Your SlideShare is downloading. ×
0
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

TERVE-SOS 2014 Tiedotustilaisuus Anja Noro

414

Published on

TERVE-SOS 2014, Anja Noro, vanhuspalvelulaki, palvelut, iäkkäät, itsemääräämisoikeus, kotihoito, henkilömitoitus

TERVE-SOS 2014, Anja Noro, vanhuspalvelulaki, palvelut, iäkkäät, itsemääräämisoikeus, kotihoito, henkilömitoitus

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
414
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? Anja Noro, THT, gerontologian dosentti Tutkimusprofessori, Ikäihmisten palvelut – yksikkö, THL Tiedotustilaisuus: TERVE-SOS 2014 7.5.2014 Lappeenranta
  • 2. Noro A, Alastalo H (toim.). Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. THL Raportti 13/2014. Artikkelikokoelma: – Johdanto – Ikäihmisten palvelut murroksessa – Kuntien haasteet vuonna 2013 – Toimintayksikköjen haasteet 2013 – Valvonnan haasteet vuonna 2013 – Pohdinta: Vanhuspalvelut 2013 - Tilanne ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa Raportti sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302- 169-3 Aiemmin julkistetut tulokset: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta 7.5.2014 Anja Noro 2
  • 3. Esityksen rakenne • Aineistot • Toimintakyvyn mittaaminen • Henkilöstömitoitus ja henkilöstön ammattirakenne ja hoidon laatu • Hoidon laatu asiakkaiden näkökulmasta • Palvelujärjestelmän murros ja väestön toimintakyvyn kehitys • Pohdintaa ja jatkosuunnitelmat 7.5.2014 Anja Noro 3
  • 4. Tutkimusaineistot Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannat vuonna 2013 Toimintayksikkö- jen lukumäärä Asiakaspeit- tävyys, % (HILMO) Kuntakysely 208 100 Kotihoidon toimintayksiköt 641 90 Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt 1842 89 RAI-tietokanta 580 Väestö- ja asiakaskyselyt vuonna 2013 Vastanneita henkilöitä Vaste, % ATH eli Alueellinen terveys ja hyvinvointi väestökysely 14322 63 Asiakkaiden/omaisen/henkilöstön kokema hoidon laatu, 1518 joista asiakkaiden vastauksia 607 Sotkanet - hoitoilmoitusrekisterit 2001 - 2012 7.5.2014 Anja Noro 4
  • 5. VanPL 15§: palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioitava iäkkään toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen • Fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky • Millainen on luotettava mittari: – onko mittari arvioitu käyttökelpoiseksi tietyn toimintakyvyn ulottuvuuden mittaamiseen www.toimia.fi tai – vertaisarvioitu tieteellinen validointi • Kuinka montaa toimintakyvyn ulottuvuutta mitataan ja millaisilla mittareilla? 7.5.2014 Anja Noro 5
  • 6. Toimintakyvyn arvioinnin järjestelmällisyys ja kattavuus palveluntuottajien eri toimintayksiköissä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Julkinen (%) Yksityinen (%) Julkinen (%) Yksityinen (%) Ympärivuorokautinen hoito Kotihoito 4 tai useamman toimintakykyulottuvuuden mittarit 2-3 toimintakykyulottuvuuden mittarit Vain yhden toimintakykyulottuvuuden mittarit Ei systemaattista toimintakyvyn mittausta Lähde: Mäkelä ym. THL raportti 13/2014, s. 137 7.5.2014 Anja Noro 6
  • 7. Toimintakyvyn mittaaminen ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköissä Toimintakyvyn arviointikäytäntö  on usein kapea-alaista ja epäjärjestelmällistä  validoimattomien mittarien käyttö on yleistä  järjestelmällisenä toimintana on kattavampaa julkisten kuin yksityisten palveluntuottajien toimintayksiköissä  on laaja-alaisena ja järjestelmällisenä toimintana yhteydessä  kuntoutumista edistävien hoito- ja palvelusuunnitelmien kattavuuteen  ja kuntoutumista edistävään johtamiseen.  järjestelmällisenä, laaja-alaisena, yhtenäisenä ja vertailukelpoisena mahdollistaa toimintakykyä tukevien palvelukokonaisuuksien ja prosessien kehittämistä ja seurantaa. Lähde: Mäkelä ym. THL raportti 13/2014, s. 139 7.5.2014 Anja Noro 7
  • 8. Henkilöstömitoitus alle 0.50 (hoitajaa/asiakas) ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä (n=1828)  Toteutunut henkilöstömitoitus alle 0.50 oli noin viidenneksessä toimintayksiköistä yksiköistä (n=321, 17.6 %)  Tarkempi analyysi osoittaa, että toteutunut mitoitus on alle 0.50, • 2.6 kertaa useammin, jos suunniteltu henkilöstömitoitus on alle 0.50 • useammin, jos kyseessä tehostetun palveluasumisen yksikkö • harvemmin, jos toimintayksikössä koetaan henkilöstön määrän ja osaamisen vastaavan hyvin asiakkaiden palvelutarvetta • harvemmin, mikäli asiakkaiden toimintakykyä arvioitiin 4 tai useammalla toimintakyvyn ulottuvuudella • useammin Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella verrattuna Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, muutoin ei alueellisia eroja Lähde: Noro ym. THL raportti 13/2014, s. 141-146 7.5.2014 Anja Noro 8
  • 9. Henkilöstömitoituksen ja henkilöstön ammattirakenteen yhteys ympärivuorokautisen hoidon laatuun • Hoidon laatua kuvaavina tekijöinä käytettiin sosiaalista osallistumista, lääkehoitokäytäntöjä ja hoidon tuloksia • henkilöstömitoitus tai henkilöstön ammattirakenne ei ole suoraan tai yksin yhteydessä ammatilliseen hoidon laadun tekijöihin • asiakkaiden terveydentila, toimintakyky ja palvelutarve ovat selkeämmin yhteydessä ammatillisen hoidon laatuun, mutta eri tavoin • yksityiset ja julkiset toimintayksiköt ovat melko samankaltaisia ammatillisen laadun vertailussa • koska ammatillisen hoidon laadun ja henkilöstömitoituksen keskinäinen suhde riippuu monista tekijöistä erityisesti asiakasrakenteesta, henkilöstömitoituksen kiinnittäminen asiakassegmentointiin on perusteltua Lähde: Noro ym. THL raportti 13/2014, s. 147-157 7.5.2014 Anja Noro 9
  • 10. Kuntien osuus, joilla säännöllistä hoidon laadun ja palvelujen riittävyyden seurantaa, % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Asiakkailta Omaisilta Henkilöstöltä Manner-Suomi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto VanPL 6§, 23§ 1.1.2014 Lähde: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta 7.5.2014 Anja Noro 10
  • 11. ”Saamani hoiva ja palvelut auttavat minua elämään haluamallani tavalla” palvelutyypin ja vastaajan mukaan, %. Lähde: Koetun hoidon laadun pilotti 2013, (n=1518, joista asiakkaiden omia vastauksia 607) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Kotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti Na Aina Useimmiten Joskus Harvoin Ei koskaan Lähde: Finne-Soveri ym. THL Raportti 13/2014, s. 168 7.5.2014 Anja Noro 11
  • 12. Päätelmiä koetusta hoidon laadusta pilotin perusteella • Kotihoidossa koettiin itsemääräämisoikeuden toteutuvan parhaiten • Iäkkäät asiakkaat olivat itse tyytyväisempiä vastauksissaan kuin omaiset tai henkilöstö – Pilotin tulosten tulkinnassa muistettava, että asiakkaiden omat ilmaisut keskittyvät pienen hyväkuntoisen vähemmistön näkemyksiin – Laitoshoidon asiakkaista neljä viidestä sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa, joten heidän hankalampi osallistua ja vastata kyselyihin • Kuntien ja muiden toimintayksikköjen palvelujen tuottajat olivat koonneet asiakaspalautteita varsin vaatimattomasti, mikä ainakin osittain voisi selittyä juuri asiakkaiden huonokuntoisuudella ja muistisairauksilla, jotka tekevät palautteen keräämisestä haastavaa Lähde: Finne-Soveri ym. THL Raportti 13/2014, s. 168 7.5.2014 Anja Noro 12
  • 13. Kehityslinjat vanhuspalveluiden käytössä 65-vuotta täyttäneillä vuosina 2001-2012 • Ikävakioitu ympärivuorokautisen palvelun käyttö on vähentynyt 17 %:ia vuoteen 2001 verrattuna. (Ympärivuorokautiseen palveluun sisältyy terveyskeskus, vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen) • Ikävakioitu säännöllisen kotihoidon käyttö on vähentynyt 9 % vuoteen 2001 verrattuna • Ikävakioitu tukipalvelujen käyttö on vähentynyt 11 % vuoteen 2006 verrattuna • Ikävakioitu omaishoidon tuen käyttö on lisääntynyt 29 % vuodesta 2001 • Vertailuajalla 65-vuotiaan suomalaisen jäljellä olevan elinajan odote on kasvanut kahdella vuodella ja ikääntyneen väestön terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet. 7.5.2014 Anja Noro 13
  • 14. Ympärivuorokautisen, koti- ja omaishoidon sekä tukipalvelujen ikävakioitu osuus iäkkäistä 2000-luvulla. Vertailuvuosi 2001, tukipalveluissa vertailuvuosi 2006. Lähde: Noro ym. THL Raportti 13/2014, s. 27 7.5.2014 Anja Noro 14
  • 15. Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? … • Laki ohjaa kuntia ja palveluntuottajia suunnitelmalliseen, järjestelmälliseen, monia palveluita yhdistävään, iäkkään henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaan, ja iäkästä henkilöä osallistavaan toimintatapaan. – Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että • kunnat ja palveluntuottajat, jotka jo kehittäneet lain mukaisia toimintatapoja, ovat muita paremmassa tilanteessa selviytyä väestön ikääntymiseen ja vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvistä haasteista. • kuntien ja palveluntuottajien kesken on suuria eroja toimintatavoissa ja onnistumisen edellytyksissä. • monet palveluntuottajat ovat varmistaneet henkilökuntansa osaamisen, riittävyyden ja johtamisen sekä laatutulostensa seurannan asiakkaidensa palvelutarpeiden mukaisiksi. 7.5.2014 Anja Noro 15
  • 16. ...Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? • Vaikka väestö ikääntyy ja palvelutarve sen myötä kasvaa, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn koheneminen kuitenkin vähentää ennakoitua palvelutarpeen kasvua. • Todellinen haaste on palvelutarpeiden selvittämisen ja palveluiden koordinaation kehittäminen niin, että myös iäkkäät muistisairaat saavat tarpeidensa mukaiset toimintakykyä tukevat palvelut kotiin. • Vanhuspalvelulain seuranta jatkuu syksyllä 2014, jolloin nähdään mitä muutosta vanhuspalvelulain voimaan tulon jälkeen on tapahtunut. 7.5.2014 Anja Noro 16
  • 17. Mahdollistaako vanhuspalvelulaki palvelujen parantamisen? Kyllä…. 7.5.2014 Anja Noro 17 Itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten kotihoidossa Henkilöstömitoitus kiinnitettävä asiakkaiden tarpeisiin Laitoshoidon purkaminen hyvässä vauhdissa

×