Terveyden jahyvinvoinnin taustojaterveydenhuoltolainvalmistelussaValtakunnallinen terveyden jahyvinvoinnin edistämistoimij...
Käsittely Terveys kannattaa - terveyden edistäminen on hyvinvoivan kunnan investointi Terveyden edistämisen kehittämistyö,...
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on  kaikkia niitä tehtäviä joiden tavoitteena kuntalaisten  hyvinvoinnin, terveyden ...
Terveyden edistäminen kunnissa jaalueilla1. Kuntalaisten omaehtoista toimintaa   •   kunta luo edellytyksiä2. Työntekijöid...
Terveydenhuollon suorista               Työpanosmenetyksistä kolmekustannuksista selittävät               neljännestä seli...
Ehkäisevällä työllä voi vaikuttaakustannuksiin…Lastensuojelu– laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito noin 70000  €/vuosi, p...
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991−2009Lähde: Lastensuojelu 2009 − Barnskydd 2009 − Child welfare...
Terveyden edistämisellä voi vaikuttaakustannuksiin…Diabetes– Sairaanhoidon kustannukset 1,30 mrd €/vuosi– Muu tuottavuuden...
Terveyden edistämisellä voi vaikuttaakustannuksiin…Tupakointi– Välittömät terveydenhuollon kustannukset noin 250  milj. € ...
Elinajanodote tuloryhmittäin 35 vuottatäyttäneillä vuosina 1988–2007  Lähde: Tarkiainen, Martikainen, Laaksonen & Valkonen...
Yleisiä vaikuttamisen tapojaterveyserojen kaventamiseksi•   Yleinen kuntapolitiikka (koulutus, elinolot, työttömyys,    sy...
Terveyden edistämisen rakenteet jatyövälineet                            Kerttu Perttilä 11.5.2011
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET              JA TOIMEENPANO KUNNASSA         TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMI...
SitoutuminenHyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhyväksytään kunnan/kuntayhtymän strategiseksipainoalueeksi– Hyväksyessään...
Esimerkkejä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen strategisista tavoitteistakunnassaKaupunkirakenne mahdollistaa kuntalaist...
Kunnan johtamisjärjestelmä tukemaanhyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan ...
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan                  johtamisjärjestelmässä                    KUNNAN ...
Toimeenpano ja toteutus Strategiset valtuustokauden tavoitteet konkretisoidaan eri toimialojen ja yksiköiden tehtäviksi to...
Esimerkki toimeenpano-ohjelmastaTavoitteena terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen väheneeTavoite         Toimenpiteet ta...
Alueellinen terveyden edistäminen Vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista aina kunnalla, alueorganisaatioilla alueell...
Hyvinvointikertomus suunnittelun,seurannan ja raportoinnin välineeksi(TH-laki 12 §)                                       21
Seuranta ja raportointi (12§)Kunnan on seurattava asukkaittensa - terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia    tek...
Seuranta ja raportointi (12§) Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava...
Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Koota oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa varten Koo...
Mihin kysymyksiin hyvinvointikertomuksen tulisivastata?1. Miten kuntalaiset voivat?2. Mitkä ovat keskeisimmät hyvinvointi ...
Kunnan sähköinen hyvinvointikertomus  Tausta, tarkoitus ja tavoitteet  Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kuvaus,  palveluj...
Terveys- jahyvinvointivaikutustenarvioiminen (11§) Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisuj...
TOIMINTAOHJELAUTAKUNTAPÄÄTÖSTENENNAKKOARVIOINNISTA (esim. SALO)• Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu  t...
Suppean ennakkoarvioinnin työlista(Esimerkki Salo)1.Vaihtoehtojen kuvaaminen:– Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja kons...
Ennakkoarvioinnin  toteuttaminenEsittelijä päättää                  Kriteerit:ennakkoarvioinnin                   Päätökse...
Esimerkki laitosruokailun     järjestämisen arvioinnista (1)                Vaihtoehto 0               Vaihtoehto 1       ...
Esimerkki arvioinnista (2)                             Vaihtoehto 0               Vaihtoehto 1               Vaihtoehto 2 ...
Idea lautakuntapäätöstenennakkoarvioinnistaMALLI KUNNALLISEN PÄÄTÖKSEN ENNAKKOARVIOIMISESTAEsittelijä täyttää lomakkeen ta...
KASTE -hankkeet hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen rakenteiden jatyövälineiden kehittäjinä                              ...
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen     kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011       Valtakunnallisen sosiaali- ja terv...
Tavoitteet                    Keinot                     Teema-alueet       19 tavoiteosoitinta          39 toimenpidettä ...
Vuosina 2008-2010 myönnetyt valtionavustuksetteemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishank...
Valtionavustusten painopisteet vuonna 2011 Valtionavustusta on jaettavana yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Tästä summasta...
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhankkeina (1)Terveempi Pohjois-Suomi -hanke 2009-2011  – PPSHP, Kainuu, Kuusamo, Oulu...
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhankkeina (2)Kanerva KASTE I-II: 2008-2012  – KYS-Erva-alueen sairaanhoitopiirit (5) ...
Kaste II - Kaste-ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n informaatio-ohjauksessa vuosina 2012-2015. Kast...
Kaste II -ohjelman (2012-2015) valmisteluaikataulu                                                                        ...
Terveydenhuoltolaki vahvistaa javakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteita ja alueellistayhteistyötä    ...
Terveydenhuoltolain painotukset  Asiakaskeskeisyys  Laatu ja potilasturvallisuus  Perusterveydenhuollon vahvistaminen  Eri...
Terveydenhuoltolain tarkoitus (2§) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaa...
Terveydenhuoltolain tarkoituksena onvahvistaa yhteistyötäPerusterveyden-                           Terveyden-huollon      ...
Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (1/4)Terveyden ja             Kunnan eri toimialat, muut kunnassahyvinvoinnin             t...
Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (2/4)Kouluterveydenhuolto      Perusterveydenhuolto,(16 §)                    vanhemmat, hu...
Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (3/4)  Mielenterveystyö (27 §): …muodostaa toimivan  kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaa...
Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä terveydenedistämisen näkökulmasta (4/4)                   1. Sosiaali- ja terveydenhuollonT...
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö  Perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin  kuntayhtymän on oltava hyvinvoinnin...
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34§)SHP:n alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien...
VNA terveydenhuollon järjestämis-suunnitelmassa sovittava mm. kuntien tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä terveyd...
Perusterveydenhuollon yksikkö (35 §)  SHP:ssä oltava perusterveydenhuollon yksikkö,  jossa moniammatillinen terveysalan as...
Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisenturvallisuuden edistäminen alueellisesti(36§) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on ta...
Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisenturvallisuuden edistäminen alueellisesti (36 §)Terveyden ja hyvinvoinnin edistämise...
Yhteistyö terveyden edistämiseksi - mikämuuttuu?                  • Alueellinen terveyden edistämisen johtaminen,         ...
Terveydenhuoltolakivahvistaa ja vakiinnuttaa kunnissa ja alueillahyvinvoinnin ja terveyden edistämisensuunnittelua, seuran...
Terveyttä edistävää     kevättä!      Kiitos!
Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa

573
-1

Published on

Valtakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimijoiden seminaari 10.–11.5.2011, neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, sosiaali- ja terveysministeriö

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
573
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Terveyden ja hyvinvoinnin taustoja terveydenhuoltolain valmistelussa

  1. 1. Terveyden jahyvinvoinnin taustojaterveydenhuoltolainvalmistelussaValtakunnallinen terveyden jahyvinvoinnin edistämistoimijoidenyhteistyöseminaari Pirkanmaalla11.5.2011Kerttu Perttilä, STM
  2. 2. Käsittely Terveys kannattaa - terveyden edistäminen on hyvinvoivan kunnan investointi Terveyden edistämisen kehittämistyö, rakenteet ja työvälineet Hyvinvointikertomus Ennakkoarviointi (IVA) Terveydenhuoltolaki ja alueellinen yhteistyö Kaste -hankkeet alueellisessa kehittämistyössä Kerttu Perttilä 11.5.2011
  3. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkia niitä tehtäviä joiden tavoitteena kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämistä tietoista voimavarojen kohdentamista kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen Kerttu Perttilä 11.5.2011
  4. 4. Terveyden edistäminen kunnissa jaalueilla1. Kuntalaisten omaehtoista toimintaa • kunta luo edellytyksiä2. Työntekijöiden ammatillista toimintaa • terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ydintehtäviä • muilla hallinnonaloilla omiin ydintehtäviin sisältyviä osatehtäviä • kunta tukee ammattitaidon kehittämistä ja luo edellytyksiä3. Strateginen valinta • tavoitteena kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen Kerttu Perttilä 11.5.2011 4
  5. 5. Terveydenhuollon suorista Työpanosmenetyksistä kolmekustannuksista selittävät neljännestä selittyyseuraavat sairausryhmät seuraavilla sairausryhmillänoin puoletsydän- ja verisuonitaudit 17 % mielenterveyshäiriöt 26 %mielenterveyshäiriöt 13 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 %hengityselinsairaudet 11 % vammat ja myrkytykset 16 %tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 % sydän- ja verisuonitaudit 14 % Kerttu Perttilä 11.5.2011 5
  6. 6. Ehkäisevällä työllä voi vaikuttaakustannuksiin…Lastensuojelu– laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito noin 70000 €/vuosi, perhehoito noin 16 000 €/vuosi– jos nuorella päihde- tai huumeongelmia, hoito noin 90 000 €/vuosi– perhehoito noin 16 000 €/vuosiPysyvästi työmarkkinoilta syrjäytynyt– nuori henkilö, kustannukset 60-ikävuoteen mennessä noin 1 milj. € Kerttu Perttilä 11.5.2011
  7. 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991−2009Lähde: Lastensuojelu 2009 − Barnskydd 2009 − Child welfare 2009. Tilastoraportti 29/2010, Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2010. THL. Kerttu Perttilä 11.5.2011
  8. 8. Terveyden edistämisellä voi vaikuttaakustannuksiin…Diabetes– Sairaanhoidon kustannukset 1,30 mrd €/vuosi– Muu tuottavuuden menetys 1,33 mrd €/vuosiKoti- ja vapaa-ajan tapaturmat– Kaikki kustannukset noin 4 mrd €/vuosi Kerttu Perttilä 11.5.2011
  9. 9. Terveyden edistämisellä voi vaikuttaakustannuksiin…Tupakointi– Välittömät terveydenhuollon kustannukset noin 250 milj. € /vuosiAlkoholi– Välittömät kustannukset (sis. mm. terv.huolto) noin 1 mrd € /vuosi– Välilliset kustannukset (ml.menetetty työpanos) noin 4 mrd €/vuosi Kerttu Perttilä 11.5.2011
  10. 10. Elinajanodote tuloryhmittäin 35 vuottatäyttäneillä vuosina 1988–2007 Lähde: Tarkiainen, Martikainen, Laaksonen & Valkonen. 2011. Journal of Epidemiology &Community Health Kerttu Perttilä 11.5.2011
  11. 11. Yleisiä vaikuttamisen tapojaterveyserojen kaventamiseksi• Yleinen kuntapolitiikka (koulutus, elinolot, työttömyys, syrjäytyminen)• Elintapoihin vaikuttaminen• Terveydenhuolto• Henkilöstön koulutus (terveyseronäkökulma esiin koulutuksessa)• Interventiot (seuraaminen ja mahdollisesti uudelleen kohdentaminen) Palosuo H ym., kirjassa: Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/2004 Kerttu Perttilä 11.5.2011
