Terveyserojen vähentäminen vallan ja voimavarojen
jaon kysymyksenä – WHO:n Closing the Gap –raportin
keskeiset ajatukset j...
SISÄLTÖ
• Eriarvoisuus terveydessä: elinajanodotteiden erot
• WHO:n Commission on Social Determinants of
Health (CSDH)
- T...
Maailman maiden välillä suuria eroja elinajanodotteessa: elinajanodote ja BKT per capita
(The Preston Curve vuonna 2000)

...
Suomi sijoittuu kärkipaikoille erilaisissa kv. kehittyneisyysvertailuissa ja osin myös
terveys- ja hyvinvointivertailuissa...
Tulotason mukaan tarkastellen elinajan erot ovat kasvaneet
Suomessa suuriksi: 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodo...
WHO:n pääjohtajan Lee Jong-wookin asettama
Commission on Social Determinants of Health (CSDH),
WHO, 2005-2008
•

Tehtävä: ...
Eriarvoisuus on hengenvaarallista
”Social injustice is killing people on a grand scale.”
(CSDH 2008, 26)

Terveyden asema
...
Huomio huonon terveyden sosiaalisiin syihin ja ’syiden syihin’: perustaviin
globaaleihin ja kansallisiin rakenteisiin ja s...
Komission pääsuositukset:
1. Parannettava elinoloja
(13 toiminta-aluetta, 21 suositusta)

2. Puututtava vallan, rahan ja r...
Terveyden sosiaalisten määrittäjien viitekehys
(CSDH 2008, 43, suom. Palosuo ym. 2013, 37)

22.11.2013

Hannele Palosuo
Komission iso linja
• jatkaa YK:n ja WHO:n perinnettä luoda
sosiaalista oikeudenmukaisuutta painottavia
yhteisiä visioita ...
Seurantaa WHO:ssa v. 2040 asti (sukupolven ajan) WHO:n ACTION:SDH verkkosivusto kerää kokemuksia; Rion deklaraatio;
Kansal...
Miten komission tavoitteet vertautuvat
Suomen terveyspolitiikan tavoitteisiin?

22.11.2013

Hannele Palosuo
Terveys 2015 –ohjelman (STM 2001) ja kansallisen
terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman linjauksia
(STM 2008)

Tervey...
Tavoitteet ja todellisuus: Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden
elinajanodotteiden ero on kasvanut 1983-2005.

Terv...
CSDH:n globaalin agendan pääkohdat ja Suomen
terveyserojen kaventamisen päälinjat (STM toimintaohjelma 2008)
CSDH:n PÄÄLIN...
CSDH:n pääsuositusalueen 1 (parannettava elinoloja) alakohdat ja
vastaavuuksia Terveys 2015 –ohjelmassa (T-2015) ja Tervey...
CSDH:n 2. pääsuositusalue: Valta, raha, resurssit Suomen linjauksissa mukana samoja aineksia
CSDH

SUOMI

Terveyden tasa-a...
CSDH:n 3. pääsuositusalue: ongelmat on mitattava,
ymmärrettävä ja arvioitava - Suomen linjat lähellä
CSDH

SUOMI

Terveyse...
Terveys on keskeinen arvo, mutta terveyserojen kaventaminen edellyttää
puuttumista sosiaaliseen eriarvoisuuteen  poliitti...
Informaatio on välttämätöntä, mutta ei riittävä
ohjausinstrumentti. Ideologioissa jännitteitä.
INFORMAATIO
+
Hyvä epidemio...
Intressit säätelevät olennaisesti politiikan agendaa.
Instituutiot muuttuvat yleensä hitaasti.
INTRESSIT
+
Terveys on
pitk...
Politiikan ja ohjelmien implementaatio: miten suuret tavoitteet puretaan alemman tason tavoitteiksi ja miten vastaavat kei...
Keskeisiä ongelmaalueita Suomessa

Determinantteja ja
niissä tapahtuneita
muutoksia

Mitä voisi tehdä?
Esimerkkejä
toimenp...
YHTEENVETOA JA PÄÄTELMIÄ
•

CSDH:n aloite on sekä eettinen ja aatteellinen että käytännölliseen
toimintaan kannustava (ase...
Lähdekirjallisuus raportissa
Työryhmä
• Hannele Palosuo, erikoistutkija,
Politiikan vaikuttavuus- ja
seurantayksikkö (POVA...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Terveyserojen vähentäminen vallan ja voimavarojen jaon kysymyksenä

499 views
312 views

Published on

Hannele Palosuo, erikoistutkija, THL
* Eriarvoisuuden vähentäminen terveys- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteena WHO:n Social Determinants of Health –komission työn valossa
* Seminaari 22.11.2013, Helsinki

