Mieli 2011: Tuula-Leena Raiski, Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Mieli 2011: Tuula-Leena Raiski, Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla

on

  • 1,062 views

Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla

Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla
Tuula-Leena Raiski
Koske/THL

Statistics

Views

Total Views
1,062
Views on SlideShare
1,062
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Mieli 2011: Tuula-Leena Raiski, Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla Mieli 2011: Tuula-Leena Raiski, Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja päihdepalvelujen rajapinnalla Presentation Transcript

  • Rahapelihaittojen ehkäisy jahoito – haaste mielenterveys- japäihdepalvelujen rajapinnalla 25.8.2011Tuula-Leena RaiskiKoske/THL
  • Mies, 35 v ylioppilastutkinto, ei ammatillista koulutusta, rikkinäinen työhistoria eri aloilta pelimuodot: nuorena kolikkopelit, RAY:n pelipaikat, ravit, myöhemmin vain nettipelit vanhemmat ja sisarukset, muuten hyvin yksin, (avioero) masennusta, välillä runsasta alkoholinkäyttöä pelivelkaa 37 000 e, pikavipeistä, luottokorttiyhtiöistä, pankkilainaa, maksamattomia laskuja, elatusmaksurästejä peliongelman tiedostaminen opiskeluvaiheessa, mutta useita vuosia apua hakematta ennen laitoskuntoutusta ollut palveluverkosto: terveyden- hoitopalvelut, avopäihdepalvelut, mielenterveyden avo- palvelut, käyntejä A-klinikalla, kokeillut myös GA-ryhmää
  • Mies, 35 v Pelaaminen jatkui rajumpana, itsemurha-ajatuksia. Haki apua terveyskeskuksesta, josta hänet ohjattiin osastohoitoon psykiatriseen sairaalaan ja sieltä yhteistyössä sosiaalityön kanssa laitoskuntoutukseen Kuntoutusjakson aikana: - sovittiin kotipaikkakunnalla jatkohoito A-klinikalle - mahdollisuus psykoterapiaan ja - aika talous- ja velkaneuvojalle - järjestettiin parikeskustelu, peliyhtiöihin estoja ja jatkohoidon tueksi intervallijakso laitoskuntoutuksessa (Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito –verkkokurssi 2011, THL)
  • Ongelmapelaaminen Ongelmapelaaminen on rahan- ja/tai ajan-käytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaakielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä taimuuhun sosiaaliseen ympäristöön.Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät useintalouteen, suoriutumiseen opinnoissa taityöelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseenterveyteen.(Liikaa pelissä –julkaisu, THL, 2010)
  • Ongelman laajuus Noin kolme prosenttia väestöstä kärsii rahapeliongelmista ja todennäköinen peliriippuvuus on yhdellä prosentilla eli noin 40 000 henkilöllä (STM 2007) 12-17 -vuotiaista nuorista rahapeliongelma /rahapeliriippuvuus hiukan päälle kahdella prosentilla, riskiryhmässä arvioidaan olevan viisi prosentia ikäryhmästä (STM 2006) Arviolta 5-10 läheistä/ongelmapelaaja (Pajula, 2007)
  • Rahapeliongelman samanaikaisongelmat Kansainvälisissä tutkimuksissa on tuotu esiin: - patologisen pelaamisen ja päihderiippuvuuden samanaikaisuuden yleisyys - mielialahäiriöiden, ahdistus- ja persoonallisuus- häiriöiden, muiden impulssi-kontrollin häiriöiden ja itsemurha-alttiuden samanaikainen esiintyminen patologisen pelaamisen kanssa (Halme ym. 2009) Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö (miehillä) ja terveysongelmat (naisilla) yleisempiä ongelmia pelaamisessaan kokeneilla (Piispa ym.2009)