  12. 12. Terveyden edistämisen rakenteet jatyövälineet Kerttu Perttilä 11.5.2011
  13. 13. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMEENPANO KUNNASSA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ JA JOHTAMINEN Vastuut, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminenTIETO KUNTASTRATEGIATTerveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenseuranta, arviointi ja raportointi tavoitteet osana kuntastrategiaa ja- Hyvinvointikertomus ja indikaattorit toimialojen suunnitelmiaRESURSSIT- Henkilöstövoimavarat TOIMEENPANO JA TOTEUTUS- Muut voimavarat Toimeenpanorakenteet; HV&TE ohjaus-/ työryhmä, teemakohtaiset työryhmät - Koordinaatio ja yhteistyöOSAAMINEN, KOULUTUS- Ammatillinen- Strateginen HANKKEET TOIMIALAKOHTAISET - moniammatillisetHYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TYÖKALUPAKKI tavoitteet ja tehtävät työryhmät- Toimintamallit ja käytännöt- Työvälineet ja menetelmät Kerttu Perttilä 11.5.2011 13
  14. 14. SitoutuminenHyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhyväksytään kunnan/kuntayhtymän strategiseksipainoalueeksi– Hyväksyessään kuntastrategian valtuusto sitoutuu asetettuihin tavoitteisiin ja osoittaa niiden toteuttamiseen tarvittavat voimavarat– Kuntakohtaiset tavoitteet täsmennetään kunkin hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnitelmissa ja toimeenpano-ohjelmissa konkreettisiksi tavoitteiksi ja tehtäviksi ja niiden seuraamiseksi määritellään seurantaindikaattorit– Toimialakohtaiset vastuutahot nimetään Kerttu Perttilä 11.5.2011 14
  15. 15. Esimerkkejä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen strategisista tavoitteistakunnassaKaupunkirakenne mahdollistaa kuntalaisten hyvinvoinnin kaikillaalueilla ja vähentää alueellista eriarvoisuuttaKulttuurielämän tasapuolinen vahvistuminen ja yhteisöllisyydenvoimistuminen lisäävät hyvinvointia ja vähentävät hyvinvointierojaKansantauteja ehkäisevät elämäntavat vahvistuvatLasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyy ja terveyserotvähenevätPerheiden varhainen tuki vahvistuu ja ongelmiin tartutaan ennakkoonPäihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy vahvistuuTyössä jaksaminen paranee ja työhyvinvointi lisääntyyIkäihmisten toimintakyky lisääntyyYhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat Kerttu Perttilä 11.5.2011 15
  16. 16. Kunnan johtamisjärjestelmä tukemaanhyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä tai laajennettu kunnan johtoryhmä Kuntajory nimeää poikkihallinnollisen hyvinvointi- työryhmän (ohjausryhmän), jäsenet ovat toimialojen vastuuhenkilöitä Hyvinvointiryhmä nimeää teemakohtaiset työryhmät tarpeen mukaan (esim. päihde, ikäihmiset, mielenterveys..) Kerttu Perttilä, THL 16
  17. 17. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen kunnan johtamisjärjestelmässä KUNNAN JOHTORYHMÄ toimii myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänäHyvinvointi- PTH Sosiaali- Sivistys Kulttuuri Tekninen Ympäristöryhmän pj/ toimi toimi vapaa- toimi toimi prosessin aika johtaja Kunnan hyvinvointiryhmä = terveyden edistämisen ohjausryhmä Työryhmä Työryhmä Työryhmä teema 1 teema 2 teema 3
  18. 18. Toimeenpano ja toteutus Strategiset valtuustokauden tavoitteet konkretisoidaan eri toimialojen ja yksiköiden tehtäviksi toimeenpanosuunnitelmassa/ -ohjelmassa – mitä kukin toimiala tekee omiin perustehtäviin sisältyen – mihin tavoitteisiin vastataan toimialojen/yksiköiden kanssa yhdessä Määritellään hyvinvointityön mittarit ja onnistumisen kriteerit 18
