Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen

1,177 views
969 views

Published on

Anne Hyvärinen, Kansanterveyspäivä 9.12.2013
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma

Published in: Health & Medicine
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,177
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Tapausmäärä = eri altisteiden aiheuttama tapausmäärä sekä altistuneiden elinikäinen lisäriski, vähemmän vakavat terveysvasteet jätetty poisTautitaakka = ottaa huomioon terveysvasteen keston ja haittapainon, jolloin lopputulos kansanterveysvaikutusten kannalta vertailukelpoisia (DALY disabilityadjusted life year) – sairastumisen taakka, sairastumisesta, aikaisesta kuolemasta johtuvat menetetyt elinvuodet
  • Lasten ensiapukäynnit näyttävät ilmenevät viiveellä, kun taas vanhuksilla vaikutukset ovat välittömiä. Mahdollisesti oireita aiheuttavat epäpuhtaudet ja mekanismit ovat erilaisia
  • Kukin käytetty mikrobimarkkeri jaettiin viiteen luokkaan siten, että pienin luokka sai arvon 1 ja pienin arvon 5. Kolmen eri markkerin Viidennesten arvot laskettiin yhteen ja tässä on esitetty viidennesten summat. Kun kokonaismikrobialtistuminen oli keskimääräistä, se lisää astmaa ja kun hyvin suurta, suojaa astmalta.
  • Mikrobistoasormenjälkiteknikalla ja ilmanäytteestä viljelemällä.Mitä enemmän mikrobístoa, sitä vähemmän astmaa.
  • Vastaavasti sormenjälkitekniikan perusteella etsittiin mahdollisia kanditaatteja, jotka suojaavat allergialta ja astmalta. Niille kehitettiin kvantitatiiviset qPCR-alukkeet, joilla löydökset vahvistettiin. Näiden neljän mikrobilajin korkeat qPCR-pitoisuudet suojasivat atopialta
  • epidemiologisten tutkimusten näytönaste systemaattisten kirjallisuuskatsausten mukaan
  • Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen

    1. 1. Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 1
    2. 2. Esityksen rakenne • Ympäristötekijöistä tuleva tautitaakka • Muutama sana pienhiukkasista • Mikrobien rooli – Altistuminen maatiloilla – Altistuminen kosteusvauriorakennuksissa • Ilmanvaihdon vaikutus tautitaakkaan 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 2
    3. 3. Elin- ja työympäristön altisteisiin liittyvä kuolleisuus ja sairastuvuus vs. tautitaakka Suomessa # 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Priorisointiperuste Tapausmäärä Pienhiukkaset Passiivitupakointi Radon UV-säteily Ympäristömelu Juomaveden klooraus Otsoni Dioksiini Tshernobyl Säteily porakaivot Bentseeni Arseeni porakaivot # 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Tautitaakka Pienhiukkaset Ympäristömelu Radon Passiivitupakointi UV-säteily Kotien kosteusvauriot Kalan metyylielohopea Ympäristön lyijy Otsoni Häkä Sisäilman formaldehydi Juomaveden fluoridi TOP5 ennallaan! Sijat 6-12 uusiksi Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 3
    4. 4. Pope et al. 1991 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 4
    5. 5. Elderly 0 10 10 Children 0 % Change /IQR Aitken mode PM ja astmaan liittyvät ensiapukäynnit 0 1 2 3 4 5 0 1 4 5 4 5 10 10 0 0 1 2 3 4 5 0 Day lag 18.12.2013 3 Day lag 0 % Change /IQR Accumulation mode Day lag 2 1 2 3 Day lag Kansanterveyspäivät 9.12.2013 Halonen et al. 2013 5
    6. 6. Riskikäsitykset mm. pienhiukkasten lähteistä Passiivinen tupakointi (N=1055) 3.15 Auringon ultraviolettisäteily (N=1011) 3.08 Katupöly (N=1054) 3.02 Teollisuuden ilmansaasteet (N=1016) 3.00 Liikenteen pakokaasut (N=1050) 2.98 Liikennemelu (N=1030) 2.79 Sisäilman radon (N=764) 2.76 Puunpolton savut (N=1016) 2.11 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 Entä kuinka suurena riskinä ihmisten terveydelle yleisesti ottaen pidätte näitä tekijöitä Suomessa? Ei lainkaan riskiä =1, erittäin suuri riski=5 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 6
    7. 7. Mikrobien rooli? Suojaavat vaikutukset Haitalliset vaikutukset • Varhaislapsuudessa maatilalla asuminen suojaa allergiselta nuhalta ja atopialta • Kosteusvauriot aiheuttavat hengitystieoireita, astmaa ja astmaoireita • Maatiloilla työskentelevillä sairauksia, oireita Mikrobialtistuksen vaikutukseen vaikuttaa altistuksen ajankohta, kesto, lähde, määrä ja moninaisuus? 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 7
    8. 8. Maantilalla asuminen ja herkistyminen eri allergeeneille (7-12 v lapset) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Timotei Koira Kissa Ei mv (n=344) 18.12.2013 Koivu Pujo Mv (n=366) Kansanterveyspäivät 9.12.2013 Atopia Remes ym. 2005 8
    9. 9. Maatila-altistumisen suojavaikutukset • Kontakti hyötyeläimiin ja raakamaidon nauttiminen suojaavat allergiselta nuhalta ja atopialta – raakamaidon nauttimista ei kuitenkaan voida suositella allergioiden estämiseksi! • Eniten maatilaympäristössä tutkittu mikrobiologinen tekijä on endotoksiini – Gram-negatiivisten bakteerien soluseinän osa – Vaikuttaa suojaavan atopialta – Kuvaa kuitenkin vain osaa mikrobistosta – muiden mikrobien rooli? 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 9
    10. 10. Kotipölyn mikrobit ja astma 6v iässä • Endotoksiini ja 3-OH rasvahapot • 2 bakteeria, qPCR - Mycobacterium - Streptomyces • EPS, β-D-glukaani ja ergosteroli • muramiinihappo • 6 sientä (homeet/hiivat), qPCR – – – – – – Pen/Asp Cladosporium Trichoderma viride Wallemia sebi Aspergillus fumigatus Stachybotrys chartarum 18.12.2013  Tutkituilla markkereilla useita suojaavia yhteyksiä astmaan, mutta pääosin eimerkitseviä Kansanterveyspäivät 9.12.2013 Anne Karvonen et al. 10
    11. 11. Uusi tapa kuvata mikrobialtistumista (Karvonen et al. submitted) • Aiemmissa tutkimuksessa katsottu erillisiä mikrobimarkkereita ja niiden yhteyttä terveyteen yhdistettiin eri mikrobiryhmien määrät (sienet sekä gram-positiiviset - ja gram-negatiiviset bakteerit) ja tutkittiin kokonaismikrobialtistuksen yhteyttä terveyteen • Luotiin neljä erilaista yhdistelmää mikrobiryhmistä: o β-D-glukaani, endotoksiini ja muramiinihappo o β-D-glukaani, LPS10:0-16:0 ja muramiinihappo o ergosteroli, endotoksiini ja muramiinihappo o ergosteroli, LPS10:0-16:0 ja muramiinihappo 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 11
    12. 12. Kokonaismikrobialtistuksen yhteys astmaan Karvonen et al. submitted 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 12
    13. 13. 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 Ege et al. 2011 13
    14. 14. 0.8 0.6 0.0 0.2 0.4 Atopy (0.7 kU/l) 0.6 0.4 0.2 Atopy (0.7 kU/l) 0.8 Atopia (0.7 kU/l) ja Clostridi klusteri I ja XI, Mykobakteeri ja Bifidobakteeri (Valkonen ym.) 20 50 200 500 100 2000 500 1000 2000 5000 0.8 0.6 Atopy (0.7 kU/l) 0.0 0.2 0.4 0.8 0.6 0.4 0.2 Atopy (0.7 kU/l) 200 B i fi d o b a c te ri u m spp. (cells/m2) C l o st ri d i u m cluster I (cells/m2) 1.0 10 10 20 50 100 500 2000 50 C l os tri d i um cluster XI (cells/m2) 100 200 500 1000 M yc o b a ct eri u m spp. (cells/m2) 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 14