  • Suomi juo –tutkimus (2008 rahapelaaminen mukana, Hakkarainen ym. 2009) Humalahakuisen juomisen/alkoholin suurkulu- tuksen, huumeidenkäytön ja ongelmapelaamisen välillä päällekkäisyyksiä (Yhdellä prosentilla kolmen alueen päällekkäisyys) Päällekkäisyydet yhdistyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin 8 % vastaajista (noin 200 000 – 300 000 humalahakui- sesti juovaa suomalaista) raportoi jonkinasteisista peliongelmista
  • Päihdetapauslaskenta 2007 Päihteidenkäyttäjillä enemmän rahapeliongelmia kuin muulla väestöllä yleisesti Lääkkeiden päihdekäyttö ja kannabiksen käyttö oli suhteellisesti yleisempää ongelmapelaajilla Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä Päihteisiin liittymätön masennus ja/tai muu mielenterveyden häiriö*) kahdella kolmesta ongelmapelaajasta, huomattavasti useammin kuin päihdetapauksissa (Nuorvala 2009)
  • Tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan Miten päällekkäisongelmat ovat kehittyneet (altistaako yksi riippuvuus muille, pyritäänkö yhden alueen ongelmia hallitsemaan toisen alueen kautta jne.) Millä tavoin päällekkäisongelmat ovat yhteydessä elämäntilanteen taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin (Hakkarainen ym. 2009) Sellaisten hoitomuotojen ja –mallien kehittämistä, jossa otetaan huomioon samanaikaisongelmat (vrt Kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidun hoidon kehittämishanke, Lyly 2011) (Peliklinikka)
  • Pelihaitat esillä - mahdollisuus toimia Kolmas sektori edelläkävijänä kehittämistyössä Hallitusohjelmissa, STM:n strategiassa, Arpajaislain uudistus STM ja THL vahvistaneet tutkimus- ja kehittämistoimintaa, www.thl.fi/pelihaitat > tutkimus ja seuranta > pelihaittojen ehkäisy > hoitojärjestelmän kehittäminen > osaamisen kehittäminen Kehittämishankkeita (RAY)
  • Palvelutarve rahapeliongelmissa Määrätietoisesta kehittämisestä huolimatta rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito vielä käynnistysvaiheessa Palvelujärjestelmä huomioi rahapeliongelman heikosti, kansalaisten epätasa-arvoisuus Peliongelma jää usein tunnistamatta sekä pelaajalta, läheisiltä että palveluissa Rahapelihaitat enemmän esillä, ongelmat enemmän näkyviin > palvelutarve kasvaa Kunnissa vastattava palvelutarpeeseen > henkilöstön osaamistarve kasvaa
  • Tilanne palvelupolulla Ehkäisy: useat eri toimijat eri tasoilla Toteaminen, tilannearvio: sosiaalipalvelut, terveyskeskukset, talous- ja velkaneuvonta, A-klinikat, mielenterveyspalvelut, nuorisotyö Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki - paikallisia (ks edellä), alueellisia ja valtakunnallisia palveluja (mm. Peluuri, Peli poikki, Valtti, Tuuletin, Pelivoimapiiri, Tiltti, vertaisryhmät) Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito - pääsääntöisesti A-klinikoilla, myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa, Peliklinikka - palvelut kunnittain https://www.thl.fi/pelihaitat Intensiivihoito ja kuntoutus (Riippuvuusklinikka Tyynelä, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, Hietalinna-yhteisö) Apua talousongelmiin ja velkojen hoitamiseen (Talous- ja velkaneuvonnat, Takuu-säätiö ja Velkalinja) http://www.thl.fi/pelihaitat >hoito