  19. 19. Esimerkki toimeenpano-ohjelmastaTavoitteena terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen väheneeTavoite Toimenpiteet tavoitteen Vastuut Seuranta saavuttamiseksiTerveyserot Nuorille turvataan Nuorisopalvelut Nuorten saamankaventuvat ja tukitoimet koulutuksen ja Työllisyyspalvelut yksilöllisen tuensyrjäytyminen työelämään siirtymisen määrä työelämäänvähenee nivelvaiheessa Perusopetus siirtymisessä Koulu-/opiskelija Nuorisotyöttömien terveydenhuolto määrä Järjestöt ja elinkeinoelämä Aikuisten, lapsiperheiden Sosiaali- ja Mielenterveys- ja ja nuorten päihde- ja terveystoimi päihdesuunnitelma mielenterveyspalveluja Nuorisotoimi valmistuu kehitetään Järjestöyhteistyö Järjestöt Arvioidaan Työllisyyspalvelut Pitkäaikaistyöttömien pitkäaikaistyöttömien Sosiaalipalvelut määrä sosiaalinen ja Terveydentilan terveydellinen tilanne Mielenterveys- ja päihdeyksikkö kartoitusten määrä Kerttu Perttilä 11.5.2011
  20. 20. Alueellinen terveyden edistäminen Vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista aina kunnalla, alueorganisaatioilla alueellinen vastuu Kuntien hyvinvointitavoitteiden ja alueellisten hyvinvointisuunnitelmien yhteen sovittaminen - kirjataan järjestämissuunnitelmaan Kerttu Perttilä 11.5.2011 20
  21. 21. Hyvinvointikertomus suunnittelun,seurannan ja raportoinnin välineeksi(TH-laki 12 §) 21
  22. 22. Seuranta ja raportointi (12§)Kunnan on seurattava asukkaittensa - terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin - kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin Kerttu Perttilä 11.5.2011
  23. 23. Seuranta ja raportointi (12§) Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus Kerttu Perttilä 11.5.2011
  24. 24. Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Koota oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa varten Koota eri hallinnonalojen näkemykset väestön terveydestä ja hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista Luoda asiantuntijanäkemys johtopäätöksiksi strategiseen suunnitteluun Toimii järjestämissuunnitelman tietopohjana Kerttu Perttilä 11.5.2011 24
  25. 25. Mihin kysymyksiin hyvinvointikertomuksen tulisivastata?1. Miten kuntalaiset voivat?2. Mitkä ovat keskeisimmät hyvinvointi ja terveysongelmat ja vahvuudet?3. Miten palvelujärjestelmä vastaa tällä hetkellä hyvinvointitarpeisiin?4. Taloudellinen arviointi5. Johtopäätökset, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painotukset tulevaisuudessa www. thl.fi/hyvinvointikertomus www.hyvinvointikertomus.fi 25
  26. 26. Kunnan sähköinen hyvinvointikertomus Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kuvaus, palvelujen/palvelujärjestelmän toimivuus Yhteenveto hyvinvoinnin ja palvelujen kuvauksesta Johtopäätökset Viestit strategiatyöhön
  27. 27. Terveys- jahyvinvointivaikutustenarvioiminen (11§) Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin Menetelmänä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Ennakkoarvioinnin käsikirja: www.thl.fi/iva
  28. 28. TOIMINTAOHJELAUTAKUNTAPÄÄTÖSTENENNAKKOARVIOINNISTA (esim. SALO)• Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä.• Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat• Ennakkoarviointi tulee tehdä ainakin, jos• päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, eri ihmisryhmille,• kaupungin eri alueille tai väestöryhmien välisiin terveyseroihin• päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin)• päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä• kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa
  29. 29. Suppean ennakkoarvioinnin työlista(Esimerkki Salo)1.Vaihtoehtojen kuvaaminen:– Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri toimialoilta.– Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1 - 3) esiteltävään asiaan.2.Vaihtoehtojen tunnistaminen:– Huomioi mahdolliset vaikutukset strategian, asiakkaiden, henkilökunnan ja osaamisen, toimintaprosessien, talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta3.Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja:– Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se päätösesityksen liitteeksi4.Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen– Lähetä ennakkoarviointilomake myös yhdyshenkilölle siinäkin tapauksessa, että ennakkoarviointi on päätetty jättää tekemättä. Arvioinnit tallennetaan intranetin case-pankkiin.
