Parhiala diat

589 views
383 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
589
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
7
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Parhiala diat

  1. 1. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat THL:n selvitys järjestämissuunnitelmien sisällöstä THL:n työpaperi 12/2014 Kimmo Parhiala/THL 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 1
  2. 2. Järjestämissuunnitelmien sisällöistä  Järjestämissuunnitelmien koot vaihtelevat huomattavasti. Lyhyimmät suunnitelmat reilut 20 sivua, pisimmät yli 250 sivua.  Järjestämissuunnitelman pääasiallista kohderyhmää ei ole aina pohdittu, mikä on johtanut hyvin erilaisiin sisältöihin ja lainkohtien tarkasteluun erilaisista näkökulmista.  Useissa suunnitelmissa on keskitytty kuvaamaan jo olemassa olevaa yhteistyötä syvällisesti. Osa-alueet, joiden kehittämisestä voitaisiin hyötyä, ovat saaneet vähemmän huomiota.  Järjestämissuunnitelmat sisältävät paljon erinomaisia ideoita ja innovaatioita haasteisiin, jotka ovat lähtökohtaisesti usein melko samanlaisia (esimerkiksi henkilöstön saatavuus, kuvantamispalveluiden järjestäminen, valinnanvapauden lisääntyminen jne.) 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 2
  3. 3. Järjestämissuunnitelmien sisällöistä  Yhteistyön määrä ja keinot vaihtelet melko paljon. Erityisesti yksityisten toimijoiden rooli nähdään hyvin erilaisena eri alueilla.  Osa alueista on onnistunut kirjaamaan järjestämissuunnitelmaan konkreettisia, aikataulutettuja ja selkeitä tavoitteita. Nämä ovat järjestämissuunnitelmien ehdottomia vahvuuksia.  Järjestämissuunnitelmat ovat keskittyneet turhan paljon nykytilan kuvaamiseen ja väestön palvelutarpeen tarkkaan esittämiseen ilman analyysia siitä, miten väestön palvelutarpeen mahdolliseen muutokseen vastataan ja miten nykytilaa voitaisiin kehittää yhteistyön kautta.  Tarkastelussa mukana olleet järjestämissuunnitelmat vastaavat hyvin Terveydenhuoltolain § 34:ään ja sitä tukevaan Valtioneuvoston asetukseen 337/2010. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 3
  4. 4. Selvityksen sisältö • Tarkastelussa otettu huomioon 18 osatekijää, joita arvioitu kaikkien suunnitelmien osalta 3-portaisesti. • Tarkastelun tavoitteena ei ole nostaa esiin suunnitelmien puutteita vaan hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä uusista toimintatavoista. 29.8.2014 Esityksen nimi / Tekijä 4
  5. 5. Hallinnolliset rajat halutaan ylittää Kuntien yhteistyö ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen • Järjestämissuunnitelmissa on haettu ja tunnistettu erilaisia yhteistyön muotoja, joilla hallinnollisia raja-aitoja pystytään ylittämään. • Erilaiset yhteistyöfoorumit ja ryhmät edistävät yhteistyömuotojen löytymistä. • Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon ja riippuvat kuntien ominaispiirteistä. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 5
  6. 6. Terveys kaikissa politiikoissa (HiAP) -ajattelu näkyy vahvasti järjestämissuunnitelmissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja vastuutahot • Terveyden edistäminen on kehittynyttä monilla alueilla ja ajattelussa näkyy terveyden edistämisen tärkeys myös terveydenhuollon hallinnon ulkopuolella. • Järjestämissuunnitelmista on helppo lukea terveyden edistämisen painopisteet eri alueilta. Painopisteet ovat melko samankaltaisia ympäri Suomen. • Haasteina vastuiden, aikataulujen ja käytännön toimien kirjaaminen suunnitelmiin. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 6
  7. 7. Päivystyspalveluiden muutoksiin on varauduttu Päivystyspalvelut • ”Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva päivystysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta” (STM, 2014). • Järjestämissuunnitelmissa on keskitytty päivystysasetuksen kannalta merkittäviin muutoksiin. • Päivystyspalvelut ovat yksi selkeimmistä palvelukokonaisuuksista. • Päivystyspalvelut ovat usein prioriteettilistalle korkealle, kun palveluita ryhdytään kehittämään. • Huomiota tulisi kiinnittää myös jatkuvaan yhteistyöhön ja kehittämiseen. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 7
