Rakenteinen kirjaaminen, kliininen näkökulma

  • 218 views
Uploaded on

Rakenteinen kirjaaminen ja valtakunnalliset sähköiset palvelut -seminaari …

Rakenteinen kirjaaminen ja valtakunnalliset sähköiset palvelut -seminaari
26.11.2013, Helsinki

More in: News & Politics
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
218
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
13
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Rakenteinen potilastieto – Kliinikon näkökulma Heikki Forsvik Ville Voipio INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 2. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Lähtökohta • Tavoitteena tarkastella rakenteista potilastietoa käsitteleviä julkaisuja kliinikon näkökulmasta. • Materiaalina valikoidut 77 artikkelia kansainvälisistä julkaisuista viimeisen noin 20 vuoden ajalta. • Työtapana tiedon uuttaminen annettuihin kategorioihin kustakin artikkelista. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 3. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulmia • Kliinikon suhde (rakenteiseen) potilastietoon muodostuu suuresta määrästä erilaisia näkökulmia. • Kliinikon suora suhde potilastietoon: – tiedon tuottaminen (omat tutkimukset, omat päätelmät, diagnostiset lähetteet...) – tiedon syöttäminen – tiedon käyttäminen (sekä itse tuotetun että muiden tuottaman tiedon käyttäminen) • Datan kannalta: Kliinikko on tiedon tuottajana avainasemassa. • Kliinikon kannalta: Tarvittavan datan määrälliset ja laadulliset kysymykset ovat erittäin olennaisia käytännön työn kannalta. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 4. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma • Kliinikon tehtävä on toimia potilaan parhaaksi, jolloin toiminnan tärkeimpänä mittarina toimivat hoitotulokset potilaan kannalta. • Käytännön lääkärin näkökulma: “Minua ei kiinnosta se, mitä tutkimuksissa sanotaan HL7:sta, XML:stä, SNOMED:sta tai muusta teknisestä. Minua kiinnostaa se, miten asia vaikuttaa potilaiden hoitamiseen ja omaan työhöni.” INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 5. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Haastekenttä • Kliinikon arkinäkökulman ja kirjallisuudessa esitellyn tutkimuksellisen näkökulman yhdistäminen on haastavaa. • Suurin osa tutkimuksesta keskittyy asioihin, joista on hyvin vaikea löytää suoraa relevanssia perusterveydenhuollon kliinikon arkeen; artikkelit ovat hyvin tietoteknisiä. • Mitä tarvittaisiin: – laaja PTH-orientoitunut rakenteista tietoa vahvasti hyödyntävä tietojärjestelmä – tutkimusta kyseisen järjestelmän toiminnasta potilaan hoidon ja kliinikon työn kannalta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 6. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tarkennettu lähtökohta • Etsitään artikkeleista mahdollisimman paljon yleistettäviä asioita, joilla voisi olla relevanssi kliinikolle. • Määritellään kliinikon näkökulma tarkoittamaan perusterveydenhuollon ja järjestelmän käytännön näkökulmaa. – lääketieteen näkökulma – käytännön lääkärin näkökulma – teknologian käytännön näkökulma – toimintaprosessien näkökulma • Kaikki valitut artikkelit käydään läpi näistä näkökulmista. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 7. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Työryhmä • Dos. Heikki Forsvik, LT, DI, yleislääket. erl – Kokemus: • käytännön lääketiede • telelääketiede • lääketieteelliset tietojärjestelmät • Dos. Ville Voipio, TkT – Kokemus: • johtaminen (teknologia, muutosjohtaminen) • organisaatioiden toimintaprosessit • tietojärjestelmien teknologia INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 8. Yleisiä näkökulmia INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 9. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon ja toiminnan tasot Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 10. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon ja toiminnan tasot Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 11. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Prosessit ja järjestelmät • Yleisesti haasteena on se, että yritetään luoda järjestelmä, joka ratkaisee prosessin ongelmia. • Järjestelmän tekniikka ei saa olla olennainen tekijä, prosessin kannalta tietojärjestelmän ja post-it –lappujen ainoa ero on käytännöllisyys. • Uusia prosesseja on mahdollista tuoda käyttöön järjestelmä edellä, mutta silloinkin prosessimuutoksen lopputuloksen pitää olla selvä. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 12. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Prosessit ja järjestelmät • Rakenteisen potilastiedon ja potilastietojärjestelmien osalta tutkimusta on tehty teknisistä yksityiskohdista ylöspäin, mutta enemmän yksityiskohtatasolla kuin ylemmällä tasolla. • Lääketieteellisille järjestelmille on erityisvaatimuksia: – teknisten rakenteiden (luotettavuus, tietoturva, jne.) lisäksi esimerkiksi käyttöliittymä vaikuttaa lopputulokseen – EU:ssa MDD asettaa vaatimuksia myös ohjelmistoille, joilla käsitellään potilastietoja INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 13. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Huomioita rakenteisesta tiedosta • Muutama erillinen huomio liittyen rakenteiseen tietoon ja siitä tutkimuksessa käytävään keskusteluun: 1. Vastakkainasettelu rakenteisen ja vapaatekstin välillä on usein karkea, vaikka käytännön ratkaisuissa käytetään paljon välimuotoja. [Tange & al., The Granularity of Medical Narratives and Its effect on the Speed and Completeness of Information Retrieval] 2. Tallennettavaan tietoon suhtautumiseen vaikuttaa tiedon luotettavuus, epävarmuuden ilmaiseminen on haastavaa. Tähän kysymykseen otetaan vähän kantaa tutkimuksessa. [Niinimäki & al., Strukturoitu teksti korvaamaan kertovat sairauskertomustekstit ja niiden luokittelut?] 3. Rakenteinen tieto on haastavaa ajattelun kuvaamisessa. [Brown & al. A Pilot Study of Electronic Cardiovascular Operative Notes: Qualitative Assessment and Challenges in Implementation] INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 14. ARTIKKELIEN LUOKITTELU INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 15. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Artikkelien luokittelu • Empiirinen luokittelu viiteen luokkaan näkökulman/kohteen mukaan. Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16 Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17
  • 16. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Artikkelien luokittelu • Empiirinen luokittelu viiteen luokkaan näkökulman/kohteen mukaan. Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16 Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17 Muut: •eivät ole luokiteltavissa muihin luokkiin •n = 2
  • 17. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Luokittelun ominaisuuksia • Luokituksen pohja on empiirinen, sille ei ole vahvaa teoreettista perustaa. • Käytössä olleiden artikkelien luokitteleminen näihin viiteen luokkaan on pääosin yksiselitteistä, rajanvetoja tulee lähinnä erikoisalojen laajuudessa. • Moniakselisella luokituksella saisi hienojakoisemman luokituksen, mutta hienojakoisuus sumentaa kokonaiskuvaa. – nyt tuotetun luokituksen voi ajatella kaksiakseliseksi, jossa on kolme kategoriaa (kliiniset, taksonomia, automatisointi) ja niiden sisällä erikoistumisaste INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 18. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma • Kliinikon työn näkökulmasta olennaisia asioita: Yksittäisiä relevantteja huomioita/tuloksia Relevanteimmat Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17 Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16
