Uutta tietoa ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksista
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Uutta tietoa ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksista

on

  • 541 views

Timo Lanki, Valtakunnalliset 35. ympäristöterveyspäivät, 21.5.2014

Timo Lanki, Valtakunnalliset 35. ympäristöterveyspäivät, 21.5.2014
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet

Statistics

Views

Total Views
541
Views on SlideShare
507
Embed Views
34

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

2 Embeds 34

https://twitter.com 33
http://www.slideee.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Uutta tietoa ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksista Presentation Transcript

  • 1. Uutta tietoa ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksista Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • 2. Hiukkasmaiset ilmansaasteet  Altistumisen tiedetty jo pidempään olevan yhteydessä hengityselin- ja sydänsairauksiin ─ Mahdollisesti muihinkin sairauksiin  Hiukkaset kaasuja haitallisempia ─ Otsonilla terveydellistä merkitystä Suomessakin  Vuosia kestävä altistuminen erityisen haitallista ─ Ollut vain vähän tutkimuksia aiheesta, suuri osa USA:sta  eurooppalainen ESCAPE-tutkimus  Pienhiukkasten (PM2.5; läpimitta<2,5 m ) haitoista eniten näyttöä ─ Myös ultrapienet (<0,1 m) ja karkeat (hengitettävät) hiukkaset (2,5 m <läpimitta< 10 m) haitallisia  Erityisesti pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti sisälle.
  • 3. ESCAPE / VESPA /TRANSPHORM Pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen Suomessa tutkimusalueena Helsinki/Vantaa ja Turku/Loimaa -mittaukset ja mallit hiukkasten pitkäaikaispitoisuudet kodin ulkopuolella -FINRISKI terveysaineiston yhdistäminen mallinnettuihin ilmansaaste- ja melutasoihin TRANSPHORM: hiukkasten koostumuksen merkitys VESPA (Helsinki, Amsterdam, Barcelona): ulkopitoisuuksien yhteys altistumiseen
  • 4. Ilmansaasteiden pitkäaikaispitoisuudet Eeftens ym. Atmospheric Environment 2012 Cyrus ym. Atmospheric Environment 2012
  • 5. Hiukkaskoostumus A orgaaninen hiili B alkuainehiili C PAH-yhdisteet D benzo(a)pyreeni Jedynska ym. Atmospheric Environment 2014
  • 6. Kuolleisuus • Beelen ym. Lancet 2014, 22 seurantatutkimusta, 13 maata, yli 350 000 seurattavaa, seuranta keskimäärin 14 vuotta • PM2.5 suurempi vaikutus kuin amerikkalaisissa tutkimuksissa • Myös vilkas liikenne asunnon edessä kulkevalla tiellä lisäsi riskiä. • Vaikutuksia myös alle raja-arvojen olevilla pitoisuuksilla • Vaikutus voimakkaampi miehissä, tupakointi ei muuttanut vaikutusta.
  • 7. Pienhiukkaset ja keuhkosyöpä Huom. IARC luokitteli ulkoilman hiukkaset karsinogeeniksi 2013! Raaschou-Nielsen ym. Lancet 2013 Myös liikennemäärä 100 m etäisyydellä yhteydessä syöpään
  • 8. Sydänsairauksien ilmaantuvuus Exposure Fixed Increment Model-3‡ Hazard Ratios (95% CI) PM10 (µg/m3 ) 10 1.12 (1.01 to 1.25) Coarse PM (µg/m3 ) 5 1.06 (0.98 to 1.15) PM2.5 (µg/m3 ) 5 1.13 (0.98 to 1.30) Absorbance PM2.5 (10-5 /m) 1 1.10 (0.98 to 1.24) NO2 (µg/m3 ) 10 1.03 (0.97 to 1.08) NOx (µg/m3 ) 20 1.01 (0.98 to 1.05) Traffic intensity on the nearest road adjusted for background NO2 (vehicles/day) § 5,000 1.01 (0.98 to 1.04) Traffic load on major roads in a 100m buffer adjusted for background NO2 (vehicles*meters/day) 4,000,000 1.00 (0.95 to 1.06) Cesaroni ym. BMJ 2014  Liikennemelun lisääminen malleihin ei muuttanut tulosta.  Vaikutuksia myös EU:n raja-arvoa matalammilla pitoisuuksilla
