Your SlideShare is downloading. ×
0
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Mieli 2011: Minna Laitila, Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus

955

Published on

Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus-miten asiakkaan osallisuus voi toteutua mielenterveys-ja päihdepalveluissa? …

Mielenterveys-ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus-miten asiakkaan osallisuus voi toteutua mielenterveys-ja päihdepalveluissa?
Minna Laitila
TtT, hankejohtaja
Välittäjä 2009 -hanke

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
955
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjien osallisuus - miten asiakkaan osallisuus voi toteutua mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Minna Laitila TtT, hankejohtaja Välittäjä 2009 -hanke
  • 2. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Mieli 2009Asiakkaan aseman vahvistaminen Asiakkaan aseman vahvistamiseksi keskitytään yhdenvertaisuuteen, matalan kynnyksen yhden oven periaatteeseen, kokemusasiantuntijoiden asemaan ja vertaistukeen, ulkopuolisen asiantuntija-arvion käyttöön ottoon, itsemääräämisoikeuden rajoituksia koskeviin säännöksiin ja toimeentuloturvaan. Ehdotus 3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vastuutaho: THL, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt Toteuttajataho: THL, kunnat, kuntayhtymät, järjestöt Aikataulu: 2009–2012
  • 3.  Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Esimerkiksi AA-toiminta on vertaistoimintaa. Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palvelujen arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä. Heitä voidaan kutsua asiantuntijoiksi hoitoyksiköiden hallinnollisiin toimielimiin. Heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää nykyistä enemmän myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, tahdosta riippumattoman hoidon ja pakkotoimien vähentämiseen tähtäävässä työssä, sekä ulkopuolisissa asiantuntija-arvioissa. Kokemusasiantuntijatoimintaa ja siihen liittyvää palkkiojärjestelmää tulee kehittää järjestöjen ja kuntien yhteistyönä. Myös alaikäisten kokemukset tulee ottaa huomioon kokemusasiantuntijatoimintaa kehitettäessä. Edellytykset: Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnan kehittäminen esimerkiksi RAY - rahoituksen avulla. Seuranta: Kokemusasiantuntijamallien kehittyminen ja kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen käytön laajeneminen.
  • 4. Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: – Palveluiden käyttäjien oikeus olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa – Osallisuuden kokemuksen terapeuttinen ja voimaannuttava merkitys, voi vaikuttaa positiivisesti asiakkaan hallinnantunteeseen ja itsetuntoon Yhteiskunnallinen, sosiaalinen näkökulma: – Osallisuuskokemus voi tukea yhteiskuntaan integroitumista ja vähentää stigmatisoitumista – Voidaan vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää leimaamista ja syrjintää Palvelujärjestelmän näkökulma: – Halu tuottaa laadukkaita sekä asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavia palveluja
  • 5. Osallisuutta korostavien strategioiden, ohjelmien ja teorioiden sekä käytännön toiminnan välillä vallitsee epätasapaino ennakkoluuloja ja leimaamista, mielenterveyskuntoutujia ei pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä terveydentila on huonompi tahdosta riippumatonta hoitoa käytetään Suomessa kansainvälisesti verrattuna paljon asiakkaat eivät aina tiedä oikeuksiaan eivätkä tunne tarjolla olevia palveluja, tukitoimia tai haettavissa olevia etuuksia kokemuksia huonosta kohtelusta, siitä ettei saa tarvitsemaansa apua ristiriitaisia odotuksia asiakkaita kohtaan osallisuudessa puutteita niin hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa kuin palveluiden kehittämisessä
  • 6. Mistä puhutaan, kun puhutaan asiakkaan osallisuudesta?Taustalla (ainakin) kaksi erilaista mallia1. Konsumerismi ja markkinat  vaikutus- ja valinnanmahdollisuudet  palveluiden käyttäjät asiakkaina, kuluttajina tai yhteistyötahoina (stakeholder), joiden mielipiteet tulee palveluissa ottaa huomioon2. Demokraattinen näkökulma  painottaa asiakkaiden äänen kuulemista ja heidän valtaistumistaan (empowerment)  tärkeää vallan tasa-arvoisempi jakautuminen, kansalaisuus, kansalaisoikeuksien toteutuminen ja yhtäläiset mahdollisuudet
