Kouluruokailun kansanterveydelllinen merkitys
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Kouluruokailun kansanterveydelllinen merkitys

on

  • 725 views

Pekka Puska

Pekka Puska
Joensuu, 12.01.2012

Statistics

Views

Total Views
725
Views on SlideShare
722
Embed Views
3

Actions

Likes
0
Downloads
1
Comments
0

1 Embed 3

http://www.thl.fi 3

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Erottelin tytöt ja pojat, koska eroja oli esim. iltapäivän välipalan syönnissä (1.lk ja 8. lk) ja päivällisen syönnissä (5. lk ja 8. lk). Myös lounaan säännöllisyydessä (8. lk) näyttää olevan eroja sukupuolten välillä.
  • Suomi on kansainvälisesti katsottuna ihan häntäpäässä hedelmien päiväkäyttäjien osalta. Kasvisten osalta alle keskitason tai n. keskitasolla.
  • Sekä sairauteen (esim. laktoosi-intoleranssi, allergiat, diabetes) liittyvät että muut erityisruokavaliot (painonhallinta, urheilu, kasvis) lisääntyneet (Kosonen ym. 2005).

Kouluruokailun kansanterveydelllinen merkitys Kouluruokailun kansanterveydelllinen merkitys Presentation Transcript

  • Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos(THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012
  • Kouluruokailun pitkät perinteet• 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille• 2008: Kouluruokailusuositukset o kouluateria malli ravitsemuksellisesti tasapainoisesta lounaasta• Nykyisin kouluruokaa nauttii päivittäin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 2
  • Kouluruokailu • Edistää oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä • Auttaa säilyttämään hyvän vireystilan ja keskittymään koulupäivän aikana • Ei vaan ravintoa, vaan myös kasvatuksellinen tehtävä: osa peruskoulujen opetussuunnitelman terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta • Ei vain ruokaa, vaan myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 3 View slide
  • 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 4 View slide
  • Miksi varhainen ravitsemus onkansanterveydellisesti tärkeää?• Kansantautiriskiä lisäävät elintavat alkavat muodostua jo lapsuudessa• Ruokamieltymykset kehittyvät varhain ja säilyvät aikuisikään• Jo varhaisella ravitsemuksella vaikutetaan aikuisiän kroonisten tautien riskitekijöihin• Viitteitä ravitsemuksen merkityksestä lapsuusiän lihavuuden ja pitkäaikaissairauksien (diabetes, astma, allergiat) synnyssä• Lihavuus, diabetes, astma ja allergiat yleistyneet04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 5
  • 12-18-vuotiaden ylipainoisten osuus vuosina 1977 - 2005 Kautiainen 2008
  • Nuorten lihominen• Painonhallinta: energian saanti vs. kulutus• Energian kulutus: päivittäinen kokonaisliikunta vähentynyt• Energian saanti: virvoitusjuomat, makeiset, pikaruuat ym. Huom. Väestöryhmien väliset erot lisääntyneet04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 7
  • Tutkimustietoa koululaisten ruokavaliostaKyselylomaketietoa:• Kouluterveyskysely vuosittain vuodesta 1995• Nuorten terveystapatutkimus (NTT)• WHO:n koululaistutkimus• Lasten ja nuorten terveysseuranta -tutkimus (LATE)Tietoa koko ruokavaliosta:• Yläkoulututkimus (v. 2007-08)• STRIP-tutkimus (v. 1990-92 syntyneiden turkulaisten interventio ja seuranta)04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 8
  • Suomalaisnuorten ruokatottumuksetkoulupäivän aikana-Kouluterveyskyselyn 2011 tuloksia• Keskimäärin 80 000 15-18-vuotiasta nuorta vastaa vuosittain• Anonyymissä kyselyssä kysymyksiä sosiodemografisista tekijöistä, koulusta työskentely- ympäristönä, terveyskäyttäytymisestä 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 9
  • Ei syö koululounasta päivittäin, %35 % 30 %30 % 27 % 27 % 25 % 25 %25 % 24 %20 %15 %10 %5%0% peruskoulu peruskoulu lukio pojat lukio tytöt ammatillinen ammatillinen pojat tytöt pojat tytöt 10 % yläluokkalaisista ja 7-8% toisen asteen opiskelijoista syö lounaan korkeintaan kahdesti viikossa THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 10
  • Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, %90 %80 %70 %60 % peruskoulu tytöt50 % peruskoulu pojat ammatillinen tytöt40 % lukio tytöt ammatillinen pojat lukio pojat30 %20 %10 %0% 2005 2007 2009 2011 THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 11
  • Ei syö leipää kouluruoalla, %30 %25 %20 % peruskoulu pojat lukio pojat ammatillinen tytöt15 % lukio tytöt ammatillinen pojat peruskoulu tytöt10 %5%0% 2005 2007 2009 2011 THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 12
  • Ei juo maitoa tai piimää kouluruoalla, %60 %50 %40 % peruskoulu tytöt lukio tytöt ammatillinen tytöt30 % peruskoulu pojat lukio pojat ammatillinen pojat20 %10 %0% 2005 2007 2009 2011 THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 13
  • Koululounaan syömättä jättämiseen liittyviä taustatekijöitä:• Tupakointi ja alkoholin käyttö• Epäterveellisten välipalojen syöminen koulupäivän aikana, aamiaisen väliin jättäminen, yhteisten perheaterioiden puuttuminen• Itsensä kokeminen ylipainoiseksi• Vanhempien vähäisempi koulutus• Heikko kouluviihtyvyys ja kiusatuksi tuleminen(Raulio ym. 2007: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, KTL:n raportti) 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 14
  • Kokemuksia kouluruokailusta• kouluruokailuun varattu aika on liian lyhyt – 25 % yläluokkalaisista – 18 % toisen asteen opiskelijoista• koululounasta ei ole tarjolla riittävästi – 28 % yläluokkalaisista – 17-18 % toisen asteen opiskelijoista• koululounas tarjotaan sopimattomaan aikaan – 15 % yläluokkalaisista – 8-12 % toisen asteen opiskelijoista• Vain 6-9 % nuorista oli päässyt vaikuttamaan kouluruokailujärjestelyihin Kouluterveyskysely 201104.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 15
  • Aterioiden säännöllisyys arkisin kouluikäisillä (%)Joka 1. lk 5. lk 8. (9.) lkarkipäivä tytöt pojat yhteensä tytöt pojat yhteensä tytöt pojat yhteensä (n = 108) (n = 111) (n = 219) (n = 114) (n = 103) (n = 219) (n = 113) (n = 108) (n = 221)Aamupala 98 95 96 84 84 84 67 63 65Lounas 95 97 96 93 94 94 73 85 79Iltapäivänvälipala 75 82 78 61 58 59 35 29 32Päivällinen 90 87 89 91 85 89 67 77 72 LATE: Mäki ym. 2010 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 16
  • Energian saanti eri aterioista koulupäivinä(% koko päivän saannista) Yläkoulututkimus 2008, Hoppu ym, KTL:n raportti04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 17
  • Välipalojen syöminen koulussa Tytöt % Pojat %Syö muutakin kuin 56 54kouluruokaaEpäterveellisiä välipaloja 24 34vähintään 2 x viikossa Epäterveelliset välipalat makeisia, sokeroituja virvoitusjuomia, lihapiirakkaa, hampurilaisia tms. (Raulio ym. 2007: Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, KTL)04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 18
  • Syö koulussa makeisia vähintään kerran viikossa, %40 %35 %30 %25 % ammatillinen tytöt peruskoulu pojat20 % ammatillinen pojat peruskoulu tytöt lukio pojat15 % lukio tytöt10 %5%0% 2005 2007 2009 2011 THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 19
  • Juo energiajuomia koulussa vähintän kerran viikossa, %30 % 26 %25 % 23 %20 % 17 %15 % 12 %10 % 8%5% 4%0% peruskoulu peruskoulu lukio pojat lukio tytöt ammatillinen ammatillinen pojat tytöt pojat tytöt THL, Kouluterveyskysely 2011 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 20
  • Virvoitusjuomien päivittäiskäyttö Tytöt 2% 11-v Pojat 5% Suomalaisten 11-15- vuotiaiden virvoitusjuomien 4% päivittäinen kulutus oli 13-v 7% vuonna 2008 kansainvälisesti tarkasteltuna vähäistä 4% 15-v 9% WHO:n koululaistutkimus: Currie ym. 200804.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 21
  • Hedelmien ja kasvisten syönti Hedelmien päivittäiskäyttäjät Kasvisten päivittäiskäyttäjät Tytöt Tytöt 27 % Pojat 29 % Pojat11-v 11-v 24 % 25 % 28 % 30 %13-v 13-v 18 % 19 % 28 % 31 %15-v 15-v 14 % 18 % WHO:n koululaistutkimus: Currie ym. 2008 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 22