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
499
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Terveyserojen vähentäminen vallan ja voimavarojen jaon kysymyksenä

  1. 1. Terveyserojen vähentäminen vallan ja voimavarojen jaon kysymyksenä – WHO:n Closing the Gap –raportin keskeiset ajatukset ja Suomen terveyspolitiikan linjaukset ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN terveys- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteena –seminaari, Pikkuparlamentti 22.11.2013 22.11.2013 Hannele Palosuo
  2. 2. SISÄLTÖ • Eriarvoisuus terveydessä: elinajanodotteiden erot • WHO:n Commission on Social Determinants of Health (CSDH) - Tausta, pääsuositukset, viitekehys • Vertailu Suomen terveyspolitiikan linjauksiin • Terveyserojen vähentämisen ongelmat Hannele Palosuo 22.11.2013
  3. 3. Maailman maiden välillä suuria eroja elinajanodotteessa: elinajanodote ja BKT per capita (The Preston Curve vuonna 2000) 22.11.2013 (Lähde: CSDH, 2008, 37) Hannele Palosuo
  4. 4. Suomi sijoittuu kärkipaikoille erilaisissa kv. kehittyneisyysvertailuissa ja osin myös terveys- ja hyvinvointivertailuissa, mutta ei aikuisten (miesten) terveydessä. Suomi Euroopan kartalla toiseksi korkeimmassa viidenneksessä elinajanodotteessa (Elinajanodote WHO:n Euroopan alueen maissa 2010; Kuvio Marmot ym. 2012) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  5. 5. Tulotason mukaan tarkastellen elinajan erot ovat kasvaneet Suomessa suuriksi: 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote eri tuloviidenneksissä v. 1988-2007 (Lähde Tarkiainen, Martikainen, Laaksonen & Valkonen 2011; kuvio STM 2013, 35 ). Naiset Ylimmästä alimpaan tuloviidennekseen Miehet Ylimmästä alimpaan tuloviidennekseen 22.11.2013 Hannele Palosuo
  6. 6. WHO:n pääjohtajan Lee Jong-wookin asettama Commission on Social Determinants of Health (CSDH), WHO, 2005-2008 • Tehtävä: selvittää terveyden sosiaalisia determinantteja ja tehdä ehdotuksia terveyserojen vähentämiseksi • Komission pj Sir Michael Marmot (professori, University College London, UCL Institute of Health Equity) + 18 jäsentä • Laaja taustatyö ja yhteistyötahot: 1) asiantuntijaverkot (Knowledge networks): 9 taustaraporttia + ”NEWS” -raportti: Nordic Experiences of Welfare States, 2) 9 maapartneria (mm. Brasilia, Kanada, Ruotsi), 3) kansalaisyhteiskunta, 4) WHO • Loppuraportti kesällä 2008:Closing the gap in a generation. Health equity through action on the social determinants of health (CSDH 2008)  Tähänastisista suurisuuntaisin terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja terveyseroihin kohdistuva kansainvälinen hanke 22.11.2013 Hannele Palosuo
  7. 7. Eriarvoisuus on hengenvaarallista ”Social injustice is killing people on a grand scale.” (CSDH 2008, 26) Terveyden asema  Väestön terveys on yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehittyneisyyden mittari  Terveyden ja terveydellisen tasa-arvon ei tarvitse olla kaiken sosiaalipolitiikan tavoitteena, mutta ne ovat sen tulos Politiikan nostaminen terveyden determinantteihin:  Terveyden epätasaisen jakautumisen aiheuttaa toksinen kombinaatio: heikko sosiaalipolitiikka (poor social policies), epäreilu talous (unfair economics) ja huono politiikka (bad politics) Terveydenhuollon asema  Terveydenhuolto on terveyden ja terveyserojen determinantti  Terveydenhuolto on julkinen hyödyke, ei markkinahyödyke Valtiovallan ja julkisen vallan vastuun painottaminen Tarvitaan pitkän aikavälin agenda, mutta toimittava on myös heti (CSDH 2008, 1, 35,42,46,95) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  8. 