Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset 19.8.2013
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset 19.8.2013

on

  • 825 views

Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset ...

Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset
tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT
“Terveellistä, kestävää ja luonnonmukaista” - seminaari
THL, 19.8.2013

Statistics

Views

Total Views
825
Slideshare-icon Views on SlideShare
825
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
7
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset 19.8.2013 Ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset 19.8.2013 Presentation Transcript

    • Ruoan tuotannon ja kulutuksenRuoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset "Terveellistä, kestävää ja luonnonmukaista” - kuinka arvioidaan ja seurataan ruokapalveluiden laatua 19 8 2013 Helsinki Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö ja seurataan ruokapalveluiden laatua, 19.8.2013 Helsinki MTT, Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja juha-matti.katajajuuri@mtt.fi gsm 0503599772gsm 0503599772
    • Laadukas ruoka, puhdas ympäristö – hyvinvoiva ihmineny Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
    • Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien k tä iä k l t li t j kä h i i ti ?kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? Keskeiset tutkimusteemat/tavoitteet • Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminenRuokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen • Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen • Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen • Kansanterveyden parantaminen www.mtt.fi/vastuullisuus
    • Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristö‐ vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin Asuminen • Alkutuotanto a utuste ja au at ta e y ttä 24 % Ravinto Alkutuotanto • Teollisuus • Kauppa • Ravintolat 39 %Vapaa‐ aika H i • Ostosmatkat • Ruoan valm.  ja säilytys Hyvin‐ vointi Vaatetus Koulutus ja työ Ilmastovaikutus ja työ Muut Muut ympäristövaikutukset Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011   0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %
    • Planetary boundaries. (Rockström et al. 2009.) 5
    • Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa, esim. jalanjälkien ja niiden pienentämisessä ’ vastuullisuud Hyvä mittari: • Tavoitteellinen, mitattava, mahdollisuus parantaa • Olennainen avoin ja  toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi Jätehuolto Kuluttaja • Olennainen, avoin ja läpinäkyvä • Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen  tietoa vastuullisten tuote- valintojen ja viestinnän pohjaksi Kauppa j Kuljetus ElintarviketeollisuusElintarviketeollisuus Kotieläintuotanto E i t t t Pakkaus- teollisuusketju Viljely Rehuteollisuus Energiantuotanto Panosteollisuus Viljely Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008
    • Mitä vastuullisuus on esim. suomalaisessa lihaketjussa, mm.j Ympäristö Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi => Tuoteturvallisuus Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi => Ravitsemus T öh i i i Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille => Eläinten hyvinvointi Työhyvinvointi Suomalaisen lihaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä T t t läi t t d tä j h i i i t h l hti i => Eläinten hyvinvointi Paikallisuus Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä t it di tää ik lli t h i i ti => => Talous tavoite edistää paikallista hyvinvointia Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta => yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.
    • Vastuullisuus kotimaisessa ruoka- ketjussa – esimerkki: ympäristövastuu Ympäristövastuup Energian käyttö Veden käyttö Ilmastonmuutos Rehevöityminen Ympäristömerkityt tuotteet Määrittämistä jatketaan 2013- maaperän ja vesien happamoituminen Määrittämistä jatketaan 2013 Laatuketjun EnreFood- hankkeessa maaperän ja vesien happamoituminen - monimuotoisuus - eko/ihmistoksisuus, hiukkaspäästöt - alailmakehän otsonin muodostuminen - yläilmakehän otsonikerroksen oheneminen - luonnonvarojen käyttö ja ehtyminen - resurssitehokkuus, sivuvirrat, jäte - maisema melu haju Heikkurinen, Jalkanen, Järvelä, Järvinen, Katajajuuri, Koistinen, Kotro, Mäkelä, Pesonen, Riipi, Ulvila, Forsman-Hugg (2012). Vastuullisuus ruokaketjussa: Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään. MTT: Jokioinen. maisema, melu, haju - maankäytön ja maaperän laadun muutokset…..
    • Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketjubroilerin fileesuikale -ketju 1600 a N2O L kä itt l Pellon prosessit ja typpihapon valm. 1200 kgtuotetta CH4 CO2 Lannankäsittelyn khk-päästöt 400 800 kv./1000k 0 400 gCO2-ekk 3,6 kg CO2-ekv/kg tuotetta Lähde: Katajajuuri et al. 2007
    • Emmental-juustotonnin happamoitumisvaikutus 20 25 NH3 NOxhaihdunta lannasta 15 20 qv. NOx SO2 10 AEeq 0 5 0 Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007, Voutilainen 2003
    • Juustokermaperunat-gratiinin ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta 2 henkilöä)ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä) 250 300 N2OKaupan pakasteallas 200 250 v.[kg] N2O CH4 CO2 p p 100 150 CO2-eqv uuni 50 100 C 0 Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003
    • Tomaatin tuotannon ilmastovaikutus eri vuodenaikoina, kgCO2-ekv/t tomaatteja 4000 4500 3000 3500 2000 2500 1000 1500 0 500 keskim talvi kesä 18.8.2013 12 keskim. talvi kesä Ref: Yrjänäinen et al. 2013
    • Vertailuja muihin tutkimuksiin tomaatti, kg CO2-ekv/t Suomi Suomi vanha Britannia Espanja min Hollanti Britannia min max Ruotsi Tanska 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 18.8.2013Ref: Yrjänäinen et al. 2013
    • Maaperän pilaantuminen hiilijalanjälki Energiatehokkuuden parantaminen ’Otetaanpas tomaattimaaottelu’ TUOTE- TURVALLISUUS YMPÄRISTÖ pilaantuminen (torjunta-aineet, suolaantuminen) Veden riittävyys jaVeden riittävyys ja pohjavesien pilaantuminen Torjunta-ainejäämät RAVITSEMUS TALOUDEL- LINEN VASTUU ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Kotimainen työllisyys Paikallis/aluetalous TYÖHYVIN- VOINTI PAIKALLISUUS Maku VOINTI ELÄINTEN HYVINVOINTI Työntekijöiden työ- ja asuinolot sekä työhyvinvointiRef: Katajajuuri 2009
    • HS 3.3.2011 18.8.2013
    • Calculated avoidable food waste in Finnish food chain (exl primary production): 335 460food chain (exl. primary production): 335 – 460 million kg per year = ca 10 - 15 % of the consumed food H h ld Food industry Households 120-160 million kg 75-140 million kg Retail 65-75 million kg Restaurants and catering 75-85 million kg g Ref: Katajajuuri 2013/OECD meeting / Silvennoinen et al. 2012
    • Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja Erot ryhmien sisällä olennaisesti suurempia kuin tämä kuva esittää Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekä laskentamenetelmälliset erotyy p j Tuotteiden ravitsemukselliset erot (hiilari, proteiini, energia, vitamiinit jne.), funktionaalisuus Di tti il t ik t k i i i tä tä äät llä!Dieettien ilmastovaikutuksia ei voi tästä päätellä! 18.8.2013© MTT Agrifood Research Finland 17 Lähde: Katajajuuri, Juha-Matti. 2009. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta)
    • Merkintöjä maailmalla ainakin seuraavissa tuotteissa Viljatuotteet (vehnäjauho, kaurahiutale, aterianlisäkekauraViljatuotteet (vehnäjauho, kaurahiutale, aterianlisäkekaura ja -ohra, muro, taikina-aines, leivät, keksit, leivonnaiset, pasta), riisi, öljyt (oliivi- ja canola), kasvikset (pakastepinaatti porkkana peruna sipuli tomaatti)(pakastepinaatti, porkkana, peruna, sipuli, tomaatti), hedelmät (appelsiini, omena, päärynä), lihat (kanafile, makkara, nakki, lihapatee), kalat (lohipala, sardiinit), maitotuotteet (maito, jogurtti, juusto, kerma), kananmuna, valmisruoat (pakasteranskalaiset, täytepasta, valmiskastikkeet), pikaruoka, perunalastut, juomat), p , p , j (kahvi, smoothie/välipalajuoma, mehut, virkistysjuomat, pullovesi, olut, viini), sokeri, hunaja, karkki ja suklaa. Hiilimerkintä on ylivoimaisesti eniten elintarvikkeissa käytetty elinkaarisia ympäristövaikutuksia kuvaava ympäristömerkintätyyppiympäristömerkintätyyppi Kasvihuonekaasut ovat ainoita globaalisti vertailukelpoisia päästöjä