  • Kouluikäisten maitolaatu kotona ja koulussa Kotona Koulussa% 1. lk 5. lk 8. (9.) lk 1. lk 5. lk 8. (9.) lk n=223 n=218 n=220 n=223 n=218 n=220Rasvaton 46 41 47 46 42 47maitoYkkös- tai 46 45 42 36 26 24kevytmaitoTäysmaito 2 3 1 0 0 1Ei juo maitoa 6 12 10 8 28 27 LATE: Mäki ym. 201004.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 23
  • Kouluikäisten leipärasva kotona ja koulussa Kotona Koulussa% 1. lk 5. lk 8. (9.) lk 1. lk 5. lk 8. (9.) lk n=224 n=217 n=221 n=223 n=218 n=220Margariini, 71 67 64 72 69 65kevytlevite taikasvirasva-seosVoi tai 27 31 33 3 18 22maitorasvaöljyseosEi mitään 2 2 3 1 7 6 LATE: Mäki ym. 201004.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 24
  • Rasvan saanti (% energian saannista)45 Maalaislapset Lasten Sepelvaltimotaudin 5-v sepelvaltimotaudin riskitekijöiden40 riskitekijät interventioprojekti DIPP- 6-v 7-v ravinto35 6-v30 Kokonaisrasva252015 Tyydyttynyt10 Kertatyydyttymätön 5 Monityydyttymätön rasva 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 25
  • Ravintoaineiden saanti 6–8-vuotiailla lapsilla (n = 46) verrattuna suosituksiin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus (pilotti): Kiiskinen ym. Suomen lääkärilehti 200904.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 26
  • Ruokien käyttäjien osuudet (%) päivähoitomuodon mukaan 3-vuotiailla arkisin Kotona Kodin Ryhmien hoidetut ulkopuolella välinen ero, p- (n=285) hoidetut (n=186) arvo Tuoreet 63 88 <0.01 kasvikset Ruisleipä 59 83 <0.01 Puuro 71 87 <0.01 Makeat 70 55 <0.01 leivonnaiset Kalaruoat 31 41 0.03 Margariini 44 78 <0.01 Virvoitusjuomat 23 15 0.03 Lehtisalo ym. Publ Health Nutr 2010; Kyttälä ym. Publ Health Nutr 201004.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 27
  • Lasten ravitsemukseen liittyviä haasteita• Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet – Ala-asteikäisistä yli 10 % on ylipainoisia ja 4 % lihavia – Yläasteikäisistä 26 % on ylipainoisia ja 10 % lihavia• Välipalasyöminen ja napostelu ovat lisääntyneet• Erilaiset erityisruokavaliot ovat lisääntyneet Tulevaisuuden tavoitteita• Kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan ja pehmeiden rasvojen käytön lisääminen• Runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden (mm. virvoitusjuomat, suklaa, makeiset) käytön vähentäminen04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 28
  • Yläkoulututkimus = Interventiokoulujen toimenpiteet:Järkipalaa-interventio 1. Terveellinen ruokaympäristöTavoite: selvittää ja parantaa 2. Ravitsemus- ja asennekoulutusta ruokapalveluhenkilökunnalle,ruokatottumuksia ja rehtoreille, opettajille, vanhemmille,kouluaikaista ja oppilailleruokailua Lukuvuosi Kevät 2007 2007–2008 Kevät 2008 Alkututkimus Interventio Loppututkimus 6 6 toimenpide- toimenpide- koulua koulua 3 kaupunkia Toimenpiteitä 12 koulua 700 nuorta TULOKSET 6 6 vertailukoulua vertailukoulua Ei toimenpiteitä04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 29
  • Yläkouluintervention tuloksia•Sokerin saanti väheni oTytöt söivät harvemmin makeisia oSekä tytöt että pojat joivat vähemmän sokeroituja mehujuomia•Tytöt söivät ruisleipää useammin•Myös koululounaalla syötiin useammin leipää•Pojista useammat söivät kaikki kouluaterian osat•Välipalojen ravitsemuksellinen laatu parani•Koululounas maistui useammin hyvältäinterventiokouluissa kuin vertailukouluissa04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 30
  • Yläkouluintervention johtopäätös Jo yhden vuoden aikana pienillä muutoksilla vaikutettiin nuorten valintoihin On mahdollista saada aikaan positiivisia muutoksia! (Hoppu ym. Public Health Nutr 2008)04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 31
  • Nuorten erityisruokavalioiden yleisyys ikäryhmittäin vuosina 1979–2001 NTT-tutkimus: Kosonen ym. Soz preventivmed 200504.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 32
