoitus edellyttää 0,8 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohti. Joidenkin asiakasryhmien, kuten alaikäisten, huumeiden käyttäjien ja sekakäyttäjien, psyykkisistä ongelmista kärsivien tai päihtyneiden hoidossa ammattikoulutetun henkilöstön tarve saattaa olla 1,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuntoutuslaitoksen henkilöstömitoitus edellyttää laatusuositusten mukaan 0,5 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää kuntoutettavaa asiakasta kohti. Laitosmuotoisessa (huoltosuhteisessa) palveluasumisessa kohtuullisena henkilöstön mitoituksena voidaan pitää 0,3 sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohti. Muuta kuin varsinaiseen asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä (hallinto, siivous, ruokahuolto jne.) on oltava tarvittava määrä. Polikliinisissa palveluissa sekä akuutissa laitoshoidossa (katkaisu- ja vieroitushoito sekä päivystys- ja päihtyneiden palveluissa) työvuorot ja henkilöstömitoitus järjestetään siten, että toimintayksikössä on aina vähintään kaksi työntekijää. Samoin muissa yksiköissä, joissa toiminta ja turvallisuus sitä edellyttävät. Laatusuositusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi oltava vähintään yksi päihdetyöhön erikoistunut työntekijä, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi kouluttaa muita oman yksikkönsä työntekijöitä ja tehdä yhteistyötä muiden päihdetyötä tekevien ja eri viranomaistahojen kanssa.Lähde: STM 2007:14, s. 60–6244 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 45. Liite 3Sosiaali- ja terveysministeriöPL 3300023 ValtioneuvostoViite Lausuntopyyntö STM037:00/2009, 30.3.2011Tehy ry:n lausunto luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- jaterveyspalvelujen saannin turvaamisestaTehy ry pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuol- Hoivakäsitteen käyttöä pitäisi rajata ja selkeyttäälon lainsäädäntöä tarkastellaan ja uudistetaan kokonai- tai korvata kokonaan huolenpitokäsitteellä. Hoivansuutena, jonka tavoitteena on kaiken ikäisten kansalais- ja pitkäaikaisen hoidon erilliselle määrittelylle on perus-ten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä teltu tarve. Lakiluonnoksen 5§:ssä esitetään sosiaalipal-palvelujen saanti. Lainsäädännöllä tulee turvata sau- veluina kotipalvelu, asumispalvelu ja laitoshuolto ja viit-mattomien palveluiden ketju ja toimintojen hallittavuus taus terveyden- ja sairaanhoidonpalveluihin. Tehy esit-erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilla. tää, että pykälän 15§ otsikon tulisi olla muodossa ”Pal-Tehy on painottanut asiaa jo uudistamistyön väliraportinlausunnossa (6.8.2010). velun järjestäminen”, jonka jälkeen sosiaalihuoltolain Tehy pitää hyvänä, että luonnoksessa lain tarkoi- mukaiset palvelut ovat luonnoksessa johdonmukaisestituksena on edistää iäkkäiden henkilöiden hyvinvointia, huoltoa, huolenpitoa, kotipalvelua tai asumispalvelua jaterveyttä ja toimintakykyä eli siirtyä korjaavista toi- terveydenhuoltolain tarkoittamat palvelut kotisairaan-minnoista kokonaisvaltaista elämänlaatua tukeviin hoitoa ja laitoshoitoa. Tämä olisi linjassa siihen, että EU-palveluihin. Muutos voi kuitenkin onnistua vain moni­ jäsenvaltioiden yhteisesti sopimissa pitkäaikaishoidonam­ atillisesti toimien ja ”professioneutraalisti” arvioi- m periaatteissa ei tunneta käsitettä hoiva. Suomessa se onden. Palveluiden piiriin tulevat ne iäkkäät henkilöt, joi- otettu pitkäaikaishoidon rinnalle ja johtaa lähinnä ikäih-den toimintakyky on alentunut tai itsenäinen selviytymi- misiä koskevaan epätasa-arvoon ja suoranaiseen syr-nen heikentynyt pääasiassa sairauksien vuoksi. Ikäih- jintään tai muodostuu esteeksi asianmukaiseen pitkäai-misten sosiaalipalvelujen palveluketjut toimivat kaishoitoon pääsyyn.tulevaisuudessa yhä tiiviimmin terveydenhuollon raja- Käsitteet hoiva, huolenpito ja hoito ovat riittämättö-pinnassa, josta syystä terveydenhuollon ammattiosaa-misen vaatimus korostuu entisestään. Kun vanhusten- mästi määriteltyjä. Tämä johtaa epäselvyyksiin arvioin-huolto sisällytetään sosiaalipalveluihin silloinkin kun ky- nin asiantuntijasta palvelun tarpeen selvittämisessäseessä eivät ole huollon ja huolenpidon vaan hoidon sekä palvelu/hoitosuunnitelmaan sisällytettävistä asi-palvelut, saattaa tästä muodostua iäkkään henkilön oista ja palveluista. Iäkkään henkilön ja palvelun käyttä-asianmukaisen hoidontarpeen havaitsemiselle merkit- jän edun mukaista olisi löytää yksi nimitys sille yksilöl-täviä esteitä. Hoiva ei ole hoidon synonyymi missään liselle suunnitelmalle, jolle jatkossa palvelujen saan-palveluissa. nin oikeus perustuu ja joka korvaisi erilliset tai irrallisi- Tehy ei voi hyväksyä sellaista hoivan määritel- na laadittavat palvelu-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat.mää, jossa se rinnastetaan hoitoon (3§). Hoiva tar- Yhden kattavan suunnitelman tulee sisältää kaikkienkoittaa henkilön avustamista hänen kotonaan ja kodin sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisten toimijoi-ulkopuolella päivittäisissä perustoiminnoissa, joista den osuudet iäkkään henkilön palvelukokonaisuudessa.henkilö ei suoriudu ilman toisen apua. Hoivaa ei voida Tehy pitää hyvänä eri viranomaisten yhteistyönkäyttää tarkoittamaan ympärivuorokautisen hoidon jär- velvoitetta, mutta liian väljänä luonnoksen mainintaajestämistä. yhteistyön koordinoinnista vastaavan henkilön nimeä- Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 45
  • 46. misestä (8§). Kuntien varsin erilaisista organisaatiora- vastuutyöntekijän tehtävä edellyttää laillistetun ammat-kenteista johtuen olisi välttämätöntä lain tasolla määri- tihenkilön toimintavastuuta. Toiminnan edellyttämään li-tellä tarkemmin koordinoinnista vastaavan henkilön säresurssointiin ja/tai kustannuksiin lakiluonnos ei oleasemaa ja toimintavaltuuksia sekä tehtävän edellyttä- antanut viitteitä.mää kelpoisuutta. Viranomaisyhteistyön velvoitteen tuli- Iäkkään henkilön oikeus palveluihin (14§) muodos-si myös olla kattavasti hallintokuntien rajat ylittävä; esi- taa subjektiivisen oikeuden luonteisen pääsyn omiinmerkkinä esteettömän ympäristön aikaansaaminen, tarpeisiin perustuvien palveluiden piiriin. Esitys korostaaasioinnin rajoitteiden vähentäminen tai ikäihmisten tur- sosiaalipalveluna annettavia palveluita ja vain viittaavallisen liikkumisen mahdollistaminen. terveydenhuoltolain mukaisiin palveluihin. Tehy koros- Lakiluonnoksen 10§:n sanamuodon tulee olla kuntia taa edelleen iäkkään ihmisen sairauksista aiheutuvanvelvoittavampi iäkkään henkilön terveystarkastusten ja toimintakyvyn laskun osuutta palvelutarpeen arvi-ehkäisevien kotikäyntien järjestämisessä, jos näitä pal- oinnissa ja arvion kokonaisvaltaista merkitystä yksilöl-veluja on tarkoitus saada laajemmin käyttöön. Luonnok- le. Palvelusuunnitelman arviointi ei luonnoksessa esite-sen ilmaus ”kunta voi järjestää…” ei toimi riittävänä tyssä muodossa ole riittävän moniammatillinen iäkkäänkannusteena asian hoitamiseksi. henkilön hyvinvoinnin ja terveyden laaja-alaiseen huo- Iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittäminen (11§) miointiin.on lakiluonnoksen ydinasia ja käytännössä merkittävin Kokonaisvaltaista iäkkään henkilön palvelutarpeentehtäväkokonaisuus palvelun tarvitsijan kannalta. Kun- arviointia ja palveluja toteutettaessa olisi ollut toivotta-nan järjestämisvelvoitteen osalta se muodostaa myös vaa säädellä myös ammattihenkilöstön määrää ja ra-käytännössä suurimmat haasteet sekä taloudellisesti kennetta suosituksia sitovammalla tasolla siten, ettäettä henkilöstöhallinnollisesti. henkilöstömitoitus on suhteutettu asiakkaan palvelutar- Tehy ei pidä riittävänä lakiluonnoksen tekstiä, jos- peeseen ja toimintakykyyn. Tehy on esittänyt jo tervey-sa palveluntarpeen arvioijaksi nimetään ainoastaan denhuoltolain uudistamisen yhteydessä, että sosiaali-sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja eli sosiaalihuol- ja terveysministeriölle lisätään asetuksenanto-oi-lon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun keus henkilöstörakenteesta ja riittävästä henkilömää-lain (272/2005) mukainen ammattihenkilö. Sekä pal- rästä (13.10.2008). Tämä oikeus kattaisi myösveluntarpeen selvittäjä että vastuuhenkilö tulee nimetä sosiaalihuolto- ja ns. ikälain toiminta-alueet.sosiaalihuollon- tai sosiaali- ja terveydenhuollon am- Tehy pitää hyvänä vanhusneuvostojen asemanmattihenkilöistä sen mukaan mitä iäkkään henkilön pal- vakiinnuttamista ja vahvistamista samoin kuin mah-velutarve edellyttää. dollisimman suurta iäkkään henkilön omaa osallisuutta Tehy pitää välttämättömänä määrittää vastuu- häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Realisti-henkilöksi nimettävän työntekijän (vastuutyöntekijä) sesti on kuitenkin muistutettava, että palvelun piirissäkelpoisuuksia ja toimintaedellytyksiä laaja-alaiseen on myös sellaisia, joilla ei rajoitteistaan johtuen ole ky-ja kokonaisvastuulliseen ohjaus-, neuvonta-, seuranta- kyä tai mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon jaja toteuttamistehtävään lakiluonnoksessa esitettyä tar- myös heidän osaltaan tulee voida tehdä yhtä lailla oi-kemmin. Vastuuhoitajajärjestelmän käyttöönotto avo- ja keudenmukaisia päätöksiä turvallisissa olosuhteissa.kotihoidossa on tavoitesuuntana oikea, mutta edellyttää Tehyn mielestä ikälakiluonnos on tavoitteiltaankotiin annettavien palveluiden henkilöstön ammatillisen oikean suuntainen mutta siitä puuttuu todellinenosaamisen ja määrän lisäämistä. Tehyn käsityksen mu- moniammatillinen ja laaja yhteistyön ja yhteistoimin-kaan arviointi, vastuutyöntekijätoiminta ja ehkäisevät nan näkökulma. Se olisi siihen sisällytettävä luonnok-kotikäynnit eivät ole toteutettavissa ilman lisäresursseja sessa esitettyä konkreettisemmin. Perinteinen ammatti-minkään ammattiryhmän osalta. Sekä arvioinnin että liturgia tai jonkun ammattiryhmän erityiskorostaminen46 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 47. ei moniammatillisessa sosiaali- ja terveydenhuollon ko-konaisuudessa lain tasolla palvele yhteisen tavoitteentoteuttamista eikä iäkkään henkilön yksilöllisten tarpei-den mukaisten palveluiden turvaamista.Helsingissä 31.5.2011Jaana Laitinen-PesolaPuheenjohtajaTehy ryMarja-Kaarina KoskinenKehittämisyksikön vt. johtajaTehy ryLisätietoja:Tuulariitta RuontimoAsiantuntija, ThMTehy ry0400 512 170 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus 47
  • 48. 48 Henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus
  • 49. www.tehy.fi Tehy on maamme suurin terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattijärjestö. Tehyn tehtävänä on: ●● valvoa ja parantaa jäsentensä taloudellista asemaa ●● valvoa ja parantaa palvelussuhteen ehtoja ja ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja ●● toimia työolosuhteiden kehittämiseksi ●● osallistua koulutuksen, ammattitaidon ja terveyden- ja sosiaalihuollon kehittämiseen ●● jäsenten keskinäisen yhteenkuuluvuuden lisääminenTehyläiset toimivat kaikentasoisissa tehtävissä sekä julkisella ettäyksityisellä sektorilla.Tehy yhdistää terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneet ja alalleopiskelevat yhteiseen ammatti- ja etujärjestöön. Tehyyn kuuluu yhdeksänammatillista yhteistyöjäsenjärjestöä sekä ammatillisia jaostoja, jotka edistä-vät jäsentensä ammatillista toimintaa.Tehyn toiminnan perustana on noin 270 ammattiosastoa, jotka hoitavatmm. paikallista edunvalvontaa ja työn kehittämistä työpaikoilla. Kaikkitehyläiset kuuluvat ammattiosastoihin tai Tehyn opiskelijayhdistykseen.Tehyn jäsenmäärä on 153 000. Tehyyn kuuluu mm. bioanalyytikoita,ensihoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia, kätilöitä, laboratoriohoitajia,lastenhoitajia, lähi- ja perushoitajia, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia,mielenterveyshoitajia, osastonhoitajia, röntgenhoitajia, sairaanhoitajia, suu-hygienistejä, terveydenhoitajia, toimintaterapeutteja ja ylihoitajia.Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. Järjestäytymisastehoitoalalla on korkea ja noin 90 % työssä olevista kuuluu ammattiliittoon.Yli 70 % jäsenistä työskentelee kuntien, kuntainliittojen tai kuntayhtymienpalveluksessa.Tehy ry I Postiosoite: PL 10, 00060 Tehy I Puhelinvaihde (09) 5422 7000Käyntiosoite: Järjestötalo I, Asemamiehenkatu 4, Itä-Pasila, Helsinki I www.tehy.fi
  • 50. Henkilöstömitoitus Jäykkä mitoitus ei yksin takaa hoidon laatua – yksi luku ei riitä henkilöstömitoitukseen. Hyvän hoidon ja palvelun kannalta tärkeää on hoitohenkilöstön osaaminen ja koulutetun henkilöstön sijoittuminen oikeisiin tehtäviin. Kaikille palveluille ei ole tarkoituksenmukaista normittaa samaa henki- löstömitoitusta. Yhden lukuarvon mitoitus ei huomioi riittävästi väestörakenteen, terveyserojen, palve- lun tarpeen ja toimintaympäristön muutoksia. Se ei myöskään edistä yksilöllisen ja asiakaslähtöisen palvelun tuottamista. Tehyn tavoitteena on turvata ammattihenkilöstön määrä ja rakenne iäkkään henkilön palveluissa suh- teessa asiakkaan palvelutarpeeseen ja toimintakykyyn. Henkilöstömitoituksen määrittelyssä tarvitaan laajaa, palvelutarpeen kokonaisuuden huomioon ottavaa näkökulmaa. Mitoituksessa on otettava huo- mioon henkilöstömäärä ja -rakenne sekä asiakkaiden hoidon tarve, toimintaympäristö ja hoitotyön tulokset. Tavoitteen toteuttamiseksi Tehy on kannattanut välittömään hoitotyöhön osallistuvan henki- löstön tarkempaa säätelyä STM:n asetusvaltuutuksella. Mitoitusselvitys on tarkoitettu toimimaan apuna ja ohjeena, kun laaditaan määrällisiä, rakenteellisia sekä koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan perustuvia henkilöstösuunnitelmia sosiaali- ja terveys- toimen palveluissa. Ajankohtaiseksi keskustelun henkilöstömitoituksista tekee valmistelussa oleva Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhus- palvelulaki). Tehyn julkaisusarja: A: Tutkimusraportteja • B: Selvityksiä • C: Muistioita • D: Tilastoja • E: Videot • F: Muut julkaisut Tehyn selvitykset internetissä: www.tehy.fi/selvityksetTehy ry n PL 10, 00060 Tehy, Finland n puh/tel +358 9 5422 7000 n fax +358 9 6150 0278 n www.tehy.fi

×