  8. 8. Haasteet ja ratkaisut samankaltaisia kuvantamispalveluissa ympäri Suomen Kuvantamispalvelut ja lääkinnällinen kuntoutus • Kuvantamispalveluiden haasteet ovat samanlaisia eri puolella Suomea, samoin ratkaisut. • Kuvantamispalveluiden kehittäminen on helpompaa väestötiheillä alueilla. • Kuntoutukseen liittyen apuvälineiden yhteiset saatavuusperusteet toistuvat kehitettävien asioiden listalla. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 8
  9. 9. Yhteistyön tarve perusterveydenhuollossa nousee valinnanvapauden lisääntymisestä ja henkilöstöhaasteista Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa • Henkilöstöpula pakottaa perusterveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön. • Valinnanvapaus ei välttämättä näy toimintayksiköiden arjessa, mutta varautuminen näkyy useissa järjestämissuunnitelmissa. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 9
  10. 10. Yksityiset toimijat kumppaneina lääkehuollon kehittämisessä Tarvittava yhteistyö lääkehuollossa • (Yksityiset) Apteekit ovat keskeinen osa lääkehuoltoa, ja tämä edistää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. • Yksityisten toimijoiden asema nähdään suurimmaksi osaksi julkista palvelutuotantoa täydentävänä muissa yhteyksissä. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 10
  11. 11. Miten palvelutarpeiden muutokset heijastuvat käytäntöön? Sovittu miten perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta seurataan alueella • Järjestämissuunnitelman tulee pohjautua alueen väestön palvelutarpeeseen. Mahdollisia vaikutuksia palveluihin palvelutarpeen muuttuessa ei kuitenkaan juuri ole suunnitelmissa pohdittu. • Tilastotietoa esitetään suunnitelmissa paljon, mutta analyysi rajoittuu ikääntyvän väestön kasvavaan osuuteen palveluiden käyttäjissä. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 11
  12. 12. Käytännöt vaihtelevat perusterveydenhuollon kehittämisessä • Yhteistyö perusterveydenhuollon kehittämiseksi • Perusterveydenhuollon kehittämisessä työkaluiksi tunnistetaan mm. Rohto-toiminta ja Kaste-hankkeiden kautta tapahtuva hankekehittäminen. Käytännöt ja tavat vaihtelevat suuresti. Perusterveydenhuollon kehittäminen pitää sisällään hyvin erilaisia asioita eri alueilla. • Perusterveydenhuollon yksiköllä alueella suuri merkitys siihen, miten perusterveydenhuollon kehittäminen lähtökohtaisesti ymmärretään alueella. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 12
  13. 13. Laadun mittarit haussa, potilasturvallisuus hallinnassa Sovittu yhteistyöstä laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta • Laadun mittareiden käytön hajanaisuus näkyy suunnitelmissa. • Järjestämissuunnitelma voisi olla hyvä väline alueen yhteisten laatumittareiden sopimiseksi. • Potilasturvallisuuden työkaluiksi mainitaan usein samat työkalut: HaiPro ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 13
  14. 14. Hoitoketjut konkreettisena yhteistyön välineenä Sovittu miten hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä • Hoitoketjut muodostuvat eri näkökulmasta kuin konventionaalinen palveluiden järjestäminen. Hoitoketjut ovat yhteistyömuotona selkeitä ja konkreettisia. • Hoitoketjujen rakentaminen on konkreettisin esimerkki yhteistyöstä, mikä näkyy asiakkaan arjessa. 29.8.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 14
  15. 15. Johtopäätökset • Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma voi toimia hyvänä työkaluna alueellisen yhteistoiminnan edistämisessä, jos siinä sovitaan selkeästi yhteistoiminnan tavoitteista ja kehittämiskohteista. • Järjestämissuunnitelma ei sido toimijoita, joten epämääräiset linjaukset eivät edistä alueellista yhteistoimintaa. Tästä syystä toimijoiden vuoropuhelu on merkittävässä roolissa, mikäli järjestämissuunnitelmalta toivotaan vaikutusta palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kehittämiseksi. • Järjestämissuunnitelman koko on toissijainen asia. Selkeä ja tavoitteellinen lyhyempi suunnitelma on parempi kuin pitkä ja epämääräinen. • Monien muiden suunnitelmien sisältöön on tuotettu mallipohjia ja sisältösuosituksia. Edistäisikö sisältösuositus järjestämissuunnitelmien tavoitteita? 26.5.2014 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 15
  16. 16. Aiheesta enemmän Lähde: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - Tavoitteena alueellisen yhteistyön edistäminen Lisätietoja: Kimmo Parhiala Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suunnittelija etunimi.sukunimi@thl.fi 29.8.2014 Esityksen nimi / Tekijä 16

×