  30. 30. Ennakkoarvioinnin toteuttaminenEsittelijä päättää Kriteerit:ennakkoarvioinnin Päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisiin.tarpeellisuudesta Päätös liittyy kaupungin strategisiin tavoitteisiinEsittelijä tutustuudokumentteihin ja kuulee asianparissa työskenteleviä tahoja.Esittelijä kokoaa eri vaihtoehdot V0 V1 V2ja arvioi niiden vaikutuksiaEsittelijä laatii esityksenlautakuntapäätökseen ja liittäämukaanvaihtoehtojen arviointitaulukon 31
  31. 31. Esimerkki laitosruokailun järjestämisen arvioinnista (1) Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 VAIKUTUKSET Nykytilanne ei Alueelliset suurkeittiöt Alueelliset keittiöt muutoksia erikseen päiväkoti, koulu, Laitoskohtaiset keittiöt vanhustenpalvelut, terveyskeskus32
  32. 32. Esimerkki arvioinnista (2) Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 VAIKUTUKSET Nykytilanne ei Alueelliset suurkeittiöt Alueelliset keittiöt muutoksia erikseen päiväkoti, koulu, Laitoskohtaiset keittiöt vanhustenpalvelut, terveyskeskus Vaikutukset päiväkodin kannalta Vaikutukset koulujen kannalta Vaikutukset vanhuspalvelujen kannalta Vaikutukset kuntatalouden kannalta Vaikutukset henkilöstön kannalta Vaikutukset laadun kannalta33
  33. 33. Idea lautakuntapäätöstenennakkoarvioinnistaMALLI KUNNALLISEN PÄÄTÖKSEN ENNAKKOARVIOIMISESTAEsittelijä täyttää lomakkeen tarvittaessa sisältöasiantuntijan kanssa ja liittää esittelyn perusteeksi Asia Esittelijä 1.Esitys Esityksen vaikutukset 2.Millaisia vaikutuksia aiheutuu, jos toimintaa jatketaan ennallaan 3. Vaihtoehtoinen esitys Vaihtoehtoisen esityksen vaikutukset 34
  34. 34. KASTE -hankkeet hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen rakenteiden jatyövälineiden kehittäjinä Kerttu Perttilä 11.5.2011
  35. 35. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline, valtioneuvosto vahvistanut 31.1.2008 Hallitusohjelman täsmentäjä Toimii sateenvarjona muille ohjelmille Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi 17.5.201136
  36. 36. Tavoitteet Keinot Teema-alueet 19 tavoiteosoitinta 39 toimenpidettä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit 1. Osallisuus lisääntyy ja 1. Ehkäistään ennalta syrjäytyminen vähenee ja puututaan varhain Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2. Hyvinvointi ja terveys 2. Varmistetaan lisääntyvät, hyvinvointi- henkilöstön Hyvinvoinnin ja terveyden ja terveyserot riittävyys ja osaaminen edistämisen rakenteet kaventuvat 3. Luodaan sosiaali- Perusterveydenhuollon ja 3. Palvelujen laatu, ja terveydenhuollon sosiaalihuollon vahvistaminen vaikuttavuus ja eheät palvelu- saatavuus paranevat, kokonaisuudet ja Lasten, nuorten ja perheiden alueelliset erot vaikuttavat palvelut kapenevat toimintamallit Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus, vaikeasti työllistyvien kuntoutus) 17.5.201137
  37. 37. Vuosina 2008-2010 myönnetyt valtionavustuksetteemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä yli 82 miljoonaa euroa – Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 29 milj. – Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 milj. – Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 milj. – Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 milj. – Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 milj. – Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 milj. – Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 milj. – Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 4 milj. – Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl) 2 milj. 38 17.5.2011
  38. 38. Valtionavustusten painopisteet vuonna 2011 Valtionavustusta on jaettavana yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Tästä summasta on varattu 4 milj. pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. Vuoden 2011 avustusten painopisteinä: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeilu (sisältää myös seuraavat teemat) Perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden vahvistaminen 39 17.5.2011
  39. 39. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhankkeina (1)Terveempi Pohjois-Suomi -hanke 2009-2011 – PPSHP, Kainuu, Kuusamo, Oulu, Oulun Eteläinen, Oulunkaaren seutukunta, Raahen seutu; – Tavoitteena – hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominen – tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen – johtamisen uudistaminen – uusien toimintakonseptien rakentaminen ja – kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen 17.5.2011