8. Huomio huonon terveyden sosiaalisiin syihin ja ’syiden syihin’: perustaviin globaaleihin ja kansallisiin rakenteisiin ja sosiaalisesti määräytyneisiin olosuhteisiin, joissa ihmiset kasvavat, elävät, tekevät työtä ja ikääntyvät. (CSDH 2008, 42; kuva raportin julkistamistilaisuuden esityksestä) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  9. 9. Komission pääsuositukset: 1. Parannettava elinoloja (13 toiminta-aluetta, 21 suositusta) 2. Puututtava vallan, rahan ja resurssien epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen (14 toiminta-aluetta, 27 suositusta) 3. Mitattava ja ymmärrettävä ongelma ja arvioitava toiminnan vaikutukset (3 toiminta-aluetta, 8 suositusta) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  10. 10. Terveyden sosiaalisten määrittäjien viitekehys (CSDH 2008, 43, suom. Palosuo ym. 2013, 37) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  11. 11. Komission iso linja • jatkaa YK:n ja WHO:n perinnettä luoda sosiaalista oikeudenmukaisuutta painottavia yhteisiä visioita ja tavoitteita maailmassa, jossa ollaan yhä riippuvaisempia muista (Guy & McCandless 2012); • ei ole muita vastaavia (kansainvälisiä) instituutioita, jotka sitä tekisivät 22.11.2013 Hannele Palosuo
  12. 12. Seurantaa WHO:ssa v. 2040 asti (sukupolven ajan) WHO:n ACTION:SDH verkkosivusto kerää kokemuksia; Rion deklaraatio; Kansallisia tulkintoja (Englanti, Ruotsi, Tanska, Norja, Suomi…); Euroopan alueelta raportti 2013 • Svenska lärdomar av Svenska lärdomar av Marmotkommissionens rapport Closing the Gap (2010) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  13. 13. Miten komission tavoitteet vertautuvat Suomen terveyspolitiikan tavoitteisiin? 22.11.2013 Hannele Palosuo
  14. 14. Terveys 2015 –ohjelman (STM 2001) ja kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman linjauksia (STM 2008) Terveys 2015 jatkaa Suomen Terveyttä kaikille vuoteen 2000 – ohjelmaa ja toteuttaa WHO:n uudistettua Health for all in the 21st century –ohjelmaa. • Yleistavoite: terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen (STM 2001, 17) • Tavoite 8: Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. (STM 2001, 18) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma: ”On puututtava terveyserojen taustalla oleviin syytekijöihin ja prosesseihin.” (STM 2008,18). 22.11.2013 Hannele Palosuo
  15. 15. Tavoitteet ja todellisuus: Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteiden ero on kasvanut 1983-2005. Terveys 2015 –ohjelman tavoite eron pienentymisestä (vuosissa) merkitty katkoviivalla. (Kuvio: Valkonen 2007, 248.) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  16. 16. CSDH:n globaalin agendan pääkohdat ja Suomen terveyserojen kaventamisen päälinjat (STM toimintaohjelma 2008) CSDH:n PÄÄLINJAT SUOMEN LINJAUKSIA (STM 2008) 1. - - VAIKUTETAAN YHTEISKUNTAPOLIITTISILLA TOIMILLA KÖYHYYTEEN, KOULUTUKSEEN, TYÖLLISYYTEEN, TYÖOLOIHIN JA ASUMISEEN - TUETAAN TERVEEELLISIÄ ELINTAPOJA - PARANNETAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUTTA PARANNETAAN ELINOLOJA Lapsuuden olot Asuinympäristö Työllisyys ja työ Sosiaalinen suojelu Universaali terveydenhuolto 2. PUUTUTAAN VALLAN, RAHAN JA RESURSSIEN EPÄOIKEUDENMUKAISEEN JAKAUTUMISEEN - 3. MITATAAN JA YMMÄRRETÄÄN ONGELMA JA ARVIOIDAAN TOIMIEN VAIKUTUKSET 22.11.2013 - KEHITETÄÄN SEURANTAJÄRJESTELMÄÄ - VAHVISTETAAN TIETOPOHJAA (ML. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) - KEHITETÄÄN KOULUTUSTA JA VIESTINTÄÄ Hannele Palosuo
