Mieli 2011: Matti Kaivosoja, Lupaavia hyviä toimintamalleja mielenterveys- ja päihdetyössä.

Lupaavia hyviä toimintamalleja mielenterveys- ja päihdetyössäMatti KaivosojaLT, ylilääkäri, K-PSHP hankejohtaja

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema – Leiman vähentäminen – Palveluihin pääseminen – Osallisuus ja vaikuttamiskeinot – Kokemusasiantuntijakoulutus Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ –Vanhemmuuden taidot – TLP –Lasten vuorovaikutustaidot – Friends –Mielenterveyden ensiapu (MHFA) –Nuorten osallisuushankkeet Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot – SELMA – päihtyneiden hyvä hoito päivystyksessä – Videovälitteinen avokuntoutus - Tampere – Depressiohoitajamalli – Vantaa ja E-P – Työterveyshuollon päihdehoitaja – Vertaistuen eri muodot Ohjausjärjestelmä

Mieli 2009 - ohjelma Palvelujen käyttäjän asema Ehkäisevä työ Palvelukokonaisuus ja palvelujen innovaatiot Ohjausjärjestelmä – Kuntien/tk-alue mielenterveys- ja päihdestrategiatyö (Pohjanmaa-hanke) – Kokemusasiantuntijat auditoivat esim. asumispalveluja – RAI- palvelujen mitoituksen, laadun, ostamisen sekä yksilötason mittarina

Hanke kehittämistyön jatkumossa.. Tehdyn kehittämistyön hyödyntäminen Hyvien käytäntöjen juurruttaminen Uusien toimintamallien kehittäminen ja implementointi

Kehittämisen painopistealueet 1. Strategiatyö 2. Promootio ja preventio 3. Hoitoketjut 4. Kuntoutus 5. Työelämä

Keskeiset odotetut vaikutukset… 1. Strategioiden avulla – varmistetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen pitkäjänteinen ja tarpeenmukainen kehittämistyö, joka edistää yhteistyötä ja yhteistyörakenteita, osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä asiakkaan ja palvelujen käyttäjien asemaa.

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen (Kumppanuussopimukset) Nykytilaselvityksen Strategian arviointi laatiminen Arviointijärjestelmän luominen Kuntastrategiat Toimeksiannon (indikaattorit) selventäminen Strategian Strategian kokoaminen implementointi käsikirjoitukseksi Strategian Strategian hyväksyminen tarkistaminen

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi Henkilökohtaiset käynnit kunnassa Nykytilaselvitys/ Yhteistyötapaamiset Kuulemistilaisuuksien raporttiKuulemistilaisuudet kuntalaisille Johdon sitouttaminen, Kehittämis- ja ja ammattilaisille koulutustilaisuudet työryhmien kokoaminen & nykytilaselvitys Mielenterveys- ja päihdetyön Strategiayhdyshenkilöiden nykytilanteen kartoitus nimeäminen Kuntakierrokset (Pohjanmaa-hanke Sote-johto & yhdyshenkilöt nimeävät ja yhdyshenkilöt) moniammatillisen työryhmän

Pohjanmaa-hankkeenStrategiaprosessi Nykytilaselvityksen esitteleminen Johtoryhmä määrittää: Strategian muutokset, -arvot, vision ja sisällön tarkistus keskeiset kehittämiskohteet Kommenttikierros: -työryhmät, kuntalaiset, Toimeksiannon Työryhmät työskentelevät kuntaselvityksen ja JORYn johtavat virkamiehet selventäminen & ohjauksen pohjalta strategian kokoaminen Työryhmätapaamiset Sisällysluettelon/rakenteen (3-5 kertaa) täsmentäminen -matriisityöskentely Työryhmien tuotokset Asiantuntijatuki ja koulutus kootaan yhteen työryhmille

Pohjanmaa-hankkeen Kuntien päättäjät hyväksyvätStrategiaprosessi strategian -poliitikot, johtavat virkamiehet Strategian esittely Strategian päivitys -sote- ja perusturvalautakunta -kunnanhall./-valtuusto StrategianPäivitys-/seurantaryhmän Tuetaan hyväksymisprosessia tuotosten tarkastelu hyväksyminen, -asiantuntijatuki eri toimielimissä implementointi & arviointi Strategian arviointi: Strategian käytäntöön vieminen -prosessi- ja vaikuttavuus- (implementointi) arviointi Muutosjohtaminen: Jokapäiväiseksi käytännöksi ja -tiedottaminen, opastus, kuntalaisten osallistaminen sitouttaminen

Keskeiset odotetut vaikutukset… 2. Promootio ja preventio – Vähentää palvelujen tarvetta ja edistää oikea- aikaista palvelujen käyttöä sekä edistää palvelujen käyttäjien tasa-arvoa 3. Hoitoketjujen kehittäminen – lisää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja kustannustehokkuutta

Keskeiset odotetut vaikutukset… 4. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen – vahvistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon roolia ja terveyttä ylläpitävää toimintaa – vähentää terveyseroja ja syrjäytymistä – lisää käyttäjien osallisuutta – lisää henkilöstön osaamista – kuntien ohjausmahdollisuuksia (esim RAI käyttö)