  40. 40. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenhankkeina (2)Kanerva KASTE I-II: 2008-2012 – KYS-Erva-alueen sairaanhoitopiirit (5) – Tavoitteena: – kansansairauksien ilmaantumisen vähentäminen – kroonisten sairauksien hoitomallien kehittäminen – omahoidon tukeminen ja – terveyden edistämisen hallinnollisten rakenteiden yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen KYS-Erva- alueellaEtelä-Suomen Ester-hanke, käynnistyy 2011Terveyden edistäminen sisällöllisenä kehittämisen kohteena useissa hankkeissa 17.5.2011
  41. 41. Kaste II - Kaste-ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n informaatio-ohjauksessa vuosina 2012-2015. Kaste-ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. – Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa) 17.5.2011 42
  42. 42. Kaste II -ohjelman (2012-2015) valmisteluaikataulu Tammi- maaliskuu Marras- 2012 Huhti-kesäkuu Elo-lokakuu joulukuu 2011 Tammi- 2011Loka- joulukuu maaliskuu 20112010 2011 Eduskuntavaalit Tiedottaminen 17.4.2011 Valtioneuvoston Ohjelman viimeistely vahvistus AluekierrosOrganisointia HallitusohjelmanAikataulutusta linjaukset Ensimmäinen Sisältö hahmottuu Toimeenpano- Konsensus- valtionavustus- kokous/viimeinen suunnitelmanArviointitiedon ja Kehykset kierros, Asiantuntijoiden kuuleminen laatiminenaluejoryjen aineiston valmistelutyötä toukokuussa hakuaika päättyyhyödyntämistä 31.12.2011 (THL:n asiantun- tijatiimit) Kuulemis-Kuulemis- tilaisuuksiatilaisuuksia Käsittelyä eri Kuulemis- elimissä: tilaisuuksia Asetetaan uusi - STM:n joryt neuvottelukunta, - Neuvottelukunta ja jaokset ja jaokset aluejohtoryhmät - KuthanekKäsittelyä erielimissä - Sosiaalipoliittinen Käsittelyä eri ministerivaliokunta elimissä Etunimi Sukunimi 17.5.2011
  43. 43. Terveydenhuoltolaki vahvistaa javakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteita ja alueellistayhteistyötä Kerttu Perttilä 11.5.2011
  44. 44. Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen Kerttu Perttilä 11.5.2011
  45. 45. Terveydenhuoltolain tarkoitus (2§) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhden- vertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa… toimijoiden yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä Kerttu Perttilä 11.5.2011
  46. 46. Terveydenhuoltolain tarkoituksena onvahvistaa yhteistyötäPerusterveyden- Terveyden-huollon huollossavahvistaminen PTH & ESHHyvinvoinnin jaterveydenedistäminen TH ja Kunnan alueenSosiaali- ja toimialojen muiden kesken toimijoidenterveydenhuollon keskenjärjestäminen
  47. 47. Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (1/4)Terveyden ja Kunnan eri toimialat, muut kunnassahyvinvoinnin toimivat julkiset sekä yksityiset ja yleishyödylliset yhteisötedistäminen (12 §) Yhteistoiminta-alueet PerusterveydenhuollonNeuvolapalvelut (15 §) neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, lastensuojelu ja muu sosiaalihuolto Erikoissairaanhoito ja muut tarvittavat tahot
  48. 48. Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (2/4)Kouluterveydenhuolto Perusterveydenhuolto,(16 §) vanhemmat, huoltajat sekä muu oppilashuolto- ja opetushenkilöstöOpiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuolto, alueen oppilaitokset, alaikäisten(17 §) opiskelijoiden vanhemmat ja huoltajat, muu opiskelijahuolto ja opetushenkilöstöTyöterveyshuolto (18 §) Terveyskeskus, alueella toimivat työnantajat ja yrittäjätIäkkäiden neuvonta- Perusterveydenhuolto japalvelut (20§) sosiaalihuolto
  49. 49. Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä (3/4) Mielenterveystyö (27 §): …muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa Päihdetyö (28 §): …muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa
  50. 50. Yhteistyötä ohjaavia säädöksiä terveydenedistämisen näkökulmasta (4/4) 1. Sosiaali- ja terveydenhuollonTerveyden yhteistyö (32 §)edistämisen 2. Terveydenhuollonkunta- järjestämissuunnitelma (34 §)ja • VNA järjestämissuunnitelmastaalueellinen 4. Perusterveydenhuollon yksikkö (35 §)yhteistyö 4. Terveyden, toimintakyvyn ja(luku 4) sosiaalisen turvallisuuden edistäminen (36 §)
  51. 51. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveydenhuoltopalveluja järjestäessään yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa silloin kun tehtävien ja potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttää.