    • Elintarvikkeiden hiilimerkinnät Suomessa • Ensimmäinen julkaistiin 2008 (Raisio), nykyisin elintarvikkeista voi löytää seuraavanlaisia merkkejä:löytää seuraavanlaisia merkkejä: Raisio 2011b Fazer 2011 Potwell  9/2011, Kesko/Pirkka  10/2011 • Nyt Suomessa kuudella yrityksellä hiilimerkinnät pakkauksissaan, yhteensä yli 40 elintarvikkeessa S i i 2011 Raisio 2011a Saarioinen 2011 Hunajayhtymä 2011
    • Climate Communication 2 -hanke (2011-13) • Hankkeen tavoitteet • Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle; useita työpajoja; viimeksi pe 25 1 2013; laaja avoin työpaja 25 /26 4työpajoja; viimeksi pe 25.1.2013; laaja avoin työpaja 25./26.4 • Alan viestintäsuositus julkaistaan 2.10.2013 • Taustaksi selvitetty kuluttajien käsityksiä elintarvikkeideny j y ilmastovaikutuksiin ja hiilimerkintöihin liittyen • Hankkeen 2012 tehty kuluttajatutkimus: R h äk k t l t (33 lli t j )• Ryhmäkeskustelut (33 osallistujaa) • Kuluttajakyselypaneeli (1010 vastaajaa) 18.8.2013
    • Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttavat yleisesti elintarvikevalintoihisi? Kaikki vastaajat, n=1010 Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat yleisesti elintarvikevalintoihisi? Kuluttajista peräti 80 % haluaisi 47 45 7 01 4,38Maku/nautinto 5: erittäin paljon 4 3 2 1: ei lainkaan KA j p kuitenkin lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista 41 29 28 48 43 43 10 22 24 0 6 4 0 1 2 4,31 3,93 3,91 Laatu Hinta Turvallisuus 30 21 12 39 51 48 23 22 30 7 5 8 2 1 2 3,87 3,86 3,59 Kotimaisuus Terveellisyys Tuttu tuotemerkki/tuote 12 12 10 7 48 40 33 31 30 34 35 41 8 12 16 17 2 2 5 4 3,59 3,48 3,27 3 22 Helppous Lähellä tuotettu Ympäristöystävällisyys 7 11 7 6 31 25 26 23 41 34 41 39 17 20 18 22 4 10 8 11 3,22 3,08 3,07 2 90 Ympäristöystävällisyys Lisäaineiden (e-koodien) välttämien Eettisyys Keveys 6 5 5 23 18 11 39 32 26 22 29 28 11 16 31 2,90 2,69 2,31 Keveys Luomu Vähähiilihydraattisuus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
    • Baroni et al. 2006: Environmental impacts of various dietary patternsimpacts of various dietary patterns
    • Tukker et al. 2009. Environmental Impacts of Diet Changes in the EUImpacts of Diet Changes in the EU
    • Ajatusleikki: Päivittäinen ruokailu - suhteellinen asteikko Ref: Kurppa et al. 2010, MTt DIEETIT: Ravitsemuksellisesti tasapainotetut lautaset Härkäpapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Soijapapupihvit (veg.), kaali-mustaherukka, K Rehevöittävä vaikutus Soijapapupihvit (ovolaktoveg.), kaali-mustaherukka, K Kasviskiusaus (laktoveg.), kaali-mustaherukka, K Broilerpasta, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Punajuuripihvi (veg.), kaali-mustaherukka, K vaikutus Kinkkukiusaus kaali porkkana sipuli tomaatti V Broileripasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Lihamakaronilaatikko, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kasviskiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V K Broilerikastike + pasta, kurkku-tomaatti-salaatti, K Ohrapuuro ja mansikkakeitto, porkkana-kurkku, juusto, V Nakit ja muusi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kinkkukiusaus,kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Ohrauunipuuro ja mansikkakeitto (laktoveg.), porkkana-kurkku, K Broilerikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broilerikastike + riisi, kurkku-tomaatti-salaatti, K Broileri kermakastikkeessa, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Lihamakaronilaatikko, kurkku-tomaatti-salaatti, K Kirjoholikiusaus, kaali-porkkana-sipuli-tomaatti, V Kinkkukiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K p j ( g ), p , 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuluttajan keskimääräinen päiväkuormitus Kirjolohikiusaus, kurkku-tomaatti-salaatti, K