  • 9. Muita ESCAPE-tuloksia  Ilmansaasteet eivät yhteydessä sydänsairauksista aiheutuneisiin kuolemiin. ─ Eivätkä yksittäiset alkuaineet (TRANSPHORM)  Ilmansaasteet eivät yhteydessä hengityselin- sairauksista (ei syöpä) aiheutuneisiin kuolemiin.  Ilmansaasteet lisäsivät lapsilla keuhkokuumetta. ─ Myös lähimmän tien liikennetiheys (9% lisäys per 5000 ajoneuvoa/vrk)  Raskaudenaikainen altistuminen lisäsi lapsen pienipainoisuuden riskiä. ─ Jälleen myös lähimmän tien liikennetiheydellä merkitystä (6 % lisäys)
  • 10. Muuta uutta tietoa?  WHO:n REVIHAAP-projekti kävi läpi kaiken uuden ilmansaasteiden terveyshaittoihin liittyvän tiedon (tueksi EU:lle).  Ensimmäisiä vihjeita saatu ilmansaasteiden mahdollisesta yhteydestä “uusiin sairauksiin” kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin.  Lisää tietoa biomassan palamishiukkasten (sis. puunpoltto) sekä karkeiden hiukkasten (kuten katupöly) haitallisuudesta ─ Tarvetta pitkäaikaistutkimuksille  Käsitys siitä, ettei ole olemassa haitatonta pitoisuutta vahvistunut  raja-arvot poliittisia.
  • 11. Muuta uutta tietoa?  Pitkäaikainen altistuminen otsonille yhteydessä myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen  Liikennealueilla asuminen yhdistetty terveyshaittoihin, mutta epäselvää mikä ilmansaaste (pääasiassa) syynä haittoihn  Edelleen epäselvä, mikä on typpidioksidin terveydellinen merkitys ─ Poliittisesti iso asia! ─ Pitkäaikainen altistuminen yhdistetty moniin haittoihin, mutta voi selittyä hiukkasten haitoilla. ─ Kokeellisissa lyhytaikaistutkimuksissa havaittu haitalliseksi tulkittavia muutoksia hengityselimistössä. ─ Suositellaan raja-arvon perusteellisempaa uudelleenarviointia…
  • 12. Ilmanlaatuvyöhykkeet  Helsingin seudun ympäristöpalvelut / pääkaupunkiseutu  Suositellut etäisyydet erikseen herkille kohteille (koulut, päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten palvelutalot, sairaalat)
  • 13. LILA-projekti (yhdessä HSY:n kanssa) • Avainkysymys: kuinka lähelle vilkkaita teitä voi rakentaa ilman, että terveysriskit huomattavasti kasvavat? • Kuinka hahmottaa HSY:n suositusten noudattamisesta saatavat terveyshyödyt? • TP1: ilmansaasteiden pitoisuuksien aleneminen etäännyttäessä tiestä • TP2: suojaetäisyyksien noudattamisella saavutettavien terveyshyötyjen laskeminen ja havainnnollistaminen • TP3: Case-tarkastelu - Helsingin yleiskaavan kaupunkibulevardit • TP4: selvitys suojavyöhykkeiden käytöstä muualla maailmassa • ”suojavyöhykkeestä” muutakin hyötyä kuin ilman- saastehaittojen väheneminen (hulevedet, kesä- lämpötilat, melu, viherrakentaminen)
  • 14. LILA-malli: hiukkaslisä tien läheisyydessä
  • 15. Johtopäätöksiä  Liikennealueella asuminen lisää pitkäaikaisaltistumista hiukkasille. ─ Voidaan pienentää vähentämällä liikennemääriä, tehostamalla ilmansuodatusta ja/tai erottamalla vilkkaat liikenneväylät herkistä kohteista ja asuinalueista.  Vahvistusta pitkäaikaisen altistumisen haitoista  Vaikuttaa hengityselin- ja sydänsairauksien lisäksi myös syöpätapausten määrään. ─ Raskaudenaikaisesta altistumisesta todennäköisesti haittoja ─ Mahdollisesti vaikuttaa muihinkin sairauksiin, kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin.  Suojavyöhykkeillä voidaan vähentää sairastuvuutta. ─ Ongelmallista pyrittäessä tiivistämään kaupunkeja