HALO-suositus: Sarveiskalvon valokovetus kartiorappeuman hoidossa

724 views
529 views

Published on

Suositus perustuu HALO-katsaukseen: Holopainen J, Hemiö V, Sihvo S, Isojärvi J, Hovi S-L. Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Suomen Lääkärilehti 2013;68(42):2667–72, julkaistu verkossa 9.10.2013. (www.laakarilehti.fi)

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
724
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

HALO-suositus: Sarveiskalvon valokovetus kartiorappeuman hoidossa

  1. 1. HALO-neuvottelukunnan suositus menetelmän käytöstä perustuu katsaukseen: Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoidon vaikuttavuus ja turvallisuus Suomen Lääkärilehti 2013;68(42):2667-72 Juha Holopainen (HYKS; esityksen tekijä), Ville Hemiö (TYKS), Sinikka Sihvo (THL), Jaana Isojärvi (THL), Sirpa-Liisa Hovi (THL) HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 1
  2. 2. Suositus menetelmän käytöstä Sarveiskalvon valokovetus kartiorappeuman hoidossa Suositus annettu 24.10.2013. Terveydenhuollon menetelmää voi käyttää harkiten. Valokovetushoitoa voidaan harkita etenevässä sarveiskalvon kartiorappeumassa. Potilasta on informoitava hoidon kokeellisuudesta. Keltainen Vaikuttavuus: Turvallisuus: Kustannukset: Rajoitukset: Työnjako: Seuranta: Valokovetushoito saattaa pysäyttää kartiorappeuman etenemisen, mutta tutkimusnäyttö kliinisestä tehosta on niukkaa, perustuu pieniin potilassarjoihin ja pitkäaikaistulokset puuttuvat. Menetelmästä tarvitaan tutkijalähtöisiä riittävän isoja, usean vuoden mittaisia satunnaistettuja kokeita alle 30-vuotiailla potilailla, joilla on varmistettu etenevä kartiorappeumasairaus. Mahdollisia haittoja ovat sarveiskalvon tulehdus ja arpireaktio. Ne voivat pahimmillaan johtaa sarveiskalvosiirtoon. Toimenpide tehdään päiväkirurgisena toimenpiteenä. Valokovetuslaitteen hankintahinta on noin 10 000 euroa. Hoitavan lääkärin pitää olla perehtynyt sarveiskalvosairauksien hoitoon. Potilaalle tulee kertoa hoitotulosten epävarmuudesta ja riskeistä, jotta hän voi osallistua hoitopäätöksen tekoon. Työnjako tulee sopia erityisvastuualueittain. ICD10 toimenpidekoodi CGG11 Suositus perustuu katsaukseen: Holopainen J, Hemiö V, Sihvo S, Isojärvi J, Hovi S-L. Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Suomen Lääkärilehti 2013;68(42):2667–72, julkaistu verkossa 9.10.2013. (www.laakarilehti.fi). HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 2
  3. 3. Tausta: sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratoconus • Yleisin sairaus, joka johtaa sarveiskalvon siirtoon • Alkaa usein 12–20 v. iässä: Nuorten sairaus • Potilaan näkökyky alenee: – nuori potilas – hajataitteisuus lisääntyy – myopia lisääntyy • Hoidon tavoite: estää sarveiskalvosiirron tarve HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 3
  4. 4. Tausta: sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratoconus Keratokonus • Ei-tulehduksellinen sarveiskalvon keskiosan pullistuma • Syynä sarveiskalvon mekaanisen stabiliteetin häiriintyminen: proteaasien aktivoituminen – Suuri hajataitteisuus – Sarveiskalvon oheneminen – Sarveiskalvon huippusamentuma HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 4
  5. 5. Menetelmän kuvaus Sarveiskalvon valokovetushoito (CXL): •Technische Universität Dresden (1994; Seiler, Spoerl, Wollensak) •Hoidon tavoite on luoda kovalenttisia sidoksia kollageenimolekyylien välille: – Riboflaviini viritetään UV-A valolla, jolloin muodostuu reaktiivinen happiradikaali •Hoito lisää mekaanista lujuutta ja vähentää sarveiskalvon entsymaattista hajoamista HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 5
  6. 6. CXL: Käyttö Suomessa • Väestössä sarveiskalvon kartiorappeumaa todetaan eriasteisena 1/1500–2000 henk. • Suomessa arvioidaan olevan 2500–5000 kartiorappeumapotilasta • Tehdyt toimenpiteet (HILMO) 2009-11 HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 6
  7. 7. Tutkimuskysymys & PICO (1) Tutkimuskysymys: Valokovetushoidon vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset etenevän sarveiskalvon kartiorappeuman hoidossa P (potilas): Etenevää sarveiskalvon kartiorappeumaa sairastavat alle 35-vuotiaat, joilla diagnoosi varmistettu topografialla eikä ole aikaisempaa kirurgista hoitoa kartiorappeuman vuoksi. I (interventio): Sarveiskalvon valokovetushoito (30 min kyllästys +30 min valokovetus, Dresden). C (comparator/vertailukohde): Ei hoitoa. HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 7
