Kukko - Tavoitteena hyvä syntymä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Kukko - Tavoitteena hyvä syntymä

on

  • 491 views

Edistä ja ehkäise – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman julkaisuseminaari ja tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman väliarviointi

Edistä ja ehkäise – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman julkaisuseminaari ja tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman väliarviointi
8.4.2014 Helsinki

Statistics

Views

Total Views
491
Views on SlideShare
491
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Kukko - Tavoitteena hyvä syntymä Presentation Transcript

  • 1. Tavoitteena hyvä syntymä Edistä ja ehkäise- Seminaari 8.4.2014 Sanna-Kaisa Kukko
  • 2. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko2 Hyvä syntymä Hyvä syntymä voi merkitä eri asioita eri ihmisille • Äidillä hyvä ja turvallinen synnytyskokemus • Voimaannuttava kokemus • Äiti ja vastasyntynyt saa parasta heille sopivaa apua • Kokonaisvaltainen hoito • Toimenpiteiden välttäminen
  • 3. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko3 Tavoitteena synnytyksessä Terve, hyvinvoiva vauva ja äiti Mahdollisimman itsestään etenevä, luonnollinen synnytys Huomioida synnytyksen ainutkertaisuus ja ennakoimattomuus Vaihtoehtojen tarjoaminen Kivunlievitys tarpeen mukaan Tyytyväinen perhe Me isäsi kanssa seisottiin käsi kädessä tässä ja juteltiin ihan hiljaksiin: “No nyt se on elämässä.”
  • 4. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko4 ”In normal birth there should be a valid reason to interfere with the natural process” WHO 1996 Care in Normal Birth –a practical guide
  • 5. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko5 Hyvään syntymään työvälineitä Synnytyssuunnitelma Riskinarvio Jatkuva tuki Latenssivaiheen hoito Synnytyksen hoito Varhainen ihokontakti Synnytyskeskustelu
  • 6. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko6 Synnytyssuunnitelma Hyvä on miettiä, millaisia asioita toivoo Synnytystä ei voi kuitenkaan koskaan täysin käsikirjoittaa Suunnitelma on hyvä käydä läpi synnytystä hoitavan kätilön kanssa Kätilön ammattitaitoon kuuluu ja kertoa toiveisiin liittyviä tosiasioita (esimerkiksi kivunlievitysten vaikutuksista) ja arvioida synnytyksen kulku Päätökset tehdään yhdessä Näyttöön perustuva ohjaus • Web –esitiedot auttavat ottamaan toiveet puheeksi
  • 7. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko7 Riskinarvio Raskauden ja synnytyksen aikana tulee tehdä jatkuvaa riskinarviota (WHO 1996) Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa (Tays) kätilö • tekee riskinarvion, kun synnyttäjä tulee synnytyssaliin • merkitsee synnyttäjän Ipanaan Matalan riskin synnyttäjäksi • hoitaa ”Mariskin” periaatteiden mukaan, mikäli riski pysyy matalana • Mikäli kätilöllä on aihetta huoleen, hoitolinjat arvioidaan uudestaan Tavoite: Tunnistetaan matalan riskin synnyttäjät ja huomioidaan, mikä riski muilla on
  • 8. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko8 Matalan riskin synnyttäjä: •Sinulla ei ole perussairauksia •Vain yksi lapsi syntymässä •Raskausviikot ovat 37-41+6 •Vauvalla on pää alaspäin •Tullessa vauvan sydänäänikäyrä on normaali •Synnytys on käynnistynyt itsestään •Lapsivedenmenosta on alle 48 tuntia •Vesi on normaalin väristä eikä sinulla ole infektion merkkejä •Sinun BMI alle 35 ennen raskautta •Sinun ikäsi on 18-40 vuotta (ensisynnyttäjät) •lisätietoja saat hoitavalta kätilöltäsi ” TAVOITE: •Parantunut Asiakastyytyväisyys •Synnytyksen luontainen eteneminen •Vähemmän toimenpiteitä Matalan riskin synnytyksen kriteerit - projekti Hyvä hoito Ihmisen kunnioittaminen Sairaanhoitopiirin strategia: Osaamisen arvostaminen Yhteiskuntavastuullisuus Sinua: •Kuunnellaan ja kannustetaan •Seurataan ja hoidetaan •Perustellaan tehtävät toimenpiteet Kätilö konsultoi lääkäriä tarvittaessa Jos synnytys etenee normaalisti, vältetään puuttumista
  • 9. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko9 Jatkuva tuki Kuuntelu, kuulluksi tuleminen, empaattinen suhtautuminen, kivun sanoittaminen • Fyysinen tuki • Synnyttäjän rinnalla kulkeminen (mid wife) • Psykologinen tuki, rohkaisu ja läsnäolo • Auttaa synnyttäjää kivunhallinnassaan • Lääkkeettömät tai lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät eivät koskaan korvaa kätilön antamaa tukea – ne pikemminkin täydentävät sitä. • Vaikuttaa tyytyväisyyteen jopa enemmän kuin kivunlievityksen saaminen • Vähemmän instrumentaalisia synnytyksiä ja sektiota • Vähemmän valituksia tyytymättömyydestä (Hodnett ym. 2011; Tays intra 2014)
