Your SlideShare is downloading. ×
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina

793

Published on

suomen lääkärilehden artikkeli vuodelta 2008: Sekä miesten että naisten seerumin kolesterolipitoisuus kääntyi vuosina 2002–2007 uudelleen laskuun verrattuna edelliseen viiden vuoden jaksoon. …

suomen lääkärilehden artikkeli vuodelta 2008: Sekä miesten että naisten seerumin kolesterolipitoisuus kääntyi vuosina 2002–2007 uudelleen laskuun verrattuna edelliseen viiden vuoden jaksoon. Vuosikymmeniä jatkunut verenpaineen lasku on pysähtynyt. Sekä
miehet että naiset tupakoivat aiempaa vähemmän. Painoindeksin keskiarvo nousi hiukan, mutta nousu ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan naisten painon nousu oli tilastollisesti merkitsevä, kun taas miesten painon nousu ei ollut.

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
793
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. lääketiede Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen, Markku Peltonen, Tiina Laatikainen, Jouko Sundvall, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Pekka PuskaFINRISKI-tutkimus:Sekä miesten että naistensydän- ja verisuonisairauksienkokonaisriski pieneni viime vuosina SLähtökohdat Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on Suo-on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen messa seurattu väestötasolla vuodesta 1972 lähtien.viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan riski- Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Pohjois-Karjalassatekijöiden muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2007 ja ja Kuopion läänissä Pohjois-Karjala-projektin arvioimiseksi.riskitekijöiden laskun merkitys sepelvaltimotauti- Vuodesta 1982 tutkimus on toteutettu myös Lounais-Suo-kuolleisuuden pienenemiseen. messa, silloin osana WHO:n MONICA-tutkimusta. Vuodes- ta 1992 lähtien, jolloin myös pääkaupunkiseutu ja OulunMenetelmät Riskitekijäkartoitus on toteutettu edustavalle lääni tulivat tutkimusalueina mukaan, tutkimuksen nimenäotokselle 25–64-vuotiaista henkilöistä viidellä alueella on ollut FINRISKI-tutkimus, minkä tarkoitus on kuvata ris-Suomessa viiden vuoden välein. Vuoden 2007 FINRISKI- kitekijäseurannan kansallista luonnetta.tutkimuksessa tutkittiin myös 65–74-vuotiaiden ikäryhmä. Väestön riskitekijöiden, ruokavalion ja terveyskäyttäytymi- sen seuranta on muodostunut tärkeäksi osaksi terveydenTulokset Sekä miesten että naisten seerumin kolesteroli- edistämistoimien tulosten seurantaa, toimintojen arviointiapitoisuus kääntyi vuosina 2002–2007 uudelleen laskuun ja suunnittelua.verrattuna edelliseen viiden vuoden jaksoon. Vuosi- Tässä artikkelissa kuvataan keskeisten sydän- ja verisuoni-kymmeniä jatkunut verenpaineen lasku on pysähtynyt. Sekä sairauksien riskitekijöiden muutokset vuodesta 1982 lähtienmiehet että naiset tupakoivat aiempaa vähemmän. Paino- ja tarkastellaan erityisesti muutoksia viimeisten viiden vuo-indeksin keskiarvo nousi hiukan, mutta nousu ei ollut den aikana 25–64-vuotiaassa väestössä. Vuonna 2007 tutkit-tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan naisten painon nousu tiin myös 65–74-vuotiaat.oli tilastollisesti merkitsevä, kun taas miesten painon nousuei ollut. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1970- Aineisto ja menetelmätluvulta lähtien vähentynyt noin 80 %. Riskitekijöiden Vuosina 1982, 1987, 1992, 1997, 2002 ja 2007 tutkittiin edus-laskun perusteella arvioitu kuolleisuuden väheneminen oli tava otos Pohjois-Karjalan, Kuopion läänin ja Turun ja Loi-60 %. maan seudun 25–64-vuotiaasta väestöstä. Vuodesta 1992 lähtien mukana on ollut myös Helsinki ja Vantaa ja vuodes-Päätelmät Sekä miesten että naisten sydän- ja ta 1997 Oulun lääni. Otos oli ositettu iän ja sukupuolen mu-verisuonisairauksien kokonaisriski aleni edelleen viimeisten kaan niin, että tutkittavia kutsuttiin vuodesta riippuenviiden vuoden aikana kolesterolipitoisuuden laskun ja 150–500 jokaisesta miesten ja naisten kymmenvuotisikäryh-tupakoinnin vähenemisen vuoksi. mästä kultakin alueelta. Tutkimukseen osallistui 61 % kut-Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63 1375
  • 2. lääketiede sutuista miehistä ja 71 % naisista vuonna 2007. Osallistu- kahden ensimmäisen mittauksen keskiarvoa. Tutkimuksen misaktiivisuus on kuvattu vuodesta 1982 lähtien liitetaulu- yhteydessä otetusta verinäytteestä analysoitiin kolesteroli- ja kossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-ver- HDL-kolesterolipitoisuus fotometrisesti Kansanterveyslai- sion liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > toksen analyyttisen biokemian laboratoriossa. Kolesteroli- 15/2008). Tutkittaville lähetettiin täytettäväksi kyselylomake määrityksissä käytettiin entsymaattista menetelmää ja HDL- ja sen mukana kutsukirje, jossa heitä pyydettiin tulemaan kolesterolimäärityksessä suoraa entsymaattista menetelmää. täytetty lomake mukanaan terveystutkimukseen lähimpään Tilastolliset testaukset tehtiin luokkamuuttujille logistisel- terveyskeskukseen. Tupakointia kysyttiin lomakkeen kysy- la regressioanalyysillä. Jatkuville muuttujille käytettiin va- myssarjalla. Aineistossa tupakoivaksi määriteltiin henkilö, rianssianalyysiä. Ikä oli varianssianalyysin malleissa muka- joka oli tupakoinut säännöllisesti vähintään yhden vuoden na jatkuvana muuttujana. Riskitekijöiden merkitystä sepel- ajan ja oli tupakoinut viimeisen kuukauden aikana. Veren- valtimotautikuolleisuuden laskussa on arvioitu vuoden 1972 paine mitattiin elohopeamanometrillä kolme kertaa istuvas- tutkimuksen 15 vuoden kohorttiseurannasta saadulla logis- sa asennossa oikeasta olkavarresta viiden minuutin levon tisella regressiomallilla (1). Malliin sijoitettiin viiden vuoden jälkeen. Koska vuosina 1982–97 verenpaine on mitattu vain välein tehdyistä riskitekijäkartoituksesta saadut verenpai- kahdesti, on näissä analyyseissä käytetty kaikilta vuosilta neen ja kolesterolin keskiarvot ja tupakoitsijoiden prosentti- Taulukko 1. 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten kolesterolin keskiarvo (mmol/l) vuodesta 1982 vuoteen 2007. Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 6,24 6,17 5,84 5,55 5,68 5,32 Pohjois-Savo 6,16 6,14 5,84 5,58 5,59 5,28 Lounais-Suomi 6,04 6,00 5,70 5,43 5,60 5,23 Helsinki ja Vantaa 5,64 5,47 5,56 5,27 Oulun lääni 5,65 5,63 5,37 Yhteensä 6,14 6,12 5,76 5,54 5,61 5,29 Vuosi (p) 0,011 < 0,001 < 0,001 0,012 < 0,001 Alue (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,009 0,133 Naiset 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 6,14 6,00 5,62 5,56 5,46 5,24 Pohjois-Savo 6,09 5,97 5,59 5,42 5,47 5,18 Lounais-Suomi 5,98 5,87 5,56 5,44 5,38 5,10 Helsinki ja Vantaa 5,40 5,30 5,29 5,17 Oulun lääni 5,61 5,50 5,27 Yhteensä 6,07 5,96 5,54 5,46 5,43 5,19 Vuosi (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,091 < 0,001 Alue (p) < 0,001 0,088 < 0,001 0 < 0,001 < 0,001 Taulukko 2. 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten systolisen verenpaineen keskiarvo (mmHg) vuodesta 1982 vuoteen 2007. Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 143,6 143,6 141,4 137,9 136,6 137,9 Pohjois-Savo 144,9 143,3 139,6 137,7 137,5 136,7 Lounais-Suomi 142,3 138,8 138,1 134,8 136,2 135,2 Helsinki ja Vantaa 136,1 137,1 133,0 133,5 Oulun lääni 137,7 137,0 136,0 Yhteensä 143,6 142,3 138,8 137,0 136,1 135,9 Vuosi (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,007 0,71 Alue (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 Naiset 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 139,3 137,8 134,6 131,8 131,1 132,7 Pohjois-Savo 142,3 138,4 135,1 131,8 130,9 129,0 Lounais-Suomi 135,4 134,6 132,1 127,8 130,4 124,9 Helsinki ja Vantaa 131,3 128,7 127,2 126,9 Oulun lääni 131,3 130,8 130,7 Yhteensä 138,8 137,2 133,3 130,3 130,1 128,8 Vuosi (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,87 < 0,001 Alue (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,0011376 Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63
  • 3. lääketiedeosuudet. Malli on laskettu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Systolinen verenpaine aleni vuoteen 2002 asti, mutta vuo-maakunnille, koska vain näiltä alueilta on riskitekijätietoja den 2007 tutkimuksen mukaan miesten systolisen verenpai-saatavilla vuodesta 1972 lähtien. neen lasku on nyt pysähtynyt. Naisten systolisen verenpai- neen hienoinen 1,3 mmHg:n lasku oli kuitenkin tilastolli-Tulokset sesti merkitsevä. Naisten verenpaine oli matalampi kuinVuosikymmeniä jatkunut seerumin kolesterolipitoisuuden miesten, ja alueelliset erot olivat säilyneet molempien suku-lasku pysähtyi vuosien 1997 ja 2002 välillä. Vuodesta 2002 puolien kohdalla. Systolinen verenpaine oli korkeampi idäs-vuoteen 2007 kolesterolitaso on kääntynyt uudelleen las- sä ja pohjoisessa kuin etelässä ja lännessä (taulukko 2).kuun ja on kaikilla tutkimusalueilla yhteensä 4,9 %. Kaik- Kummankaan sukupuolen diastolinen verenpaine ei alentu-kien alueiden yhteinen kolesterolin keskiarvo oli vuonna nut viimeisten viiden vuoden aikana. Alueelliset itä-länsi- ja2002 5,51 mmol/l ja vuonna 2007 5,24 mmol/l. Miesten ko- etelä-pohjoinen-erot olivat säilyneet samanlaisina kuin sys-lesterolipitoisuuksissa ei alueiden välillä ollut enää tilastolli- tolisessa verenpaineessa (taulukko 3).sesti merkitseviä eroja, mutta naisilla kolesterolipitoisuudet Kummankin sukupuolen painoindeksin hienoinen nousuolivat korkeammat Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin Etelä- ja ei ollut tilastollisesti merkitsevä vuodesta 2002 vuoteen 2007Länsi-Suomessa (taulukko 1). (taulukko 4). Painoindeksin keskiarvo oli miehillä 27,2 Taulukko 3. 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten diastolisen verenpaineen keskiarvo (mmHg) vuodesta 1982 vuoteen 2007. Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 86,0 87,0 83,4 83,1 82,5 82,4 Pohjois-Savo 87,3 87,9 83,2 85,3 80,8 83,6 Lounais-Suomi 85,4 85,1 84,4 85,2 82,8 81,1 Helsinki ja Vantaa 84,5 84,9 79,6 81,3 Oulun lääni 84,2 81,5 81,8 Yhteensä 86,2 86,8 83,9 84,5 81,5 82,0 Vuosi (p) 0,28 < 0,001 0,020 < 0,001 0,059 Alue (p) < 0,001 0,14 < 0,001 < 0,001 < 0,001 Naiset 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 83,1 82,2 78,4 79,6 76,9 76,9 Pohjois-Savo 83,8 83,4 79,1 80,1 75,7 77,1 Lounais-Suomi 80,5 81,3 80,1 80,1 78,4 75,0 Helsinki ja Vantaa 80,1 80,0 74,7 76,4 Oulun lääni 79,9 76,7 76,9 Yhteensä 82,3 82,3 79,4 79,9 76,5 76,4 Vuosi (p) 0,47 < 0,001 0,044 < 0,001 0,56 Alue (p) < 0,001 0,020 0,005 < 0,001 0,001 Taulukko 4. 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten painoindeksin keskiarvo (kg/m2) vuodesta 1982 vuoteen 2007. Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 26,4 26,9 27,0 26,9 27,1 27,5 Pohjois-Savo 26,2 26,7 26,7 27,3 27,3 27,7 Lounais-Suomi 26,4 26,7 26,8 27,0 27,2 27,5 Helsinki ja Vantaa 26,2 26,5 26,8 26,7 Oulun lääni 26,8 27,3 26,6 Yhteensä 26,3 26,8 26,7 26,9 27,1 27,2 Vuosi (p) < 0,001 0,50 0,026 0,039 0,61 Alue (p) 0,59 0,42 < 0,001 0,001 0,001 Naiset 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 26,3 26,2 26,4 26,5 26,9 26,7 Pohjois-Savo 26,0 26,5 26,3 26,2 26,7 26,3 Lounais-Suomi 25,5 26,1 25,5 26,1 25,8 26,3 Helsinki ja Vantaa 25,0 25,6 25,4 26,0 Oulun lääni 26,4 26,5 26,8 Yhteensä 25,9 26,3 25,8 26,1 26,3 26,4 Vuosi (p) < 0,001 0,19 0,044 0,22 0,35 Alue (p) < 0,001 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63 1377
  • 4. lääketiede kg/m2 ja naisilla 26,4 kg/m2. Miesten matalimmat arvot ta- len ja vuoden välinen interaktio ei (p = 0,44). Tämä viittaa sii- vattiin pääkaupunkiseudulla ja Oulun läänissä ja naisten hen, ettei miesten ja naisten painon nousu ole ollut erilai- pääkaupunkiseudulla. Miesten paino nousi keskimäärin 500 nen viimeisten viiden vuoden aikana. grammaa ja naisten 900 grammaa. Miesten painon nousu ei Sekä miesten että naisten tupakointi väheni viimeisten vii- ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,22), mutta naisten oli den vuoden aikana (taulukko 5). Miesten tupakoinnissa ei (p = 0,019). Kun sukupuolet testattiin yhdessä, painon nou- ollut enää alueellisia eroja. Naisten tupakointi oli yleisintä su oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,012), mutta sukupuo- pääkaupunkiseudulla ja vähäisintä Pohjois-Karjalassa. Taulukko 5. 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi (%) vuodesta 1982 vuoteen 2007. Miehet 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 36 34 31 32 33 30 Pohjois-Savo 43 40 35 31 34 29 Lounais-Suomi 41 37 38 32 33 29 Helsinki ja Vantaa 35 32 37 30 Oulun lääni 30 34 28 Yhteensä 40 36 35 32 34 29 Vuosi (p) 0,023 0,11 0,003 0,017 < 0,001 Alue (p) < 0,001 0,016 0,13 0,78 0,78 Naiset 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Pohjois-Karjala 14 16 16 17 23 17 Pohjois-Savo 16 15 18 17 19 20 Lounais-Suomi 22 22 22 21 25 18 Helsinki ja Vantaa 29 26 25 23 Oulun lääni 19 21 21 Yhteensä 18 17 21 20 23 20 Vuosi (p) 0,58 0,32 0,23 0,004 0,010 Alue (p) < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 0,030 Taulukko 6. Riskitekijöiden jakaumat ja keskiarvot ikäryhmittäin miehillä FINRISKI-tutkimuksessa 2007. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55–64 v. 64–74 v. Yhteensä Kolesteroli, % -4,99 60 36 28 38 49 42 5–6,99 38 59 65 55 48 54 7- mmol/l 2 5 7 6 3 5 Keskiarvo 4,8 5,4 5,6 5,3 5,0 5,2 Keskihajonta 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Systolinen verenpaine -139 76 74 59 49 37 57 140–159 23 22 32 33 35 30 160- mmHg 1 4 9 18 29 14 Keskiarvo 130 132 137 142 148 139 Keskihajonta 15 15 17 20 21 19 Diastolinen verenpaine –89 92 73 69 71 83 77 90–99 7 21 22 22 13 17 100– mmHg 1 6 10 8 4 6 Keskiarvo 75 82 85 84 80 82 Keskihajonta 11 11 11 11 11 12 Painoindeksi –24,9 50 31 32 23 20 30 25–29,9 36 51 46 50 55 48 30– kg/m2 14 18 22 27 25 22 Keskiarvo 25,7 27,0 27,4 28,2 28,0 27,4 Keskihajonta 4,0 3,8 4,4 4,5 2,8 4,2 Tupakointi, % 36 32 28 23 13 251378 Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63
  • 5. lääketiede Riskitekijöiden jakaumat ja keskiarvot ikäryhmittäin on kuolleisuutta työikäisessä väestössä lähivuosina noin 10 %.kuvattu taulukoissa 6 ja 7. Miesten seerumin kolesterolipi- Edellisenä viisivuotiskautena 1997–2002 kolesterolitaso eitoisuus oli korkein 45–54-vuotiailla ja alkoi laskea sen jäl- laskenut. Tämä sopii hyvin yhteen ruokavaliomuutostenkeen. Naisten kolesteroli oli korkeimmillaan kymmentä kanssa: tuona aikana tyydyttyneen rasvan osuus ruokavalios-vuotta vanhemmassa ikäryhmässä. Systolinen verenpaine sa ei vähentynyt eikä monityydyttymättömien rasvojenkohosi iän myötä, mutta diastolinen paine ei enää noussut osuus lisääntynyt.viimeisessä kymmenvuotisikäryhmässä. Ylipaino kasvoi iänlisääntyessä. Tupakointi oli yleisintä nuorimmassa ikäryh-mässä ja väheni iän myötä. Kuolinsyytilastoissa havaittua 35–64-vuotiaiden miesten Kuvio 1.sepelvaltimotautikuolleisuuden laskua on kuviossa 1 verrat-tu riskitekijöiden muutosten perusteella ennustettuun las- Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu 35–64-vuotiaiden miestenkuun Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kolesterolin ja sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku.diastolisen verenpaineen laskun sekä tupakoinnin vähene- Sepelvaltimotautikuolleisuuden laskumisen perusteella voitiin arvioida, että kuolleisuuden olisi 0pitänyt alentua 60 %. Kuolleisuus on kuitenkin alentunutkuolinsyytilastojen perusteella 80 %. Kolesterolin lasku oli -10 Tupakointitärkein yksittäinen kuolleisuutta alentava tekijä; verenpai- -20 Diastolinenneen lasku ja tupakoinnin väheneminen selittivät laskusta -30kumpikin lähes yhtä suuren osan. -40 Kolesteroli -50Pohdinta -60 RiskitekijätVäestön kolesterolipitoisuuden kääntyminen uudelleen las- -70kuun on erittäin myönteinen havainto, kun ajatellaan sepel- -80 Havaittuvaltimotaudin ja sitä kautta yleensä suomalaisten kansanter- -90veyden kehitystä. Noin viiden prosentin kolesterolipitoisuu- 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007den laskun voidaan arvioida vähentävän sepelvaltimotauti- Vuosi Taulukko 7. Riskitekijät ikäryhmittäin naisilla FINRISKI-tutkimuksessa 2007. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55–64 v. 64–74 v. Yhteensä Kolesteroli, % –4,99 66 55 37 25 31 42 5–6,99 32 43 59 66 61 53 7– mmol/l 2 2 4 9 8 5 Keskiarvo 4,7 5,0 5,3 5,7 5,5 5,3 Keskihajonta 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 Systolinen verenpaine –139 95 85 73 53 37 57 140–159 5 12 20 32 35 30 160– mmHg 0 3 7 15 29 14 Keskiarvo 118 124 131 140 150 133 Keskihajonta 12 15 18 19 22 21 Diastolinen verenpaine –89 97 90 85 85 86 88 90–99 3 8 13 13 12 10 100– mmHg 0 1 3 2 2 2 Keskiarvo 70 75 79 80 78 77 Keskihajonta 10 10 10 11 11 11 Painoindeksi –24,9 66 53 43 33 25 43 25–29,9 22 30 34 38 40 33 30– kg/m2 12 17 23 29 34 23 Keskiarvo 24,6 25,9 26,8 27,9 28,5 26,9 Keskihajonta 5,1 5,4 5,3 5,5 5,0 5,4 Tupakointi, % 24 21 22 13 8 17Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63 1379
  • 6. lääketiede Alustavat analyysit vuoden 2007 FINRAVINTO-aineistosta ja vajaa puolet naisista on normaalipainoisia. Lihavuuden ja osoittavat, että väestön ruokavalio on viimeisten viiden vuo- ylipainon osuutta väestössä pitäisi saada oleellisesti vähen- den aikana muuttunut jälleen terveellisempään suuntaan: nettyä. Ylipaino ja liikunnan puute ovat keskeisiä syitä ny- tyydyttyneiden rasvojen osuus on vähentynyt ja monityydyt- kyiselle 2 tyypin diabetesepidemialle. Merkittävä osa diabe- tymättömien osuus noussut. Tyydyttyneiden rasvojen osuut- teksesta voitaisiin ehkäistä elämäntyyliä muuttamalla (3). ta tulisi kuitenkin edelleen vähentää, jotta päästäisiin suosi- Miesten tupakointi on vähentynyt jo vuosikymmeniä, vii- tusten (2) mukaiseen 10 %:iin energian saannista nykyisestä me aikoina tosin hitaammin kuin 1970- ja 1980-luvuilla. noin 12–13 %:sta. Kasviöljyjen käyttöä tulisi edelleen suosia Naisten tupakointi ei ole juuri enää lisääntynyt ja näyttää sil- kovien rasvojen sijaan. Osa kolesterolitason laskusta johtu- tä, että se olisi kääntynyt laskuun viimeisten viiden vuoden nee statiinien käytön lisääntymisestä. Näiden merkitystä tul- aikana. Naisten tupakointi ei ole koskaan noussut kovin kor- laan arvioimaan erillisessä artikkelissa. kealle tasolle Suomessa verrattuna moniin muihin maihin. Vuosikymmeniä jatkunut verenpaineen lasku näyttää py- Tämä voidaan suurelta osalta laskea 1970-luvulla toteutetun sähtyneen. Tämä voitaneen hyvin selittää lihavuuden yleisty- tupakkalainsäädännön ja siihen liittyvien toimenpiteiden misellä ja alkoholin käytön lisääntymisellä, vaikka alustavien ansioksi. Ennen 1960-lukua syntyneiden naisten tupakointi tulosten mukaan suolan käyttö näyttääkin edelleen vähenty- yleistyi, kun taas 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden neen. naisten tupakointi väheni, eli tupakkalain säätämisen ai- Onko lihavuusepidemian huippu jo saavutettu? Painoin- kaan teini-ikäisen väestön (4). deksin keskiarvon nousu ei enää ollut tilastollisesti merkit- Riskitekijöiden muutosten havaitsemiseksi kartoitukset sevä, vaikka painon keskiarvo nousikin hiukan ja naisten on pyritty standardoimaan mahdollisimman hyvin. Tutki- painon nousu oli tilastollisesti merkitsevä. Toistaiseksi mi- mukset on tehty samoilla alueilla samanlaisella otosteknii- kään teollisuusmaa ei ole onnistunut pysäyttämään ylipai- kalla. Verenpaine on mitattu elohopeamanometrilla. Nykyi- non lisääntymistä. Voisiko Suomi olla ensimmäinen maa, sin käytettävissä olevia automaattimittareita ei pystytä stan- joka normaaliolosuhteissa onnistuu pysäyttämään ylipainon dardoimaan vuosikymmenestä toiseen niin, että mittauksia lisääntymisen? Tähän tuskin saamme vastausta ennen seu- voitaisiin verrata toisiinsa. Laboratorion kolesterolimittauk- raavaa väestötutkimusta, joka toteutettaneen vuonna 2012. set on standardoitu WHO:n laboratorioon ja myöhemmin Pitkällä tähtäimellä edes tämä ei riitä. Kolmannes miehistä Centers for Disease Control -laboratorioon USA:ssa. Hoita- jien koulutus on toteutettu aina samalla tavoin, ja tutkimus on tehty samaan aikaan vuodesta. Vuosien mittaan kato on suurentunut tutkimuksesta toiseen. Osallistuminen on ol- lut suurempaa vanhemmissa ikäryhmissä; siten biologisten Tästä asiasta tiedettiin riskitekijöiden osalta muutokset voivat olla konservatiivisia estimaatteja. Vuoden 1992 katoanalyysissä tupakoitsijoita h Muutokset tupakoinnissa, veren kolesteroli- oli enemmän tutkimukseen osallistumattomissa. Tämän pitoisuudessa ja verenpaineessa heijastuvat huomioon ottaen tupakoivien osuuden väestössä arvioidaan muutamassa vuodessa sairastuvuuteen ja olevan 1–3 prosenttiyksikköä tässä raportoitua suurempi kuolleisuuteen. riippuen iästä ja sukupuolesta. Muiden riskitekijöiden osal- h Koska riskitekijäkartoituksessa tutkittujen ta ei vastaavaa arviointia ole mahdollista tehdä. Koska riski- henkilöiden sairastumista ja kuolleisuutta kroonisiin tekijät ovat muuttuneet eri suuntiin erityisesti painon osal- sairauksiin on voitu seurata kuolleisuus- ja ta, on epätodennäköistä, että havaittuja muutoksia voitaisiin hoitoilmoitusrekisteristä, on se mahdollistanut selittää suurentuneella kadolla. Jatkossa tulee harkita, pitäi- erittäin monipuolisen tutkimusaineiston luomisen sikö tehdä kotona ainakin niiden henkilöiden riskitekijämit- vuosikymmenien mittaan. taukset, jotka eivät ole tulleet tutkimuspaikalle mittauksiin. h Tämä on vaikuttanut merkittävästi tietoomme Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on vä- riskitekijöistä ja keskeisten kansansairauksien hentynyt noin 80 %. 1970-luvulla kuolleisuuden lasku voi- etiologiasta. tiin selittää kokonaan verenpaineen ja kolesterolin laskulla ja tupakoinnin vähenemisellä. Kuolleisuus on alentunut 1980-luvun jälkeen enemmän kuin riskitekijöiden perus- Tämä tutkimus opetti teella voidaan arvioida. Tämä noin 20 %:n ero johtuu mitä todennäköisimmin uusista sepelvaltimotaudin hoitokei- h Seerumin kolesterolipitoisuus on kääntynyt noista (5). On myös mahdollista, että riskitekijöiden merki- uudelleen laskuun: väestön kolesterolin keskiarvo on tystä kuvaavat mallit aliarvioivat riskitekijöiden todellista nyt 5,2 mmol/l. merkitystä varsinkin niiden osalta, joiden matalampi riski- h Verenpaineen lasku on pysähtynyt ilmeisesti tekijätaso on alkanut jo nuorella iällä. Hoitojen merkitystä ylipainon ja alkoholin käytön lisääntymisen vuoksi. arvioitaessa tulee muistaa, että vain uudet hoidot ja niiden h Sekä miesten että naisten tupakointi vähenee. käyttöönotto vähentävät kuolleisuutta. Käytössä olevat hoi- h Suurin osa sepelvaltimotautikuolleisuuden laskusta dot pitävät kuolleisuuden ennallaan, vaikka ne sinällään oli- voidaan selittää riskitekijöiden vähenemisellä. sivat tehokkaita, mutta eivät alenna kuolleisuutta väestöta- solla. Jatkossakin sepelvaltimotautisairastavuuden ja -kuol-1380 Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63
  • 7. lääketiedeleisuuden vähentäminen perustuu sekä tunnettujen riskite- Kirjallisuuttakijöiden alentamiseen että tehokkaiden uusien hoitojen ke- 1 Vartiainen E, Puska P, Pekkanen J, Tuomilehto J, Jousilahti P. Changes in risk factorshittämiseen ja niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön ot- explain changes in mortality from ischemic heart disease in Finland. BMJ 1994;309:23–7. 2 Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005.toon. Riskitekijöitä alentavilla elintapamuutoksilla on sydän- http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf. 3. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M, Aunola S, Eriksson JG, Hemiö K, Hämäläinenja verisuonitautien lisäksi vaikutusta monien muiden kan- H, Härkönen P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, Louheranta A, Mannelin M, Paturisantautien ehkäisyssä sekä väestön terveyden ja toimintaky- M, Sundvall J, Valle TT, Uusitupa M, Tuomilehto J. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Preventionvyn edistämisessä. Study. Lancet 2006;368:1673–9. 4 Helakorpi S, Martelin T, Torppa J, Patja K, Vartiainen E, Uutela A. Did Finlands Tobacco Control Act of 1976 have an impact on ever smoking? An examination based on male and female cohort trends. J Epidemiol Community Health 2004;58:649–54. 5 Laatikainen T, Critchley J, Vartiainen E, Salomaa V, Ketonen M, Capewell S. Explaining the decline in coronary heart disease mortality in Finland between 1982 and 1997. Am J Epidemiol 2005;162:764–73. Erkki Vartiainen English summary LKT, tutkimusprofessori, osaston johtaja Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten Cardiovascular risk factor tautien ehkäisyn osasto changes in the FINRISK Study Markku Peltonen from 1982 to 2007 FT, dosentti, yksikön päällikkö Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten Cardiovascular risk factors have been studied with tautien ehkäisyn osasto population-based surveys at five year-intervals in Finland since 1972. The first survey was related to the Tiina Laatikainen North Karelia Project. From 1982 to 1992 the surveys LT, dosentti, yksikön päällikkö were part of the WHO MONICA study, and from 1992 Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten the surveys have been called The National FINRISK tautien ehkäisyn osasto Study. The surveys have been carried out in five different geographical areas. Random samples of the Jouko Sundvall 25-64-year-old population, stratified according to sex, FM, yksikön päällikkö 10-year age group and area, were selected from the Kansanterveyslaitos, Terveyden ja toimintakyvyn osasto National Population Information System. Overall, serum cholesterol levels have declined since 1982. Veikko Salomaa There was a leveling-off period between 1997 and 2002, LKT, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö but between 2002 and 2007 serum cholesterol declined Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten again in all areas by about 5%. Saturated fat intake tautien ehkäisyn osasto followed the same pattern. Since 1982 saturated fats have declined from 20% of energy intake to 12-13%. Pekka Jousilahti Blood pressure has declined since 1982 but the decline FT, LL, tutkimusprofessori has stopped during the past five years, most likely due Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten to increasing obesity and alcohol consumption. tautien ehkäisyn osasto Smoking in men has declined since 1982, and now for the first time a statistically significant decline in Pekka Puska smoking was also observed in women. In logistic LKT, VTM, pääjohtaja regression analyses, the risk factor changes predicted a Kansanterveyslaitos 60% decline in coronary heart disease mortality. In the national mortality statistics, the actually observed decline in cardiovascular disease mortality was 80% in persons aged 35 to 64 years. Erkki Vartiainen M.D., Ph.D., Professor and Director National Public Health Institute, Department of Health Promotion and Chronic Disease Prevention Erkki.Vartiainen@ktl.fi Markku Peltonen, Tiina Laatikainen, Jouko Sundvall, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Pekka Puska Liiteaineisto www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 15/2008Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63 1381
  • 8. lääketiede Liitetaulukko 1. FINRISKI-tutkimuksen otoskoot ja osallistumisprosentit alueittain 1982–2007 (25–64-vuotiaat). Miehet Naiset Otos, n Osallistuminen, Otos, n Osallistuminen, % % Pohjois-Karjala 1982 2 025 76 2 020 83 1987 1 985 79 1 981 85 1992 988 68 994 81 1997 1 000 71 1 000 75 2002 994 67 993 77 2007 795 63 796 72 Pohjois-Savo 1982 1 834 80 1 568 86 1987 988 80 992 86 1992 990 76 991 84 1997 1 000 71 1 000 80 2002 996 67 995 79 2007 796 61 796 70 Turku/Loimaa 1982 1 968 81 1 980 86 1987 989 76 997 83 1992 994 75 995 84 1997 1 000 68 1 000 75 2002 996 65 996 75 2007 797 59 799 73 Helsinki/Vantaa 1992 993 68 982 75 1997 1 000 63 1 000 72 2002 993 63 997 71 2007 797 58 793 69 Oulu 1997 1 000 66 1 000 75 2002 993 66 999 77 2007 799 62 795 71 FINRISKI-tutkimuksen otoskoot ja osallistumisprosentit 1982–2007 (25–64-vuotiaat). 1982 5 827 79 5 568 85 1987 3 962 79 3 970 85 1992 3 965 72 3 962 81 1997 5 000 68 5 000 75 2002 4 972 65 4 980 76 2007 3 984 61 3 979 711375a Suomen Lääkärilehti 15/2008 vsk 63

×