Nuorten syrjäytyminen

1,661 views
1,328 views

Published on

Pekka Puska

Published in: Health & Medicine
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,661
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
10
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • syrjäytymiskuilu-sana pois näissä
  • Nuorten syrjäytyminen

    1. 1. Nuorten syrjäytyminen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vierailu THL:ssä Helsinki 29.5.201204.12.12 1
    2. 2. Ohjelma15.00 Tervetuloa, pääjohtaja Pekka Puska15.10 Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen asia, ylijohtaja Marja Vaarama15.20 Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnal- lisena kysymyksenä, tutkimus- professori Sakari Karvonen15.30 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, erikoisasiantuntija Jukka Mäkelä15.40 THL:n toimenpide-ehdotukset, pääjohtaja Pekka Puska15.45 Keskustelu16.00 Tilaisuus päättyy04.12.12 THL 2
    3. 3. THL:n tehtävät• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen• THL tutkii, kehittää, seuraa ja arvioi, vaikuttaa, hoitaa viranomaistehtäviä sekä tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä.• THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.04.12.12 THL 3
    4. 4. Toimii koko Suomessa• Päätoimipaikka Helsingissä• Laitoksella on lisäksi kuusi toimipaikkaa muissa kaupungeissa: Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa• Henkilötyövuosia on kaikkiaan noin 1200• Laitoksen alaisuudessa toimivat lisäksi • Valtion mielisairaalat (Niuvanniemi, Vanha Vaasa) • THL:n alaiset lastensuojeluyksiköt04.12.12 THL 4
    5. 5. 04.12.12 THL 5
    6. 6. Strategiset linjaukset1. Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat2. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat3. Valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla4. Sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin5. Sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja käytetään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseen6. Hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla04.12.12 THL 6
    7. 7. Informaatio-ohjaus ja vaikuttaminenTHL:n keskeinen tavoite on, että hyvinvointi- ja terveys-kysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon kaikillatasoilla.Kohteena ovat Keinoina ovat• Kansalliset ja kunnalliset • Tutkimus, seuranta ja päättäjät arviointi• Palvelujen tuottaja ja alan • Kehittämistyö ja innovaatiot ammattilaiset • Asiantuntijatyö• Kansalaiset • Viestintä ja tulosten• Tutkimus- ja juurrutus kehittämisyhteisö • Yhteistyö ja kumppanuudet • Kansainvälinen työ • Kansalliset palvelutehtävät04.12.12 THL 7
    8. 8. THL:n organisaatio• Pääjohtaja: professori Pekka Puska• Johtoryhmä: pääjohtaja, neljä ylijohtajaa, strategiajohtaja ja hallintojohtaja• Neljä toimialaa, 13 osastoa ja 61 yksikköä• Horisontaalisia toimintoja, osastoja ja yksikköjä• THL tekee vuosittaisen tulossopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa04.12.12 THL 8
    9. 9. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala• Tehtäväalueina yleinen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila, elinolot, sosiaali- ja terveyspolitiikat sekä terveys- ja sosiaalitalous• Ylijohtaja: professori Marja Vaarama• Osastot – Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto – Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto04.12.12 THL 9
    10. 10. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala• Tehtäväalueina väestön terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat, riskitekijät ja niiden taustatekijät sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen• Ylijohtaja: professori Erkki Vartiainen• Osastot – Kansantautien ehkäisyn osasto – Elintavat ja osallisuus -osasto – Päihteet ja riippuvuus -osasto04.12.12 THL 10
    11. 11. Terveyden suojelun toimiala• Tehtävänä väestön terveyden suojelu, erityisesti biologisten ja ympäristöterveyden uhkien ja tarttuvien tautien ennakointi, ehkäisy ja torjunta• Ylijohtaja: professori Juhani Eskola• Osastot – Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto – Rokotusten ja immuunisuojan osasto – Ympäristöterveyden osasto04.12.12 THL 11
    12. 12. Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala• Tehtävänä palvelujärjestelmien ja palvelujen kehittäminen tutkimuksen, informaatio-ohjauksen, arvioinnin ja toimeenpanon tuen keinoin• Ylijohtaja: professori Marina Erhola• Osastot – Palvelujärjestelmäosasto – Lapset, nuoret ja perheet -osasto – Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto04.12.12 THL 12
    13. 13. Muut toiminnot ja erilliset yksikötTHL:ssä on myös toimialarajat ylittäviä horisontaalisiatoimintoja, osastoja ja yksiköitä• Strategia- ja kehittämisyksikkö (strategiajohtaja Terhi Lönnfors)• Yhteiset palvelut (hallintojohtaja Kari Saarinen)• Tieto-osasto (tilastot, rekisterit, luokitukset, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaus)• Viestintäosasto• Kansainvälisten asiain yksikkö04.12.12 THL 13
    14. 14. Kansainvälinen laitos• Erittäin laaja kansainvälinen yhteistyö• Asiantuntijayhteistyö ja kansallinen osallistuminen: YK ja sen järjestöt (WHO), EU, (SANCO, ECDC) ja OECD• Maailman kansanterveyslaitosten järjestön IANPHI:n sihteeristö• Sosiaali- ja terveysalan kehityshankkeita kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa• Globaali terveys- ja hyvinvointityö, eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö, lähialueyhteistyö04.12.12 THL 14
    15. 15. THL viestii ja vaikuttaa• Lehdet: Tesso ja Yhteiskuntapolitiikka• Sähköiset uutiskirjeet thl.fi/uutiskirje• Kirjakauppa thl.fi/kirjakauppa• Verkkosivut thl.fi• Median kautta• THL Facebookissa facebook.com/thl.fi• Twitter, SlideShare, YouTube, blogit• Sosiaaliportti• Tapahtumat: TERVE-SOS, Kansanterveyspäivät04.12.12 THL 15
    16. 16. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Puh. 029 524 6000 (vaihde) Postiosoite: PL 30, 00271 Helsinki Käyntiosoite: Mannerheimintie 166, Helsinki Sähköposti: info@thl.fi www.thl.fi04.12.12 THL 16
    17. 17. Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen asia Marja Vaarama professori, ylijohtaja Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala04.12.12 17
    18. 18. Julkinen keskustelu syrjäytyneiden nuortenmääristä pyörii tilastolukujen ympärillä Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo määrittää syrjäytymiskeskustelua:  95 000 työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)  51 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.)  Reilu 33 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa (TEM) Joskus myös lastensuojelun tai sosiaalietuuksien varassa eläminen  yli 78 500 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta, kodin ulkopuolelle sijoitettuja yli 17 000  10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa Tai virallisten rekisterien ulkopuolella olo  4 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa nuorta04.12.12 Marja Vaarama 18
    19. 19. Tilastolukujen takana on monta tarinaa• Kaikki koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ja toimeentulotuella elävät eivät ole syrjäytyneitä – syrjäytymisriskissä toki voivat olla.• Nuoruudelle ikävaiheena on ominaista nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet ja osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa• Syrjäytyneeksi leimaaminen harmittaa nuoria ja he kokevat, että heitä syyllistetään, vaikka kyse on:  ettei osa osaa eikä onnistu,  ei saa tukea eikä kukaan välitä,  on jääty liian aikaisin yksin – usein vanhempien ja perheen ongelmiin liittyvistä syistä.• Jotta nuoria voidaan auttaa pitää tietää mistä on kyse.04.12.12 Marja Vaarama 19
    20. 20. Syrjäytyminen on vaikea ja moniulotteinen asia• Ei sama asia kuin köyhyys tai materiaalinen puute, vaan kyse myös puutteellisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin toimintoihin, sekä joissakin määritelmissä myös vieraantuminen yhteiskunnasta ja normaalista elämästä. (Duffy 1995)• Syrjäytyminen on dynaaminen prosessi, jossa ihminen on kokonaan tai osittain suljettu ulos jostakin sosiaalisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta systeemistä ja siten sosiaalisen integraation edellytyksistä (Walker & Walker 1997)• Syrjäytymiseen liittyy myös voimattomuus vaikuttaa omaan tilanteeseen ja muuttaa sitä (Burchardt 2000)• Syrjäytymisessä on kyse sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta (Bouget 2001)04.12.12 Marja Vaarama 20
    21. 21. Sosiaalisen syrjäytymisen ulottuvuudet Hyvän elämän edellytykset Hyvän elämän kokemukset Sosio-ekonominen Osallisuus turvallisuus • Kollektiivinen identiteetti ja • Riittävä toimeentulo sosiaaliset oikeudet • Terveellinen asunto ja • Itsensä toteuttaminen elinympäristö • Vapaa syrjinnästä • Suoja materiaaliselta • Osallistuminen työelämään ja puutteelta muihin keskeisiin yhteiskunnan • Sote-palvelujen saatavuus toimintoihin Valtaistuminen Yhteenkuuluvuus • Terveys • Moraali, arvot ja normit • Koulutus • Solidaarisuus, altruismi • Kyky sosiaalisiin rooleihin • Sosiaalinen integraatio ja niissä toimimiseen • Luottamus yhteiskunnan • Kyky löytää ja käyttää instituutioihin, toisiin ihmisiin, voimavarojaan perheeseen ja itseen • Pääsy olennaiseen tietoon  Mitä suurempi yhteenkuuluvuus sitä vakaampi yhteiskunta04.12.12 Marja Vaarama 21
    22. 22. Tiedämme että• Syrjäytyminen on – sekä elämänkulun varrella eri tavoin alkava ja kulkeva yksilöllinen prosessi, että – tulos syrjivistä tai syrjäyttävistä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimista• Huono-osaisuuden eri muodot kasautuvat vahvistaen syrjäytymisen kehää• Tunnemme melko hyvin riskitekijät (esim. heikko kasvuympäristö, koulupudokkuus), mutta syrjäytymisprosessien mekanismeja tunnemme vähemmän• Mekanismit ja syy-yhteydet ovat monimutkaiset ja vaikeat, ja tarvitsemme niistä lisää tutkimusta – etenkin syrjäytymisen periytyvyydestä ja siltä suojaavista prosesseista kuten sosiaalisten kiinnikkeiden roolista• Nuorten oma näkökulma jäänyt vähälle – puhutaan yli ja ohi04.12.12 Marja Vaarama 22
    23. 23. Syrjäytymisen syyt liittyvät yhteiskunnan,kulttuurin ja arvojen muutokseen• Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt matalapalkkaisia avustavia työtehtäviä• Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille ja heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen• Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat• Kulttuurinen muutos: nuoret arvostavat työtä edelleen, mutta työn merkityksellisyys ja mielekkyys on entistä tärkeämpää• Siirtymävaihe toisen asteen koulutukseen meillä pullonkaula – miksi?• Syrjäytymisen syyt nähdään liian usein yksilön ongelmina, ja siksi ratkaisuissa ei keskitytä kokonaisuuteen04.12.12 Marja Vaarama 23
    24. 24. Syrjäytymisen torjunta• Ei ole olemassa patenttiratkaisuja, mutta syrjäytymistä voidaan torjua ja vähentää• Syrjäytyneet ja syrjäytymisriskissä olevat tarvitsevat eri toimia• Koulutus ja työ ovat avaimet tulevaisuuteen - tähän HO:n nuorten yhteiskuntatakuu hyvä lääke• Ei kuitenkaan ainoa lääke, sillä yhteiskuntatakuu tulee liian myöhään jos syrjäytymisprosessi alkanut jo varhaislapsuudessa• Perheiden tukeminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä: lapsiperheiden toimeentulo, palvelujen luomat kasvuympäristöt ja kasvun tuki sekä työn ja perheen yhteensovittaminen• Nuorten ääni esiin ja nuoret mukaan ratkaisuja hakemaan• Syrjäytymisvaarassa olevat ja jo syrjäytyneetkin lapset ja nuoret tulee nähdä lahjakkuusreservinä, jota pienellä ja ikääntyvällä maalla ei ole varaa menettää – asenne vaikuttaa ratkaisukeinojen valintaan!04.12.12 Marja Vaarama 24
    25. 25. Nuorten syrjäytyminenyhteiskunnallisena kysymyksenä Sakari Karvonen Tutkimusprofessori, osastojohtaja Sosiaali- ja terveyspolitiikat ja -talous04.12.12 25
    26. 26. Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on• Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista)• Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus)• Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys)• Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa)Se ilmenee nuorten elämässä• Yksinäisyytenä• Masennuksena ja alisuoriutumisena• Väkivaltana ja rikoksina• Turhautuneisuutena ja päihteiden käyttönäJa nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, kuluttavina elintapoina04.12.12 Sakari Karvonen 26
    27. 27. Onko syrjäytyminen yleistynyt?04.12.12 Sakari Karvonen 27
    28. 28. Vuosina 2003-2009 työkyvyttömyyseläkkeelle (1)siirtyneiden nuorten lukumäärät sairausryhmittäin Lähde: Eläketurvakeskus Sakari Karvonen
    29. 29. Yhteiskuntapoliittiset näkökulmat nuoriin• Syrjäytymisen kustannukset – Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus vs. korjaavat palvelut• Tuotannosta syrjäytyminen – Välityömarkkinat ja muut matalan tuottavuuden tehtävät – Aktiivinen sosiaalipolitiikka – Kuntoutus (erit. mielenterveys)• Nuorten syrjäytyminen ja kansalaisuus – Perusoikeudet ja velvollisuudet – Peruspalveluiden saatavuuden alueelliset erot• Syrjäytyminen ja yhteisöt – Kontrolli/riskipolitiikka – Ala- ja osakulttuurit yhteisöinä – Sukupolvien vuoropuhelu normatiivisena kysymyksenä04.12.12 Sakari Karvonen 29
    30. 30. Eräitä havaintoja pitkittäistutkimuksista• Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma heikentää lasten sosiaalista nousua• Sosiaaliset ongelmat lapsuudessa ovat yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen nuorilla aikuisilla• Lapsuuden kokemuksista kehittyvä epäonnistumisen tunne altistaa monille vaikeuksille aikuisiällä• Lapsuudessa koetut vanhempien terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat lisäävät myöhempiä mielenterveysongelmia, kouluttamattomuutta ja rikollisuutta• Kahden kolmesta kutsuntaiässä syrjäytymisvaarassa olevan miehen riski oli havaittavissa jo ennen kouluikää• Runsaskaan nuoruusiän juominen ei välttämättä johda syrjäytymiseen aikuisiällä, jos alkoholin käyttöä saadaan vähennettyä• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo ei johda väistämättä huonoon työmarkkina-asemaan tai tulotasoon04.12.12 Sakari Karvonen 30
    31. 31. Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan haasteet• Tutkimus tavoittaa yhä huonommin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vakavia aukkoja nykyisissäkin tietojärjestelmissä• Työn ja perheen yhdistäminen: erit. yksinhuoltajat• Työllistymisen kynnysten alentaminen: – Kysyntä: osaamisen kerryttäminen – Tarjonta: kustannusten kohdentuminen• Sektorirajojen ylittäminen, pitkäjänteinen prosessinäkökulma• Yksilökeskeinen ajattelu niin palvelujärjestelmässä kuin nuorten ja perheiden itseymmärryksessä: ’Teen itse omat ratkaisuni’• Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi: inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti – Kustannusvaikuttavuudesta tieto vasta kertymässä04.12.12 Sakari Karvonen 31
    32. 32. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö04.12.12 32
    33. 33. Kaksi vuosikymmentä virheitä lapsiperheiden peruspalveluissa• Neuvolan perhevalmennusta on karsittu − vaikka: vanhemmuuteen valmentaminen ehkäisee lapsen käytösongelmia• Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty − vaikka: kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys ja käytösongelmia• Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas − vaikka: tuen saanti avun tarpeen herätessä vahvistaa myönteistä vanhemmuutta• Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty − vaikka: lapset, nuoret ja vanhemmat katsovat, että apua pitäisi saada juuri kouluissa 29.5.2012 Jukka Mäkelä 33
    34. 34. Syrjäytymisen ehkäisy - oikein suunnattutoiminta• Riittävän aikaisin – hyvinvointia ja pärjäävyyttä tukemalla – pieni suunnanmuutos alussa johtaa eroon lopputuloksessa• Riittävän laaja-alaisesti – painopiste neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa – lapsen ja perheen kokonaistilanne huomioon• Oikeilla tavoilla – tutkimukseen perustuvat työtavat• Oikeisiin muuttujiin – kehitykselliset tieteet avuksi – syrjäytymisen etenevät prosessit ymmärrettävä04.12.12 Jukka Mäkelä 34
    35. 35. Syrjäytymisen hiljainen prosessiKiinnittyminen yhteiskuntaan arkuus - puheterapia 6v koulupelko - psykoterapia 12v masennus - sairaalahoito 18v toistuvat masennusjaksot 24v työttömyys, alkoholismiUlkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008 29.5.2012 Jukka Mäkelä 35
    36. 36. Syrjäytymisen äänekäs prosessiKiinnittyminen yhteiskuntaan käytösoireet - perheneuvola, lastenpsykiatria 6v huono koulusuoriutuminen – erityisluokka, osastohoito 12v päihteiden käyttö – huostaanotto ja sijoitus 18v rikkeet ja rikokset - rikosseuraamukset 24v rikollisuus elämänuranaUlkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 200829.5.2012 Jukka Mäkelä 36
    37. 37. Mitä syrjäytymisen riskitekijöitä voidaantutkitusti vähentää• Vanhemman mielenterveysongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus• Vanhemman alhaisen koulutuksen ja köyhyyden vaikutus• Ankara, rankaiseva kasvatus• Lapsen kaltoinkohtelu• Käytöshäiriöt ja tarkkaavuuden häiriöt• Koulukiusaaminen• Oppimishäiriöt• Nuoren masennus• Nuoren päihde- ja rikoskierre• Maahanmuuton riski29.5.2012 Jukka Mäkelä 37
    38. 38. Syrjäytymisen ehkäisyn tutkittuja jatutkittavana olevia työtapoja• Vanhemmuuteen valmennus ja tuki: Neuvolan varhaisen vuorovaikutuksen tuki, varhaisen tuen sosiaaliohjaus, vanhempainvalmennus• Pienen lapsen häiriöt: Varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksellisen laadun parantaminen• Koulukiusaaminen: KiVa-koulu, Yhteispeli-hanke• Nuorten huostaanotot: Lastensuojelun intensiivinen perhetyö• Verkostotyö: Läheiset mukana, voimavarasuuntautunut, strateginen työote• Siirtymävaiheissa putoavat: Joustava perusopetus ja pajakoulut, varusmieskutsunnoista putoavien nuorten etsivä työ• Maahanmuuttajien tuki: sitoutunut ja sitouttava urheiluharrastustoiminta Icehearts29.5.2012 Jukka Mäkelä 38
    39. 39. Inhimillisen pääoman investoinnin tuottoaste iän mukaanInhimillisenpääoman Esikouluohjelmattuottoaste Peruskoulu Rahoituksen vaihtoehtoiskustannus r Työharjoittelu/koulutus 0 Ikä Alle Peruskouluikäiset Peruskoulun jälkeinen aika kouluikäiset Kuviossa rahoituksen määrä on oletettu samaksi eri ikäisille Lähde: Heckman J.J. 2006 Jukka Mäkelä
    40. 40. Nuorten syrjäytyminen – THL:n yhteenveto ja suositukset Pääjohtaja Pekka Puska THL04.12.12 40
    41. 41. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy• Julkisuudessa käytetyt nuorten syrjäytymisen käsitteet ja lukumäärät ovat ongelmallisia.• Pitäisi täsmentää, puhutaanko syrjäytymisriskissä olevista vai jo syrjäytyneistä, sekä suunnata politiikkatoimet ja palveluinterventiot sen mukaan.• Syrjäytyminen riskitilanteissakaan ei ole väistämätön prosessi – toiset syrjäytyvät ja toiset eivät.• Nuorten syrjäytymisessä kyse on pitkistä prosesseista, joista tunnemme vain osan - tarvitaan lisää tutkimusta niin riskeistä kuin suojaavista tekijöistäkin - myös nuorten syrjäytymiskokemus mukaan!• Syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjäytyneet nuoret ovat lahjakkuusreservi – heidän elämän edellytysten ja osallisuuden parantamiseen huomio niin politiikoissa kuin palveluissakin04.12.12 Pekka Puska 41
    42. 42. Syrjäytymistä voidaan torjua nuorten elämänedellytyksiä ja osallisuutta vahvistavillapolitiikkatoimilla• Joka päivä 6 alle 25-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle eli ovat eläkkeellä tulevat 60 vuotta! – Valtavaa tuhlausta niin yksikön kuin yhteiskunnankin näkökulmista – mitä voisi tehdä toisin?• Lapsiperheköyhyyden minimoiminen perheiden toimeentuloa parantamalla• Alkoholipolitiikan tehostamisella vähennetään perheiden ja lasten kasvuympäristön alkoholista johtuvia ongelmia• Huomio kouluun: Peruskoulutuksen turvaaminen kaikille• Työn ja perheen yhteensovittaminen (esimerkiksi 6+6+6 –malli)• Nuorten työllistämistä helpottavat toimet (työpajat, nuorten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen – minimipalkan lasku vs.) Pekka Puska 42
    43. 43. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja tukeavahvistettava• Neuvolajärjestelmän toiminnan turvaaminen (koko kansan perusjärjestelmä + varhainen tuki)• Neuvoloiden perhekeskeisyyden vahvistaminen (perhetyöntekijät)• Varhaiskasvatuksen ja koulujen terveydenhuollon ja oppilashuollon vahvistaminen• Panostaminen ehkäisevään lastensuojeluun ja nuorisotyöhön (Nopsa, IceHearts ym.), matalan kynnyksen palvelut ja toimintapisteet• Huostaanottotoimintojen kriittinen arviointi• Järjestöjen lapsi- ja nuorisotyön tukeminen sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyön tukeminen Huom. Tehokkailla ehkäisevillä toimilla voidaan inhimillisten vaikutusten lisäksi säästää kalliista korjaavista toimenpiteistä (mm. huostaanotot) 04.12.12 Pekka Puska 43
    44. 44. Kiitos

    ×