  8. 8. Tutkimuskysymys ja PICO (2) O (outcome/terveystulos): •Ensisijainen lopputulos: • Sarveiskalvon kartiorappeuman pysähtyminen topografialla mitattuna (, K max muutos). •Toissijaiset lopputulokset: • Korjatun näöntarkkuuden muutos (LogMAR), hajataitteisuuden muutos. • Komplikaatiot, haittavaikutukset: infektiot, sarveiskalvon sulaminen, sarveiskalvon arpeutuminen, endoteelivaurio, toistuva sarveiskalvon haavauma (eroosio). HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 8
  9. 9. Tutkimusmenetelmä • Kirjallisuushaku:Cochrane Database of Systematic Reviews, Cochrane Central Register of Controlled Trials, Health Technology Assessment (HTA), Database of Abstracts of Reviews of Effectiveness (DARE) ja Medline • RCT:t, kliiniset kokeet ja prospektiiviset seurantatutkimukset, joissa seuranta väh. 1v. Seurantatutkimukset väh. 20 pot. • Katsaukseen valitut tutkimukset: – 125 otsaketta, 25 kokotekstiä, vaikuttavuustutkimukseen jäi 3 tutkimusta • Haittavaikutushaku: 165 otsaketta, 35 kokotekstiä. Valittiin kanadalainen menetelmäarviointiraportti vuodelta 2011. HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 9
  10. 10. Tulokset (1) • Hyvin pieniä potilassarjoja ja pitkäaikaiset (yli 1v), satunnaistetut ja vertailevat tutkimukset puuttuvat lähes kokonaan • Menetelmissä paljon eroavaisuuksia • Miehet huomattavan yliedustettuna • (Retrospektiivisissa tutkimuksissa suuri kato, poispudonneita ei ole mitenkään kuvattu. Näitä ei ole mukana.) • Kartiorappeuman etenemisen pysähtyminen sarveiskalvon muodon muutoksella mitattuna HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 10
  11. 11. Tulokset (2) • Laseilla korjatun näöntarkkuuden keskiarvo parani keskimäärin kaikissa hoidetuissa silmissä seuranta-aikana. Verrokkiryhmissä toisessa näöntarkkuus huononi ja toisessa ei tapahtunut muutosta. • Laseilla korjattu hajataitteisuus väheni yhdessä tutkimuksessa, toisessa ei muutosta, hoitamattomassa ryhmässä lisääntyi. HAITAT: • Toimenpiteen jälkeisiä tulehduksia oli 15, useimmiten steriilejä tulehduksia. Sarveiskalvon sulamisia oli neljä ja kolme johti sarveiskalvon siirtoon. • Lisäksi kaksi infektion jälkeistä sarveiskalvon arpeumaa vaati sarveiskalvosiirron. • Endoteelivauriota arvioitiin seitsemässä tutkimuksessa, endoteelisolujen tiheys oli vähentynyt vuodessa 2–3 %, ei tilastollisesti merkitsevästi. HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 11
  12. 12. Lopuksi • Tutkimusnäytön vahvuus arvioitiin heikoksi johtuen tutkimusasetelmista, kaikki mukaan otetut olivat pieniä potilassarjoja • Pienet potilassarjat johtavat helposti menetelmän tehon yliarviointiin ja toisaalta varsinkin harvinaisten haittojen aliarviointiin • Kaksi tutkimusta kolmesta oli valmistajan rahoittamia • Valokovetushoito on toistaiseksi ainoa potentiaalinen menetelmä kartiorappeuman pysäyttämiseksi • Sitä tulisi tarjota nuorille etenevää keratokonusta ja taittovirhekirurgian jälkeistä ektasiaa sairastaville vaikka tieto pitkäaikaisesta tehosta on epävarmaa. Potilasta tulee informoida hoidon kokeellisuudesta. • Menetelmästä tarvitaan lisää usean vuoden ja riittävän isoja satunnaistettuja kokeita alle 30-vuotiailla HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 12
  13. 13. Lyhyesti HALO-ohjelmasta • HALO-neuvottelukunta antaa suosituksen arvioidun menetelmän käytöstä. Suosituksessa noudatetaan liikennevalomallia. • Vihreän valon saanut menetelmä on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi. Keltainen liikennevalo johtuu puutteellisesta vaikuttavuus- tai turvallisuusnäytöstä tai korkeista kustannuksista hyötyihin nähden. Punainen liikennevalo annetaan, kun menetelmästä ei ole hyötyä ja/tai siihen liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä tai menetelmä on kohtuuttoman kallis. • Katsaukset ja niihin perustuvat neuvottelukunnan suositukset ovat vapaasti saatavilla HALO-ohjelman verkkosivuilla www.thl.fi/halo HALO - Terveydenhuollon menetelmien hallittu käyttöönotto 13

×