  • Peliongelman käsittely kunnan palveluissa (Turja 2006) MISSÄ PALVELUISSA KUNNASSA KÄSITELLÄÄN PELIONGELMAISIA Kaikki vastaajat, n=130 Sosiaalipalvelut netto 79 Sosiaalipalveluissa 36 Sosiaalityö/sosiaalitoimisto 29 A-klinikka 9 Päihdehuolto 6 Ostopalvelu 2 Terveyspalvelut netto 38 Terveyspalveluissa 18 Mielenterveystyö 10 A-klinikka 5 Terveysneuvonta/Terveyskeskus 5 Perheneuvonta 1 Psykososiaalisen palvelut/ 1 Psykososiaalinen yksikkö Muut palvelut netto 18 A-klinikka 8 Nuorisotyö/Nuorisovastaanotto 3 Muissa palveluissa 2 Päihdehuolto 2 Päihdesäätiö/Päihdepalvelusäätiö 2 Pixne -Kliniken 1 Psykososiaalisen palvelut/ 1 Psykososiaalinen yksikkö Velkaneuvonta 1 Ei vastausta 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuntien käytännöt ja tiedon tasoSyyskuu 2006/TTU/tsa/ov rahapeliongelmaisten hoidossa Kunnat
  • Rahapeliongelma mielen- terveys- ja päihdepalveluissa Osaamistarvekartoituksen (Raiski 2011) mukaan rahapeliongelmia omaavia asiakkaita kohdattiin useimmin sosiaalityössä ja seuraavaksi useimmin päihdepalveluissa (lähinnä A-klinikat) ja mielenterveyspalveluissa Pelaajien läheisiä kohdattiin useimmin mielenterveyspalveluissa
  • Missä paikka palvelujärjestelmässä Kunnilla vastuu riittävien sosiaali- ja terveys- palvelujen järjestämisessä Ongelmapelaamisen hoito mielletty päihde- tai mielenterveyspalvelujen alueeksi Peruspalveluilla merkittävä rooli tunnistamisessa ja varhaisessa tuessa (myös erityispalveluissa tunnistaminen tärkeää) Peliongelma – lainsäädäntö? Pelihimo sijoittuu WHO:n ICD-10 –tautiluokituk- sessa mielenterveyden häiriöihin > mielen- terveyslaista tukea palvelujen järjestämiseen
  • Missä paikka palvelujärjestelmässä Tukea ja hoitoa ongelmapelaamiseen on kuitenkin ryhdytty kehittämään ja tarjoamaan erityisesti päihdehuollon erityispalveluissa, joissa yhdistävänä tekijänä on riippuvuus-ajattelu >Rahapeliongelma toiminnallisena riippuvuutena Kansainvälinen keskustelu käynnissä ongelma- pelaamisen sijoittumisesta tulevassa DSM V –luo- kituksessa riippuvuushäiriöiden luokkaan (DSM IV –luokitus nyt) Ongelmanäkökulmasta tarkastelu (ks ongelmapelaamisen määrittely) haastaa laajasti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstöä
  • Missä paikka palvelujärjestelmässä Jotta palveluja olisi viitekehyksestä huolimatta tarjolla tasapuolisesti, on käytettävä hyväksi kullekin alueelle sopivia ratkaisuja Rahapeliongelmien osalta huomioitava myös talous- ja velkaongelmia Käytännön työssä integroituneet päihde- ja mielenterveyspalvelut takaisivat ongelmapelaa- misen lisäksi hoidon muihin liitännäisongelmiin (Mustalampi 2011) THL:ssa suunnitteilla valtakunnallinen avain- henkilöverkosto, joka tukisi alueensa työntekijöi- tä ongelmapelaamiseen liittyvässä asiakastyössä
  • Miten hoitoa rahapeliongelmissa haetaan Ongelmapelaajilla hoitoon hakeutuminen vähäis- tä ja oma toipuminen yleistä (Halme ym. 2009) Apua haetaan omassa arjessa ja elämänvaihees- sa lähellä olevilta tahoilta sekä internetin kautta, puhelimitse tai henkilökohtaisesti pelierityisistä palveluista Pelaamisen seuraukset (masennus, talousongelmat, koettu terveydentilan heikkeneminen) vaikuttavat avunhakemisen ensisijaiseen paikkaan Hoitoon hakeutumisen esteet ja polut erilaisia (Itäpuisto 2011)
  • Avun hakemisen polkuja1. Yksilöllinen: psykologiset syyt estävät avun- saantia, apua haetaan ongelman myöntämisen jälkeen2. Moniongelmainen: peliongelma osa ongelmien kasaumaa, peliongelman tiedostaminen ei johda avun hakemiseen, elämän laadun paraneminen voi johtaa3. Perhekeskeinen: pelko perheen jäsenten menet- tämisestä > salailu, epäilyksiä palvelujen suh- teen, kokee kohdanneensa esteitä; perheenjäse- nillä keskeinen rooli avun piiriin hakeutumisessa (Itäpuisto 2011)
  • Mitä voimme tehdämielenterveys- ja päihdepalveluissa Antaa osaaminen käyttöön myös peliongelmissa (jo pienikin väliintulo ja puheeksiotto voi auttaa) Olla luomassa ja kehittämässä tukeen ja hoitoon rakenteita paikallis- ja aluetasolla, esim. - tunnistaminen > pelaamisasia asiakashaastatteluihin - palvelupolusta ja vastuista sopiminen: neuvonta, hoito, ohjaus eteenpäin, yhteistyö Yhteistyö hoidossa ja tuessa: esim. ongelmape- laajien hoitoryhmien ja pelaajien läheisten kohtaamisesta hyviä kokemuksia > yksi mahdolli- suus yhteistyölle päihde- ja mielenterveystyössä Osaamisen vahvistaminen yhteisesti
  • Työn avuksi Pelihaitat-verkkosivut, www.thl.fi/pelihaitat : tutkimusta, perustietoa, oppaita: Liikaa pelissä, Suhteet pelissä Pelin merkit, Nuoret pelissä www.thl.fi/pelihaitat/koulutus Pelissä-hanke: syksyllä 2011 käsikirja Rahapeliongelmien tunnistaminen ja pelaajan auttaminen. Tietoa ja välineitä peliongelmien tunnistamiseen, puheeksiottoon ja hoitotyöhön, www.pelissa.fi
  • Lähteet Aho, P. & Ilkas, H. (2006): Nuorten rahapelaaminen. 12-17-vuotiaiden nuortenrahapelaaminen ja peliongelmat - puhelinhaastattelu (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 12/2006. Aho, P. & Turja T. (2007): Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus 2007. Hakkarainen, P. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2010) Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Tigerstedt, C. (toim.) Suomi juo (pdf 6,8 Mt). Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Helsinki: THL, 264-279. Halme, J.T. & Tammi, T.(2009) Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja.Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45, s. 301-313 Itäpuisto, M. (2011) Peliongelmaisen hoitoon hakeutumisen esteet. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. Mustalampi, S. (2011) Liikaa pelissä? Haasteena rahapelihaittojen ehkäisy. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Raportti 6, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorvala, Y. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Huhtanen, P. (2009) Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä. Tiimi 2/2009 (1,3 Mt), 9-11 Pajula, M. (2009) Suhteet pelissä. Tietoa ja tukea ongelmapelaajien läheisille (pdf 1,9 Mt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pajula, M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes, Työpapereita 26 Koko julkaisu (pdf) Pelin merkit (2009), www.thl.fi/pelihaitat Piispa, M. & Laitalainen, E. & Helakorpi, S. & Halme, J. & Alho, H. & Uutela, A. (2009) Rahapelaaminen, pelaamisen aiheuttamat ongelmat ja niiden yhteys elintapoihin : Tutkimus työikäisistä suomalaisista vuonna 2008 (pdf 373 Kt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 29 Raiski, T-L. (2011) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Raportti3, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Turja, T. (2006): Kuntien käytännöt ja tiedon tasorahapeliongelmaisten hoidossa (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 9/2006.
  • Kiitos! 25.8.2011Aiheesta lisää: www.thl.fi/pelihaitat