Your SlideShare is downloading. ×
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Mieli 2011: Esa Nordling, Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä

861

Published on

Mieli 2011 …

Mieli 2011
Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä. Kehittämispäällikkö Esa Nordling, THL

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
861
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Mielen Tuki - käytännön kokemuksia mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä •Esa Nordling •PsT,kehittämispäällikkö •Terveyden ja hyvinvoinnin laitos25.8.2011 1
  • 2. Mieli -suunnitelman toimeenpano: Mitämyönteistä on havaittavissa? Suuri kiinnostus ja vastaanottavuus kentällä:muutosten tarve tunnistetaan Kehittämistyön jatkumo: ns. kärkihankkeiden(Pohjanmaa-hanke, Lapin hanke ja VantaanSateenvarjo-hanke) perintö on helpottanutehdotusten toimeenpanoa Kaikissa mielenterveyden ja päihdetyön Kaste-hankkeissa Mieli –suunnitelman sisällöt ovatrealisoitumassa eri painotuksin 25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 2
  • 3. Mitä myönteistä… (2) Matalakynnyksisiä integroituja vastaanottoja jahoitopaikkoja halutaan kehittää Kuntoutujien ja omaisten osallisuus on vahvassamyötätuulessa Ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisyynon panostettu Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä on edetty Pakon käytön vähentämiseksi haetaan tosissaanratkaisuja25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 3
  • 4. Heikot lenkit toimeenpanon kannalta Suunnitelma rakentuu ehdotuksille, ei velvoitteilleeikä edes suosituksille Päihde- ja mielenterveyssektoreiden erilaisettyökulttuurit, asenteet ja työn sisältöön liittyvätkäsitteet, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa Suunnitelman implementoinnista ei ole selkeääkokonaiskuvaa kellään  arviointi- jaseurantasuunnitelman puutteellisuus 25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 4
  • 5. Heikot lenkit (2) Jotkut ehdotuksista ovat sellaisia, joidentoteuttaminen on tällä hetkellä vaikeaa 90-luvun alun laman seurauksiamielenterveystyössä ei ole unohdettu 25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 5
  • 6. Kunnallisen mielenterveys- japäihdetyön peruskivi onmielenterveys- ja päihdestrategia,jossa painottuu edistävä ja ehkäisevänäkemys 6
  • 7.  THL:n apu kuntien strategiatyöhön on MIELEN TUKI –hanke (2010-2015), jolla tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että siinä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ sekä levitetään ja juurrutetaan edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 7
  • 8. Mielen Tuki –hankkeen kanssa yhteistyötätekevät kunnat (23.8.2011)Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio,Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla, Muonio jaUtsjokiPohjois-Pohjanmaa: Oulu, Haukipudas, Kiiminki,Oulunsalo, Yli-Ii, Kuusamo, TaivalkoskiYlä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi,Kiuruvesi, Sonkajärvi, VieremäLänsi-Suomi: Turku, Pori, Salo, Laitila, Raisio, Rusko,Huittinen, Nakkila, Eurajoki, Eura, HarjavaltaEtelä-Suomi: Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää,Vironlahti 8
  • 9. Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? Konsultaatioapua mielenterveys-/päihdestrategianlaatimisessa ja sen käytäntöön saattamisessa Apua seurantaindikaattorien valinnassa jaindikaattoritietojen keräämisessä Apua vaikuttavien menetelmien sekä hyvien jalupaavien käytäntöjen soveltamisessa jakehittämisessä Kanavan, jolla voidaan kansallisesti tehdänäkyviksi kunnassa/alueella kehitetyt lupaavatkäytännöt 9
  • 10. Mitä kunta saa Mielen Tuki -hankkeelta? (2) Täsmäkoulutusta erilaisissa mielenterveys- japäihdetyöhön liittyvissä asioissa Mahdollisuuden hankekuntien vertaistukeen jakehittämistyöhön liittyvien oppimiskokemustenhyödyntämiseen Arviointiapua strategian tuloksellisuuden suhteen Edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhönja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää uusinta tietoa Tarvittaessa tutkimusapua ja -ohjausta 10
  • 11. Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategia-työstä Nykytilan kuvaukset saavat strategioissa useinmerkittävän painoarvon Strategioissa painopiste on palveluissa, ei niinkäänehkäisevässä eikä edistävässä työssä Päihdestrategioita on tehty melko paljon,mielenterveysstrategioita luvattoman vähän ja vielävähemmän on integroituja strategioita 25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 11