  • 7. Kuntoutujan rooli markkina- ja kumppanuussuhteissa (mukaillen Raitakari, Gunther & Saario 2011) Markkinasuhde Kumppanuussuhde (sopimuksellisuus) (aktiivinen kansalaisuus)Kuntoutuja •Kuluttaja-asiakas (yksilölliset •Yhteistyökumppani valinnat, asiakastyytyväisyys) •Oman elämän asiantuntija •Palveluohjattava •Omasta kuntoutuksesta (palvelupaketit) vastuussa oleva •Omasta kuntoutuksesta •Kontrolloitava vastuussa oleva •Hoidettava •Kontrolloitava •Hoidettava
  • 8. Osallisuuden holistinen malli (mukaillen Warren 2008)
  • 9. Osallisuus voi toteutua kolmella eritavalla (Laitila 2010)1. osallisuutena omaan hoitoon ja kuntoutukseen2. osallisuutena palveluiden kehittämiseen3. osallisuutena palveluiden järjestämiseen
  • 10. Osallisuutta voivat edistää tai hankaloittaa Yhteiskunnan, lainsäädännön, organisaatioiden toiminta: – Säännöt ja toimintakäytännöt – Tiedon saanti Työntekijöiden asenteet, koulutus ja käytettävissä olevat resurssit Asiakkaiden kyvyt, motivaatio: – Kyky ottaa vastuuta – Stigma, asiakkaan arkuus, psyykkinen ja fyysinen vointi, lääkitys sekä kuntoutumisen vaihe
  • 11. Osallisuuden tukeminenYksilön tasolla Puhumisen tapa – Tuleeko asiakas kuulluksi, mitä saa puhua, millaisia asioita käsitellä? Jokapäiväisen elämän/arjen asiat tärkeitä asiakkaalle, miten sairaus vaikuttaa arkeen? – Ammattilaiskieli Tavoitteiden asettaminen – Kuka määrittää tavoitteet, mikä on hyvä elämä? Kenen tieto on ”oikeaa”? – Recovery, arvokas ja merkityksellinen elämä sairaudesta huolimatta Riittävä ja ymmärrettävä tiedonsaanti Asiakaslähtöiset toimintatavat ja rakenteet ― Voimavaralähtöisyys, elämän piirin huomioiminen Osallisuuden toteutuminen erilaisissa pakkoa tai velvoittavuutta sisältävissä tilanteissa
  • 12. Osallisuuden tukeminenYhteisöjen tasolla Yhteiskunnassa – Yhtenäinen ohjeistus ja esim. taloudellisten esteiden poistaminen – Palveluiden markkinoistumisen vaikutukset? – Laitoshoidon purkaminen -> ”normaalikansalaisuus”? – Kokemustiedon vahvuus ja ”näyttö”? Pirstaleisia reunahuomautuksia ja häiritsevää kohinaa? Palveluiden käyttäjien mukaan ottaa kehittämistyöhön ja tutkimukseen – Asiakasraadit, järjestöyhteistyö, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen Koulutuksen kehittäminen Riittävä tiedonsaanti – Mihin on mahdollisuus vaikuttaa? Odotukset vs. realiteetit
  • 13. (Lähde: Beresford & Salo 2008)
  • 14. Osallisuus käytännössä, esimerkkejä Oma hoito ja kuntoutus Palveluiden Palveluiden kehittäminen järjestäminenInformaatio Kysytään Tiedotetaan esim. Tiedotetaan palveluista Annetaan tietoa kehittämishankkeista Mukana esim. palavereissa Tutkimuksissa tiedonantajinaKonsultaatio Näkemykset otetaan Asiakastyytyväisyys- Palvelutarvekartoitukset huomioon kyselyt, asiakasraadit Mahdollisuus osallistua Luennot , koulutukset yms.Osallistuminen Tasavertainen kumppani Yhteinen kehittäminen Vertaistuki hoidon suunnittelussa ja Mielenterveysfoorumit Yhdessä toiminen päätöksenteossa Järjestöt Järjestöt Osallistuminen toimintaan RyhmätoiminnatVoimaantu- Päätöksentekijä Palveluiden Yhteisöhoitominen Omahoito toimijalähtöinen Mahdollisuus vaikuttaa kehittäminen päätöksentekoon, hallintoon, rekrytointiin Työllistyminen Kansalaisuus, edustuksellinen demokratia
  • 15. Lopuksi Sanahelinää vai todellisuutta? Tarve, käytännön toteutus, lisäarvo palvelujärjestelmän ja asiakkaan kannalta? Osallisuus on muutakin kuin kokemusasiantuntijuutta, osallisuus omaan hoitoon ja kuntoutukseen on ensisijaista Asiakkaiden vastuutus ja voimaantuminen  Oikeus olla hoidettavana, velvollisuus hoitaa ja tehdä ratkaisuja asiakkaan puolesta  Sopimusrikkoja ja yhteistyökyvytön (sitoutumaton ja vastuuton) vai apua tarvitseva ihminen? Asiakkaan osallisuutta voidaan tukea asiakaslähtöisillä rakenteilla ja toiminnalla  Tarvitaan osallisuuden tukemisen asiantuntijuutta sekä jaettua asiantuntijuutta
  • 16. Toimivat mielenterveys- japäihdepalvelut:Kolme perusulottuvuutta inhimillisen kohtelun laatu (vuorovaikutus, aikuisuus, yksilöllisyys), hoito- ja kuntoutusyksikön kuntoutumista tukeva toiminta (fyysinen terveyden tila, oma tila, läsnäolo, luottamus voimavaroihin, vertaistuki) sekä palvelujen kiinnittyminen ympäröivään elinyhteisöön ja laajemmin koko yhteiskuntaanKokemustutkija Tom Stenman ITHACA-hankkeen keskeistä tuloksista(Salo 2010, 36)
  • 17. Kiitos!

×