    15. 15. Mikrobien hyödylliset vaikutukset • Mikrobiston monimuotoisuus näyttää suojaavan astmalta ja allergioilta • Tiettyjen mikrobien esiintyminen korkeina pitoisuuksina vaikuttaa heijastavan samaa ilmiötä • Korkea kokonaismikrobialtistuminen vaikuttaa suojaavan astmalta, keskimääräinen altistuminen lisäävän astmaa • Altistuksen ajankohdan vaikutus? - Sama altistus aiheuttaa aikuisilla mm. homepölykeuhkoa • On kuitenkin epäselvää, millainen mikrobialtistus todella suojaa allergioilta ja astmalta ja miten hallitaan haitalliset vaikutukset 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 15
    16. 16. WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould (2009) • Kosteus- ja homeongelmat ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja uuden astman synnyn riskiin • Kosteus ja mikrobit ovat indikaattoreita – Ei tunneta tarkkaan altistumista ja tautimekanismia, jolla hengitystiehaitat aiheutuva → syy-seuraus suhde vielä epäselvä • Ei voida asettaa terveysperusteista raja-arvoa, mikä määrä altistumista olisi vielä turvallinen • Kosteus ja homekasvu tulisi aina ehkäistä 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 16
    17. 17. Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveysvaikutuksiin – riittävä näyttö IOM (2004) WHO (2009) Mendell ym. (2011) Astman paheneminen Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö (vahva viite syyyhteydestä) Astman syntyminen Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Yskä Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Vinkuna Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Hengenahdistus Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Ylähengitystieoireet Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Allerginen nuha ET (ei tutkittu) Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö Hengitystieinfektiot ET Riittävä näyttö (paitsi välikorvantulehdus) Riittävä näyttö Keuhkoputkentulehdus ET Rajallinen tai viitteellinen näyttö Riittävä näyttö 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 17
    18. 18. Kodin kosteusvaurion yhteys lasten astmaan Karvonen ym. • Kodin oleskelutilojen, lapsen makuuhuoneiden ja keittiöiden kosteusvauriot yhteydessä astmaan (Pekkanen ym. 2007, Karvonen ym. ) 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 18
    19. 19. Lapsen makuuhuoneen homevaurion yhteys astmaan ja hengitystieoireisiin Karvonen ym. 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 19
    20. 20. Ei-atooppiset ja atooppiset lapset Astma IgE < 0.35 kU/L IgE ≥ 0.35 kU/L aOR aOR 1 1.09 1 1.02 1 1 2.94 5.96** Lapsen makuuhuone Kosteusvaurio Ei kosteusvauriota Pieni/vakava kosteusvaurio Näkyvää hometta Ei hometta Pistemmäistä tai näkyvää hometta $ parvo $ 0.98 0.43 interaktiotermin p- arvo; IgE 1-vuoden iässä Karvonen ym. *p<0.1, **p<0.05 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 20