  • 12. Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategia-työstä (2) Strategiatyöhön resursoidaan usein liian vähänaikaa Strategiatyö jää harvojen vastuulle Kansalaiskuulemisiin on vaikea saadakuntalaisia25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 12
  • 13. Mikä auttaa mielenterveys- japäihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? Strategia ei ole itsetarkoitus, vaan tähtäimessä onoltava sen avulla saavutettava positiivinen muutos elivaikuttavuus Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeidenvaraan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuontion kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin 13
  • 14. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? (2) Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekäkenttätyötä tekevien osallistuminen strategiatyöhönsitouttaa; samalla opitaan ymmärtämään erilaisiatyökulttuureita Kokemusasiantuntijoiden osallistuminenstrategiatyöhön ohjaa asiakaskeskeisyyteen Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdonhenkilövaihdoksista huolimatta 14
  • 15. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? (3) Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointija konkretisointi: kehittämiskohteet, tavoitteet,konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot,aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttääsellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksitai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osinarvioitu 15
  • 16. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? (4) Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiotaindikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiivisettunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiäosoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksimonipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistäja miten indikaattoritiedot kootaan. Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujenlisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisenmielenterveyden indikaattoreita 16
  • 17. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? (5) Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet jamahdollisuudet tehdä strategian toteutumisenedellyttämää työtä; johdon ja työyhteisöjenkannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia Strategian toteutumisen hyötyjen hakeminen janäkyviksi tekeminen: välittömät hyödynsaajat,välilliset hyödynsaajat ja mahdolliset hyödynsaajat 17
  • 18. Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperiltakäytäntöön? (6) Strategian toimeenpano on usein pitkäjänteistätoimintaa, mutta strategian päivittämisenyhteydessä voi tulla tarve korjata suuntaa. Viestinnän onnistuminen on haaste: mitenviestintää kohdennetaan monitasoisessa jamonialaisessa kehittämistoiminnassa --> tiedonsaanti mainitaan sosiaali- ja terveydenhuollonorganisaatioissa usein ongelmaksi25.8.2011 ________ ____ / Tekijä Esityksen nimi _____ 18
  • 19. Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevänmielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistäja hyvistä käytännöistä Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pientenlasten äitien luona Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi jamielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen(esim. Urheiluseurayhteistyö) Mielenterveyden ensiapukurssit. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojenparantamiseksi parisuhteessa. 19
  • 20. Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyönvaikuttavia menetelmiä (2) Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät javapaaehtoistyö. Senioripysäkkitoiminta Osallistava asumisympäristön suunnittelu. Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuortenmiesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi,kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma taijokin muu vakava sairaus. Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaidenomaisten jaksamisen tukemiseksi. Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairaudenoireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.. 20
  • 21. Positiivisen mielenterveyden ja sosiaalisenpääoman indikaattorit- kirjastokorttien lukumäärä- lainat kirjastoista- II asteen oppilaitoksista valmistuneet (%ikäluokasta)- harrastusaktiivisuus- sosiaaliset kontaktit- urheiluseurojen jäsenmäärät- liikuntatoimen järjestämiin ryhmiin osallistuneidenmäärä- kulttuuritoimen tilaisuuksiin osallistuneiden määrä- kerhotoiminnassa mukana olevat- kansalais-/työväenopistoissa opiskelevien määrä 21
  • 22. "Tuhannenkin virstan matka alkaa yhdellä askeleella" - kiinalainen sanalasku-

×