  • Erityisruokavalioiden yleisyysvuosina 1979 ja 2001 Ruokavalio Tytöt Pojat 1979 2001 1979 2001 Allergia 0,2 8,4 0 4,0 Vähälaktoosinen 0,4 9,3 0,1 5,1 Diabetes 0 0,8 0,4 0,6 Urheilu ja 0,2 2,2 1,0 4,3 kehonrakennus Laihdutus 2,8 7,3 0,2 1,6 Kasvis 0,8 9,9 0 1,7 Jokin 5,8 27,8 2,4 13,1 erityisruokavalio NTT-tutkimus: Kosonen ym. Soz preventivmed 200504.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 33
  • Kouluruokailun haasteita• Rohkaista erityisesti lapsia, joilla on epäterveelliset elintavat, osallistumaan koululounaalle• Kaikkien aterianosien syömiseen rohkaiseminen• Nuorten ravitsemukseen voidaan parhaiten vaikuttaa muuttamalla ympäristö terveellisiä valintoja suosivaksi o esim. epäterveellisten välipalojen myynti kouluissa tulee lopettaa ja terveellisten välipalojen tarjontaa lisätä ja monipuolistaa04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 34
  • Makeismyynti kouluissa• 2007 opetushallitus ja THL suosittelivat, ettei makeisia, virvoitusjuomia ja sokeroituja mehuja myydä kouluissa koulupäivän aikana• Marraskuussa 2011 Karkiton koulu -kampanja04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 35
  • Kouluruokailun haasteita • Kehitys koulun keittiöistä valtaviin teollisuuskeittiöihin: vaikutukset ruoan makuun, koulun ilmapiiriin? • Suurin syy kouluruoan syömättä jättämiseen: ”ruoka ei maistu”Koko yhteisön on tärkeää miettiä Kunta Ruoka- Koko aineet € ateria €kouluruokailuun liittyviä asioita Turku 0,52 1,66lasten ja nuorten terveyden jahyvinvoinnin kannalta Vantaa 0,59 1,73 Kuopio 0,60 1,72 Enontekiö 0,67 2,80 Kokemäki 0,70 2,80 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 36
  • Miten oppilaat parantaisivatkouluruokailua? % Paremman makuista pääruokaa 25 Useammin pehmeää leipää 12 Enemmän salaattivaihtoehtoja 55 Useammin jälkiruokia 18 Enemmän mausteita 21 Pitempi ruokatunti 26 Lyhyempi jonotusaika 9 Viihtyisämpi ruokailuympäristö 17 Opettajille oma ruokailutila 22 Jotenkin muuten 19 Yläkoulututkimus 2008, Hoppu ym.04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 37
  • Kouluruokailun suosion säilyttäminenyhteinen asia: jaettua vastuuta ja yhteistyötä Tutkimus ja Ruoka- innovaatio teollisuus Koulutus Ruoka- Kansan- palvelut Laaduk- terveystahot kaat Koulu- Kunnat koulu- terveydenhuolto Kouluviran- ateriat omaiset Poliitikot Opettajat Vanhemmat Lapset Nordic survey 201104.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 38
  • Nuorten elintapoihin vaikuttaminen • Tieto, ohjaus • Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö! • Mallioppiminen, markkinointi ym. 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 39
  • Kenellä vastuu?Aikuisilla!Kotien keskeinen merkitys!Koulu voi tehdä paljon!Julkinen valta: kunnat, valtioElinkeinoelämän vastuuJärjestöt, media04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 40
  • Kommentteja• Maku: Osin tottumusasia• Vanhemmat eivät saisi mennä mukaan kouluruuan moittimiseen• Nouria ohjattava syömään riittävästi koluruokaa: valvonta, viihtyisyys• Kouluruuan kilpailutuksessa ei vain hinta – laatu ja terveellisyys• Lapset ja nuoret tarvitsevat tiukkaa mutta positiivista huomiota ruoka-asioissa• Kaupallisen markkinoinnin vaikutuksiin huomiota04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 41
  • 04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 42
  • Johtopäätökset• Kouluruokailujärjestelmällä ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lasten ruokailutottumuksia• Kouluruoka tarjoaa hyvän perustan lasten ravitsemukseen (monille ravitsemuksellisesti päivän paras ateria)• Ilmaiset kouluruoat edistävät sosiaalista tasa-arvoa• Koulun ruokailuympäristöllä ja koulun politiikalla on vahva vaikutus oppilaiden ruokatottumuksiin (esim. välipalatarjonta, poistumiskiellot koulun alueelta)• Koulut edistävät parhaiten terveellisten ruokailutapojen kehittymistä tekemällä terveelliset valinnat helpoiksi koulupäivän aikana ja epäterveelliset valinnat vaikeiksi• Laaja yhteistyö eri tahojen kanssa (esim. koulun läheisyydessä olevien kauppojen energiajuomien myyntipolitiikka yms.)04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 43
  • Kiitos!04.12.12 Pääjohtaja Pekka Puska 44