Rakenteinen kirjaaminen, kliininen näkökulma

575 views
409 views

Published on

Rakenteinen kirjaaminen ja valtakunnalliset sähköiset palvelut -seminaari
26.11.2013, Helsinki

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
575
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
16
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Rakenteinen kirjaaminen, kliininen näkökulma

  1. 1. Rakenteinen potilastieto – Kliinikon näkökulma Heikki Forsvik Ville Voipio INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  2. 2. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Lähtökohta • Tavoitteena tarkastella rakenteista potilastietoa käsitteleviä julkaisuja kliinikon näkökulmasta. • Materiaalina valikoidut 77 artikkelia kansainvälisistä julkaisuista viimeisen noin 20 vuoden ajalta. • Työtapana tiedon uuttaminen annettuihin kategorioihin kustakin artikkelista. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  3. 3. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulmia • Kliinikon suhde (rakenteiseen) potilastietoon muodostuu suuresta määrästä erilaisia näkökulmia. • Kliinikon suora suhde potilastietoon: – tiedon tuottaminen (omat tutkimukset, omat päätelmät, diagnostiset lähetteet...) – tiedon syöttäminen – tiedon käyttäminen (sekä itse tuotetun että muiden tuottaman tiedon käyttäminen) • Datan kannalta: Kliinikko on tiedon tuottajana avainasemassa. • Kliinikon kannalta: Tarvittavan datan määrälliset ja laadulliset kysymykset ovat erittäin olennaisia käytännön työn kannalta. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  4. 4. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma • Kliinikon tehtävä on toimia potilaan parhaaksi, jolloin toiminnan tärkeimpänä mittarina toimivat hoitotulokset potilaan kannalta. • Käytännön lääkärin näkökulma: “Minua ei kiinnosta se, mitä tutkimuksissa sanotaan HL7:sta, XML:stä, SNOMED:sta tai muusta teknisestä. Minua kiinnostaa se, miten asia vaikuttaa potilaiden hoitamiseen ja omaan työhöni.” INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  5. 5. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Haastekenttä • Kliinikon arkinäkökulman ja kirjallisuudessa esitellyn tutkimuksellisen näkökulman yhdistäminen on haastavaa. • Suurin osa tutkimuksesta keskittyy asioihin, joista on hyvin vaikea löytää suoraa relevanssia perusterveydenhuollon kliinikon arkeen; artikkelit ovat hyvin tietoteknisiä. • Mitä tarvittaisiin: – laaja PTH-orientoitunut rakenteista tietoa vahvasti hyödyntävä tietojärjestelmä – tutkimusta kyseisen järjestelmän toiminnasta potilaan hoidon ja kliinikon työn kannalta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  6. 6. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tarkennettu lähtökohta • Etsitään artikkeleista mahdollisimman paljon yleistettäviä asioita, joilla voisi olla relevanssi kliinikolle. • Määritellään kliinikon näkökulma tarkoittamaan perusterveydenhuollon ja järjestelmän käytännön näkökulmaa. – lääketieteen näkökulma – käytännön lääkärin näkökulma – teknologian käytännön näkökulma – toimintaprosessien näkökulma • Kaikki valitut artikkelit käydään läpi näistä näkökulmista. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  7. 7. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Työryhmä • Dos. Heikki Forsvik, LT, DI, yleislääket. erl – Kokemus: • käytännön lääketiede • telelääketiede • lääketieteelliset tietojärjestelmät • Dos. Ville Voipio, TkT – Kokemus: • johtaminen (teknologia, muutosjohtaminen) • organisaatioiden toimintaprosessit • tietojärjestelmien teknologia INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  8. 8. Yleisiä näkökulmia INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  9. 9. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon ja toiminnan tasot Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  10. 10. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon ja toiminnan tasot Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  11. 11. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Prosessit ja järjestelmät • Yleisesti haasteena on se, että yritetään luoda järjestelmä, joka ratkaisee prosessin ongelmia. • Järjestelmän tekniikka ei saa olla olennainen tekijä, prosessin kannalta tietojärjestelmän ja post-it –lappujen ainoa ero on käytännöllisyys. • Uusia prosesseja on mahdollista tuoda käyttöön järjestelmä edellä, mutta silloinkin prosessimuutoksen lopputuloksen pitää olla selvä. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  12. 12. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Prosessit ja järjestelmät • Rakenteisen potilastiedon ja potilastietojärjestelmien osalta tutkimusta on tehty teknisistä yksityiskohdista ylöspäin, mutta enemmän yksityiskohtatasolla kuin ylemmällä tasolla. • Lääketieteellisille järjestelmille on erityisvaatimuksia: – teknisten rakenteiden (luotettavuus, tietoturva, jne.) lisäksi esimerkiksi käyttöliittymä vaikuttaa lopputulokseen – EU:ssa MDD asettaa vaatimuksia myös ohjelmistoille, joilla käsitellään potilastietoja INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  13. 13. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Huomioita rakenteisesta tiedosta • Muutama erillinen huomio liittyen rakenteiseen tietoon ja siitä tutkimuksessa käytävään keskusteluun: 1. Vastakkainasettelu rakenteisen ja vapaatekstin välillä on usein karkea, vaikka käytännön ratkaisuissa käytetään paljon välimuotoja. [Tange & al., The Granularity of Medical Narratives and Its effect on the Speed and Completeness of Information Retrieval] 2. Tallennettavaan tietoon suhtautumiseen vaikuttaa tiedon luotettavuus, epävarmuuden ilmaiseminen on haastavaa. Tähän kysymykseen otetaan vähän kantaa tutkimuksessa. [Niinimäki & al., Strukturoitu teksti korvaamaan kertovat sairauskertomustekstit ja niiden luokittelut?] 3. Rakenteinen tieto on haastavaa ajattelun kuvaamisessa. [Brown & al. A Pilot Study of Electronic Cardiovascular Operative Notes: Qualitative Assessment and Challenges in Implementation] INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  14. 14. ARTIKKELIEN LUOKITTELU INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  15. 15. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Artikkelien luokittelu • Empiirinen luokittelu viiteen luokkaan näkökulman/kohteen mukaan. Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16 Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17
  16. 16. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Artikkelien luokittelu • Empiirinen luokittelu viiteen luokkaan näkökulman/kohteen mukaan. Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16 Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17 Muut: •eivät ole luokiteltavissa muihin luokkiin •n = 2
  17. 17. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Luokittelun ominaisuuksia • Luokituksen pohja on empiirinen, sille ei ole vahvaa teoreettista perustaa. • Käytössä olleiden artikkelien luokitteleminen näihin viiteen luokkaan on pääosin yksiselitteistä, rajanvetoja tulee lähinnä erikoisalojen laajuudessa. • Moniakselisella luokituksella saisi hienojakoisemman luokituksen, mutta hienojakoisuus sumentaa kokonaiskuvaa. – nyt tuotetun luokituksen voi ajatella kaksiakseliseksi, jossa on kolme kategoriaa (kliiniset, taksonomia, automatisointi) ja niiden sisällä erikoistumisaste INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  18. 18. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma • Kliinikon työn näkökulmasta olennaisia asioita: Yksittäisiä relevantteja huomioita/tuloksia Relevanteimmat Yleistettävä: •yleislääketiede tai useampi erikoisala •n = 18 Erikoisalakohtainen: • yksi erikoisala • useampi sairaus/toimenpide • n=8 Taksonomia: • luokituskysymykset • diagnostinen kooditus • n = 16 INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING Kapea: • yksi sairaus/toimenpide • n = 17 Automatisointi: •asiantuntijajärjestelmät •NLP-työkalut •n = 16
  19. 19. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Kliinikon näkökulma Tavoiteltu hyöty Toiminnan arkipäivä Toimintaprosessit Työkalut (esim. tietojärjestelmät) Työkalujen tekniset yksityiskohdat INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  20. 20. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Arkipäivän kysymyksiä • Motivaatio rakenteisen tiedon käyttöön: – yksittäisen kliinikon kokema oma hyöty – yksittäisen kliinikon kokemus muiden saamasta hyödystä • Ajankäyttö: – missä vaiheessa toimintaa rakenteinen tieto nopeuttaa tai hidastaa toimimista • Työn ja ajatusprosessin kulku: – miten rakenteisen tiedon käyttö vaikuttaa työn tai siihen liittyvien ajatusprosessien kulkuun INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  21. 21. Kliininen näkökulma ja havaintoja INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  22. 22. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Perusterveydenhuollon haaste • Suuri osa artikkeleista koskettaa erikoisaloja tai yksittäisiä kysymyksiä. • Perusterveydenhuollossa potilas on kokonaisuus, jolla voi olla minkä hyvänsä erikoisalan piiriin kuuluvia ongelmia. • Jos rakenteista tietoa rakennetaan erikoisaloista pth:oon päin, lopputulos on äärimmäisen monimutkainen. • Julkaisuissa ainoa tutkimus laajasta yleislääketieteen tietojärjestelmästä on US Army/AHLTA:sta. – tutkittiin käytettävyyttä: löydöksenä suuri joukko vakavia käytettävyysongelmia [Staggers & al., A Usability Assessment of AHLTA in Ambulatory Clinics in Military Medicine] INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  23. 23. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Potilaskeskeisyys • Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan tilannetta. • Tutkimuksista harva käsitteli lopputuloksia potilaan kannalta, fokuksessa olivat yksittäiskysymykset tai toiminta. • Potilaan näkökulmaa tutkittiin yleiskirurgiassa kirurgien tekeminen sähköisten potilaskertomusten kautta: – potilaskertomuksista ei löytynyt juuri lainkaan tietoa operaatioiden lopputulemasta potilaan kannalta [Miller & al., Surgeon’s clinical note in outcomes assessment] – tästä voinee oppia sen, että potilasnäkökulma on tuotava mukaan myös erillisenä asiana INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  24. 24. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon määrä • Tiedon käyttäjä haluaa mahdollisimman vähän ja mahdollisimman relevanttia tietoa: – kyselytutkimuksen mukaan pth-lääkärit haluavat esh:sta rakenteista tietoa, koska rakenteinen tieto on tiiviimpää [van Walraven & al., Standardised or narrative discharge summaries – Which one do family physicians prefer?] • tutkimus ei sisältänyt käytännön kokeilua – psykiatrisessakin sairaanhoidossa rakenteinen tieto tuotti paremman muistikuvan kuin narratiivinen [Sharda & al., Customizing clinical narratives for the electronic medical record interface using cognitive methods] • tutkimuksessa käytettiin huomattavasti aikaa ja asiantuntemusta rakenteisen tiedon tuottamiseen yksittäistapauksista INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  25. 25. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon määrä • Tiedon määrä käytännön kannalta: – suuri tietomäärä on hidas käsitellä, tehtiin käsittely missä vaiheessa hyvänsä – PTH on solmupiste, jossa pitäisi pystyä näkemään potilaan kokonaisuus – suuri tietomäärä voi olla kliinikolle juridinen uhka; mitä tapahtuu, jos jotain jää huomaamatta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  26. 26. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon laatu • Tiedon laatuun liittyvät kysymykset ovat olennaisia kliinikon kannalta: – onko tieto luotettavaa kirjaushetkellä? – onko tieto paikkansapitävää vielä käyttöhetkellä? – onko kaikki relevantti kirjattu? – iso osa potilaskertomuksesta on kliinikon tulkintaa, ei absoluuttista tietoa INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  27. 27. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Tiedon luotettavuus • Tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden raportoimia selkeitä oireita (yskä, hengenahdistus, jne.) ja niiden kirjaamista järjestelmään. [Pakhomov & al., Agreement between Patient-reported Symptoms and Their Documentation in the Medical Record] – tutkimuksella hyvin suuri n – johtopäätöksenä se, että kirjaamisen puutteet tekevät tutkimustyön vaikeaksi ja saattavat vaarantaa potilasturvallisuutta • Tiedon luotettavuuteen ja sen merkitykseen liittyvää tutkimusta ei rakenteisen tiedon kontekstissa juuri ole. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  28. 28. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Järjestelmä ja kliinikko • Toimintaprosessin/järjestelmän vaikutusta kliinikon toimintaan on tutkittu varsin vähän. – tutkimuksen mukaan uuden järjestelmän käyttöönotto muuttaa kliinikon toimintatapaa ja ajatusprosesseja [Patel & al., Impact of a Computer-based Patient Record System on Data Collection, Knowledge Organization, and Reasoning] – tällä voi olla vaikutusta hoitotuloksiin, mutta tästä ei ole tutkimuksellista näyttöä kumpaankaan suuntaan • Yksittäisten kliinikoiden valmiudet sopeutua uusiin ja strukturoituihin toimintatapoihin vaihtelevat huomattavasti [Rosenbloom, S. & al. Cognitive factors influencing perceptions of clinical documentation tools] – valmiuseroja tulee jo teknisistä valmiuksista (näppäryys tietokoneen kanssa), ajankäytölliset erot ovat suuria INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  29. 29. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajankäyttö • Varsinaista laajempaa ajankäyttötutkimusta rakenteiseen tietoon liittyen on tehty vähän. – tiedon jalostaminen vie aikaa; rakenteellinen tieto on täydellisempää mutta aikaavievämpää syöttää [Roukema & al., Paper versus Computer: Feasibility of of an Electronic Medical Record in General Pediatrics] • tutkimuksessa kuitenkin muitakin tekijöitä, jotka tekevät suoran vertailun epävarmaksi • Ajankäyttö on hyvin olennainen tekijä kliinikon arkipäivässä; tasapainoilu tapahtuu potilaan kanssa tehtävän työn, tiedon jalostamisen ja työkalujen kanssa toimimisen välillä. INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  30. 30. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajatuksia ja johtopäätöksiä • Suuri kysymys: mikä on oikea tiedon rakenteisuuden taso täysin narratiivisesta täysin rakenteiseen. • Rakenteisen tiedon merkitystä kliinikon työlle ei ole tutkittu juurikaan. – hyvin laajoja järjestelmiä ei ole tutkittu – tutkimustieto ei välttämättä anna mitään olennaista apua päätöksentekoon käytännön järjestelmien ja prosessien tasolla – erityisesti mitään Kansallisen terveysarkiston kaltaista ei ole tutkittu, joten tutkimustieto ei paljon auta INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  31. 31. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Rakenteisen tiedon edut • Rakenteisen tiedon etuja kliinikolle: – rakenteinen tieto luo järjestyksen objektiivisille tuloksille (laboratoriotulokset, selkeät tutkimukset), jolloin tiedon omaksuminen on nopeaa – rakenteinen tieto auttaa tuottamaan tarvittavan tiedon (“check-list”) – rakenteinen tieto mahdollistaa erilaisten automaattisten työkalujen toteutuksen – rakenteinen tieto ei ole herkkä kielellisille vivahteille tai käännösongelmille INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  32. 32. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Rakenteisen tiedon haasteet • Rakenteisen tiedon haasteita: – ajatusprosessin kuvaaminen on hankalaa – epävarmuuden ilmaiseminen ja ymmärtäminen on vaikeaa – PTH:ssa täytyy yhdistää kaikkien erikoisalojen rakenteinen tieto, jolloin kokonaisuus on hyvin suuri hallittavaksi – potilaskertomus on myös kommunikaatiota potilaan suuntaan (osa “healing”-prosessia), mihin rakenteinen tieto ei neutraaliudessaan sovellu INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING
  33. 33. RAKENTEINEN POTILASTIETO – KLIINIKON NÄKÖKULMA Ajatuksia • Rakenteinen tieto soveltuu sitä paremmin, mitä kapeammasta asiasta on kyse. – esimerkiksi nielun tähystyskertomus toimisi hyvin rakenteisena – käytännön PTH-työ on hyvin laajaa tähän nähden, joten kaiken rakenteistaminen on haastavaa • Jos rakenteinen tieto mahdollistaa relevantin tiedon tuottamisen kiiretilanteiden avuksi, siitä voi olla suuri lisäarvo. • Tärkeitä kysymyksiä: Ketä varten prosesseja muutetaan tai tietoa kerätään? Kenen tarpeet priorisoidaan? INSTITUTE OF SIGNAL PROCESSING

×