    • Esimerkki yksittäisessä pisteessä toteutetusta jalanjäljen pienentämisestä - case lannoitetuotanto • Yaran hiilijalanjälkitakuu 2010 alusta • N O päästöjen vähentäminen typpihapon valmistuksessa  koko ketjun• N2O-päästöjen vähentäminen typpihapon valmistuksessa  koko ketjun merkittävä päästöjen vähenemä (esimerkkinä kaurahiutaleketju) 9000 7000 8000 Vanha tilanne Yaran uusi takuuarvo ahiutaleita 5000 6000 O2-ekv00kgkaura 3000 4000 kgCO2-ekv./1000 0 1000 2000 kgCO2 0 Lannoitetuotanto Koko tuotantoketju Lähde: Katajajuuri et al. 2010, Leipä leveämmäksi 3/10
    • Organic vs. Conventional production • MTT research work for Nordic Swan labellingMTT research work for Nordic Swan labelling • Scientific work has not been able to prove that organic production would  perform better than the conventional one with regard to traditional impact  categories (climate, eutrophication, acidification, ozone depletion) • Some results are disadvantageous and other advantageous for organic  productionproduction • Usually organic performs better per ha, but it is not clear whether this also  holds true for yield IlmastonmuutosRehevöityminen • BUT eco‐toxicity and biodiversity in favour of organic production... 600 700 800 900 conv org 8 10 conv org 200 300 400 500 2 4 6 0 100 Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007) 0 Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)
    • Elintarvikkeille vertailukelpoiset Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen asiakasesimerkki hiilijalanjäljet Foodprint-hankkeessa kehitettiin ilmastovaikutustenp Laskentamenetelmä (7.11.2012) Tulos Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen Hyödyt Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa Palaute ”Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kattaa koko elintarvike päästöjä pitäisi vähentää. Vastuulliset valinnat helpottuvat. tuotteiden hiilijalanjäljestä.” SOK ”Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää kokoKattaa koko elintarvike- tuotantoketjun kaikki ilmastotekijät. Perustuu elinkaariarvioinnin Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailu- kykyä kansainvälisillä markki- noilla, joilla ympäristöasioiden mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta.” HK Ruokatalo ”Toimiva työkalu vastuullisille kansainvälisiin standardeihin. , j y p merkitys kasvaa koko ajan. edelläkävijäyrityksille.” Stora Enso Rahoitus: Tekesin Sapuska-ohjelma Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja 18.8.2013© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28
    • Hankkeen tuotoksetHankkeen tuotokset 1. Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arviointiin Löytyy: www.mtt.fi/foodprint
    • Hankkeen tuotoksetHankkeen tuotokset 2. Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioimista yhtenäistävä maatalouden päästöjen kaavakokoelma Suomen oloihin Löytyy: www.mtt.fi/foodprint
    • Hankkeen tuotoksetHankkeen tuotokset 3. Kalvosarja: Tukimateriaali laskentasuosituksellej Löytyy: www.mtt.fi/foodprint
    • ILMASTOLOUNAS – Ilmastoystävällinen kuluttaminen osaksiIlmastoystävällinen kuluttaminen osaksi arkea lounasruokailun kautta • 11/2012 - 6/2014 • Rahoittaja: MMM Kultu ohjelma (Kestävän kulutuksen ja• Rahoittaja: MMM Kultu-ohjelma (Kestävän kulutuksen ja tuotannon -kokeiluhanke) • Koordinoija ja toteuttaja: MTT• Koordinoija ja toteuttaja: MTT • Yhteistyökumppani: WWF • Mukana hankkeessa iso ravintolaketju• Mukana hankkeessa iso ravintolaketju, opiskelijaruokalaketju ja pieni ravintola • Ilmastolounas –konseptin kehittäminen kriteeritIlmastolounas konseptin kehittäminen, kriteerit ilmastolounaalle ja sen pilotointi em. ravintoloissa; kannustimien tutkiminen. Kuluttajakyselyt