  52. 52. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34§)SHP:n alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista (asetus) Sovitaan mm. – kuntien välisestä yhteistyöstä – terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista – yhteistyöstä pth:n, esh:n, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken Hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa Kunnat ja kuntayhtymä arvioivat vuosittain yhdessä suunnitelman toteutumista
  53. 53. VNA terveydenhuollon järjestämis-suunnitelmassa sovittava mm. kuntien tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä terveyden edistämisessä yhteistyöstä pth:n kehittämisessä ja sen tueksi tarvittavan arvioinnin ja tutkimuksen toteuttamisessa moniammatillisen pth:n yksikön toiminnasta ja ohjauksesta; mm. järjestämissuunnitelman laatiminen, palvelutarpeen arviointi, seuranta, koulutus, tutkimus ja kehittäminen sekä pth:n, tth:n ja esh:n yhteistyön toteutus
  54. 54. Perusterveydenhuollon yksikkö (35 §) SHP:ssä oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa moniammatillinen terveysalan asiantuntemus Antaa asiantuntemusta mm. tukemalla järjestämissuunnitelman laatimista tarjoamalla täydennyskoulutusta tukemalla pth:n tutkimus- ja kehittämistyötä ennakoimalla henkilöstötarpeita rakentamalla hoito- ja kuntoutusketjuja yhteen sovittamalla esh:n ja pth:n ja soveltuvin osin sosiaalitoimen tehtäviä
  55. 55. Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisenturvallisuuden edistäminen alueellisesti(36§) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä
  56. 56. Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisenturvallisuuden edistäminen alueellisesti (36 §)Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisenalueelliset strategiat ja suunnitelmat onvalmisteltava yhteistyössä kuntien kanssaottaen huomioon kunnan eri toimialojentoiminta.Sovitaan ja määritellään tarkemminjärjestämissuunnitelmassa
  57. 57. Yhteistyö terveyden edistämiseksi - mikämuuttuu? • Alueellinen terveyden edistämisen johtaminen, suunnittelu, toteutus ja seuranta – voimavaratKuntayhteistyö • Peruspalvelujen suunnittelu ja toteutus – työnjako vahvistaa osaamista ja säästää resursseja • Palvelut lähtevät enemmän asiakkaiden tarpeista -Eri toimialojen vaikuttavuus paranee yhteistyö • Sote –yhteistyö tiivistyy tarpeista lähtien PTH ja ESH • Terveyden edistämisen käytännöt yhdenmukaistuvat ja perustuvat enemmän arvioituun näyttöön yhteistyö • Tietopohja yhdenmukaistuu ja osaaminen kasvaa
  58. 58. Terveydenhuoltolakivahvistaa ja vakiinnuttaa kunnissa ja alueillahyvinvoinnin ja terveyden edistämisensuunnittelua, seurantaa, johtamista, toimeenpanoaja yhteistyötä.Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisensystemaattisuus ja vaikuttavuus paranevat Kerttu Perttilä 11.5.2011
  59. 59. Terveyttä edistävää kevättä! Kiitos!

×