Keskeiset odotetut vaikutukset… 5. Työhyvinvoinnin kehittämisellä – siirretään hoitojärjestelmälle kohdistuvaa painetta takaisin työelämän toimijoille – edistetään palvelujen käyttäjien tasa-arvoa työelämässä – varmistetaan työelämän hyvinvointia sekä henkilöstön riittävyyttä ja osaamista

Stigmassa ongelma on... stigman pelko nostaa kynnystä hakea apua ongelmiin stigmatisoituminen estää täyttä osallisuutta yhteisössä stigma voi joko yksin aiheuttaa tai muiden tekijöiden ohella lisätä henkilön syrjäytymistä Tiedon taso = vähättely, ohittaminen Asennetaso = ennakkoluulot Käyttäytymistaso = syrjintä • Thornicroft 2006

Stigmaan: www.pohjanmaahanke.fi

Kokemusasiantuntijat Palvelujen entiset tai nykyiset käyttäjät kouluttautuvat, eri koulutusmalleja, ominaista prosessimaisuus ja roolin muutos MTKL kehittänyt hankkeissa sairaaloiden ja asumispalvelujen arviointia; arvioidaan laatua, ihmisoikeuskysymyksiä ja tunnistetaan kehittämistarpeita THL ja MTKL yhdessä mukana kansainvälisessä ITHACA – hankkeessa Poikkeaa perinteisestä auditoinnista, koska tuo arviointiin sellaista asiantuntemusta, jota palvelutuottajilla itsellä ei ole Muutos aluksi radikaali, voi hämmentää, lopulta kehittämisen tavoitteet ovat yhteiset ja kokemukset myönteisiä

Selviämishoitoyksikkö Selma Satakunnankeskussairaalan yhteispäivystyksessä toiminta aloitettu SATSHP:n projektina ajalla 1.11.2009-31.5.2010 toiminta vakinaistettiin 1.6.2010 alkaen SELMA-pilotti LÄNSI 2012 –hankkeessa 1.3.2010 – 30.9.2012Perustamisen lähtökohdat: päihtyneet kuormittavat yhteispäivystystä päihteiden käyttöön ei puututtu eikä jatkohoitoja mietitty päihdepotilaiden hoidon laadun parantaminenToiminnan tavoite: hoidetaan potilaita, joilla on somaattinen ja/tai psyykkinen ongelma, jonka vuoksi tarvitsevat sairaanhoidollista seurantaa (ei ole selviämisasema) päihteiden käyttöön puuttuminen, jatkohoitoon motivoiminen ja sen järjestäminen LÄNSI 2012 – hanke Tiina Hakala

Selman perustamisen vaikutukset:•yhteispäivystyksen yleisilme on rauhoittunut•suhtautuminen päihtyneisiin pot. on muuttunutmyönteisemmäksi•päihtyneiden lähettäminen M1- lähetteelläpsykiatriseen sairaalaan on vähentynyt•päihteiden käyttöön puututaan•jatkohoitoon ohjaus on tehostunut•perusterveydenhuollon vuodeosastoillapäihtyneiden määrä on vähentynyt•potilaat paremmassa kunnossa mennessäänkatkaisuhoitoon LÄNSI 2012 – hanke Tiina Hakala

Psykiatrisen hoidon vertailukehittäminen / RAI  Pohjana ei-kaupallinen tieteellisesti kehitetty systemaattinen malli  vanhustenhuolto, psykiatria, kehitysvammahuolto  RAI -vertailukehittämisen tavoitteena on tarjota tietoa – oman yksikön toiminnan arviointiin ja kehittämiseen – hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta hoitokäytäntöjen systemaattiseen kehittämiseen ja parhaista käytännöistä oppimiseen – asiakasrakenteesta toiminnan kuvaamiseen ja suuntaamiseen  RAI-vertailukehittämisellä monipuolista osaamista hoidon tueksi – systemaattinen työskentely lisää tietoa – tieto tukee päätöksentekoa – oikeilla päätöksillä oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun – yhteinen kieli moniammatillisille tiimeille ja verkostoitumiseen – hyvät käytännöt esimerkeiksi

Mielenterveyden ensiapukoulutus

Mielenterveyden ensiavun tarkoitus suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita tarjota apua, jolla pyritään ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavammiksi edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia ohjata tarvittaessa hakemaan apua vaikuttaa ennakkoasenteisiin – vaikutus asenteisiin on tutkimuksin vahvistettu

Mielenterveyden ensiapukoulutus osallistumiselle ei ole tausta- tai koulutusvaatimuksia koulutukseen jälkeen tuntee yleisimpiä häiriöitä ja oireita koulutuksen jälkeen on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askeleita on valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon saa valmiuksia oman osaamisensa rajojen tunnistamiseen koulutettu kohderyhmiä; poliisit, sosiaalityöntekijät, opettajat, päivystyksen henkilökunta, esimiehiä jne…

Tavoite: Pohjois-suomalaisten hyvinvointi * mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä * mielenterveys- ja päihdepalveluja parantamalla * avoimuutta lisäämällä

Mieli 2011: Matti Kaivosoja, Lupaavia hyviä toimintamalleja mielenterveys- ja päihdetyössä.

by THL

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Mieli 2011: Matti Kaivosoja, Lupaavia hyviä toimintamalleja mielenterveys- ja päihdetyössä. Presentation Transcript