    • Julkaisuja - verkottunut tutkimus yhteistyössä elinkeinon kanssa!! mm. 1.Silvenius, F, .Grönman, K., Katajajuuri, J.-M., Soukka, R., Koivupuro, H.-K., & Virtanen, Y. 2013. The role of household food waste in comparing environmental impacts of packaging alternatives. Packaging Technology and Science – An Int. Journal. Accepted. 2 Katajajuuri J M Grönroos J & Usva K 2013 Energy use and greenhouse gas emissions and related improvement options of2. Katajajuuri, J.-M., Grönroos, J. & Usva, K. 2013. Energy use and greenhouse gas emissions and related improvement options of the broiler chicken meat supply chain. To be published in the special issue ‘reduction of GHG emissions’ in the International journal of Sustainable Development (2013). Accepted.. 3. Forsman-Hugg, S., Katajajuuri, J.-M.; Riipi, I., Mäkelä, J., Järvelä, K. & Timonen, P. 2013. Key CSR dimensions for the food chain. British Food Journal 115 (1) 30-46.( ) 4. Grönman, K., Soukka, R., Järvi-Kääriäinen, T., Katajajuuri, J.-M., Kuisma, M., Koivupuro, H.-K., Ollila, M., Pitkänen, M., Miettinen, O., Silvenius, F., Thun, R., Wessman, H. & Linnanen, L. 2012. Framework for Sustainable Food Packaging Design. Packaging Technology and Science – An International Journal. Article first published online: 3 MAY 2012. DOI: 10.1002/pts.1971 5. Koivupuro, H.-K., Hartikainen H., Silvennoinen K., Katajajuuri, J.-M., Heikintalo N., Reinikainen A. & Jalkanen L. 2012. Influence of socio-demographical, behavioural and attitudinal factors on the amount of avoidable food waste generated in Finnish households. International Journal of Consumer Studies 36 (2): 183-191. 6. Silvenius, F., Katajajuuri, J.-M., Grönman, K., Soukka, R., Koivupuro, H.-K. & Virtanen, Y. 2011. Role of packaging in LCA of food products. In: ed. Matthias Finkbeiner. Towards life cycle sustainability management. Springer. p. 359-370. doi:10.1007/978-94-007-1.. 7 Virtanen Y Kurppa S Saarinen M Katajajuuri J M Usva K Mäenpää I Mäkelä J Grönroos J & Nissinen A 20117. Virtanen, Y., Kurppa, S., Saarinen, M., Katajajuuri, J.-M., Usva, K., Mäenpää, I., Mäkelä, J., Grönroos, J. & Nissinen, A. 2011. Carbon footprint of food – approaches from national input–output statistics and a LCA of a food portion. Journal of Cleaner Production 19 (16): 1849-1856 (November 2011) 8. Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, Y. 2011. An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using theg g y y g ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production 19 (16): 1833-1841 (November 2011). 9. Kauppinen T., Pesonen, I., Katajajuuri, J.-M. & Kurppa S. 2010. Carbon footprint of food-related activities in Finnish households. Progress in Industrial Ecology – An Int. Journal 7(3):257-67. 10. Usva, K., Saarinen, M., Katajajuuri, J.-M., Kurppa, S. 2009. Supply chain integrated LCA approach to assess environmental i t f f d d ti i Fi l d A i lt l d F d S i 18 3 4 460 476impacts of food production in Finland. Agricultural and Food Science 18, 3-4: 460-476. 11. Katajajuuri, J.-M. 2008. Ruoan ympäristövaikutukset.(Environmental impacts of food) Futura 3/2008: 38-46. ISSN 0785-5494 12. Heiskanen, E., Timonen, P., Nissinen, A., Grönroos, J., Honkanen, A., Katajajuuri, J.-M., Kettunen, J., Kurppa, S., Mäkinen, T., Seppälä, J., Silvenius, F., Virtanen, Y. & Voutilainen, P. 2007. Developing a Benchmark Tool for Sustainable Consumption: An Iterative Process Applied Environmental Education & Communication 6/2007: 127 137Iterative Process. Applied Environmental Education & Communication 6/2007: 127-137 13. Nissinen, A., Grönroos, J., Heiskanen, E., Honkanen, A., Katajajuuri, J.-M., Kurppa, S., Mäkinen, T., Mäenpää, I., Seppälä, J., Timonen Päivi, P., Usva, K., Virtanen, Y. & Voutilainen, P. 2007. Developing benchmarks for consumer-oriented life cycle assessment-based environmental information on products, services and consumption patterns. Journal of cleaner production 15, 6/2007: 538-549.
    • Lähde: HS.fi
    • V lliVastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoanravitsevan ruoan asiantuntija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus