Valtionosuusjärjestelmän
uudistaminen
Chess14.11.2013

Selvitysmies Arno Miettinen
Valtiovarainministeriö
Valtionosuusjärjestämisen uudistamiseen liittyviä selvityksiä ja esityksiä:



















1989 Vn S...
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ KUNTIEN PERUSPALVELUJEN
VALTIONOSUUSPROSENTTI VUOSINA 1993-2014
(vuodesta 2010 lähtien ...
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen
kysyntään
Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Inde...
Yleinen kulttuuritoimi

Yleinen osa

Erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat

X

X

X

X

X

YHTEENSÄ

Taiteen perusopetus...
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) vahvisti 3.5.201...
Halke 3.5.2013: Vos uudistuu 2015….


Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä
järjestelm...
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan
linjaukset 30.10.2013
Talouspoliittinen ministerivaliokunta jätti ammattikorkeakoul...
Nykyinen järjestelmä – laskennalliset
kustannukset
0,00 %
0,37
%
0,00 %
1,29 %

Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd...
Uusi järjestelmä – laskennalliset
kustannukset
 Ikärakenne; yksi ryhmitys (ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä)
> hinnat...
Nykyinen järjestelmä – lisäosat ja yleinen
Yleinen osa ja lisäosat (yht. 305,7 milj. €)
3 467
4 930

26 657

1 854

Erityi...
Uusi järjestelmä – lisäosat (sis. yleinen)
Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin
kustannuksiin > ei omaraho...
Nykyinen järjestelmä - perusrakenne
Nykyjärjestelmä v. 2013
-0,6 %

3,5 %

0,01 %

9,7 %

Laskennalliset valtionosuudet
Yl...
Uusi järjestelmä – perusrakenne
Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen

Uusi malli
0,01...
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä
6 800
6 600
6 400
6 200
6 000
5 800

Verotuloihin perustuva...
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero)
6 800

Verotuloihin
pe...
Uudistuksen aikataulu
VALMISTELUVAIHE

AIKATAULU

Laskelmien julkistus

Marraskuu 2013

Selvityshenkilön lopullinen esitys...
Kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa
 Vaihtoehto1: THL:n ja VATT:n alkuperäisten
selvitysten mukainen malli (muut kriteerit...
Tuloksista
 Yleistä: Suurimmat muutokset nykyiseen
aiheutuvat ikärakenteen ja sairastavuuden
painojen muutoksista > muuto...
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

515
-1

Published on

Arno Miettinen, Valtiovarainministeriö
CHESS–seminaari: Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ja tuotanto – Miten valtionosuudet kohdennetaan kunnille?
Helsinki, 14.11.2013

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
515
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

  1. 1. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Chess14.11.2013 Selvitysmies Arno Miettinen Valtiovarainministeriö
  2. 2. Valtionosuusjärjestämisen uudistamiseen liittyviä selvityksiä ja esityksiä:                   1989 Vn Selvitysmies Teemu Hiltusen ehdotus valtionapujärjestelmän uudistamisesta 1993 Siirtyminen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään 1995 SM Kuntien valtionosuustoimikunnan 1995 mietintö 1995 SM Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, tutkijaseminaari 1996 SM Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksia, kysely 1996 SM Valtionapujärjestelmien taloudellisten vaikutusten arviointi 1996 SM Selvitysmies Heikki Koski: Valtion ja kuntien tehtäväjako ja vos-järjestelmä 1996 Julkisen hallinnon tasaavat järjestelmät 1999 SM Kuntien tulorakenteen kehittämisvaihtoehtoja 1999 SM Selvitys uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 2001 SM Selvitysmies Jukka Pekkarinen: Kuntien peruspalvelujen rahoitus 2002 Muistio VOS-periaate-työryhmä 2003 SM Arviointia ja laskelmia kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi 2004 SM Esitys kuntien rahoitus ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi 2006 SM Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi, työryhmäraportti 2007 SM Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, väliraportti 2008 VATT Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiseksi 2009 Hallituksen esitys valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi
  3. 3. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ KUNTIEN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUSPROSENTTI VUOSINA 1993-2014 (vuodesta 2010 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuus) 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
  4. 4. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2012 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2011 Muutokset keskimäärin vuodessa, % milj. euroa 9653 2567 2012 100 100 2017 101 102 2020 102 103 2030 104 102 4488 651 1522 100 100 100 103 91 97 105 91 96 109 98 99 0,7 -1,2 -0,5 0,3 0,7 0,3 ammattikorkeakoulut Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto 425 10124 6110 4014 100 100 100 100 100 107 106 108 97 111 109 114 97 126 120 136 -0,4 1,3 1,1 1,6 0 1,3 0,9 1,8 Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3 vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) 947 794 1002 100 100 100 116 114 115 128 123 125 180 166 173 3,1 2,6 2,8 3,5 3,1 3,3 22520 100 105 109 122 1,1 1,2 Koulutuspalvelut Lasten päivähoito ja esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä Lähde: STM 2012–2020 2020–2030 0,2 0,2 0,3 0
  5. 5. Yleinen kulttuuritoimi Yleinen osa Erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat X X X X X YHTEENSÄ Taiteen perusopetus X X Kirjastot X Sosiaalihuolto X X Esi- ja perusopetus Terveydenhuolto Nykyjärjestelmän kriteerit VÄESTÖMÄÄRIIN LIITTYVÄT KRITEERIT ikäryhmittäiset kriteerit koko väestö 0-6-vuotiaat 6-15-vuotiaat 13-15-vuotiaat 7-64-vuotiaat 65-74-vuotiaat 75-84-vuotiaat yli 85-vuotiaat 8 2 1 1 2 2 2 2 X X X X X X X X X X kieliryhmittäiset kriteerit ruotsinkieliset 6-15-vuotiaat vieraskieliset 6-15-vuotiaat saamekielisen väestön määrä X X 1 1 1 X muut väestömääriin liittyvät kriteerit taajama-asukkaiden määrä saaristo-osien asukasmäärä asukasmäärän muutos 3 vuotena X X X 1 1 1 HARVAAN ASUTUKSEEN LIITTYVÄT KRITEERIT asukastiheys syrjäisyys X X X X X X X X 4 3 X X X X X 5 2 2 MUUT KRITEERIT statusmuuttujat saaristoisuus kaksikielisyys saamelaisten kotiseutualueen kunta Kerroinmuuttujat sairastavuus työttömyys lastensuojelu vammaisuus YHTEENSÄ X X X X 1 2 1 1 XX X X 9 12 8 2 1 1 9 5 47
  6. 6. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) vahvisti 3.5.2013 Valtionosuusuudistus 2015 -hankkeen pääperiaatteet jatkotyön pohjaksi.  Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden rahoitus koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta.  Nykyistä valtionosuusjärjestelmää on syystäkin pidetty monimutkaisena ja vanhentuneena. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50 ja osa niistä on päällekkäisiä.  Määräytymisperusteiden laskentaperiaate selkiytyy; yleisperiaatteena on asukasluku * hinta * kerroin.  Väestön ikärakenne ja sairastavuus ovat edelleen valtionosuuksien perusteena. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään.
  7. 7. Halke 3.5.2013: Vos uudistuu 2015….  Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä.  Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).  Kustannustenjaon tarkistus valtion ja kuntien välillä säilyy. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon (esim. vuosittain). Nykyisin tarkistus tehdään neljän vuoden välein.  Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.
  8. 8. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset 30.10.2013 Talouspoliittinen ministerivaliokunta jätti ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta koskevan ehdotuksen pöydälle odottamaan uutta käsittelyä ja puolsi seuraavaa linjausta: 1. Valtionosuusjärjestelmän selkeyden ja hallittavuuden vuoksi siirretään seuraavat valtionavustukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin: - valtionavustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (OKM) ja - valtionosuus ja –avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (OKM). 2. Voimalaitoksista yhteiskunnalle aiheutuvat vaikutukset koskevat laajempaa kuntajoukkoa kuin pelkästään voimalaitoksen sijaintikuntaa. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että pelkästään voimalaitoksen sijaintikunta hyötyy laitoksesta korkeina kiinteistöverotuloina. Valtiovarainministeriön vero-osasto sekä kunta- ja aluehallinto-osasto valmistelevat yhteistyössä esityksen tavasta, jolla voimalaitoksista saatava kiinteistövero huomioitaisiin verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa. 3. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee tarkemmin peruspalvelujen valtionosuuden yksityiskohtaiset laskentaperusteet ja päättää valmistelun jatkotoimenpiteistä selvitysmiehen alustavan ehdotuksen ja ministerityöryhmän tekemien linjausten pohjalta. Osasto pp.kk.vvvv 10
  9. 9. Nykyinen järjestelmä – laskennalliset kustannukset 0,00 % 0,37 % 0,00 % 1,29 % Laskennalliset kustannukset (yht. 24,4 mrd. €) 1,65 % 0,81 % 1,08 % 0,21 % 0,11 % 0,01 % 0,17 1,37 % % 0,01 % 0,08 % 0,03 % 0,38 % Ikärakenne yht. 82,3 % 0,64 % Sosiaaluhuolto, ikärakenne Terv.huolto, ikärakenne Esi- ja perusopetus, ikärakenne Sairastavuus (sote) 9,6 % Työttömien määrä (sos.) Sairastavuus Työttömien osuus (sos.) 35,5 % Lastensuojelu (sos.) Vammaisuus (sos.) Sosiaalihuollon ikärakenne Esi- ja 13,7 % perusopetuksen ikärakenne Päivähoitokerroin (sos.) Syrjäisyys (sote) Saaristo (sote) Asukastiheys (eop) 13-15-vuotiaat (eop) Kaksikielisyys (eop) Saaristo (eop) Terveydenhuollon ikärakenne Ruotsinkielisyys (eop) Vieraskielisyys (eop) Kirjastot, as.määrä Kirjastot, as.tiheys ja saaristo 33,0 % Yleinen kulttuuritoimi (as.määrä) Taiteen perusopetus (as.määrä) Osasto pp.kk.vvvv 11
  10. 10. Uusi järjestelmä – laskennalliset kustannukset  Ikärakenne; yksi ryhmitys (ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä) > hinnat/painot THL:n ja VATT:n selvityksistä  Sairastavuus; pohjana yleiset kansantaudit/sairausluokitukset KELA:n tilastoista (perustuen THL:n selvitykseen)  Työttömyysaste  Vieraskielisyys; koko väestön perusteella (nyk. vain 6-15-v.)  Asukastiheys  Kaksikielisyys  Saaristoisuus ja  Koulutustausta (ei-tutkinnon suorittaneiden 30-54 v. osuus vastaavasta ikäluokasta) Osasto pp.kk.vvvv 12
  11. 11. Nykyinen järjestelmä – lisäosat ja yleinen Yleinen osa ja lisäosat (yht. 305,7 milj. €) 3 467 4 930 26 657 1 854 Erityisen harva asutus 5 631 Miljoonaa euroa Asukasmäärä Saaristo (saaristo- ja -osakunnille) 38 464 Syrjäisyys Taajamarakenne Taajamarakenne Asukasmäärä Kielikorotus As.määrän muutos Syrjäisyys 177 575 36 077 Saaristokunnan lisäosa Erityisen harva asutus Saamelaisten kotiseutualue 11 003 Osasto pp.kk.vvvv 13
  12. 12. Uusi järjestelmä – lisäosat (sis. yleinen) Lisäosat eivät kuulu peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin > ei omarahoitusosuutta  Syrjäisyys; TK:n syrjäisyysluku kuten nykyisin (huom! ei kuitenkaan porrastuksia)  Työpaikkaomavaraisuus; korvaa nykyisen taajamarakennelisän  Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisä Osasto pp.kk.vvvv 14
  13. 13. Nykyinen järjestelmä - perusrakenne Nykyjärjestelmä v. 2013 -0,6 % 3,5 % 0,01 % 9,7 % Laskennalliset valtionosuudet Yleinen osa & lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos 87,4 % Osasto pp.kk.vvvv 15
  14. 14. Uusi järjestelmä – perusrakenne Laskennallisista valtionosuuksista siirretään n. 8,2 % tulojen tasaukseen Uusi malli 0,01 % 7,6 % 9,7 % 3,5 % Laskennalliset valtionosuudet Lisäosat Vähennykset ja lisäykset Verotuloihin perustuva tasaus Järj. muutos 79,2 % Osasto pp.kk.vvvv 16
  15. 15. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmä 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v. 2013 * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks. 5 330 €/as ja min. 3 074 €/as * Tasausraja 3 074 €/as 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 Laskennallinen verotulo 4 200 Tasausraja 4 000 Keskim. Lask. verotulo 3 800 Tasattu verotulo 3 600 3 400 3 200 3 000 Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %) 2 800 2 600 2 400 Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) 2 200 2 000 Tasausvähennys alkaa 1 800 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 1 600 Osasto pp.kk.vvvv 17
  16. 16. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) 6 800 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v. 2013 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks. 5 396 €/as ja min. 3 047 €/as * Tasausraja 3 351 €/as 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 Lask.verotulo 4 200 Tasausraja 4 000 Keskim. lask. verotulo 3 800 Tasattu verotulo 3 600 3 400 3 200 Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma) 3 000 2 800 2 600 2 400 Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) 2 200 2 000 Tasausvähennys alkaa 1 800 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 1 600 Osasto pp.kk.vvvv 18
  17. 17. Uudistuksen aikataulu VALMISTELUVAIHE AIKATAULU Laskelmien julkistus Marraskuu 2013 Selvityshenkilön lopullinen esitys ja HE luonnos Joulukuu 2013 HE luonnos lausuntokierrokselle Tammi – maaliskuu 2014 Hallituksen esitys, eduskuntakäsittely Huhti – kesäkuu 2014 Uusi valtionosuuslaki voimaan Osasto 1.1.2015 pp.kk.vvvv 19
  18. 18. Kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa  Vaihtoehto1: THL:n ja VATT:n alkuperäisten selvitysten mukainen malli (muut kriteerit samat kuin vaihtoehdossa 2)  Vaihtoehto 2: muokattu THL:n selvityksen mukaisia kustannuspainoja ikärakenteen ja sairastavuuden välillä (kuitenkin selvästi THL:n selvityksen suuntaisesti) sekä VATT:n kustannuspainot alkuperäiset Osasto pp.kk.vvvv 20
  19. 19. Tuloksista  Yleistä: Suurimmat muutokset nykyiseen aiheutuvat ikärakenteen ja sairastavuuden painojen muutoksista > muutokset korostuvat vaihtoehdossa 1  Muutoksia aiheutuu myös mm. määräytymistekijöiden porrastusten poistamisesta (nykyisin porrastuksia) Osasto pp.kk.vvvv 21

×