  • 19. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 20. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Arkipäivän kysymyksiä • Motivaatio rakenteisen tiedon käyttöön: – yksittäisen kliinikon kokema oma hyöty – yksittäisen kliinikon kokemus muiden saamasta hyödystä • Ajankäyttö: – missä vaiheessa toimintaa rakenteinen tieto nopeuttaa tai hidastaa toimimista • Työn ja ajatusprosessin kulku: – miten rakenteisen tiedon käyttö vaikuttaa työn tai siihen liittyvien ajatusprosessien kulkuun INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 21. Kliininen näkökulma ja havaintoja INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 22. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Perusterveydenhuollon haaste • Suuri osa artikkeleista koskettaa erikoisaloja tai yksittäisiä kysymyksiä. • Perusterveydenhuollossa potilas on kokonaisuus, jolla voi olla minkä hyvänsä erikoisalan piiriin kuuluvia ongelmia. • Jos rakenteista tietoa rakennetaan erikoisaloista pth:oon päin, lopputulos on äärimmäisen monimutkainen. • Julkaisuissa ainoa tutkimus laajasta yleislääketieteen tietojärjestelmästä on US Army/AHLTA:sta. – tutkittiin käytettävyyttä: löydöksenä suuri joukko vakavia käytettävyysongelmia [Staggers & al., A Usability Assessment of AHLTA in Ambulatory Clinics in Military Medicine] INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 23. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Potilaskeskeisyys • Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan tilannetta. • Tutkimuksista harva käsitteli lopputuloksia potilaan kannalta, fokuksessa olivat yksittäiskysymykset tai toiminta. • Potilaan näkökulmaa tutkittiin yleiskirurgiassa kirurgien tekeminen sähköisten potilaskertomusten kautta: – potilaskertomuksista ei löytynyt juuri lainkaan tietoa operaatioiden lopputulemasta potilaan kannalta [Miller & al., Surgeon’s clinical note in outcomes assessment] – tästä voinee oppia sen, että potilasnäkökulma on tuotava mukaan myös erillisenä asiana INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 24. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon määrä • Tiedon käyttäjä haluaa mahdollisimman vähän ja mahdollisimman relevanttia tietoa: – kyselytutkimuksen mukaan pth-lääkärit haluavat esh:sta rakenteista tietoa, koska rakenteinen tieto on tiiviimpää [van Walraven & al., Standardised or narrative discharge summaries – Which one do family physicians prefer?] • tutkimus ei sisältänyt käytännön kokeilua – psykiatrisessakin sairaanhoidossa rakenteinen tieto tuotti paremman muistikuvan kuin narratiivinen [Sharda & al., Customizing clinical narratives for the electronic medical record interface using cognitive methods] • tutkimuksessa käytettiin huomattavasti aikaa ja asiantuntemusta rakenteisen tiedon tuottamiseen yksittäistapauksista INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 25. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon määrä • Tiedon määrä käytännön kannalta: – suuri tietomäärä on hidas käsitellä, tehtiin käsittely missä vaiheessa hyvänsä – PTH on solmupiste, jossa pitäisi pystyä näkemään potilaan kokonaisuus – suuri tietomäärä voi olla kliinikolle juridinen uhka; mitä tapahtuu, jos jotain jää huomaamatta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 26. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon laatu • Tiedon laatuun liittyvät kysymykset ovat olennaisia kliinikon kannalta: – onko tieto luotettavaa kirjaushetkellä? – onko tieto paikkansapitävää vielä käyttöhetkellä? – onko kaikki relevantti kirjattu? – iso osa potilaskertomuksesta on kliinikon tulkintaa, ei absoluuttista tietoa INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 27. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon luotettavuus • Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden raportoimia selkeitä oireita (yskä, hengenahdistus, jne.) ja niiden kirjaamista järjestelmään. [Pakhomov & al., Agreement between Patient-reported Symptoms and Their Documentation in the Medical Record] – tutkimuksella hyvin suuri n – johtopäätöksenä se, että kirjaamisen puutteet tekevät tutkimustyön vaikeaksi ja saattavat vaarantaa potilasturvallisuutta • Tiedon luotettavuuteen ja sen merkitykseen liittyvää tutkimusta ei rakenteisen tiedon kontekstissa juuri ole. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 28. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Järjestelmä ja kliinikko • Toimintaprosessin/järjestelmän vaikutusta kliinikon toimintaan on tutkittu varsin vähän. – tutkimuksen mukaan uuden järjestelmän käyttöönotto muuttaa kliinikon toimintatapaa ja ajatusprosesseja [Patel & al., Impact of a Computer-based Patient Record System on Data Collection, Knowledge Organization, and Reasoning] – tällä voi olla vaikutusta hoitotuloksiin, mutta tästä ei ole tutkimuksellista näyttöä kumpaankaan suuntaan • Yksittäisten kliinikoiden valmiudet sopeutua uusiin ja strukturoituihin toimintatapoihin vaihtelevat huomattavasti [Rosenbloom, S. & al. Cognitive factors influencing perceptions of clinical documentation tools] – valmiuseroja tulee jo teknisistä valmiuksista (näppäryys tietokoneen kanssa), ajankäytölliset erot ovat suuria INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 29. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajankäyttö • Varsinaista laajempaa ajankäyttötutkimusta rakenteiseen tietoon liittyen on tehty vähän. – tiedon jalostaminen vie aikaa; rakenteellinen tieto on täydellisempää mutta aikaavievämpää syöttää [Roukema & al., Paper versus Computer: Feasibility of of an Electronic Medical Record in General Pediatrics] • tutkimuksessa kuitenkin muitakin tekijöitä, jotka tekevät suoran vertailun epävarmaksi • Ajankäyttö on hyvin olennainen tekijä kliinikon arkipäivässä; tasapainoilu tapahtuu potilaan kanssa tehtävän työn, tiedon jalostamisen ja työkalujen kanssa toimimisen välillä. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 30. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajatuksia ja johtopäätöksiä • Suuri kysymys: mikä on oikea tiedon rakenteisuuden taso täysin narratiivisesta täysin rakenteiseen. • Rakenteisen tiedon merkitystä kliinikon työlle ei ole tutkittu juurikaan. – hyvin laajoja järjestelmiä ei ole tutkittu – tutkimustieto ei välttämättä anna mitään olennaista apua päätöksentekoon käytännön järjestelmien ja prosessien tasolla – erityisesti mitään Kansallisen terveysarkiston kaltaista ei ole tutkittu, joten tutkimustieto ei paljon auta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 31. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Rakenteisen tiedon edut • Rakenteisen tiedon etuja kliinikolle: – rakenteinen tieto luo järjestyksen objektiivisille tuloksille (laboratoriotulokset, selkeät tutkimukset), jolloin tiedon omaksuminen on nopeaa – rakenteinen tieto auttaa tuottamaan tarvittavan tiedon (“check-list”) – rakenteinen tieto mahdollistaa erilaisten automaattisten työkalujen toteutuksen – rakenteinen tieto ei ole herkkä kielellisille vivahteille tai käännösongelmille INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 32. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Rakenteisen tiedon haasteet • Rakenteisen tiedon haasteita: – ajatusprosessin kuvaaminen on hankalaa – epävarmuuden ilmaiseminen ja ymmärtäminen on vaikeaa – PTH:ssa täytyy yhdistää kaikkien erikoisalojen rakenteinen tieto, jolloin kokonaisuus on hyvin suuri hallittavaksi – potilaskertomus on myös kommunikaatiota potilaan suuntaan (osa “healing”-prosessia), mihin rakenteinen tieto ei neutraaliudessaan sovellu INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  • 33. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajatuksia • Rakenteinen tieto soveltuu sitä paremmin, mitä kapeammasta asiasta on kyse. – esimerkiksi nielun tähystyskertomus toimisi hyvin rakenteisena – käytännön PTH-työ on hyvin laajaa tähän nähden, joten kaiken rakenteistaminen on haastavaa • Jos rakenteinen tieto mahdollistaa relevantin tiedon tuottamisen kiiretilanteiden avuksi, siitä voi olla suuri lisäarvo. • Tärkeitä kysymyksiä: Ketä varten prosesseja muutetaan tai tietoa kerätään? Kenen tarpeet priorisoidaan? INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING