Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen näin internet muutti politiikan 10 kuukaudessa

Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen? – näin internet muutti Suomen politiikassa kaiken 10 kuukaudessa Taneli Heikka 5.2.2012

Eduskuntavaalit huhtikuussa 2011: Maahanmuuttokritiikki ja jytky
Presidentivaalit tammikuussa 2012: Haavisto-liike
Kaksi hyvin erilaista kansanliikettä, jotka käyttivät sosiaalista mediaa tehokkaalla tavalla
Liikkeet eivät olleet ennustettavissa politiikan perinteisistä instituutioista käsin

Jytky 2011: Internet osoittautuu tehokkaimmaksi tavaksi levittää uusi ideologia valtavirran tavoitteisiin.

Maahamuuttokriittinen liike luo pohjaa PS:n nousulle ja saa lisäksi 6-8 omaa, verkossa seulottua kovan linjan edustajaa eduskuntaryhmän sisään.

Haaviston some-vyöry 2012: Pekka Haavisto nousee verkostomedian nosteella presidentinvaalin toiselle kierrokselle

Mitä näiden kahden näennäisesti erilaisen ilmiön takana oli?

Taloudessa internet on jo pitkään mullistanut toimialoja. Isot yritykset romahtavat ja irtisanovat, uudet ja ketterät toimijat hyödyntävät teknologiaa ja valtaavat markkinat. Nyt internetin mullistava vaikutus politiikkaan alkaa näkyä Suomessa.

Valta Suomessa on ollut niillä puolueilla, joilla on tehokkain puolue- ja viestintäkoneisto: keskustalla, sdp:llä ja viime vuosina myös kokoomuksella.
Jytkyssä ja vyöryssä loistivat perussuomalaiset ja vihreät – jäsenmäärän ja kampanjabudjetin reppanat.

Menestys johtuu siitä, että PS ja vihreät asettuivat alttiiksi ihmisten aktiivisuudelle. Internet on omiaan tällaisen aktiivisuuden jakamiselle, kommentoimiselle ja muokkaamiselle – nykyajan poliittiselle osallistumiselle.

Internet muutti politiikassa kymmenessä kuukaudessa kolme asiaa, eli oikeastaan kaiken:
1. Ideologian luomisen (viestinnän)
2. Organisaation
3. Rahoituksen

1. Ideologian ja poliittisen ohjelman luonti Maahanmuuttokriittinen liike osoittaa, että poliittisen ideologian luominen internetissä on mahdollista ja tehokasta

Ohjelman luominen osittain avoimesti sosiaalisessa mediassa toimi tehokkaasti myös ideologian viestintänä.
Kun ohjelma oli kypsä valtakunnalliseen jytkyyn, se oli levinnyt jo hyvin laajalle.

2. Organisaatio: Haavisto-vyöryssä verkon mahdollistama itseorganisoimisen kyky nähtiin ensi kertaa täydessä voimassaan. Ihmiset tuottivat, versioivat ja levittivät poliittista toimintaa ja viestintää ilman keskusjohtoa ja käytännössä nollakustannuksin.

3. Rahoitus: Sosiaalinen media on tehnyt poliittisesta sitoutumisesta ja tähän liittyvästä mikrolahjoittamisesta hyväksyttävää. Muutos on ollut nopea. Vielä vaalirahoituslakia säädettäessä 2010 tällaista ” amerikkalaista ” kulttuuria ei pidetty Suomessa todennäköisenä.

Mitä seuraavaksi?

Digitalisaation vaikutus politiikkaan on vasta alkamassa
Koko käsityksemme demokratiasta menee uusiksi
Haavisto-liike ja jytky eivät päässeet tavoitteeseensa, mutta ne näyttävät tulevaisuuden suunnan.

Seuraavaksi verkostomedian kautta aletaan vaikuttaa suoraan lainsäädäntöön vaalien välillä
Virkamiesten sosiaalisen median ohjeistukset, ihmisten lisääntyvä verkon käyttö ja uudet yhteisölliset verkkoalustat vievät tähän suuntaan.

Tämä antaa kansalaisille lainsäädäntöön suoraan ja avoimen vaikuttamisväylän, joka oli ennen mahdollista vain lobbareille ja puolueille.

Puolueista voittaa se, joka pystyy asettumaan alustaksi ihmisten omalle aktiivisuudelle.
Pian politiikan tekeminen avoimesti verkossa bottom-up on kaikkien puolueiden arkea.

Monia puolueiden nykyisistä tehtävistä käy tarpeettomiksi
Digitaalisten välineiden avulla ihmiset hoitavat itse toiminnan organisoimista, viestintää ja rahoitusta.

Tämä asettaa kyseenalaiseksi paitsi puolueiden toimintatapoja, myös esimerkiksi verotukseen perustuvan puoluetuen. Ihmiset lahjoittavat satoja tuhansia euroja mikrolahjoituksina lyhyessä ajassa arvostamalleen aatteelle. Puolue voi olla käytännössä vain pankkitili.

On epävarmaa, pystytäänkö uusia vaikuttamisen väyliä luomaan vanhojen instituutioiden sisälle, vai suuntautuuko ihmisten aktiivisuus enenevässä määrin nykyisten instituutioiden ohi. Photo by churchofpunk.

Hallinnon syrjäytyminen digitalisaatiosta voi olla jopa suurempi ongelma kuin kansalaisten syrjäytyminen uusista demokratian muodoista.

Netin avaama suunta demokratialle on kuitenkin myönteinen.
Suomalainen demokratia saa kansainvälisissä tutkimuksissa toistuvasti keskinkertaiset arvosanat ihmisten mahdollisuudesta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan (mm äänestysprosentit, Economist Intelligece Unit, UN eGovernment Survey).
Jytky ja vyöry osoittavat, että muutos parempaan alkaa suomalaisista itsestään, ja verkko toimii sille alustana.

[email_address]
http://avajaopen.fi

http://a0.twimg.com	74
http://us-w1.rockmelt.com	2
http://intra.datafisher.com	1
http://ilmiopohjaisuus.ning.com	1

Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen näin internet muutti politiikan 10 kuukaudessa

by TaneliHeikka on Feb 05, 2012

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

4 Embeds 78

Statistics

Mitä jytkyn ja vyöryn jälkeen näin internet muutti politiikan 10 kuukaudessa — Presentation Transcript