  17. 17. CSDH:n pääsuositusalueen 1 (parannettava elinoloja) alakohdat ja vastaavuuksia Terveys 2015 –ohjelmassa (T-2015) ja Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmassa (TO 2008) CSDH SUOMI Tasa-arvoiset lähtökohdat lapsille T-2015 tavoite 1: Lasten hyvinvointi lisääntyy, TO-2008 viittaa Lasten ja nuorten politiikkaohjelmaan Terveelliset asuinympäristöt (erityisesti suurkaupungit, asumisolot; ilmastonmuutoksen hallinnan vaatimukset ja eriarvoisuus) Ympäristö ja ilmastonmuutos ei Suomen ohjelmissa: asunnottomuus seurattavana Reilut työn ehdot, kunnolliset työolot Työolot ja työikäisten terveys T2015 –ohjelmassa; terveyden edistäminen työpaikoilla TO-2008 Sosiaaliturva kaikissa elämänvaiheissa TO 2008: viittaus KASTE- ja Toimiva terveyskeskus –ohjelmiin, erillistoimia sosiaali- ja terveyspalveluissa Universaali terveydenhuolto 22.11.2013 Hannele Palosuo
  18. 18. CSDH:n 2. pääsuositusalue: Valta, raha, resurssit Suomen linjauksissa mukana samoja aineksia CSDH SUOMI Terveyden tasa-arvo kaikissa politiikoissa, järjestelmissä ja ohjelmissa – vastuu hallinnon ylätasolle T-2015 on valtioneuvoston yhteistyöohjelma, joka koskee ”eri sektoreita”; HiAP yksi TO-2008:n valmistelun päälinjoista – paljon vastuuta kunnilla Reilu talouspolitiikka Köyhyyden vähentäminen (TO 2008); taloud. toimeentulo mainitaan, mutta ei puututa tuloeroihin eikä varsinaisesti talous- ja finanssipolitiikkaan Markkinoiden vastuullisuus Vedotaan elinkeinoelämän vastuuseen sekä työmarkkina-osapuoliin Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten välisen kuolleisuuseron kaventaminen tavoitteena (T-2015) Poliittinen voimaannuttaminen – osallistaminen ja kansalaisten äänen kuuleminen Syrjäytymisen ehkäisy; kansalaisjärjestöt ”alhaalta ylös” vaikuttamisessa Hyvä maailmanlaajuinen hallinta (good global governance) Ei huomiota hallintaan ja hallintoon, kansainväliseen vaikuttamiseen 22.11.2013 Hannele Palosuo
  19. 19. CSDH:n 3. pääsuositusalue: ongelmat on mitattava, ymmärrettävä ja arvioitava - Suomen linjat lähellä CSDH SUOMI Terveyserojen ja terveyden determinanttien monitorointi paikallistasolla, kasallisesti ja kansainvälisesti Tutkimusrahoitusta terveyserojen ja niiden syiden tutkimiseen (T-2015); tarpeellisia erillisselvityksiä, vahvistetaan terveyserotutkimusta (TO-2008) Lisää tietoa determinanttien vaikutuksista ja terveyseroihin vaikuttavista toimista Terveyspolitiikan tutkimuksen asemaa vahvistetaan (T-2015 toim.suunta 23) Terveyden eriarvoisuus sisällöksi lääketieteelliseen ja muuhun terveydenhuollon koulutukseen; tietoa toimijoille ja väestölle Terveyden edistäminen kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa (T-2015); osaamisen vahvistaminen ja tiedon levittäminen (TO 2008) Terveyserot huomioon ottavan terveysvaikutusten arvioinnin kehittäminen Terveysvaikutusten arvioinnin käytön edistäminen ja kehittäminen (T-2015, TO-2008) 22.11.2013 Hannele Palosuo
  20. 20. Terveys on keskeinen arvo, mutta terveyserojen kaventaminen edellyttää puuttumista sosiaaliseen eriarvoisuuteen  poliittisen neuvottelun aluetta. Politiikan toteuttamisen areenoita: Viiden I:n viitekehys (Palosuo ym. 2013, sovellus lähteistä Weiss 1995 ja Collins & Hayes 2007) Informaatio Ideologiat Instituutiot Implementaatio 22.11.2013 Hannele Palosuo Intressit
  21. 21. Informaatio on välttämätöntä, mutta ei riittävä ohjausinstrumentti. Ideologioissa jännitteitä. INFORMAATIO + Hyvä epidemiologinen tietopohja ja tietotaito 22.11.2013 IDEOLOGIAT - Politiikan tutkimus vähäistä; Informaatioohjauksessa puutteita + Terveys kaikille tärkeä arvo; - Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus perustuslain arvoja - Halllitusohjelmiin kirjattu eriarvoisuuden vähentäminen; - Universalismin perinne Hannele Palosuo Kansainväliset ja ylikansalliset paineet (uusliberaalinen talousideologia); - Individualismin ja vapaan valinnan korostaminen; - Painetta siirtyä selektiiviseen sosiaalipolitiikkaan