    21. 21. Sisäilman mikrobien yhteys lasten astmaan (Hyvärinen ym) Child’s room Living room Microbes CLASS (cfu/m3) n Adjusted # OR (95% CI) CLASS (cfu/m3) n I < 46 II 46-249 Total fungi III ≥ 250 Penicillium spp. I < 6 II 6-25 III ≥ 26 I0 All aspergillia II > 0 I0 A. versicolor II > 0 A. penicillioides I 0 II > 0 spp. 29 32 33 29 33 32 52 42 81 13 73 21 1 5.98 (1.16-30.80) 6.00 (0.91-39.61) 1 1.82 (0.53-6.26) 2.34 (0.51-10.71) 1 0.98 (0.33-2.92) 1 12.45 (1.41-109.66) 1 3.93 (0.74-20.99) I < 37 II 37-179 III ≥ 180 I<5 II 5-24 III ≥ 25 I0 II > 0 I 0 II > 0 I0 II > 0 31 30 31 29 33 30 48 44 78 14 68 24 1 2.23 (0.47-10.68) 4.11 (0.67-25.39) 1 1.31 (0.40-4.32) 1.38 (0.24-7.86) 1 4.19 (1.06-16.56) 1 9.76 (1.12-85.33) 1 3.48 (0.51-23.67) - I0 II > 0 83 9 1 0.66 (0.07-6.35) A. fumigatus spp. Other Aspergillus Cladosporium spp. Actinomycetes Sum of Indicators Adjusted # OR (95% CI) I0 II > 0 - I0 II > 0 72 22 1 0.43 (0.13-1.42) I0 II > 0 69 23 1 1.46 (0.48-4.43) I0 II 1-19 III ≥ 20 I0 II > 0 I < 7.5 II 7.5-29.9 III ≥ 30.0 33 28 33 52 42 31 30 32 1 0.85 (0.25-2.97) 2.60 (0.56-12.21) 1 0.80 (0.29-2.25) 1 8.61 (1.57-47.10) 2.56 (0.56-11.80) I0 II 0.1-15.6 III ≥ 15.7 I 0 II > 0 I < 8.0 II 8.0-39.9 III ≥ 40.0 38 27 27 54 39 32 29 32 1 7.11 (1.46-34.57) 1.55 (0.39-6.28) 1 5.27 (1.35-20.60) 1 6.34 (1.42-28.27) 6.53 (1.29-33.02) #Adjusted for parental asthma, having pets indoors, having livestock, having moisture damage in living quarters and current smoking 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 21
    22. 22. HOTES – Tutkimusmenetelmät (kodit) Yhteistyössä Hengitysliitto HELIN kanssa Altistuminen: Terveys: •  Rakennuksen tekninen tarkastus  Materiaalinäytteet  Ilmanäytteet  Pölynäytteet Kyselylomakkeet – – – – • Ennen 3 kuukauden välein 3 kuukautta remontista 1 vuosi remontista Mittaukset käynnillä – Pituus, paino, verenpaine ja pulssi – Hengitysilman NO (typpioksidi) – PEF-mittaus – Sairauskertomukset  mikrobi- ja mikrobitoksiinianalyysit • Kotiseuranta – 3 päivää eNO – 2 vko PEF ja verenpaine • Ennen ja jälkeen korjausten 18.12.2013 Käynti Terveystalossa – Spirometria – Veri- ja virtsakokeet Kansanterveyspäivät 9.12.2013 22
    23. 23. Asukkaiden oireet kodeissa, joissa vakavaa ja vähemmän vakavaa homekasvua rakenteissa Järvi ym. 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 23
    24. 24. Asukkaiden oireet kodeissa, joissa matala vs. korkea mikrobitoksiinipitoisuus pölyssä Järvi ym. 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 24
    25. 25. Kodin kosteus- ja homeongelmien korjaaminen astmaattisilla lapsilla RCT trial, n=62, Kercsmar ym. 2006 Randomisaatio Interventio • Merkittävästi vähemmän astman pahenemisvaiheita 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 25
    26. 26. Kosteusvaurioiden / mikrobien haitalliset vaikutukset • Kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireita ja astmaa – Erityisesti oleskelutilojen, makuuhuoneiden ja keittiöiden vakavat vauriot ja homekasvusto yhteydessä lasten astmaan • Erityisesti atoopisilla lapsilla – Tietty mikrobisto ja vakavammat mikrobikasvustot yhteydessä astmaan ja oireisiin • Käytännön keinoja haittojen ehkäisemiseksi – Ennaltaehkäisy – kunnollinen rakentaminen, rakennusten säännöllinen tarkkailu ja huoltaminen – Korjaaminen – vauriolähteen ja vaurioituneiden rakenteiden poistaminen • Korjauskohteen eristäminen, suojautuminen korjausten aikana • Homeettomaksi siivous korjausten jälkeen 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 26
    27. 27. Ilmanvaihdon ja lähdekontrollin vaikutus ulko – ja sisälähteistä olevista altisteista aiheutuviin tautitaakkoihin Hänninen ja Asikainen 18.12.2013 Kansanterveyspäivät 9.12.2013 27

    ×