  • 10. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko10 Latenssivaihe Supistukset lyhyitä ja /tai epäsäännöllisiä • Kohdunsuu alle 3-4 cm • Yksilöllisiä vaihteluita on paljon • Synnyttäjille tulisi kertoa latenssivaiheesta osana fysiologista synnytystä sen sijaan, että synnytys ei ole käynnissä • Tunnistaminen on tärkeää, jotta vältytään tarpeettomilta puuttumisilta, koska varhainen puuttuminen lisää interventioita (mm. Bailit ym. 2005. )
  • 11. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko11 Latenssivaiheen hoito Hyvä raskaudenaikainen valmennus (latenssivaiheesta) lisää todennäköisyyttä siihen, että synnyttäjä tulee sairaalaan vasta synnytyksen ollessa käynnissä (Maimburg ym. 2010) • Pitkä latenssivaihe voi usein olla pelottava ja uuvuttava kokemus ja synnyttäjät kaipaavat hyvää jatkuvaa tukea (Simkin & Anchenta 2000) • Ennen neuvojen antamista synnyttäjille tulisi antaa aikaa oman ”tarinansa ”kertomiseen (Eri ym. 2010; Spiby ym. 2006) Tays: • Jos synnytys on latenssivaiheessa ja äiti ja vauva voivat hyvin, rohkaise synnyttäjää lähtemään kotiin • Puhelinneuvonta
  • 12. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko12 Synnytyksen hoito Kätilön toimenkuva synnytyssalissa: • Suunnittelee, toteuttaa ja arvioi itsenäisesti synnyttävän perheen hoitoa ja kutsuu tarvittaessa oikeaan aikaan lääkärin paikalle • Vastaa raskaana olevan potilaan, synnyttäjän ja vastasyntyneen laadukkaasta ja turvallisesta hoidosta
  • 13. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko13 Varhainen ihokontakti Ihokontakti edistää oikeaa imetystekniikkaa Äiti pystyy havainnoimaan lastaan Vastasyntynyt pysyy lämpöisenä Vastasyntynyt rauhoittuu Ja saa äidiltä suojaavan bakteerikannan Parantaa vastasyntyneen sokeritasapainoa, kun energiankulutus on pieni Parantaa äidin ja lapsen kiintymyssuhdetta Lapsen aivojen neuronien väliset yhteydet lisääntyvät Äiti saa ”palkkion” rankan synnytysurakan jälkeen (ICLA. 2005. Clinical Guidelines for the Establishment of Exclusive Breastfeeding; WHO .2009. Baby- Friendly Hospital Initiative)
  • 14. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko14 Synnytyskeskustelu Tavoitteena keskustella jo sairaalassa synnytyksenaikaiset tapahtumat, jotta ne eivät jäisi painamaan mieltä Synnyttäjälähtöinen keskustelu (Koskela 2009) Kirjataan sairauskertomukseen Jos synnyttäjä kotiutuu ennen kuin keskustelu käydään, tarjotaan mahdollisuutta soittaa synnytystä hoitavalle kätilölle • Viestit tulevat synnytyssalikätilöiden postilaatikkoon, josta ne ohjataan synnytystä hoitaneelle kätilölle
  • 15. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko15 Potilashotellin käyttö synnyttäjien hoidossa
  • 16. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko16 Potilashotellin käyttö synnyttäjien hoidossa Synnyttäjät siirtyvät hotellin tiloihin joko suoraan synnytyssalista 5 h seurannan jälkeen tai Vierihoito –osastolta myöhemmin Hoitoaika on sama kuin osastollakin (n. 2 vrk) Hotellissa on 2 kätilöä tai kätilö/lastenhoitaja kaikkina vuorokauden aikoina Hotellin tiloissa toimii myös kätilöpoliklinikka • Mahdollistaa nopean kotiutumisen
  • 17. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Sanna-Kaisa Kukko17 Lähteet Anderson GC, Moore E, Hepworth J, et al. (2004) Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants Cochrane Database of Systematic Reviews • Bramson L, Lee JW, Moore E et al. (2010) Effect of early skin-to-skin mother-infant contact during the first 3 hours following birth on exclusive breastfeeding during the maternity hospital stay. Journal of Human Lactation. 26(2) • Bailit JL, Dierker L, Blanchard et al. (2005) Outcomes of women presenting in active versus latent phases of spontaneous labour. British Journal of Obstetrics and Gynaecology 105(1): 77-79. • Eri TS, Blystad A, Gjengedal E et al. (2010) Negotiating credibility: first-time mothers’ experiences of contact with the labour ward before hospitalisation. Midwifery. • Hodnett, ED., Gates, S., Hofmeyr, GJ. & Sakala, C. 2011.Continuous support for women during childbirth. The Cochrane collection. • Koskela, M. 2008. Synnytyskeskustelu ja sen merkitys kätilötyössä. Pro Gradu –tutkielma. Oulun yliopisto • Maimburg R D, Vaeth M, Durr J, et al. (2010). Randomised trial of structured antenatal training sessions to improve the birth process. British Journal of Obstetrics and Gynaecology 117: 921-928. • Matalan riskin synnytys. 2014. Taysin Intranet. • Simkin P, Ancheta R (2000) The Labor Progress Handbook Oxford: Blackwell Science: • Spiby H, Green JM, Hucknall C, et al. (2006) Labouring to better effect: studies of services for women in early labour. The OPAL study • WHO. Care in normal birth: a practical guide. 1996. https://apps.who.int/rht/documents/MSM96- 24/msm9624.htm. • WHO. 2009. Baby-Friendly Hospital initiatiative. http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241594981_eng.pdf