  22. 22. Intressit säätelevät olennaisesti politiikan agendaa. Instituutiot muuttuvat yleensä hitaasti. INTRESSIT + Terveys on pitkällä tähtäimellä kaikkien intressi – Terveys kaikissa politiikoissa sopii periaatteessa kaikille 22.11.2013 INSTITUUTIOT - + Intressiristiriitoja elinkeinoelämän ja terveyspolitiiikan tavoitteiden välillä (esim. alkoholiteollisuus, osin terveydenhuollon ja lääketeollisuuden kaupalliset intressit - Työhön liittyvät intressiristiriidat - Verotulot vs. kansanterveysintressit Kilpailua korostava talouspolitiikka Poikkihallinnollinen yhteistyö valtionhallinnossa (esim. Kansanterveyden neuvottelukunta ja muut neuvottelukunnat) Kuntien yhteistoimintarakenteet Hannele Palosuo Valtion ohjausroolin heikentyminen; Kuntien ja valtion väliset jännitteet
  23. 23. Politiikan ja ohjelmien implementaatio: miten suuret tavoitteet puretaan alemman tason tavoitteiksi ja miten vastaavat keinot tunnistetaan? Moninaisten hankkeiden ja ohjelmien koordinaatio-ongelmat + - Pystyttiin muotoilemaan kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma ensimmäistä kertaa Suomessa (STM 2008), ja sille toimeenpanosuunnitelma ja vastuutahot -Toimintaohjelman mukaisia toimia toteutettiin (esim. alkoholiveron ja tupakkaveron korotukset, ammatikoulutuksessa olevien terveyden edistämistoimet, työelämän terveyden edistämistoimet, maahanmuuttajien terveystarpeiden kartoitus) 22.11.2013 Toimintaohjelma oli muita täydentävä ohjelma; Ohjelmien ja hankkeiden moninaisuus vaikeuttaa koordinointia ja ohjausta Toimeenpanon resurssit kansallisissa ohjelmissa vähäisiä Politiikan lyhyt aikajänne Hannele Palosuo
  24. 24. Keskeisiä ongelmaalueita Suomessa Determinantteja ja niissä tapahtuneita muutoksia Mitä voisi tehdä? Esimerkkejä toimenpiteistä Alimman tuloviidenneksen terveys; erojen kasvu Tulo- ja varallisuuserojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, toimeentuloturvan jälkeenjääminen Tuloerojen vähentäminen, perusturvan tasokorotukset Sosiaaliryhmien välisten kuolleisuuserojen kasvu (gradientti) Työolojen muutokset, vaatimusten kasvu Työsuojelun ja työterveyshuollon tehostaminen, työelämän laatu Pitkäaikaistyöttömien sairastavuus ja kuolleisuus Työn ehtojen muutokset, syrjäytyminen Aktiivinen työvoimapol., pitkäaikaistyöttömien hoidon kohentaminen Alkoholi Alkoholin kulutuksen kasvu ja liikakäyttö, ongelmien kasautuminen, syrjäytyminen Veronkorotukset, monopoli, oluen laimentaminen, syrjäytymisen ehkäisy Terveyspalvelujärjestelmän eriarvoisuudet (hoitoonpääsyn ja tarpeenmukaisen hoidon erot) Monikanavainen järjestelmä epäedullinen huono-osaisimmille Perusterveydenhuollon vahvistaminen, lääkekulukaton madaltaminen 22.11.2013 Hannele Palosuo
  25. 25. YHTEENVETOA JA PÄÄTELMIÄ • CSDH:n aloite on sekä eettinen ja aatteellinen että käytännölliseen toimintaan kannustava (asettuu WHO:n pitkään linjaan ja pohjautuu myös YK:n vuosituhattavoitteille) • Se muistuttaa, että mahdollisimman hyvä terveys on jokaisen ihmisen perusoikeus (WHO:n perussääntö) ja että terveyttä ei pidä alistaa tuottavuuden lisäystavoitteille ja kilpailuideologialle • Vahva kannanottaminen vallan ja resurssien jakamiseen ja globaalin talouden ja työnjaon terveysvaikutuksiin  Kansainvälisten, ylikansallisten (erityisesti EU) ja kansallisten päätösten ja toimien vaikutuksien ymmärtäminen edellyttää pitkäaikaista paneutumista, seurantaa ja tutkimusta, jota on vahvistettava • Eriarvoisuuden lisääntyminen globaalisti ja maiden sisällä on suurimpia uhkia sosiaalisesti kestävälle kehitykselle 22.11.2013 Hannele Palosuo
  26. 26. Lähdekirjallisuus raportissa Työryhmä • Hannele Palosuo, erikoistutkija, Politiikan vaikuttavuus- ja seurantayksikkö (POVA), THL • Marita Sihto, erikoistutkija THL POVA • Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto • Johanna Lammi-Taskula, yksikönpäällikkö, THL, POVA • Sakari Karvonen, tutkimusprofessori, osastojohtaja, THL 22.11.2013 Hannele Palosuo

×