Your SlideShare is downloading. ×
TERVE-SOS 2014, Seppo Koskinen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

TERVE-SOS 2014, Seppo Koskinen

237
views

Published on

TERVE-SOS 2014, iäkkäiden toimintakyky

TERVE-SOS 2014, iäkkäiden toimintakyky

Published in: Health & Medicine

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
237
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. TERVE-SOS 2014 Lappeenranta 7.5.2014 IÄKKÄIDEN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN KEHITYS Seppo Koskinen, Päivi Sainio, Tuija Martelin ja Ari-Pekka Sihvonen
  • 2. 2 Esityksen sisältö 1. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset 2. Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin 3. Toimintakyvyn kehitysnäkymät 4. Yhteenveto ja päätelmät
  • 3. 3 1. Terveyden ja toimintakyvyn kehitys 2000-luvulla Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimusten tuloksia Esimerkkejä eri ulottuvuuksilta: • Koettu terveys, pitkäaikaissairaus • Verenkiertoelinten sairaudet • Hengityselinten sairaudet • Mielenterveys • Liikkuminen • Kaukonäkö • Oppimiskyky • Pukeutuminen • Harrastaminen
  • 4. 4 Pitkäaikaissairaiden ja terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi kokevien osuus (%) 65 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 5. 5 Lääkärin toteaman aivohalvauksen ja sepelvaltimotaudin ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 6. 6 Keuhkoputkien ahtauman ja astman ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 7. 7 Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ12 yli 3) ikävakioitu yleisyys (%) 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2000 ja 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 8. 8 Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä kokeneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 9. 9 Heikentyneen kaukonäön yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011 0 10 20 30 40 50 60 70 80 65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+ Naiset Miehet % 2000 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 10. 10 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+ Naiset Miehet lkm 2000 2011 *** *** Sainio ym. 2013
  • 11. 11 Vaikeuksia pukeutumisessa ilmoittaneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 0 10 20 30 40 50 60 65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+ Naiset Miehet % 2000 2011 * * Sainio ym. 2013
  • 12. 12 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 65-74 75-84 85+ 65+ 65-74 75-84 85+ 65+ Naiset Miehet % 2000 2011 Kerho- tai yhdistystoimintaan osallistuneiden osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 * * Sainio ym. 2013
  • 13. Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 14.2.2013
  • 14. 14 Miksi toimintakyky on parantunut? • Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet, erityisesti verenkiertoelinten vakavat taudit • Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet • Monet elintavat muuttuneet terveellisimmiksi • Koulutustaso on noussut • Toiminta- ja asenneympäristö muuttunut • Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus
  • 15. 15 Onko elinajan piteneminen lisännyt toimintakykyisiä vai raihnaita elinvuosia?
  • 16. 16 Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet (Lähde: Sihvonen ym. 2013) Kuvio 2a (Perustoiminnoista suoriutuminen) 0 5 10 15 20 25 1 2 3 4 Naiset: 2000 2011 Miehet: 2000 2011 vuosia terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena Sihvonen ym. 2013 Perustoiminnoista suoriutuminen* Suoriutuu perustoiminnoista Ei suoriudu perustoiminnoista * perustoiminnat: asunnossa liikkuminen, pukeutuminen/riisuutuminen, vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen 2000 2011 2000 2011 NAISET MIEHET
  • 17. 17 • Vuodesta 2000 vuoteen 2011 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa jopa nopeammin kuin koko elinajanodote  lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä
  • 18. 18 2. Terveys ja toimintakyky vaihtelevat väestöryhmittäin Väestöryhmien väliset terveys- ja toimintakykyerot ovat suuria kaikissa ikäryhmissä
  • 19. 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 19 www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki/ Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus
  • 20. 20 Mistä erot johtuvat? • Toimintakyky on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten: - sairauksiin - elintapoihin - psykososiaalisiin tekijöihin - ympäristön ominaisuuksiin  Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä
  • 21. 21 Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä • miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista • miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet • naisilla selittyi runsas 60 %; tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus *) portaiden nousu Sainio ym. 2007
  • 22. 22 Johtopäätös • Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000
  • 23. 23 Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain noin puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Koskinen ja Martelin 2007
  • 24. 24 Miten eroja voitaisiin kaventaa? • toimintakykyyn vaikuttavat mm. monet sairaudet ja terveyskäyttäytymisen piirteet:  jos näiden eroja onnistutaan kaventamaan, myös toimintakyvyn erot todennäköisesti kapenevat! • toimintakyky riippuu myös ympäristöstä: esim. asunnon varustetaso, apuvälineet, erilaisten palveluiden saavutettavuus  huomiota erityisesti huono-osaisiin ryhmiin
  • 25. 25 3. Toimintakyvyn kehitysnäkymät? Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? Esimerkkinä perustoiminnot: – Asunnossa liikkuminen – Pukeutuminen/riisuutuminen – Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen  Avun tarve
  • 26. 26 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja 2050 Lähde: Tilastokeskus 2011 2050 18 % 27 % 5 % 11 %
  • 27. 27 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 2000 2020 2040 2000 2020 2040 85+ 75-84 55-74 Laine ym 2009, Koskinen ym. 2012b Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2000 tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980–2000 * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen
  • 28. 28 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: • Työelämän koventuneet vaatimukset, epävarmuus työpaikasta • Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? • Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen • Lihavuuden lisääntyminen, ravintotottumusten muutokset • Tuki- ja liikuntaelinten oireet ja liikkumisvaikeudet lisääntymässä nuoremmissa ikäryhmissä?
  • 29. 29 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: • Koulutustason nousu • Elinympäristön muutokset? • Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet • Varhaiskuntoutuksen lisääminen • Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen • Tupakoinnin vähentyminen
  • 30. 30 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? • Väestön toimintakyvyn tuleva kehitys riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin onnistumme luomaan edellytyksiä myönteiselle kehitykselle – Toimeentulo – Asuin- ja elinolot – Sosiaalinen ympäristö – Elintavat – Sairauksien hoito ja kuntoutus – Muut toimintakykyä edistävät toimet
  • 31. 31 4 Yhteenveto ja päätelmät • Toimintakyky on parantunut • Jo 1970-luvulta alkanut myönteinen kehitys jatkunut 2000-11 • Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta • Toimintakyvyn myönteinen muutos kompensoi osan väestön vanhenemisen aiheuttamasta avun- ja hoidon tarpeen lisääntymisestä • Toimintakyvyn koheneminen luo edellytyksiä sille, että yhä suurempi osa iäkkäistä pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan ja osallistumaan monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon
  • 32. Kiitos!
  • 33. 33 Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S (toim.), Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002, Helsinki 2002, s. 71–87. http://www.terveys2000.fi/perusraportti/index.htm ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. STAKES, Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007. Suomen Lääkärilehti 2009;25:2285–2290. Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/2012, Tampere, 2012a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1. – Luvut: Sainio ym. Fyysinen toimintakyky, Koskinen ym. Näkö ja kuulo, Tuulio-Henriksson ym. Kognitiivinen toimintakyky, Koskinen ym. Sosiaalinen toimintakyky, Gould ym. Työkyky, Blomgren ym. Avun saanti ja tarve, Sainio ym. Arkitoiminnot, Suvisaari ym. Psyykkiset oireet ja mielenterveyden häiriöt Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen 2040. (käsikirjoitus, 2012b) Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. VNK:n julkaisusarja 4/2007.s. 78-92. Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/2009. http://vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageing-report/pdf/fi.pdf Ranta S. Vanhenemismuutosten eteneminen. 75-vuotiaiden henkilöiden antropometristen ominaisuuksien, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvykkyyden muutokset viiden ja kymmenen vuoden seuranta-aikana. Studies in sport, physical education and health 100. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2004 Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 2013, s. 66-71 Sainio P., Martelin T., Koskinen S., Heliovaara M. Educational differences in mobility: the contribution of physical workload, obesity, smoking and chronic conditions. J Epidemiol Commun Health. 2007; 61(5):401-408 Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P, Martelin T, Aromaa A. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 2013, s. 50-65 Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa. Käsikirjoitus 2014 Vanhuspalvelulain vaikutusten seuranta: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto ja toimintakyvyn mittaritietokanta: www.toimia.fi, Terveys 2000 -tutkimus: www.terveys2000.fi Terveys 2011 -tutkimus: www.terveys2011.info