Työttömien terveystarkastukset Sastamalassa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Työttömien terveystarkastukset Sastamalassa

on

  • 837 views

Valtakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimijoiden seminaari 10.–11.5.2011, lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, Sastamalan perusturvakuntayhtymä

Valtakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimijoiden seminaari 10.–11.5.2011, lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, Sastamalan perusturvakuntayhtymä

Statistics

Views

Total Views
837
Views on SlideShare
837
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Työttömien terveystarkastukset Sastamalassa Työttömien terveystarkastukset Sastamalassa Presentation Transcript

  • Liiketoiminnan moniottelijaTyöttömien terveystarkastukset-PTS-hanke SastamalassaTampere 11.05.2011 Ulla Mattelmäki, lääkintöneuvos Ojansuunkatu 1 a, 38200 SASTAMALA Puh. (03) 52 101, Fax (03) 5210 2600
  • Terveydestä – mitä se on• Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus• Resurssi – voimavara, joka kuluu ja uusiutuu• Terveys on keino saavuttaa haluttu päämäärä• Terveyden edistäminen on eväiden tarjoamista terveyspääoman kasvattamiseksi• Terveys toimii hyödykkeen tavoin (vrt. raha, työkyky)• Terveyttä edistämällä ei aina kansantaloudellisesti varmuudella saavuteta säästöä (eliniän piteneminen).• Terveyden edistämiseen on silti eettinen velvoite
  • Terveyden merkitys määräytyykulttuurisesti osana yhteisönarvoilmastoa• riippuvainen lähiyhteisön jakamista arvoista• yhteisön käsitykset ovat sidoksissa osittain yhteiskunnan arvoihin ja muutossuuntiin• muutossuunnat vaikuttavat siihen, mistä tiedosta ihmiset ovat kiinnostuneita tai haluavat ottaa vastaan• vaikka korostetaan yksilöllisyyttä ja terveyttä, vallitsee yhteisöissä vahva yhdenmukaisuuden paine
  • Hankkeen tavoitteet• Osallisuuden edistäminen ja työllistymisedellytysten parantaminen• Mallintaa työttömien terveystarkastukset• Tarjota mahdollisuus terveystarkastuksiin• Osallistaa ja sitouttaa henkilöt oman terveytensä hoitamiseenJatkohanke:• Mallinnetun tarkastuksen juurrutus ja levitys
  • Taustatietoja Sastamalasta• Sastamalan alue sijaitsee Pirkanmaan ja Satakunnan rajalla. Virrat• Lavia ja Kiikoinen kuuluvat Satakuntaan. Kihniö• 1.1.2009 Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä muodostivat uuden Sastamalan kaupungin. Parkan o Vilppula Mänttä• Kolme sairaanhoitopiiriä Kuru Ruovesi• Punkalaidun liittyi Saspeen 1.1.2009• Seutukunnalla asukkaita n. 30 000. Ikaalinen Juupajoki• Terveysasemia seitsemän Viljakkala Längelmäk Lavia Hämeenk Tampere Orivesi i• Työvoimaa n. 12 000 henkilöä Suodennie yrö Ylöjärvi• Työttömyysaste maaliskuu 2010 oli n. 9,3 %, mi Mouhijärvi Punkalaitumella 8,2%, vuonna 2007 4,9% Kiikoinen Nokia Kuhmalahti• Alueen työllisyyttä hoitaa te-toimisto, Vammala Pirkkala Kangasal Sahalahti Työvoiman palvelukeskus, yrityspalvelu ja Äetsä Lempääl a Pälkäne Luopioinen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Vesilahti ä• Seudulla kuntoutuksen asiakasyhteistyö- Viiala Valkeakoski ryhmä Punkalaidun Toijala Kylmäkoski Urjala
  • Työnhakijan/kuntoutujan prosessi Aloitus Työvaihe LopputulosAsiakas:Työhallin-non tai sosiaali-toimen asiakasToimijat:- perustervey- denhuolto-erikoissairaan- hoito -terveystarkastus -sairaslomat -koulutus-sosiaalitoimi-työvoiman palvelukeskus -seulontatutkimus -jatkotutkimukset -työllistyminen- Te-toimisto- Kela-Kuntoutus- ja -hoitotoimenpiteet -aktivointitoimen-- tutkimuslaitok- -ohjaus piteet set- työpaikat -kuntoutus- ja työkyky- -eläke-koulutusjärjes- selvitykset telmät
  • pTS-hanke kehittämisprosessina (Y.Engeström) Työttömien Terveyspalvelut Saspen strategiassa Saspen kunnat mukaan, vertaisoppimispäivät Lavia ja Kiikoinen ja heidän mukanaan Kankaanpään te-toimistoàtyö alkaa 3/2010 Alueella ei oltu tehty työttömien terveys- tarkastuksiaJatkohanke:tarkastusmallilevitettiin myöste-toimistoonkoskemaankaikkia työnhakijoita, Yhteisiä toiminta-Perehdytettiin kaksi terveyden- Tapoja ei ollut, joten neHoitajaa lisää Sovittiin eri organisaa- tioiden kanssa(työhal- linto/sosiaalitoimi)Valittiin viisi aikuister-veydenhoitajaa jokaiselta Projektityöntekijä teki sovitustisaspen alueelta tekemään 50 työnhakijalle terveystarkastuksettarkastuksia työn mallinnuksen tueksiàmalli valmistuijatkumiseksi hankkeen Palautekyselyjen mukaan asiakkaat erittäinjälkeenàpTS-tiimi tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, osallistumis- prosentti yli 90.
  • Terveystarkastuksen sisältö I käynti Oppimis/Esitieto- Diabetes- Päihteet: Mieliala: lukivai-lomake riskitesti Audit BDI keudet Ravitsemus, liikunta, elintavat, perussairaudet, lääkitys, harrastukset, sosiaalinen verkosto Mittaukset: RR, VY, BMI, paino, pituus, näkö, kuulo, mikrospirometria Laboratorio (pvk, sokeri, kolesteroli, maksa-arvo, tarvittaessa EKG, RTG)
  • Seurantakäynti -tilannekartoitus-mahdolliset kotona täytettävät kaavakkeet -laboratoriovastaukset -terveysneuvonta -palautelomake tarkastuksesta asiakkaalle - tarvittaessa hoitoon ohjaus -jatkosuunnitelma -loppupalaveri/palautelomake
  • Vuoden 2009 tarkastetutI-tarkastuksia Seurantakäyntejä Ohjattu lääkärille Ohjattu muualle50, 40 38 henkilöä, Hammashoitoon: 5 henkilöä joista 10 työkyvyn arvioonjoista miehiä 27 Aikuisterveydenhoitajille: ja 18 henkilöänaisia 23 Optikolle: 3 henkilöäIkäjakauma: Kuntoneuvolaan: 2 henkilöä20-30=4 Päihdehoitoon: 7 henkilöä31-50=22 Mielenterveyshoitajalle: 2 henkilöä51->=24 TAYS:iin: 2
  • Terveyden edistämisryhmät työttömille-vuosikello 2010 Jalkojen hoito, Arja Joulukuu Tammikuu Vastuuhenkilöt: Hanna Hietava, 26.2.2010 Marraskuu pTS-hanke Ensimmäinen palaveri Helmikuu Diabetes, Arja (31.10.10 asti) Ryhmien ideointi ja alustava Eila Vieras, sopiminen Hammashoito, Arja Koivuranta,Lokakuu Seksuaaliterveys, Arja Avoterv.huolto, Ryhmien ja sisältöjen Maaliskuu Ansa Heinonen, Suunnittelu, kaikki lääkärinvast.otto, Mervi Kontiala, Fysioterapia, Mirva Rosholm, Hammashuolto Syyskuu Omahoito, Ansa Huhtikuu Työhallinto, Suun hygienia, Eila Hannu Kuronen, Päihdeklinikka Päihteet Toukokuu Elokuu Ensiapu, Arja Hannu Heinäkuu Kesäkuu Kesäloma Kipu, liikunta, Mervi
  • Haasteet• Työkyvynarviointi perusterveydenhuollossa (lääkäreille ollut yksi koulutustilaisuus)• Sairaslomat työttömille• Tarkastukset ja jatko-ohjaukset aikaa vieviä• Uusi toimintamalli useaan organisaatioon à vie oman aikansa ennen kuin työ sujuvaa• Asenteet terveydenhuollossa (miksi työttömille erityisjärjestelyjä)• Salassapitoasiat• Terveydenhuollon toimiminen oman organisaation sisällä• Aikuissosiaalityön kehittyminen tarpeita vastaavaksià työttömillä tarve psykososiaaliseen kuntoutukseen omalla paikkakunnalla
  • Onnistumiset• Terveystarkastukset ovat osa aikuisterveydenhoitajien työtä, resurssi 1½ h/ vko• Alueella seurataan hankkeiden tavoitteiden etenemistä tarkasti, helpottaa hanketyöntekijän työtä• Valtakunnallinen projektipäällikkö erinomainen ja on luotsannut koko hankekokonaisuutta mallikkaasti näiden vuosien ajan• Verkkokoulutusmateriaali tulossa, pilotti Oulun amk:ssa syksyllä 2010• Asiakkaat tyytyväisiä• Organisaatioiden työntekijät tyytyväisiä, kun on taho, johon ohjata asiakkaita• Terveydenhuollon terveydenhoitajat ja lähiesimiehet tutustuneet verkostoon ja saaneet tietoa työttömien tilanteesta ja aktivointitoimenpiteistä• Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Sastamalassa
  • Miksi terveyskeskuksissa ei ole kiinnitettyhuomiota terveyseroihin• Alueellisia tai paikallisia indikaattoreita ei ole käytössä - asia ei kiinnitä huomiota• Valtakunnalliset tilastot eivät ole koskettaneet ainakaan lääkärikuntaa• Terveyskeskuksissa on kova työpaine• Terveydenhuollossa vastataan kysyntään ei tarpeeseen• Seurannassa päähuomio on kohdistunut palveluiden saatavuuteen ei niinkään vaikuttavuuteen• Hoitotakuu lainsäädäntö
  • Mitä uusia palveluita terveyskeskus voisi tarjotaerojen kaventamiseksi?• Kohderyhmälle suunnatut terveystarkastukset• Matalan kynnyksen vastaanotot• Kohderyhmän ”poiminta” päivystyksestä• Ryhmävastaanotot• Valmiiden ryhmien hyödyntäminen• Muu etsivä toiminta
  • m TURVALLISUUDEN TUNNE m YHTEISÖN YHTEENKUULUVUUS m KAUPPA /OSTOKSET m VUOROVAIKUTUSSUHTEET m KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAHAT m AJANKÄYTTÖ m VÄESTÖN VAURAUS, TULONJAKOm PÄIV. ELÄMIS- JA LIIKKUMISTAVAT m AMMATILLISET MAHDOLLISUUDETm SOSIAALISTEN m KOULUTUSRYHMIENVÄLISET m ASENTEET JARISTIRIIDAT SOSIAALINEN ARVOMAAILMA KÄSITYKSET YKSILÖ m HYVINVOINTI- PALVELUTm PAIK. ELIITIT PAIKALLISET INSTITUUTIO m PAIKALLINEN HALLINTO JAm KULTTUURIELÄMÄ PÄÄTÖKSENTEKOm TIEDOTUSVÄLINEET m ASUINALUEET JA KODIT m VAPAAEHTOISTYÖKuva 2. Yksilön asenteisiin vaikuttavat tekijät
  • Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen Erilaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin tarvitaan Potilaan sairaus vaikeutuu nykytilanne Omahoitoa tukevia Kutsumenettely ratkaisuita Luulemme osaavam- Näitä potilaita ei Potilaan me hoitaa Potilas ei halutamotivaatio kiinnostunut korkea hoidosta Itsepalvelu Mikä palvelu tavoittaisi? ”Turha käynti” Tätä ryhmää emme tavoita emmekä osaa palvella Riskitekijät kasvavat ei sairautta
  • Mitä edellytyksiä on luoda alueellisestitoimiva yhteistyö ?• Organisaatioiden johdon sitoutuminen• Laajan kokonaisuuden hahmottaminen• Yhteiset tavoitteet• Kumppanuus• Toisen toimintaympäristön ymmärtäminen• Asiakaslähtöisyyden oikea ymmärtäminen• Henkilökunnan sitoutuminen asiakaslähtöisyyteen• Yhteinen arviointi/mittaaminen toteutumisen varmistamiseksi
  • Kumppanuus terveydenhuollonnäkökulmasta• Verkostoituva yhteiskunta edellyttää kumppanuutta• Terveydenhuolto on sulkeutunut ja omien professioidensa vanki (esim hoitotyö, lääkärit)• Pirkanmaalla (pshp ylva) on tehty kumppanuuskysely perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä• Sen mukaan perusterveydenhuollolla oli kumppaneita erikoissairaanhoidossa enemmän kuin päinvastoin- kumppanuuteen ei aina koettu tarvetta• Usein ainoastaan terveydenhuollon johto kokee jonkinasteista tarvetta yhteistyölle
  • Terveyden edistäminen yksilötasolla• ihmisillä on terveydestä tietoa (koulu, lehdet, televisio, internet, lähiyhteisön ihmisiltä)• terveystieto on kuitenkin pirstaleista• ihmisten terveystieto on pääosin oikean suuntaista• tarvitaan tiedon lisäämistä –kuinka paljon?• käyttäytymismuutos edellyttää muutoksen kytkemistä henkilön omaan arkeen• tiedon jakamisen sijasta tarvitaan lisää osaamista, siitä miten käyttäytymismuutos saadaan aikaan
  • Haasteena:Perinteisestä potilasopetuksestaomahoitovalmennukseen (Routasalo Pirkko) Perinteinen Omahoitovalmennus potilasvalmennusLähtökohta Asiantuntija- ja Potilaslähtöistä, sairauslähtöistä voimaantuminen, pystyvyysTavoite Potilas saa tietoa sairaudesta Potilaalla on tietoa ja hän oppii ja sen hoidosta ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitojaToteuttaja Ammattihenkilö on opettaja Ammattihenkilö on valmentajatulos Muistettavat asiat ja ongelmanratkaisutaidot
  • MITÄ FAKTA TÄMÄ TIETO MERKITSEE =määrittely YMMÄRRYS MIHIN TIETOA KUVAILU KÄYTETÄÄN= KOULUTIETO esimerkit YLEISTIETO SOVELLUTUSMISTÄTIETO ANALYYSI TUNTEET,KOOSTUU= SYNTEESI REAKTIOTluokittelu ARVIOINTI KOKEMUS PERSOONA =perustelutYHTEYDET mielipiteetASIOIDEN VÄLILLÄ=syy- ja seuraussuhteet ONKO TIETO OIKEAA, HYVÄÄ KÄYTTÖKELPOISTA =onko tieto oikeaa, olennaistaKuva 1. ”Oppimisen ruokaympyrä”
  • Tiedotus- ylhäältä alas
  • Tiedon kulku
  • Terveyspalvelut• Terveyspalvelut usein yhteiskunnan ”perälauta”• Palveluita tarvitaan poimimaan yhteiskunnasta ja sairastuneet ja pudonneet• Onko terveydenhuollolla joku toinenkin rooli?• Oikean tiedon tietopankki• Pirstaleisen tiedon koordinointi• Terveysasioiden pitäminen esillä, muistuttaminen näistä päättäjille ja kuntalaisille
  • Yhteisöt ja toiminta-areenat• Ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää kuulua johonkin yhteisöön• yhteisö on osa ”tunneilmastoa” (hyväksymistä)• yhteisöt jakavat keskenään arvoja ja normeja• yksilön on vaikea toimia vastoin viiteyhteisönsä arvoja (vrt esim.nuorisojengit)• aikuisilla omat vastaavat viiteryhmänsä
  • Terveyden edistäminen yhteisötasolla• toiminnan tulisi vaikuttaa yhteisöjen ilmapiiriin terveyttä edistävästi• yhteisöjen kautta saadaan terveyden edistämistyöhön vaikuttavuutta• kohteeksi voi valita vain muutaman tärkeän tai yhteisössä pinnalla olevan asian• järkevää on käyttää hyväksi yhteisössä esillä olevia ilmiöitä• esimerkkeinä tupakointi• tai runsas alkoholin käyttö
  • Eväitä terveyden edistämiseen• Terveyden edistäminen vaatii erityisosaamista siitä:• miten vaikutetaan yhteisöjen pienilmastoon• tai siinä miten houkutellaan henkilö muuttamaan käyttäytymistään• vastuu terveyden edistämisestä on tahoilla, jotka pystyvät kantamaan laajaa (taloudellista) vastuuta (kunta, valtio, suuret järjestöt)
  • Mitä olisi tehtävä?• terveyden edistäminen vaatii onnistuakseen suunnittelua ja rakenteita (vrt seulonta)• Tarvitaan terveydenhuollon paradigman muutos: sata vuotta on haettu sairauksia ja niiden riskitekijöitä – asiakas on ohjattu eteenpäin• Uusi paradigma: yksilön tukeminen ja kannattelu, jotta hän jaksaa edistää omaa terveyttään• vaatii lisää osaamista ja tietoa ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisesta